Vaikutusten arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikutusten arviointi"

Transkriptio

1 Vaikutusten arviointi

2 Projektin osaraportti Viite LIFE02 ENV/FIN/329 Kukkia Circlet Pvm Laatinut Aino Maijala, Ramboll Finland Oy, Luopioinen Tarkastanut Hannele Kulmala, Tieliikelaitos, Hämeen palveluyksikkö

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Projektin taustatekijät Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Kehitystarpeen indikaattorit Tieverkosto ja sen kehittämistarpeet Suomessa Sivutuotteiden määrät Suomessa ja Euroopassa Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö rakentamisessa (Suomessa) 4 3. Projektin tulosten teknis-taloudellinen merkitys Rakenteet ja rakentaminen Rakenteiden geoteknilliset ominaisuudet Rakenteiden ekotehokkuus ja elinkaarikustannukset Vertailtavat rakenteet ja kustannustiedot Ekotehokkuus Elinkaarikustannukset (tarkastelujänne 25 v; laskentakorko 5 %) 9 4. Projektin tulosten ympäristövaikutukset Vaikutukset jätemäärään ja uusiutumattomien luonnonvarojen tarpeeseen Sivutuoterakentamisen muut ympäristövaikutukset Kannanotot ja lausunnot Teollisuuden näkemykset Tiehallinto. Lausunto [15a] Tampereen teknillinen yliopisto. Lausunto [15b] Ympäristökeskus. Lausunto [15c] Yhteenveto 22 Vaikutusten arviointi

4 1. Johdanto Tämä Vaikutusten arvioinnin osaraportti on laadittu Kukkia Circlet (LIFE02 ENV/FIN/329) projektin vuosina syntyneiden tulosten perusteella. Projektin toteutusta ja tuloksia on kuvattu projektin eri raporteissa. Projektissa on tuotettu seuraavat suomenkieliset pääraportit: - Tekninen raportti 2002 ( ), joka kertoo pääasiassa vuoden 2002 pilotkohteen eli stabiloinnin toteuttamisesta - Tekninen raportti 1/2003 ( ), joka käsittelee vuoden 2003 pilotkohteiden toteuttamista. Tekninen raportti 2/2003 on pilotkohteiden seurannan väliraportti. - Ympäristöseurannan loppuraportti ( ), jossa käsitellään pilotkohteiden ympäristössä vuosina toteutetun ympäristöseurannan tuloksia (maa- ja vesinäytteiden analyysituloksia). - Teknisen seurannan loppuraportti ( ), jossa käsitellään pilotkohteissa vuosina toteutetun geoteknisen seurannan tuloksia. Teknisen seurannan loppuraportti sisältää myös yhteenvedon syksyllä 2004 tehdystä asiakastyytyväisyystutkimuksesta. Tätä Vaikutusten arvioinnin raporttia sekä edellä mainittuja pääraportteja on käytetty pääasiallisina viitteinä Kukkia Circlet -projektin virallisessa englanninkielisessä loppuraportissa. Viides (suomenkielinen) pääraportti on Opas tuhkien, kuitutuhkien ja suotojätteen käytöstä tierakentamisessa ja sorateiden peruskorjauksessa. Opasta täydentää pilotrakentamisen yhteydessä tehty video. Kaikki raportit ja video-esitys ovat saatavissa projektin www-sivuilta tai Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan projektin tulosten teknis-taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset ja merkitys. Kvantitatiivisia tietoja on käytettävissä suhteellisen vähän, ja siinäkin lähinnä projektin pilot-toteutusten materiaalimäärien, materiaalien kulutuksen ja rakentamisen osalta, sekä valittujen referenssikohteiden sekä ylläpitomenettelyjen julkisen kustannustiedon osalta. Muu osa perustuu lähinnä laadulliseen arviointiin ja projektin ohjausryhmän sekä arvioitsijoiden kokemuksiin ja kommentteihin. Vaikutusten arviointi 1

5 2. Projektin taustatekijät 2.1 Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Tieliikelaitoksen ja Tiehallinnon (aikaisemmin tielaitoksen) sekä eri kuntien jo 1990-luvulla toteuttamat koerakenteet ovat osoittaneet, että monilla teollisuuden sivutuotteilla voidaan saada aikaan kestäviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja nykyisin käytössä olevien sorateiden kelirikkokorjausmenetelmien vaihtoehtoina. Teollisuuden sivutuotteiden käyttö saattaa antaa myös taloudellisen mahdollisuuden lisätä haja-asutusalueiden kevyen liikenteen väyliä ja täten asukkaiden liikkumisen turvallisuutta. Näiden lisäksi on teollisuuden sivutuotteiden käyttö maarakentamisessa kansantaloudellisesti ja ympäristön kannalta hyväksyttävää: toisaalta maarakentamiseen soveltuvien teollisuuden sivutuotteiden sijoittaminen jätteenä kaatopaikalle on materiaalin ja maapinta-alan tuhlausta ja toisaalta niiden tehokkaalla käytöllä säästetään luonnon sora- ja kalliovaroja. Huolimatta pitkäaikaisista tutkimuksista ja laajasta koerakentamisesta teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä rajoittaa edelleen etenkin epävarmuus näihin perustuvien vaihtoehtoratkaisujen kilpailukyvystä sekä niihin liittyvistä riskeistä, kuten pitkäaikaisesta toimivuudesta ja ympäristövaikutuksista. Tämän lisäksi teollisuuden sivutuotteet määritetään jätteiksi, jolloin niiden käyttö edellyttää ympäristölupaa. Positiivista kehitystä edustaa toki valmisteilla oleva valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden (ensi vaiheessa esimerkiksi lentotuhkien) hyödyntämisestä maarakentamisessa. Joulukuussa 2001 käynnistyneen Kukkia Circlet -projektin taustalla ovat sorateiden tai alemman tieverkoston kelirikko-ongelmat, haja-asutusalueiden asukkaiden liikenneturvallisuus sekä teollisuuden sivutuotteiden maarakennushyötykäytön edistäminen. Projektin tavoitteena on osoittaa, että teollisuuden sivutuotteita (paperiteollisuuden lentotuhkia ja kuitusavia sekä kemianteollisuuden suotojätettä) voidaan käyttää sorateiden rakenteen parantamisessa, kevyen liikenteen väylissä ja pohjavesisuojauksessa taloudellisesti, prosessimaisesti ja logistisesti tehokkaasti sekä ympäristön kannalta turvallisesti. Projekti pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että teollisuuden sivutuotteiden käytössä päästään viimeinkin kokeilujen asteesta täysimittaiseen ja vakiintuneeseen menettelytapaan alemman tieverkoston perusparantamisessa. EU:n Life-ympäristörahasto myönsi elokuussa 2002 Tieliikelaitoksen Länsi- Suomen alueelle, silloiselle Tampereen ja nykyiselle Hämeen palveluyksikölle sekä projektin muille kumppaneille rahoitustukea Kukkia Circlet projektiin. Projektibudjetti on runsaat 1,2 miljoonaa euroa. Tästä budjetista on Lifeympäristörahaston osuus 50 %. Toisena päärahoittajana on Hämeen tiepiiri (0,4 M ). Lisäksi projektiin ovat osallistuneet Pirkanmaan liitto, Luopioisten kunta, Finncao Oy, Georgia-Pacific Finland Oy Nokialta ja Kemira Oyj Kokkolasta. Projektipäällikkönä on toiminut saakka DI Seppo Kolkka ja alkaen DI Hannele Kulmala Hämeen palveluyksiköstä. Tieliikelaitoksen projektivastaavana toimi Ville Mattila. Projektin suunnittelussa ja toteutuksen asiantuntijana on toiminut Ramboll Finland Oy:n Luopioisten yksikkö, siellä erityisesti TkT Pentti Lahtinen, DI Harri Jyrävä ja TkL Aino Maijala. Ramboll on tehnyt myös pääosan laboratorio- ja kenttätestauksista. Projekti käynnistyi ja päättyi Projektin työt keskittyvät Luopioisten kunnan alueelle, Kukkia-järven ympäristöön, josta juontaa projektin nimi Kukkia Circlet. Projekti jakautui kolmelle vuodelle siten, että vuosina 2002 ja 2003 toteutettiin varsinaiset työt pilotkohteissa. Vuosi 2004 omistettiin syksyyn 2004 mennessä saatavien tulosten analysointiin ja raportoimiseen. Projektin tuloksien arvioinnissa ovat mukana ulkopuolisina asiantuntijoina DI Tuomo Kallionpää Tiehallinnosta, TkT Jouko Saarela Suomen Ympäristökeskuksesta ja Vaikutusten arviointi 2

