TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS"

Transkriptio

1 TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS SUURI MAHDOLLISUUS VAI HALLITSEMATON RISKI ERA 17: Rakentamisen energiatehokkuus Rakentamisen energiamääräykset Hoksauttava rakentamisen ohjaus Helsinki / Rauma Sitran energialähettiläs / Oulun rakennusvalvonta,laatupäällikkö Pekka Seppälä

2 Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 59 % Osuus päästöistä 57 % Sitoumukset ja strategiat Kioton sopimus (päättyy 2012) Kansainväliset ilmastoneuvottelut (2012->) Ilmasto- ja energiastrategia (2020) Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta (2050)

3 Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Energian loppukäyttö 2007 Yhteensä 307 TWh Muut 4 % Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 78 Mt CO2-ekv Muut 13 % Teollisuus 37 % Rakennukset 38 % Rakennukset 32 % Teollisuus 30 % Liikenne 17 % Rakentaminen 4 % Liikenne 19 % Rakentaminen 6 %

4 Ympäristövaikutukset Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia uusiutuva fossiiilinen Energiatehokas Energiantarve Nykytilanne

5 Energiatehokas maankäyttö Piirrokset: Leena Ahveninen

6 Hajautettu energiantuotanto Piirrokset: Leena Ahveninen

7 Rakentamisen ohjaus Piirrokset: Leena Ahveninen

8 Rakentamisen ohjaus *1) Rakentamismääräysten roadmap *2) Korjausrakentamisen määräykset *3) Rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus *4) Rakennusten energiatodistus ja rekisteri 5) Uudis- ja korjausrakentamisen sekä kiinteistönpidon palvelun tuottajien pätevyys 6) Kannustimet 7) Verotus * ) avataan hieman enemmän Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

9 Rakentamismääräysten roadmap (ERA toimenpide 14)

10 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset

11 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot).

12 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot). 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40%.

13 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot). 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40% : Materiaalitehokkuus sis. rakentamisen säädöksiin

14 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot). 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40% : Materiaalitehokkuus sis. rakentamisen säädöksiin 2019: Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa kohteissa 2020: uudisrakentamisessa

15 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

16 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

17 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

18 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

19 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

20 Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti. Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Talojen pitää olla tuunattavissa passiivitalosta lähes nollaenergiaan. MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

21 Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti. Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Talojen pitää olla tuunattavissa passiivitalosta lähes nollaenergiaan. MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

22 Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti. Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Talojen pitää olla tuunattavissa passiivitalosta lähes nollaenergiaan. MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

23 Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Hankkeissa tulee käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla. Rakennusmateriaalien ja järjestelmien tulee täyttää asetetut laadulliset vaatimukset. Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua. lähde: seuraavat viisi kalvoa YM

24 Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Hankkeissa tulee käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla. Rakennusmateriaalien ja järjestelmien tulee täyttää asetetut laadulliset vaatimukset. Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua. lähde: seuraavat viisi kalvoa YM

25

26

27

28

29

30 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

31 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm 100 % än hyötysuhde Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

32 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde kauko lämpö Energiamuoto maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

33 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde 100 % 100 % Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämpö 85 % 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

34 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

35 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

36 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 E-luku, ei hyötysuht. 100% 100% 1,7x35 0x30 1,7x35 0,5x35 1,7/0,5x35 0/0,5x20 158,5 144,5 137, , E-luku, jossa hyötysuhteet

37 Ennakoivan laadunohjaus osaksi rakennuslupaa: (ERA, toimenpide 17) - Oulun malli ennakoivasta laadunohjauksesta: - Laadunohjaus (8 tilaisuutta), joissa käydään asiantuntijoiden johdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. - Laadunohjauksen perustyökalu on - suunnittelu- ja arviointijärjestelmän ja siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas ja energialaskuri. - Korttelikokouksissa käsitellään tilasuunnittelua ja kaupunkikuvaa. - Laadunohjaus on oululaisille suunnattu kuntalaispalvelu ja se sisältyy rakennuslupaan.

38 Ennakoivan laadunohjaus osaksi rakennuslupaa: (ERA, toimenpide 17) - Sitran, Tekesin ja YMn tukemana on ennakoivaa laadunohjausta jalkautettu kaupunkikeskuksiin ja niiden lähialueille. - Toimintamallia on jalkautettu/ jalkautetaan Joensuuhun, Porvooseen, Vaasaan, Rovaniemelle, Kotkaan,... - Sitran koordinoimassa kuuden suuren kaupungin ERAyhteistyössä on tavoitteena ottaa käyttöön hyviksi koettuja käytänteitä liittyen rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Oulun mallin mukainen ennakoiva laadunohjaus on yhtenä jalkautettavista toiminnoista.

39 Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi: 1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja sisäilmaston suhteen

40 Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi: 1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja sisäilmaston suhteen 2)hyvä ja kattava suunnittelu: suunnittelu ei ole enää yksilösuoritus vaan joukkuepeli!!! - energia-arkkitehtuuri - rak.fysikaalisesti toimivat rakenteet, ilmatiivis vaippa, ei kylmäsiltoja - toimiva ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä 3)työmaatoteutus: työmaan kosteudenhallinta, kosteusmittaukset ja olosuhdeseuranta (RH ja T), lämpökuvaus ja tiiveysmittaus

41 Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi: 1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja sisäilmaston suhteen 2)hyvä ja kattava suunnittelu: suunnittelu ei ole enää yksilösuoritus vaan joukkuepeli!!! - energia-arkkitehtuuri - rak.fysikaalisesti toimivat rakenteet, ilmatiivis vaippa, ei kylmäsiltoja - toimiva ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä 3)työmaatoteutus: työmaan kosteudenhallinta, kosteusmittaukset ja olosuhdeseuranta (RH ja T), lämpökuvaus ja tiiveysmittaus

42 Energia-arkkitehtuuri luo perustan Tilankäytön tehokkuus Selväpiirteinen pohjamuoto Ikkunoiden koko ja suuntaus, auringonsuojaus Tulisija varalämmönlähteenä Jos jäähdytys toteutetaan jälkikäteen jäähdytyslaitteita käyttämällä, energiankulutus voi kesäkuukausina jopa ylittää talvikauden energiakulutuksen. lähde:jari Heikkilä

43 Muodon vaikutus energiankulutukseen Ylimääräiset nurkat pois, säästö noin 8 % Lähde: Puuinfo Oy

44 Uusien omakotitalojen pinta-ala on jatkuvasti kasvanut

45 Tilankäytön tehokkuus on energiatehokkuutta Huoneistoala 125,5 m2 Huoneistoala 158 m2 Esimerkki5 h + k PINTA-ALAN SÄÄSTÖ 32,5 m2 eli 20 %

46 Toinen esimerkki, 5 h + k Huoneistoala 109 m2 Huoneistoala 142 m2 PINTA-ALAN SÄÄSTÖ SUURIMMAN JA PIENIMMÄN VÄLILLÄ 55 m2 eli 33,5 % Huoneistoala 164 m2

47 Rakennusmateriaalien vaikutus Absoluuttisesti rakennusten ympäristövaikutukset pienenevät. Nykyisissä rakennuksissa käyttöaika on dominoiva; 80-90% päästöistä tulee silloin. Nollaenergiataloissa materiaaleista tulee dominoiva. Rakennusmateriaalit ja kuljetus Sähköjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Ilmanvaihto Korjaus Nollaenergiatalo, 100 vuoden käyttöikä

48 Mitä edellyttää energiatehokas rakentaminen? Energiatehokkaan rakennuksen moitteeton toiminta edellyttää virheetöntä rakentamista. Onko sellainen mahdollista??? 1) Työmaan kosteudenhallinta pitää parantua 2) Rakenteilla tulee olla kuivumiskykyä 3) Vaipan ilmatiiveys paremmaksi (passiivitalon ehdoton edellytys on alle 0,6 1/h) 4) Ongelmalliset kylmäsillat ja paikalliset ilmavuodot kuriin 5) Taloteknisten laitteiden toimivuus tiiviin talon kanssa 6) Tulevaisuudessa edellytetään: vähäpäästöistä energiatuotantoa vähäpäästöistä rakennusmateriaalia

49 Korjausrakentaminen rakentamismääräyksin vuoden 2013 alussa (ERA toimenpide 15) Ilmeisesti toteutuu lähivuosina Velvoite tulee EU-tasolta Milloin pitää energiatehokkuutta parantaa? Pitääkö energiainvestointien olla taloudellisesti kannattavia? Mille energiatehokkuustasolle tulee korjata? Mitä toimenpiteitä yhteiskunta tukee? Tuetaanko hallittua korjausrakentamista? Pitäisikö tuen ehdoksi asettaa hallittu prosessi: Kuntotutkimus pitkän aikavälin korjaussuunnitelma yksittäisten korjaustoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tekniikansäätö, huolto ja oikean asumisen ohjaus.

50 Kirjautuminen palveluun ENNAKOIVA LAADUNOHJAUS SUUNNITTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITÄMINEN - Vapaaehtoiset rakennuttajan laatuvallinnat - - Valitut laatuvalinnat - Suunnitteluratkaisut -Rakentamisen dokumentointi -Ylläpidon dokumentointi -Energia kulutuksenseuranta Järjestelmä Kulutustietoa energiayhtiöiltä Talotoimittajat Viranomaisvalvontietoa

51 Mikä on ennakoivan laadunohjauksen TULOS/PANOS? PANOS: Laadunohjauksen panos 0,1 M /vuosi TULOS: Laadunohjauksen tulos yli 20 milj vuonna 2011 tavanomaisen rakentamiseen verrattuna. Määräystasoon tulos on n 40 milj.. (tulos saavutetaan vuonna 2011 rakennettujen talojen elinkaaren aikana)

52 Oulun rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen vaikuttavuus Säästöt Energiasäästö GWh/50 v Energiasäästö GWh/v CO 2 -päästöväh. tn/50 v CO 2 -päästöväh. tn/v Säästö milj. /v , , , , , , , , , , , , , , yhteissumma vuodelle , ,680

53

54 Vaipan ilmatiiveys on kriittinen tekijä riskittömässä energiatehokkuudessa Oulussa on kiinnitetty laadunohjauksessa erityistä huomiota rakennusten ulkovaipan ilmantiiveyteen Tiiveystilasto osoittaa, että Oulussa rakentajat osaavat tehdä kattavasti jopa alle 1 1/h tiiveyttä. Muutos on merkittävä, kun TTY:n tutkimuksen mukaan suomalainen keskitaso on n 3 1/h. Oulun rakennusvalvonnan nettisivulla julkaistavan tiiveystilaston kärkisijoilla on puurunkoisia taloja, mikä selkeästi kumoaa sen väittämän, että kivitalo on puutaloa ilmatiiviimpi.

55 VUODEN 2050 RAKENNUKSISTA ON NYT RAKENNETTU 50%. TOINEN PUOLISKO RAKENNETAAN 40 VUODEN AIKANA. NYT VALMIINA OLEVA RAKENNUSKANTA KULUTTAA VUODEN 2050 RAKENNUSTEN LÄMMITYSENERGIASTA 80%, JOS ENERGIATEHOKASTA KORJAUSRAKENTAMISTA EI TOTEUTETA.

56

57

58 Tekninen kestävyys Energiatehokkuus Ympäristöystävällisyys Kosteudenkestävyys Hyvä sisäilmasto Energian säästöä ei saa toteuttaa muiden osaalueiden kustannuksella. Hometaloja ei pidä sallia. Ammattilaiset mukaan heti alussa!!!

59 Kiinteistöjen käyttö ja omistus Piirrokset: Leena Ahveninen

60 Osaamisen kehittäminen Piirrokset: Leena Ahveninen

61 Osaamisen kehittäminen 1) Tutkimus- ja perusosaaminen 2) Korjausrakentaminen ja ylläpito 3) Uusien ratkaisujen testaus, kehittäminen ja käyttöön otto 4) Kuntien ERA17 toimintaohjelmat ja energiaviisaat strategiat 5) Energiaviisaat valinnat tunnetuiksi rakentajille ja remontoijille 6) Seurantaryhmän asettaminen Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

62 Tärkeimmät yksittäiset toimenpiteet päästötarkastelu kaikkeen kaavoitukseen rajat yhdyskuntarakenteen hajautumiselle aurinkosähköllä nollaenergiataloihin rakentamismääräysten tiekartta korjausrakentamisen ohjaus rakentamismääräyksin rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus kiinteistöjen päästökauppa kiinteistöjen ja alueiden luokitus uusien ratkaisujen testaus, kehittäminen ja käyttöönotto Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

63 2020 asetetut EU:n päästötavoitteet saavutetaan Suomen rakennetussa ympäristössä jo 2017 Suomen rakennettu ympäristö on maailman paras vuonna 2050

64 Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan. Rakenteiden kosteustekninen toimivuus, ilmatiiveys, rakentamisen kosteudenhallinta ja hyvä sisäilmasto ovat riskittömän energiatehokkuuden perusteita! Ammattilaiset mukaan hankkeisiin heti alussa ja terve ammattiylpeys kunniaan rakentamisessa! Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö

65 Kaikesta ei tarvitse luopua. Nuotio ei ole energiaviisasta, mutta se on viisasta. KIITOS! palautetta saa antaa:

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan. Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö

Lisätiedot

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan. Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Vaasa 20.4.2011 Laatupäällikkö Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali

Lisätiedot

Energiatehokas koti -seminaari Energiaviisas rakentaminen 7.4.2011

Energiatehokas koti -seminaari Energiaviisas rakentaminen 7.4.2011 Energiatehokas koti -seminaari Energiaviisas rakentaminen 7.4.2011 1 Laatua matalaenergiarakentamiseen Helsinki 7.4.2011 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Oulun rakennusvalvonta

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS SUURI MAHDOLLISUUS VAI HALLITSEMATON RISKI

TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS SUURI MAHDOLLISUUS VAI HALLITSEMATON RISKI TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS SUURI MAHDOLLISUUS VAI HALLITSEMATON RISKI Rakentamisen energiatehokkuus 2012 2020 Oulu 15.9.2011 Laatupäällikkö Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Energiaviisas rakentaminen ASTA 12.2.2011

Energiaviisas rakentaminen ASTA 12.2.2011 Energiaviisas rakentaminen ASTA 12.2.2011 1 Ennakoiva rakentamisen laadunohjaus ja vaikuttavuus Tampere 12.2.2011 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Oulun rakennusvalvonta

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Rovaniemi Laatupäällikkö Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun

Lisätiedot

Aikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen

Aikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen Aikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen 1 Oma-Koti messu 25.3.2010 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Mitä opin, mitä tekisin toisin? Oulun rakennusvalvonta

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Aikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen

Aikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen Aikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen 1 Hajautettu energiatuotanto kestävä rakentaminen Vaasa 15.4.2010 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Mitä

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Pientalopäivä 2011 15.9.2011, Oulu. Kuluttaja haluaa entistä valmiimpaa ja tutkitumpaa Saku Sipola, Pohjolan Design-Talo Oy

Pientalopäivä 2011 15.9.2011, Oulu. Kuluttaja haluaa entistä valmiimpaa ja tutkitumpaa Saku Sipola, Pohjolan Design-Talo Oy Pientalopäivä 2011 15.9.2011, Oulu Kuluttaja haluaa entistä valmiimpaa ja tutkitumpaa Saku Sipola, Pohjolan Design-Talo Oy Sisältö Design-Talo lyhyesti Taustaksi Valmiimpaa Energiatehokkuus Rakennusmääräykset

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Ennakoiva laadunohjaus rakennusvalvonnan suuri mahdollisuus vähän hyödynnetty www.pientalonlaatu.fi Energiajunior laskentaohjelma Energiakortti Tiiveyskortti

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa? Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Oulun rakennusvalvonnan linjaukset ja työkalut energiatehokkuuden parantamisessa. Tapani Mäkikyrö 10.03.2009

Oulun rakennusvalvonnan linjaukset ja työkalut energiatehokkuuden parantamisessa. Tapani Mäkikyrö 10.03.2009 linjaukset ja työkalut energiatehokkuuden parantamisessa Tapani Mäkikyrö 10.03.2009 Mitä linjaamistarvetta on Oulun rakennusvalvonnalla? Mitä linjaamistarvetta on Oulun rakennusvalvonnalla? Suomi ja Latvia

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Yksityiskohtainen esittely Sisältö Pientalonlaadun kokonaisuuden yleisesittely Seudullisen rakentamisen ja asumisen palvelun yleisesittely Seudullisen

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Ylijohtaja Helena Säteri Energiailtapäivä 11.9.2008 1 2 Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia

Lisätiedot

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin 1 2 Ekotalojen arkkitehtuuri Rakennusten ja ikkunoiden suuntaaminen Aurinkoenergian passiivinen ja aktiivinen hyödyntäminen

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset

Korjausrakentamisen energiamääräykset Korjausrakentamisen energiamääräykset Helsingin rakennusvalvontavirasto, arkkitehti Pirjo Pekkarinen-Kanerva 4.11.2014 Ilmastotavoitteet EU:ssa vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 1990) 20 % vähemmän

Lisätiedot

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Lähdetään ratkomaan ensimmäistä: Kaksi haastetta: 1) Alueen osat ovat erilaisia. Yksiselitteisiä ohjeita

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneeli Säästää merkittävästi lämmityskuluissa Vähentää hiilidioksidipäästöjä Nostaa

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki. Energiaviisas Suomi

Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki. Energiaviisas Suomi Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki Energiaviisas Suomi 17.9.2010 Jukka Noponen Suomi Sitra ERA17 Viisautta etsimässä Rakentamassa

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito ja

Kiinteistöjen ylläpito ja Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki Rakennusvalvonta, Järvenpää p. 0403152581 Järvenpään kaupunki Tekijä, muokkaa Perustyylissä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Rakennusten energiavaatimusten RoadMap moottoritie kohti 2020

Rakennusten energiavaatimusten RoadMap moottoritie kohti 2020 Rakennusten energiavaatimusten RoadMap moottoritie kohti 2020 Esityksen sisältö Visio tulevasta muuttuu yhä nopeammin arkipäiväksi nopeammin kuin yleensä osaamme tunnistaa Tieto tulevasta ohjaa kehitystä

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa. Teemu Kuusinen, LVI-insinööri

Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa. Teemu Kuusinen, LVI-insinööri Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa Teemu Kuusinen, LVI-insinööri Mikä on rakennusvalvonnan rooli? MRL 21 (Kunnan rakennusvalvontaviranomainen)

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Esityksen sisältö Uudet energiamääräykset 2012 Ekosuunnittelulain muutos Uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot