OULUN LAVAKORVEN TUULIVOIMAHANKE Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Transkriptio

1 OULUN LAVAKORVEN TUULIVOIMAHANKE Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kannen kuva, NV Nordisk Vindkraft Oy 1

2 TIIVISTELMÄ 1. Johdanto Lavakorven Tuulipuisto Oy suunnittelee 59 tuulivoimalan rakentamista Pohjois-Pohjanmaalle Oulun kaakkoisosaan Ylikiiminkiin Lavakorven alueelle. Hankkeen suunniteltu yhteenlaskettu teho on 266 MW hankkeeseen suunnitteilla olevilla voimalatyypeillä laskettuna. Tuulivoimalat liitetään sähkönsiirron vaihtoehdosta riippuen kilometrin pituisella uudella 110 kv tai 400 kv voimajohdolla joko Muhoksen Pyhäkosken, Pyhänselän tai Pällin sähköasemaan. Lisäksi yhtenä sähkönsiirron liittymistapana on uuden 110 kv voimajohdon liittyminen olemassa olevaan 110 kv voimajohtoon Vepsän alueella. Hankkeesta toteutetaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVA-menettelyn aikana selvitetyt vaikutukset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Arvioinnissa on otettu huomioon työn aikana saadut lausunnot ja muu palaute. YVA-menettelyn rinnalla on aloitettu tuulivoimarakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatiminen Lavakorven alueelle. Osayleiskaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville arviointiselostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen. 2. Hankkeen kuvaus ja arvioidut vaihtoehdot Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutukunnassa Oulun kaupungin kaakkoisosassa entisen Ylikiimingin kunnan alueella. Ylikiimingin taajama ja Oulun keskusta sijaitsevat noin 17 ja 45 kilometrin etäisyydellä lännessä, Utajärven keskusta noin 23 kilometrin etäisyydellä etelässä ja Muhoksen keskusta noin 32 kilometrin etäisyydellä lounaassa. Suunnittelualue rajautuu idässä osin Oulun ja Utajärven väliseen kuntarajaan. Tuulivoimapuisto koostuu 59 tuulivoimalasta perustuksineen ja nostoalueineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä maakaapeleista, tuulivoimapuiston sähköasemasta ja valtakunnan verkkoon tai alueverkkoon liittymistä varten rakennettavasta sähkönsiirtoyhteydestä. Tuulivoimaloiden perustusten ja tornien laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta ja turbiinin vastaavasti noin 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää voidaan pidentää merkittävästi riittävän huollon ja osien vaihdon avulla. Pudasjärvi Oulu Utajärvi Lavakorven suunnittelualue Kunnanraja km Lavakorven tuulivoimahankkeen sijainti. 7

3 Tuulivoimaloiden rakentamis-, ylläpito- ja huoltotehtäviä varten tarvitaan rakennus- ja huoltoteitä. Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin kuusi metriä. Tiestön suunnitelmissa on hyödynnetty pitkälti alueen olemassa olevaa tiestöä. Tarvittavien kulkuyhteyksien lisäksi jokaisen tuulivoimalan yhteyteen rakennetaan noin puolen hehtaarin laajuinen kokoamis- ja työskentelyalue. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta. Suunnittelualueelle on tarkoitus perustaa kaksi kalliokiviaineksen ottoaluetta tuulivoimarakentamisen kiviainestarpeisiin. Kummankin otto- ja tukitoimintojen alueen pinta-ala on noin viisi hehtaaria. Tuulivoimalat kytketään toisiinsa maakaapeleilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. Kaapelit kytketään tuulivoima-alueelle rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan). Tuulivoimahankekehityksen ja myös sijoitussuunnittelun lähtökohtina ovat olleet tuulivoimatuotantoon liittyvät alueelliset lähtökohdat kuten tuulisuus, maasto ja sen topografia, maankäytölliset olosuhteet ja sähkönsiirtomahdollisuudet. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan seuraavia hankevaihtoehtoja: km km Vaihtoehto 1 Oulun kaakkoisosassa sijaitsevalle Lavakorven alueelle rakennetaan 59 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin voimalan nimellisteho on 4,5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 167 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 235 metriä. Tuulivoimahankkeen liittymisessä yleiseen sähköverkkoon tarkastellaan kahta pääjohtoreittivaihtoehtoa: Pääjohtoreitti A Pohjoisessa pääjohtoreitissä A Lavakorven tuulivoimapuiston sähköasema liitetään yleiseen sähköverkkoon Muhoksen Pyhäkosken tai Pyhäselän sähköasemalla. Liittyminen Pyhäkosken sähköasemaan tapahtuu uudella noin 38 km pituisella 110 kv:n voimajohdolla tai vaihtoehtoisesti Pyhänselän sähköasemaan uudella noin 35 km pituisella 400 kv:n voimajohdolla. Pääjohtoreitti B Eteläisessä pääjohtoreitissä B Lavakorven tuulivoimapuiston sähköasema liitetään yleiseen sähköverkkoon Muhoksen Pällin sähköasemalla. Liittyminen sähköasemaan tapahtuu uudella noin 37 km pitkällä 110 kv:n voimajohdolla, joka sijoitetaan omaan uuteen johtokäytävään. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan hankkeen toteuttamatta jättäminen (VE0) Suunniteltu tuulivoimala Lavakorven sähköasema Pyhäkosken sähköasema Pyhänselkän sähköasema Pällin sähköasema Pääjohtoreitti A Pääjohtoreitti B Kunnanraja Suunnittelualue Suunnittelualueen sijainti ja hankevaihtoehdon 1 mukainen tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma sekä sähkönsiirron pääjohtoreitit A ja B. 8

4 3. Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja asetuksen, sekä ns. laajan ympäristökäsitteen mukaisesti. Ympäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua: Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Ympäristövaikutusten arviointi on toteutettu arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Arvioinnissa on selvitetty tuulivoimahankkeen vaikutukset koko hankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arviointi on jaettu rakentamisen aikaisiin, toiminnan aikaisiin ja käytöstä poistamisen aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Kunkin vaikutuksen osalta tarkastelualue kattaa Lavakorven tuulivoimahankkeen suunnittelualueen ja liityntävoimajohdon vaihtoehdot ympäristöineen ja vaikutusalueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan useiden kilometrien säteellä ja maisemavaikutuksia noin kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Lisäksi tarkastellaan kiviainesten otosta muodostuvia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointi on koostettu tähän arviointiselostukseen. YVA-selostuksessa kuvataan laaditut selvitykset ja mallinnukset sekä vaikutusten arviointi. Lisäksi YVAselostuksessa esitetään hankkeen vaihtoehtojen ja liityntävoimajohdon pääjohtoreittien toteuttamiskelpoisuuden arviointi vaikutusten merkittävyyteen perustuen. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on asetettu nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot ja mielipiteet. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja hankkeen toteutukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan laatimisessa. 3.1 Vaikutukset ilmastoon Tuulivoima vaikuttaa ilmastoon ja ilmanlaatuun korvaamalla ja vähentämällä päästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa. Hankkeella voidaan arvioida saavutettavan vuosittain noin tonnin hiilidioksidipäästöjen vähenemä, mikä vastaa noin % Pohjois-Pohjanmaan sähkön kulutusperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä. Hankkeen ilmastovaikutus on toteutuessaan maakunnallisella tasolla merkittävä. Luonteenomaista tuulivoiman elinkaaren aikaisille ilmastovaikutuksille on niiden painottuminen energiantuotantoketjun alkuvaiheisiin ja rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Yleisesti tuulivoimapuiston on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä poistosta kuluvan energiamäärän keskimäärin 6-8 kuukauden aikana. 3.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään Suunnittelualueen maasto on melko tasaista kohoten loivasti kohti itää ja kaakkoa. Suunnittelualueella esiintyy pääasiassa sekalajitteisia maalajeja. Maaston painanteet ovat soistuneita ja paksuja turvekerroksia esiintyy varsin yleisesti etenkin avoimilla, laajoilla suoalueilla. Tuulivoimahankkeen rakennusvaiheessa tehdään tuulivoimaloiden rakentamispaikoilla ja tiestön parantamiseksi maanrakennustöitä, joilla tasataan maastoa ja parannetaan maaperän kantavuutta. Tämä tarkoittaa koko suunnittelualueen kokonaispinta-alasta runsasta kahta prosenttia. Kenttäalueiden ja tiestön rakentamisessa ei ole todennäköisesti tarpeen tehdä mittavia kallionlouhintatöitä tai maan tasausta. Pehmeiköillä on maa-aineksia todennäköisesti tarpeen vaihtaa kantavampiin materiaaleihin, kuten louheeseen ja sepeliin. Huomionarvoiset geologiset kohteet, kuten suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Kalliomaan arvokas kallioalue, on huomioitu, eikä niihin kohdistu vaikutuksia. Voimajohdon pylväspaikkojen kohdalla tehdään pieniä maanrakennustöitä ja Pyhäkosken arvokkaan kallioalueen sijoittuminen on mahdollista huomioida pylväspaikkasuunnittelussa. Tuulivoimahankkeen rakentamisessa tarvittava murske hankitaan suunnittelualueelle erikseen perustettavilta kiviainesten ottoalueilta. Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset ovat paikallisia. Kiviainesten otto toteutetaan maa-aines- ja tarvittaessa ympäristönsuojelulain mukaisella menettelyllä. 9

5 3.3 Vaikutukset vesistöolosuhteisiin Suunnittelualue sijoittuu Kiiminkijoen vesistöalueelle. Alueen pintavedet valuvat pohjoispuoliseen Korpisenojaan, alueen halki kulkevaan Lavaojaan ja alueen eteläpuolella sijaitsevaan Haaraojaan, joista edelleen Kiiminkijokeen. Käytettäessä rakentamisen aikaisia vesienkäsittelyrakenteita tuulivoimahankkeen rakentamisaikaista kokonaiskuormitusta voidaan verrata metsätaloustoimenpiteiden (hakkuut) aiheuttamaan kuormituksen muutokseen, eikä sillä arvioida olevan sellaisia vesistövaikutuksia, jotka heikentäisivät yleisesti Kiiminkijoen vedenlaatua lähiuomissa. Suunnittelualueen läntisimpään osaan sijoittuvien tuulivoimaloiden tarkemmassa suunnittelussa ja rakentamistoimien aikana tulee huomioida riski happamien sulfaattimaiden esiintymiselle. Liityntävoimajohdon rakentamisen vaikutukset ovat paikallisia ja lyhytkestoisia ja siten vaikutukset pintavesien laatuun ovat vähäisiä. Kiviaineksen oton vesistövaikutukset muodostuvat ensisijaisesti otossa käytettävien räjähteiden sisältämän typen aiheuttamasta lisäkuormituksesta. Veden sekoittuessa ojastoon pitoisuudet laimenevat nopeasti murto-osaan lähtöpitoisuuksista ja edelleen sekoittuessaan Kiiminkijoen virtaamaan. Suunnittelualueella ei sijaitse vedenhankintaa varten luokiteltuja pohjavesialueita, eikä alueella muodostu merkittäviä määriä pohjavettä maaperän laadusta johtuen. Hankkeella ei ole vaikutuksia luokiteltuihin pohjavesialueisiin, eikä yhdyskuntien tai talouksien vedenhankinnalle. Voimajohdon pylväspaikkojen pienialaisilla maarakennustöillä ei ole vaikutuksia pohjaveden määrään tai laatuun pääjohtoreiteillä A tai B. Tuulivoimahankkeesta ei muodostu toiminnan aikana erityisiä pinta- tai pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia. 3.4 Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana vaikutukset luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen kohdistuvat ensisijaisesti alueille, joille tehdään rakentamistoimia. Tuulivoimahankkeen rakentamisalueet sijoittuvat pääosin metsätaloudellisesti hoidettuihin karuihin kangasmetsiin, sekä suomuuttumille ja turvekankaille. Luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain mukaiset kohteet on huomioitu lähtökohtaisesti sijoitussuunnitelmassa. Soiden valuma-alueille sijoittuvien rakentamisalueiden pinta-ala on useimmiten pieni suhteessa suon valuma-alueeseen, jolloin myös vaikutukset alueen soiden vesitalouteen arvioidaan vähäisiksi. Paikallisia vaikutuksia voi kuitenkin muodostua alueellisesti uhanalaiseen lajistoon ja jo muuttuneisiin suoalueisiin. Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi-kohtalaisiksi. Pääjohtoreitillä A uusi liityntävoimajohto sijoittuu yli puolet matkasta olemassa olevan voimajohdon rinnalle vahvistaen nykyisiä reunavaikutuksia. Suuri osa reitistä sijoittuu puuttomille tai lähes puuttomille soille, mikä vähentää kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvia vaikutuksia. Pääjohtoreitillä B johtoaukean raivauksesta muodostuva kasvillisuusvaikutus ja pinta-alan muutos on suurempi voimajohdon sijoittuessa kokonaisuudessaan uuteen johtokäytävään. Huomionarvoiset kohteet pääjohtoreitillä ovat suurelta osin yleisiä vähäpuustoisia ja puuttomia suoluontotyyppejä, mikä vähentää kasvillisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Liityntävoimajohdon vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi kummassakin reittivaihtoehdossa. Vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja muuhun eläimistöön Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista suunnittelualueella selvitettiin liito-oravan, lepakoiden ja viitasammakon esiintymistä. Saukkohavaintoja kerättiin luontoselvitysten maastokäyntien aikana. Alueella ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä ja lepakkohavainnot jäivät vähäisiksi. Viitasammakon ja saukon elinympäristöt on lähtökohtaisesti huomioitu hankkeen sijoitussuunnitelmissa ja siten vaikutukset lajien esiintymiseen ja elinympäristöihin jäävät vähäisiksi. Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Pohjois- Pohjanmaan alueelle tyypillistä metsätaloudellisesti hoidettujen metsien lajistoa. Alueella tavataan satunnaisesti suurpetoja. Hankkeesta voi aiheutua lajeille häiriövaikutuksia rakentamisen aikana. Ottaen huomioon lajien reviirien laajuus nämä vaikutukset arvioidaan kuitenkin vähäisiksi. 3.5 Vaikutukset linnustoon Vaikutukset pesimälinnustoon Tuulivoimarakenteet rakennetaan pääasiassa pesimälinnuston kannalta vähäarvoisille metsätalousalueille, minkä takia suorat elinympäristömuutokset kohdistuvat metsän yleisimpiin lajeihin. Hankkeen sijoitussuunnitelmassa on lähtökohtaisesti huomioitu metsäkanalintujen soidinalueet, sekä avoimet suoalueet, jotka tarjoavat elinympäristöjä alueen arvokkaimmille pesimälajeille. Tuulivoimahankkeen rakentamisen aikaisen häiriövaikutuksen arvioidaan kohdistuvan lähinnä ihmistoimintaa vältteleviin metsäkanalintuihin, joiden osalta metso- ja teerikantaan tuulivoimahankkeella saattaa kokonaisuutena olla lievä heikentävä vaikutus. Tuulivoimahankkeesta muodostuva törmäysriski kohdistuu ensisijaisesti vain yksittäisiin reviireihin ja yksilöihin, eikä mahdollisilla törmäyskuolemilla ole merkittävää vaikutusta pesimälajien kantoihin paikallisella tasolla. Vaikutukset suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan uhanalaisen petolintulajien reviireihin arvioidaan vähäiseksi tai olemattomaksi. 10

6 Liityntävoimajohdon vaikutukset pesimälinnustoon muodostuvat pääasiassa johtokäytävän raivauksesta ja siitä muodostuvasta elinympäristöjen menetyksestä. Pääjohtoreitillä A vaikutus on lähinnä nykyisiä vaikutuksia vahvistava liityntävoimajohdon sijoittuessa pääosan matkasta nykyisten rakenteiden rinnalle. Puustoisten elinympäristöjen menetykset kohdistuvat ensisijaisesti yleiseen metsälajistoon. Sekä pääjohtoreitillä A että B sijaitsevilla avosoilla mahdollisten törmäyskuolemien vaikutukset arvioidaan paikallisiksi, eikä törmäyskuolemien määrällä arvioida olevan vaikutusta minkään lajin kokonaispopulaatioihin. Vaikutukset muuttolinnustoon Muutonseurannoissa havaitut muuttajamäärät olivat valtaosin sisämaalle tyypillisiä, eikä muuttajamääriä kokonaisuutena voi luonnehtia maakunnallisesti merkittäviksi. Suunnittelualueelle tai sen ympäristöön ei sijoitu merkittäviä muuttolintujen lepäilyalueita. Tuulivoimahankkeen muodostama törmäyskuolleisuus jää vähäiseksi, eikä sillä arvioida olevan populaatiotason vaikutuksia millekään lajille. Lintujen muutto tapahtuu suurelta osin liityntävoimajohdon johdinten yläpuolella ja siten uuden voimajohdon muodostamat este- ja törmäysvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. 3.6 Vaikutukset luonnonsuojeluun Tuulivoimahankkeen ja sen voimajohtovaihtoehtojen vaikutuksista Kiiminkijoen, Torvensuo-Viidansuon ja Niittysuo-Siiransuon Natura-alueisiin on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi osana Lavakorven tuulivoimahankkeen YVA-menettelyä. Lavakorven tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia Torvensuon Viidansuon tai Niittysuo- Siiransuon Natura-alueen direktiiviluontotyyppeihin eikä ensimmäisenä mainitulla alueella esiintyvään luontodirektiivin liitteen lajiin saukkoon. Tuulivoimahankkeella saattaa olla korkeintaan vähäisiä negatiivisia vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena mainittuihin lintudirektiivin liitteen lajeihin. Kokonaisuutena tarkastellen Natura-alueiden suojeluperusteena mainittuihin lintudirektiivin liitteen lintulajeihin ei arvioida kohdistuvan merkittävää haittaa. Suunnittelualueella virtaavat Kiiminkijoen latvavedet ovat osa Kiiminkijoen Natura-aluetta. Tuulivoimahankkeen vesistökuormitus ja edelleen vaikutukset luontodirektiivin liitteen mukaisiin luontotyyppeihin, sekä lajistoon arvioidaan rakentamisajan lieventämistoimenpiteitä hyödyntäen vähäiseksi. Lavakorven tuulivoimahankkeella ei siten arvioida olevan merkittäviä Kiiminkijoen Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia. Hankkeella ei ole vaikutuksia myöskään muihin luonnonsuojelualueisiin, -ohjelmien alueisiin, maakuntakaavan suojelualuevarauksiin tai Kalliomaan arvokkaaseen kallioalueeseen. Kalliomaan Natura-alueen osalta hankkeella ei ole vaikutuksia niihin luontoarvoihin, joiden perusteella alue on sisällytetty osaksi Natura-verkostoa. 3.7 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Suunnittelualueen nykyiset maankäyttömuodot ja toiminnot, kuten metsätalous, poronhoito, metsästys ja virkistyskäyttö, voivat jatkua tuulivoimatuotannon rinnalla. Maa- ja metsätalouden harjoittamiseen kohdistuu rajoituksia tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja voimajohdon alueella. Alueen metsätieverkoston palvelutaso paranee. Alueen nykyisen maankäyttömuodon, metsätalouden, mukainen rakentaminen on mahdollista jatkossakin. Hanke ei aiheuta sellaisia maankäytöllisiä rajoituksia lähialueella, jotka olisivat ristiriidassa nykyisen tai suunnitellun alue- ja yhdyskuntarakenteen kanssa. Lähin asutus sijaitsee Kiiminkijoen varrella suunnittelualueen etelä- ja länsipuolella. Lisäksi yksittäisiä vapaa-ajan rakennuksia sijaitsee suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella. Hankkeen toteuttaminen edellyttää osayleiskaavan laatimista alueelle ja hankkeen huomioimista 3. vaihemaakuntakaavassa. Oulun kaupunki on käynnistänyt osayleiskaavan laadinnan alueelle keväällä Liityntävoimajohdon rakentaminen ei edellytä alueen kaavoittamista ja alueella ei sijaitse kaavamerkintöjä, jotka ovat ristiriidassa liityntävoimajohdon rakentamisen kanssa. Johto-osuuksien yhteensovittamistarpeet kaavoituksessa osoitetun maankäytön kanssa huomioidaan jatkosuunnittelussa. Tuulivoimahanke sijoittuu lentoesterajoitusten mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteen ja ovat sen takia varustettava lentoestevaloin. Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat Puolustusvoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle. Tuulivoimaloiden mahdolliset haittavaikutukset tullaan selvittämään tarvittavalla VTT:n selvityksellä. Suunnitellut voimalat aiheuttavat mahdollisesti häiriötä antenni-tv:n vastaanottoon. Vaikutukset selvitetään sekä ennen tuulivoimaloiden rakentamista että rakentamisen jälkeen suoritettavin mittauksin. 11

7 3.8 Vaikutukset maantieliikenteeseen Tuulivoimahankkeen rakentamisen aikaiset kuljetukset ja työmaaliikenne suunnitellaan toteutettavan joko alueen pohjoispuolitse Tuomaalantien ja edelleen Korpisenojantien kautta tai vaihtoehtoisesti lännestä Naurisnivantien ja siitä jatkuvan vahvistettavan metsäautotien kautta. Tuulivoimahankkeen rakentamisen myötä seututeiden raskaan liikenteen määrä kasvaa, mutta sillä ei ole erityisen suurta vaikutusta liikenteen sujuvuuteen. Erikoiskuljetukset tulevat kuitenkin heikentämään liikenteen sujuvuutta tuulivoimaloiden rakentamisaikana ajoittain. Liikennevaikutukset korostuvat hankealueen läheisyydessä sijaitsevilla teillä raskaan liikenteen lisääntymisen ja erikoiskuljetusten myötä. Vaikutuksia liikenneturvallisuuteen erityisesti asutuksen läheisyydessä vähennetään liikenteen ohjauksella, sekä erikoiskuljetusten ajoituksella vähäliikenteiseen aikaan. Erikoiskuljetuksia ei ole todennäköisesti mahdollista kuljettaa Naurisnivantien kautta tien kapeudesta johtuen. Teiden kunnostus ja ylläpito raskaita kuljetuksia varten tehdään hankkeesta vastaavan kustannuksella ja toimesta, millä on positiivisia vaikutuksia tieverkostoon. 3.9 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimahankkeen vaikutusalue on laajoilla alueilla metsäistä tai soistunutta asumatonta aluetta. Lähivaikutusalueella Yli- Vuoton ja Ala-Vuoton kyläalueilla sijaitsee paikoin avoimia peltoja vesialueita, joille kohdistuu maisemavaikutuksia. Yli-Vuoton kulttuurimaisemaan kohdistuu paikoin kohtalaisia kulttuuriympäristövaikutuksia, muutoin kulttuurivaikutukset ovat vähäisiä. Kiiminkijoki ranta-asutuksineen sijaitsee pääosin maisematilaltaan sulkeutuneessa metsäalueella, jolloin jokilaakson ympäristöön ei kohdistu juuri maisemavaikutuksia. Suunnittelualueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset on lähtökohtaisesti huomioitu sijoitussuunnittelussa. Kaukomaisemassa tuulivoimaloita voidaan nähdä tietyiltä avoimilta vesialueilta ja puuttomilta aapasuoalueilta. Maisemaja kulttuuriympäristövaikutusten merkittävyyttä kaukomaisemassa voidaan pitää vähäisenä. Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta kaukomaisemassa. Pääjohtoreittien A ja B voimajohdon vaikutukset asutus- ja tiemaisemaan, maisema-alueisiin ja rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ovat pääosin pieniä. Laajoilla puuttomilla aapasuoalueilla voimajohto aiheuttaa maisemavaikutuksia, jotka pääjohtoreitillä A ovat nykyistä voimajohtoa vahvistavia vaikutuksia. Pääjohtoreitin A voimajohto ylittää kaksi muinaisjäännösaluetta. Niillä voimajohdon alueilla, joilla on jo tavattu muinaisjäännöksiä, tai todennäköisyys muinaisjäännösten esiintymiselle on suuri, tarkistetaan voimajohdon tarkemmassa suunnittelussa muinaisjäännösten esiintyminen ja laajuus sekä voimajohdon sijoittuminen Melu- ja välkevaikutukset Hankkeen melun vaikutussäde ja koettava haitallisuus riippuvat valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen koosta, sääolosuhteista sekä havaintopaikasta ja sen ympäristöstä. Koska päätöstä hankkeeseen valittavasta tuulivoimalatyypistä ei ole vielä tässä vaiheessa suunnittelua tehty, laadittiin hankkeen melumallinnukset kahdella eri tuulivoimaloiden lähtömelutasolla. Hankkeen jatkosuunnittelussa on tarpeen huomioida Korpisenojantien varrella sijaitseviin yksittäisiin vapaa-ajan rakennuksiin kohdistuva melu- ja välkevaikutus. Tuulivoimahankkeen aiheuttamat melutasot eivät ylitä ohjearvoja vakituisilla asuin- tai muilla lomarakennuksilla, mutta melu voi olla ajoittain kuultavissa ja erotettavissa alueen nykyisistä taustaäänistä. Toiminnan aiheuttamat välkevaikutukset eivät ylitä suositusarvoja, tai ovat niiden tuntumassa, vakituisilla asuintai muilla lomarakennuksilla. Liityntävoimajohdon rakentamisen ja käytön aikaiset meluvaikutukset ovat vähäisiä ja paikallisia. Kiviainesten oton tarkemmassa suunnittelussa ja luvituksessa huomioidaan ottotoiminnan melun vaikutukset ympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen Vaikutuksia lähialueen asukkaiden asumisviihtyvyyteen ja elinoloihin voi tuulivoimahankkeen rakentamisen aikana muodostua raskaan liikenteen lisääntymisestä, sekä maanrakennustöistä ja kiviainesten otosta muodostuvasta melusta. Toiminnan aikana vaikutuksia asumisviihtyvyyteen voi muodostua maisemaan kohdistuvista muutoksista ja tuulivoimaloiden melusta ja välkkeestä. Tuulivoimahankkeeseen liittyvät riskit ja mahdolliset häiriötilanteet on arvioitu hyvin epätodennäköisiksi. Metsän monikäyttömahdollisuudet säilyvät tuulivoima-alueella ja alueella voi liikkua jokamiehenoikeuksin jatkossakin. Rakentamisaikana kulkua alueella voidaan joutua turvallisuussyistä rajoittamaan. Hankkeen työllistävä vaikutus ajoittuu erityisesti rakentamisaikaan ja positiivisia vaikutuksia muodostuu mm. elinkeinoelämään, työllisyyteen ja talouteen Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Muut tuulivoimahankkeet Yhteisvaikutusten tarkastelun osalta keskeisimmiksi on määritelty muut seudulle suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet, joiden ympäristövaikutukset voivat kohdistua myös Lavakorven tuulivoimahankkeen vaikutusalueelle. Yhteisvaikutusten arvioinnissa on huomioitu erityisesti Utajärven kunnan alueelle suunnitteilla olevat Maaselän ja Hepoharjun, sekä Pahkavaaran tuulivoimahankkeet. Näistä ensimmäisenä mainittu sijaitsee 12

8 noin 10 kilometrin ja jälkimmäinen noin 30 kilometrin etäisyydellä Lavakorven suunnittelualueesta. Koska pääosa tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutuksista kohdistuu suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön, voi mainituilla etäisyyksillä sijaitsevista hankkeista muodostua lähinnä maankäyttöön, liikenteeseen, maisemaan ja muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Tärkeimmät tuulivoimahankkeiden positiiviset yhteisvaikutukset kohdistuvat ilmastoon, työllisyyteen ja talouteen paikallisella ja seudullisella tasolla. Suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet edistävät valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita mahdollistamalla toteutuessaan uusiutuvan energiamuodon, tuulienergian hyödyntämisen sähköntuotannossa sekä edistävät luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Tuulivoimahankkeiden sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa samoja reittiyhteyksiä hyödyntäen. Reittiyhteyksissä on huomioitu myös olemassa olevien suurjännitelinjojen sijainti, joiden rinnalle tuulivoimahankkeiden liityntävoimajohto/johdot on tarkoitus sijoittaa Vepsän kylän, sekä Muhoksen sähköasemien ympäristössä. Lavakorven, Maaselän ja Hepoharjun, sekä Pahkavaaran tuulivoimahankkeet sijoittuvat etäälle kuntakeskustoista, joten niiden yhteisvaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäisiä. Metsäisten alueiden maankäyttö on nykytilassa lähinnä metsätalouteen, turvetuotantoon ja virkistäytymiseen liittyvää eikä alueilla ole merkittäviä muita kilpailevia maankäyttöpaineita. Alueiden nykyiset maankäyttömuodot voivat jatkua tuulivoimatuotannon rinnalla. Hankkeista ei etäisyydestä johtuen muodostu yhteisvaikutuksia melun tai välkkeen osalta. Maisemallisia yhteisvaikutuksia Lavakorven ja Maaselän ja Hepoharjun tai Lavakorven ja Pahkavaaran tuulivoimahankkeiden tuulivoimaloiden välillä voi muodostua pitkästä etäisyydestä johtuen lähinnä vain hankkeiden välisille alueille joillekin avoimille aapasoille ja vesialueille. Samanaikaisesti useamman tuulivoimahankkeen tuulivoimaloita voi olla nähtävissä vain silloin, kun kummankin tuulivoimahankkeen tuulivoimaloiden suuntaan avautuu pitkä avoin esteetön näkymä. Näkyessäänkin useamman tuulivoimahankkeen tuulivoimalat eivät sijoitu samanaikaisesti samaan näkymään ja pitkästä etäisyydestä johtuen yhteisvaikutukset ovat vain vähäisiä. Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset riippuvat hyvin pitkälti siitä, toteutuvatko hankkeiden rakennusvaiheet samanaikaisesti. Mikäli tuulivoimapuistot rakentuvat samaan aikaan, voi raskaan liikenteen lisäys tietyillä tieosuuksilla olla suurimmillaan muutaman kymmenen prosentin luokkaa. On kuitenkin todennäköisempää, että rakennusvaiheet ajoittuvat hieman eri aikaan ja hankkeissa hyödynnetään eri reittejä, jolloin etenkin seututeiden liikennemäärät kasvavat pidemmältä ajalta, mutta liikennemäärät ovat lähellä sitä tasoa mitä yksittäisen hankkeen toteutuessa. Tuulivoimahankkeiden suurista etäisyyksistä johtuen yhteisvaikutukset pesimälinnustoon muodostuvat lähtökohtaisesti vain Pahkavaaran alueelle johtavan liityntävoimajohdon rakentamisesta Lavakorven tuulivoima-alueen läheisyyteen. Vaikutukset jäävät vähäisiksi ja paikallisiksi. Arvioidut tuulivoima-alueet eivät sijoitu valtakunnallisille tai maakunnallisille päämuuttoreiteille, ns. muuton pullonkaulaalueille tai tärkeiden muutonaikaisten levähdysalueiden tuntumaan. Näistä syistä mahdollinen estevaikutus tai törmäysriski kohdistuu pieneen osaan lajien kannasta ja vain lyhyen ohilennon ajalle. Lisäksi linnuille jää laajoja kymmenen kilometrin levyisiä vapaita lentoväyliä tuulivoimapuistojen välialueille, mikä mahdollistaa hankealueiden väistöt pienillä lentoradan muutoksilla. Maaselän ja Hepoharjun tuulivoimahanke voi vahvistaa Lavakorven tuulivoimahankkeesta muuttolinnustoon aiheutuvia este- ja törmäysvaikutuksia, mutta yhteisvaikutus jää melko vähäiseksi hankekohtaisen pienen törmäystodennäköisyyden vuoksi. Lavakorven ja Pahkavaaran tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset muuttaviin maakotkiin ja piekanaan arvioidaan vähäiseksi. Muut hankkeet Turveruukki Oy suunnittelee turvetuotantoalueen perustamista Lavasuolle, joka sijaitsee Lavakorven tuulivoimahankkeen suunnittelualueen länsireunalla. Hankkeiden mahdolliset yhteysvaikutukset ovat pitkälti riippuvaisia hankkeiden rakentamisajan ja eri toimintojen ajoittumisesta keskenään. Tuulivoimahanke ei estä Lavasuon turvetuotannon käynnistämistä tai aiheuta turvetuotantoon soveltuvan maapinta-alan menetyksiä. Mikäli turvetuotantoalueen ylittävällä liityntävoimajohdon A osuudella käytetään korkeita voimajohtopylväitä, ei myöskään voimajohdon rakentaminen heikennä turpeen hyödyntämismahdollisuuksia. Hankkeista voi ilmetä pintavesiin kohdistuvia yhteisvaikutuksia, mikäli tuulivoimahankkeen rakentamisvaihe ajoittuu erityisesti samalle ajanjaksolle turvetuotannon kuntoonpanovaiheen kanssa. Tuulivoimahankkeen rakentamisesta muodostuva ravinne- ja kiintoainekuormitus on kuitenkin vähäistä huomioimalla tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet, eikä tällä lisäyksellä turvetuotannosta muodostuvaan kuormitukseen arvioida olevan sellaisia vesistövaikutuksia, jotka erityisesti heikentäisivät Kiiminkijoen vedenlaatua. 13

9 Liikenteeseen kohdistuvat yhteisvaikutukset ovat riippuvaisia paitsi hankkeiden toteutusajankohdasta, myös siitä, toteutetaanko rakentamisen aikaiset kuljetukset tuulivoima-alueelle pohjoispuolitse vai länsipuolitse, jota myös turvetuotantohankkeessa on tarkoitus hyödyntää. Mikäli käytetään Alavuotontietä ja Naurisnivantietä, liikennemäärä lisääntyy selvästi niinä vuorokausina, kun turvetta toimitetaan (noin kaksi viikkoa talvikauden aikana). Näitä vaikutuksia voidaan lieventää toimintojen yhteensovittamiselle ja vuoropuhelulla hanketoimijoiden kesken. Mikäli tuulivoimahankkeen kuljetukset suoritetaan pohjoispuolitse Tuomaalantien yksityistien kautta, yhteisvaikutukset jäävät länsipuolista vaihtoehtoa vähäisemmiksi. Tuulivoimahankkeen toiminnan aikana ei muodostu oleellisia yhteisvaikutuksia turvetuotannon kuljetusten kanssa. 4.1 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 ei edistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita ja siten ilmaston muutoksen hillitsemistä koskevien tavoitteiden toteuttamista. Myös elinkeinoelämään, työllisyyteen ja talouteen kohdistuvat positiiviset vaikutukset jäävät toteutumatta. Lavakorven tuulivoimahankkeen hankevaihtoehto 1 ja sähkönsiirron vaihtoehdot A ja B ovat arvioinnin mukaisesti toteuttamiskelpoisia. Arvioinnin aikana muodostetussa tuulivoimahankkeen sijoitussuunnitelmassa on huomioitu laadittujen selvitysten ja mallinnusten tuloksia ja vaikutusten arviointia. Hankkeen jatkosuunnittelussa on tarpeen huomioida pintavesiin ja luonnonsuojeluun kohdistuvat lieventämistoimet, sekä Korpisenojantien varrella sijaitseville vapaa-ajan rakennuksille kohdistuva melu- ja välkevaikutus. Lavakorven tuulivoimahankkeesta ei yksin eikä yhdessä muiden seudulle suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden tai Lavasuon turvetuotantohankkeen kanssa muodostu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. 14