ASEMAKAAVAN SELOSTUS Lepola II Asemakaava ja asemakaavan muutos

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Lepola II Asemakaava ja asemakaavan muutos Diaarinumero 1859/2010 Kaavatunnus Vireilletulosta ilmoittaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnosvaihtoehdot 1 ja 2 nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunginhallitus hyväksynyt../ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt../ Sivu 1

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee 21. kaupunginosan, Ristinummi, tilaa 1:441 ja yleisen tien aluetta sekä osaa 22. kaupunginosan, Lepola, tilasta 1:2773. Asemakaavan muutos koskee 22. kaupunginosa, Lepola, korttelia 2204 (osa tilasta 1:442), osia tiloista 1:2627 ja 1:2773, katualuetta sekä yleisen tien aluetta. Asemakaavanmuutoksella/ asemakaavalla muodostuu: 22. kaupunginosa, Lepola, korttelit sekä katu- ja puistoaluetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Asemakaavoitus Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Elina Joutsen, Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, p , sähköposti 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 2 km keskustasta etelään, Poikkitien eteläpuolella, Sibeliuksen Ainolan ja rautatien välissä 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on suunnitella uusi asuinalue Lepolan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Alueen pinta-ala on noin 19,4 ha, josta noin 6 ha osoitetaan asuinkortteleiksi. Alueelle tulee 8700 k-m 2 asuinrivitaloja, noin 3450 k-m 2 yhtiömuotoisia erillis- tai paritaloja sekä 15 omakotitonttia ja päiväkoti. Alueelle tulee 85 rivitaloasuntoa, 29 asuinpientaloasuntoa ja 15 omakotiasuntoa. Päiväkotiin tulee muutamia työpaikkoja. Sivu 2

3 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus Toteutuksen seuranta Sivu 3

4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Havainnekuvat, viitesuunnitelmat 2. Asemakaavakartta ja määräykset 3. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet (liitetään myöhemmin) 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Rakennustapaohjeet 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi. Museovirasto (VN päätös ) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv ) Lepola alueen meluselvitys (Helimäki Akustikot 2008) Lepola alueen tärinäselvitys (Helimäki Akustikot 2008) Lepola II kaava-alueen melutarkastelu asemakaavaehdotusta varten (Helimäki Akustikot 2011) Tontinkäyttösuunnitelmat, Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy 2011 Rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto, Ramboll Finland Oy Poikkitien parantaminen, tiesuunnitelma. Ramboll Oy 2011 Pääradan liikenteen välityskyvyn nostamisen yleissuunnittelu välillä Pasila-Riihimäki, Kev-Rii Lisäraiteiden AYS Suunnitelmakartta FINNMAP Infra Oy. Lepolanväylän yleissuunnitelma, Ramboll Oy 2012 Mittauksiin perustuva liiketärinän arviointi, Järvenpää, Ainolan kenttä ( VTT 2012) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ), kuulutus Asemakaavaluonnosvaihtoehdot 1 ja 2 nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunginhallitus , Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 2.2 Asemakaava Asemakaava on Lepolan uuden asuinalueen osittain toinen asemakaava. Alueelle suunnitellaan Lepolan osayleiskaavan mukaisia asuinkortteleita sekä niitä ympäröivät viheralueet. Alueelle on suunnitteilla sekä yhtiömuotoista pientalorakentamista että omakotitaloja. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen käynnistetään kunnallistekniikan ja katujen rakentamisella, kun kaava saa lainvoiman. Alueen toteutus liittyy Poikkitien parantamishankkeeseen, jonka yhteydessä määritellään Poikkitien liittymien paikat. Lepola II alueen toteutus alkaa alueen kunnallisteknisillä valmisteluilla Päiväkotitontti ja yhtiömuotoiset pientalotontit toteutetaan vuosina ja omakotitontit vuonna Sivu 4

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on rakentamatonta, suurelta osin viljelykäytössä olevaa peltoa. Rautatien vieressä on liityntäpysäköintialuetta ja Ainolan pelikenttä, joille on ajoyhteys Poikkitieltä. Kyrölän seisake sijaitsee välittömästi suunnittelualueen pohjoispuolella. Ainolan kentän huoltorakennus on ollut suunnittelualueen ainoa rakennus, joka on korvattu väliaikaisella parakilla tulipalon jälkeen. Suunnittelualueen lähellä sijaitsee merkittäviä kulttuuriympäristökohteita: Sibeliuksen Ainola, alueen länsipuolella ja Poikkitien pohjoispuolella Maatalousnormaalikoulun alue Luonnonympäristö Kaava-alueen maaperä on selvitysten perusteella pääosin savikkoa, jonka kantavuus huononee kaava-alueen asuinkorttelialueiden kaakkoisreunaa kohden. Alueella on yksi kalliosydäminen moreenimäki, joka näkyy maastossa metsäisenä kukkulana. Savikkotasanko on viljelykäytössä katu-, pysäköinti ja urheilukenttäalueita lukuun ottamatta. Suunnittelualueen luonnonympäristö muodostuu peltoalueista ja metsäsaarekkeista. Alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemaan (RKY inventointi 2009) Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta peltoa. Alueen pohjoisreunassa kulkee Poikkitie, jonka reunassa on kevyen liikenteen väylä. Alueen itäosassa on pallokenttä (Ainolan kenttä). Alueen poikki pohjoiseteläsuunnassa kulkee meriviemäri. Rautatien ja Poikkitien liikennemelu ulottuu suunnittelualueelle Maanomistus Kaava-alueella sijaitsee kolme kiinteistöä; , ja osa kiinteistöstä Kiinteistö on kaupungin omistuksessa. Kiinteistö on Suomen kirkon Seurakuntaopiston säätiön omistuksessa, mutta määräalan 601 siitä omistaa kaupunki ja kiinteistön osa on katualuetta kaava-alueella. Sivu 5

6 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava, vahvistettu Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Yleiskaava 2020 (kv ) Järvenpään kaupungin yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-1/kh), virkistysalueeksi (V/kh) sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU). Ruudutetulla alueella voimassa oleva asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Merkinnällä /kh on osoitettu alueet, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvot. Lisäksi alueen halki on osoitettu Lepolan sisäinen ulkoilureitti ja kaksi pääulkoilureittiä. Sivu 6

7 Lepolan osayleiskaava, Lepolan osayleiskaava on tullut voimaan Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu korttelialueita asuinpientaloille (AP), asuinkerrostaloille ja/tai rivitaloille (ARP) sekä viher- ja virkistysalueita. Asuinkortteleiden yhteyteen on osoitettu korttelileikkipuisto (VK-2). Asuinkortteleiden länsi- ja eteläpuolella on viheralue (VA), joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Ainolan kenttä on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU), joka tulisi säilyttää avoimena maisematilana. Kentän pohjoispuolelle on osoitettu pysäköintialue (LP), joka palvelee Kyrölän aseman liityntäpysäköintiä jo nykyisinkin. Alueen reunalla pääradan vieressä kulkee kokoojakatu, Lepolanväylä, Sipoontieltä Ristinummen suuntaan. Asemakaava,1982 Kaava-alueen länsiosassa on voimassa asemakaava, joka on vahvistettu vuonna Alue on osoitettu asemakaavassa seurakunnallisten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Yko 1 ) sekä puistoalueeksi (Kareliapuisto) ja liikennealueeksi (Poikkitie). Sivu 7

8 Kaava-aluetta ympäröivillä alueilla on asemakaava länsipuolella ja Poikkitien pohjoispuolella. Lännessä lähin kortteli on Sibeliuksen Ainolan alue, joka on osoitettu museoiden ja niihin verrattavien rakennusten korttelialueeksi. Ainolan pohjoispuolella on omakotirakennuksille varattua aluetta (Ao 2 ) sekä Ainolaa palveleva pysäköintialue (LP-2) ja puistoa. Poikkitien pohjoispuolella oleva korttelialue on Maatalousnormaalikoulun aluetta ja osoitettu asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Yo 7 ). Muut suunnitelmat Poikkitien parantamisesta on tekeillä tiesuunnitelma, jossa ratkaistaan katuliittymien paikat ja liittymien tilavaraukset. Tiesuunnitelman periaateratkaisut ovat valmiina syksyllä Tiesuunnitelma luovutetaan helmikuussa 2012 ja se saanee lainvoiman elokuussa Rakennussuunnittelu aloitetaan tiesuunnitelman valmistuttua. Lepolanväylän suunnitelmat pääradan läheisyydessä etenevät keväällä Pääradan liikenteen välityskyvyn nostamisen yleissuunnittelu on vireillä välillä Pasila-Riihimäki. Järvenpään kohdalla se tarkoittaa lisäraiteen suunnittelua radan länsipuolelle. Järvenpään kaupungin tavoitteena on myös Kyrölän aseman siirto Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelisi paremmin tulevia alueita. Aseman siirrosta neuvotellaan erikseen Liikenneviraston kanssa. Rata- ja pohjarakennussuunnittelu on käynnissä välillä Kyrölä-Purola. Tie-, katu- ja raittijärjestelyiden suunnittelu alkaa syksyllä Sivu 8

9 Tontinkäyttösuunnitelmat YIT Rakennus Oy on teettänyt alueen kaavoituksen pohjaksi alustavia tontinkäyttösuunnitelmia (Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy 2011). Alustavia vaihtoehtoja on tarkasteltu kunnallistekniikan kustannusten kannalta. (liite 1) Rakennusjärjestys Tonttirekisteri Rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto, Ramboll Finland Oy ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus on hyväksynyt puitesopimuksen ( ), joka koskee asemakaavan muuttamisen periaatteita Suomen kirkon seurakuntaopiston säätiön omistamalla kiinteistöllä (1:442). 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Osalliset Kaava-alueen maanomistajat : - Järvenpään kaupunki - Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö - YIT Rakennus Oy - Suomen valtio (Valtion kiinteistölaitos). Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset: - Järvenpään Ristinummi-Seura ry - Teriojan asukasyhdistys ry - Järvenpää-Seura ry - Järvenpään vesilaitos - Keski-uudenmaan vesioensuojelun kuntayhtymä - Fortum Sähkönsiirto Oy Sivu 9

10 - Elisa Networks Oy - TeliaSonera Finland Oyj Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Liikennevirasto - Helsingin seudun liikenne - Uudenmaan liitto - Museovirasto - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Naapurikunnat Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Rakennusvalvonta - Kaupunkitekniikka, suunnittelupalvelut Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Järvenpään internet-sivuille on tehty asemakaavasta oma sivu, jossa eri suunnitteluvaiheiden asiakirjat ovat esillä. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella sekä kirjeellä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä lähtien kaavoituksessa sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on jätetty yksi lausunto, joka ei varsinaisesti koske osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, vaan Fortumin toivetta päästä mukaan kunnallistekniseen suunnitteluun. Tieto välitettiin eteenpäin. Asemakaavan valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä Luonnosvaihtoehtoja oli kaksi, jotka eroavat toisistaan päiväkotitontin sijainnin suhteen. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma ja katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet nähtävänä tausta-aineistona. Yksi mielipide esitettiin, joka ei aiheuttanut muutostarvetta kaava-luonnokseen. Lausunnot (liite 3) kaavaluonnoksesta: Liikennevirasto Museovirasto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo : HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan vesiensuojelu kuntayhtymä Fortum Power and Heat Oy Fortum Sähkönsiirto Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka Keski -Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, Sirkka ja Richard Lehtinen Helimäki Akustikot TeliaSonera Finland Oyj:n toimeksiannosta Ari Ervasti, Sito-rakennuttajat Oy Asemakaavan ehdotusvaihe täydennetään myöhemmin Sivu 10

11 4.2.3 Viranomaisyhteistyö MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu on pidetty Uudenmaan ELY- keskuksessa. Uudenmaan ympäristökeskus toivoi, että vaikutusten arvioinnissa huomioitaisiin maisemalliset vaikutuksen erityisesti Ainolaan ja avoimiin peltomaisemiin. Alueen rakentamista on tarpeen ohjata rakennustapaohjeilla. Melun vaikutukset on otettava huomioon desibelimääräyksillä erityisesti Poikkitien lähellä ja radan puolella. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on tutkia mahdollisuutta tuottaa laadukasta, monipuolista asumista ja samalla parantaa liikenteellistä sujuvuutta alueella osayleiskaavan mukaisesti. Toimiva aluerakenne on ensiarvoisen tärkeä tavoite suunnittelussa. Täydennysrakentaminen asumiseen alueella on yleiskaavan mukaista maankäyttöä. Korkealaatuisen elinympäristön muodostuminen alueelle on mahdollistettava suunnittelulla. Palveluverkon kehittäminen Järvenpään keskustan eteläpuolelle on tarkoituksen mukaista yhdyskuntakehitystä. Alueen korkeatasoisessa suunnittelussa tullaan huomioimaan kulttuuriympäristön arvokkuus ja merkittävien kohteiden läheisyys. Alueen luonnonmukainen lähivirkistysmahdollisuus huomioidaan suunnittelussa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Maiseman säilyminen avoimena voidaan huomioida rakennuskorkeuksissa ja oikeuksissa. Ympäristöstä saadaan mielekäs ja ympäristöön soveltuva laatimalla rakennustapaohjeet alueelle. Alueen meluherkkyys tullaan huomioimaan rakennusten sijoittelulla melua torjuvasti. Alueenkäyttötavoitteena on eheyttää yhdyskuntarakennetta ja vaalia luonnon avointa maisemaperintöä sekä luonnonmukaisia virkistysmahdollisuuksia. Tavoitteena on toimiva aluerakenne, jossa arvostetaan kulttuuriperintöä ja pyritään takaamaan elinympäristön korkealaatuisuus. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaa varten on laadittu useita alustavia tontinkäyttösuunnitelmia (Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy), joita on vertailtu alueen toimivuuden ja kunnallistekniikan rakentamiskustannusten suhteen. Alustavien vaihtoehtojen tavoitteena oli säilyttää osayleiskaavan idea pihapiirien ympärille sijoittuvista pientaloista, osayleiskaavan mukaisen ilmeen ja riittävän melusuojauksen varmistaminen umpikulmaisilla rivitalokortteleilla, pihakadun elävöittäminen sijoittamalla rakennuksia pihakadun varteen, sujuva liikenneyhteys kaikille tonteille sekä mahdollisuus jakaa erillistalokorttelit pienempiin osiin, jolloin rakennusoikeus olisi 1200 k-m 2 / tontti. Alustavissa vaihtoehdoissa tutkittiin myös lenkkimäistä katuyhteyttä alueen eteläosaan. Päiväkotitontti oli sijoitettu asuinkortteleiden sisälle. Tämän lisäksi tutkittiin mahdollisuutta sijoittaa päiväkoti alueen läntisimpään kortteliin metsän reunaan, jolloin päiväkoti voisi käyttää viheraluetta pihan laajennuksena, sekä rivitalokortteleiden sisäisiä järjestelyjä niin, että autopaikat sijoitetaan kortteleiden ulkoreunalle, jolloin leikkialue jää suojaisan pihan puolelle. Sivu 11

12 Alustava tontinkäyttösuunnitelma v5. Omakotitontit sijaitsevat alueen länsireunalla. Alustava tontinkäyttösuunnitelma v6b. Alueen eteläreunalla on omakotitontteja, joille lenkkimäinen katuyhteys Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaluonnos kehitettiin tarkastelemalla alustavien tontinkäyttösuunnitelmien toiminnallisuutta ja kunnallistekniikan kustannuksia. Nähtäville asetettiin kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan päiväkodin sijainnin suhteen. Vaihtoehdossa 1 (VE1) päiväkoti sijaitsee asuinalueen keskellä korttelissa Vaihtoehdossa 2 (VE2) päiväkoti on sijoitettu meriviemärin itäpuolelle Ainolan kentän pohjoispuolelle, jolloin kortteli 2213 on osoitettu kokonaan rivitalorakentamiseen. Vaihtoehto VE1. Päiväkoti sijaitsee asuinalueen keskellä. Vaihtoehto VE2. Päiväkoti sijaitsee asuinalueen itäpuolella. Kummassakin vaihtoehdossa asuinkortteleihin on suunniteltu rivitalo-, erillispientalo- ja omakotiasumista. Etelässä asuinkortteleita rajaa Aallottarenpuiston kosteikko, joka rajautuu huoltoteihin. Lännessä asuinkortteli rajautuu avoimena säilyvään peltomaisemaan. Pohjoisessa asuinkorttelit rajautuvat Poikkitiehen ja idässä meriviemäriin. Suunnittelualueen itäreunalle radan varteen on osoitettu Lepolanväylän katualuevaraus sekä liityntäpysäköintialue. Vaihtoehdossa VE1 päiväkotitontti on sijoitettu tulevan asuinalueen sisärakenteeseen. Vaihtoehdossa VE2 päiväkotitontti sijoittuu asuinrakenteen ulkopuolelle. Lopullisen vaihtoehdon valinta on tehty päiväkodin sijainnin perusteella. Julkisten lähipalvelurakennusten tontille, jolle päiväkoti on suunnitteilla, tullaan sallimaan 2000 k-m² suuruinen yksikkö, joka on helpompi sijoittaa asuinkortteleiden ulkopuolelle. Näin saadaan myös asumiskorttelit rauhallisemmiksi, joka voidaan nähdä yhtenä laadukkaan asumisen indikaationa Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alueen rakentamisen vaikutuksia on tarkasteltu Järvenpään yleiskaavan ja Lepolan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Asemakaava toteuttaa yleispiirteisessä suunnittelussa asetettuja tavoitteita. Sivu 12

13 Asemakaavalla varmistetaan avoimien näkymien säilyminen, asuinkortteleiden melusuojaus ja rakentamisen sopeutuminen ympäristöön. Alueen laatutekijöinä voidaan pitää laadukasta asumista, mielenkiintoisuutta, monimuotoisuutta, vaihtelevuutta, maanläheistä värimaailmaa, kulttuuriympäristön kunnioitusta, maisemaan sopivuutta, korkealaatuista arkkitehtuuria ja liikenteellistä toimivuutta. Asemakaavan sosiaalisia vaikutuksia voidaan arvioida seuraavasti: Alueen sosiaalinen luonne Alue tarjoaa mahdollisuuden erilaisten väestöryhmien ja erikokoisten ruokakuntien asumiseen. Alueelle tulee omakotitaloja, erillisiä yhtiömuotoisia pientaloja ja rivitaloasuntoja. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Toiminnallisuus Alueelle sijoitetaan päiväkoti, joka palvelee myös lähiympäristön asukkaita. Lähimmät koulut sijaitsevat noin kilometrin päässä Kyrölässä ja Sipoontien pohjoispuolella keskustassa. Päivittäistavarakauppa ja muut kaupalliset palvelut sijaitsevat keskustassa noin parin kilometrin etäisyydellä. Kyrölän seisake sijaitsee aivan alueen vieressä. Poikkitielle alueen viereen rakennetaan bussipysäkit. Alueelta on kevyen liikenteen yhteys keskustan suuntaan viheralueiden läpi Poikkitien alikäytävien kautta. Alueen eteläreunaan rakennetaan itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen raitti, joka kulkee radan alitse Ristinummen itäosaan. Alueelta pääsee hyvin myös Lepolan alueen ulkoilureiteille ja - laduille sekä Tuusulanjärvelle. Koettu ympäristö, elämyksellisyys Asemakaavalla varmistetaan asuinkortteleiden riittävä melusuojaus. Viheralueet ympäröivät asuinkortteleita joka suunnasta ja niille on helppo päästä. Ainolan kenttä on tiiviissä käytössä jalkapallon harjoituskenttänä. Jalkapallokenttä, alueen eteläosan kosteikko ja Kareliapuiston avoin peltoalue tarjoavat mahdollisuudet erityyppisiin lähivirkistysalueisiin Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Luonnosvaihtoehdoista annetuissa lausunnoissa on pidetty parempana vaihtoehtoa VE1, jossa päiväkoti on asuintokortteleiden yhteydessä. Radan varren peltomaiseman avoimuus säilyisi siinä paremmin kuin VE2:ssa, jossa päiväkoti sijaitsee erillään lähempänä rataa. VE1 vastaa tältä osin paremmin kulttuuriympäristön vaalimisen maisemallisia tavoitteita. Vaihtoehdot eivät eroa toisistaan merkittävästi toiminnallisuuden, koetun ympäristön tai sosiaalisen luonteen perusteella. Suunnittelun jatkaminen vaihtoehdon VE2 pohjalta on kunnallistekniikan ratkaisujen kannalta edullisempaa. Myös päiväkodin tilantarve voidaan ratkaista paremmin vaihtoehdon VE2 pohjalta. Radanvarren maiseman avoimuus säilyy Ainolan kentän kohdalla entisellään. Päiväkotitontti sijoittuu osin nykyiseen metsikköön Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallitus pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu asuinkortteleista sekä niitä ympäröivistä lähivirkistysalueista. alueen itälaidalla on päiväkotitontti ja liityntäpysäköintialuetta. Alue liittyy Poikkitiehen Myrskykadun kautta, joka toimii pääkokoojana. Kurkiaurankatu on tonttikatu, joka jatkuu alueen itäosaan tulevalle Lepolanväylälle. Kurkiaurankadun keskiosat rakennetaan pihakatumaisiksi. (liite 2) Sivu 13

14 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 19,4 ha, josta on rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR) 2,9 ha, asuinpientalojen korttelialuetta (AP) 1,9 ha, erillispientalojen korttelialuetta (AO) 1 ha sekä julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta 0,7 ha, pysäköintialuetta 0,6 ha ja katualuetta 1,2 ha. Viheralueita on yhteensä noin 10,9 ha. Alueella on asuinkerrosalaa yhteensä k-m 2 ja päiväkodin kerrosalaa 2000 k-m². Kaava-alueen korttelitehokkuus vastaa tehokkuuslukua e k = 0,25 ja aluetehokkuus vastaa tehokkuuslukua e a = 0,01. Alueelle tulee 15 omakotitaloa ja noin 134 rivitalo- tai erillispientaloasuntoa. (liite 4) Palvelut Alueelle suunniteltu päiväkoti palvelee myös lähialueiden lapsia. Päivittäistavarakaupat sekä muut keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä. Alue on julkisen liikenteen saavutettavissa, kun Poikkitielle suunnittelualueen kohdalle rakennetaan bussipysäkit tien parantamisen yhteydessä. Kyrölän seisake sijaitsee välittömästi suunnittelualueen itäpuolella, kun se on suunniteltu siirrettäväksi Poikkitien eteläpuolelle nykyiseltä paikaltaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue toteutetaan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti asumiseen sekä virkistysalueiksi. Kaavaalueen länsireunassa sijaitseva Kareliapuiston avoin maisema säilytetään ja pieneen metsäsaarekkeeseen suunnitellaan korttelileikkipuisto. Tämä metsäsaareke rajaa myös asuinaluekortteleiden länsireunaa. Omakotitontit on haluttu sijoittaa alueen länsireunalle, jossa perustamisolosuhteet ovat paremmat ja liikenteen melutasot pienemmät. Rivitalot sijoitetaan muurimaiseksi suojaksi liikennemelua vastaan alueen ympärille. Rakennukset on tarkoitus sijoittaa sitten, että korkeammat ovat alueen pohjoisosassa ja matalammat alueen eteläreunalla. Rakennusten sijoittelulla on pyritty myös säilyttämään asuinalueella avoimia maisemanäkymiä etelään. Alueen eteläreunassa olevalle puistoalueelle rakentuu kosteikko, johon hulevedet voidaan ohjata. Alueen itäreunalla Ainolankentän vieressä asuinkortteleita rajaa meriviemäri. Ainolankentän pohjoispuolelle metsäsaarekkeeseen on suunniteltu päiväkotia varten julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Sen vieressä nykyistä liityntäpysäköintialuetta laajennetaan tulevaa Kyrölän asemaa ja Ainolan kentän käyttöä varten. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Korttelialueet sijoittuvat rakennettavan alueen pohjois- ja itälaidoille. Rakennukset muodostavat Poikkitien ja pääradan suuntaan muurimaisen rintaman, joka suojaa piha-alueita liikennemelulta. Autotallit tai -katokset rakennetaan samasta syystä tonttien reunoille. Kaksikerroksiset rakennukset estävät liikennemelun leviämisen muillekin tonteille. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Erillisten yhtiömuotoisten asuinrakennusten alueet sijoittuvat suunnittelualueen keskiosiin. Korttelialueen pohjoisosassa rakennukset voivat olla kaksikerroksisia, kun taas aivan alueen eteläreunaan sallitaan vain yksikerroksisia rakennuksia. Varasto, autotalli tai muun vastaavanlaisen tilan ei haluttu vievän rakennusoikeutta, mutta ne määrätään asunnon välittömään läheisyyteen. Erillispientalojen korttelialue (AO) Alueen länsireunalle on osoitettu 15 omakotitalotonttia. Tonteille on määrätty harjasuunta, joka antaa kadulle rytmin ja ryhdikkään laadullisen ilmeen. Rakennusoikeudet ovat osoitettu siten, että pohjoisempana on pakotettu II-kerrokseen rakentaminen ja etelässä saa rakentaa vain I-kerroksisia taloja. Rakennusten korkeusvaihtelulla on haluttu mahdollistaa mukavien avonaisten näkymien säilymi- Sivu 14

15 nen. Rakennusoikeus on tonttien koosta johtuen ilmoitettu suhteellisuus luvulla, jolloin rakennuksen koko suhteessa tonttiin, on samansuuruinen. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL-1) Alueelle on suunnitteilla päiväkoti, mutta kaava mahdollistaa myös jonkin toisen julkisen lähipalvelurakennuksen tontille. Rakennusoikeus on tästä johtuen suuri, ja kerrosluku antaa mahdollisuuden monimuotoiselle, laadukkaalle suunnittelulle Muut alueet Virkistysalue (V-1) Alueen länsiosaan on suunniteltu Kareliapuiston virkistysalue, jonka peltomaisema on säilytettävä avoimena. Alueen itäreunassa on metsikkö, jonne on suunniteltu leikkipaikka. Poikkitien suunnasta on osoitettu alueelle ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys (Kareliapolku). Lähivirkistysalue (VL) Poikkitien eteläpuolella asuinkortteleiden ja päiväkotitontin välinen alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Alueen läpi kulkee meriviemäri ja alueen itäreunaan on osoitettu kevyen liikenteen yhteys Poikkitieltä Kurkiaurankadulle. Lähivirkistysalue (VL-3) Asuinkortteleiden eteläpuolelle on osoitettu lähivirkistysaluetta, jolle on tarkoitus rakentaa kosteikko hulevesien viivyttämistä varten. Alueen reunoille on osoitettu kevyen liikenteen yhteydet (Aallottarenpolku, Päivättärenpolku), jotka palvelevat myös kosteikkoalueen huoltoliikennettä. Alueelle on osoitettu rakennusala pumppaamoa varten. Alueen maisema säilytetään avoimena. Urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU-1) Nykyinen Ainolan kenttä ympäristöineen on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi. Alueelle on varattu rakennusoikeutta 200 k-m 2 huoltorakennusta varten. Alueen länsiosassa kulkee meriviemäri, jonka suoja-alueet asettavat rajoituksia alueen rakentamiselle. Yleinen pysäköintialue (LP) Rautatien länsipuolelle Poikkitien varteen on suunniteltu liityntäpysäköintialuetta. Alueelle on osoitettu ohjeellinen rakennusala matkaviestintukiasemaa varten. Katualueet Kurkiaurankatu on tarkoitus suunnitella keskiosistaan pihakatumaiseksi kaduksi. Kadulla kulkee kevyenliikenteen väylät osittain molemmin puolin. Pihakatumaisuutta katualueeseen saadaan istutuksin. Katualueen leveys myös mahdollistaa pysäköintipaikkojen rakentamisen kadun varteen. Kevyen liikenteen reitit Ilmattarenpolku ja Luonnottarenpolku ovat alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkevia kevyen liikenteen raitteja. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Uusi asuinalue täydentää kaupunkirakennetta Lepolan osayleiskaavan mukaisesti. Kaupunkirakenne laajenee ja tiivistyyalue rakentuu pikkuhiljaa ja laajentaa sekä tiivistää kaupunkirakennetta etelän suuntaan. Viheralueyhteydet paranevat, kun alueen reitistöt rakennetaan. Sivu 15

16 Asemakaavoitetulle alueelle toteutuu arviolta 149 asuntoa, tämä tarkoittaa noin 311 uutta asukasta. ( mennessä Järvenpäässä oli asuntoja kpl ja asukkaita henkilöä. Asukkaita asuntoa kohden oli 2,09 henkilöä.) Kaupunkikuvallisesti Lepola II muodostaa oman kokonaisuutensa lähellä Ainolaa, mutta kuitenkin erillään siitä. Alue liittyy myöhemmin suunniteltavaan Lepolanväylään sekä radan että radan itäpuolen tuleviin kaava-alueisiin. Pohjoisessa alue liittyy Poikkitiehen ja tulevaan Lepola III asuinalueeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueen maisema ja kulttuuriympäristön arvokkaat piirteet ovat tärkeimpiä lähtökohtia uuden rakentamisen suunnittelussa. Tästä syystä peltomaisemaa pyritään säilyttämään avoimena ja pitkiä avoimia näkymiä tulee ylläpitää. Myös alueella olevia metsäsaarekkeita pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Rakennetun alueen hulevedet tullaan johtamaan hulevesiviemäriin, josta ne johdetaan edelleen kosteikkoon ja Tuusulanjärveen. Alueella on myös avo-oja tulvatilanteiden varalle meriviemärin läheisyydessä. Alueen rakentamisessa pyritään ekotehokkuuteen. Alue on mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon Muut vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät Liikennemelua asuinpihoilla vähennetään sijoittamalla rakennukset meluesteiksi ja rakentamalla niistä riittävän korkeita. Rautatieliikenteen tärinä ei selvitysten mukaan rajoita alueen käyttöä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 2.) 5.7 Nimistö Alueen nimistön aihepiiri pohjautuu Jean Sibeliuksen tuotantoon, Kalevalaan ja taivaankannen ilmiöihin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka liitetään tontinluovutusehtoihin. Alueelle laaditaan myös tonttikorkokartta, joka käsitellään rakennuslautakunnassa ja liitetään tontinluovutusehtoihin. Kunnallistekniikka, kadut, liityntäpysäköinti- ja viheralueet, leikkipaikka sekä kosteikko suunnitellaan erikseen kunnallisteknisen suunnittelupalveluiden toimesta. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaavan toteutus voi alkaa heti kun kaava on saanut lainvoiman sekä tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Kunnallistekniikan esirakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2012, jolloin alue stabiloidaan. Kunnallistekniikka rakennetaan alueelle vuosina Aluksi mahdollistetaan rakentaminen yhtiömuotoisilla tonteilla ja sitten omakotikortteleilla. Päiväkoti toteutetaan aikaisintaan vuonna Tontit luovutetaan kun kunnallistekniikka on saatu kaikilta osin riittävään valmiuteen. Sivu 16

17 6.3 Toteutuksen seuranta Kaupungin asemakaavoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta voi antaa jatkuvasti palautetta. Järvenpäässä Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti Elina Joutsen kaavasuunnittelija Sivu 17

18 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 186 Järvenpää Täyttämispvm Kaavan nimi Lepola II Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 19,4301 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 8,3728 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 11,0573 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] Yhteensä 119, , ,01-11,0573 A yhteensä 5,8698 4, ,25 P yhteensä Y yhteensä 0,7738 0, ,26-7,1461 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 10,9255 9, ,00-3,7655 R yhteensä L yhteensä 1,8507 1,5-0,1457 E yhteensä 100, ,7 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

19 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] Yhteensä 119, , ,01-11,0573 A yhteensä 5,8698 4, ,25 AO-40 1, , ,26 AP-18 1, , ,18 AR-23 2, , ,30 P yhteensä Y yhteensä 0,7738 0, ,26-7,1461 YL 0, , ,26 YK -7,1461 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 10,9255 9, ,00-3,7655 VL 0,3745 3,4 V-1 4, ,9-3,7655 VL-3 2, ,5 VU-1 3, , ,01 R yhteensä L yhteensä 1,8507 1,5-0,1457 Kadut 1, ,9-0,1457 LP 0, ,1 E yhteensä 100, ,7 ET 100, ,0 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-]