6 professori Pauli Kolisoja Tampereen Teknillisestä Yliopistosta, ja näiden arvioitsijoiden lausunnot projektista ovat tämän raportin luvussa 5 sekä erillisinä kannanottoina projektin www-sivuilla (kohdassa Julkaisut ja raportit ). 2.2 Kehitystarpeen indikaattorit Tieverkosto ja sen kehittämistarpeet Suomessa Tiehallinnon vastattavana olevan tieverkon pituus on pyöreästi km. Tästä soratiepituus on vajaat km. Tiehallinnon mukaan tienpidon painopiste on nykyisen tieverkon ylläpidossa. Tieverkon kestävä ylläpito vaatii noin 200 Me:n rahoituksen vuosittain. Ylläpidosta on jouduttu tinkinään vuosina noin 450 Me. Tämän seurauksena taloudellisen optimitilan, jossa tienkäyttäjien ja valtion yhteenlasketut kustannukset ovat minimissään, saavuttaminen vaatisi nyt jo 800 Me:n kertarahoituksen. [7] Ongelmana on edelleenkin soratiestön kauttaaltaan heikko rakenteellinen kunto, mistä on haittaa elinkeinoelämälle ja palvelujen saatavuudelle. Sorateiden kelirikon määrä on pitkällä aikavälillä ollut laskeva. Yleisen tietilaston mukaan vuosina oli kelirikon aiheuttamia liikennerajoituksia vuosittain kilometrillä, mutta vuosina enää kilometrillä [15a; Tiehallinnon internet-sivut]. Sorateiden inventoituja kelirikkokohteita on viime vuosina ollut noin 1000 km. Sorateiden runkokelirikkoa vähennetään km vuodessa, ja kelirikkokorjauksia tehdään noin 200 km vuosittain. Tällöin toimenpiteet suunnataan liikenteen kannalta tärkeimmille tieosuuksille. [7]. Projektin tavoitteena on tarjota sellaisia kustannus- ja ekotehokkaita vaihtoehtoja, joiden avulla säästyneillä varoilla voitaisiin lisätä mm. sorateiden peruskorjauksia. Kevyen liikenteen väylien määrä oli vuoden 2004 lopussa 4683 ajoratakilometriä. Vuosina on yleisillä teillä olevien kevyen liikenteen väylien määrä lisääntynyt 1381 kilometristä vuonna 1981 keskimäärin 154 kilometriä vuosittain. Kevyen liikenteen aseman parantaminen nähdään tärkeäksi sekä ihmisten liikkumismahdollisuuksien että liikenneturvallisuuden kannalta. Kevyen liikenteen vaikutukset kohdistuvat eniten suurimpiin käyttäjäryhmiin, koululaisiin ja vanhuksiin. Väyliä käytetään yhä enemmän myös liikuntaan ja muuhun virkistäytymiseen. Joka tapauksessa on kevyen liikenteen asema liikennemuotona heikko investointien vähyyden vuoksi, sekä taajamissa että etenkin hajaasutusalueilla, ja tilanne tulee ilmeisesti heikkenemään. Tiehallinnon esittämällä suunnittelukaudella väylien rakentaminen laskee alle 40 km:iin vuodessa, keskittyen turvallisuuden kannalta kiireellisimpiin kohteisiin. Tämä johtunee rahoituksen tiukkenemisen lisäksi siitä, että välttämättömimmät tarpeet on jo rakennettu. [7], [15a]. Projektin tavoitteena on tarjota kustannus- ja ekotehokkaita vaihtoehtoja, joiden avulla saataisiin lisättyä kevyen liikenteen väylien rakentamista. Projektin kannalta ovat myös tienpidosta ja liikenteestä aiheutuva pohjavesien pilaantumisriski huomioon otettava tekijä. Pohjavesien pilaantumisriskinä on kiinnitetty huomio erityisesti suolan käyttöön (pölynsidonnassa ja liukkauden torjunnassa), jolle pyritään saamaan kestävämpi vaihtoehto sekoittamalla suotojätettä ja/tai kuitusavea soratien kulutuskerrokseen. Suotojätteen käytöllä ei vielä ole kiistatta voitu osoittaa suolauksen ympäristöhaittojen vähentyvän. Joka tapauksessa pölynsidontaan käytetyn suolan osuus on kuitenkin ainoastaan runsas kolmasosa liukkauden torjuntaan käytetyn suolan määrästä. Liukkaudentorjunnan suolaus on myös suurempi uhka pohjavesille, koska sitä voidaan paikallisesti joutua käyttämään moninkertainen määrä pölynsidontasuolan määrään verrattuna. Saven tai kuitusaven lisääminen soratien kulutuskerrokseen vähentää pölynestosuolauksen tarvetta, koska kulutuskerros pysyy pitempään kosteana.[15a]. Toisaalta projektissa keskitytään myös pohjavesien suojauksen rakentamiseen. Tiehallinnon suunnitelmissa on rakentaa suunnitelmakautena Vaikutusten arviointi 3

7 erillisinä toimenpiteinä 4 8 kilometriä tien luiskan pohjavesisuojauksia. [7] Sivutuotteiden määrät Suomessa ja Euroopassa Suomen metsäteollisuuden prosesseissa muodostuu vuosittain 0,226 Mt (kuiva) puun kuoren ja turpeen polton tuhkia ja 0,400 Mt (kuiva) kuitu- ja siistauslietteitä. Näistä sivutuotteista meni hyötykäyttöön tuhkia n. 49 % ja kuitu- ja siistauslietteitä jopa 96 % vuonna 2003 [4]. Paperia ja kartonkia tuotettiin Suomessa arviolta noin 15.2 Mt, joten edellä mainitut sivutuotteet edustavat tästä määrästä n. 2,9 %. [14a], [14b]. Euroopassa tuotetaan paperia ja kartonkia vuosittain noin 90 Mt (ml. Suomi). Jätetilastot eivät erittele eri jätetyyppejä, mutta Suomen tilastoihin perustuen Euroopassa syntyy vuosittain yhteensä 2,6 Mt (kuiva) tuhkia ja kuitu- /siistauslietteitä, joista lietteitä ehkä n. 1,24 Mt (kuiva) ja tuhkia n. 1,36 Mt (kuiva). Monissa Euroopan maissa lietteitä käytetään energiantuotannossa polttoaineina. [5][6]. TETRA Chemicals Europe Oy (ent. Kemira Chemicals, Kokkola) valmistaa Euroopan ainoana valmistajana Kokkolassa kalsiumkloridia, jota käytetään mm. sorateiden pölynsidonnassa. Suotokakkua muodostuu kalsiumkloridiprosessissa tonnia vuodessa. [14c] Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö rakentamisessa (Suomessa) Suomessa rakentamiseen käytetään keskimäärin tonnia kiviainesta asukasta kohti [8]. Yhä useammin kiviaines on otettava kalliosta, sillä hyödynnettävistä soravaroista on monin paikoin pulaa. Kallioaineksen käyttöä ovat lisänneet myös pohjaveden suojelun asettamat soranottorajoitukset ja louhinta- ja murskaustekniikoiden kehittyminen ja tehostuminen. Vuonna 2002 otettiin maa-ainesta noin 3900 maa-ainesluvan saaneelta alueelta. Vuonna 2002 käytettiin kalliomursketta 40 Mt, jalostettua soraa ja hiekkaa 20 Mt sekä jalostamatonta soraa ja hiekkaa 30 Mt. [8]. Tästä 90 Mt:sta on arvioitu menneen noin 75 Mt maarakentamiseen, ja karkeasti arvioiden 23 Mt tierakentamiseen. Tämän lisäksi kiviainesta (pääasiassa kalliokiviainesta) otetaan merkittäviä määriä rakentamisen yhteydessä. GTK:n [9] mukaan vuonna 2001 käytettiin n. 30 miljoonaa tonnia kalliokiviaineksia ja noin 12 miljoonaa tonnia soramursketta kaikessa rakentamisessa. Vilkasliikenteisten teiden päällysrakenteisiin vaaditaan yhä kestävämpiä kiviaineksia, jolloin mm. kalliokiviainesten laatuvaatimukset kasvavat ja niiden hinta käyttökohteissa nousee (GTK:n mukaan [9] vuonna 2001 oli kiviainesten keskimääräinen hinta ilman kuljetuksia n. 2,4 /tonni). Tällöin sellaisiin kohteisiin, joissa tarvitaan parhaita kiviaineksia, kannattaa kiviaineksesta maksaa enemmän samoin kuin kuljettaa niitä pitkänkin matkan päästä, koska kiviaineksen lisäkustannukset ovat pienempiä kuin päällysteen kestoiän ansiosta saatavat kunnossapidon säästöt [15a]. Suurten asutuskeskusten läheisyydessä kiviainesten käyttö on suurinta ja käytettävässä olevat ottopaikat vähentyneet, jolloin kuljetusmatkojen piteneminen nostaa hintoja. Lisäksi tiukentuneiden ympäristönsuojeluvaatimuksien vuoksi ei käyttöön saada kaikkiin kiviainesesiintymiin tarvittavia ympäristölupia. Tämä antaa muille vaihtoehdoille kilpailumahdollisuuksia mm. Kallionpään mukaan [15a]. Samalla tulee kasvamaan korvaavien kiviainesten käyttö (moreeni, kaivosten sivukivet, maa-ainesten ja rakennusjätteiden uusiokäyttö) ja todennäköisesti myös teollisuuden sivutuotteiden käyttö maarakentamisessa. Vaikutusten arviointi 4

