Antiikkia aatteita vai asiaa? Toivo Viljamaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antiikkia aatteita vai asiaa? Toivo Viljamaa"

Transkriptio

1 Antiikkia aatteita vai asiaa? Toivo Viljamaa (Jäähyväisluento Turun yliopistossa ) Hyvät ystävät, antiikin ystävät, hyvät kollegat ja rakkaat opiskelijat, joita minulla on ollut ilo opettaa! Ei ole helppoa pitää jäähyväisluentoa. Niin kiintynyt olen ollut työpaikkaani. Siksi pidän tämän luennon mieluummin "vierailuluentona", oltuani nyt vapaalla reilun kuukauden. Ehkä se aika ei vielä ole riittävä antamaan etäisyyttä ja perspektiiviä? Tai ehkä sittenkin. Professoreilla on paha tapa pitää sama luento sekä virkaanastujaisissa että jäähyväisissä, eli kertoa oman oppiaineensa asemasta. Enkä aio rikkoa perinnettä. Minulla on hyvä syy siihen: Antiikin kielten ja kulttuurin, joka on perushumanistinen aine, joka on menneisyyden ja kulttuuriperinnön tutkimusta, ja siksi vain vaivoin hyödyksi muutettavissa, on jatkuvasti arvioitava itseään ja muututtava, jotta se voisi perustella olemassa olonsa. Olen jakanut luentoni muutamaan mainokseen, joilla perustellaan miksi antiikki on mukavaa ja hyödyllistä. Toiseksi yritän vastata meille usein esitettyihin kysymyksiin: (1) Mitä klassillinen sivistys voi tarjota ajankohtaisiin koko maailmaa järisyttäviin tapahtumiin? (2) Millaista sisältöä antiikin tuntijat voisivat tuottaa nykyiseen kulttuuriin? Vastaan näihin kahteen kysymykseen kolmella teemalla: monikielisyys, monimielisyys, kommunikaatio eli puhe ja kirjain. ************* Juslenian yläkerrassa, historian laitoksen ilmoitustaululla on (lokakuussa 2001) seuraavanlainen julistus: Mainos I on ajankohtaiselta ja Turun Yliopiston Historian Opiskelijoiden ajattomalta vaikuttava kirje Yhdistys Kritiikki ry katsoo, että latinan kielikoe on saatettava samaan asemaan muiden kielikokeiden kanssa kaikissa humanistisen tiedekunnan tutkintoaineissa. Suomen historian professorille 33 vuoden takaa. Oraakkelimainen julistus vaatii latinan kielikokeelle samaa asemaa kuin muiden kielten kielikokeilla on. Katsoivatko Turussa marraskuun 26 päivänä Kritiikki ry historian opiskelijat, että latinan opetusta on lisättävä vai vähennettävä. Tällä hetkellä edellinen tulkinta näyttäisi oikealta, silloin se oli jälkimmäinen. Siis hyvää mainosta antiikille! Kirje implikoi seuraavat kolme seikkaa: a) Miksi latinaa Suomessa? b) Oppiaine, johon latina kuuluu, liittyy jotenkin historiaan, ja c) Oppiaine on kieliaine. Ensimmäinen liittyy oppiaineen olemassaolon pohdintaan, kaksi muuta ovat oikeita, asiallisia toteamuksia: Oppiaine, silloinen Klassillinen filologia, jonka nimi muutettiin professorin virassa nimikkeeksi "antiikin kielet ja kulttuuri" ja oppiaineena nimeksi "klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri", sisältää juuri mainitut kaksi seikkaa, kielet ja historian. Se on kulttuuriaine. Kirje kertoo seuraavat asenteelliset ja aatteisiin perustuvat seikat: a) Antiikin tutkimus, eli klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri, samaistettiin silloin ja ehkä vieläkin vain latinan 1

2 kieleen, b) Oppiaine on aina joutunut puolustamaan asemaansa ja perustelemaan olemassaoloaan. Klassilliseen antiikkiin liittyy sitkeänä eläviä mielikuvia, joiden ylläpitoon varmasti myös me antiikin edustajat olemme olleet syyllisiä. Asenteet, jotka liittävät antiikin kielet ja kulttuurin lähes yksinomaan latinan kieleen, perustuvat ainakin seuraaviin seikkoihin. Käsitys, että latina on hyödytön ja vain pelkkä "arvo", on pitkäaikaisen opetusperinteen jäänne siltä ajalta, jolloin Suomessakaan omien kielten, suomen ja ruotsin, ei katsottu vielä olevan riittäviä kulttuurikieliksi, välineiksi, joilla voidaan välittää esimerkiksi tieteen tai kristinuskon sanomaa. Opetusperinne on jättänyt meille mielikuvan täsmällisestä ja ytimekkäästä latinasta, joka usein kiteytyy lentäviin lauseisiin. Otan tähän seuraavan mainoksen (Mainos II, Internetin keskustelufoorumilta "Why study classics, v. 1998, //www.depts.drew.edu/classics/, käännös): "Ennen kuin menin lukioon, olin lukenut Asterixin hauskoja sarjakuvia, joissa kerrotaan kahdesta kansasta pienessä Gallian kylässä Julius Caesarin Gallian retken ajoilta. Eräässä kirjasessa oli lööppi latinaksi, eikä sitä oltu käännetty koska teksti oli pitempi kuin tutut "alea iacta est" tai "morituri te salutant", päätin, että otan kakkoskielekseni latinan englannin sijaan koska halusin saada selville, mitä lööpissä sanottiin." Eräs lukiolainen, ei-englanninkielisestä maailmasta, perustelee näin kielivalintojaan. Hyvä mutta kuinka monella riittää noin valtavaa intellektuaalista uteliaisuutta! Toinen väärinkäsitys johtuu ns. filologian perinteestä: aiemminhan antiikin kielet ja kulttuuri oli klassillinen filologia. Käsite filologia merkitsi antiikissa ja sama merkitys on säilynyt meidän päiviimme saakka mieltymystä sanoihin ja kirjoitettuun tekstiin sekä pyrkimystä selvittää tekstin sanojen takana oleva kielellinen historia ja asiallinen tausta. Tällaista filologiaa esiintyy edelleenkin ensi sijassa kirjallisuuden selitysteoksissa, ja tästä johtuu, että klassillisen antiikin tutkimus ja opetus samaistetaan antiikin kirjallisuuden selittämiseen, esim. mitä sanoja ja millaisia tyylikeinoja Vergilius tai Cicero käyttivät ilmaistakseen asiat tyylikkäästi ja ytimekkäästi. Kolmas seikka ei ole väärinkäsitys eikä aate tai asenne, vaan asia, jotka kuitenkin on vaikea vakuuttaa nykyihmiselle. Kreikkalaisten ja roomalaisten perintö näkyy konkreettisesti yleismaailmallisena latinana. Jatkuvasti lisääntyvä tieteellinen ja ammattiterminologia perustuu kreikkaan ja latinaan. Jokapäiväisessä elämässä antiikkia on, jos osaa katsoa melkein kaikkialla: eri kielten sanavarastoissa, kirjallisuudessa, viisaissa sanonnoissa, rakennustyyleissä, kasvien ja eläinten sekä anatomian nimissä ja termeissä, rahoissa ja virallisissa leimoissa ja julistuksissa, kirkoissa ja muissa julkisissa rakennuksissa, akateemisissa kielenkäytössä (diplomit jne.) ja myös tieteellisen kirjoituksen viitekielessä. Käytännössä "tavallinen ihminen" näkee kuitenkin juuri noita piirtokirjoituksia ja lentäviä lauseita. Kun latinalla oli jo pitkään ollut tällä tavalla löysä yhteys nykymaailmaan, se oli muuttunut eräällä tavalla "elitistiseksi" tavaraksi, jonka omistaja saattoi erottautua. Renessanssista, aina viime vuosisadan alkuun asti jatkunut "antiikin ihailu", mallien 2

3 ottaminen antiikista, oli luonut antiikista mustavalkoisen kuvan: mustan siksi, että latina oli hyödytön ja tarpeeton taakka niille, jotka eivät nähneet sille mitään käyttöä, valkoinen niille - siis monille klassillisen sivistyksen puolestapuhujille, jotka näkivät antiikissa vain arvoja: Antiikin ihannointi oli ominaista etenkin 1800-luvun Euroopassa, ja vielä viime vuosisadan alussa. Ihannointi sai lähtökohtansa eräänlaisesti romantiikasta, halusta hakea eurooppalaisille kansoille hieno ja arvokas alku. Vanha, joka Euroopan historiassa konkretisoituu Kreikkalais-roomalaiseen muinaisuuteen, olipa se sitten esineellistä, kirjallista tai aatteellista koettiin kauniiksi, jaloksi ja esikuvaksi kelpaavaksi. Kulttuuri, esineet, taide, kieli ja jopa yhteiskuntakin olisivat kehittyneet ikään kuin sopusoinnussa luonnon kanssa, ja että luonnonmukainen kehitys oli ominaista juuri antiikille lähtien kreikkalaisesta maailmasta: Homeros on länsimaisen taidekielen huipentuma, ei ole kreikkalaisen filosofian voittanutta (kreikkalaiset ovat sanoneet jo kaiken), kreikkalaisten rakennus- ja veistotaide on ylittämätöntä, Ateenan demokratia kelpaa edelleen malliksi, Vergiliuksen aatteellinen Rooma-sanoma ja Ciceron humanismi ovat roomalaisten parasta antia meillekin. Positivistinen käsitys valtiomuotojen kehityksestä Ateenan demokratiasta Rooman kansanvaltaan teki myös antiikin auktorit luettaviksi. Yksi Amerikan yhdysvaltojen perustajista ja kolmas presidentti THOMAS JEFFERSON, kirjoittaa v (III mainos 200 vuoden takaa, // käännös): "Latinan- ja kreikankielisten auktorien lukeminen alkukielillä on korkeinta nautintoa Kiitän polvillani, häntä joka ohjasi minun varhaiskasvatukseni hankkimaan tämän viehätyksen rikkaan lähteen" Muistan, että 60-luvun lopulla luennollani, joka koski Vergiliuksen VI kirjan Manala - kuvausta, oli 50 kuulijaa ja Sallustiuksen Catilinaa kuuntelemassa 54 opiskelijaa. Antiikin harrastusta oli, mutta kuinkahan moni niistä opiskelijoista valmistui latinan maisteriksi. 70-luvulla saattoi uusista antiikin kirjallisuuden suomennoksista niitäkin on ja tulee uusia lisää kirjoittaa sanomalehtien kulttuurisivuille arvosteluja jopa siinä mielessä, onko käännös oikein ja onko kääntäjä osannut latinaa tai kreikkaa. Mitä se kertoo: tietenkin sitä, että silloin oletettavasti oli ikään kuin klassillisen sivistyksen saaneita henkilöitä, jotka olisivat ymmärtäneet muinaisen antiikin kieliin ja silloiseen kulttuuriin liittyviä yksityiskohtia ja jopa olisivat voineet ryhtyä debatoimaan pikkuasioista. Aika on muuttunut: nykyään kyllä käännöksiä tulee, mutta enemmänkin teoksia, joissa esitellään antiikin perintöä ja kulttuurivaikutteita, ja teoksia myös arvioidaan mieluummin siltä kannalta, miten hyvin nykyihminen voi ymmärtää teoksessa olevan asian ja sen mitä teos saattaa opettaa meille. Nykyhetkellä kysytään a) Mitä klassillinen sivistys voi tarjota ajankohtaisiin koko maailmaa järkyttäviin tapahtumiin? b) Millaista sisältöä antiikin tuntijat voisivat tuottaa nykyiseen kulttuurituotantoon? Nykyään elämme ns. globaalissa ihmisyhteisössä. Yksityisen ihmisen maailma on pienentynyt ja antiikki sen mukana vielä enemmän. Tiedot kielistä ja kulttuureista ovat lisääntyneet. Maailma on tullut lähemmäksi sekä fyysisesti että henkisesti, kuten paikallisesti ja ajallisesti. Onko siis antiikki vielä läsnä aatteellisesti tai asiallisesti? Kyllä. Ja onkin parempi kysyä miksi antiikki on läsnä kuin mitä antiikista on jäljellä. Miksi 3

4 ajankohtaiset tapahtumat hyvin nopeasti herättävät esiin halun etsiä analogioita ja jopa syitä antiikin maailmasta, tuovat keskusteluun esimerkiksi antiikin myytit, filosofiat, antiikin valtiot, niiden synnyt ja tuhot ja antiikinaikaisen suhtautumisen erilaisiin kansanryhmiin ja kansoihin ja toisiin sekä toisinajatteleviin. Ajankohtaisia? Kyllä sillä esimerkiksi meille niin vahvasti kuuluva kristinusko syntyi antiikin maailmassa. Tarkoitus ei tietenkään ole ottaa mallia antiikista. Kyse on enemmänkin siitä, että usein pohtiessamme nykyisiä tapahtumia, käsittelemmen yhteistä eurooppalaista kulttuuriainesta. Jos esitämme kysymyksen näin, tällöin antiikkia on mahdollista tutkia kuten nykypäivän ilmiöitä ja yrittää selvittää, miten todellisuuden laita oli silloin ja mitkä olivat ne tekijät jotka vaikuttivat kulttuurin ja kulttuurimuotojen säilymiseen ja toisaalta muuttumiseen. (Yritän vastata äskeisiin kahteen kysymykseen molempiin kolmella teemalla: Monikielisyys, monimielisyys, kommunikaatio eli puhe ja kirjain. 1. Monikulttuurinen ja monikielinen antiikki Se antiikki, jota nykyään haluamme tutkia ei ole staattinen tai monoliittinen kokonaisuus, jonka päälle voitaisiin lyödä vain yhtenäisiä leimoja, kuten latina, klassillinen, kreikkalainen taide jne., vaan se on paljon dynaamisempi ja monimuotoisempi. Vaikka perinteen takia antiikin tutkijan kohteen keskipisteenä ovat kreikan ja latinan kielet ja kirjallisuus, klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri kattaa kuitenkin Kreikan ja Rooman historian pitkältä ajalta ja monimuotoisena se koskettelee myös Mesopotamiaa, Persiaa, Vähää Aasiaa, Palestiinaa, Egyptiä jne. Se käsittelee paitsi klassillista latinaa myös keskiaikaa, paitsi kreikan klassikkoja myös kristittyjen yleiskreikkaa sekä Bysantin kreikkaa. Oppiaine koskettelee uskontoa, taidetta, filosofiaa, draamaa, runoutta, mytologiaa, arkeologiaa, historiaa, geografiaa, luonnontieteitä, lakia, politiikkaa, jne. myös nais- ja sukupuolitutkimusta. ja miksipä ei, sillä melkein kaikella mitä nyt on, on edeltäjänsä tai vastineensa antiikin ajan pitkässä historiassa. Melkein mikä asia tahansa voidaan aloittaa sanomalla "Jo vanhat kreikkalaiset " Tarkoitus ei siis ole luoda kuvaa vain yhdestä antiikista - mahdotontahan se olisikin jo ajallisen ja paikallisen ulottuvuuden takia: Antiikki eli ns. kreikkalais-roomalainen muinaisuus tavallisten aikarajojen mukaa kattaa lähes kolmetuhatta vuotta alkaen siitä kun kreikkalaiset kansat vaelsivat Balkanin niemimaalle ja Aigeianmeren saarille ja päättyen Rooman valtakunnan hajoamiseen n luvulla jkr., ja kulttuuripoliittiseen jakoon, Itäinen ja Läntinen maailma. Jako näkyi koko keskiajan ja uuden ajan alun konkreettisimmin erilaisina kulttuurikielinä: lännessä latina, idässä kreikka. Laajimmillaan kreikkalais-roomalainen maailma ulottui idästä Afganistanista ja Intiasta länteen aina Afrikan pohjoisosiin ja Espanjaan, ja pohjoisessa Tonavan ympäristöön ja siitä aina Brittien saarille. Kreikka ja Rooma asetetaan usein vastakkain edustamaan antiikin maailman kahta erilaista puolta ymmärrettävää, sillä Rooma tuli maailmankartalle reilut 1000 vuotta myöhemmin. Kreikka tunnetaan maana, jonka pienissä kaupunkivaltioissa kehittyi politiikka. Politiikka taas huipentui Ateenan demokratiana. Toiseksi Kreikka on taiteen, tieteen ja filosofian tyyssija. Huipentuman kreikkalainen taide ja filosofia kokivat klassisessa Ateenassa 5. vs. 4

5 ekr. Roomalaiset taas olivat käytännön miehiä. He loivat nykyaikaisen hallinnon ja oikeuskäytännön. Mutta kreikkalaiset eivät toki liikkuneet vain Ateenassa (agoralla, Akatemiassa tai Lykeionissa pohtimassa valtiomuotonsa ja ihmisyyden filosofisia perusteita). Jo ennen Ateenan huippukautta he olivat taloudellisista syistä ei niinkään halusta levittää sivistystä levittäytyneet siirtokuntiin ympäri Välimerta ja Mustanmeren ympäristöön ja joutuivat näin kohtaamaan monia vieraita kansoja ja kulttuureja. Esimeriksi arkkitehtuurin, maalaustaiteen, uskonnon ja jopa kirjallisuuden ja mytologiankin aloilla on nykyään syytä painottaa sitä, että kreikkalaiset saivat runsaasti kulttuurivaikutteita idästä, Vähästä Aasiasta, Palestiinan alueelta, Egyptistä olihan kreikkalaisten suuri keksintö, aakkostokin, peräisin seemiläisestä Foinikiasta. Kreikkalainen kulttuuri ei kehittynyt umpiossa van oli mieluummin avoin vaikutteille. Avoimuus on samalla kreikkalaisen kulttuurin eli hellenismin omaleimaisuus. Aleksanteri Suuren muodostamassa maailmanvaltakunnassa tämä toteutui aatteellisesti ja uskonnollisesti monimuotoisena kulttuurina, jossa sen selkein yhdistävä piirre oli yhteinen kieli, kreikan koine. Rooma sai merkittävästi vaikutteita kreikkalaisesta uskonnosta ja mytologiasta ja kirjallisuudesta. Tämä on tunnettu seikka. Mutta kulttuurivaikutus kulki toiseenkin suuntaan. Rooman keisariaikana kreikkalaisten vanhat olympolaiset jumalat, yhdessä hallinnon ja politiikan kanssa, alkoivat omaksua valtaapitävien roomalaisten kulttien piirteitä. Keisariperheeseen liittyvien kulttien leviäminen paljastaa, että uskonto ja poliittisen ideologia kuuluvat yhteen. Samalla roomalainen oikeuskäytäntö tunki läpi koko kreikkalais-roomalaisen maailman. Poliittisen vallan vaikutus oli kuitenkin verraten vähäinen monikulttuurisen maailman keskeiseen kielikulttuuriin. Valtakunnassa säilyivät molemmat kulttuurikielet. Kautta vuosisatojen Rooman valtakunnan itä-osa (Egypti mukaan luettuna) pysyi kreikankielisenä, mutta samalla kohtaamme eri puolilla valtakunnan raja-alueita yhteisöjä, joissa eri kielten kohtaaminen on jättänyt jälkensä asukasryhmien kielivalintoihin, esim. Palestiinassa, Pohjois-Afrikassa ja Espanjassa. Aatteellisista ja uskonnollisista syistä myös monikulttuurisen alueen keskuspaikoissa, joihin erilaiset kansat kerääntyivät esimerkkinä vaikka Rooma kysymys kielivalinnoista oli tietysti tärkeää aina, erityisesti se tuli aktuelliksi Rooman valtakunnan länsi-osassa kristinuskon myötä (kysymys kuuluu: mikä on pyhä kieli? heprean ja aramean pohjalta kristittyjen sanoma oli ensiksi siirtynyt hellenistisen maailman kreikan kielelle ja pitkän kehityksen jälkeen n. 400 jkr. läntisen valtakunnan latinaan). Uskonnon ja poliittisen ideologian suhteet, kaksikielisyys, valloittajan suhde alkuperäisväestöön, kielestä toiseen siirtyvät vaikutteet ovat sellaisia teemoja, jotka ovat asioita aatteiden takana, asioita, joita nimenomaan antiikin tutkija voi harrastaa ja tuottaa sisältöjä myös nykyisen suomalaiseen ja eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuuden tutkimukseen. 2. Monimielisyys Antiikin historia ja antiikin historiakirjoitus on mieltä kiihottavaa luettavaa. Voi lukea fantastisista seikkailuista, matkoista ja mielikuvituksen värittämistä paikoista (esim. Amazoneista, Intiasta tai "fenneistä, joille on ominaista "ihmeellinen kesyttömyys ja villeys"), Historia on myös vaikuttavaa luettavaa, koska se dokumentoi merkittävien 5

6 henkilöiden ja tapahtumien esimerkeillä opetusta (exemplis docere) tulevaisuutta varten, koska se kertoo saavutuksista ja suurista hävityksistä ja se pohtii syitä suuriin mullistuksiin ja kertoo valtiomuotojen kehityksestä ja vallan jaosta. Vaikka emme osaisikaan oppia, voimme ainakin havaita, että vallan, väkivallan ja terrorinkin ongelmat ovat ikivanhoja. ***** Noin kymmenen vuotta sitten täällä Turussa ja Seilin saarella järjestettiin "julmuus" (crudelitas) -seminaari, jossa tarkasteltiin lähinnä keskiajan väkivaltaa ja barbariaa antiikin näkökulmasta. Seminaarista tuli myös julkaisu (Mainos IV). Kansikuvassa on renessanssimaalarin näkemys n. v. 300 marttyyrina kuolleen Pyhän Barbaran häväistyksestä. Barbaarimies leikkaa uhmakkaan ja itsevarman naisen rinnan. Barbariaa ja julmuutta todella! Tähän liittyy kaksi antiikintutkimuksen keskeistä ja ajankohtaista teemaa: absoluuttinen valta ja terrori sekä nationalismi ja toiseus. Antiikissa - historiankirjoituksessa ja filosofiassa, terrori liitetään yksinvaltiaaseen, joka pyrkii saamaan ja pitämään itsellään kaiken vallan, maan, omaisuuden ja alamaisten vapauden. Vallanpidon välineenä on äärimmäinen pelottelu, terrori, joka niin antiikin historiankirjoittajat sanovat johtaa väkivallan ja julmuuden kierteeseen. Toinen teema on barbarismi, jota olemme pyrkineet tutkimaan ensi sijassa kielen ilmiönä. Barbaariksi pilkkaaminen on varsinaisesti keskiajan ilmiö. Silloin erilaiset barbaarikansat ottivat yhteen tai valtasivat "sivistyneitten" asuinsijoja, ja silloin näitä "barbaareja" piti käännyttää pois barbariastaan. Mutta barbarismi on olemassa kauttaaltaan antiikissa, lähtien siitä, mitä kreikkalaiset ajattelivat persialaisista tai skyyttalaisista, roomalaiset taas galleista ja germaaneista. Barbarismi kumpuaa viime kädessä paremmuuden ajatuksesta. Toisia halventamalla ja painostamalla tähdennetään oman aatteen ja oman kielen ylemmyyttä. Kun kristinusko taisteli asemastaan sivistyneessä pakanallisessa kreikkalais-roomalaisessa maailmassa, kristityt opettajat olivat valmiita sanomaan, että he ovat mieluummin barbaareja kuin oppineita pakanoita. Mutta varsin nopeasti he pyhiin kieliinsä ja kieleen sidotun totuutensa perusteella ryhtyivät voimakkaasti sivistämään ja käännyttämään barbaareja. Siksi äsken mainittu "Barbaran häväistys" voidaan tulkita myös renessanssiihmisen propagandaksi marttyyritapahtumasta, johon oli johtanut toisinajattelevan henkinen ahdistaminen. Kielteisiä historian ilmiötä? Kyllä, mutta niiden syihin ja perusteisiin syventyminen antaa perspektiiviä nykyisillekin tapahtumille, ja ehkä opettaa, että toiseuden ja erilaisuuden ymmärtäminen on parempi tie ihmisyhteisön onneen ja rauhaan kuin omalle kielelle ja kannalle käännyttäminen. 6

7 3.. Kommunikaatio ja viestintä: puhe ja kirjain Miten minä ajauduin antiikin opettajan ja tutkijan uralle. Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut kielestä tai yleensä kielellisestä esitystavasta, sen moninaisuudessa ja rikkaudessa. Luulen, että lähtökohtani oli oman äidinkieleni rikkaus. Tutustuttuani sitten antiikkiin löysin sieltä vahvana ajatuksen, että ihmisen kehittyminen perustuu siihen, että hän on rationaalinen eläin. Kieli on ihmisen olennaisin piirre. Antiikin kielifilosofia perustuu tähän premissiin: vain ihmiselle on ominaista päättelykyky. Luonnontieteiden ja esineellisen kulttuurin alkuna on kyky muodostaa päättelyn avulla työkaluja mallista. Kielen voi ajatella syntyneen silloin, kun samaa ilmaisumallia alettiin käyttää samaan tarkoitukseen ja ajatuksissa syntyneiden mallien ilmaisemiseen. Kieli on tietenkin kieli vasta sitten kun aistimiin, lähinnä kuuloon ja näköön, vetoavia ilmauksia käytetään kommunikaatioon ja viestintään, välitetään ajatukset toiselle, pyritään vaikuttamaan ja rakentamaan ihmisyhteiskuntaa. Antiikki oli tosiasiassa puheen maailmaa. Mutta en puhu nyt retoriikasta, vaan säästän se seuraavaan kertaan. Puhun nyt mieluummin siitä viestimisestä, joka vetoaa enemmänkin näköaistiin. Perusteluna on myös nykyinen globaali viestintä, joka on yhä enemmän visuaalista. Tietyllä tavalla koko antiikki, sen esineet ja kielet, pyrkivät kertomaan meille jotakin. Tarkemmin katsottuna niin kielillä kuin esineilläkin oli kerrottavaa, esitettävää myös omana aikanaan. Esineillä vielä suuremmalla syyllä silloin kuin käsittelemme aikaa, jolloin kirjainten sanoma oli vaikeammin selville saatavaa kuin esineiden sanoma, rakennusten, veistosten, maalausten, pyhien esineiden, hautojen varustamisen, rahojen jne. Kulttuuriperinnön tutkijoina meidän tulee yhdistää kirjoitettu ilmaisuaines myös muuhun. Antiikin kulttuurin tukijalle esineellinen aines on sitäkin tärkeämpää, koska se lopultakin muodostaa kulttuurinmuutoksen valtavirtoja, sillä antiikista säilynyt kirjoitettu aineisto edustaa usein vain pienen yhteiskuntaluokan ajatuksia. ***** Lopuksi konkreettinen esimerkki. Miksi Aleksanteri Suuren jälkeensä jättämä hellenistinen maailman leimaa antavin piirre on yhteinen kreikka (koine) Egyptistä pitkälle Itään, vaikka muuten maailma oli erilaisten kansojen, kulttuurien, uskontojen jne. sulatusuuni? Tilanne on samanlainen kuin nykymaailmassa, jossa melkein kaikkien käytössä on sama televisiosta, radiosta muista viestimistä tavoitettava yleiskieli ("koine"). Bisneksen pitää pyöriä, hallinnon sujua, virkakoneiston toimia. Parhaiten se kaikki sujuu, jos käytössä on yhteinen viestintäväline, yhteinen väline, jolla sopimukset, säännöt, toimintaperiaatteet jne. pannaan myös muistiin. Tapahtumat toistavat itseään ja toistuvat seikat voidaan ymmärtää, lukea ja nähdä myös puutteellisella kielitaidolla. Yksi hyvä vastaus laajan yleiskielen käytölle on, että kreikkalaiset keksivät kirjaimiston, aakkoset. Keksinnöstä oli monia etuja yleensä ihmisyhteisön kehitykselle. Erityisesti se yksinkertaisti muistiin kirjoittamisen ja helpotti tiedon ja taidon siirtämistä sukupolvelta toiselle. Sama kirjaimisto otettiin sitten käyttöön myös lännessä, latinaan, ja kirjaimisto on jatkanut voittokulkuaan meidän päiviimme saakka. Roomalaiset hakkasivat kirjaimia kiveen ja metalliin, täyttivät rakennusten seinät ja tienvarret ilmoituksilla, säädöksillä, laeilla, julistuksilla, ja yhtenäistivät maailman 7

8 kirjoituksella. Kaikki tiet veivät Roomaan ja kaikkia teitä pitkin levisi kreikkalainen tieto ja Rooman aatemaailma. Kuka tahansa, joka tälläkin hetkellä menee antiikin maailmaan alueille, voi havaita, miten Rooman valtakunta oli kyllästetty kirjoituksella: mainostamista, kulttuurin välittämistä ja ennen kaikkea propagandaa. Todellinen joukkoviestintä tuli mahdolliseksi vasta myöhemmin, renessanssin aikana Gutenbergin vallankumouksellisen kirjapainotaidon myötä. Alkoi uusi aika, jolloin antiikin auktoreita voitiin todella lukea laajalti ja ammentaa niistä tarvittavia tiedon palasia. Alkoi aika, jolle on ollut ominaista yhä kiihtyvä teollinen ja tekninen kehitys, varsinkin, kuten nyt tiedämme, viestinnän alalla. Gutenbergin varsinainen keksintö oli irtokirjake, joka liitettynä paperin käyttöön, mahdollisti nopean monistamisen. Tänä päivänä, ainakin antiikin tutkijan, on syytä kysyä, mitä nykyisissä viestimissä on juuri Gutenbergin keksinnöstä jäljellä (irtokirjakkeita ei enää tarvita, ei ehkä kirjojakaan). Keksinnöstä on tosiasiassa jäljellä se, minkä kreikkalaiset keksivät, kirjaimisto, ja minkä kanssa sitten roomalaiset, kristityt ja keskiaikaiset kopioitsijat uurastivat. Yksinkertaistettu esimerkki saa nyt kuvata sitä, miten paljon antiikin tuntija saattaa tarjota olla myös nykyiseen viestintäkulttuuriin. Antiikin maailma on siis nähtävissä, ei vain tunnettavissa aatteissa ja asenteissa, Roomalainen tapa mainostaa ja kertoa perinteistä on nähtävissä ja elää. Tämän rakennuksen ulko-oven yllä on piirtokirjoitus, latinaa, jonka tulkinta ei tarvitse latinan taitajaa. JUSLENIA. Piirtokirjoitus kertoo heprean ja kreikan sekä teologian professorista 300 vuoden takaa, suomalaisuuden esitaistelijasta (fennofiilistä), jonka pioneerityö oli nimeltään: ABOA VETUS ET NOVA (Mainos V). Finis 8

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7)

Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7) Uuden testamentin sosiaalinen maailma Aineseminaari 14.12.06 ja 18.1.- 1.3.07 klo 16-19 (sh 7) Ensimmäinen tapaaminen Kurssin tavoitteet 3 op:n tai 5 op: laajuus kandidaatintöiden ohjaus Sovitaan esseiden

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA 2005 2006 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot Ust111 Uskontotieteen perusteet: Elisa

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä 14.4.8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja

tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja Sanasto 2 tutkimusmatka = eurooppalaiset tekivät tutkimusmatkoja Afrikan mantereelle. He matkustivat tutkimaan Afrikkaa. tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja löytöretkeilijä

Lisätiedot

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus Tavoitteet, sisällöt ja arviointi

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

ILMASTOKASVATUS koulun arjessa

ILMASTOKASVATUS koulun arjessa pinja.sipari@gmail.com ILMASTOKASVATUS koulun arjessa Ilmastonmuutos... On kasvihuoneilmiön voimistumista On yhteiskuntatieteellinen, humanistinen, moraalinen, tekninen, taiteellinen ja tunteiden käsittelyyn

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Taloudelliset termit tutuiksi (TTT) ja Taloustieteen sovellutuksia (TTS) Kurssin kotisivu: iset-termit-tutuiksi/

Taloudelliset termit tutuiksi (TTT) ja Taloustieteen sovellutuksia (TTS) Kurssin kotisivu:  iset-termit-tutuiksi/ Taloudelliset termit tutuiksi (TTT) ja Taloustieteen sovellutuksia (TTS) Kurssin kotisivu: http://blogs.helsinki.fi/taloudell iset-termit-tutuiksi/ Juha Tervala / TTT-ja TTS-intro 28.1.2016 1 TTT ja TTS

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Islamin perusteet. ja islamilainen arki. 12. lokakuuta 16

Islamin perusteet. ja islamilainen arki. 12. lokakuuta 16 Islamin perusteet ja islamilainen arki Luennoitsijasta Veijo Fiskaali Valtiotieteiden maisteri Käytännöllinen filosofia (tunnef.) Filosofian maisteri Uskontotiede (islamin synty) Uskonnondidaktiikan tohtoriopiskelija

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Islamilainen filosofia

Islamilainen filosofia Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta. Teologian tutkinnon rakenne ja ohjeellinen suoritusjärjestys suuntautumisvaihtoehdoittain Avoimen yliopiston kautta tutkintotavoitteisesti opiskeleville Turkoosilla värillä merkityt opintojaksot on mahdollista

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot