Rakenna Pyhäjoelle! Tarkempaa tietoa: asuminen tonttiporssi. Raahe Siikajoki Pyhäjoki. rakentajanopas.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakenna Pyhäjoelle! www.pyhajoki.fi. Tarkempaa tietoa: www.pyhajoki.fi asuminen tonttiporssi. Raahe Siikajoki Pyhäjoki. rakentajanopas."

Transkriptio

1 Rakenna Pyhäjoelle! Tarkempaa tietoa: asuminen tonttiporssi Pyhäjoen kunta PL 6, Kuntotie Pyhäjoki puh Raahe Siikajoki Pyhäjoki rakentajanopas.fi

2 Terve! statiivi.fi PYHTILÄNKANKAAN UUSIN ASUNTOALUE TONTTEJA PYHTILÄNKANKAALTA m² /m² Meillä Siikalatvalla luonto on puhdasta ja ihmiset ystävällisiä. Siihen kun lisätään monipuoliset ulkoilu- ja urheilumahdollisuudet, toimivat terveyspalvelut ja panostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin, on terveellisen elämän resepti valmis. Monipuolinen tonttitarjonta luo harvinaisen laajan valinnanvaran uudesta kodista haaveileville ja Siikalatvan sijainti Suomen keskipisteessä tarkoittaa hyviä kulkuyhteyksiä Ouluun ja muualle Suomeen. Tervetuloa Siikalatvalle! Kyselyt asumiseen, kesäasumiseen ja yritystoimintaan liittyen ottaa mielellään vastaan Aimo Lehmikangas , Siikalatvan kunta. Pyhtilänkankaan uusin asuntoalue otetaan käyttöön elokuussa Tarjottavana on 14 kappaletta omakotitontteja ja yksi rivitalotontti. Omakotitonttien koot vaihtelevat 960 m²:stä 1400 m²:iin ja hinnat /m² välillä. Rivitalotontin koko on 3124 m² ja hinta 27 /m². Kaupungilla on myös eri puolilla kaupunkia yksittäisiä omakotitontteja. Teollisuustontteja on tarjolla Ristikarin uudelta alueelta, Mestauskalliolta ja Korkelonkankaalta. Myös siirtolapuutarhatontteja on saatavilla Arkkukarista. Tonttiasioissa ota yhteyttä kaupungin maankäyttö- ja mittausosastoon. TONTTI-INSINÖÖRI Juhani Leinonen puh KAUPUNGINGEODEETTI Risto Karhu puh Puustelli-kalusteiden oikeasta hinta-laatusuhteesta kertoo Puustelli-keittiöiden yli 30 vuoden markkinajohtajuus SIVUA SUUNNITTELE VALITSE TOTEUTA TILAA IDEAKIRJA KOTIISI Lähetä tekstiviesti PUUSTELLI 510 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE numeroon Viestin lähettäminen on sinulle maksuton. Toimii kaikkien kotimaisten operaattorien liittymillä. TIESITKÖ, ETTÄ PUUSTELLI-TOIMITUKSEN SAAT AINA SISÄÄNKANNETTUNA! TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Jokelantie 3, Pattijoki, p Puhelut: 8,35 snt/p+6,00 snt/min, gsm 8,35 snt/p+17,18 snt/min. KÄYTÄ HYÖDYKSI MAKSUTON SUUNNITTELUPALVELUMME, SAAT JUURI SINUN KOTIISI JA BUDJETTIISI SOPIVAT YKSILÖLLISET KOKO KODIN KALUSTERATKAISUT. Saat keittiöösi kalusteiden lisäksi kodinkoneet, altaat, hanat... kaiken tarvittavan saman katon alta. Näin säästät aikaa ja vaivaa ja voit olla varma kaiken yhteensopivuudesta. YLIVOIMAISEN LAAJASTA MALLISTOSTAMME KOKO KODIN KALUSTERATKAISUT! Ma Ti - Pe 9-17 La sop. muk.

3 Jotta onnistuisit kerralla! Haluamme palvella sinua henkilökohtaisesti. Toimitusmyynnin tuhannet vaihtoehdot tarjoavat mahdollisuuksia Rautian toimitusmyyntimallisto tarjoaa sinulle laajan valikoiman erilaisia rakennusmateriaaleja, työvälineitä, koneita, puutavaraa, sisustuspintamateriaaleja, kalusteita ja ratkaisut pihaan ja puutarhaan. Toimitusaika on noin neljästä päivästä kahteen viikkoon. Plussa-rakentajatiliasiakkaan hintaedut ja kustannusseuranta Plussa-rakentajatili -asiakkaana saat tarvitsemasi tuotteet aina kilpailukykyisellä hinnalla. Vakioalennuksista sovitaan tilinavauksen yhteydessä ja ne huomioidaan HetiEtuna kassalla tai laskulla. Toimitusmyyntituotteisiin sinulle lasketaan aina edulliset hinnat. SÄÄSTÄ AIKAA JA RAHAA: Plussa-rakentajatili -asiakkaaksi pääset keskittämällä projektisi hankinnat Rautiaan. Voit täyttää rakentajatilin avaushakemuksen meillä! Katso koko mallisto Rautia Raahe, Rakentajankatu 2, Raahe KEMPELE, Myllytie 2, puh. (08) OULU, Tapsitie 5, puh Puh LIIKE AVATAAN www TAMMIKUUN LOPUSSA 2011 www - ww RAKENNUSOPAS 1

4 2 RAKENNUSOPAS

5 SISÄLLYSLUETTELO Raahen kaupunki... 4 Pyhäjoen kunta... 6 Siikajoen kunta... 7 Tulevaisuuden energiatehokkuus... 8 Rakentamisprosessin kuivaketju Hoksauttamalla laatua enemmän kuin laki vaatii Aurinkosähkön valintaohje Tähtiluokitus Pientalon paloturvallisuus paremmaksi Puhtaan palamisen puolesta Energiatehokkuuteen liittyvät seikat Pohjarakenteiden suunnittelu Sadevesi- ja perustusten kuivatusvesilaitteisto 35 Jätevedet Maalämpöpumput Taloyhtiöiden lukituksesta Kunnosta taloasi ja huolehdi pihastasi Rakentamisen aikataulu Kustannusarvio ja -seuranta LUKIJALLE Oman kodin rakentaminen tullut ajankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin. Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista. Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston pienrakentajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä rakennuskohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen. RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. Verivel Oy RAKENNUSPROJEKTI Haaveet/ajatukset * perheen koko * harrastukset * tulevaisuuden odotukset Suunnittelija Tontti * puhdas vesi * jätevesi * liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue Rakennus * paloturvallisuus * rakennusmateriaalit * märkätilat * ilmanvaihto * lämmitysjärjestelmä Rakennusluvan hakeminen * suunnitelmat * luvan hakeminen * naapurien kuuleminen Rakentamisen aikataulu Kustannukset/rahoitus Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta tai rakentajanopas.fi Julkaisija: Verivel Oy, Kansi: Graafinen toimisto Seria Paino: Mustasaaren painotalo RAKENNUSOPAS 3

6 RAAHEN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS Ruskatie 1, Pattijoki Johtaminen, hallinto ja tukipalvelut, Ruskatie 1, Pattijoki Kirjaamo / neuvonta s-posti: Palvelukeskuksen johtaja Pasi Alatalo Toimistopäällikkö Päivi Konu Kunnossapito, alueiden hoito, kiinteistöt Työpäällikkö Juha Ojala Kuntatekniikka, jätehuolto Kuntatekniikan päällikkö Paula Pihkanen Liikennealueet, konekeskus, Varikkotie 3 Tie- ja kadunrakennus Tiemestari Markku Häyhä Tilahallinta Tilahallintapäällikkö Olli Silvennoinen Maankäyttö ja mittaus, Ruskatie 1 Kaupungingeodeetti Risto Karhu Osoitteet (Raahe) Paikkatietoinsinööri Matti Paananen Tontit ja kiinteistötoimitukset (Raahe) Tontti-insinööri Juhani Leinonen Maankäyttöinsinööri Hannu Patanen Kaavoitus, Ruskatie 1 Kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen Rakennusvalvonta, Ruskatie 1 RAAHEN KAUPUNKI, SIIKAJOEN KUNTA JA PYHÄJOEN KUNTA s-posti: Johtava rakennustarkastaja Suunnittelun ohjaus, aloituskokoukset, katselmukset Rakennustarkastaja Saila Kauppinen Tarkastusarkkitehti Jyrki Määttä Hakemusten vastaanotto, neuvonta Lupasihteeri Jaana Keränen (Raahe) Lupasihteeri Teija Viinikangas (Raahe) Kanslisti Pauliina Vuorinen (Pyhäjoki) s-posti: Rakennuspaikan merkitseminen ja sijaintikatselmukset Työnjohtaja Heikki Hautala (Raahe, Siikajoki) Kalajoen kartta- ja mittauspalvelut (Pyhäjoki) Mittaustyönjohtaja Juhani Kattilakoski Maanmittausteknikko Ari Matkaselkä Kartat (Raahe) Kartanpiirtäjä Maija Latomaa Kartat ja osoitteet (Siikajoki) Mittausteknikko Merja Ojanperä s-posti: Ympäristö, Ruskatie 1 RAAHEN KAUPUNKI, SIIKAJOEN KUNTA JA PYHÄJOEN KUNTA Ympäristösihteeri Jonna Partanen Ympäristösihteeri Vesa Ojanperä RAKENNUSOPAS

7 Palo- ja pelastustoimi JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS s-posti: puh. Raahen paloasema p , paloasemanryhmän päällikkö Vesa Iivonen p puh. Pyhäjoen paloasema p , palomestari Jarmo Myllymäki p puh. Vihannin paloasema p , ylipalomies Jari Junttila p ylipalomies Vesa Lämsä p Liittyminen vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoihin RAAHEN VESI OY p tai SIIKAJOEN ALUELÄMPÖKESKUKSET Siikajoen, Ruukin ja Paavolan taajamat) puh / Pekka Aitto-oja VIHANNIN LÄMPÖ OY puh / Olli Silvennoinen VATTENFALL OY Sähköliittymät (Pattijoki, Siikajoki, Pyhäjoki ja Vihanti) puh Liittyminen puhelinverkkoon POHJANMAAN PPO OY puh PAAVOLAN VESI OY (Siikajoki) puh PYHÄJOKISUUN VESI OY (Pyhäjoki) toimitusjohtaja Sauli Mankinen VIHANNIN VESI OY (Vihanti) puh (vaihde); / Mervi Niiranen Liittyminen kaukolämpö- ja sähköverkkoon RAAHEN ENERGIA OY puh RAKENNUSOPAS 5

8 PYHÄJOEN KUNTA Osoite: Kuntatie 1, PYHÄJOKI Puhelin: (vaihde), fax kunnan kotisivut: Teknisen osasto Tekninen johtaja Pirkko Tuuttila, p Pyhäjoen kunnan rakentajia palvelevat: Kanslisti Pauliina Vuorinen p rakennuslupahakemukset ja neuvonta hakemuslomakkeet: Kiinteistöpäällikkö Veikko Björn p tonttipörssi ja kunnan tontit Lämpölaitosjohtaja Heikki Hirvikoski korjausavustukset Pelastustoimi: Jokilaaksojen Pelastuslaitos, Pyhäjoen paloasema Puh Palomestari Jarmo Myllymäki p Tp. palomies Jouni Pitkänen p Vesi- ja viemärirakentaminen: Pyhäjokisuun Vesi oy Toimitusjohtaja Sauli Mankinen p Päivystys/vesivuodot p Sähköliittymät: Elenia p Rakennusvalvonta: Raahen kaupunki Rakennusvalvonta Ruskatie 1, Pattijoki Puh Rakennuspaikan merkitsemiset ja sijaintikatselmukset : Kalajoen kartta- ja mittauspalvelut Mittaustyönjohtaja Juhani Kattilakoski Maanmittausteknikko Ari Matkaselkä Ympäristöasiat: Raahen kaupunki ympäristösihteeri Vesa Ojanperä p jätevesien johtamisen neuvonta haja-asutusalueella kaikki ympäristölupa-asiat jäteasiat ilmansuojeluun liittyvät asiat 6 RAKENNUSOPAS

9 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanvirasto Ruukin kylällä, Siikasavontie 1 A, RUUKKI, Puh , (vaihde), fax (08) kotisivut: Johtava rakennustarkastaja Kts. Raahen kaupunki Rakennusvalvonta Kts. Raahen kaupunki Ympäristönsuojelu Kts. Raahen kaupunki Palotekninen neuvonta Kts. Raahen kaupunki Mittauspalvelut Maanmittausinsinööri Merja Ojanperä, puh Asiakaspalvelu Toimistosihteeri Eeva Krankkala, puh korjausavustukset, korkotukilainat Vesi- ja viemäriliittymäsopimukset Paavolan Vesi Oy, kotisivu Kyyräntie 33, RUUKKI puh. (08) Sähköliittymä Elenia Verkko Oy, kotisivu PL 2, Tampere puhelin Kaukolämpöliittymät Tekninen johtaja Pekka Aitto-oja puh Tonttikauppa- ja markkinointi Kehityspäällikkö Arja Lappalainen puh Kunnanjohtaja Kaisu Tuomi, puh Merja Ojanperä puh RAKENNUSOPAS 7

10 TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS rakenteiden ja lämmitysmuotojen valinnat Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Energiamääräykset muuttuvat ripeään tahtiin hallitaanko riskit? Suomen kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvat rakennusten energiatehokkuustavoitteet ovat erittäin haastavia. Kansallisessa rakentamisen ohjauksen tiekartassa on asetettu selkeät energiatehokkuuden tavoitteen vuosikymmeneksi eteenpäin. Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus parani 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen tulee olla lähes nollaenergiataloja. Suuri haaste on kokonaislaadun tavoitteet energian lisäksi kosteuskestävyys, hyvä sisäilmasto ja ympäristövaikutukset. Energiatehokkuuden osaoptimointia ei pidä sallia. Voimassa olevan määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon teknisillä ominaisuuksilla. Vaikuttavia tekijöitä ovat lämmöneristävyys, ilmatiiveys ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto. Lisäksi huomioidaan energialähteet ja rakennuksen koko. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta. Se kannustaa myös kaukolämmön käyttöön. Määräysten tulkinta ja selkokieliset valintakonseptit Suuri haaste on saada uudet määräykset selkokieliseen muotoon. Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti tai alueratkaisuina. Energiamuotojen erilainen hintakehitys sekä energiateknologioiden läpimurto edellyttävät rakennettaviin taloihin muunneltavia lämmöntuotto- ja lämmönjakojärjestelmiä, ns. hybridijärjestelmiä. Yhden energialähteen varaan rakennettu lämmitysjärjestelmä voi talon elinkaaren aikana tulla erittäin kalliiksi vaikka perusinvestointina ratkaisu olisikin nyt edullinen. 2. Lämmitysmuotojen valinta pientaloissa kansantajuiset valintakonseptit Rakentaja tiedostaa oman elämäntavan, käytettävissä olevan vapaa-ajan ja arvot: Selvitetään rakentajan oma halukkuus/mahdollisuus aktiivisuuteen ja vaivannäköön lämmityksessä (esim. polttopuiden teko, mielenkiinnon teknisiin järjestelmiin jne.) Millä hinnalla ja mistä rakennuttaja/asukas saa polttoainetta (onko edullista puuta, tykkääkö tehdä vapaa-aikana metsätöitä ja ovatko polttopuut kohtuuetäisyydellä?) Selvitetään lämmitysratkaisun ekologiset, taloudelliset, mukavuustekijät ja omistajan arvovalinnat Voidaanko valittua lämmitysmuotoa muuntaa ja kehittää tulevaisuudessa parempaan? (järjestelmien, tilojen ja rakenteiden muuntojoustavuus, esim. teknisen tilan koko) Selvitetään rakentajan näkemys lämmitysmuodosta (haluaako nähdä vaivaa energian hankinnassa ja säästää energiakuluissa vai haluaako helppohoitoisen lämmitysjärjestelmän, joka voi olla elinkaarikustannuksiltaan hieman kalliimpi)? Johtopäätös: On useita oikeita lämmitysmuotoja, kun ratkaisua lähestytään eri näkökulmista Kaikille rakennuksille yhteiset peruskriteerit Energia-arkkitehtuuri ja ilmaisenergioiden hyödyntäminen, tilatehokkuus Energiatehokas rakennus, pieni lämpöhäviö (vähintään Oulun tavoitetaso ks. Energiakortti) Tutkitut, toimintavarmat ja turvalliset rakenteet Vesikiertoinen lämmönjako. Kaukolämpöverkon ulkopuolella vesivaraaja, joka tuunattavissa hybridiksi. Maapiirillä ilmanvaihdon esilämmitys Varalämmönlähteenä varaava takka Valmius sähkön tuottamiseen sähkökatkon aikaan (akut, generaattori jne.) Muuntojoustava tekninen tila Talossa on valmius kytkeä uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkojärjestelmiä (talon suuntaus sellainen, että etelään/länteen on vapaita ja varjostamattomia pintoja). 2.1 Rakennus kaukolämpöalueella Ensisijaisesti suositellaan käytettäväksi kaukolämpöä, mutta myös muut lämmitysratkaisut mahdollisia. Pienissä ja energiatehokkaissa taloissa (alle 130 m2) tulee harkita myös muita lämmitysvaihtoehtoja kuin kaukolämpöä, koska kaukolämmön kiinteän maksun osuus kasvaa suhteettoman suureksi, kun kulutus jää pieneksi. Kaukolämmön yhteyteen ei ole järkevää asentaa aurinkokeräimiä, eikä ilmalämpöpumppua. Valmius tuottaa aurinkosähköä talon peruskuorman verran, joka tyypillisesti suurimmassa sähkövaiheessa on n 180 W. Siis taloudellisesti perusteltu aurinkosähköpaneelin pinta-ala tyypillisessä omakotitalossa on noin 1-2 m 2. 8 RAKENNUSOPAS

11 2.2 Rakennus ei ole kaukolämpöalueella Talon lämpöhäviö on -30 % määräysten väh.tasosta (Oulun taso) ja voimassa edelliset peruskriteerit. RAKENNUKSEN KOKO (esim. talotekniikan ja energialäh. konsepteja) Alle 100 kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) -ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A vaihtoehto: vesitakka B vaihtoehto: ilmalämpöpumppu HINTA (lisäinvestointi peruskriteerienpäälle), hinnat viitteellisiä Harkittavia lisävalintoja/ valmis jälkiasennukseen Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 Puukiuas LTO -piipulla ( ) Aurinkokerääjät kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) - ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A vaihtoehto: ilmalämpöpumppu + vesitakka B vaihtoehto: PILP veteen (huom. sis. IV-koneen) + aurinkokerääjät C vaihtoehto: PILP/maalämpö -yhdistelmä Hybridivaraaja ( ) Hybridiohjaus- ja taloautomaatio ( ) Puukiuas LTO -piipulla ( ) Aurinkosähkö (0,2 kw (p) 1000 Aurinkokerääjät kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) A vaihtoehto: PILP veteen (huom. sis. IV-koneen) + vesitakka + aurinkokerääjät + multiohjain B vaihtoehto: PILP/maalämpö *) (huom. sis. IV-koneen) Hybridivaraaja ( ) Hybridiohjaus ja taloautomaatio ( ) Puukiuas LTO -piipulla ( ) Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 Yli 180 kem2 *) -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) - ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A-vaihtoehto pellettilämmitys B -vaihtoehto: maalämpö C- vaihtoehto: PILP/maalämpö *) (huom. sis. IV-koneen) Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 *)Nämä soveltuvat myös pienempiin taloihin, jos arvostaa helppokäyttöisyyttä. Selitykset: PILP= Poistoilmalämpöpumppu Vesitakka= Takka, jolla voidaan lämmittää lämmintä käyttövettä LTO-piippu= Ottaa lämmön talteen savukaasuista ja siirtää veteen RAKENNUSOPAS 9

12 Erittäin energiatehokkaiden talojen rakentamisessa riskien hallinta edellyttää rakennusprosessin koko laatuketjun toteutumista: 1) rakennuttajan laatutavoitteet, perälautana määräysten vähimmäistaso 2) suunnittelutiimin tiivis yhteistyö, suunnittelun aloituskokoukset: energia-arkkitehtuuri, rakennusfysiikka, talotekniikka, toteutuksen suunnittelu 3) työmaatoteutus suunnitelmien noudattaminen ja kosteudenhallinta Sähkön- ja lämmönjakelun katkokset Laitteiden ja järjestelmien toimintavarmuus Rakennuksen väärinkäyttö ja säännöllisten huoltojen laiminlyönti RAKENTAMISPROSESSIN KUIVAKETJU kosteuslaatuluokka energiatodistuksen rinnalle Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Rakentamisen kosteudenhallinta koskee koko rakennusprosessia: rakennuttamista/tilaamista, suunnittelua, työmaatoteutusta, valvontaa ja dokumentointia. Näin luodaan kiinteistön ylläpidolle ja käytölle hyvät toimintaedellytykset. Kuivaketju rakentamiseen on tulevaisuuden ratkaisu. Kuivaketju on analoginen elintarvikkeiden kylmäketjulle. Kuivaketjun toteutuminen voidaan todentaa kosteuslaatuluokituksella, johon kerätään tietoja vakiintuneiden mittausten kuten lämpökuvauksen ja tiiveysmittauksen tuloksista ja täydennetään sitä suunnitteluratkaisujen ja työmaan kosteuden hallinnan arvioinnilla ja seurannalla sekä ilmanvaihdon säädöillä ja mittauksilla. Kosteuslaatuluokitus ja energiatodistus yhdessä ovat viesti kokonaislaadusta. Laatua ei voida varmistaa, jos ei sitä systemaattisesti mitata ja dokumentoida. Haasteena asenteet, rakenteet, tekniikka, käyttö ja pilkottu vastuu Eräs merkittävä syy kosteus- ja homeongelmien syntymiseen ovat asenteet: näin on aina ennenkin tehty ja niin tehdään nytkin. Asennemuutos lähtee rakennuttamisesta, hankkeen laatutavoitteista, resurssi- ja aikavarauksesta suunnitteluun ja toteutukseen. Rakennushankkeet pilkotaan, jolloin vastuu hämärtyy. Kustannustehokkuutta pyritään parantamaan, mutta tämä on liian usein tapahtunut laadun ja kosteudenhallinnan kustannuksella. Rakennusvalvonta voi tukea rakennusprosessin kosteudenhallintaa edellyttämällä sitä lupaehdoissa. Rakennuksen ja ympäristön kosteustekniseen suunnittelua ei tehdä riittävän hyvin. Pintavedet virtaavat rakennukseen päin, maakosteus rasittaa rakenteita. Tulee harkita riskirakenteiden valintoja esim. tasakattojen, kattoikkunoiden, lattiasta kattoon ulottuvien ikkunoiden ja matalien sokkelien valintoja. Rakenteet ovat pääosin kerroksellisia ja ovat herkempiä virheille kuin massiivirakenteet. Talotekniikan säädössä, huollossa ja opastuksessa on puutteita, mikä osaltaan lisää kosteusrasitusta. Tarvitaan pilotointia/ koerakentamista ja kenttätutkimusta tulevaisuuden talojen toimivuudesta. Yksittäisiä koetaloja on jo rakennettu, mutta nyt kaivataan kymmenien talojen pilottialueita, joissa yritykset voivat kehittää tuotteita. Tällainen ensimmäinen pilottialue on käynnistetty Oulussa (RESCA). Kaavoituksessa on jo alustavasti varattu seuraavat pilottialueet, jos toiminnalle on kysyntää. Kuivaketju edellyttää yhteistyötä Rakennuttajan laadunmääritys on perusta hankkeen laatutasolle. Seuraavaksi kuivaketju edellyttää, että hankkeeseen on sidottu osaavat suunnittelijat, rakentajat ja valvojat, hankkeen eri vaiheisiin on varattu riittävästi resursseja ja aikaa toimenpiteille. Rakennuksen oikea käyttö varmistaa lopullisen kuivaketjun. Rakentamisprosessin kosteuslaatuketjun mittaaminen tulee perustua heikoimman lenkin periaatteeseen. Tältä pohjalta on kehitetty kosteuslaatuluokitus. Tavoitteena on määrittää kosteuslaatuluokka vakiintuneiden mittausten, kuten lämpökuvauksen (lämpötilaindeksin) ja tiiviysmittauksen tulosten perusteella. Luokitusta täydennetään suunnitteluratkaisujen ja työmaan kosteudenhallinnan arvioinnilla sekä ilmanvaihdon säätöarvoilla. Kosteuslaatuluokka on tiivistetty todistus laajemmasta kokonaisuudesta. Pääsuunnittelija kerää eri vastuutahoilta mittaustulokset yhteen, määrittää lopullisen kosteuslaatuluokan ja liittää sen energiatodistuksen rinnalle. Kokonaisarviointi perustuu heikoimman lenkin peri aatteeseen. Esim. kosteuslaatuluokituksen osa-alueiden arviointitulos: A- A-B-A-A-A-D tuottaa lopputuloksen D. Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Kun rakennuttajat innostuvat tavoittelemaan parempaa kokonaislaatua, heitä ohjataan käyttämään ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla. 10 RAKENNUSOPAS

13 Energiatehokkaassa rakentamisessa kosteudenhallinta on hyvän laadun perusta. Työmaan sääsuojaus on entistä tärkeämpää. Betonirakenteiden tulee kuivua ennen pinnoitusta. Rakenneratkaisujen kosteus- ja lämpötekninen toimivuus sekä ilmatiiveys tulee varmistaa. Ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän suunnitteluun, toteutukseen ja säätöön tulee erityisesti panostaa, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. Hyvää rakennustapaa ei pidä unohtaa. Ammattiylpeys kuuluu rakentamiseen. Rakennukset ovat meidän suurin kansallinen omaisuutemme. Laadukkaampi rakentaminen osaltaan vähentää sairastumisia, lisää työtehoa ja luonnollisesti vähentää myös tulevaisuuden korjaustarpeita. Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua. Kuva 1: Sääsuojana voi toimia myös valmis katto, joka tehdään ensimmäisenä talon sokkelin päällä ja nostetaan sivuun ja lopullisesti samana asennuspäivänä seinäelementtien päälle. Menetelmä on yleistynyt viimeisen 10 vuoden aikana ja on todettu kustannustehokkaaksi sekä toimintavarmaksi. Kuva 2: Tukholmaan rakennetaan Ruotsin korkeinta 7-kerroksista puukerrostaloa ja se suojataan hissillä nousevalla suojateltalla. Rakennuselementit puretaan rekkakuormasta siltanosturilla teltan sisällä. Myös elementtien siirrot ja asennukset tehdään siltanosturilla suojateltassa. Työmaavaiheessa kuivaketju ei katkea. Voisiko tällainen suojausjärjestelmä olla käytössä myös Suomessa? / Kuvan ottanut Pekka Seppälä RAKENNUSOPAS 11

14 HOKSAUTTAMALLA LAATUA ENEMMÄN KUIN LAKI VAATII Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Alkuväittämä: Rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen jälkeen rakennuttaja on laatutietoisempi ja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii. Talon elinkaaren aikainen energiankulutus ja ylläpito voi maksaa monta kertaa enemmän kuin talon rakentaminen. Rakennuttaja voi tehdä laatuvalintoja ja vertailla tuloksia tässä jutussa esiteltävällä ennakoivan laadunohjauksen menetelmällä - laadunohjauksen työkaluilla ja laatukorteilla. Viisailla laatuvalinnoilla ylläpito ja energiakustannukset on mahdollista jopa puolittaa rakennuksen elinkaaren aikana. Tulevaisuudessa rakennuksen myyntiarvossa ja kiinteistöverotuksessa parempi energiatehokkuus tulee näkymään positiivisena asiana. Ennakoiva laadunohjaus, mistä on kysymys? Talon rakentaminen on yksi keskivertoperheen elämän suurimmista taloudellisista investoinneista. Onnistuminen ei saa olla sattumanvaraista. Rakentamisen laatuvalintojen tulee olla harkittuja ja määräytyä rakennuttajan omista lähtökohdista. Määräysten vähimmäistaso on perusedellytys. Hoksauttamalla laatutasoista heti rakennushankkeen alkuvaiheessa rakennuttajat tekevät vapaaehtoisia, tietoisia ja laadukkaampia valintoja. Tätä työtä on rakennusvalvonnan laadunohjaus. Ennakoivan laadunohjauksen kohderyhminä ovat rakennuttajaperheet, suunnittelijat, vastaavat työnjohtajat, talotoimittajat ja urakoitsijat. Laadunohjaus käynnistyy välittömästi tontin hankinnan jälkeen, ennen toimituksiin sitoutumista. Ohjaustilaisuuksissa käydään asiantuntijoiden johdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. Laadunohjauksen perustyökalu on -suunnittelu- ja arviointijärjestelmä ja siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas ja energialaskuri. Teknisen laadun ohjaus sisältää energia-, ympäristö-, kosteus- ja sisäilmastovalintoja. Korttelikokouksissa käsitellään tilasuunnittelua ja kaupunkikuvaa. Rakennusvalvonnan laadunohjaus on rakennuslupaan sisältyvä kuntalaispalvelu. Rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjaus rahoitetaan lupatuloilla. Verotuloja ei käytetä, koska vuositasolla rakennusvalvonta tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Vuosina tehty laadunohjaus tuottaa vuonna 2013 rakennusten omistajille energian säästönä lähes 8 miljoonaa euroa. Vielä suurempi säästö saavutetaan rakennusten kosteudenkestävyydellä ja hyvällä sisäilmastolla sekä niiden seurannaisvaikutuksilla. Laaturakentamisella voidaan säästää luontoa ja rahaa sekä edesauttaa hyvää elämää. Kuva 1: Ennakoivan ohjauksen laatupolku onnistuneen lopputuloksen tae Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoja ei tule tehdä kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella. muoto Tulevaisuuden talon laatupolku Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoja ei tule tehdä kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella! Tontin valinta koko ilmansuunnat materiaali huolto Talotekninen suunnittelu ja energiamuotojen valinta Ylläpito takaisinmaksuaika taloautomaatio hybridit oma aktiivisuus uusiutuvat energiat Rakenteet Energia-arkkitehtuuri aurinkoenergia tilatehokkuus massoittelu varjostukset suuntaukset muuntojoustavuus U-arvot ilmanpitävyys hallittu käyttö Energiaviisaus lisääntyy ja lopputuloksen laatu paranee PERUSTANA ENERGIAVIISAAT MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE Rakennusvalvonta 12 RAKENNUSOPAS

15 TILASUUNNITTELU on energiatehokkuuden perusta Kuva 2: Tilasuunnittelu on energiatehokkuuden lähtökohta Hyvällä ja tehokkaalla tilasuunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää pientalon energiankulutusta. 1 TEHOKAS TILANKÄYTTÖ... toimivalla tilasuunnittelulla säästät neliöissä ja käyttökustannuksissa Rakenna järkevästi. Hyvällä tilasuunnittelulla saat toimivan kodin, jonka jokainen neliö on hintansa arvoinen ja asuminen edullisempaa. 5h + k 161 htm² pinta-alan säästö 32 m² - 20% RAKENNUKSEN MUOTO... rakennuksen muotoa voi luoda myös kylmillä rakennelmilla. ulkoseinän pinta-ala alapohjan pinta-ala yläpohjan pinta-ala 5h + k 129 htm² Lämpimän rakennusmassan muodolla on suuri vaikutus energiankulutukseen. Yksinkertaiset muodot ja kohtuullinen tilavuus eivät vähennä asuttavuutta - avaria tiloja, valoisuutta, toimivuutta - kun tilasuunnittelu on harkittua. 530 m³ 150 htm² kaksikerroksinen talo osittain korkeaa tilaa (40m²) - 14% - 25% - 25% ELINKAARIKUSTANNUKSET... suuri osa kustannuksista syntyy rakennuksen käytön aikana. 385 m³ 150 htm² kaksikerroksinen talo Hyvä tilasuunnittelu näkyy edullisen hankintahinnan lisäksi alhaisempina energia-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksina. ASUMISTAPA ilmatilavuuden säästö - 27% 145 m³... energian kokonaiskulutukseen vaikuttaa asukas itse. Miten asut? Hyvin suunniteltu ja rakennettu pientalo antaa asukkaalle mahdollisuuden energiatehokkaaseen asumiseen - asumistottumuksilla on suuri vaikutus energian kulutukseen ja asumisviihtyisyyteen. RAKENNUSVALVONTA OULU Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusta on tilasuunnittelu Rakennusten energiatehokkuuden tavoittelussa onnistuminen on monen asian summa. Kaavoituksella ja energiantuotannolla luodaan peruslähtökohta onnistuneelle lopputulokselle. Yksittäisen rakennuksen energiatehokkuuden perusta on rakennuksen muoto ja sijoittuminen tontille sekä tehokas tilasuunnittelu. Monimutkainen muoto ja hukkaneliöt ovat energiatehottomuutta ja epätaloudellisuutta. Onnistuneen arkkitehtisuunnittelun rinnalla tulee tehdä laatuvalinnat ikkunoiden ja ovien, ulkovaipan lämmöneristävyyden ja ilmatiiveyden sekä talotekniikan osalla. Lopullisessa energiatehokkuudessa onnistuminen edellyttää energiasäästävää käyttöä ja ylläpitoa. Miten arvioit suunnitteluvaiheessa talosi energiatehokkuuden? Oikeilla valinnoilla matalaenergiatason saavuttamiseen ei liity merkittäviä riskejä. Lähtökohtana ovat määräysten mukaiset lämmöneristyksen paksuudet ala- ja yläpohjassa sekä seinissä. Parempi energiatehokkuus saavutetaan valitsemalla määräysten vähimmäistasoa paremmat ikkunat, ovet ja ilmanvaihtokone sekä huolehtimalla paremmasta ulkovaipan ilmanpitävyydestä. Lisäinvestointia tulee noin 2000 euroa. Takaisinmaksuaika on keskimäärin 2-5 vuotta. Ohjaustyössä käytetään kehitettyjä laadunohjauksen työkaluja. Näistä keskeisimpiä ovat Energiajunior ja Junior Lite -laskentaohjelmat kuvassa 3 ja kuvassa 4 esitetty energiakortti. RAKENNUSOPAS 13

16 Kuva 3: Junior Lite ohjelmalla (https://www.energiajunior.fi/ elukulaskuri) voi iteroida energialaskentaa suunnitteluprosessin aikana. Liukukytkimillä valitaan rakennuksen koko ja energiatehokkuus sekä lämmitysmuoto. Lisäksi valitaan tulisijojen määrä, ilmalämpöpumppu, aurinkokerääjien ja paneelien pinta-ala. Ohjelma laskee alustavan E-luvun, jonka perusteella voidaan arvioida suunnisteluratkaisun energiatehokkuutta. Kuva 4: Energiakortissa on esitetty keskeiset rakenteelliset valinnat paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Lähivuosina ohjauksen tavoitteena on suositella matalaenergiatasoa parempaa edellyttäen, että rakennusalalla hallitaan kattavasti toteutukseen liittyvät riskit. Rakennusvalvonnan rooli on ohjata rakennuskantaa energiatehokkaaseen suuntaan. Varmistamalla toimivien huoltokirjojen olemassaolo voidaan viitoittaa myös asumistottumuksia ja huoltoja energiansäästöä tukeviksi. Energiansäästössä vetoaminen pelkkiin asumis- ja käyttötottumuksiin ei tuota tavoiteltavaa tulosta, jos rakennuksen energiatehokkuus jää hoitamatta. Ilmatiiveys on energiatehokkuuden halvin ratkaisu Ulkovaipan ilmatiiveys on kiistatta tärkeä asia. Se vähentää energiankulutusta, vähentää vedon tunnetta ja mikä tärkeintä parempi ilmantiiveys vähentää rakenteiden kosteusriskejä. Paremman ulkovaipan ilmatiiveyden saavuttaminen ei ole suuri kustannus. Parempi tiiveys edellyttää hyvää detaljisuunnittelua ja työmaatoteutuksen laatua. Kuva RAKENNUSOPAS

17 TIIVEYSKORTIT Ilmanpitävyys pientaloissa - Tilastot 2013 Ilmanvuotoluvun määrityksen periaatteita Ulkovaipan ilmavuotoluku q 50 [m 3 /(hm 2 )] on vaipan läpi 50 Pascalin alipaineessa yhden tunnin aikana virtaava ilmamäärä suhteutettuna rakennuksen vaipan pinta-alaan. Aiemmin käytössä ollut n 50 -luku ilmoitti ilmavuodon sisätilavuutta kohden. q 50 -luku on yksikerroksissa pientaloissa yleensä lähes sama kuin vanha n 50 -luku. Isommissa kohteissa q 50 -luku on yleensä suurempi kuin n 50 -luku, kerrostaloissa jopa 1,5-2 kertaa suurempi. Kolmeen taulukkoon on ryhmitelty eri kriteerein pientalojen rakennusten ulkovaipan ilmavuotolukuja. Yritykset ovat teettäneet mittaukset ja vastaavat tulosten oikeellisuudesta. Mittaukset on tehty ja tulokset käsitelty RT ohjeen mukaisesti. Mittaajat antavat kirjallisen lausunnon, jossa on laskettu tilastollinen ilmanvuotoluku ja vakuutettu, että yrityksen kaikki mittaustulokset ovat mukana käsittelyssä. Osapuolten toivomuksesta, uskottavuuden varmistamiseksi mittausprosessia valvotaan pistokokeilla, joissa tarkistetaan laitteiden kalibrointitodistukset ja mittaajien pätevyydet sekä todetaan kohteen mittauskelpoisuus. Laadunvarmennuksena rakennustarkastaja voi edellyttää välittömästi tehdyn mittauksen jälkeen ulkopuolista uusintamittausta 1-3 kertaa vuodessa talotoimittajan kohteisiin. Pistokoemaisella tarkistusmittauksella halutaan varmentaa mittauksien luotettavuus. Laadunvarmennusmittauksen kustannuksesta vastaa yritys. Tilastoon otetaan mukaan päivitystilanteesta taaksepäin vuoden tulokset. Jos kohteita on alle 12, tulee täydentää mittaussarjaa edellisillä tuloksilla siten, että tilastokäsittelyssä on vähintään 12 asuntoa. Ilmanpitävyyden mittauskuvaus on esitetty rakennusvalvonnan tiiveyskortissa ja henkilösertifiointikoulutuksessa. On tärkeää, että kohde on läpivientien osalta valmis ennen mittausta ja mittausvalmistelut tehdään oikein. Yleensä parempi ilmatiiveys korreloi paremman teknisen loppulaadun kanssa. Huom! Lista täydennetään tammikuussa 2014 jolloin mukana ovat myös joulukuun 2013 tulokset sekä laajempi joukko yrityksiä. TAULUKKO 1: Talotoimittajat, jotka mittauttivat kaikki vuonna 2013 valmistuneet talot. Mittausraportti tarkistetaan käyttöönottokatselmuksessa ja mitattua ilmanvuotolukua käytetään kohteen energiaselvityksen päivityksessä Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] Rakennusliike A. Vänttilä Oy, muuttovalmis Pientalo, puu alle 50 0,5 [0,3...0,5] Puroila Oy Pientalo, puu alle 50 0,6 [0,2...0,7] Siklatalot, muuttovalmis Pientalo, puu alle 50 0,9 [0,4...1,1] JT-TALO Pientalo, puu alle 50 0,9 [0,4...1,3] Pohjolan Design-Talo Oy Pientalo, puu yli 100 1,0 [0,1...2,4] Kastelli-talot Oy, muuttovalmis Pientalo, puu yli 100 1,0 [0,2...1,8] Dekotalo Pientalo, puu ,1 [0,3...1,5] Kontiotuote Pientalo, hirsi ,7 [0,4...2,5] TAULUKKO 2: Talotoimittajat, jotka mittauttivat vähintään 12 taloa ja määrittivät ilmanpitävyyden tilastollisesti RT ohjeen mukaisesti. Energiaselvityksessä käytettävä ilmanvuotoluku määritetään tiiveyskortissa Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] Lammi-Kivitalot Oy Pientalo, betoni alle 50 1,3 [0,2...1,1] Finnlamelli Pientalo, puu alle 50 1,5 [0,5...1,8] Omatalo Oy Pientalo, puu ,0 [0,4...3,7] TAULUKKO 3: Ryhmärakennus- ja rivitalotoimittajat, jotka määrittivät ilmanpitävyyden tilastollisesti. Rakennusvalvonta määrittää mitattavat asunnot ennen mittausta. Mitataan 20 % asunnoista, kuitenkin vähintään 6 asuntoa Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] OKV-Tekniikka Oy Rivitalo, puu-betoni alle 50 0,3 [0,2...0,5] Nastarakennus Oy Rivitalo, puu-betoni alle 50 0,7 [0,5...0,8] Oulun Rakennusteho Oy Pien-/paritalo alle 50 0,8 [0,3...1,1] Sonell Oy Pien-/pari-/rivitalo, puu alle 50 0,9 [0,7...0,9] Kuva 5: Pientalojen tiiveystilasto Rakennusvalvonta Oulu RAKENNUSOPAS 15

18 Korjausrakentamisessa on suuri energiansäästön mahdollisuus Vuoden 2050 rakennuskannasta on nyt rakennettu puolet ja puolet tullaan rakentamaan seuraavan 40 vuoden aikana. Valmiina oleva rakennuskanta tulee kuluttamaan vuonna % rakennusten energiasta. Korjausrakentamisessa on energiansäästön mahdollisuus. Korjaustoimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita ja/tai tietoisia arvovalintoja. Energiatehokkuustavoitteet pitää asettaa hankekohtaisesti siten, ettei aiheuteta kosteus ja sisäilmasto-ongelmia. Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt korjausrakentamiseen uudisrakentamista vastaavan ennakoivan laadunohjauksen, joka otettiin pientalojen osalta käyttöön vuonna 2012 ja kerrostalojen osalta loppuvuodesta Tähän mennessä on järjestetty yli 10 korjausrakentamisen yleisötilaisuudet, joihin on osallistunut n 700 henkilöä. Toimintaa kehitetään edelleen asiakaspalautteen pohjalta. Palautteen perusteella näyttäisi olevan suuri tarve korjausrakentamisen ohjaukselle sekä pientaloissa kuin myös kerrostaloissakin. Loppupäätelmä: Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii. 16 RAKENNUSOPAS

19 AURINKOSÄHKÖN VALINTAOHJE Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Arvoisa pientalon omistaja, Harkitsetko omakotitaloosi aurinkosähköjärjestelmää? Onko päätöksesi perusteena taloudellinen kannattavuus? Tee alustava kannattavuusarviointi tämän ohjeen avulla. AURINKOSÄHKÖN KUSTANNUSTEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN - TAVOITTEET Aurinkosähkön kannattavuus on viime vuosina parantunut voimakkaasti. Paneelien hinnat ovat tuotannon laajuudesta johtuen pudonneet ja samanaikaisesti ostosähkön hinnan ennustetaan jatkossakin nousevan. Aurinkosähkön kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin joitakin haasteita ja suunnittelutavoitteita, joita tässä paperissa avataan. 1) Aurinkosähkön taloudellinen kannattavuus perustuu tällä hetkellä siihen, että aurinkosähkö pystytään hyödyntämään lähes kokonaan itse ja verkkoon myyntiä on mahdollisimman vähän. 2) Kirjaudu sähköenergian tuottajasi energiatilille, josta saat talosi tuntitason perussähkön kulutuksen. Talosi sähkönkulutuksen peruskuormaksi mitoitukseen voit valita touko -heinäkuun keskimääräisen päivän. Tyypillinen omakotitalon sähkön peruskuorma on W, joka jakautuu kolmelle sähkövaiheelle. 3) Esimerkiksi jos peruskuorma on 400 W ja kuorman oletetaan jakautuvan kolmelle vaiheelle: 180 W, 120 W ja 100 W. Aurinkosähkö on järkevää kytkeä suurimpaan peruskuormaan, siis 180 W vaiheeseen, jota pyritään kattamaan mahdollisimman paljon aurinkosähköllä. Koska Oulussa ei ole ns. vaihenetotusta, syntyy tilanteita, jolloin aurinkosähkö virtaa verkkoon halvalla hinnalla ja samaan aikaan toiselle vaiheelle ostetaan kalliimpaa sähköä verkosta. Tämä on hyvä tiedostaa kun lasketaan kannattavuutta. 4) Aurinkosähkön tuoton ja kulutuksen samanaikaisuus on haaste. Aurinkosähkön täysimääräinen hyödyntäminen nykytekniikalla ei onnistu, koska aurinkosähkön ja kulutuksen samanaikaisuus ei yleensä toteudu (katso liitteen taulukko). Jotkut pyrkivät lisäämään aurinkosähkön hyödyntämistä esim. lämmittämällä käyttövettä aurinkosähköllä. Vesivaraajan sähkövastusta ohjataan veden lämpötilan mukaan. Kun sähkövastus menee päälle ja aurinko ei paista, niin aurinkosähköä ei juuri saada. Seuraavassa hetkessä voi vesivaraajan termostaatti sulkea sähkövastuksen, jolloin talon peruskuorma on vain esim. 180 W, aurinko alkaa paistaa täydellä teholla ja aurinkosähköä muodostuu selkeästi enemmän kuin on talon tarve. Tällöin virtaa aurinkosähkö ulkoiseen verkkoon pörssihinnalla. Aurinkosähkön hyödyntämisessä sama ongelma koskee suurinta osaa maa- ja ilmalämpöpumppuja. Ts. talon kulutushuippujen ja aurinkosähkön samanaikaisuus ei toteudu. Liitteessä 1 on esitetty suunnittelija Asko Rasinkosken (www.soleras.fi) aurinkosähkön tuotto vuositasolla. Hankekohtaisen alustavan kannattavuuslaskelman voi tehdä liitteen lähtöarvojen perusteella. Tärkeää on huomioida tehovähennykset aurinkopaneeleiden epäedullisesta suuntauksesta, varjostuksista sekä lumipeitteestä. 5) Esimerkkilaskenta liitteen lähtöarvojen perusteella: (Käytetyt arvot merkitty sinisellä liitteen 1 taulukkoon) Pientalo, lämmin pinta-ala 150 m 2, katto 15 ast, lounaaseen (-15 %) ja lumipeite ( -20 %). Sähkönkulutus 6000 kwh/v. Valitaan aurinkosähköjärjestelmä, jonka teho on 2,5 kwp. Vuosituotto optimiasennuksella on 2300 kwh, nyt 0,8x0,85 x 2300 kwh = 1564 kwh, josta 1-vaihtekytkentä antaa omaan käyttöön 26 %, joka on 407 kwh. Optimi ratkaisulla tuotto on 175 /v, nyt 113 /v. Järjestelmän perusinvestointi on n Vuosituotto investointi= = 1,6 %. Aurinkosähkö pienentää E-lukua 407 kwh x 1,7 150 m 2 = 4,6 kwh/m 2. Energiatodistus ei yleensä parane. TÄRKEÄ HUOMIO! Lakisääteisessä talon energiaselvityksessä ja energiatodistuksessa aurinkosähköstä saa huomioida vain se osuus, joka käytetään talossa, ei verkkoon syötettävää osaa. 6) Johtopäätöksiä: Suomessa nykyehdoilla ja laitehinnoilla aurinkosähköjärjestelmien takaisinmaksuajat pientaloissa ovat yleensä kohtuuttoman pitkiä. Jos vaihenetotus, nettomittarointi ja kannustava syöttötariffi otetaan käyttöön (esim. Saksan malli), niin aurinkosähkön kannattavuus paranee myös pientaloissa. Liike- ja toimistorakennuksissa sähkön peruskuorma voi olla niin suuri, että aurinkosähkö on taloudellisesti kannattava investointi jo nykyisin. Taksinmaksuaika voi olla jopa alle 10 vuotta. RAKENNUSOPAS 17

20 AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN KANNATTAVUUS Oletukset: Sähkön kuluttajahinta 0,15 /kwh KK-maksu 0 Pörssihinta 0,05 /kwh Laatija: Soleras, Asko Rasinkoski Järjestelmän tuottona pidetään korvatun ostosähkön ja myydyn sähkön summaa, vähennettynä mahdollisella kuukausimaksulla. Oulun sähkönmyynnissä kulukorvauksena sähkön verkkoon oston osalta peritään 10 % pörssihinnasta, joka pitää vähentää alla olevan taulukon tuotoista, 5 35 /vuosi. Kul./ v MWh Laite kwp Tuotto MWh 1-vaihekyt. Omakäyttö % Vaihenetotus Omakäyttö % 1-vaihe Tuotto Vaihenetotus (ei Oulussa) Tuotto Nettomittarointi (ei Suomessa) Tuotto 6 1,5 1, ,5 2, , , ,5 1, ,5 2, , , ,5 1, ,5 2, , , LIITE 1 Karkea kannattavuuslaskenta: Taulukosta löytyy vuosituotto. Paikalleen asennettuna järjestelmien hinnat ovat: 1,5 kwp , 2,5 kwp , 4,0 kwp ja 6,0 kwp Tuotto laskettu optimisuuntaiselle järjestelmälle Oulussa, etelään 45 ei varjoja eikä lunta. Kuormat Energiamarkkinaviraston tyyppikuormakäyristä jotka tasoittavat kuormahuippuja. Todellisilla kuormilla omakäyttö jäänee aina alle 95 %. Vaihenetottava energiamittari on vain harvoilla jakeluyhtiöillä. Vaihenetotus määrittää reaaliaikaisen eri vaihteissa sisään ja ulos virtaavan sähkötehon erotuksen, jonka mukaan laskutus määräytyy. Suomessa ei käytössä nettomittarointia (netotusta), joka mittaa sekä sisään että ulos virtaavan sähköenergian erotuksen, joka on lopullisen laskutuksen perusta, ts. aurinkosähkö on tallennettu verkkoon tulevaa käyttöä varten. 1-vaiheisten systeemien tuotto laskettu vaiheen peruskuormalla (huhti-elokuu, valoisan aikaan): Vuosikulutus 6 MWh n. 180W Vuosikulutus 8 MWh n. 240 W Vuosikulutus 10 MWh n. 300 W Pienitehoiset (< 4 kwp) aurinkosähköjärjestelmät kytketään yleensä yksivaiheisesti. Lumipeite marraskuusta maaliskuun loppuun pudottaa tuottoa n. 20 %. Suuntauksen optimialue: suuntaus kaakon ja lounaan välillä ja kulma n astetta -> vuosituotto laskee alle 10 % teoreettisesta optimista suunta etelä kallistus n asteen paneeliasento etelä -10 %, kaakko/lounas -15 % ja itä-länsi tasakatto -25 %. Ts. optimiasennosta poikkeaminen vähentää aurinkosähkötehoa %. Pystysuoralla asennuksella häviö 20 % (etelä) - 50 % (itälänsi) 18 RAKENNUSOPAS

21 Rakentamisessa kaikki valinnat eivät ole yhtä vakuuttavia TÄHTILUOKITUS pientalon teknisiin valintoihin Pientalon rakentaminen sisältää yllättävän paljon teknisiä valintoja. Oulun rakennusvalvonnan johdolla työryhmä on kehittänyt pienrakentamisen valintoihin nykyaikaisen apuvälineen. Se muistuttaa osapuolia ratkaistavista asioista sekä auttaa vaihtoehtojen löytämisessä ja arvioimisessa. Se on tarkoitettu perheille ja heidän asiantuntijoilleen, taloteollisuudelle ja -kaupalle, eli koko toimijaketjulle. Kehittyvän apuvälineen internetsovellus löytyy nyt osoitteesta: Valinnat ratkaisevat elinkaaren! Pienrakentamisessa on tarjolla hyvin eritasoisia suunnitteluratkaisuja ja toteutustapoja. Ne ja asumistottumukset käytännössä määrittävät talon kestävyyden, asumismukavuuden, energiankulutuksen ja elinkaarikustannuksen sekä suhteen ympäristöön. Kuka tekee tietoiset laatuvalinnat? Rakentajaperhekö, suunnittelijako, työnjohtajako vai kauppiasko? Vai eikö oikeasti kukaan? niin juuri tapahtuu liian usein! Taloissa on rakentamis- ja asumistekniikoiden kehittyessä paljon valittavaa. Joku tekee valinnat puolestasi, tietämättäsi. Perheen ja osapuolen kannattaa aktivoitua. Valintojen pitää olla tietoisia. Tässä siihen työkalu! Kattovedet on johdettu suoraan rännikaivoon ja putkella sadevesijärjestelmään. Sen tukkeutuessa vedet valuvat kallistuksilla seinästä poispäin. Kapillaarikatkokerros on levitettävä kauttaaltaan koko rakennusalalle, suodatinkankaan päälle. Kuvassa masuunihiekkaa (kapill. noin 15 cm), joka toimii samalla lämmöneristeenä ja kanavana kerroksena. KOSTEUDENKESTÄVYYS Hallitsematon kosteus on edelleen rakennetun ympäristön laajin yksittäinen ongelma. Kosteus on osallisena lähes kaikissa rakennusvaurioissa. Se vaikuttaa merkittävästi myös materiaalien vanhenemiseen. Lisäksi kosteus on syynä homeen syntyyn ja materiaalien emissioon. Rakennusmateriaalien päästöluokituskin voi muuttua, jos materiaalit pääsevät lyhytaikaisestikin kastumaan rakennustyön yhteydessä. Vaurioiden korjauskustannukset ovat mittavia. Niihin on laskettava mukaan myös terveydenhoidon ja menetettyjen työpäivien kustannukset. Kattovesiä ei johdeta talon alle! Pientalon katolle sataa vuodessa mm joka neliölle. Jo keskikokoisen talon katolta tulee sade- ja sulamisvesiä vuodessa yli 100 m 3. Nämä vedet on ohjattava luotettavasti räystäskouruja pitkin syöksytorviin ja niistä edelleen maanalaiseen sadevesiviemäriin ja pois tontilta tai imeytykseen, mutta ei naapurin tontille. Vesien poisjohtaminen esitetään pintavesisuunnitelmassa. Vettä ei saa päästää rakennuksen alle, jossa se ai- RAKENNUSOPAS 19

22 Ilmastointilaitteen säädin voidaan asettaa tehoille 1-2-3, mutta konetta ei saa eikä voi pysäyttää säätimestä. Tehostettu, huonekohtainen ilmastointi edellyttää tunnistimella ohjattua venttiiliä. Kuvassa kosteusohjattu kylpyhuoneen venttiili. heuttaa turhia kosteus- ja routimisriskejä perustus- ja lattiarakenteille. Vedenpoistojärjestelmän kunnosta ja auki pysymisestä pitää myös huolehtia. Jos järjestelmä tukkeutuu esim. jäätymisen johdosta, on valuvat vedet johdettava suunnitellusti rakennuksesta poispäin maan pintaa pitkin, eivätkä ne saa silloinkaan aiheuttaa vahinkoa rakennukselle. Rakennuksen viereinen maanpinta tulee muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi noin 15 cm kolmen metrin matkalla sokkelista mitattuna ellei erikoissuunnitelmassa ole asiaa toisin ratkaistu. Kun vedenpoistojärjestelmä on kunnossa, olisi katolle sataneen lumen turvallisinta sulaa katolla eikä maassa rakennuksen vieressä. Toisinaan on perusteltua käyttää kohta ilmastointikonetta, jota varmistetaan riittävä ilmamäärä, hyvä säädettävyys ja optimaalinen lämmön talteenoton tehokkuus. Rakennuksen ulkovaipan lämpökuvaus ja tiiveysmittaus rakennusvaiheessa mahdollistavat lämpö- ja ilmavuotojen löytämisen ja niiden korjaamisen ennen pinnoitustöitä. Kapillaarikatko estää kosteuden nousun maasta rakenteisiin Rakennuksen alle eli maanvaraisen lattian ja betonisokkelin alle asennetaan ja tiivistetään kapillaarisen vedennousun katkaiseva karkearakeinen maa-aineskerros. Kerroksen paksuuden tulee olla suurempi kuin veden kapillaarinen nousukorkeus kyseisessä maa-aineksessa. Suositeltavaa on käyttää kiviainesta, jonka raekoko on 2-16 mm. Käytettävästä aineksesta tulee vaatia toimittajalta todistus sen rakeisuudesta (rakeisuuskäyrä) ja kapillaarisesta nousukorkeudesta. Tuulettuvan alapohjan ryömintätilan ilman suhteellinen kosteus olisi pidettävä mahdollisimman alhaisena ympäri vuoden laho- ja homeongelmien välttämiseksi. Sen vuoksi tarvitaan sokkelissa riittävän suuret tuuletusaukot ja ryömintätilan maanpinnassa kapillaarista nousua ja haihtumista hidastavat materiaalikerrokset. On selvää, että ryömintätilassa ei sallita vesilammikoita missään olosuhteissa. SISÄILMAN LAATU Hengitettävän ilman laatu vaikuttaa tuntuvasti elämisen laatuun ja työskentelyn tehokkuuteen, ja myös unen laatuun. Sisäilmastoluokitus 2000 antaa ohjeita hyvän sisäilmaston rakentamiseen. Rakennuttaja määrittelee suunnittelijoiden kanssa haluamansa laatutason sisäilmaston lämpöolosuhteille, äänitasolle, ilmanvaihdolle ja ilman puhtaudelle. LVI- ja muut suunnittelijat tietävät ne toimenpiteet ja suunnitteluratkaisut, joilla valittuun laatutasoon päästään. Ilmanvaihdon ja lämmityksen tekniset järjestelmät ja tuotteet sekä rakennuksen rakenteelliset ratkaisut ja pintamateriaalit valitaan halutun laatutason mukaan. Rakennus hengittää ilmanvaihtojärjestelmällään Ilmanvaihdon tehosäätimessä tulisi olla merkittynä ja ohjeistettuna vähintään minimiä, normaalia ja tehostettua ilmanvaihtoa osoittavat kolme käyttökytkimen asentoa. Ilmanvaihtoa käytetään usein liian pienellä teholla tai suljetaan kokonaan esim. käyttökustannusten tai liian voimakkaan äänen takia. Ilmanvaihdon tulee toimia yleensä normaalin käyttöajan teholla ja tällöin huoneiston ilman tulee vaihtua noin 0,5 kertaa tunnissa. Tarvittaessa käytetään tehostettua ilmanvaihtoa. Ilmanvaihtoa ei saa pysäyttää milloinkaan. Pitkän poissaolon aikana ilman pitää vaihtua minimimäärän eli noin 0,2 kertaa tunnissa. Pysäytetyllä tai pienellä ilmanvaihdolla sisäilman kosteuspitoisuus nousee, jolloin vesihöyry voi tiivistyä rakenteisiin ja ilmanvaihtokanavien sisäpintoihin aiheuttaen kosteusvaurioita ja terveysriskejä. Ilmanvaihdon liiallinen rajoittaminen on lähes samaa kuin ihmisen hengityksen rajoittaminen. Asian tärkeys ja ilmanvaihtokoneen oikea käyttö on ohjeistettava asukkaille selkeillä käyttöohjeilla. Automatiikka säästää ilmanvaihdon energiankulutusta Ilmanvaihtokoneen tehoa voidaan ohjaa ilman suhteellista kosteutta tai hiilidioksidipitoisuutta mittaavien antureiden 20 RAKENNUSOPAS

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakentamisen energiatehokkuutta ja muuta laatutasoa voidaan parantaa enemmän kuin laki vaatii, kunhan riskit hallitaan. Tommi Riippa, Energiakorjausneuvoja Markku

Lisätiedot

OPAS 2016 RAKENTAJAN. Perho Halsua Veteli Kaustinen Evijärvi. rakentajanopas.fi. Keskustassa Perhonjoen rannalla on myytävänä rivitaloasuntoja.

OPAS 2016 RAKENTAJAN. Perho Halsua Veteli Kaustinen Evijärvi. rakentajanopas.fi. Keskustassa Perhonjoen rannalla on myytävänä rivitaloasuntoja. RAKENTAJAN OPAS 2016 Keskustassa Perhonjoen rannalla on myytävänä rivitaloasuntoja. Lauri Laajala lauri.laajala@perho.com Perho Halsua Veteli Kaustinen Evijärvi rakentajanopas.fi Tervetuloa Kaustiselle

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri TAVOITTEENA TURVALLINEN JA TERVEELLINEN RAKENNUS Rakennuksen kosteuslähteet

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Rakentaa luovasti, viimeistelee tarkasti

Rakentaa luovasti, viimeistelee tarkasti Rakentaa luovasti, viimeistelee tarkasti Pientalorakentajan luotettava kumppani 2 Paljetie 10, 90140 OULU Puh. 010 3202 300 www.sisustustalo.net Sisustussuunnittelu Pintamateriaalit Rakennuspalvelu Kokon

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Oulun pilottirakentamisen alue: Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys 2016

Oulun pilottirakentamisen alue: Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys 2016 Oulun pilottirakentamisen alue: Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys 2016 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu Energiatehokas koti Rakentajailta 28.11.2013 Joensuu SAMITALO taustaa Valmistajana Karelment Oy, tuotantolaitos Nurmeksessa. Työllistämme noin 40 pohjoiskarjalaista ammattilaista. Samitaloja on valmistettu

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

OPAS 2016 RAKENTAJAN. Kaikki tuotteet puutarhaan Multasormesta! Suupohjan alue, Ilmajoki ja Kurikka. rakentajanopas.fi

OPAS 2016 RAKENTAJAN. Kaikki tuotteet puutarhaan Multasormesta! Suupohjan alue, Ilmajoki ja Kurikka. rakentajanopas.fi Kaikki tuotteet puutarhaan Multasormesta! Meiltä saat apua myös puutarhan suunnitteluun, sillä hyvin suunniteltu piha on jo puoliksi tehty! Omistajan käyntikortti Viimeistele pihasi Lakan Betonin pihakivillä.

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA, 040-5857534, e-mail, Hannu.Kaariainen@oamk.fi Yleisöosastokirjoituksia riittää, oheinen on 15.2.2016 Aamulehti 2 Mikä on hometalo Vaurioasteen

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Integroitumisen hyödyt kolmessa esimerkkikohteessa Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy 21.11.2013 Timo Luukkainen 1 Hybriditalo on Enston talotekniikkaratkaisu

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaariprosessi - NYKYTILA. Kuvaa yleistä trendiä, yksittäisissä hankkeissa on merkittäviä eroja

Rakennuksen elinkaariprosessi - NYKYTILA. Kuvaa yleistä trendiä, yksittäisissä hankkeissa on merkittäviä eroja Rakennuksen elinkaariprosessi - NYKYTILA Kuvaa yleistä trendiä, yksittäisissä hankkeissa on merkittäviä eroja Rakennuksen elinkaariprosessi - NYKYTILA Kuvaa yleistä trendiä, yksittäisissä hankkeissa on

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Terve talo -rakentamisen ohjauksen neuvottelupäivä ELY keskuksessa 13.11.2014 Erkki Aalto, RAKLI ry Kuivat rakennukset ja rakenteet suunnittelun, rakentamisen ja

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen Rakennustekniset uudistukset rakennusten terveellisyyden turvaamiseksi 19.10.2016 Jani Kemppainen Kosteus haastaa rakentamisen alusta loppuun, kaikki ketjun lenkit tärkeitä Tilaaja kertoo omat vaatimuksensa

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot