ALKOHOLI JA RASKAUS. Tuula Kauppinen & Hellevi Myllykoski Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKOHOLI JA RASKAUS. Tuula Kauppinen & Hellevi Myllykoski Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö"

Transkriptio

1 ALKOHOLI JA RASKAUS Tuula Kauppinen & Hellevi Myllykoski Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ TUULA KAUPPINEN - HELLEVI MYLLYKOSKI : ALKOHOLI JA RASKAUS 35 sivua, 1 liite Ohjaajat: Erja Aitonurmi Marja-Leena Parto-Koski Lokakuu 1999 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alkoholin vaikutuksia käyttäjälleen, sekä alkoholin vaikutuksia raskauteen. Lisäksi haluamme selvittää hoitohenkilökunnan roolia äidin tukijana. Tutkimusaineisto kerättiin alan ajankohtaisesta kirjallisuudesta. Alkoholin toistuva nauttiminen johtaa riippuvuuden kehittymiseen. Naisten lisääntyneen alkoholinkulutuksen taustalla on viime vuosikymmenien yhteiskunnallinen murros. Nykyään naisten alkoholinkulutus on noin viidennes käytetystä alkoholista. Alkoholivaurioisten lasten syntyvyys on kasvussa. Vähäinenkin alkoholin käyttö raskausaikana voi haitata raskauden kulkua ja sikiön kehitystä. Lapsella on oikeus kasvaa äitinsä kohdussa ilman alkoholia. Raskausaikana äidin juomasta alkoholista vaurioita saaneet lapset on luokiteltu omaksi vammaislajikseen FAS eli fetaalialkoholisyndrooma. Hoitohenkilökunnan rooli alkoholiongelmaisen äidin tukijana on vaikea tehtävä. Alkoholiongelmaisen naisen tunnistaminen on myös vaikeaa. Hoitohenkilökunnan tuki raskauden aikana on alkoholiongelmaiselle naiselle erityisen tärkeää. Raskausaikana alkoholiongelmainen tarvitsee monipuolista apua. Hän tarvitsee erilaista ohjausta, neuvontaa, kuuntelua sekä konkreettista apua. Ongelmista on puhuttava suoraan ja niihin on puututtava rohkeasti tulevan lapsen tarpeet etusijalle asettaen. Selviytymisprosessi etenee vasta ongelman tiedostamisen jälkeen.vanhemmaksi tuleminen saattaa olla otollinen hetki hakea apua alkoholiongelmaan. Suomessa on kaksi erityisesti raskaanaoleville alkoholiongelmaisille ja heidän lapsilleen tarkoitettua ensi- ja turvakotia. Avainsanat: alkoholi, raskaus ja alkoholi, fetaalialkoholisyndrooma Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö

3 . ABSTRACT THE DIACONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN PORI TUULA KAUPPINEN - HELLEVI MYLLYKOSKI - alcohol and pregnancy 35 pages, 1 appendix Counselors: Erja Aitonurmi Marja-Leena Parto-Koski October 1999 The purpose of the study is to clarify the influences of alcohol to the user, and the influences to the pregnancy. As well we want to clarify the role of nursing staff as mothers supporter. The research material was collected from new bookmaterial. Alcohol s continuous enjoyment leads dependence. In the shadow growing up consumption of alcohol is last decades rupture in society. Nowadays woman s consumption of alcohol is about fifth from using alcohol. Borning for the children who have a alcohol damage is growing. At using a little bit alcohol during duration of pregnancy can make more difficult pregnancy and the development of the fetus. Children has a right to grow up in his mother womb without alcohol. Children who have gotton damages during pregnancy about mothers s drink alcohol have been classifield to own sort of handicapped FAS or fetal alcohol syndrome. The role of nursing staff as mothers supporter with alcohol problems is difficult task. It is very hard to identify a women who have alcohol problems. The support of society during pregnancy in very important to women who have a alcohol problems. On the period of pregnancy the person who have a alcohol problems needs multifarious help. She needs different instructions, advice, concrete help and listening. About problems must to talk directly and to lack bravely giving priority to coming baby. Survival process continues after realizing the problem. To coming parents could be a good moment to ask help for alcohol problems. In Finland is two first- and safehome where can live a women who have a alcohol problems and their children. Keywords: alcohol, pregnancy and alcohol, fetal alcohol syndrome Preservation place: The Diaconia Institute of Higher Education in Pori

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 2. ALKOHOLIN KÄYTÖN HISTORIAA Alkoholijuomien kulutus viime vuosikymmeninä Naisten alkoholin käyttö Raskaudenaikainen alkoholin käyttö 7 3. TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN ALKOHOLIN VAIKUTUKSET Alkoholin vaikutuksista sikiöön Riippuvuusongelma eli addiktio ALKOHOLIVAURIOISTEN LASTEN ERITYISPIIRTEET Synnynnäiset epämuodostumat ja kasvuhäiriöt Neurologiset oireet ALKOHOLIONGELMAINEN ÄITI TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Terveydenhoitajan rooli äitiysneuvolassa Alkoholiongelmaisen äidin terveyskasvatus Terveyskasvatuksen etiikka RASKAANAOLEVILLE ALKOHOLIONGELMAISILLE TARKOITETUISTA ENSI- JA TURVAKODEISTA Oulunkylän ensikoti 28

5 8.2 Ensikoti Pinja JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 30 LÄHTEET 33 LIITTEET

6 1. JOHDANTO Valitsimme päättötyömme aiheeksi alkoholi ja raskaus, koska aihe oli mielestämme ajankohtainen. Haluamme osaltamme ehkäistä alkoholivaurioisten lasten syntymistä, tuomalla päivänvaloon yhden tutkimuksen verran alkoholin negatiivisia vaikutuksia sekä äitiin että sikiöön. Hoitohenkilökunnan tuella äidille on tärkeä merkitys, koska sikiötä ei voida suojella, jos äiti raskaudesta huolimatta käyttää alkoholia. Päättötyömme tarkoituksena oli selvittää alkoholin vaikutuksia käyttäjälleen, sekä alkoholin vaikutuksia raskauteen. Haluamme selvittää miten alkoholi mahdollisesti vaurioittaa sikiötä. Lisäksi haluamme selvittää miten hoitohenkilökunta voisi tukea raskaanaolevaa alkoholiongelmaista äitiä. Työmme toteutimme kirjallisuudesta saatujen tietojen pohjalta. Naiset ovat kautta aikojen käyttäneet alkoholia vähemmän kuin miehet, nauttineet sitä kerralla vähemmän ja myös heidän suhtautumisensa alkoholinkäyttöön on ollut kielteisempää. Perinteisen käsityksen mukaan alkoholinkäyttö on naiselle sopimatonta, rumaa ja lapsia ajatellen vastuutonta. Naisten suhde alkoholinkäyttöön ja ennen kaikkea humaltumiseen onkin ollut etäistä. Viime vuosina perinteiset mallit ovat väistyneet ja naisten alkoholinkulutus on kasvanut nopeasti ja juomatavat ovat tulleet rajummiksi. Mikä on raskauden aikana sallittu määrä alkoholia? Tarkkaa vastausta ei voitane antaa, mutta useissa tutkimuksissa on todettu kohtuullisenkin alkoholinkäytön saattavan haitata raskauden kulkua ja sikiön kehitystä. Odottavan äidin liiallisesta alkoholinkäytöstä aiheutuneet sikiövauriot ovat yleistyneet rinnan naisten vaikeiden alkoholiongelmien kanssa. Vaikka raskaus varsin usein motivoi hillitsemään tai lopettamaan alkoholinkäytön, kaikki eivät siihen pysty omillaan tai tarjolla olevien palvelujen tuella. (Lehto 1998, 4). Raskausaikana äidin juomasta alkoholista vaurioita saaneet lapset on määritelty omaksi vammaislajikseen, josta käytetään nimitystä fetaalialkoholisyndrooma eli FAS.Koska FAS-lasten esiintyvyys Suomessa on lisääntynyt koko ajan, on

7 alkoholin haittoja koskevilla tiedoilla sosiaalinen tilaus. 2. ALKOHOLIN KÄYTÖN HISTORIAA Alkoholi ja raskaus - kirjallisuuden tarkastelu voidaan aloittaa jo Vanhasta Testamentista: Katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan; älä siis juo viiniä ja väkijuomaa äläkä syö mitään saastaista, sillä poika on oleva Jumalan nasiiri äitinsä kohdusta aina kuolinpäiväänsä asti (Tuomarien kirja 13:7). Raamatun ohjetta noudatettiin, ja paikoin siitä kehittyi elämäntapa: Karthagossa ei morsiusparille koskaan tarjottu viiniä. Näin haluttiin varmistaa terveen lapsen syntymä, ja samalla ohjattiin nuorenparin elämän tapoja oikeaan suuntaan. (Halmesmäki 1985, 21.) Eri aikakausina ilmaisutavat vaihtelevat, kuten voimme Aristoteleen kannanotosta todeta: typerät juopuneet ja ajattelemattomat naiset saavat useimmiten kaltaisiaan lapsia, kärttyisiä ja heikkoja. Historian valossa alkoholipolitiikalla näyttäisi olevan ratkaiseva merkitys väestön juomatapoihin. Englannissa luvulla lainmuutos teki viinankäytöstä hyväksytyn; alkoholia oli kaikkien saatavilla ja se oli halpaa. Seuraukset olivat nopeasti nähtävissä syntyvyyden laskuna ja pienten lasten kuolleisuuden nousuna. Heti ei tätä kuitenkaan osattu yhdistää alkoholin käyttöön, vaan syy-yhteys varmistui vasta, kun asiaa selvittämään asetettu tutkijaryhmä julkaisi tutkimustuloksensa (Halmesmäki 1985, 21.) Parempien lääkkeiden puuttuessa on aika ajoin uskottu ja toivottu alkoholin vaikuttavan edullisesti erilaisiin vaivoihin: milloin se parantaa verenkiertoa, milloin laukaisee jännityksen. Niimpä 1960-luvulta alkaen sitä kokeiltiin sekä avo- että sairaalahoidossa uhkaavan keskenmenon hoitona. Hoitokokeiluja jatkettiin luvun puoleenväliin, jolloin alkoholin aiheuttamia sikiövaurioita kuvattiin lääketieteellisissä julkaisuissa. (Halmesmäki 1985, 22.) Alkoholinkäyttö on ratkaisuyritys monenlaisiin ongelmiin. Tyypillistä alkoholiongelmaista persoonallisuutta ei ole olemassa, vaan käyttäjät ovat varsin hetorogeeninen joukko. Ovatpa syyt mitkä tahansa, alkoholin avulla kukaan ei

8 pääse itseään pakoon. Alkoholi on huono ja tuhoisa valinta ratkaisuksi elämän ongelmiin (Tarvainen 1989, 169, 173). 3 Alkoholi voi turmella terveyden monella tavalla. Voimakas humalatila saattaa aiheuttaa alkoholimyrkytyksen. Pitkään jatkuva runsas juominen voi johtaa vieroitusoireisiin ja juoppohulluuteen tai aiheuttaa maksakirroosin ja muita pysyviä elimellisiä sairauksia. Lisäksi alkoholi vaikuttaa yhtenä vaaratekijänä muiden joukossa useiden eri elinten sairauksien, mielenterveyden häiriöiden, kehitysvammojen, tapaturmien, itsemurhien, itsemurhayritysten ja tappojen syntyyn. (Poikolainen 1993, 83.) Monet suomalaiset uskovat, että suurin syypää meillä esiintyviin alkoholiongelmiin ovat suomalaisten juomatavat. Ongelmia voitaisiin heidän mielestään vähentää omaksumalla esim. sivistyneempiä tai hillitympiä juomatapoja. Lähes automaattisesti ajattelemme, että juomatapojemme yhteys terveyteen voi olla vain kielteinen. On kuitenkin mahdollista, että suomalaisten juomatavoissa voi olla myös terveysvaikutuksen kannalta myönteisiä piirteitä. (Simpura 1993, 255.) Suomalaisten juomatavat eivät pokkea mitenkään ratkaisevasti monien muiden, suurin piirtein samalla kokonaiskulutuksen tasolla olevien maiden alkoholinkäyttötavoista. Humalakäytöllä on meillä kuitenkin merkittävämpi asema kuin useimmissa muissa maissa. Humaltumiseen liittyvät terveydelliset seuraukset ovat suomalaisessa alkoholihaittojen profiilissa voimakkaammin esillä kuin muissa maissa (Simpura 1993, 262). Käytetty alkoholimäärä ei yksin selitä alkoholiongelmaa. Kysymys on siitä, kuka alkoholia käyttää, miten ja missä kulttuurissa. Alkoholin käyttöä säätelevät normit määrittävät millaista on poikkeava alkoholin käyttö ja milloin se muuttuu alkoholiongelmaksi. Alkoholiongelma on monien tekijöiden summa, mutta yhteistä kaikille alkoholiongelmaisille on se, että alkoholin käyttö aiheuttaa haittoja joko käyttäjälle itselleen tai hänen läheisilleen ja ympäristölleen. Ongelmat voivat olla terveydellisiä, sosiaalisia, taloudellisia tai psyykkisiä. (Hyttinen 1991, 7-8.)

9 4 2.1 Alkoholijuomien kulutus viime vuosikymmeninä Alkoholijuomien kulutuksen kehitys vuodesta 1950 vuoteen 1968 oli alussa suhteellisen tasaista, kääntyen lievästi nousujohteiseksi. Vuonna 1969 alkoholilakia muutettiin siten, että keskioluen myynti sallittiin elintarvikeliikkeissä ja keskioluen anniskelu keskiolutluvan saaneissa kahviloissa. Tämä kasvatti keskioluen kulutuksen 0.5 litrasta asukasta kohden vuonna 1968, 1.6 litraan vuonna Yhteensä kulutus 100 %:n alkoholina kasvoi 47 prosenttia. Asukasta kohden absoluuttialkoholiksi muutettuna kulutus kasvoi 2.9 litrasta 4.2 litraan luvun alussa muiden juomaryhmien kulutus lähti kasvuun. Kulutuksen kasvu saatiin taittumaan vasta korottamalla alkoholijuomien hintoja yhteensä keskimäärin 28 prosenttia. (Stakes 1997, 13.) Alkoholijuomien kulutus pysyi melko vakaana aina 1980-luvun puoliväliin asti, jolloin kulutus kääntyi uudelleen kasvuun. Samalla kulutuksen rakenne muuttui merkittävästi. Vuodesta 1985 vuoteen 1990 väkevien alkoholijuomien osuus kulutuksesta laski 43 prosentista 36 prosenttiin. Samanaikaisesti keskioluen osuus kulutuksesta nousi 25 prosentista 30 prosenttiin. Myös mietojen viinien osuus kulutuksesta lähti kasvuun. Korkeimmillaan tilastoitu kulutus oli vuonna 1990, jolloin 100 %:n alkoholina mitattu kulutus oli 7.7 litraa asukasta kohden. Vasta taloudellinen lama 1990-luvulla pysäytti kasvun. Samalla lama miedonsi kulutusta edelleen. Ostovoiman heikkeneminen ja työttömyys siirsivät kulutusta juoman alkoholisisällön hinnan mukaan halvempiin juomiin, vähittäismyynnissä mietoihin viineihin ja keskiolueen ja anniskelussa kaikista juomista keskiolueen.vuonna 1996 alkoholijuomien tilastoitu kulutus oli 6.7 litraa absoluuttialkoholia asukasta kohden. Määrä oli 0.7 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna ja 10.4 prosenttia pienempi kuin kulutuksen huippuvuonna (Stakes 1997,13.) Alkoholiongelmissa kulminoituvat monet yhteiskuntamme ongelmista. Samanaikaisesti vaikuttavat sekä sosiaalivaltion turvajärjestelmä että

10 5 kulttuurisesta merkitys- ja arvotusjärjestelmästä nouseva tuomitsemis- ja eristämismentaliteetti. Alkoholiongelmaiset hyväksyvät yleensä yhteiskunnassa vallitsevat normit, ja tuomitsevat myös itse itsensä, sekä pitävät ympäristön ja yhteiskunnan sanktioita hyväksyttävinä seurauksina moraalittomuudestaan (Hyttinen 1991, 55) Naisten alkoholin käyttö Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on naisten alkoholinkäyttöön kiinnitetty kasvavassa määrin huomiota. Naisten lisääntynyt alkoholinkulutus ja lisääntyneet päihdeongelmat ovatkin luoneet sosiaalisen tilauksen tutkia heidän alkoholinkäyttöään. Naisten uudenlaisen juomiskäyttäytymisen on katsottu olevan seurausta ja 1970-luvulla tapahtuneista yhteiskunnallisista muutoksista luvulla alkanut yhteiskunnallinen murros, johon ovat kiinteästi liittyneet muuttoliike, kaupungistuminen, palkkatyöläistyminen sekä muutokset perheoloissa, on vaikuttanut suuresti myös naisen asemaan ja rooleihin suomalaisessa yhteiskunnassa. Samaan ajankohtaan sijoittui alkoholipolitiikan liberalisoituminen. Asenteet alkoholinkäyttöön tulivat entistä suvaitsevammiksi. Ja alkoholijuomat tuotiin kaikkien ulottuville. (Hyttinen 1990, 9.) Naisten lisääntynyttä alkoholinkulutusta on selitetty naisten tasa-arvoistumisella, vapautumisella, palkkatyöhön osallistumisella ja siitä seuranneella itsenäistymisellä. Nykyään naisten alkoholinkulutus on vakiintunut noin viidennekseen käytetystä alkoholista. Kahdeksan naista kymmenestä käyttää alkoholia ja neljä naista tuhannesta on suurkuluttajia. Huolimatta alkoholin kokonaiskulutuksen vakiintumisesta hoidossa olevien päihdeongelmaisten naisten määrä on kasvanut ja kasvanee edelleen. Syitä alkoholiongelmiin onkin etsittävä myös muualta kuin lisääntyneestä alkoholinkulutuksesta. Hoidossa olevien päihdeongelmaisten naisten määrän kasvu on tuonut esille keskustelun piiriin myös naisten hoidon erityisvaatimukset. Alkoholitutkimuksesta on puuttunut naisnäkökulma lähes kokonaan, vasta aivan viime vuosina sukupuoleen on alettu

11 6 kiinnittää huomiota alkoholinkäyttöön niin kulttuurillisesti kuin sosiaalisestikin vaikuttavana tekijänä. Sukupuoli on hyväksytty alkoholitutkimuksessa myös yhteiskunnallisena muuttujana. Ehkä sen vuoksi, että naisten alkoholinkäyttö on saanut omaleimaisia, naisille tyypillisiä piirteitä ja myös asenteet naisten alkoholinkäyttöön ovat joutuneet murrokseen. (Hyttinen 1990, 9.) Aikaisemmin asenteet ja sosiaalinen kontrolli sekä epäitsenäinen asema pitivät huolta naisten raittiudesta. Alkoholia käyttävät tänä päivänä eniten ylemmät toimihenkilönaiset ja pääkaupunkiseudeulla elävät naiset. Riskikäyttöä ei kuitenkaan voida selittää ammatin, koulutustason tai tulotason mukaan, sillä alkoholiongelmia esiintyy lähes yhtä paljon kaikissa yhteiskuntaluokissa. Tästä huolimatta päihdehuollon asiakkaista enemmistö kuuluu alempiin sosiaaliryhmiin. Päihdeongelmaista naista on vaikea tyypitellä. Joitakin yleispiirteitä tutkijat ovat kuitenkin löytäneet päihteitä runsaasti käyttävistä naisista. Usein naisten taustoista löytyy hyvin traumaattisia kokemuksia, kuten isän ja/tai äidin alkoholiongelma, vaikea avioero, insesti, jne. (Holopainen 1998, ) Naisten elämäntilanteet ja mahdollisuudet käyttää alkoholia vaihtelevat elämänkaaren eri vaiheissa. Nuorten naisten sosiaalisista sidonnaisuuksista vapaa elämäntapa mahdollistaa omaehtoisten valintojen tekemisen - myös suhteessa alkoholiin. Nuoruus on vapauden, vilkkaan sosiaalisen vuorovaikutuksen, mutta myös etsimisen ja kokeilujen aikaa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorten naisten alkoholinkäyttö on runsainta ja myös juomatavat ovat muovautumattomia. Vaikka suurin osa nuorista naisista valitsee kohtuuteen perustuvan juomatavan, tässä ikäryhmässä on eniten myös miesmäistä humalajuomista. Väkevillä juomilla näyttää olevan merkitystä nimenomaan nuorille tytöille. Tämä johtunee kokemattomuudesta alkoholinkäytössä, kokeilunhalusta ja nuorisokulttuurissa vallitsevista alkoholinkäytön merkityksistä. Iän myötä useimmat nuoret naiset valitsevat kohtuuden ja miedot juomat - naisellisen juomatavan. (Hyttinen 1990, ) Varhaisessa keski-iässä naisen elämään kuuluvat perheen perustaminen, lasten

12 7 synnyttäminen ja elämäntavan vakiintuminen. Alkoholinkäyttö ei kuitenkaan ratkaisevasti vähene elämäntavan muutoksen myötä, vaan se siirtyy kodin ulkopuolelta perheeseen. Perhekeskeisyys on erityisen korostunut tässä elämänvaiheessa, ja se muodostaa myös kontekstin, jossa alkoholinkäyttö saa merkityksensä. Nuoret avioparit korostavatkin alkoholinkäytön luomaa yhteisyyttä, juomiskumppanuutta, jolloin alkoholin merkitys arjesta irtaantumisvälineenä ja tunnelman luojana korostuu. Lasten aikuistuessa naisten velvollisuudet kotia kohtaan vähenevät ratkaisevasti. Naisilla on jälleen aikaa itselleen. Heillä on usein vakiintunut ammattiura, hyvä sosiaalinen ja taloudellinen asema. Juomatapatutkimuksen mukaan tämän ikäryhmän naiset käyttävät vähän alkoholia ja heidän suhteensa yleensäkin alkoholiin on ongelmaton. Toisaalta alkoholiongelmaisia naisia koskevat tutkimukset liittävät usein keski-ikäisen naisen elämänmuutokset (tyhjän kodin syndrooman) riskivaiheeksi alkoholiongelmien syntymiselle. (Hyttinen 1990, 37.) vuotiaiden ikäryhmässä juodaan eniten. Tämän naisryhmän alkoholinkäyttö myös näkyy. Monilla heistä ei ole perhesiteitä, jotka rajoittaisivat heidän vapaa-ajan käyttöään. Runsaasti alkoholia käyttäviä naisia on varsinkin sinkkujen ja avoliittolaisten parissa. Avioituminen ja erityisesti lasten hankkiminen vähentävät nuorten naisten alkoholin käyttöä huomattavasti. (Ahlström 1999, 52.) 2.3. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö Koko Suomessa 1 %:lla raskaana olevista naisista on selvästi alkoholiongelma, mutta määrä voi olla jopa kymmenkertainen, määrittelytavasta riippuen. Jo kymmenen vuotta sitten Ruotsissa arvioitiin, että 11 %:lla raskaana olevista naisista on alkoholiongelma. Helsingissä jonkinlainen alkoholiongelma on ainakin viidellä prosentilla odottavista äideistä. Suurin osa alkoholin käytöstä liittyy oluen ja viinin juontiin, väkevien alkoholijuomien ja huumeiden käyttö on harvineisempaa. Odottavat äidit, joilla alkoholiongelma on, ovat useimmiten joko alle 25-vuotiaita ensisynnyttäjiä tai noin 40-vuotiaita. Noin joka kolmas

13 alkoholiongelmainen nainen elää hyvässä parisuhteessa, joka kolmas jonkinlaisessa suhteessa ja yksi kolmannes on yksineläjiä (Kekki 1999, 52). 8 Kyky synnyttää on ehkä tärkein syy, miksi naisiin alkoholitutkimuksissa suhtaudutaan eri tavalla kuin miehiin. Tuntuu siis perustellulta valvoa naisen siveellisyyttä. Juovia naisia pidetään epämoraalisina ja erityisesti raskaana olevia juovia suorastaan paheksutaan. Alkoholi ei vahingoita vain naisen biologista luontoa, vaan myös hänen sosiaalista ja kulttuuriin kuuluvaa naiseuttaan. Perinteisesti naisella on yhteiskunnallinen sosiaalistamistehtävä. Kun naisten alkoholinkäyttö on tullut yleisemmäksi, kysytään kuka tekee ne tehtävät, joiden on katsottu kuuluvan naisille, kuten esim. kuka hoitaa lapset. (Paltschik 1989, 145, ) Yleinen suhtautuminen raskaana olevaan alkoholia käyttävään naiseen on tuomitsevaa. Äitiys ja alkoholi -yhdistelmä ahdistaa. Taustalla vaikuttaa äitiyden myytti, johon ei liity paheita tai heikkoutta. Puhuttaessa alkoholia käyttävistä naisista ihmetellään kuinka kukaan voi tehdä niin; vahingoittaa omalla tominnallaan vatsassaan kasvavaa suojatonta lasta. Alkoholiongelmaisia äitejä pidetään poikkeavina; täysin erilaisina kuin muut äidit. Ympäristön asenteista huolimatta alkoholiongelmaiset äidit ovat odotuksissaan ja toiveissaan kuten tavalliset äidit. Usein heillä on sangen ihanteellinen kuva siitä minkälainen on hyvä äiti. Käytännössä alkoholiongelmaisten naisten edellytykset toteuttaa itselleen asettamia tavoitteita eivät useinkaan riitä. (Holopainen 1998, ) Yhteiskunnan tuki raskauden aikana on alkoholiongelmaiselle naiselle erityisen tärkeää. Käyttäessään alkoholia raskauden aikana nainen rikkoo moninkertaisesti yhteiskunnassa vallitsevia tabuja ja tulee samalla tuomituksi myös tulevassa äidin osassaan. Yleisesti ajatellaankin, että mikäli alkoholiongelmainen nainen ei kykene luopumaan alkoholinkäytöstä raskauden aikana, ei hän myöskään pysty syntyvästä lapsestakaan huolehtimaan. Alkoholiongelmainen nainen on tietoinen ympäristön suhtautumisesta, ja usein hän itsekin ajattelee näin, mistä seuraa häpeän tunteita, ongelmien salailua ja kieltämistä ja eristäytymistä. Raskaana

14 9 oleva alkoholiongelmainen nainen on ongelma yhteiskunnalle, mutta on aina otettava huomioon myös se, että nainen itsekin kärsii ongelmastaan. Sen tähden tulisi tavoitteena olla moralisoimatta auttaa naista löytämään ne elämisen vaihtoehdot, jotka edistävät hänen kykyään selviytyä raskaudestaan ja tulevasta äitiydestään mahdollisimman hyvin. Mikä olisi turvallinen määrä alkoholia? Tähän on jo ehditty rakentaa pätevä ja moitteeton vastaus: Koska turvallista rajaa ei voida millään tavalla tutkimalla määrittää, on varmuuden vuoksi syytä pidättäytyä kokonaan alkoholin käytöstä. Varmaankaan tämän parempaa ilmausta asialle ei ole helpolla löydettävissäkään. On vaikea kuvitella, miten lasia tai paria silloin tällöin voitaisiin perustella ja toisaalta on aivan paikallaan kysyä: miksi ihmeessä se lasi tai pari? Onko kukaan nyt tosissaan sen tarpeessa nykyaikana? Silti tämän periaatteen ilmaus on hyvin oleellinen kysymys. Kun mietitään, mikä viesti tiedosta välittyy. Jos ehdottomuus korostuu, voivat eräät ongelmat todella korostua. Jos taas haitat liitetään vain runsaaseen, alkoholistiseen juomiseen raskauden aikana, voi koko asian vakavuus hämärtyä. Pienikin määrä alkoholia nautittuna jatkuvasti koko raskausajan on vaaraksi sikiön terveydelle. Raskaudenaikaisen kohtuukäytön ylärajana pidetään yleensä 10:tä alkoholiannosta viikossa; jakautuessaan tasaisesti eri päiville se ei haitanne sikiön kehitystä. (Ackerman 1992, 40.) Elämäntilanne vaikuttaa paljon alkoholin kulutukseen. Kielteisillä kokemuksilla, ahdistuneisuudella ja masentuneisuudella ennen raskautta ja raskauden aikana on yhteys alhaiseen syntymäpainoon ja ennenaikaiseen synnytykseen. Ahdistusta lisäävät taloudelliset ongelmat, työttömyys, parisuhdeongelmat ja lasten kasvatukseen liittyvät ongelmat. Stressiä ilmenee riskiraskauksissa ja stressi lisääntyy, jos raskauteen liittyy uhka joko äidille itselle tai lapselle. Raskaanaolevat alkoholinkäyttäjät ovat käyttäneet psykiatrisia palveluja lähes kolme kertaa enemmän kuin raittiit. (Jaakkola 1991, )

15 10 3. TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tarkoituksena oli selvittää alkoholin vaikutuksia käyttäjälleen, sekä alkoholin vaikutuksia raskauteen. Halusimme selvittää miten alkoholi mahdollisesti vaurioittaa sikiötä. Lisäksi halusimme selvittää miten hoitohenkilökunta voisi tukea raskaanaolevaa alkoholiongelmaista äitiä. Tutkimuksen tehtävät: 1. Mitä vaikutuksia alkoholilla on käyttäjälleen? 2. Miten alkoholi vaikuttaa raskaana olevaan naiseen ja sikiöön? 3. Mikä on terveydenhuollon rooli alkoholiongelmaisen äidin/naisen tukijana? 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen toteutimme kirjallisuudesta saamiemme tietojen pohjalta. Etsimme tietoa fetaalialkoholisyndroomasta ja yritimme karsia kirjallisuudesta liian lääketieteellisen materiaalin, koska halusimme tuoda asiat esille mahdollisimman helposti ymmärrettävään muotoon. Selvittäessämme alkoholin vaikutuksia ja kulutusta, materiaalia oli hyvin saatavissa. Kun halusimme työhön esiin naisnäkökulman pieneni materiaalin saatavuus huomattavasti. Mielestämme onnistuimme kuitenkin rajaamaan kokonaisuudessaan melko laajasta materiaalista työhömme olennaiset tiedot. 5. ALKOHOLIN VAIKUTUKSET Alkoholinkäyttäjä tavoittelee usein rentoutta, sosiaalista vilkastumista ja irtautumista arjesta. Tavoitteet toteutuvat, kun veren alkoholipitoisuus on alle yhden promillen, jolloin alkoholi stimuloi joitakin toimintoja. Korkeampi

16 11 alkoholipitoisuus taas vaikuttaa lamaannuttavasti. Alle yhden promillen nousuhumala ilmenee mielialan kohoamisena, mielihyvän ja rentoutumisen tunteena, itsevarmuuden lisääntymisenä, puheliaisuutena ja estojen vähenemisenä. Tämä saattaa johtua mm. lisääntyneestä dopamiinin vapautumisena aivoissa. (Ahtiala & Ruohonen 1998, ) Myönteisten vaikutusten lisäksi jo pienikin alkoholipitoisuus veressä huonontaa vaativan tehtävän suorittamista (esim. auton ajaminen). Aivojen antamat toimintakäskyt eivät ole tarkoituksenmukaisia eivätkä oikein mitoitettuja, mikä saattaa ilmetä kömpelyytenä normaalissakin toiminnassa. Puolen promillen alkoholipitoisuus heikentää koordinaatiokykyä. Käyttäjä itse ei huomaa suorituskyvyssään puutteita, vaan luulee sen jopa parantuvan. Alkoholin myönteiset vaikutukset vähenevät veren alkoholipitoisuuden noustessa. Yli yhden promillen humalassa kömpelyys lisääntyy, äänenvoimakkuus kasvaa, puhe saattaa sammaltaa, kuulo heikkenee, valppaus huononee, hikoilu lisääntyy, reagoiminen hidastuu, henkisten toimintojen suoritustaso alenee ja silmät voivat alkaa punoittaa. Yli kahden promillen humalassa alkoholin anesteettiset vaikutukset tulevat esiin ja kivun tunne vähenee tai poistuu. Veren alkoholipitoisuuden noustessa tajunta alkaa kadota. Yli neljän promillen pitoisuus merkitsee myrkytysvaaraa. Aivojen hengityskeskus voi lakata toimimasta. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 100.) Veren alkoholipitoisuuden nousuun vaikuttavat sukupuoli, paino, ikä, hormonaaliset tekijät, unen puute ja ruoka. Sietokyky kasvaa, kun elimistö sopeutuu alkoholiin ja pyrkii kumoamaan sen vaikutuksia. Alkoholin toistuva nauttiminen johtaa alkoholitoleranssin ja riippuvuuden kehittymiseen. Toleranssilla tarkoitetaan alkoholin humalluttavan vaikutuksen vähenemistä toistuvilla nauttimiskerroilla. Käytännössä tämä merkitsee, että nautittaessa toistuvasti tietyn suuruinen alkoholiannos, siitä ei humallu myöhemmillä kerroilla yhtä paljon kuin aikaisemmin. Alkoholin kestokyky on kasvanut; on kehittynyt toleranssi. Voimakkaan humalan aikaansaamiseksi täytyy juoda alkoholia enemmän kuin aikaisemmilla kerroilla. Toleranssi häviää käytön loputtua. (Ahtiala & Ruohonen

17 , 100, Kiianmaa 1993, 3, 59.) Alkoholin poistumista elimistöstä seuraa krapula. Krapulan voimakkuus riippuu nautitusta alkoholimäärästä. Siihen vaikuttavat myös tilannekohtaiset seikat, kuten ruokailu alkoholin nauttimisen yhteydessä, väsymys tai yksilölliset ominaisuudet. Krapulan oireita ovat mm. ärtyisyys, huonovointisuus, väsymys, päänsärky ja heikotus. Pitkäaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamat vieroitusoireet ilmaantuvat tunnin kuluessa käytön lopettamisesta käytön määrän mukaan. Vieroitusoireiden ilmaantuminen edellyttää muutaman päivän jatkunutta runsasta alkoholin käyttöä, määrältään vähintään noin 80 grammaa puhdasta alkoholia päivässä. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 101.) Vieroitusoireita ovat levottomuus, vapina, hikoilu, unihäiriöt, unettomuus, ahdistus, masentuneisuus, kuulo- ja näköhallusinaatiot. Erittäin runsas käyttö voi vieroitustilanteessa johtaa delirium tremens-tilaan eli juoppohulluuteen. Sen oireita ovat jatkuva vapina, tahdottomat liikkeet, sekavuus ja hourailu. Muita alkoholin aiheuttamia psykooseja ovat alkoholihallusinoosi ja alkoholiparanoia. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 101.) Alkoholilla on yhteyttä mm. aivovaurioihin, maksa-, haima- sekä sydän- ja verisuonisairauksiin, psyykkiseen sairastavuuteen, tapaturmiin ja moniin sosiaalisiin ongelmiin. Alkoholin kansanterveydelliset vaikutukset ovat suuret. Se on tärkein ehkäistävissä oleva nuorten aikuisten ja työikäisen väestön yksittäinen terveyttä heikentävä ulkoinen tekijä. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 101.) Alkoholimyrkytykseen kuolleiden määrä on Suomessa selvästi muita Pohjoismaita korkeampi. Syynä tähän lienee suomalaisten humalahakuinen juomatapa. Suomessa kulutetaan myös muita Pohjoismaita enemmän väkeviä juomia. Vaikka kulutus on miedontunut, juomatavat eivät ole muuttuneet. (Hein 1997, 9.)

18 Alkoholin vaikutuksista sikiöön Käytännössä on saatu vahvistus Ranskassa jo 60-luvulla todetuille havannoille: Runsas alkoholinkäyttö vaikeuttaa raskauden alkamista; keskenmenon riski lisääntyy sekä istukan heikentyneen toiminnan että sikiön kehityshäiriön takia; lasten syntymäpaino on normaalia pienempi; eriasteisia kehityshäiriöitä on sitä runsaammin, mitä enemmän äiti on juonut odotusaikana: pienipäisyyttä, poikkeavia kasvonpiirteitä, sydänvikoja, älyllistä jälkeenjääneisyyttä; syntyneitten lasten sairastumisalttius on keskimääräistä suurempi. Koistisen mukaan yksinkertainen selitys, miksi näin on; Istukka on odottavan äidin ja kehittyvän lapsen yhdyssilta, jonka toiminta on kaksisuuntainen: sikiön elimistö saa sitä kautta kaiken tarvitsemansa, ja istukka poistaa äidin elimistön kautta sikiön aineenvaihdunnan kuonat. Merkittävää itsenäistä seulafunktiota sillä ei ole: yhteys on hyvin lavea. Esim. juovan äidin promillet ovat myös sikiön promilleja. On todettu, että sikiö toimii eräitten aineitten varastona. mm. eräitten raskasmetallien kertymä (elohopea, kadmium) saattaa olla sillä korkeampi kuin äidillä. Syntymävaiheen humalatila on lapselle harmillisempi kuin äidille: aikuisen naisen humala häviää tavanomaisessa tahdissa, mutta lapsella se kestää kauan, koska mainittavaa alkoholia hajottavaa maksatoimintaa ei vielä ole, ja istukankin apu on syntymän jälkeen poissa. (Koistinen 1994, ) Raskausaika on valtavan nopean muutoksen aikaa. Äidiltä ja isältä saaduista kahdesta solusta kehittyy sukuperimän ohjelmoinnin mukaisesti syntymään kelvollinen ihminen. Solujen jakautumis- ja lisääntymistapahtuma on ripeä. Eri elinjärjestelmillä on siinä oma aikataulunsa ja järjestyksensä. Tämä merkitsee, että kulloinkin juuri kehittymässä olevalla alueella tapahtuu eniten solunjakautumisia. Eri aikoina ulkoisille vaikutteille herkkiä ovat niin ollen eri elimet tai elinryhmät. Erona aikuiseen elimistöön on, että ulkoinen myrkkyvaikutus on suurin nimenomaan jakautumisvaiheessa olevaan soluun, siis koko elimistön kehittymiseen. Sen merkittävin kohde ovat aivosolut. Erona äitiin on, että tämän aivot toipuvat, kun humala on ohi, mutta lapsen aivosolujen kehitys on saattanut häiriintyä pysyvästi, ainakin usein toistuvista syvistä päihtymyksistä. Alkoholin

19 14 palamisen välituotteesta asetaldehydistä, jota sikiön veressä on puolet siitä mitä hänen äidillään on, arvellaan myös aiheuttavan vaurioita sikiölle. (Koistinen 1994, 151.) Kertaluonteinenkin runsas alkoholin juominen erityisesti raskauden alkuvaiheessa saattaa vaurioittaa sikiötä. Alkoholi läpäisee istukan helposti ja kulkeutuu napanuoran kautta sikiön verenkiertoon ja lapsiveteen. Sikiön veren alkoholipitoisuus nousee jo viidessä minuutissa äidin veren tasolle. Sikiön maksa ei pysty polttamaan alkoholia juuri lainkaan, joten alkoholi poistuu sikiön verenkierrosta napanuoran kautta takaisin äidin maksaan hajoamaan. Runsas alkoholinkäyttö lisää keskenmenoriskiä ja voi lisäksi aiheuttaa raskaudenaikaisia verenvuotoja. Istukan irtoaminen on alkoholin suurkuluttajilla viisi kertaa yleisempää kuin raittiilla. Tilanne on sekä äidille että sikiölle hengenvaarallinen. (Holopainen 1998, ) Runsas alkoholin käyttö heikentää istukan toimintaa ja napanuoran veren virtausta. Humala vaikuttaa lamaannuttavasti sikiön sydämen toimintaan ja voi pahimmillaan johtaa sikiön kuolemaan. Alkoholi vaikuttaa myös välillisesti sikiön terveyteen. On tavallista, että alkoholin suurkuluttaja on aliravittu. Se aiheuttaa myös sikiössä tärkeiden ravintoaineiden puutostilan. Äidin huono vastustuskyky yhdessä puutteellisen hygienian kanssa lisäävät tulehdusriskiä. Nämä tekijät yhdessä voivat taas johtaa ennenaikaiseen synnytykseen. (Holopainen 1998, 45.) 5.2 Riippuvuusongelma eli addiktio Ihmisen keho pyrkii säilyttämään normaalitilan mukautumalla alkoholin käyttöön. Tämä näkyy sietokyvyn kasvuna. Riippuvuuden synnyttyä alkoholin väheneminen elimistössä aiheuttaa vieroitusoireita. Riippuvuus on olennainen osa ihmisen elämää. Riippuvuus mielletään pelkästään kielteiseksi ilmiöksi. Sitoutuminen tuo aina mukanaan vastuun ja rajat. Kun riippuvuus on vallitseva olotila, voidaan puhua riippuvuusongelmasta eli addiktiosta. Addiktio voi syntyä kemiallisiin

20 15 aineisiin tai uhkapeliin, seksiin, syömiseen, työntekoon ja periaatteessa mihin tahansa toistettavissa olevaan toimintaan. Riippuvuuden kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten esim.aineiden saatavuus, sosialisaatio, vertaisryhmän paine, yksilön persoonallisuuden kehitysmahdollisuudet ja perinnölliset tekijät. (Ahtiala & Ruohonen 1998, ) Addiktion tunnusmerkkejä ovat voimakas sisäinen pakko toimia tietyllä tavalla, sekä omien rajojen hämärtyminen tai häviäminen läheisissä ihmissuhteissa. Ihmisen kyky huolehtia itsestään, hallita käyttäytymistään ja tehdä omia valintoja on heikentynyt. Riippuvuuskäyttäytymisen lopettamiseen liittyy vahva epämukavuuden tunne, ja ihminen jatkaa riippuvuuskäyttäytymistään sen haitoista huolimatta. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 145.) Riippuvuuden kohde ei ole asia, aine tai tapahtuma sinänsä, vaan se psyykkinen tila, jota niiden avulla tavoitellaan. Eri aineilla tai asioilla tavoitellaan erilaisia fiiliksiä, kuten itsetunnon nousua, rentoutta, pakoa todellisuudesta, pakoa itsestä, jännitystä, läheisyyttä tai jaksamista. Addiktiolle on ominaista, että sen avulla saa välitöntä tyydytystä. Riippuvuuskäyttäytymisellä siirrytään nopeasti ja helposti tunnetilasta toiseen. Se mahdollistaa pikaisen eron ikävistä tuntemuksista. Riippuvuuden alkuvaiheessa siirtyminen miellyttävään tunnetilaan on tärkeätä; myöhemmin tärkeäksi tulee epämiellyttävien tunnetilojen välttäminen. Addiktio on puuttuvien asioiden korvike tai selviytymiskeino ongelmatilanteissa. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 145.) Riippuvuuteen liittyy usein syyllisyys ja kieltäminen. Addikti on jatkuvassa ristiriidassa tyydytystä tuottavan toiminnan ja sen aiheuttamien haittojen välillä. Yleensä ollaan myös tietoisia ympäristölle aiheuttamista ongelmista. Syyllisyys johtaa kuitenkin haittojen kieltämiseen. Ikävien asioiden torjuminen mahdollistaa riippuvuuskäyttäytymisen jatkumisen. Riippuvuuskäyttäytymiseen liittyy riippuvainen mieli. Joillakin addikteilla riippuvuuteen liittyy persoonallisuuden häiriöitä, toisilla ei taas ole muita psyykkisiä ongelmia. (Ahtiala & Ruohonen 1998, )

21 16 Riippuvuus ongelmana on subjektiivinen kokemus. Sitä ei voi määritellä juotuina viinilitroina, suoneen ruiskutettuina grammoina tai seksikumppaneiden lukumääränä. Addiktio ei myöskään ole joko- tai - ilmiö, koska riippuvuutta on monenasteista. Toisille riippuvuudesta vapautuminen on suhteellisen helppoa, kun taas toisille lähes ylivoimaista. Ihminen itse määrittelee oman riippuvuutensa tai riippumattomuutensa. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 146.) 6. ALKOHOLIVAURIOISTEN LASTEN ERITYISPIIRTEET Äidin juomasta alkoholista sikiöaikana vaurioita saaneet lapset tunnistettiin omaksi vammaislajikseen kolmisenkymmentä vuotta sitten Yhdysvalloissa. Silloin määriteltiin FAS eli fetaalialkoholisyndrooma (fetal alcohol syndrome) ja sen lievempi muoto FAE eli fetaalinen alkoholivaikutus (fetal alcohol effects). Alkuliite fetaali merkitsee piirrettä, joka kehittyy sikiöasteella (Halmesmäki 1990,61). Diagnoosi FAS tarkoittaa, että äiti on todistetusti nauttinut alkoholia yli niinsanotun riskirajan, joka tarkoittaa yli 10 alkoholiannosta vuorokaudessa tai yli 45 alkoholiannosta kuukaudessa ja syntyneellä lapsella on todettavissa seuraavat kolme kriteeriä täyttävää oiretta: 1. KASVU: sikiö- tai elinaikainen kasvuviive ( paino, pituus ja päänympärys), 2.HERMOSTO : hidas psykomotorinen kehitys, henkinen jälkeenjääneisyys, poikkeava neurologinen löydös, 3. TYYPILLISET KASVONPIIRTEET: (Liite 1.) mm. kapeat luomiraot, heikosti kehittynyt ylähuulivako, ohut ylähuuli, yläleuan vajaakasvu. (Martikainen 1993, 26.) Diagnoosi FAE tarkoittaa, että sikiöaikainen alkoholialtistus on varmistettu ja

22 17 lapsella on todettavissa kaksi edellämainituista kriteereistä, mutta ei kaikkia kolmea. Käytännössä suomalaisilla lapsilla kasvonpiirre-kriteeri ei täyty eli FAElapset ovat vaikeampia tunnistaa. (Ahlström 1999, 17.) Suomessa syntyy vuosittain 3000 alkoholivaurioista lasta, joista vakavimmin vaurioituneita FAS-lapsia syntyy 600. (Autti-Rämö 1999). FAE-lapsia syntyy kaksi - kolme kertaa enemmän kuin FAS-lapsia. Todennäköisesti sitäkin enemmän syntyy lapsia, joilla äidin alkoholinkäytön seurauksena on todettavissa pelkästään keskushermoston toimintahäiriö, mutta kasvu- taí kasvonpiirrekriteeri ei täyty. Lievemmin vaurioituneiden lasten löydökset voivat olla lähellä normaalivaihtelun rajaa ja niitä on usein ongelmallista osoittaa varmuudella alkoholista aiheutuviksi. (Martikainen 1993, 26.) 6.1 Synnynnäiset epämuodostumat ja kasvuhäiriöt Kasvojen ja päänalueen epämuodostumat ovat suorassa suhteessa juodun alkoholin määrään. Tavallisin poikkeavuus on lyhyt luomirako. Tyypillistä on myös kasvojen keskialueen alikehittyneisyys: matalat poskipäät, matala ja leveä nenänselkä, pysty nenänpää ja ohut ylähuuli. Alaleuka on pieni ja korvat voivat olla epäsymmetrisesti ja matalalla. Poikkeava ulkonäkö normalisoituu usein lapsen kasvaessa. Muidenkin elinten alueella voi olla epämuodostumia. Tyypillisimpiä ovat poikkeavat kämmenpoimut, lievät virtsa- ja sukupuolielinten, sekä luuston epämuodostumat. Huuli- ja suulakihalkioita on todettu olevan jonkin verran. FASlapsilla on myös todettu olevan normaalia enemmän mm. sydänvikoja, munuaisvikoja, sekä näköhermon vaurioita. (Aronson 1984, Martikainen 1993, Ylitalo 1994.) FAS-lapsi kasvaa huonosti jo kohdussa. Mitä voimakkaampaa altistus on ollut, sitä pienempiä lapset ovat. Tyypillisimmissä tapauksissa kasvun hidastuminen on todettavissa jo raskausviikolla, minkä jälkeen kasvu etenee omaa tasaista tahtiaan. Kasvun täydellinen pysähtyminen ajoittuu tavallisimmin n. 36.

23 18 raskausviikon tienoille. Kasvu on tavallista hitaampaa ja selvästi normaalin alarajoilla. Eniten viisästynyttä on päänymäryksen kasvu. (Halmesmäki 1993, 173, Ylitalo 1994.) FAS- ja usein myös FAE-lasten kasvu on hidasta myös syntymän jälkeen. Painoja pituuskäyrät kulkevat 5 % kasvukäyrän tienoilla tai jopa sen alapuolella. Erittäin vaikeissa tapauksissa päänympärys voi jäädä jopa sitäkin alemmalle tasolle. Alkoholivaurioituneet lapset syövät huonosti ja oppivat huonosti imemään, mutta lasten kasvu on hidasta silloinkin, kun ravintoa on riittävästi tarjolla ja syömisestä aktiivisesti huolehditaan. (Halmesmäki 1993, 174.) 6.2 Neurologiset oireet Raskauden aikana aivot kehittyvät nopeimmin ja altistuminen myrkyille vakavimmissa tapauksissa johtaa älylliseen kehitysvammaisuuteen. Keskeisiä ovat myös keskushermoston rakenteellisista muutoksista johtuvat erilaiset toimintahäiriöt. Älykkyysosamäärä on selvästi alentunut, suurin osa FAS-lapsista on lievästi jälkeenjääneitä. FAS-lapsen lahjakkuusprofiili on hyvin epätasainen. Lisäksi lapsilla on runsaasti erityisvaikeuksia: näön varaisen hahmotuksen ongelmia, vaikeuksia silmän ja käden yhteistyössä, keskittymisvaikeuksia ja ylivilkkautta. FAS-lapsilla on havaittu myös jonkin verran toistuvaa itse-stimuloivaa käyttäytymistä, kuten pään pyörittämistä, lyömistä ja keinuttamista. FAS-lapsilla on todettu myös paljon psyykkisiä vaikeuksia. (Ylitalo 1994.) Neurologinen häiriö saattaa vaihdella lievästä keskivaikeaan henkiseen jälkeenjääneisyyteen. Imeväisiässä nämä lapset ovat velttoja ja heidän kehityksensä on hidasta He oppivat vasta myöhään kääntymään ja istumaan. He eivät ole erityisen kiinnostuneita leluista eivätkä tavoittele niitä yhtä innokkaasti kuin tavallisesti kehittyneet lapset. Leikki-iässä he ovat levottomia, aina liikkeellä mutta kuitenkin kömpelöitä. Heillä on keskittymis- ja mieleenpainamisvaikeuksia, jotka korostuvat kouluiässä. Lähes kaikki FAS-lapset ovat pienipäisiä, ja oire onkin

24 suorassa suhteessa neurologisiin oireisiin, henkiseen ja liikunnalliseen jälkeenjääneisyyteen. (Halmesmäki 1993, 174, Halmesmäki 1985, 31.) 19 Poikkeavia löydöksiä on keskimäärin puolessa FAS-tapauksista. Imeväisiässä neurologiset oireet tulevat esille mm. yliärtyvyytenä ja vapinana. Lisäksi lapsilla on imemis- ja syömisvaikeuksia. Vastasyntyneiden imemismallit ovat rajoittuneita, joten he väsyvät hyvin nopeasti. FAS-lapsilla on havaittu hieno- ja karkeamotorisen kehityksen viivästymää. Kehityksen viivästymää ilmenee enemmän lähestyttäessä yhtä ikävuotta. Mitä kauemmin äiti käyttää alkoholia sitä yleisempää ja vaikeampaa kehityksen viivästymä on. (Martikainen 1993, 31.) 7. ALKOHOLIONGELMAINEN ÄITI TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Terveydenhuollon valmiudet kohdata alkoholiongelmaisia naisia eivät ole olleet riittäviä.tärkeämmäksi kuin se, kertooko nainen itse vai havaitseeko terveydenhuollon henkilökunta naisen alkoholiongelman, nouseekin kysymys, miten kohdata alkoholiongelmainen nainen. Alkoholiongelmaisen naisen kohtaaminen terveydenhuollossa edellyttää ainakin seuraavien valmiuksien olemassaoloa: 1) naisen alkoholiongelman tunnistaminen ja sen esille ottaminen, 2) alkoholiongelman kartoitus ja asianmukaisen hoidon ja hoitopaikan määrittely, 3) alkoholiongelmaisen naisen hoitoon motivointi ja 4) alkoholiongelmaisen naisen hoitaminen tai ohjaaminen erityishoitopaikkaan. (Hyttinen 1990, 84.) Hoitotyössä on uskottava muutoksen mahdollisuuteen. Vanhemmaksi tuleminen on hyvä hetki hakea apua alkoholiongelmaan. Ongelmista on puhuttava suoraan ja niihin on puututtava rohkeasti lapsen tarpeet etusijalle asettaen. Lapsen etu ei saa jäädä aikuisten etujen varjoon. Joskus vanhemmuus ja alkoholittomuus ovat yhtä aikaa liian suuri vaatimus. Myös lapsesta luopuminen voi olla hyvää vanhemmuutta. Vaikka lapset eivät asuisi äitinsä ja isänsä luona, vanhemmuus

25 20 säilyy. Alkoholiongelmaisten äitien kanssa työskentelevien hoitohenkilöiden on suhtauduttava asiakkaaseen tasavertaisesti. Äidin elämäntarina voi antaa ymmärrettävän selityksen hänen vastuuttomallekkin toiminnalleen. Lapsen kannalta äidin edesottamuksia ei voi hyväksyä. Työssä ei päästä pitkälle, jos moralisoidaan ja tarjotaan omia normeja sekä arvoja suoraan asiakkaille. Sikiötä ei voida suojella, ellei tämän äidin omaa todellisuutta osata kuunnella, ja ellei raskaanaolevalle naiselle anneta tarpeeksi tukea. (Holopainen 1998, ) Sijaisperhe on parasta mitä lapselle voi antaa, jos perheen alkoholieongelma jatkuu entisellään. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sijoitettujen FAS-lasten hyvä kuntoutumisennuste selittyy turvallisella ja tasapainoisella kasvuympäristöllä. Useat naiset ovat niin vaikeasti alkoholisoituneita, etteivät he ymmärrä eivätkä mahdollisesti raitistuttuaan muista saamiaan neuvoja, vaan väittävät, ettei kukaan ole kertonut alkoholin aiheuttamista mahdollisista sikiövaurioista. (Kekki 1999, 52.) Päihdehuoltolain voimaantulo on ollut käännekohta sosiaali- ja terveydenhuollon välisen työnjaon kohdalla, mitä tulee alkoholiongelmaisten auttamiseen ja hoitamiseen. Laki velvoittaa ensisijaista palvelupistettä, esim. perusterveydenhuollon yksikköä, antamaan apuaan ja hoitamaan sen palveluihin turvautuvaa potilasta myös alkoholinkäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Alkoholiongelmaisen naisen tunnistaminen on vaikeaa. On tunnettua, että omaa alkoholin kulutusta aliarvioidaan, alkoholinkäyttöä vähätellään ja alkoholiin liittyviä ongelmia torjutaan. Asiakkaaseen uskominen tulee joskus terveydenhuoltohenkilökunnan ongelmaksi. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja voi todeta keskustellessaan asiakkaansa kanssa erilaisia alkoholin käyttöön viittaavia asioita. Raskauden aikana painon nousu saattaa olla hyvin vähäistä ruokailun jäädessä epäsäännölliseksi ja yksipuoliseksi, koska alkoholista saadaan myös energiaa. Sikiö saattaa liikkua vähän ja sydänäänikäyrään voi tulla muutoksia jos sikiö on humaltunut. Alkoholin käyttäjät usein tupakoivat runsaasti, heillä saattaa olla rauhottavien lääkkeiden käyttöä, aikaisempia keskenmenoja tai mielenterveydellisiä ongelmia. (Halmesmäki 1990, 60-63; Holmila 1993, 1224-

26 ; Jaakkola 1991, 12.) Asiakastyö lähtee niistä asiakkaan tarpeista, jotka laki, ammattietiikka tai muu yhteiskunnallinen moraali katsoo asiallisiksi tai oikeutetuiksi, sanalla sanoen hyviksi tarpeiksi. On hyvä, jos asiakas uskoo voivansa määrätä ja päättää omista asioistaan. Toisaalta olisi hyvä, että asiakas tietäisi oman valtansa rajoittuvan loppujen lopuksi kuitenkin yhteiskunnalliseen valtaan. Auttajat joutuvat tekemään valintoja ja ratkaisuja, ehkä myös asiakkaiden puolesta huolimatta siitä, että päihdehuoltolain 8. Pykälässä säädetään, että päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti. (Märkjärvi 1995, 220.) Raskaana oleva nainen, joka jatkaa alkoholin käyttöä raskaudesta huolimatta olisi asetettava kasvokkain toimintansa sekä sen mahdollisten seurausten kanssa ja saatava pohtimaan asiaa.alkoholin käytön katkaiseminen vähäksi aikaa, vaikka pakolla, voisi auttaa pohdintaa. Lainsäädäntö oikeuttaa viiden vuorokauden pakkohoitoon lääkärin lähetteellä, jos alkoholiongelmainen vaarantaa terveytensä aineiden käytöllä. Äidin saaminen vapaaehtoiseen hoitoon mahdollisimman varhain raskauden aikana on sikiön kannalta paljon parempi vaihtoehto. (Holopainen 1998, ) Riskipotilaiden ominaisuudet: 1. Potilaat ovat monisynnyttäjiä. Edelliset lapset eivät asu äidin kanssa. 2. Potilaat kieltävät tai vähättelevät alkoholinkäyttönsä. 3. Tupakoivat runsaasti. 4. Rauhottavien lääkkeiden käyttö on ajoittaista tai jatkuvaa. Potilailla on lieviä mielenterveydellisiä ongelmia. 5. Puoliso on alkoholin suurkuluttaja. 6. Perheellä on taloudellisia vaikeuksia, asunto-ongelmia ja työttömyyttä. 7. Ensimmäinen neuvolakäynti on vasta noin 20 raskausviikolla ja yhteydenpidot epäsäännöllisiä. Alkoholiongelmaisten äitien synnytyksistä moni tapahtuu ennenaikaisesti. Lapsen sydämen sykkeen seurannan on oltava tavallista tarkempaa. Kivunlievityksenkin kanssa on oltava tarkkana, etenkin jos äiti on tullessaan alkoholin vaikutuksen

27 22 alainen. Synnytyksessä äidit ovat ehkä muita agressiivisempia. He saattavat tarrautua kätilöön, niin että kätilö ei ehdi hoitaa muita. Äiti ei ehkä ymmärrä kunnolla kätilön viestejä, eikä kätilökään kykene arvioimaan äidin tilaa kuten muiden äitien. (Holopainen 1998, 93.) 7.1 Terveydenhoitajan rooli äitiysneuvolassa Äitiysneuvolan terveydenhoitajalla on koulutuksen myötä hyvä ammattitaito.heidän pitkäaikainen työskentelynsä äitiysneuvolassa tuo valmiuksia kantaa ammatillista vastuuta asiakkaistaan ja toiminnoistaan (Simola 1994, 103). Kokemus terveydenhoitajan työssä ei ole pelkästään pitkäaikaista palvelua, vaan myös työn liittämistä teoriaan ja tutkimukseen (Benner 1993, 44-45). Väestövastuisen terveydenhoitotyön yleistyminen asettaa terveydenhoitajalle haasteita myös äitiysneuvolassa. Työn kuva laajenee äitiysneuvolatyön ulkopuolelle - äidin ja perheen hyvinvointiin vaikuttavat myös perheen ulkopuoliset tekijät, kuten työllisyys ja esim. sisarusten koulunkäyntiasiat. Terveydenhoitajalta vaaditaan laaja-alaista paneutumista asiakkaana olevan äidin ja perheen kokonaistilanteeseen. Terveydenhoitajan työ äitiysneuvolassa on koko raskauden jatkuva prosessi. Sen avulla pyritään turvaamaan tulevan äidin ja kehittyvän sikiön, sekä koko perheen hyvinvointi. Terveydenhoitaja tutkii asiakkaitaan normaalein seulontatutkimuksin, keskustelemalla heidän kanssaan, havannoimalla heitä ja ohjaamalla terveisiin elämäntapoihin. Terveyskasvatus on hyvin monipuolista. Hän myös valmentaa synnytykseen, lastenhoitoon ja imetykseen yksilö- ja perhevalmennuksessa. Terveydenhoitaja tulee tutuksi ja tätä kautta mahdollistuu puhuminen aroistakin asioista, kuten alkoholiongelmista. (Eskola & Hytönen & Komulainen 1993, ) Äidin tulisi saada riittävästi asiallista ja todellista tietoa raskauden aikaisen

28 23 alkoholin käytön mahdollisista vaaroista sekä seurauksista sikiölle. Vaikeaa ja erityisen tärkeää on löytää oikea tapa ja oikeat sanat, jotta ei sorruta tuomitsemiseen ja moralisointiin. Tavoitteena on äidin ja tulevan lapsen auttaminen. (Holopainen 1998, 135.) Äitiysneuvolassa huomiota kohdistetaan yhä enemmän perheen hoitoon. Puhutaan perhekeskeisestä ja perhesysteemistä hoitotyössä.systeemisessä hoitotyössä, hoito keskittyy alkoholistiperheen vuorovaikutussysteemien dynamiikkaan ja sen muuttamiseen. Nykyään äitiysneuvolassa huomioidaan koko perhe eikä vain odottava äiti. Tärkeiksi asioiksi nousevat perheen sisäiset roolit, keskeiset vuorovaikutussuhteet sekä perheen yhteys ympäristöön. Perhekeskeisyyden vaatimuksissa on kyse siitä, että äitiyshuollon työn sisällön ja menetelmien tulee vastata paremmin perheiden tarpeita. (Nieminen & Nummenmaa 1985, ) Perhekeskeisessä terveydenhuollossa pyritään kiinnittämään huomiota niihin potentiaalisiin mahdollisuuksiin, joita perheellä on terveyden- ja sairaanhoitoongelmien ratkaisussa. Keskeinen perhekeskeisyyden elementti on asiakkaan ja terveydenhoitajan tasavertainen vuorovaikutussuhde, jonka pohjalta päätöksenteko toteutuu ja joka perustuu asiakkaan ja hänen perheensä tausta- ja tilannetietojen tuntemukseen ja yhteiseen tarpeenmääritykseen. (Viljanen & Lauri 1990, 9-22.) 7.2 Alkoholiongelmaisen äidin terveyskasvatus Terveydenhuollon tärkeä painopiste tulevaisuudessa on alkoholibroblematiikasta tiedottaminen ja valistaminen. Tämä merkitsee moralismista luopumista ja suomalaisen kulttuurin sekä elämäntapojen suurempaa huomioon ottamista etsittäessä vaihtoehtoja alkoholinkäytölle. Naiset ovat tässä tärkeässä asemassa, koska naiset vastaavat usein perheen terveydestä ja samalla he usein työskentelevät ammateissa, joissa mahdollisuudet vaikuttaa ihmisten asenteisiin

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot