TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS"

Transkriptio

1 TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS SUURI MAHDOLLISUUS VAI HALLITSEMATON RISKI ERA 17: Rakentamisen energiatehokkuus Rakentamisen energiamääräykset Hoksauttava rakentamisen ohjaus Helsinki / Rauma Sitran energialähettiläs / Oulun rakennusvalvonta,laatupäällikkö Pekka Seppälä

2 Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 59 % Osuus päästöistä 57 % Sitoumukset ja strategiat Kioton sopimus (päättyy 2012) Kansainväliset ilmastoneuvottelut (2012->) Ilmasto- ja energiastrategia (2020) Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta (2050)

3 Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Energian loppukäyttö 2007 Yhteensä 307 TWh Muut 4 % Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 78 Mt CO2-ekv Muut 13 % Teollisuus 37 % Rakennukset 38 % Rakennukset 32 % Teollisuus 30 % Liikenne 17 % Rakentaminen 4 % Liikenne 19 % Rakentaminen 6 %

4 Ympäristövaikutukset Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia uusiutuva fossiiilinen Energiatehokas Energiantarve Nykytilanne

5 Energiatehokas maankäyttö Piirrokset: Leena Ahveninen

6 Hajautettu energiantuotanto Piirrokset: Leena Ahveninen

7 Rakentamisen ohjaus Piirrokset: Leena Ahveninen

8 Rakentamisen ohjaus *1) Rakentamismääräysten roadmap *2) Korjausrakentamisen määräykset *3) Rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus *4) Rakennusten energiatodistus ja rekisteri 5) Uudis- ja korjausrakentamisen sekä kiinteistönpidon palvelun tuottajien pätevyys 6) Kannustimet 7) Verotus * ) avataan hieman enemmän Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

9 Rakentamismääräysten roadmap (ERA toimenpide 14)

10 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset

11 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot).

12 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot). 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40%.

13 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot). 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40% : Materiaalitehokkuus sis. rakentamisen säädöksiin

14 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot). 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40% : Materiaalitehokkuus sis. rakentamisen säädöksiin 2019: Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa kohteissa 2020: uudisrakentamisessa

15 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

16 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

17 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

18 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

19 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

20 Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti. Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Talojen pitää olla tuunattavissa passiivitalosta lähes nollaenergiaan. MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

21 Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti. Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Talojen pitää olla tuunattavissa passiivitalosta lähes nollaenergiaan. MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

22 Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti. Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Talojen pitää olla tuunattavissa passiivitalosta lähes nollaenergiaan. MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

23 Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Hankkeissa tulee käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla. Rakennusmateriaalien ja järjestelmien tulee täyttää asetetut laadulliset vaatimukset. Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua. lähde: seuraavat viisi kalvoa YM

24 Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Hankkeissa tulee käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla. Rakennusmateriaalien ja järjestelmien tulee täyttää asetetut laadulliset vaatimukset. Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua. lähde: seuraavat viisi kalvoa YM

25

26

27

28

29

30 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

31 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm 100 % än hyötysuhde Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

32 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde kauko lämpö Energiamuoto maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

33 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde 100 % 100 % Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämpö 85 % 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

34 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

35 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

36 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 E-luku, ei hyötysuht. 100% 100% 1,7x35 0x30 1,7x35 0,5x35 1,7/0,5x35 0/0,5x20 158,5 144,5 137, , E-luku, jossa hyötysuhteet

37 Ennakoivan laadunohjaus osaksi rakennuslupaa: (ERA, toimenpide 17) - Oulun malli ennakoivasta laadunohjauksesta: - Laadunohjaus (8 tilaisuutta), joissa käydään asiantuntijoiden johdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. - Laadunohjauksen perustyökalu on - suunnittelu- ja arviointijärjestelmän ja siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas ja energialaskuri. - Korttelikokouksissa käsitellään tilasuunnittelua ja kaupunkikuvaa. - Laadunohjaus on oululaisille suunnattu kuntalaispalvelu ja se sisältyy rakennuslupaan.

38 Ennakoivan laadunohjaus osaksi rakennuslupaa: (ERA, toimenpide 17) - Sitran, Tekesin ja YMn tukemana on ennakoivaa laadunohjausta jalkautettu kaupunkikeskuksiin ja niiden lähialueille. - Toimintamallia on jalkautettu/ jalkautetaan Joensuuhun, Porvooseen, Vaasaan, Rovaniemelle, Kotkaan,... - Sitran koordinoimassa kuuden suuren kaupungin ERAyhteistyössä on tavoitteena ottaa käyttöön hyviksi koettuja käytänteitä liittyen rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Oulun mallin mukainen ennakoiva laadunohjaus on yhtenä jalkautettavista toiminnoista.

39 Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi: 1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja sisäilmaston suhteen

40 Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi: 1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja sisäilmaston suhteen 2)hyvä ja kattava suunnittelu: suunnittelu ei ole enää yksilösuoritus vaan joukkuepeli!!! - energia-arkkitehtuuri - rak.fysikaalisesti toimivat rakenteet, ilmatiivis vaippa, ei kylmäsiltoja - toimiva ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä 3)työmaatoteutus: työmaan kosteudenhallinta, kosteusmittaukset ja olosuhdeseuranta (RH ja T), lämpökuvaus ja tiiveysmittaus

41 Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi: 1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja sisäilmaston suhteen 2)hyvä ja kattava suunnittelu: suunnittelu ei ole enää yksilösuoritus vaan joukkuepeli!!! - energia-arkkitehtuuri - rak.fysikaalisesti toimivat rakenteet, ilmatiivis vaippa, ei kylmäsiltoja - toimiva ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä 3)työmaatoteutus: työmaan kosteudenhallinta, kosteusmittaukset ja olosuhdeseuranta (RH ja T), lämpökuvaus ja tiiveysmittaus

42 Energia-arkkitehtuuri luo perustan Tilankäytön tehokkuus Selväpiirteinen pohjamuoto Ikkunoiden koko ja suuntaus, auringonsuojaus Tulisija varalämmönlähteenä Jos jäähdytys toteutetaan jälkikäteen jäähdytyslaitteita käyttämällä, energiankulutus voi kesäkuukausina jopa ylittää talvikauden energiakulutuksen. lähde:jari Heikkilä

43 Muodon vaikutus energiankulutukseen Ylimääräiset nurkat pois, säästö noin 8 % Lähde: Puuinfo Oy

44 Uusien omakotitalojen pinta-ala on jatkuvasti kasvanut

45 Tilankäytön tehokkuus on energiatehokkuutta Huoneistoala 125,5 m2 Huoneistoala 158 m2 Esimerkki5 h + k PINTA-ALAN SÄÄSTÖ 32,5 m2 eli 20 %

46 Toinen esimerkki, 5 h + k Huoneistoala 109 m2 Huoneistoala 142 m2 PINTA-ALAN SÄÄSTÖ SUURIMMAN JA PIENIMMÄN VÄLILLÄ 55 m2 eli 33,5 % Huoneistoala 164 m2

47 Rakennusmateriaalien vaikutus Absoluuttisesti rakennusten ympäristövaikutukset pienenevät. Nykyisissä rakennuksissa käyttöaika on dominoiva; 80-90% päästöistä tulee silloin. Nollaenergiataloissa materiaaleista tulee dominoiva. Rakennusmateriaalit ja kuljetus Sähköjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Ilmanvaihto Korjaus Nollaenergiatalo, 100 vuoden käyttöikä

48 Mitä edellyttää energiatehokas rakentaminen? Energiatehokkaan rakennuksen moitteeton toiminta edellyttää virheetöntä rakentamista. Onko sellainen mahdollista??? 1) Työmaan kosteudenhallinta pitää parantua 2) Rakenteilla tulee olla kuivumiskykyä 3) Vaipan ilmatiiveys paremmaksi (passiivitalon ehdoton edellytys on alle 0,6 1/h) 4) Ongelmalliset kylmäsillat ja paikalliset ilmavuodot kuriin 5) Taloteknisten laitteiden toimivuus tiiviin talon kanssa 6) Tulevaisuudessa edellytetään: vähäpäästöistä energiatuotantoa vähäpäästöistä rakennusmateriaalia

49 Korjausrakentaminen rakentamismääräyksin vuoden 2013 alussa (ERA toimenpide 15) Ilmeisesti toteutuu lähivuosina Velvoite tulee EU-tasolta Milloin pitää energiatehokkuutta parantaa? Pitääkö energiainvestointien olla taloudellisesti kannattavia? Mille energiatehokkuustasolle tulee korjata? Mitä toimenpiteitä yhteiskunta tukee? Tuetaanko hallittua korjausrakentamista? Pitäisikö tuen ehdoksi asettaa hallittu prosessi: Kuntotutkimus pitkän aikavälin korjaussuunnitelma yksittäisten korjaustoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tekniikansäätö, huolto ja oikean asumisen ohjaus.

50 Kirjautuminen palveluun ENNAKOIVA LAADUNOHJAUS SUUNNITTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITÄMINEN - Vapaaehtoiset rakennuttajan laatuvallinnat - - Valitut laatuvalinnat - Suunnitteluratkaisut -Rakentamisen dokumentointi -Ylläpidon dokumentointi -Energia kulutuksenseuranta Järjestelmä Kulutustietoa energiayhtiöiltä Talotoimittajat Viranomaisvalvontietoa

51 Mikä on ennakoivan laadunohjauksen TULOS/PANOS? PANOS: Laadunohjauksen panos 0,1 M /vuosi TULOS: Laadunohjauksen tulos yli 20 milj vuonna 2011 tavanomaisen rakentamiseen verrattuna. Määräystasoon tulos on n 40 milj.. (tulos saavutetaan vuonna 2011 rakennettujen talojen elinkaaren aikana)

52 Oulun rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen vaikuttavuus Säästöt Energiasäästö GWh/50 v Energiasäästö GWh/v CO 2 -päästöväh. tn/50 v CO 2 -päästöväh. tn/v Säästö milj. /v , , , , , , , , , , , , , , yhteissumma vuodelle , ,680

53

54 Vaipan ilmatiiveys on kriittinen tekijä riskittömässä energiatehokkuudessa Oulussa on kiinnitetty laadunohjauksessa erityistä huomiota rakennusten ulkovaipan ilmantiiveyteen Tiiveystilasto osoittaa, että Oulussa rakentajat osaavat tehdä kattavasti jopa alle 1 1/h tiiveyttä. Muutos on merkittävä, kun TTY:n tutkimuksen mukaan suomalainen keskitaso on n 3 1/h. Oulun rakennusvalvonnan nettisivulla julkaistavan tiiveystilaston kärkisijoilla on puurunkoisia taloja, mikä selkeästi kumoaa sen väittämän, että kivitalo on puutaloa ilmatiiviimpi.

55 VUODEN 2050 RAKENNUKSISTA ON NYT RAKENNETTU 50%. TOINEN PUOLISKO RAKENNETAAN 40 VUODEN AIKANA. NYT VALMIINA OLEVA RAKENNUSKANTA KULUTTAA VUODEN 2050 RAKENNUSTEN LÄMMITYSENERGIASTA 80%, JOS ENERGIATEHOKASTA KORJAUSRAKENTAMISTA EI TOTEUTETA.

56

57

58 Tekninen kestävyys Energiatehokkuus Ympäristöystävällisyys Kosteudenkestävyys Hyvä sisäilmasto Energian säästöä ei saa toteuttaa muiden osaalueiden kustannuksella. Hometaloja ei pidä sallia. Ammattilaiset mukaan heti alussa!!!

59 Kiinteistöjen käyttö ja omistus Piirrokset: Leena Ahveninen

60 Osaamisen kehittäminen Piirrokset: Leena Ahveninen

61 Osaamisen kehittäminen 1) Tutkimus- ja perusosaaminen 2) Korjausrakentaminen ja ylläpito 3) Uusien ratkaisujen testaus, kehittäminen ja käyttöön otto 4) Kuntien ERA17 toimintaohjelmat ja energiaviisaat strategiat 5) Energiaviisaat valinnat tunnetuiksi rakentajille ja remontoijille 6) Seurantaryhmän asettaminen Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

62 Tärkeimmät yksittäiset toimenpiteet päästötarkastelu kaikkeen kaavoitukseen rajat yhdyskuntarakenteen hajautumiselle aurinkosähköllä nollaenergiataloihin rakentamismääräysten tiekartta korjausrakentamisen ohjaus rakentamismääräyksin rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus kiinteistöjen päästökauppa kiinteistöjen ja alueiden luokitus uusien ratkaisujen testaus, kehittäminen ja käyttöönotto Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

63 2020 asetetut EU:n päästötavoitteet saavutetaan Suomen rakennetussa ympäristössä jo 2017 Suomen rakennettu ympäristö on maailman paras vuonna 2050

64 Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan. Rakenteiden kosteustekninen toimivuus, ilmatiiveys, rakentamisen kosteudenhallinta ja hyvä sisäilmasto ovat riskittömän energiatehokkuuden perusteita! Ammattilaiset mukaan hankkeisiin heti alussa ja terve ammattiylpeys kunniaan rakentamisessa! Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö

65 Kaikesta ei tarvitse luopua. Nuotio ei ole energiaviisasta, mutta se on viisasta. KIITOS! palautetta saa antaa:

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakentamisen energiatehokkuutta ja muuta laatutasoa voidaan parantaa enemmän kuin laki vaatii, kunhan riskit hallitaan. Tommi Riippa, Energiakorjausneuvoja Markku

Lisätiedot

ERA 17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017: Ajankohtaisia kuulumisia

ERA 17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017: Ajankohtaisia kuulumisia ERA 17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017: Ajankohtaisia kuulumisia TkT, Energiaohjelma, Sitra K A U P U N K I S U U N N I T T E L U N S E M I N A A R I V U U S I O U L U - M A H D O L L I

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Aikaa kestävä rakennus

Aikaa kestävä rakennus 1 Aikaa kestävä rakennus Laatuohjaus 30.9.2013 Jari Heikkilä kaupunginarkkitehti 2 Kokonaisvaltainen laatu Venustas Kauneus Kaupunkikuvallinen laatu Utilitas Käyttökelpoisuus Asumisen laatu, asuttavuus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Aikaa kestävä rakennus

Aikaa kestävä rakennus 1 Aikaa kestävä rakennus Laatuohjaus 9.4.2014 Jari Heikkilä kaupunginarkkitehti 2 Kokonaisvaltainen laatu Venustas Kauneus Kaupunkikuvallinen laatu Utilitas Käyttökelpoisuus Asumisen laatu, asuttavuus

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Ilpo Saukkonen. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Ilpo Saukkonen. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Ilpo Saukkonen Toimin Joensuun Tiedepuisto Oy:ssä kehityspäällikkönä. Vastuualueenani on liiketoiminnan kehittäminen ja innovaatiopalvelut. Olen mukana toteuttamassa työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Aikaa kestävä rakennus. Jari Heikkilä kaupunginarkkitehti

Aikaa kestävä rakennus. Jari Heikkilä kaupunginarkkitehti Aikaa kestävä rakennus Jari Heikkilä kaupunginarkkitehti 26.9.2016 Kokonaisvaltainen laatu Venustas Kauneus Kaupunkikuvallinen laatu Utilitas Käyttökelpoisuus Asumisen laatu, asuttavuus Firmitas Kestävyys

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS

RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS RIL-Elinkaarijaosto ja Talonrakennusjaosto ja LIVI Yhteisseminaari 28 1 Teollisen vallankumouksen aallot Helsingin Sanomat 26. 2. 28 2 Energian loppukäyttö sektoreittain Suomessa

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö 41. Ilmansuojelupäivät 23.8.2016 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Energiatehokkuus ja lämmitystavat Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus nyt ja tulevaisuudessa Lämmitysmuotojen kustannuksia

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle

EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle Teppo Lehtinen 25.11.2010 1 Rakennuksia koskevat asiakirjat EU 20-20-20 EPBD rakennusten energiatehokkuusdirektiivi RES uusiutuvan

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Ohjausryhmän 1. kokous 15.4.2015 Lähes nollaenergiarakentaminen lainsäädäntöhankkeen organisointi 13.1.2015 Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot