Renessanssi vs. n Gutenberg (kirjapaino): tiedon leviäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Renessanssi 14. - 16. vs. n. 1450 Gutenberg (kirjapaino): tiedon leviäminen"

Transkriptio

1 ANTIIKIN MAAILMAN AJANKOHTAISUUS Toivo Viljamaa (Latinanopettajien päivät Turussa ) Onko latina ajankohtainen? Paradoksi! antiikki vs. ajankohtainen ANTIIKIN RENESSANSSI? Antiikin maailma --- n. 500 jkr. n. 800 ekr äännekirjoitus Välimerikeskeinen "universum"; kaupungit, monikansallinen kulttuuri Renessanssi vs. n Gutenberg (kirjapaino): tiedon leviäminen n tietoyhteiskunta IT, sähköinen viestintä globaali kulttuuri monikulttuurisuus Miksi ajankohtaisuus-kysymys on tärkeä? Vaikka oppilaat saattavatkin valitan latinan ilman ennakkoasenteita, opettajan on hyvä jatkuvasti motivoida itseään luvulla opetin latinaa lukion kolmella luokalla viisi tuntia viikossa. Latina oli pakollinen ns. kielilinjan oppilaille. Silloin en kokenut, että latinalla olisi ollut suurempaa vastustusta. Elettiin aikaa, jolloin kaikki "sivistys" otettiin innolla vastaan. Ainoa seikka, joka saattoi joidenkin oppilaiden innostusta hillitä, oli, että latinaa ei ollut pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Kolmen vuoden kurssissa ehdittiin lukea Exercitia latina ja Vox Romana sekä tietysti prepata ylioppilaskirjoituksiin vanhoista kirjoitustehtävistä. Perehdyttiin ei ainoastaan latinan kielioppiin vaan myös Rooman kirjallisuuteen (Caesarin Gallian sota, Ciceron Catilina, Vergilius, Horatius, Ovidius ja Catullus ja jopa Petroniusta). Itsestään selvä motivaatio latinan lukemiselle vaikka siitä ei paljonkaan keskusteltu oli, että latina on korvaamaton perusta nykykielten oppimiselle (romaaniset kielet ja myös englanti). Tosin silloin luettiin etupäässä saksaa vieraana kielenä, ja latinan suhde saksaan oli enemmänkin henkinen eli klassisen sivistyksen aiheuttama. Ikuisia ja "ajankohtaisia" teemoja olivat: LATINA MATER LINGUARUM, KLASSILLINEN SIVISTYS JA LATINA. Samalla vuosikymmenellä pidin esitelmän latinanopettajien yhdistyksen kokouksessa aiheesta "miksi lukea latinaa" ja tarkemmin kreikkalais-latinalaisesta terminologiasta. Tärkeimmät teemat olivat: LÄÄKÄRIEN LATINA (ns. maallikon käsitys), HUMANISMI (vs. teknistyvä maailma), LÄNSIMAINEN KULTTUURIPERINTÖ, ROMAANISET KIELET ja SIVISTYSSANAT. Nämä ovat tuttuja teemoja tietenkin, ja silloin 1960-luvulla painotin, että ne ovat latinan harrastusta kuolettavia teemoja, ellei niille osata antaa ajankohtaista sisältöä. Lisäksi painotin, että latinaa tulisi opettaa kulttuurin ilmiönä, ei kielitaidon takia kuten uusia kieliä. Internetissä viime vuosituhannen lopulla käydyssä anglo-amerikkalaisessa keskustelussa "Why Study Classics" nousevat esiin seuraavat latinan opiskelua tukevat aihepiirit: 1

2 1. IHMISYHTEISÖN YMMÄRTÄMINEN: Analogioista (esim. orjuus roomalaisessa perheessä, jossa pater familias komensi taloudellisin ja poliittisin perustein koko perhettään, vaimoaan, lapsiaan ja orjiaan) voi oppia tutkimalla toiminnan aiheuttamia reaktioita. 2. ARVOT: Kristinusko määrittelee pitkälti käyttäytymistämme. Kristinuskon moraali asetetaan nykyään myös kyseenalaiseksi vetoamalla mm. antiikin filosofien ajatuksiin. 3. POLITIIKKA: Demokratian kehto on Ateenassa, mutta antiikki voi opettaa muutakin ja erityisesti sitä, miten ja miksi politiikka on likaista peliä. 4. MYYTIT ovat ikuisesti arvokkaita, koska ne ovat yleisinhimillisiä. Erityisesti lapsen ja nuoren maailmaa voidaan kehittää tutustuttamalla myytteihin. 5. LATINA: lentävät lauseet, romaaniset kielet ja sivistyssanat. 6. LAKIKIELI: roomalainen oikeus. 7. LÄÄKETIEDE: anatomian sanasto. 8. KIRJOITUS: latinan opettelu opettaa täsmällisyyteen, virheettömyyteen. 9. TEKNOLOGIA: informaatioteknologian kielen täytyy olla täsmällistä. 10. KIELEN (KIELIOPIN) YMMÄRTÄMINEN: nykykieltenkin kuvaus perustuu antiikin aikaiseen kielioppiin 11. PUHETAIDON YMMÄRTÄMINEN: Esitystaito ("discourse skills") koetaan julkisessa elämässä yhä tärkeämmäksi miksi siis emme perehtyisi antiikin puhujiin, jotka kehittivät puhetaidon taiteeksi? 12. KULTTUURIPERINTÖ: Kreikkalaiset ja roomalaiset loivat länsimaisen korkeakulttuurin jos haluamme olla eurooppalaisia, voimme olla sitä paremmin, jos tunnemme yhteiset juuremme. Monissa "ikuisissa teeseissä" on se heikkous, että ne perustelevat latinan kielen arvoa laajemman kulttuurituntemuksen kustannuksella. Väitän, että, jos vielä esiintyy ns. latinan vastustusta, se johtuu siitä, että antiikin perintö samaistetaan latinan kieleen. Tästä seuraa käsitys, että latina on hyödytön ja pelkkä arvo. Käsitykseen siitä, että latina on hyödytön ja vain pelkkä "arvo", eli pitkäaikaisen opetusperinteen jäänne siltä ajalta, jolloin Suomessakaan omien kielten, suomen ja ruotsin, ei katsottu vielä olevan riittäviä kulttuurikieliksi, välineiksi, joilla voidaan välittää esimerkiksi tieteen tai kristinuskon sanomaa. Opetusperinne on jättänyt meille käsityksen täsmällisestä ja ytimekkäästä latinasta, joka usein kiteytyy lentäviin lauseisiin. Muutamia ajankohtaisia väittämiä ja totuuksia (internetistä www-sivuilta) Eräs lukiolainen, ei-englanninkielisestä maailmasta, perustelee KIELIVALINTOJAAN (em. "Why study classics?"). "Ennen kuin menin lukioon, olin lukenut Asterixin hauskoja sarjakuvia, joissa kerrotaan kahdesta kansasta pienessä Gallian kylässä Julius Caesarin Gallian retken ajoilta. Eräässä kirjasessa oli lööppi latinaksi, eikä sitä oltu käännetty koska teksti oli pitempi kuin tutut alea iacta est tai morituri te salutant, päätin, että otan kakkoskielekseni latinan englannin sijaan, koska halusin saada selville, mitä lööpissä sanottiin." (käännös). INFORMAATIOTEKNOLOGIAN (datatekniikan ja viestinnän) asiantuntija Jukka Korpela esittää, että luonnontieteiden tieteellisten nimien käytössä ja kirjoittamisessa oikea kirjoitustapa on erittäin tärkeää: Tietokoneen hakupalvelimista löytää tietoa vain, jos hakusana on kirjoitettu oikein. Lisäksi monikielisessä viestintämaailmassa kannattaan käyttää 2

3 latinankielisiä hakusanoja, koska ne ovat kaikkein kansainvälisimpiä: Oikealla hakusanan kirjoittamisella on kaksi hyötyä: a) löytää paremmin tietoa, b) ei paljasta tietämättömyyttään. Mikä on TIETOYHTEISKUNTA? (tutkimuspäällikkö Antti Hautamäki, SITRA): Tieto-käsite on tietoyhteiskuntakäsitteen keskiössä. Tiedolla on monia perittyjä määritelmiä, joista on oltava selvillä siitäkin huolimatta että monet haluavat määritellä kaikki käsitteet uudelleen. Jo antiikin filosofit erottivat tiedon (episteme) luulosta (doxa). Ihmisellä voi olla luuloa, joka ei pidä yhtä todellisuuden kanssa. Tiedon tulee Platonin ja Aristoteleen mukaan olla todenmukaista. Mutta tämäkään ei riitä; ihminen saattaa sattumalta luulla oikeita asioita. Aitoon tietoon kuuluu aina perustelut. Näin päädyttiin ns. klassiseen tiedon käsitteeseen, jonka mukaan tieto on hyvin perusteltu, todenmukainen uskomus.... Tämä vanha käsite on syytä pitää mielessä myös tietoyhteiskuntaa koskevassa keskustelussa... Tietokoneiden myötä on tuotu esiin uusia tiedon käsitteitä, jotka muodostavat hierarkian: viisaus (kokemukseen ja arvoihin perustuvaa tietoa) tietämys (tulkittua ja ymmärrettyä tietoa) informaatio (yhdistettyjä tietoalkioita ja tietorakenteita) data (yksinkertaisia tietoalkioita). Tämän hierarkian alimmat portaat, data ja informaatio, ovat yleensä olemassa fyysisessä muodossa (tietokoneiden muistissa ja tietovälineillä). Mutta loppujen lopuksi, tietämys ja viisaus taas ovat aina sidoksissa tiedostavaan subjektiin ihmiseen, jolla tuo tietämys ja viisaus on. Teemoja, aiheita ja lähteitä www-hakupalvelimelta (Google): Henkiset teemat: Eurooppalainen ihminen Suvaitsevaisuus Kristillinen kasvatus Romanttinen rakkaus Olympiakisat Konkreettiset teemat: Eurooppa Kartat maailmankuva, kasvatus, politiikka, luonnonoikeus, maailmankansalainen; rasismi, orjuus; antiikin ihmiskuva,vapaa ihminen; Penelope; ystävärakkaus; Marathon, ammattilaisuus, doping 3-osainen maailma tunnettu maailma luonnonfilosofit, Sokrates, Platon, Cicero, Seneca; Aristoteles, roomalaiset; antiikin filosofia, tragedia, komedia, taide; Homeros, roomalaiset Herodotos, Ptolemaios Luonnon teemat: Luonnontieteet, Tähtitiede Moderni fysiikka Ravustus Värit Yrttitarha Tietoteemat: Tietoyhteiskunta Internet Biologian sanasto Kulttuurilatina atomin historiaa eetteripyörteet antiikkinen perusta ravut herkkuina, lääkkeinä valkoinen viattomuus, kansanuskomukset tiedon määrittely kulttuurilatina oikeinkirjoitus eurooppalaisuus Thales, Demokritos; Ptolemaios, Platon Apicius, Pliniuksen Luonnonhistoria mytologia, Pliniuksen Luonnonhistoria Lähteet. Platon, Aristoteles 3

4 Mitä ajankohtaista antiikista? a) Antiikin tuntemus auttaa ymmärtämään nykyistä globaalia monikulttuurista maailmaa. Opettajille on tänään hyvin tuttua, että oppilaina on suomalaisten lisäksi venäläisiä, oppilaita Balkanin maista, afrikkalaisia, aasialaisia jne., on kristittyjen ohella muslimeja ja muita uskontoja tunnustavia. Nykyään myös kysytään antiikin tuntijalta, mitä klassillinen sivistys voi tarjota ajankohtaisiin terrorin, uskonnollisten riitojen hallitsemaan maailmaan. Nykyisessä globaalissa ihmisyhteisössä yksityisen ihmisen maailma on pienentynyt ja antiikki sen mukana vielä enemmän. Tiedot kielistä ja kulttuureista ovat lisääntyneet. Maailma on tullut lähemmäksi sekä fyysisesti että henkisesti, kuten paikallisesti ja ajallisesti. Onko siis antiikki vielä läsnä aatteellisesti tai asiallisesti? Kyllä. Ajankohtaiset tapahtumat hyvin nopeasti herättävät esiin halun etsiä analogioita ja jopa syitä antiikin maailmasta, tuovat keskusteluun esimerkiksi antiikin myytit, filosofiat, antiikin uskonnot ja valtiot, niiden synnyt ja tuhot, ja antiikinaikaisen suhtautumisen erilaisiin kansanryhmiin ja kansoihin ja toisiin sekä toisinajatteleviin. b) Toinen ajankohtainen teema on informaatioteknologia ja nykyinen viestintäkulttuuri. Millaista sisältöä antiikin tuntijat voisivat tuottaa nykyiseen kulttuurituotantoon? VASTAUKSIA a) Antiikin maailmalle on ominaista monimielisyys. Antiikin historiankirjoitus on mieltä kiihottavaa luettavaa. Voi lukea fantastisista seikkailuista ja mielikuvituksen värittämistä paikoista, esim. Amazoneista, Intiasta, tai "fenneistä, joille on ominaista ihmeellinen kesyttömyys ja villeys". Historia on ollut aina myös vaikuttavaa luettavaa, koska se dokumentoi merkittävien henkilöiden ja tapahtumien esimerkeillä opetusta tulevaisuutta varten, se kertoo saavutuksista ja suurista hävityksistä ja se pohtii valtiomuotojen kehitystä ja vallan jakoa. Vaikka emme osaisikaan oppia, voimme ainakin havaita, että esimerkiksi vallan, väkivallan ja terrorinkin ongelmat ovat ikivanhoja. Tähän liittyy kaksi antiikintutkimuksen keskeistä ja ajankohtaista teemaa: absoluuttinen valta ja terrori, nationalismi ja toiseus. Antiikissa historiankirjoituksessa ja filosofiassa, terrori liitetään yksinvaltiaaseen, joka pyrkii saamaan ja pitämään itsellään kaiken vallan, maan, omaisuuden ja alamaisten vapauden. Vallanpidon välineenä on äärimmäinen pelottelu, terrori, joka niin antiikin historiankirjoittajat sanovat johtaa väkivallan ja julmuuden kierteeseen. Toinen teema on barbarismi, jota usein tutkitaan ensi sijassa kielen ilmiönä. Barbaariksi pilkkaaminen on varsinaisesti keskiajan ilmiö. Silloin erilaiset barbaarikansat ottivat yhteen tai valtasivat "sivistyneitten" asuinsijoja, ja silloin näitä "barbaareja" piti käännyttää pois barbariastaan. Mutta barbarismi on olemassa kauttaaltaan antiikissa, lähtien siitä, mitä kreikkalaiset ajattelivat persialaisista tai skyyttalaisista, roomalaiset taas galleista ja germaaneista. Barbarismi kumpuaa viime kädessä paremmuuden ajatuksesta. Toisia halventamalla ja painostamalla tähdennetään oman aatteen ja oman kielen ylemmyyttä. 4

5 b) Kirjoituskulttuuri Miksi Aleksanteri Suuren jälkeensä jättämän hellenistisen maailman leimaa antavin piirre on yhteinen kieli, kreikka (koine)? Tilanne on samanlainen kuin nykymaailmassa, jossa melkein kaikkien käytössä on sama televisiosta, radiosta ja muista viestimistä tavoitettava yleiskieli ("koine"). Kaupan ja hallinnon tulee sujua ja virkakoneiston toimia. Parhaiten kaikki sujuu, jos käytössä on yhteinen viestintäväline, yhteinen väline, jolla sopimuksen, säännöt ja toimintaperiaatteet pannaan myös muistiin. Tapahtumat toistavat itseään ja toistuvat seikat voidaan ymmärtää, lukea, nähdä myös puutteellisella kielitaidolla. Yksi hyvä vastaus laajan yleiskielen käytölle on, että kreikkalaiset keksivät laatuisan kirjaimiston, aakkoset. Sillä oli monia etuja yleensäkin ihmisyhteisön kehitykselle. Sama kirjaimisto otettiin sitten käyttöön myös lännessä, latinaan, ja kirjaimisto on jatkanut voittokulkuaan meidän päiviimme saakka. Roomalaiset hakkasivat kirjaimia kiveen ja metalliin, täyttivät rakennusten seinät ja tienvarret ilmoituksilla, säädöksillä, laeilla, julistuksilla, ja yhtenäistivät maailman kirjoituksella. Kaikki tiet veivät Roomaan, ja kaikkia teitä pitkin levisi Rooman aatemaailma. Kuka tahansa, joka tälläkin hetkellä menee antiikin maailmaan alueille, voi havaita, miten Rooman valtakunta oli kyllästetty kirjoituksella. Mainostamista, kulttuurin välittämistä ja ennen kaikkea propagandaa. Me tiedämme, että varsinainen joukkoviestintä tuli mahdolliseksi vasta myöhemmin, Gutenbergin vallankumouksellisen kirjapainotaidon myötä. Alkoi uusi aika, jolloin tekstejä voitiin monistaa, antiikin auktoreita voitiin todella lukea ja ammentaa niistä tiedon palasia. Alkoi aika, jolle on ollut ominaista yhä kiihtyvä teollinen ja tekninen kehitys, varsinkin, kuten nyt tiedämme, viestinnän alalla. Gutenbergin varsinainen keksintö oli irtokirjake, joka liitettynä paperin käyttöön, mahdollisti nopean monistamisen. Tänä päivänä, ainakin antiikin tukijan, on syytä kysyä, mitä nykyisissä viestimissä on juuri Gutenbergin keksinnöstä jäljellä (irtokirjakkeita ei enää tarvita, ei ehkä kirjojakaan). Keksinnöstä on tosiasiassa jäljellä se, minkä kreikkalaiset keksivät, kirjaimisto, minkä kanssa sitten roomalaiset, kristityt ja keskiaikaiset kopioitsijat uurastivat. Toivottavasti tämä esimerkki lisää myös latinanopettajien uskoa siihen, että latinaa osaavalla saattaa olla annettavaa myös nykyiseen kulttuurituotantoon. VIITTEET 5

Antiikkia aatteita vai asiaa? Toivo Viljamaa

Antiikkia aatteita vai asiaa? Toivo Viljamaa Antiikkia aatteita vai asiaa? Toivo Viljamaa (Jäähyväisluento Turun yliopistossa 9.10.2001) Hyvät ystävät, antiikin ystävät, hyvät kollegat ja rakkaat opiskelijat, joita minulla on ollut ilo opettaa! Ei

Lisätiedot

LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS

LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS Muokkaa Tyylikaudetalaotsikon perustyyliä napsautt. TYYLISUUNTA kulttuurihistorian kuvaus eri aikakausien taiteesta Kuvaa kirjallisuuden ilmaisutavoissa ja sisällöissä havaittavia

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti Kysely pyrki selvittämään, miten humanistit ja toisaalta muut näkevät humanistisen tieteen ja humanistit osana yliopistoyhteisöä,

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

OPS 2016. Mats Minnhagen (kuvitus)

OPS 2016. Mats Minnhagen (kuvitus) OPS 2016 ja yhteiskuntaoppi Jukka Rantala,historia Riia Palmqvist, Marko van den Berg Mats Minnhagen (kuvitus) Alakoulun historian Mennyt-sarja rakentuu opettajan kirjan, oppilaan kirjan ja oppilaan taitojen

Lisätiedot

Oppikirjat lukuvuonna 2015 2016

Oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Äidinkieli ja kirjallisuus Älä hanki valmiiksi täytettyjä oppikirjoja. Niiden käyttö on esimerkiksi vieraissa kielissä kielletty. kurssit 1 9: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016 AINE ÄIDINKIELI 1-9 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA 978-951-1-23436-4 1-3 Särmä, Kielenhuolto, OTAVA 978-951-1-26586-3 3 Särmä, Tehtäviä 3, OTAVA

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Turun klassillinen lukio LV. 2016-17 24.5.2016

Turun klassillinen lukio LV. 2016-17 24.5.2016 Turun klassillinen lukio LV. 2016-17 24.5.2016 Oppiaine ja -kirjat Oppimäärä Kustantaja ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Haapala-Hellström-Kantola-Kaseva-Korhonen ym.: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppikirja

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2016-2017 OPPIKIRJAT

LUKUVUODEN 2016-2017 OPPIKIRJAT 1 PAIMION LUKIO LUKUVUODEN 2016-2017 OPPIKIRJAT Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Kysy kirjakaupasta mahdollista edullista yhteishintaa digimateriaalille ja painetulle

Lisätiedot

ALPPILAN LUKION OPPIKIRJAT 2015-2016

ALPPILAN LUKION OPPIKIRJAT 2015-2016 Sivu 1 ALPPILAN LUKION OPPIKIRJAT 2015-2016 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 1.-6.kurssit (pakolliset) Haapala Vesa ym. Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus + tehtävävihot 1-4 (kaikki painokset käyvät) 8. 9.

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

OPPIKIRJALUETTELO 2013-2014

OPPIKIRJALUETTELO 2013-2014 OPPIKIRJALUETTELO 2013-2014 OPPIAINE OPPIKIRJAN NIMI KUSTANTAJA ÄIDINKIELI AI01 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Otava Kivijalka. Lukion kielenhuoltoa. (Käytetään kaikilla kursseilla.) Tammi AI02 Särmä.

Lisätiedot

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka Välitodistus 1. luokka syyslukukausi tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet lukee lyhyitä sanoja kirjoittaa lyhyitä sanoja Lisäksi oppilas on opiskellut seuraavia oppiaineita: ympäristö- ja luonnontieto,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

VALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva

VALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva VALINTAOPAS VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA kuva VAPAAEHTOISEN SAKSAN KIELEN OPISKELU Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT SYKSYLLÄ 2016 ALOITTAVILLE

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT SYKSYLLÄ 2016 ALOITTAVILLE Oppikirjat 2016-2017 Aine Kurssi Kirja Kustantaja Äidinkieli UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT SYKSYLLÄ 2016 ALOITTAVILLE ÄI1 ÄI2 ÄI3 ÄI4 ÄI5 ÄI6 ÄI7 Jukola 1 SanomaPro x Jukola 2 SanomaPro x Jukola

Lisätiedot

PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2014-2015

PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2014-2015 PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2014-2015 Kaikkien oppiaineiden kirjoista on käytössä aina uusin painos. JOS kurssikoodin lopussa (kurssitarjottimella tai Helmissä) on pieni e-kirjain, tarkoittaa

Lisätiedot

OPPIKIRJALUETTELO 2014-2015

OPPIKIRJALUETTELO 2014-2015 OPPIKIRJALUETTELO 2014-2015 OPPIAINE OPPIKIRJAN NIMI KUSTANTAJA Myös oppikirjojen sähköiset versiot ovat vaihtoehto perinteiselle oppikirjalle, jollei toisin mainita ÄIDINKIELI AI01 Särmä. Suomen kieli

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014 AINE ÄIDINKIELI 1-6 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA 978-951-1-23436-4 1 Särmä, Tehtäviä 1, OTAVA 978-951-1-23721-1 2 Särmä, Tehtäviä 2, OTAVA

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 MAANTIETO - Lukion maantiede Ge 1, Sininen planeetta (Otava) - Lukion maantiede Ge 2, Yhteinen maailma (Otava) - Lukion maantiede 3, Ge 3, Riskien maailma (Otava) - Lukion

Lisätiedot

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta IISALMEN LYSEO DIGIKIRJALISTA 2016-2017 Oppikirja-alennus koskee vain painettuja kotimaisia kirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupan kautta voi ostaa ja ladata Otavan digikirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kiteen lukio suorittelee, että opiskelija hankkii lukioajaksi käyttöönsä joko tabletin tai kannettavan

Kiteen lukio suorittelee, että opiskelija hankkii lukioajaksi käyttöönsä joko tabletin tai kannettavan KITEEN LUKIO OPPIKIRJAT 2015-2016 Kurssin oppimateriaalin voi hankkia joko paperimuotoisena kirjana tai sen sähköisenä versiona. Mikäli opiskelija käyttää sähköistä materiaalia, hänellä on itsellään oltava

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Lisätietoja. 978 952 63 0686 5 978 952 63 3712 8 Jukola 3 (ÄI3) Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero ISBN Lisätietoja

Lisätietoja. 978 952 63 0686 5 978 952 63 3712 8 Jukola 3 (ÄI3) Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero ISBN Lisätietoja Kirjalista on myös lukion kotisivuilla, osoitteessa: www.leppavirta.fi/lukio > Tiedotteet opiskelijoille LEPPÄVIRRAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017 ÄIDINKIELI Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 O = Otava E = Edita K = Kustannus Oy KK = Kustannuskiila SP = Sanoma Pro SKS = Suomal.kirjall.seura *Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*

Lisätiedot

2.v. ja 3v. 1.v. Otava. tai sama kirja sähköisenä. http://www.otava.fi/oppimateri. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus

2.v. ja 3v. 1.v. Otava. tai sama kirja sähköisenä. http://www.otava.fi/oppimateri. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus OPPIKIRJAT Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio Oppiaine Vanha OPS Kirja lukuvuonna 2016-2017 ISBN Kustantaja OPS 2016 Äidinkieli 1-9 Otava Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus o/sarma/ 9789511234364 9789511269885

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT. Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN

SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT. Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN ÄIDINKIELI Kurssit 1-10 Särmä: Suomen kieli ja kirj. Kielenhuolto O 978-951-1265863 Kurssit 1-10 Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus,

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017 Kysykää painettujen kirjojen ja digikirjojen pakettitarjouksia! AINE ÄIDINKIELI 1-3 Jukola Tekstioppi, Sanoma Pro 1 Jukola 1, Sanoma Pro 2 Jukola 2, Sanoma

Lisätiedot

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Monet kustantajat tarjoavat oppikirjoja myös sähköisessä muodossa. Voit useissa tapauksissa valita, kumpaa haluat käyttää. Yleensä sähköinen versio on hieman

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset.

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset. 1 PAIMION LUKION LUKUVUODEN 2014-2015 OPPIKIRJAT Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset. Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 1 Särmä.

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

nro. 1 / 2013 Luova kultt(uur)i

nro. 1 / 2013 Luova kultt(uur)i V I R nro. T 9 1 / 2013 Luova kultt(uur)i A "Henkisen tutkimuksen tehtävä on tehdä oikeutta kaikille uskonnoille. Onko Kristus-virike lähtöisin länsimaista? Onko jokin länsimainen

Lisätiedot

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe.

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe. Kuvaukset 1 (5) Saksa, alkeet 1 ov (VVVK1) osaa suullisen ja kirjallisen kommunikoinnin perusteet. Hän selviytyy helpoissa asiointitilanteissa. Hän saa valmiuksia yleis- ja ammatillisiin jatko-opintoihin.

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Kasvatus- ja opetuslautakunta 85 17.11.2014 Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg

Lisätiedot