8 3. Projektin tulosten teknis-taloudellinen merkitys 3.1 Rakenteet ja rakentaminen Pilotrakentamisessa käytetty tekniikka perustuu yleisesti käytössä olevaan maarakennustekniikkaan. Rakentamisessa käytetyt koneet ja laitteet ovat yleisesti käytettyjä. Työmenetelmät on kehitetty nimenomaan teollisuuden sivutuotteiden käyttöön soveltuviksi, ja rakentamisen eri vaiheet on tarkistettu prosessimaisiksi kokonaisuuksiksi, joissa pyritään mahdollisimman pieniin materiaalien välivarastointiin ja mahdollisimman pieneen prosessiaikaan. Pilotrakentamisen eri prosesseja kuvataan johdannossa mainitussa raporttiaineistossa sekä oppaassa. Projektin yhteydessä on testattu taulukossa (1) mainittujen pilotrakenteiden toteuttamista ja näiden rakenteiden ominaisuuksia. Pilotrakenteiden toteuttamista ja ominaisuuksia voidaan verrata vakiintuneisiin ratkaisuihin (taulukossa mainitut referenssiratkaisut), joilla on mahdollista saavuttaa vastaava lopputulos. Taulukko 1: Pilotrakenteet ja niiden referenssiratkaisut Pilotrakenne 1 Stabilointi tuhkapohjaisella sideaineella. Vanhan soratien peruskorjaus. 2 Soratien kuitutuhkarakennekerros. Vanhan soratien peruskorjaus 3 Kevyen liikenteen väylä, jossa kuitutuhkarakennekerros. Päällyste vaihtelee, esimerkiksi murske+suotokakkumurske. Erillinen hajaasutusalueen KLV 4 Piennarlevennys kuitutuhkarakennekerroksella. PAB-päällyste ja erotus kampaviivalla. Kapean ajoväylän piennarlevennyt kevyen liikenteen kulkuväyläksi haja-asutusalueella. 5 Pohjaveden suojausrakenne kuitusavesta tien reunalle. Referenssiratkaisu Perinteinen kelirikkokorjaus (rakenteessa suodatinkangas ja 300 mm:n murskekorotus). Kuten edellä Perinteinen helpporakenteinen KLV haja-asutusalueelle. Murskerakenne, SOP-päällyste / ABpäällyste Piennarlevennys murskerakenteella. Pohjaveden suojausrakenne vakiintuneella menetelmällä (bentoniittisaven käyttö tiivistemateriaalina) Taulukossa (1) mainitut referenssiratkaisut eivät toki ole ainoita toimenpidevaihtoehtoja, mutta valittu projektin päävastuutahon kannanoton perusteella. Edullisuus on määritettävä aina tapauskohtaisesti. Pitkällä aikavälillä lopputuloksien vastaavuutta voidaan pyrkiä arvioimaan vauriomallinnuksen tai ennustamisen avulla, jolloin voidaan määrittää tarvittavat hoito- ja kunnossapidon toimenpiteet. Taulukon referenssiratkaisujen valintaan liittyy tiettyjä varauksia, kuten se, että niihin on sisällytetty myös sellaisia töitä, joita ei ole sisällytetty pilotrakenteelle. Taulukon kevyen liikenteen väyliä (KLV) toteutettiin projektissa kahdella tavalla, joista toinen rakennettiin pehmeikölle, mikä edellytti kevättalvella käynnistettyä esikuormitusta. Tämän raportin taulukoissa esitetty rakenne ei sisällä esikuormitusvaihetta. Taulukossa mainittu pohjaveden suojausrakenne voidaan toteuttaa käyttämällä bentoniittisavea bentoniittimaassa (bentoniittisavea sekoitetaan esim. 5 % hiekkaan) tai bentoniittimatossa (kuitukankaiden väliin neulattu bentoniittisavea). Vaikutusten arviointi 5

9 Muita vaihtoehtoja ovat mm. membraanit (muovikalvot) ja maatiiviste (savi). [15a]. Projektin testaamaa teknologiaa voi soveltaa kaikkialla siellä, missä vastaavia sivutuotteita on saatavissa taloudellisesti mielekkään kuljetusmatkan päästä, sekä Suomessa että muualla EU-alueella. 3.2 Rakenteiden geoteknilliset ominaisuudet Pilotrakenteiden vertailu kilpaileviin (vakiintuneisiin) vaihtoehtoihin on vielä laboratoriotutkimuksien tulosten sekä koerakenteista aikaisemmin saatujen kokemuksien ja tietojen varassa. Rakenteet on suunniteltu edellä mainittuihin tuloksiin, kokemuksiin ja tietoihin perustuen, mutta tämän lisäksi rakenteiden ominaisuudet ja käyttäytyminen pitkällä aikavälillä riippuvat toteutuksen laadusta. Laatutekijöinä ovat mm. käytettyjen materiaalikomponenttien laatu verrattuna tavoitelaatuun, komponenttien sekoituksen täsmällisyys ja tasaisuus verrattuna tavoitereseptiin, sekoitetun materiaalin viive kasalla ennen levitystä, levityksen tasaisuus, ja tiivistymisen tasaisuus sekä pitkittäis- että poikittaissuunnassa. Pilotrakenteisiin liittyviä ennakkotutkimuksia ja niiden tuloksia esitetään projektin raporteissa teknisissä raporteissa, ja lyhyen aikavälin seurannan tuloksia teknisen seurannan osaraportissa. Pilotrakenteisiin liittyy joka tapauksessa seuraavia, taulukossa (2) esitettyjä teknis-taloudellisia odotuksia: Taulukko 2: Pilotrakenteille asetettuja teknis-taloudellisia odotuksia Pilotrakenne Stabilointi tuhkapohjaisella sideaineella. Vanhan soratien peruskorjaus. Soratien kuitutuhkarakennekerros. Vanhan soratien peruskorjaus. Kevyen liikenteen väylä, jossa kuitutuhkarakennekerros. Erillinen hajaasutusalueen KLV Odotukset Verrattuna vakiintuneeseen kelirikkokorjaukseen tulos on merkittävästi kestävämpi, mikä perustuu ennen rakentamista tehtyjen laboratoriotestien tulokseen (jäätymissulamis- ja routakestävyys). Tulos saavutetaan ekotehokkaasti: ei neitseellistä kiviainesta, teollisuuden sivutuotteiden käyttö sideaineen pääkomponenttina, prosessi erittäin nopea ja liikennöinti on mahdollista rakentamisen yhteydessä. Ks. Ekotehokkuuden arviointi (2.3.2) Kuitutuhkarakennekerroksella saadaan kestävämpiä ja kustannustehokkaampia rakenteita kuin vakiintuneilla menetelmillä, mikä mahdollistaa KLV-rakentamisen lisäämisen haja-asutusalueiden jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden lisäämiseksi. Myös ekotehokkuus paranee. Piennarlevennys kuitutuhkarakennekerroksella. PAB-päällyste ja erotus kampaviivalla. Kapean ajoväylän piennarlevennyt kevyen liikenteen kulkuväyläksi hajaasutusalueella. Pohjaveden suojausrakenne kuitusavesta tien reunalle. Toinen vaihtoehto parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta kustannus- ja ekotehokkaasti. Tämä ratkaisu on parhaimmillaan silloin, kun koko tieväylää parannetaan kuitutuhkarakennekerroksella. Pohjavedensuojauksen ekotehokas vaihtoehto. Kuitusavella saavutetaan riittävä tiiviys, ja sillä voidaan korvata kalliita materiaalivaihtoehtoja (bentoniittisavet). Murske + suotokakkumurske - kulutuskerros Pölynsidontaa ei tarvita joka kevät. Tavoitteita: kiinteys, tasaisuus ja pölyämättömyys Vaikutusten arviointi 6

10 Monien rakenteiden osalta on todettu vielä tarve kehittää rakentamisprosessia ja teknologiaa sekä työmenetelmiä. Pilotvaiheessa toteutuksien rakentamiskustannukset vielä huomattavasti liian korkeita. 3.3 Rakenteiden ekotehokkuus ja elinkaarikustannukset Vertailtavat rakenteet ja kustannustiedot Sivutuoteratkaisujen taloudellista kilpailukykyä on tässä pyritty arvioimaan kilpailevien vaihtoehtojen ekotehokkuutta ja elinkaaren aikaisia kustannuksia tarkastelemalla. Kustannuksissa on pyritty ottamaan huomioon vain välittömät työkustannukset ja materiaalikustannukset kuljetuskustannuksineen. Tällöin on jouduttu tekemään osittain varsin karkeita arviointeja joidenkin vertailurakenteiden osalta (kevyen liikenteen väylät), joissa hinnat on määritetty Tiehallinnon julkaisujen, kuten [1] ja [2] perusteella. Pilotrakenteiden kustannukset on määritetty Tieliikelaitoksen projektipäällikön toimesta projektissa toteutuneiden kustannuksien perusteella, mutta karsien kustannuksista LIFE-projektin sisällöstä johtuvia, epätyypillisiä tuotantokustannuksia. Tästä huolimatta sisältyy pilotrakenteiden kustannuksiin vielä testauksesta ym. johtuvia tehottomuuslisiä, joihin viitataan projektin teknisissä raporteissa. Uusiomaarakentamisen vakiinnuttua kustannusetu nykyisiin vakiintuneisiin vaihtoehtoihin verrattuna todennäköisesti paranee. Sivutuotemateriaaleilla ei ainakaan toistaiseksi ole markkinahintaa. Niiden materiaalikustannukset on tässäkin projektissa arvioitu pääosin tehtaalla tapahtuvien käsittely- ja kuljetuskustannusten perusteella. Projektissa kuitusavi tuotiin noin 85 kilometrin päästä sekoituspaikalle, ja lentotuhka noin 95 kilometrin päästä. Suotokakku toimitettiin Kokkolasta, noin 350 kilometrin päästä. Sivutuotemateriaalien taloudellinen kuljetusmatka määräytyy kilpailutilanteen mukaan. Mikäli sivutuotteen materiaalikustannukset (hinta) muodostuvat ainoastaan sen kuljetusten yksikkökustannusten (esim. euroa/m 3 rtr) perusteella, on kuljetusetäisyydellä ratkaiseva merkitys sivutuotemateriaalin taloudelliseen kilpailukykyyn. Haavikko [3] on arvioinut, että mikäli kilpailevien kiviainesten kuljetusmatka on noin 10 km, ovat sivutuotteet kustannuksiltaan kilpailukykyisiä vielä ainakin 50 km päästä kuljetettuina. Suuremmillakin kuljetusetäisyyksillä nämä sivutuotteet ovat silloin kilpailukykyisiä, kun niitä käytettäessä voidaan vähentää tarvittavaa materiaalimäärää. Tällöin ratkaisevia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi lujittumiskyky, eristävyys ja keveys [15a]. Pilotrakenteissa toteutettuja ratkaisuja pyritään tässä vertailemaan vastaaviin vakiintuneisiin ratkaisuihin taulukon (3) mukaisesti. Taulukossa (3) on esitetty myös ao. ratkaisujen kustannukset (työ- ja materiaalikustannukset ilman yleiskustannuksia tai katetta) edellä mainituin perustein. Taulukossa mainittujen rakenteiden lisäksi on kohdassa pyritty erikseen vertaamaan eri kulutuskerrosvaihtoehtoja. Kuten aikaisemmin on todettu, referenssiratkaisujen valintaan liittyy tiettyjä varauksia, kuten se, että niihin on sisällytetty myös sellaisia töitä, joita ei ole sisällytetty pilotrakenteelle. Toisaalta on mahdollista, että referenssiratkaisujen hinnat on arvioitu liian korkeiksi, joten joidenkin rakenteiden osalta on herkkyystarkastelussa käytetty suluissa olevia kustannuksia. Vaikutusten arviointi 7

11 Taulukko 3: Vertailtavat rakenteet ja niiden rakentamiskustannukset Pilotrakenne Referenssiratkaisu Selitys Rakentamiskustannukset [ /km]* Selitys Rakentamiskustannukset [ /km] Stabilointi tuhkapohjaisella sideaineella. Vanhan soratien peruskorjaus Perinteinen kelirikkokorjaus (rakenteessa suodatinkangas ja 300 mm:n murskekorotus). ** (26 200) Soratien kuitutuhkarakennekerros. Vanhan soratien peruskorjaus Kuten edellä (26 200) Kevyen liikenteen väylä, jossa kuitutuhkarakennekerros. Päällyste vaihtelee, esimerkiksi murske+suotokakkumurs ke. Erillinen hajaasutusalueen KLV Piennarlevennys kuitutuhkarakennekerroksella. PABpäällyste ja erotus kampaviivalla. Kapean ajoväylän piennarlevennyt kevyen liikenteen kulkuväyläksi hajaasutusalueella. Pohjaveden suojausrakenne kuitusavesta tien luiskalle. *) mukana tehottomuuslisiä Perinteinen helpporakenteinen KLV hajaasutusalueelle. Murskerakenne, sorapäällyste (SOP) / asfaltti (AB) Piennarlevennys murskerakenteella.?? *** Pohjaveden suojausrakenne vakiintuneella menetelmällä (kuten bentoniittimattoa käyttäen [15a]) / **) myös sementti- ja bitumistabilointi ovat kilpailevia vaihtoehtoja, mutta näitä ei ole laskettu mukaan. ***) pohjaveden suojausrakenteen toteuttaminen kuitusavella oli teknisesti niin keskeneräinen, ettei hintatasoa pystytty määrittämään oikein Vaikutusten arviointi 8

12 3.3.2 Ekotehokkuus Ekotehokas toiminta tuottaa enemmän arvoa vähemmillä vaikutuksilla. Projektissa on arvo esimerkiksi toiminnan arvo eli rakentamisen kustannukset, ja vaikutukset ovat esimerkiksi ympäristövaikutuksilla, kuten uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö. Tässä yhteydessä on vertailtu seuraavien vaihtoehtojen ekotehokkuutta: 1) soratien perusparantaminen stabiloinnilla, 2) soratien perusparantaminen kuitutuhkarakennekerroksella ja 3) perinteinen kelirikkokorjaus, jossa käytetään 300 mm:n murskekorotusta. Oletetaan, että tiekohteen käsiteltävä leveys on 6,0 metriä ja vertailtava pituus on 1000 metriä. Vaihtoehdoilla on seuraavat arvo- ja vaikutustekijät: 1) Stabilointi: kustannukset euroa/km ja uuden murskeen käyttö kulutuskerroksessa 600 m 3 -rtr 2) Kuitutuhkarakennekerros: kustannukset euroa/km ja uuden murskeen käyttö kulutuskerroksessa 600 m 3 -rtr 3) Perinteinen kelirikkokorjaus: kustannukset euroa/km ja uuden murskeen käyttö murskekorotuksessa 1800 m 3 -rtr 4) Perinteinen kelirikkokorjaus: kustannukset euroa/km ja uuden murskeen käyttö murskekorotuksessa 1800 m 3 -rtr Ekotehokkuus = kustannukset / uuden murskeen määrä ( /m 3 -rtr) 1) 73 2) 101 3) 29 4) 15 joten tämän laskelman perusteella uusiorakentamisen eli stabiloinnin ja kuitutuhkarakennekerroksen vaihtoehdot ovat ekotehokkaampia kuin perinteinen kelirikkokorjausmenetelmä. On kuitenkin huomattava, että tässä esitetty ekotehokkuuslaskenta antaa vielä erittäin suppean ja osittain vääristävän näkökulman ekotehokkuuteen. Uuden murskeen käyttövaihtoehto ei ole aina vertailussa rangaistava asia. Lisäksi olisi tarkasteltava mm. eri ratkaisujen materiaalien käsittelyssä ja kuljetuksessa kuluvaa energiaa ja energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä ilmaan. Tällöin voidaan arvottaa energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt ja lisättävä ne rakentamiskustannuksiin. Lisäksi on otettava huomioon mm. se, että uuden murskeen käytöstä aiheutuva haitta vaihtelee tapauksittain, ja nykyisin näiden haittojen (pohjavesiin aiheutuvat haitat, esteettiset haitat, melu- ja pölyhaitat) ehkäisy otetaan huomioon ottopaikkojen ympäristöluvissa. [15a] Elinkaarikustannukset (tarkastelujänne 25 v; laskentakorko 5 %) Kulutuskerrosvaihtoehtojen vertailu Pölynsidonnassa käytettävän kalsiumkloridin valmistuksessa muodostuu sivutuotteena nk. suotokakkua, joka sisältää kalsiumkloridin lisäksi muita kalsiumyhdisteitä. Suotokakkua voidaan sekoittaa murskeen sekaan, murskeen laadusta / hienoainespitoisuudesta riippuen 3 7 %, jolloin materiaalissa on valmiina pölynsidonta-aine. Pölynsidonnan lisäksi suotokakku stabiloi murskemateriaalia ja pitää murskepinnan sulana pahimmilla nollakeleillä. Ajan mittaan (liikenteen ja ilmaston kuormituksesta johtuen) suotokakku hienonee ja kalsiumkloridi kulkeutuu pois rakenteesta, jolloin pölynsidonnan ym. vaikutukset vähenevät. Tämän vuoksi suotokakkulisäys on tehtävä rakenteeseen Vaikutusten arviointi 9

13 tarvittavin väliajoin, joita ei ole toistaiseksi määritetty. Suotokakku voidaan lisätä pintaan suoraan kohteessa esimerkiksi stabilointijyrsimellä. Ajoittain suotokakkulisäys voidaan tehdä murskeeseen valmiiksi sekoitettuna uusittaessa kulutuspintaa. Taulukossa (4) on tehty elinkaarikustannuslaskelma, joka määrittää suotokakkumurskerakenteen kustannustehokkuuden edellytykset : - Murske + suotokakkumurske kulutuskerroksen kustannukset ovat arviolta 2,54 /m 2 - Referenssipintauksen (SOP) kustannukset on korkeimmillaan 2 /m 2 (VE1) ja alimmillaan 1 /m 2 (VE2) - Uusi suotokakkukerros murskeen seassa on laskelmissa arvioitu 5 cm:n paksuiseksi, ja suotokakkulisäys on 6,5 %. Sen kustannukseksi on arvioitu 1,57 /m 2 - In-situ stabiloinnilla tehtävän suotokakkulisäyksen tien murskepintaan on arvioitu maksavan 0,73 /m 2 Kustannukset on arvioitu 1000 metrin pituista ja 6,5 metrin levyistä tieosuutta varten. Referenssirakenteen (VE1 ja VE2) toimenpiteet ovat seuraavia: - Pölynsidonta joka kevät (á 420 /km) - Uusi murskepintaus 8 vuoden välein (á /km /km) Käytännössä voidaan sitomattomaan kulutuskerrokseen lisätä mursketta aina tarvittaessa (esim. 2 6 vuoden välein), kun kulutuskerroksen paksuus on pienentynyt alle 2 senttimetriin, ja paikallisesti nopeasti kuluviin kohtiin, kuten kaarteisiin ja mäkiin. Olennaisia kulutuskerroksen kunnossapitotoimenpiteitä ovat myös tasaushöyläykset tai joskus pelkkä reikien paikkaus. Näiden tarve riippuu paitsi sääoloista, myös paljolti kulutuskerroksen laadusta. Tielaitoksen ohjeen (TIEL ) mukaan huonolla murskeella höyläystarve voi olla jopa 10 kertaa vuodessa, kun taas hyvällä murskeella voi olla, ettei joka vuosi tarvitse höylätä ollenkaan. [15a]. Uusiorakenteen toimenpiteet on arvioitu vaihtoehtoisesti seuraaviksi: - VE3: Uusi suotokakkukerros murskeen seassa 5 vuoden välein (á /km) - VE4: Suotokakkulisäys in-situ 3 vuoden välein (á /km) - VE5: Suotokakkulisäys in-situ / uusi suotokakkukerros vaihdellen 3 vuoden välein Taulukko 4: Kulutuskerrosvaihtoehtojen LCC-laskelman tulos VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 Rakennuskustannusten nykyarvo Toimenpiteiden nykyarvo Kustannusten nykyarvo Vuosikustannus Ero vs. VE1 / VE 2 [%] -18 / / 29-7 / 67 Edellä mainituilla laskentaperusteilla jopa varsin tiheään toteutettu vaihtoehto VE5 olisi vuosikustannuksiltaan edullisempi kuin perinteinen vaihtoehto VE1. Vaikutusten arviointi 10

14 Samoin suotokakkulisäystä (VE4) olisi vielä mahdollisuus tihentää ilman, että tämä kustannusetu kärsisi. Toisaalta, mikäli murskekerroksen hinta olisi 1 /m2, olisivat kaikki suotokakku-murskevaihtoehdot merkittävästi kalliimpia. Näillä laskentaperusteilla tulee murskekerroksen kustannusten olla vähintään 1,9 /m2, jotta suotokakku-murskevaihtoehdot olisivat taloudellisesti edullisempia vaihtoehtoja. Pilotkohteiden vastainen seuranta sekä pintausmenetelmien kehittäminen antavat tulevaisuudessa tarkemmat arviointimahdollisuudet Kelirikkokorjausten vertailu Pilot 2003 (Pihtisalmentie; kuitutuhkarakenne) ja Pilot 2002 (Kyynärö-Kuohijoki; soratien stabilointi) menetelmien vaihtoehtona on vakiintunutta teknologiaa edustava kelirikkokorjaus, jossa tasatun tienpinnan päälle tulee suodatinkangas ja 30 cm:n murskekorotus. Soratieohjeessa (TIEL ) on annettu tämän kelirikkokorjauksen vaihtoehdoiksi toki muitakin, kuten geovahvisteen käyttö, kuivatuksen parantaminen, stabilointi (tässä toteutettu sivutuotteilla, VE2) ja joskus myös lämpöeristeet [15a]. Kulumisesta, eroosiosta, painumista ja kelirikosta johtuvaa korjaustarvetta esiintyy 6 10 vuoden välein, mutta käytännössä rahoitus ei tähän riitä. Sen vuoksi muita vaihtoehtoja ovat sorateiden tasaus ja paikkaus. Lisäksi hoitoon kuuluvat syyssorastus joka 5. vuosi, ojitus joka 3. vuosi, ja pölynsidonta joka kevät. Toteutettujen pilotrakenteiden toivotaan vaikuttavan siten, että korjaustarvetta esiintyy huomattavasti harvemmin ja että muita hoitotoimenpiteitä voidaan harventaa. Taulukossa (5) on esitetty vertailtavat ratkaisut. Pilotratkaisuihin ja niiden rakentamiskustannuksiin sisältyy murske- / murske + suotokakku pintaus, mutta tämän osuus on jätetty pois LCC-laskelmista. Taulukko 5: Kelirikkokorjausten LCC-laskelmissa vertailtavat ratkaisut Pilotrakenne Referenssiratkaisu Selitys Rakentamiskustannukset [ /km]* Selitys Rakentamiskustannukset [ /km] VE Stabilointi tuhkapohjaisella sideaineella. Vanhan soratien peruskorjaus. VE VE 1A (VE 1B) Perinteinen kelirikkokorjaus (rakenteessa suodatinkangas ja 300 mm:n murskekorotus) (26 200) Soratien kuitutuhkarakennekerros. Vanhan soratien peruskorjaus Sorateiden vakiintuneisiin ylläpitotoimenpiteisiin kuuluvat (aikaisemmin mainittujen kulutuspintaan liittyvien toimenpiteiden lisäksi): - Syyssorastus (joka 5. vuosi) /km - Ojitus (joka 3. vuosi) /km - Kelirikon hoito, tasaus ja paikkaus 280 /km Kelirikkokorjauksen (VE1) ja muut edellä mainitut hinnat sisältävät välittömät työ- ja materiaalikustannukset, mutta eivät yleiskustannuksia ja katetta [Hannele Kulmala ]. Vaikutusten arviointi 11

15 Vaihtoehtojen VE2 ja VE3 arvioidaan olevan merkittävästi kestävämpiä ja vaativan harvemmin kunnossapitoa kuin VE1. Tämä perustuu aikaisemmista koerakenteista saatuihin kokemuksiin, mm. [16] ja [17]. Taulukon (5) eri vaihtoehtojen elinkaarikustannukset 25 vuoden tarkastelujaksolle on arvioitu seuraavien skenaarioiden perusteella: - Syyssorastus jätetään pois (kulutuspintausta käsitelty erikseen) - VE1: Hoito- ja kunnossapito (ojitus) tehdään joka 3. vuosi; VE1 toistetaan joka 8 vuosi ja kelirikon hoito vuosittain. - VE2: Ojitus voidaan suorittaa harvemmin, sitä toistetaan 5 vuoden välein. Kelirikon hoito toistetaan joka 3 vuosi. VE2 uusitaan 15 vuoden välein, jolloin kelirikon hoitotoimenpiteiden ajankohdan laskenta käynnistyy uudelleen. - VE3: Ojitus ja kelirikon hoito toistetaan VE2 mukaisesti. VE3 uusitaan 20 vuoden välein, jolloin kelirikon hoitotoimenpiteiden ajankohdan laskenta käynnistyy uudelleen. Tulokset ovat taulukossa (6). Tulosten perusteella sekä VE2 että VE3 ovat kustannuksiltaan edullisempia vaihtoehtoja kuin vakiintunut kelirikkokorjauskäytäntö VE1a ylemmällä hintatasolla. VE1b eli kelirikkokorjaus alemman hintatason perusteella olisi taloudellisesti edullisempi kuin VE3, mutta jonkin verran kalliimpi vaihtoehto kuin VE2 esitettyjen skenaarioiden perusteella. Taulukko 6: Sorateiden kelirikkokorjausvaihtoehtojen LCC-laskelman tulos VE1a VE1b VE2 VE3 Rakennuskustannusten nykyarvo Toimenpiteiden nykyarvo Kustannusten nykyarvo Vuosikustannus Verrattuna VE1a / VE1b ratkaisuihin [%] -49 / / Kevyen liikenteen väylien vertailu Projektissa on testattu erillistä kevyen liikenteen väylää sekä tien levennystä toteutettuna kuitutuhkarakenteella. Näiden vaihtoehtona on vakiintunut, asfalttipäällysteinen kevyen liikenteen erillinen väylä. Vaihtoehdot ovat taulukossa (7). Elinkaarikustannuslaskelma on tehty vain erillisille KLV-rakenteille. Piennarlevennys on todennäköisesti tehokkain toteuttaa varsinaisen ajoväylän päällysrakenteen peruskorjauksen tai uudelleenpäällystämisen yhteydessä. Tällöin myös rakennekerroksista tulee yhtäläisiä. Jyrkkien piennarten kohdalla kuitutuhkarakenteen toteuttaminen edellyttää vielä prosessin kehittämistä. Piennarlevennys murskerakenteella on toistaiseksi ilmeisesti edullisempi ratkaisu. Kevyen liikenteen väylissä oletetaan tarvittavan seuraavat rakenteesta riippuvat kunnossapitotoimenpiteet normaalien hoitotoimenpiteiden lisäksi: - VE1, perinteinen vaihtoehto: Päällysteen (AB) uusiminen 3 m leveällä väylällä joka 10. vuosi (á /km [2]) Vaikutusten arviointi 12

16 - VE2, perinteinen vaihtoehto: SOP-kulutuspinnan uusiminen 3 m leveällä väylällä joka 5. vuosi (á eli 50 % keskivertoarvosta 6 m leveälle tielle v [2]). - VE3, pilotrakenne: Murske + suotokakkupinnan uusiminen 3 m leveällä väylällä joka 5. vuosi (oletus aikaisempien kulutuskerroslaskelmien perusteella: á /km) LCC-laskelman tulokset ovat taulukossa (8). Uusiorakennevaihtoehdon VE3 elinkaarikustannusten taloudellinen edullisuus verrattuna perinteisiin vaihtoehtoihin näyttää olevan varsin selvä edellä mainittujen oletusten perusteella. Taulukko 7: Kevyen liikenteen väylävaihtoehtoja Pilotrakenne Referenssiratkaisu Selitys Rakentamiskustannukset [ /km] Selitys Rakentamiskustannukset [ /km] VE3 Kevyen liikenteen väylä, jossa kuitutuhkarakennekerros. Päällyste vaihtelee, esimerkiksi murske+suotokakkumurske (6). Erillinen hajaasutusalueen KLV VE1 Perinteinen helpporakenteinen KLV hajaasutusalueelle. Murskerakenne, AB-päällyste VE2 Kuten edellinen, mutta SOPpinta Taulukko 8: Kevyen liikenteen väylävaihtoehtojen LCC-laskelmien tulokset VE1 VE2 VE3 Rakennuskustannusten nykyarvo Toimenpiteiden nykyarvo Kustannusten nykyarvo Vuosikustannus Verrattuna VE1 / VE2 ratkaisuun [%] - 10 / Pohjaveden suojausrakenteiden vertailu Vertailua ei ole tehty täsmällisen kustannusarvion puuttuessa. Merkittävimmän eron tulisi olla materiaalikustannuksissa. Mikäli kuitusaviratkaisu osoittautuu käytännössä toimivaksi (riittävän tiiviiksi ja kestäväksi) ratkaisuksi, se lienee kustannuksiltaan edullisempi kuin muut, kuten bentoniittimattoon tai bentoniittisaveen perustuvat ratkaisut. Pohjaveden suojausrakenteista ei ole tehty LCClaskelmaa. Vaikutusten arviointi 13

17 4. Projektin tulosten ympäristövaikutukset 4.1 Vaikutukset jätemäärään ja uusiutumattomien luonnonvarojen tarpeeseen Projektin pilotrakentaminen perustuu teollisuuden sivutuotteiden (teollisuusjätteiden) käyttöön tien rakennusmateriaaleina. Tällöin teollisuuden sivutuotteet korvaavat tierakenteessa uusiutumattomien luonnonvarojen eli kiviainesten käytön. Tämän lisäksi teollisuuden sivutuotteet, joille mahdollisesti ainoana vaihtoehtona on läjitys kaatopaikalle, tulevat hyötykäyttöön. Kelirikkokorjauksen uudet menetelmät ovat teknisesti välittömästi toteuttamiskelpoisia siellä, missä tarvittavia teollisuuden sivutuotteita on saatavissa. Tämän vuoksi on taulukon (9) mukaisia, projektin kelirikkokorjauksen pilotkohteiden rakenteiden ja niiden referenssiratkaisujen materiaalikulutuksia (rakenteiden massatarpeita ilman sideaineita) käytetty seuraavissa laskelmissa, jotka antavat indikaattorit uusiutumattomien luonnonvarojen säästömahdollisuuksista, mikäli kaikki Suomessa ja Euroopassa paperiteollisuudessa muodostuvat tuhkat ja kuitusavet hyödynnettäisiin tierakentamisessa (tuhkana voidaan toki käyttää esimerkiksi kivihiilen poltossa syntyvää lentotuhkaa). Myös muut projektin pilotrakenteet (kevyen liikenteen väylät, piennarlevennykset ja pohjavedensuojaukset) ovat esimerkkejä mahdollisuuksista kierrättää teollisuuden sivutuotteita ja säästää uusiutumattomia luonnonvaroja, vaikka näistä ei olekaan tehty tässä erillisiä laskelmia. Taulukko 9: Kelirikkokorjauksen pilotkohteiden ja referenssiratkaisujen materiaalikulutukset. Määrät on annettu paikalle kuljetettavana massatarpeena (märkätonnia, paitsi eri sideainetuhka kuivatonnia). Stabiloinnin sementtiä ja kuitutuhkan sideaineita ei ole mukana tässä. Pilotrakenne Stabilointi tuhkapohjaisella sideaineella. Vanhan soratien peruskorjaus. Sideaineena tuhkasementtiseos, 10 %; tästä tuhkaa, jonka ρ ~ 0,75 (kuiva, irt)t/m t/km n. 211 m 3 /km Soratien kuitutuhkarakennekerros. Vanhan soratien peruskorjaus. Kuitusavi 56 %; 855 t/km ρ ~ 0,85(irt)t/m 3 n m 3 /km Lentotuhka 39 %; ρ ~ 599 t/km 0,9 (irt)t/m 3 n. 665 m 3 /km Referenssiratkaisu Perinteinen kelirikkokorjaus (rakenteessa suodatinkangas ja 300 mm:n murskekorotus). Murske (esim. #0-16 mm) ; ρ ~ 1,8 (irt)t/m t/km n. 970 m 3 /km Perinteinen kelirikkokorjaus (rakenteessa suodatinkangas ja 300 mm:n murskekorotus). Murske (esim. #0-16 mm) ; ρ ~ 1,8 (irt)t/m t/km n. 970 m 3 /km Taulukon (9) esittämien määrien perusteella - Suomessa voidaan peruskorjata yli 700 kilometriä soratietä vuosittain paperiteollisuuden vielä käytettävissä olevilla lentotuhkilla (51 % * 0,226 Mt = 0,115 Mt), kun tuhkaa käytetään 158 tonnia/km. Taulukon (6) perusteella tämä on mahdollista noin puolet pienemmillä vuosikustannuksilla kuin perinteinen kelirikkokorjaus. Periaatteessa tämä voisi mahdollistaa kaksinkertaisen kelirikkokorjausmäärän vuosittain nykyisellä vuosibudjetilla, eli ainakin 400 km vuosittain. - Koko Euroopan alueella, paperitehtaiden ympäristössä, voidaan vastaavia tieverkostoja kunnostaa stabiloimalla ainakin kilometriä paperiteollisuuden energiatuotannossa syntyviä tuhkia hyödynnettäessä. - Mikäli 100 km kelirikkokorjausta tehdään stabiloimalla tai kuitutuhkarakenteella, säästetään tonnia kiviainesta. Tämä on toki vielä Vaikutusten arviointi 14

18 pientä verrattuna kiviaineksen kokonaiskäyttöön (2.2.3), mutta tämän lisäksi on otettava huomioon mm. kuljetukset: - mikäli kuorma-autolla voidaan kuljettaa 40 m 3 kuormia, tarvitaan taulukon (9) mukaan yhtä tiekilometriä varten lentotuhkan kuljettamiseen 5-6 kuormaa ja vaihtoehtoisesti kiviaineksen kuljettamiseen kuormaa. Polttoainekulutus ja kuljetuksista aiheutuvat ympäristövaikutukset on mahdollista laskea tunnettaessa kuljetusetäisyydet (ei ole tehty tälle projektille). - Kuitutuhkarakenteella voidaan Suomessa korjata kelirikkovaurioitunutta soratieverkostoa yli 400 km, jos pyritään käyttämään mahdollisimman suuri osa kuitusavesta soratien peruskorjaukseen (vrt. luku 2.2.2). Taulukon (6) perusteella kuitutuhkamenetelmän vuosikustannukset ovat noin 36 % alemmat kuin perinteisen kelirikkokorjauksen. Tällöin voidaan nykyisellä budjettitasolla ja kuitutuhkamenetelmällä peruskorjata runsaat 300 km soratieverkostoa vuosittain (vrt. luku 2.2.1). - Koko Euroopan alueella vastaavalla kuitutuhkarakenteella voitaisiin rakentaa tai peruskorjata kuitutuhkamenetelmällä lähes km tieverkostoa. 4.2 Sivutuoterakentamisen muut ympäristövaikutukset Projektin pilotkohteiden ympäristövaikutuksia on seurattu projektin aikana sekä maaperä- että lähialueen kaivovesinäytteiden avulla, mitkä olivat ainoa käytettävissä oleva vaihtoehto mahdolliselle kulkeutumisen seurannalle pilotkohteista pohjavesiin. Ympäristöseurannan loppuraportti oli jaettu ohjausryhmälle ja projektin arvioitsijoille (raportti projektin www-sivuilla). Näiden lyhyen aikavälin tulosten perusteella haitta-aineiden määrä ei ole lisääntynyt rakenteiden ympäristössä. Seurantaa tullaan ympäristölupamääräysten perusteella jatkamaan ainakin vuonna Rakentamisen aikana ja etenkin kesällä 2002 vallinneen kuivan hellesään aikana todettiin kuivan lentotuhkan ja muiden kuivien sideaineiden pölyävän ympäristöön mm. näiden komponenttien sekoittamisen aikana ja lentotuhkan ollessa varastokasassa ilman riittävää kostutusta tai peittämistä pressulla (pressua käytettiin yleensä, mutta kuormattaessa lentotuhkaa on suojapeite poistettava). Pölyäminen on siis otettava huomioon työntekijöiden suojavarusteissa, kuljetusten aikana sekä valittaessa välivarastoinnin ja sekoituspaikan sijainti. Aikaisempien kokemuksien perusteella sateinen sää ei sinänsä aiheuta ongelmia lentotuhkan käytössä. Projektissa käytettiin lentotuhkaa sideaineena ja seoksena kuitusaven kanssa, joten rankempikaan sade (joita esiintyi syyskuussa 2003) ei aiheuttanut ongelmia. Mikäli massiivirakenteet olisivat perustuneet pelkän lentotuhkan käyttöön, olisi tuhkan levitystä ollut vältettävä rankkasateen aikana ja jo tielle levitetyt, tiivistämättömät tuhkakerrokset olisi pitänyt peittää murskeella välittömästi tuhkan liettymisen välttämiseksi. Vaikutusten arviointi 15

19 5. Kannanotot ja lausunnot Teollisuuden näkemykset Lentotuhka ja kuitulietteet, ml. siistauslietteet: Metsäteollisuuden energiatuotannossa muodostuu vuosittain yli tonnia lentotuhkaa ja sellun ja paperin tuotannossa noin tonnia kuitulietteitä. Metsäteollisuuden tuotantolaitokset ovat sijoittuneet laajasti ympäri Suomea. Metsäteollisuus näkee hyötykäytön lisääntymisen mahdollisuudet varsin hyvinä, koska lentotuhkan ja kuitulietteiden saatavuus on alueellisesti hyvä, ja projektissa kehitetyt menetelmät teknisesti kilpailukykyisiä. Tulevaisuudessa teollisuus näkee tierakentamisen yhtenä tärkeimmistä hyötykäyttökohteista. Lentotuhkan ja kuitutuhkan hyötykäyttö alentaa jätehuollon kustannuksia ja parantaa toiminnan ekotehokkuutta merkittävästi. Koska suomalainen metsäteollisuus on kansainvälistä, projektissa hyödynnetyt sovellukset on siirrettävissä yritysten sisällä myös muualle Euroopan alueelle toteuttaviksi. [14b]. Mahdollisuus siistausjätteen hyötykäyttöön kaatopaikkasijoittamisen sijasta tehostaa siistausprosessia taloudellisesti sekä vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia. Kukkia Circlet projekti on mahdollistanut laajamittaisen yhteistyön eri toimijoiden ja eri teollisuuden alojen välillä. Projekti on herättänyt kiinnostusta myös Georgia-Pacific Finland Oy:n sisaryrityksissä Euroopassa. Eräät tehtaat ovat jopa alkaneet tutkia omia mahdollisuuksiaan siistausjätteen käytölle tierakentamisessa. Tulokset pilotkohteista ovat lisänneet luottamusta sivutuotteenkäyttömahdollisuuksiin turvallisesti.[14a]. Suotokakku: TETRA Chemicals Europe Oy (ent. Kemira Chemicals, Kokkola) valmistaa Euroopan ainoana valmistajana Kokkolassa kalsiumkloridia, jota käytetään mm. sorateiden pölynsidonnassa. Suotokakkua muodostuu kalsiumkloridiprosessissa tonnia vuodessa. Suotokakun laajamittainen testaus Kukkia Circlet -projektin pilotkohteissa kulutuskerroksen murskeen seassa antaa hyvän referenssin suotokakun käytön eduista ja käyttötavasta sekä mahdollisuuden kaupallistaa suotokakun käyttöä ja luoda uutta liiketoimintaa tukien nykyistä liiketoimintaa. Hyötykäyttö myös vähentää tuotannosta syntyvää ympäristökuormitusta ja alentaa jätteenkäsittelykustannuksia. [14c] Tiehallinto. Lausunto [15a] Suomessa syntyy vuosittain n. 6 milj. tonnia jollakin tavalla hyödyntämiskelpoisia teollisuuden sivutuotteita ja uusiomateriaaleja. Niistä käytetään hyödyksi n. 30%. (TEKES, teknologiakatsaus 91/2000). Hyötykäyttökohteita ovat olleet mm. tiet, kadut, piha- ja pysäköintialueet, erilaiset täytöt, melu- ja maavallirakenteet sekä kaatopaikkarakenteet. Potentiaalia hyötykäytön lisäämiseen siis on. Hyötykäyttöä estäviä tai hidastavia tekijöitä ovat mm. riittämättömät tiedot materiaalien käyttötavoista ja käyttöön liittyvistä riskeistä, riittämätön aika käyttöön vaadittavan ympäristöluvan hankkimiseen, kilpailukyvyttömyys verrattuna muihin materiaaleihin (ominaisuuksista tai kustannuksista johtuen) ja joskus myös materiaalin riittämätön saatavuus oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Vaikutusten arviointi 16

20 Tietopuutteita voi olla esim. materiaalien haitattomuudesta ympäristölle, mitoitusominaisuuksista ja niiden muutoksista ajan, sään, kuormitus- ym. rasitusten vaikuttaessa rakenteen elinkaaren aikana, rakentamisteknisistä ominaisuuksista, tarvittavista työmenetelmistä ja laitteista sekä materiaalin ja lopullisen tuotteen laatuvaihteluista. Varsinkin pohjamaan routiminen ja materiaalien jäätymis-sulamissyklit aiheuttavat Suomessa rakennusmateriaaleille suurempia rasituksia kuin etelämpänä Euroopassa. Tietopuutteita voidaan poistaa tutkimusten ja koekohteiden avulla. Esim. metalliteollisuuden kuonista on Suomessa hyötykäyttökokemuksia jo yli 20 vuoden ajalta ja siksi niiden käyttöön ei katsota liittyvän merkittävästi suurempia riskejä kuin luonnon kiviainesten käyttöön. Nyt arvioitavana olevan Life - hankkeen pilottikohteissa käytetyistä materiaaleista on vähän kokemuksia ja hankkeessa saadut tutkimustulokset voivatkin edistää merkittävästi niiden hyötykäyttömahdollisuuksia. Tutkimustulokset ovat tärkeitä myös siksi, että Suomessa on ympäristöviranomaisten toimesta valmisteltu asetusta, joka sallisi tiettyjen jätemateriaalien hyödyntämisen maarakentamisessa pelkän ilmoitusmenettelyn perusteella. Tämä antaisi paremman varmuuden sille, että uusiomateriaalia tosiaan voidaan käyttää rakennussuunnitelmien mukaisena ajankohtana. Ilmoitusmenettelyn salliminen edellyttää, että tutkimusten ja koekohteiden perusteella on voitu osoittaa, ettei materiaalin käytöstä ole haittaa ympäristölle ja käytössä on järjestelmä materiaalin laadun varmistamiseksi. Hankkeen tulokset palvelevat kokeiltujen materiaalien hyväksyttävyyden arviointia. Vastaavasti tiehallinto on kehittämässä tienpidossa käytettävien uusien materiaalien teknisille ominaisuuksille hyväksymismenettelyä, jonka perusteella voidaan määrittää rakenteiden suunnittelussa käytettävät mitoitusparametrit alustavasti laboratorio- ja niitä tarkentavien kenttäkokeiden sekä lopulta myös käytännön kohteiden toimivuuden seurannan perusteella. Hyväksymismenettelyssä voidaan ottaa huomioon myös LIFE - hankkeesta saadut kokemukset. LIFE- hankkeessa on pääosin keskitytty soratien kunnostukseen soveltuvien uusien materiaalien kokeiluun. Tiehallinnon T&K- ohjelmassa on tänä vuonna hanke, jossa kehitetään sorateille toimivuusvaatimuksia, joiden täyttämisestä urakoitsija sitoutuu vastaamaan sopimusaikana ja saa vapaat mahdollisuudet valita edullisimmaksi katsomansa menetelmät ja materiaalit. Kehitettävillä, mahdollisimman objektiivisilla ja mitattavissa olevilla toimivuusominaisuuksilla tulee jatkossa olemaan suuri merkitys myös tällaisten koekohteiden seurantatulosten arvioinnissa. Koekohteen ja sen vertailukohteiden käyttäytymishistoria ennen toimenpiteitä tulisi selvittää vielä tarkemmin. Koeosuuksien sijainti on sidottava tarkasti tieosoitteeseen, jotta tutkimukseen sisältyvän seurannan lisäksi tien käyttäytymistä voidaan seurata pitkäaikaisesti myös teiden normaalin kuntoseurannan perusteella. Tehtyjen kokeilujen seurantahan on valitettavan usein jäänyt lyhyeksi tien toivottuun kestoikään verrattuna. Kokeiluja koskevat tiedot pitäisi raporttien lisäksi tallentaa myös tietorekistereihin, joista ne saataisiin helposti käytettäväksi ja yhdistettyä muualta saataviin tietoihin tehtäessä erilaisia tilastollisia analyysejä. Kohteiden kuntoseurannan lisäksi pitäisi ehkä kirjata tarkemmin ylös myös tehtyjä toimenpiteitä. Sorateiden kuntoahan on helppo parantaa hetkellisesti esim. kastelulla ja höyläyksellä, mutta toimenpiteiden toistuvuudessa voi olla tien laadusta riippuen suuria eroja. Erilaisten materiaalien ja rakennevaihtoehtojen vertailun on perustuttava elinkaarikustannuslaskelmiin, joita tässä LIFE- hankkeessakin on esitetty. Sivutuotteen käytön ansiosta säästyvän luonnonmateriaalien merkitystä on korostettu hankkeen raporteissa. On kuitenkin otettava huomioon, että sivutuotteiden ja tavallistenkin sideaineiden käyttöön sisältyy aina ympäristön kannalta sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia (esim. +luonnonmateriaalien säästö/- sideaineen valmistuksessa sidotun energian käyttö ja riskit haitta-aineiden leviämisestä tieympäristöön). Tutkimusten avulla saadaan uusiomateriaalien käyttöön liittyvät riskit hallintaan. Ainakin Vaikutusten arviointi 17

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu 21.8.2014 ONKO PUHDAS YLIJÄÄMÄMAA JÄTETTÄ? ONKO SE TUOTE? PITÄÄKÖ SITÄ SÄÄDELLÄ? Maa- ja vesirakennus-,

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

InfraRYL, mikä muuttuu?

InfraRYL, mikä muuttuu? InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa Pehmeikön massastabilointi

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Väylänpidon ja liikenteen pohjavesiriskit 20.11.2014 Maanteiden liukkaudentorjunta Vaihtelevat säät ovat haaste

Lisätiedot

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI 28.10.2015 KIERTOTALOUS CLEAN TECH HS 28.09.2013 Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin Kansainvälisen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA PÄÄKAUPUNKISEUDUN UUMA2 ALUESEMINAARI ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE Taavi Dettenborn / Ramboll Finland Oy ABSOILS PÄHKINÄNKUORESSA Aloitettu:

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat Hoidon ja ylläpidon alueurakat Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen Viiteaineistomoniste 31.1.2011 1. InfraYL 21120 Suodatinkankaat 2. InfraYL 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 3. akenteilla

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA 9.4.2014 KAISU LAITINEN KAISU LAITINEN Valtakunnallisen Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon kehittämisprojekti SEKV:n ja keskikaidehankkeiden

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Taustatietoa ekotehokkaaseen katusuunnitteluun Ohjeistusta julkiselle tilaajalle

Taustatietoa ekotehokkaaseen katusuunnitteluun Ohjeistusta julkiselle tilaajalle Motiva 2010-02-18 Taustatietoa ekotehokkaaseen katusuunnitteluun Ohjeistusta julkiselle tilaajalle Ohjeistus sisältää koottua tietoa liikenneväylien ekotehokkuudesta ja miten julkinen tilaaja voi siihen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ YLA 10.1.2017 HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1.2017 SULATUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN SULATUKSEN HYÖDYT Lisää katuympäristön viihtyisyyttä ja parantaa kadun käytettävyyttä ja esteettömyyttä talviaikaan

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Östersundom Ympäristösi parhaat tekijät 2 Illan ohjelma 18.00 Aloitussanat Mikko Suominen, HKR 18.10 YVA-menettelyn

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN 14.4.2015 RAKENTAMINEN KULUTTAA LUONNONVAROJA Taloutemme on keskittynyt suuriin raaka-aine- ja jaloste-eriin: kaivannaisiin,

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA. 1.3.2016 Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA. 1.3.2016 Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA 1.3.2016 Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut Tuen myöntämisen edellytyksiä Tukea voidaan myöntää metsätalouden kuljetusten edellyttämän

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Älä anna liukkauden yllättää

Älä anna liukkauden yllättää Turvallista matkaa! Älä anna liukkauden yllättää Suomen sääolosuhteissa, syksyn ja talven liukkailla keleillä tehokas liukkaudentorjunta on välttämätöntä. Se parantaa liikenneturvallisuutta ja lisää liikenteen

Lisätiedot

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari Tampere 29.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll VNA (591/2006, 403/2009)

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ 25.10.2016 UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ TIENRAKENTAMISESSA: MITÄ HUOMIOITAVA SUUNNITTELUPROSESSISSA Pentti Lahtinen, Ramboll Pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 OHJELMAN SISÄLTÖ Figure

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg

EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet

ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet 6.2.2013 PTL-seminaari, Helsinki ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet Lars Forstén Asfaltin uusiokäyttö Suomi on selkeästi Pohjoismainen Mestari

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN

YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN MAAPANKKI / MATERIAALIPANKKI = SÄÄSTÖÄ / INS. YAMK JUKKA HUPPUNEN NYKYTILANNE, HYÖDYNNETTÄVÄT MATERIAALIT Pirkanmaalla: puhtaat maat / YLIJÄÄMÄMAAT 2 000 000 m

Lisätiedot

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN KUNNOSSAPITOLUOKITUS

NOKIAN KAUPUNGIN KUNNOSSAPITOLUOKITUS NOKAN KAUPUNGN KUNNOSSAPTOLUOKTUS Sisällysohje 1. KATUJEN KUNNOSSAPTOLUOKTUS Yleistä Ajoradat Kevyenliikenteenväylät Pinnan tasaus ja polanteiden poisto ajoradoilla ja kevyenliikenteenväylillä Liite 1

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA 5.4.2016 KANGASALA TYÖPAJAN OHJELMA 17.15 Kahvi 17.30 Tervetuloa; Tero Haarajärvi Suunnittelutilanne; Arto Viitanen Alustavat vaikutusarvioinnit; Jari Mannila

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA 27.8.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori MAA-AINESHUOLTO 2010 Pääkaupunkiseutu Hyötykäyttö 10 Mt Pääkaupunkiseudulla tarvitaan rakentamiseen vuosittain

Lisätiedot

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013- Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-11.10.2013 1 Talvihoitoluokka I Tie pääosan ajasta paljas Voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä Sään muutostilanteissa

Lisätiedot

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista

Lisätiedot

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN UUMA 2 - VUOSISEMINAARI 14.11.2013 EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN MIKKO SUOMINEN / HELSINGIN KAUPUNKI JUHA FORSMAN / RAMBOLL FINLAND ABSOILS, HEIKKOLAATUISTEN YLIJÄÄMÄMASSOJEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot