Nivala Reisjärvi Pyhäjärvi Haapajärvi Kärsämäki
|
|
- Topi Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uusi asunto? Olipa syysi uuden kodin hankintaan mikä tahansa, lainan hakeminen sujuu helposti netissä. Osoitteessa op.i/kotiin kerrotaan paitsi lainan hakemisesta myös siitä, miksi se kannattaa ottaa juuri meiltä. Suomenselän, Nivalan ja Pyhälaakson Osuuspankit Nivala Reisjärvi Pyhäjärvi Haapajärvi Kärsämäki rakentajanopas.fi
2 KOKO MAAKUNNAN K-RAUTA YLIVIESKASSA - rakentajan, sisustajan ja remontoijan rautakauppa RAKENTAMINEN JA TYÖVÄLINEET Antero Sihvonen Rakennustarvike ja LVI osastovastaava Vesa Marjamaa Rakennustarvikemyynti, LVI Jarkko Marjakangas Rakennustarvikemyynti Varaa ja osta oma tontti Haapajärveltä. Erikokoisia tontteja erilaisissa ympäristöissä Jukolassa, Koivuhaassa sekä Savimäen- ja Haarapuhdoissa. Haluamme auttaa tekemään ideastasi todellisuutta - saat meiltä apua niin projektin suunnitteluun ja rahoitukseen kuin tarvikkeiden kuljetukseen ja asennukseen. Tervetuloa palvelevaan K-rautaan Ylivieskaan. Kysy edullista suuntarahtia työmaallesi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@k-rauta.fi Juho Tuomaala Työkalut ja rakennustarvikkeet Aila Haikola Sisustus, osastovastaava Pertti Hiltunen Tekninen sisustusmyyjä Sinikka Haapakoski Sisustus, tuoteryhmävastaava Hilkka Katajamäki Keittiömyynti Veijo Koutonen Työkalut ja sähkötarvikkeet RAUTAPOHJA Kettukallionkatu 1, Ylivieska Avoinna: ma-pe puh la Tapani Roukala Sisustus, tuoteryhmävastaava Miia Keskitalo Sisustus, keittiömyynti Savarinkatu Prisma Rakennustarvikkeet ja aineet Sisustus Tulisijatuotteet Työvälineet Hanna Sorvisto Rakentajan Omamyyjä SISUSTAMINEN JA KODINTARVIKKEET Sirpa Pakanen Piha- ja puutarhamyymälä, sisustus Savontie Ollilanojankatu Liikenneympyrä Auli Palola Sisustussuunnittelu, tuoteryhmävastaava Kärkkäinen Kettukallionkatu K-rauta OSTA TONTTI OMALLE KODILLE Runsaasti rakennusoikeutta Kunnallistekniikka valmiina Hyvät ja turvalliset yhteydet keskustan palveluihin Kysy myös vuokrausmahdollisuutta Tonttiasioissa sinua palvelevat: Juha Peltomaa juha.peltomaa@nivala.i Raija Aksila raija.aksila@nivala.i KESKUSTAN Kalliontie 15, Nivala Puh
3 KÄRSÄMÄKI Asemakaava-alueiden omakotitalotontit 170 euroa/tontti kuntakeskustassa, kävelyetäisyydet palveluihin! Käytössä uudet, nykyaikaiset opetustilat, liikunta-alueet, päiväkoti Terveydenhuollon palvelukeskus valmistui tonttiasiat/ostaminen , rakentajanpalvelut päivähoitopaikat vapaa-aika tiedotus RAKENNUSOPAS 1
4 Millainen tarve, sellainen keittiö GA Topin laajasta ja monipuolisesta mallistosta tyylikkäiden ja toimivien keittiöratkaisujen lisäksi kiintokalusteet myös kylpyhuoneisiin, kodinhoitohuoneisiin ja kaikkeen säilytykseen sekä kodinkoneet, altaat ja hanat sekä tarvittaessa myös asennus. Kaikki palvelut myös rakennusliikkeille. Kysy myös edullista Topi-rahoitusta. Haapajärvi: Kauppakatu 25, Haapajärvi, Ylivieska: Latvalantie 4, Ylivieska, Varaa suunnitteluaika helposti ja nopeasti: topi-keittiot.fi 2 RAKENNUSOPAS
5 SISÄLLYSLUETTELO Nivalan kaupunki... 4 Selänteen ympäristö-ja rakennusvalvontapalvelut... 5 Teknillisten virastojen tiedot Haapajärven kaupunki... 6 Kärsämäen kunta... 6 Pyhäjärven kaupunki... 7 Reisjärven kunta... 7 Verohallinto rakentamisilmoitukset... 8 Tulevaisuuden energiatehokkuus... 9 Rakentamisprosessin kuivaketju Hoksauttamalla laatua enemmän kuin laki vaatii Aurinkosähkön valintaohje Tähtiluokitus Pientalon paloturvallisuus paremmaksi Puhtaan palamisen puolesta Energiatehokkuuteen liittyvät seikat Pohjarakenteiden suunnittelu Sadevesi- ja perustusten kuivatusvesilaitteisto 36 Jätevedet Katot Maalämpöpumput Vakuutukset Taloyhtiöiden lukituksesta Rakentamisen aikataulu Kustannusarvio ja -seuranta LUKIJALLE RAKENNUSPROJEKTI Haaveet/ajatukset * perheen koko * harrastukset * tulevaisuuden odotukset Suunnittelija Tontti * puhdas vesi * jätevesi Oman kodin rakentaminen tullut ajankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin. Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista. Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston pienrakentajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä rakennuskohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen. RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. Verivel Oy * liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue Rakennus * paloturvallisuus * rakennusmateriaalit * märkätilat * ilmanvaihto * lämmitysjärjestelmä Rakennusluvan hakeminen * suunnitelmat * luvan hakeminen * naapurien kuuleminen Rakentamisen aikataulu Kustannukset/rahoitus Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta tai rakentajanopas.fi Julkaisija: Verivel Oy, verivel@verivel.fi Kansi: Graafinen toimisto Seria Paino: Mustasaaren painotalo RAKENNUSOPAS 3
6 NIVALAN KAUPUNKI Käyntiosoite: Kalliontie 15 Osoite: PL 10, NIVALA S-posti: TIETOPAKETTI RAKENTAJILLE Rakennuspaikat: Nivalan kaupungilla on vapaita omakotitalon rakennuspaikkoja Mäntylän ja Kydön kaava-alueilla. Tonttien koot vaihtelevat m² välillä. Lähes kaikilla rakennuspaikoilla on kaukolämpö mahdollisuus. Tontit on varattavissa kuukaudeksi maksutta, jonka jälkeen tontista laaditaan kauppakirja tai varaus raukeaa. Rakennuspaikat ovat valmiita lainhuudatus- ja kiinnityskelpoisia kiinteistöjä. Lainhuuto on haettavissa kaksi viikkoa kauppakirjan allekirjoituksesta, kauppahinta tulee olla tällöin maksettuna. Lisätietoja: Kaavoitus- ja mittaustoimisto maamittausteknikko Juha Peltomaa palvelusihteeri Raija Aksila Rakennuslupa: Lupahakemuskaavakkeita saa rakennusvalvontatoimistosta sekä nettisivuilta. Rakennuslupahakemuksen liitteeksi tulee omistusoikeusnäyte, naapureiden kuulemiset, karttaliite rakennuspaikasta, kaksi sarjaa pääpiirustuksia (asema-, pohja-, julkisivu- ja leikkauspiirustukset), tarvittaessa tiehallinnon liittymälupa sekä jätevesien käsittelysuunnitelma ja johtamislupa haja-asutusalueella. Luvan myöntää rakennustarkastaja tai tekninen lupajaos, käsittelyaika on noin kaksi viikkoa. Asemakaava-alueella rakennuspaikan koon määrää vahvistettu asemakaava ja haja-asutusalueella maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vahvistettu rakennusjärjestys. Haja-asutusalueilla ns. suunnittelutarvealueilla rakennuslupa on kaksivaiheinen. Ensin haetaan suunnittelutarvelupa tekniseltä lupajaokselta, myönteisen luvan saatuaan voi hakea rakennuslupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain tai asemakaavan määräyksistä poikkeamiseen tarvitaan poikkeamislupa, jonka myöntää tekninen lupajaos tai eräissä tapauksissa Pohjois-Pohjanmaan ELY. Käsittely kestää noin 1-2 kuukautta ja päätös liitetään rakennuslupahakemukseen. Lisätietoja: Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Kaija Kiviahde Palvelusihteeri Raija Aksila Jätevedenkäsittelysuunnitelma ja johtamislupa: (vain haja-asutusalueelle) ympäristösihteeri Reijo Peltokorpi Lupahakemuskaavakkeita saa rakennusvalvontatoimistosta 4 RAKENNUSOPAS
7 SELÄNTEEN YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUS- VALVONTAPALVELUT Selänteen ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut vastaa ympäristölautakunnan alaisuudessa ympäristöterveydenhuollon (eläinlääkintähuolto mukaan lukien), ympäristönsuojelun ja maa-ainesvalvonnan sekä rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan tehtävistä Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kärsämäen ja Reisjärven kuntien alueella. PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Ympäristölautakunta Reisjärventie 8, REISJÄRVI HALLINTO Ympäristöjohtaja Jorma Turunen, , Sijaisena Sanna Räty. Lupasihteerit: Haapajärvi, Kati Anttila, , PL 66 (Kirkkokatu 2), HAAPAJÄRVI Kärsämäki (ostopalveluna), Arja Saaranen, , Haapajärventie 1, KÄRSÄMÄKI Pyhäjärvi, Riitta Suvilehto, , PL 15 (Ollintie 26), PYHÄSALMI Reisjärvi, Marja-Leena Haapakoski, , Reisjärventie 8, REISJÄRVI ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Eläinlääkärit: Haapajärvi, Stiina Säily (osa-aikainen) , Satu-Mari Lehti (osa-aikainen), , Kukkaniementie 14, HAAPAJÄRVI Kärsämäki, Hanne Tikkanen, , Pomojentie 1, KÄRSÄMÄKI (käyntiosoite), Keskuskatu 14, KÄRSÄMÄKI (posti) Pyhäjärvi, Anna-Mari Olbricht (osa-aikainen), , Marian Olbricht (osa-aikainen), , Paavolantie 1, PYHÄSALMI Reisjärvi, Matti Tölli, , Kirkkotie 4D, REISJÄRVI (käyntiosoite), Reisjärventie 8, REISJÄRVI (posti) Tiedon eläinlääkäripalveluista saa soittamalla kunkin kunta-alueen numeroon. Valvontaeläinlääkäri Serina Malmberg, , PL 66, (Kirkkokatu 2), HAAPAJÄRVI RAKENNUSVALVONTA Rakennustarkastajat: Haapajärvi ja Kärsämäki, Laura Kananen, , PL 66 (Kirkkokatu 2), HAAPAJÄRVI. Kärsämäellä torstaisin. Reisjärvi ja Pyhäjärvi, Teuvo Hylkilä, , Reisjärventie 8, REISJÄRVI. Pyhäjärvellä maanantaisin ja keskiviikkoisin KORJAUSNEUVONTA (koko Selänteen alue) Esko Hämäläinen, , YMPÄRISTÖNSUOJELU Ympäristötarkastajat: Haapajärvi ja Reisjärvi, Karita Halmetoja, , PL 66 (Kirkkokatu 2), HAAPAJÄRVI Pyhäjärvi ja Kärsämäki, Heikki Estola, , PL 15 (Ollintie 26), PYHÄSALMI MAA-AINESVALVONTA (koko Selänteen alue) Heikki Estola, , YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONTA (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu, asumisterveys, tuoteturva, tupakka) Ympäristötarkastajat: Haapajärvi ja Reisjärvi, Mirka Similä, , PL 66 (Kirkkokatu 2), HAAPAJÄRVI Kärsämäki ja Pyhäjärvi, Sanna Räty, , PL 15 (Ollintie 26), PYHÄSALMI Pyhäjärvi, Maire Niemelä, , PL 15, (Ollintie 26), PYHÄSALMI (asumisterveys- ja sisäilma-asiat koko Selänteen alueella) RAKENNUSOPAS 5
8 TEKNILLISTEN VIRASTOJEN TIEDOT HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI Kirkkokatu 2, PL HAAPAJÄRVI Fax HAAPAJÄRVEN VESI OY Vesikatu 1, Haapajärvi, p Yhteyshenkilöt: Toimitusjohtaja Jukka Ruuska, p Työnjohtaja Leo Vehkalahti, p KAAVOITUS- JA MITTAUSPALVELUT Tekninen johtaja Vesa Savolainen, p kaavoitus Maanmittausteknikko Jouko Malila, p kartta-asiat tontit Kartanpiirtäjä Sirpa Komulainen, p karttatilaukset lainhuuto-, kiinteistörekisteriotteet, rasitustodistukset MUITA RAKENTAJILLE TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA: VATTENFALL Revonkatu 1, PL 31, Oulainen p. *(08) HAAPAJÄRVEN LÄMPÖ OY Viikatetie 20, Haapajärvi, p Päivystys Puhelinliittymäasiat Teliasonera Finland Oyj puh. * Jätehuolto Pelastusviranomaisen palvelut, esim. palotarkastukset ja muut työmaan valvontakäynnit ja hormikatselmukset Haapajärven paloasemaryhmän päällikkö Petteri Jokelainen, petteri.jokelainen@jokipelastus.i palomestari Matti Lehtinen, matti.lehtinen@jokipelastus.i *pelastusviranomaisen lausunnot, tarkastukset, katsastukset ja katselmukset sekä turvallisuuskoulutus ja paloturvallisen rakentamisen neuvonta KÄRSÄMÄEN KUNTA Tekninen toimisto käyntiosoite: Haapajärventie 1 postiosoite: Keskuskatu 14, KÄRSÄMÄKI Kaavoitusasiat, tonttien myynti/vuokraus - kunnaninsinööri Martti Pietikäinen Vesi- ja viemäriliittymäasiat - Kärsämäen Vesihuolto Oy, Martti Lampela Palotarkastukset - Jokilaaksojen pelastuslaitos tai Neuvonta, lupahakemukset ja muut asiakirjat - toimistosihteeri Arja Saaranen Sähköliittymäasiat + myynti Elenia Oy Kaukolämpö RAKENNUSOPAS
9 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PL 15, PYHÄSALMI puh fax TEKNINEN TOIMI Tekninen toimisto Tekninen johtaja Sami Laukkanen p , - investoinnit - kaavoitus Toimistosihteeri Tarja Kangas p , tarja.kangas@pyhajarvi.i - toimistopalvelut Rakennusmestari Hannu Pesonen investoinnit kaavatiet, yksityistiet Rakennusmestari Antti Taskinen p , antti.taskinen@pyhajarvi.i - kaupungin kiinteistöt - yleiset alueet JÄTEHUOLTO SÄHKÖLAITOS Elenia Oy p. vaihde , www. elenia.i REISJÄRVEN KUNTA TEKNINEN TOIMI Tekninen toimisto Toimistonhoitaja Hilkka Ainasoja p , hilkka.ainasoja@reisjarvi.fi laskutukset viemäri ja kaukolämpö liittymissopimusten valmistelu Tekninen johtaja Matti Kiviniemi, p , matti.kiviniemi@reisjarvi.fi kaavoitus ympäristönhoito kunnallistekniikka: tiet, viemäri, kaukolämpö Rakennusmestari Mika Tolppi p , mika.tolppi@reisjarvi.fi kunnan kiinteistöt Viemärilaitos Reisjärven kunnan viemärilaitos, tsto Tekninen johtaja Matti Kiviniemi, Puhdistamon hoitaja Pauli Niemi, Kaukolämpölaitos Reisjärven kunnan kaukolämpölaitos, tsto VESI- JA VIEMÄRILAITOS Käyttöpäällikkö Ilkka Nurminen p , ilkka.nurminen@pyhajarvi.i - vesi- ja viemärilaitos - kaukolämpölaitos - uimahalli tekniikka Vesi- ja jätevesilaskutus: Laskentasihteeri Helena Vartiainen p , helena.vartiainen@pyhajarvi.i KAUKOLÄMPÖLAITOS Käyttöpäällikkö Ilkka Nurminen p , ilkka.nurminen@pyhajarvi.i - vesi- ja viemärilaitos - kaukolämpölaitos - uimahalli tekniikka Kaukolämpölaitoksen laskutus: Laskentasihteeri Helena Vartiainen p , helena.vartiainen@pyhajarvi.i PELASTUSTOIMI RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT Pyhäjärven sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristö- ja rakennuspalvelut järjestetään lukien Haapajärven ja Pyhäjärven akaupunkien sekä Kärsämäen ja Reisjärven kuntien välisenä yhteistyönä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toimesta. Tekninen johtaja Matti Kiviniemi, Lämpökeskuksen hoitaja Ari Liimatainen, Jätehuolto Millespakka Oy, Alajärven kaatopaikka Kyyjärventie,1054,62900ALAJARVI puh. (06) Hyötyjäteasema, kuivajätekuljetukset ja jätevesikuljetukset Reisjärven Jätehuolto Oy, Luotoniementie 33 Ari-Pekka Luotoniemi, VESILAITOS Reisjärven Vesiosuuskunta, Kirkkotie 6, Reisjärvi p Laitosmies Paavo Savelainen reisjarven@vesiosuuskunta.inet.fi SÄHKÖLAITOS Vattenfall Oy, p. vaihde : Vikailmoitukset PALOTARKASTUKSET Jokilaakson pelastuslaitos tai RAKENNUSOPAS 7
10 VEROHALLINTO - RAKENTAMISILMOITUKSET Rakentamisilmoitukset - henkilöasiakkaat Kotitalouksien on ilmoitettava lähtien kaikista ostamistaan rakennusluvan alaisista töistä tiedot Verohallinnolle. Tiedot annetaan aina ennen rakennustarkastajan tekemää loppukatselmusta. Anna rakentamisilmoitus rakennusluvan alaisesta työstä Ilmoita tiedot ainoastaan rakennuslupaa edellyttävästä rakentamistyöstä. Rakennusluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Lisätietoja rakennusluvan alaisista töistä saat kunnasta. Ilmoita tiedot myös osakehuoneistojen korjaukseen liittyvästä työstä, jos olet itse tilannut työn. Talkootyönä tai hartiapankkirakentamisena tehdystä rakentamistyöstä sinun täytyy ilmoittaa rakennuskohteen tiedot ja tieto siitä, ettei maksettuja suorituksia ole. Talkootyöntekijöiden nimiä ei tarvitse ilmoittaa. Jos toimit rakentajana yhdessä toisen henkilön kanssa, esimerkiksi yhdessä puolisosi kanssa, rakennuskohteesta riittää yksi ilmoitus Ilmoita tiedot rakennuskohteesta, jos työ on tehty ennen Rakennusluvan myöntämispäivämäärällä ei ole merkitystä. Jos rakennustyö on tehty ennen heinäkuun 2014 alkua, mutta loppukatselmus pidetään myöhemmin, ilmoita tiedot rakennuskohteesta. Sinun ei tarvitse ilmoittaa tietoja yrityksistä, työntekijöistä tai talkootyöstä. Ilmoita tiedot rakentamistyöstä, joka on tehty jälkeen Sinun täytyy ilmoittaa omien yhteystietojesi lisäksi muun muassa: henkilötunnuksesi rakennuskohteen tiedot (esimerkiksi kiinteistötunnus tai asunto-osakeyhtiön y-tunnus) onko rakennustyö uudisrakentamista vai korjausrakentamista Lisäksi ilmoita yritykseltä ostetusta rakentamistyöstä yrityksen yksilöintitiedot yritykselle maksamasi suoritukset materiaaleineen ilman arvonlisäveroa työn aloitus- ja lopetuspäivämäärä ilmoita palkkaamastasi työntekijästä työntekijän yksilöintitiedot työntekijälle maksamasi palkka työsuhteen alku- ja loppupäivämäärä Katso tarkempi listaus tiedoista. (3 Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuus) Käytä verkkolomaketta Täytä rakentamisilmoitus suomi.fi-palvelussa. Verkkolomake ohjaa tietojen täyttämisessä. Kirjaudu palveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Voit myös antaa ilmoituksen vero.fi:stä tulostettavalla paperilomakkeella. Esitä todistus rakennusvalvontaviranomaiselle Kun olet ilmoittanut tiedot, saat Verohallinnolta todistuksen tietojen toimittamisesta. Todistus lähetetään ilman erillistä pyyntöä. Ilmoita tiedot hyvissä ajoin, jotta ehdit saada todistuksen ennen loppukatselmusta. Esitä todistus rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksessa. Jos loppukatselmus pidetään vaiheittain, ilmoita tiedot ennen jokaista katselmusta. Sinun ei kuitenkaan tarvitse antaa uudestaan jo ilmoittamiasi tietoja, vaan ilmoitat ainoastaan uuteen katselmukseen liittyvät tiedot. Rakennustarkastaja ilmoittaa Verohallintoon, jos todistusta ei ole esitetty. Velvollisuuden rikkomisesta voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Lähde: Verohallinto 8 RAKENNUSOPAS
11 TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS rakenteiden ja lämmitysmuotojen valinnat Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Energiamääräykset muuttuvat ripeään tahtiin hallitaanko riskit? Suomen kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvat rakennusten energiatehokkuustavoitteet ovat erittäin haastavia. Kansallisessa rakentamisen ohjauksen tiekartassa on asetettu selkeät energiatehokkuuden tavoitteen vuosikymmeneksi eteenpäin. Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus parani 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen tulee olla lähes nollaenergiataloja. Suuri haaste on kokonaislaadun tavoitteet energian lisäksi kosteuskestävyys, hyvä sisäilmasto ja ympäristövaikutukset. Energiatehokkuuden osaoptimointia ei pidä sallia. Voimassa olevan määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon teknisillä ominaisuuksilla. Vaikuttavia tekijöitä ovat lämmöneristävyys, ilmatiiveys ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto. Lisäksi huomioidaan energialähteet ja rakennuksen koko. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta. Se kannustaa myös kaukolämmön käyttöön. Määräysten tulkinta ja selkokieliset valintakonseptit Suuri haaste on saada uudet määräykset selkokieliseen muotoon. Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti tai alueratkaisuina. Energiamuotojen erilainen hintakehitys sekä energiateknologioiden läpimurto edellyttävät rakennettaviin taloihin muunneltavia lämmöntuotto- ja lämmönjakojärjestelmiä, ns. hybridijärjestelmiä. Yhden energialähteen varaan rakennettu lämmitysjärjestelmä voi talon elinkaaren aikana tulla erittäin kalliiksi vaikka perusinvestointina ratkaisu olisikin nyt edullinen. 2. Lämmitysmuotojen valinta pientaloissa kansantajuiset valintakonseptit Rakentaja tiedostaa oman elämäntavan, käytettävissä olevan vapaa-ajan ja arvot: Selvitetään rakentajan oma halukkuus/mahdollisuus aktiivisuuteen ja vaivannäköön lämmityksessä (esim. polttopuiden teko, mielenkiinnon teknisiin järjestelmiin jne.) Millä hinnalla ja mistä rakennuttaja/asukas saa polttoainetta (onko edullista puuta, tykkääkö tehdä vapaa-aikana metsätöitä ja ovatko polttopuut kohtuuetäisyydellä?) Selvitetään lämmitysratkaisun ekologiset, taloudelliset, mukavuustekijät ja omistajan arvovalinnat Voidaanko valittua lämmitysmuotoa muuntaa ja kehittää tulevaisuudessa parempaan? (järjestelmien, tilojen ja rakenteiden muuntojoustavuus, esim. teknisen tilan koko) Selvitetään rakentajan näkemys lämmitysmuodosta (haluaako nähdä vaivaa energian hankinnassa ja säästää energiakuluissa vai haluaako helppohoitoisen lämmitysjärjestelmän, joka voi olla elinkaarikustannuksiltaan hieman kalliimpi)? Johtopäätös: On useita oikeita lämmitysmuotoja, kun ratkaisua lähestytään eri näkökulmista Kaikille rakennuksille yhteiset peruskriteerit Energia-arkkitehtuuri ja ilmaisenergioiden hyödyntäminen, tilatehokkuus Energiatehokas rakennus, pieni lämpöhäviö (vähintään Oulun tavoitetaso ks. Energiakortti) Tutkitut, toimintavarmat ja turvalliset rakenteet Vesikiertoinen lämmönjako. Kaukolämpöverkon ulkopuolella vesivaraaja, joka tuunattavissa hybridiksi. Maapiirillä ilmanvaihdon esilämmitys Varalämmönlähteenä varaava takka Valmius sähkön tuottamiseen sähkökatkon aikaan (akut, generaattori jne.) Muuntojoustava tekninen tila Talossa on valmius kytkeä uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkojärjestelmiä (talon suuntaus sellainen, että etelään/länteen on vapaita ja varjostamattomia pintoja). 2.1 Rakennus kaukolämpöalueella Ensisijaisesti suositellaan käytettäväksi kaukolämpöä, mutta myös muut lämmitysratkaisut mahdollisia. Pienissä ja energiatehokkaissa taloissa (alle 130 m2) tulee harkita myös muita lämmitysvaihtoehtoja kuin kaukolämpöä, koska kaukolämmön kiinteän maksun osuus kasvaa suhteettoman suureksi, kun kulutus jää pieneksi. Kaukolämmön yhteyteen ei ole järkevää asentaa aurinkokeräimiä, eikä ilmalämpöpumppua. Valmius tuottaa aurinkosähköä talon peruskuorman verran, joka tyypillisesti suurimmassa sähkövaiheessa on n 180 W. Siis taloudellisesti perusteltu aurinkosähköpaneelin pinta-ala tyypillisessä omakotitalossa on noin 1-2 m 2. RAKENNUSOPAS 9
12 2.2 Rakennus ei ole kaukolämpöalueella Talon lämpöhäviö on -30 % määräysten väh.tasosta (Oulun taso) ja voimassa edelliset peruskriteerit. RAKENNUKSEN KOKO (esim. talotekniikan ja energialäh. konsepteja) Alle 100 kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) -ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A vaihtoehto: vesitakka B vaihtoehto: ilmalämpöpumppu HINTA (lisäinvestointi peruskriteerienpäälle), hinnat viitteellisiä Harkittavia lisävalintoja/ valmis jälkiasennukseen Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 Puukiuas LTO -piipulla ( ) Aurinkokerääjät kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) - ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A vaihtoehto: ilmalämpöpumppu + vesitakka B vaihtoehto: PILP veteen (huom. sis. IV-koneen) + aurinkokerääjät C vaihtoehto: PILP/maalämpö -yhdistelmä Hybridivaraaja ( ) Hybridiohjaus- ja taloautomaatio ( ) Puukiuas LTO -piipulla ( ) Aurinkosähkö (0,2 kw (p) 1000 Aurinkokerääjät kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) A vaihtoehto: PILP veteen (huom. sis. IV-koneen) + vesitakka + aurinkokerääjät + multiohjain B vaihtoehto: PILP/maalämpö *) (huom. sis. IV-koneen) Hybridivaraaja ( ) Hybridiohjaus ja taloautomaatio ( ) Puukiuas LTO -piipulla ( ) Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 Yli 180 kem2 *) -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) - ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A-vaihtoehto pellettilämmitys B -vaihtoehto: maalämpö C- vaihtoehto: PILP/maalämpö *) (huom. sis. IV-koneen) Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 *)Nämä soveltuvat myös pienempiin taloihin, jos arvostaa helppokäyttöisyyttä. Selitykset: PILP= Poistoilmalämpöpumppu Vesitakka= Takka, jolla voidaan lämmittää lämmintä käyttövettä LTO-piippu= Ottaa lämmön talteen savukaasuista ja siirtää veteen 10 RAKENNUSOPAS
13 Erittäin energiatehokkaiden talojen rakentamisessa riskien hallinta edellyttää rakennusprosessin koko laatuketjun toteutumista: 1) rakennuttajan laatutavoitteet, perälautana määräysten vähimmäistaso 2) suunnittelutiimin tiivis yhteistyö, suunnittelun aloituskokoukset: energia-arkkitehtuuri, rakennusfysiikka, talotekniikka, toteutuksen suunnittelu 3) työmaatoteutus suunnitelmien noudattaminen ja kosteudenhallinta Sähkön- ja lämmönjakelun katkokset Laitteiden ja järjestelmien toimintavarmuus Rakennuksen väärinkäyttö ja säännöllisten huoltojen laiminlyönti RAKENTAMISPROSESSIN KUIVAKETJU kosteuslaatuluokka energiatodistuksen rinnalle Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Rakentamisen kosteudenhallinta koskee koko rakennusprosessia: rakennuttamista/tilaamista, suunnittelua, työmaatoteutusta, valvontaa ja dokumentointia. Näin luodaan kiinteistön ylläpidolle ja käytölle hyvät toimintaedellytykset. Kuivaketju rakentamiseen on tulevaisuuden ratkaisu. Kuivaketju on analoginen elintarvikkeiden kylmäketjulle. Kuivaketjun toteutuminen voidaan todentaa kosteuslaatuluokituksella, johon kerätään tietoja vakiintuneiden mittausten kuten lämpökuvauksen ja tiiveysmittauksen tuloksista ja täydennetään sitä suunnitteluratkaisujen ja työmaan kosteuden hallinnan arvioinnilla ja seurannalla sekä ilmanvaihdon säädöillä ja mittauksilla. Kosteuslaatuluokitus ja energiatodistus yhdessä ovat viesti kokonaislaadusta. Laatua ei voida varmistaa, jos ei sitä systemaattisesti mitata ja dokumentoida. Haasteena asenteet, rakenteet, tekniikka, käyttö ja pilkottu vastuu Eräs merkittävä syy kosteus- ja homeongelmien syntymiseen ovat asenteet: näin on aina ennenkin tehty ja niin tehdään nytkin. Asennemuutos lähtee rakennuttamisesta, hankkeen laatutavoitteista, resurssi- ja aikavarauksesta suunnitteluun ja toteutukseen. Rakennushankkeet pilkotaan, jolloin vastuu hämärtyy. Kustannustehokkuutta pyritään parantamaan, mutta tämä on liian usein tapahtunut laadun ja kosteudenhallinnan kustannuksella. Rakennusvalvonta voi tukea rakennusprosessin kosteudenhallintaa edellyttämällä sitä lupaehdoissa. Rakennuksen ja ympäristön kosteustekniseen suunnittelua ei tehdä riittävän hyvin. Pintavedet virtaavat rakennukseen päin, maakosteus rasittaa rakenteita. Tulee harkita riskirakenteiden valintoja esim. tasakattojen, kattoikkunoiden, lattiasta kattoon ulottuvien ikkunoiden ja matalien sokkelien valintoja. Rakenteet ovat pääosin kerroksellisia ja ovat herkempiä virheille kuin massiivirakenteet. Talotekniikan säädössä, huollossa ja opastuksessa on puutteita, mikä osaltaan lisää kosteusrasitusta. Tarvitaan pilotointia/ koerakentamista ja kenttätutkimusta tulevaisuuden talojen toimivuudesta. Yksittäisiä koetaloja on jo rakennettu, mutta nyt kaivataan kymmenien talojen pilottialueita, joissa yritykset voivat kehittää tuotteita. Tällainen ensimmäinen pilottialue on käynnistetty Oulussa (RESCA). Kaavoituksessa on jo alustavasti varattu seuraavat pilottialueet, jos toiminnalle on kysyntää. Kuivaketju edellyttää yhteistyötä Rakennuttajan laadunmääritys on perusta hankkeen laatutasolle. Seuraavaksi kuivaketju edellyttää, että hankkeeseen on sidottu osaavat suunnittelijat, rakentajat ja valvojat, hankkeen eri vaiheisiin on varattu riittävästi resursseja ja aikaa toimenpiteille. Rakennuksen oikea käyttö varmistaa lopullisen kuivaketjun. Rakentamisprosessin kosteuslaatuketjun mittaaminen tulee perustua heikoimman lenkin periaatteeseen. Tältä pohjalta on kehitetty kosteuslaatuluokitus. Tavoitteena on määrittää kosteuslaatuluokka vakiintuneiden mittausten, kuten lämpökuvauksen (lämpötilaindeksin) ja tiiviysmittauksen tulosten perusteella. Luokitusta täydennetään suunnitteluratkaisujen ja työmaan kosteudenhallinnan arvioinnilla sekä ilmanvaihdon säätöarvoilla. Kosteuslaatuluokka on tiivistetty todistus laajemmasta kokonaisuudesta. Pääsuunnittelija kerää eri vastuutahoilta mittaustulokset yhteen, määrittää lopullisen kosteuslaatuluokan ja liittää sen energiatodistuksen rinnalle. Kokonaisarviointi perustuu heikoimman lenkin peri aatteeseen. Esim. kosteuslaatuluokituksen osa-alueiden arviointitulos: A- A-B-A-A-A-D tuottaa lopputuloksen D. Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Kun rakennuttajat innostuvat tavoittelemaan parempaa kokonaislaatua, heitä ohjataan käyttämään ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla. RAKENNUSOPAS 11
14 Energiatehokkaassa rakentamisessa kosteudenhallinta on hyvän laadun perusta. Työmaan sääsuojaus on entistä tärkeämpää. Betonirakenteiden tulee kuivua ennen pinnoitusta. Rakenneratkaisujen kosteus- ja lämpötekninen toimivuus sekä ilmatiiveys tulee varmistaa. Ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän suunnitteluun, toteutukseen ja säätöön tulee erityisesti panostaa, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. Hyvää rakennustapaa ei pidä unohtaa. Ammattiylpeys kuuluu rakentamiseen. Rakennukset ovat meidän suurin kansallinen omaisuutemme. Laadukkaampi rakentaminen osaltaan vähentää sairastumisia, lisää työtehoa ja luonnollisesti vähentää myös tulevaisuuden korjaustarpeita. Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua. Kuva 1: Sääsuojana voi toimia myös valmis katto, joka tehdään ensimmäisenä talon sokkelin päällä ja nostetaan sivuun ja lopullisesti samana asennuspäivänä seinäelementtien päälle. Menetelmä on yleistynyt viimeisen 10 vuoden aikana ja on todettu kustannustehokkaaksi sekä toimintavarmaksi. Kuva 2: Tukholmaan rakennetaan Ruotsin korkeinta 7-kerroksista puukerrostaloa ja se suojataan hissillä nousevalla suojateltalla. Rakennuselementit puretaan rekkakuormasta siltanosturilla teltan sisällä. Myös elementtien siirrot ja asennukset tehdään siltanosturilla suojateltassa. Työmaavaiheessa kuivaketju ei katkea. Voisiko tällainen suojausjärjestelmä olla käytössä myös Suomessa? / Kuvan ottanut Pekka Seppälä RAKENNUSOPAS
15 HOKSAUTTAMALLA LAATUA ENEMMÄN KUIN LAKI VAATII Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Alkuväittämä: Rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen jälkeen rakennuttaja on laatutietoisempi ja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii. Talon elinkaaren aikainen energiankulutus ja ylläpito voi maksaa monta kertaa enemmän kuin talon rakentaminen. Rakennuttaja voi tehdä laatuvalintoja ja vertailla tuloksia tässä jutussa esiteltävällä ennakoivan laadunohjauksen menetelmällä - laadunohjauksen työkaluilla ja laatukorteilla. Viisailla laatuvalinnoilla ylläpito ja energiakustannukset on mahdollista jopa puolittaa rakennuksen elinkaaren aikana. Tulevaisuudessa rakennuksen myyntiarvossa ja kiinteistöverotuksessa parempi energiatehokkuus tulee näkymään positiivisena asiana. Ennakoiva laadunohjaus, mistä on kysymys? Talon rakentaminen on yksi keskivertoperheen elämän suurimmista taloudellisista investoinneista. Onnistuminen ei saa olla sattumanvaraista. Rakentamisen laatuvalintojen tulee olla harkittuja ja määräytyä rakennuttajan omista lähtökohdista. Määräysten vähimmäistaso on perusedellytys. Hoksauttamalla laatutasoista heti rakennushankkeen alkuvaiheessa rakennuttajat tekevät vapaaehtoisia, tietoisia ja laadukkaampia valintoja. Tätä työtä on rakennusvalvonnan laadunohjaus. Ennakoivan laadunohjauksen kohderyhminä ovat rakennuttajaperheet, suunnittelijat, vastaavat työnjohtajat, talotoimittajat ja urakoitsijat. Laadunohjaus käynnistyy välittömästi tontin hankinnan jälkeen, ennen toimituksiin sitoutumista. Ohjaustilaisuuksissa käydään asiantuntijoiden johdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. Laadunohjauksen perustyökalu on -suunnittelu- ja arviointijärjestelmä ja siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas ja energialaskuri. Teknisen laadun ohjaus sisältää energia-, ympäristö-, kosteus- ja sisäilmastovalintoja. Korttelikokouksissa käsitellään tilasuunnittelua ja kaupunkikuvaa. Rakennusvalvonnan laadunohjaus on rakennuslupaan sisältyvä kuntalaispalvelu. Rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjaus rahoitetaan lupatuloilla. Verotuloja ei käytetä, koska vuositasolla rakennusvalvonta tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Vuosina tehty laadunohjaus tuottaa vuonna 2013 rakennusten omistajille energian säästönä lähes 8 miljoonaa euroa. Vielä suurempi säästö saavutetaan rakennusten kosteudenkestävyydellä ja hyvällä sisäilmastolla sekä niiden seurannaisvaikutuksilla. Laaturakentamisella voidaan säästää luontoa ja rahaa sekä edesauttaa hyvää elämää. Kuva 1: Ennakoivan ohjauksen laatupolku onnistuneen lopputuloksen tae Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoja ei tule tehdä kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella. muoto Tulevaisuuden talon laatupolku Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoja ei tule tehdä kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella! Tontin valinta koko ilmansuunnat materiaali huolto Talotekninen suunnittelu ja energiamuotojen valinta Ylläpito takaisinmaksuaika taloautomaatio hybridit oma aktiivisuus uusiutuvat energiat Rakenteet Energia-arkkitehtuuri aurinkoenergia tilatehokkuus massoittelu varjostukset suuntaukset muuntojoustavuus U-arvot ilmanpitävyys hallittu käyttö Energiaviisaus lisääntyy ja lopputuloksen laatu paranee PERUSTANA ENERGIAVIISAAT MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE Rakennusvalvonta RAKENNUSOPAS 13
16 TILASUUNNITTELU on energiatehokkuuden perusta Kuva 2: Tilasuunnittelu on energiatehokkuuden lähtökohta Hyvällä ja tehokkaalla tilasuunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää pientalon energiankulutusta. 1 TEHOKAS TILANKÄYTTÖ... toimivalla tilasuunnittelulla säästät neliöissä ja käyttökustannuksissa Rakenna järkevästi. Hyvällä tilasuunnittelulla saat toimivan kodin, jonka jokainen neliö on hintansa arvoinen ja asuminen edullisempaa. 5h + k 161 htm² pinta-alan säästö 32 m² - 20% RAKENNUKSEN MUOTO... rakennuksen muotoa voi luoda myös kylmillä rakennelmilla. ulkoseinän pinta-ala alapohjan pinta-ala yläpohjan pinta-ala 5h + k 129 htm² Lämpimän rakennusmassan muodolla on suuri vaikutus energiankulutukseen. Yksinkertaiset muodot ja kohtuullinen tilavuus eivät vähennä asuttavuutta - avaria tiloja, valoisuutta, toimivuutta - kun tilasuunnittelu on harkittua. 530 m³ 150 htm² kaksikerroksinen talo osittain korkeaa tilaa (40m²) - 14% - 25% - 25% ELINKAARIKUSTANNUKSET... suuri osa kustannuksista syntyy rakennuksen käytön aikana. 385 m³ 150 htm² kaksikerroksinen talo Hyvä tilasuunnittelu näkyy edullisen hankintahinnan lisäksi alhaisempina energia-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksina. ASUMISTAPA ilmatilavuuden säästö - 27% 145 m³... energian kokonaiskulutukseen vaikuttaa asukas itse. Miten asut? Hyvin suunniteltu ja rakennettu pientalo antaa asukkaalle mahdollisuuden energiatehokkaaseen asumiseen - asumistottumuksilla on suuri vaikutus energian kulutukseen ja asumisviihtyisyyteen. RAKENNUSVALVONTA OULU Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusta on tilasuunnittelu Rakennusten energiatehokkuuden tavoittelussa onnistuminen on monen asian summa. Kaavoituksella ja energiantuotannolla luodaan peruslähtökohta onnistuneelle lopputulokselle. Yksittäisen rakennuksen energiatehokkuuden perusta on rakennuksen muoto ja sijoittuminen tontille sekä tehokas tilasuunnittelu. Monimutkainen muoto ja hukkaneliöt ovat energiatehottomuutta ja epätaloudellisuutta. Onnistuneen arkkitehtisuunnittelun rinnalla tulee tehdä laatuvalinnat ikkunoiden ja ovien, ulkovaipan lämmöneristävyyden ja ilmatiiveyden sekä talotekniikan osalla. Lopullisessa energiatehokkuudessa onnistuminen edellyttää energiasäästävää käyttöä ja ylläpitoa. Miten arvioit suunnitteluvaiheessa talosi energiatehokkuuden? Oikeilla valinnoilla matalaenergiatason saavuttamiseen ei liity merkittäviä riskejä. Lähtökohtana ovat määräysten mukaiset lämmöneristyksen paksuudet ala- ja yläpohjassa sekä seinissä. Parempi energiatehokkuus saavutetaan valitsemalla määräysten vähimmäistasoa paremmat ikkunat, ovet ja ilmanvaihtokone sekä huolehtimalla paremmasta ulkovaipan ilmanpitävyydestä. Lisäinvestointia tulee noin 2000 euroa. Takaisinmaksuaika on keskimäärin 2-5 vuotta. Ohjaustyössä käytetään kehitettyjä laadunohjauksen työkaluja. Näistä keskeisimpiä ovat Energiajunior ja Junior Lite -laskentaohjelmat kuvassa 3 ja kuvassa 4 esitetty energiakortti. 14 RAKENNUSOPAS
17 Kuva 3: Junior Lite ohjelmalla ( elukulaskuri) voi iteroida energialaskentaa suunnitteluprosessin aikana. Liukukytkimillä valitaan rakennuksen koko ja energiatehokkuus sekä lämmitysmuoto. Lisäksi valitaan tulisijojen määrä, ilmalämpöpumppu, aurinkokerääjien ja paneelien pinta-ala. Ohjelma laskee alustavan E-luvun, jonka perusteella voidaan arvioida suunnisteluratkaisun energiatehokkuutta. Kuva 4: Energiakortissa on esitetty keskeiset rakenteelliset valinnat paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Lähivuosina ohjauksen tavoitteena on suositella matalaenergiatasoa parempaa edellyttäen, että rakennusalalla hallitaan kattavasti toteutukseen liittyvät riskit. Rakennusvalvonnan rooli on ohjata rakennuskantaa energiatehokkaaseen suuntaan. Varmistamalla toimivien huoltokirjojen olemassaolo voidaan viitoittaa myös asumistottumuksia ja huoltoja energiansäästöä tukeviksi. Energiansäästössä vetoaminen pelkkiin asumis- ja käyttötottumuksiin ei tuota tavoiteltavaa tulosta, jos rakennuksen energiatehokkuus jää hoitamatta. Ilmatiiveys on energiatehokkuuden halvin ratkaisu Ulkovaipan ilmatiiveys on kiistatta tärkeä asia. Se vähentää energiankulutusta, vähentää vedon tunnetta ja mikä tärkeintä parempi ilmantiiveys vähentää rakenteiden kosteusriskejä. Paremman ulkovaipan ilmatiiveyden saavuttaminen ei ole suuri kustannus. Parempi tiiveys edellyttää hyvää detaljisuunnittelua ja työmaatoteutuksen laatua. Kuva 5. RAKENNUSOPAS 15
18 TIIVEYSKORTIT Ilmanpitävyys pientaloissa - Tilastot 2013 Ilmanvuotoluvun määrityksen periaatteita Ulkovaipan ilmavuotoluku q 50 [m 3 /(hm 2 )] on vaipan läpi 50 Pascalin alipaineessa yhden tunnin aikana virtaava ilmamäärä suhteutettuna rakennuksen vaipan pinta-alaan. Aiemmin käytössä ollut n 50 -luku ilmoitti ilmavuodon sisätilavuutta kohden. q 50 -luku on yksikerroksissa pientaloissa yleensä lähes sama kuin vanha n 50 -luku. Isommissa kohteissa q 50 -luku on yleensä suurempi kuin n 50 -luku, kerrostaloissa jopa 1,5-2 kertaa suurempi. Kolmeen taulukkoon on ryhmitelty eri kriteerein pientalojen rakennusten ulkovaipan ilmavuotolukuja. Yritykset ovat teettäneet mittaukset ja vastaavat tulosten oikeellisuudesta. Mittaukset on tehty ja tulokset käsitelty RT ohjeen mukaisesti. Mittaajat antavat kirjallisen lausunnon, jossa on laskettu tilastollinen ilmanvuotoluku ja vakuutettu, että yrityksen kaikki mittaustulokset ovat mukana käsittelyssä. Osapuolten toivomuksesta, uskottavuuden varmistamiseksi mittausprosessia valvotaan pistokokeilla, joissa tarkistetaan laitteiden kalibrointitodistukset ja mittaajien pätevyydet sekä todetaan kohteen mittauskelpoisuus. Laadunvarmennuksena rakennustarkastaja voi edellyttää välittömästi tehdyn mittauksen jälkeen ulkopuolista uusintamittausta 1-3 kertaa vuodessa talotoimittajan kohteisiin. Pistokoemaisella tarkistusmittauksella halutaan varmentaa mittauksien luotettavuus. Laadunvarmennusmittauksen kustannuksesta vastaa yritys. Tilastoon otetaan mukaan päivitystilanteesta taaksepäin vuoden tulokset. Jos kohteita on alle 12, tulee täydentää mittaussarjaa edellisillä tuloksilla siten, että tilastokäsittelyssä on vähintään 12 asuntoa. Ilmanpitävyyden mittauskuvaus on esitetty rakennusvalvonnan tiiveyskortissa ja henkilösertifiointikoulutuksessa. On tärkeää, että kohde on läpivientien osalta valmis ennen mittausta ja mittausvalmistelut tehdään oikein. Yleensä parempi ilmatiiveys korreloi paremman teknisen loppulaadun kanssa. Huom! Lista täydennetään tammikuussa 2014 jolloin mukana ovat myös joulukuun 2013 tulokset sekä laajempi joukko yrityksiä. TAULUKKO 1: Talotoimittajat, jotka mittauttivat kaikki vuonna 2013 valmistuneet talot. Mittausraportti tarkistetaan käyttöönottokatselmuksessa ja mitattua ilmanvuotolukua käytetään kohteen energiaselvityksen päivityksessä Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] Rakennusliike A. Vänttilä Oy, muuttovalmis Pientalo, puu alle 50 0,5 [0,3...0,5] Puroila Oy Pientalo, puu alle 50 0,6 [0,2...0,7] Siklatalot, muuttovalmis Pientalo, puu alle 50 0,9 [0,4...1,1] JT-TALO Pientalo, puu alle 50 0,9 [0,4...1,3] Pohjolan Design-Talo Oy Pientalo, puu yli 100 1,0 [0,1...2,4] Kastelli-talot Oy, muuttovalmis Pientalo, puu yli 100 1,0 [0,2...1,8] Dekotalo Pientalo, puu ,1 [0,3...1,5] Kontiotuote Pientalo, hirsi ,7 [0,4...2,5] TAULUKKO 2: Talotoimittajat, jotka mittauttivat vähintään 12 taloa ja määrittivät ilmanpitävyyden tilastollisesti RT ohjeen mukaisesti. Energiaselvityksessä käytettävä ilmanvuotoluku määritetään tiiveyskortissa Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] Lammi-Kivitalot Oy Pientalo, betoni alle 50 1,3 [0,2...1,1] Finnlamelli Pientalo, puu alle 50 1,5 [0,5...1,8] Omatalo Oy Pientalo, puu ,0 [0,4...3,7] TAULUKKO 3: Ryhmärakennus- ja rivitalotoimittajat, jotka määrittivät ilmanpitävyyden tilastollisesti. Rakennusvalvonta määrittää mitattavat asunnot ennen mittausta. Mitataan 20 % asunnoista, kuitenkin vähintään 6 asuntoa Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] OKV-Tekniikka Oy Rivitalo, puu-betoni alle 50 0,3 [0,2...0,5] Nastarakennus Oy Rivitalo, puu-betoni alle 50 0,7 [0,5...0,8] Oulun Rakennusteho Oy Pien-/paritalo alle 50 0,8 [0,3...1,1] Sonell Oy Pien-/pari-/rivitalo, puu alle 50 0,9 [0,7...0,9] Kuva 5: Pientalojen tiiveystilasto Rakennusvalvonta Oulu RAKENNUSOPAS
19 Korjausrakentamisessa on suuri energiansäästön mahdollisuus Vuoden 2050 rakennuskannasta on nyt rakennettu puolet ja puolet tullaan rakentamaan seuraavan 40 vuoden aikana. Valmiina oleva rakennuskanta tulee kuluttamaan vuonna % rakennusten energiasta. Korjausrakentamisessa on energiansäästön mahdollisuus. Korjaustoimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita ja/tai tietoisia arvovalintoja. Energiatehokkuustavoitteet pitää asettaa hankekohtaisesti siten, ettei aiheuteta kosteus ja sisäilmasto-ongelmia. Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt korjausrakentamiseen uudisrakentamista vastaavan ennakoivan laadunohjauksen, joka otettiin pientalojen osalta käyttöön vuonna 2012 ja kerrostalojen osalta loppuvuodesta Tähän mennessä on järjestetty yli 10 korjausrakentamisen yleisötilaisuudet, joihin on osallistunut n 700 henkilöä. Toimintaa kehitetään edelleen asiakaspalautteen pohjalta. Palautteen perusteella näyttäisi olevan suuri tarve korjausrakentamisen ohjaukselle sekä pientaloissa kuin myös kerrostaloissakin. Loppupäätelmä: Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii. RAKENNUSOPAS 17
20 AURINKOSÄHKÖN VALINTAOHJE Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Arvoisa pientalon omistaja, Harkitsetko omakotitaloosi aurinkosähköjärjestelmää? Onko päätöksesi perusteena taloudellinen kannattavuus? Tee alustava kannattavuusarviointi tämän ohjeen avulla. AURINKOSÄHKÖN KUSTANNUSTEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN - TAVOITTEET Aurinkosähkön kannattavuus on viime vuosina parantunut voimakkaasti. Paneelien hinnat ovat tuotannon laajuudesta johtuen pudonneet ja samanaikaisesti ostosähkön hinnan ennustetaan jatkossakin nousevan. Aurinkosähkön kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin joitakin haasteita ja suunnittelutavoitteita, joita tässä paperissa avataan. 1) Aurinkosähkön taloudellinen kannattavuus perustuu tällä hetkellä siihen, että aurinkosähkö pystytään hyödyntämään lähes kokonaan itse ja verkkoon myyntiä on mahdollisimman vähän. 2) Kirjaudu sähköenergian tuottajasi energiatilille, josta saat talosi tuntitason perussähkön kulutuksen. Talosi sähkönkulutuksen peruskuormaksi mitoitukseen voit valita touko -heinäkuun keskimääräisen päivän. Tyypillinen omakotitalon sähkön peruskuorma on W, joka jakautuu kolmelle sähkövaiheelle. 3) Esimerkiksi jos peruskuorma on 400 W ja kuorman oletetaan jakautuvan kolmelle vaiheelle: 180 W, 120 W ja 100 W. Aurinkosähkö on järkevää kytkeä suurimpaan peruskuormaan, siis 180 W vaiheeseen, jota pyritään kattamaan mahdollisimman paljon aurinkosähköllä. Koska Oulussa ei ole ns. vaihenetotusta, syntyy tilanteita, jolloin aurinkosähkö virtaa verkkoon halvalla hinnalla ja samaan aikaan toiselle vaiheelle ostetaan kalliimpaa sähköä verkosta. Tämä on hyvä tiedostaa kun lasketaan kannattavuutta. 4) Aurinkosähkön tuoton ja kulutuksen samanaikaisuus on haaste. Aurinkosähkön täysimääräinen hyödyntäminen nykytekniikalla ei onnistu, koska aurinkosähkön ja kulutuksen samanaikaisuus ei yleensä toteudu (katso liitteen taulukko). Jotkut pyrkivät lisäämään aurinkosähkön hyödyntämistä esim. lämmittämällä käyttövettä aurinkosähköllä. Vesivaraajan sähkövastusta ohjataan veden lämpötilan mukaan. Kun sähkövastus menee päälle ja aurinko ei paista, niin aurinkosähköä ei juuri saada. Seuraavassa hetkessä voi vesivaraajan termostaatti sulkea sähkövastuksen, jolloin talon peruskuorma on vain esim. 180 W, aurinko alkaa paistaa täydellä teholla ja aurinkosähköä muodostuu selkeästi enemmän kuin on talon tarve. Tällöin virtaa aurinkosähkö ulkoiseen verkkoon pörssihinnalla. Aurinkosähkön hyödyntämisessä sama ongelma koskee suurinta osaa maa- ja ilmalämpöpumppuja. Ts. talon kulutushuippujen ja aurinkosähkön samanaikaisuus ei toteudu. Liitteessä 1 on esitetty suunnittelija Asko Rasinkosken ( aurinkosähkön tuotto vuositasolla. Hankekohtaisen alustavan kannattavuuslaskelman voi tehdä liitteen lähtöarvojen perusteella. Tärkeää on huomioida tehovähennykset aurinkopaneeleiden epäedullisesta suuntauksesta, varjostuksista sekä lumipeitteestä. 5) Esimerkkilaskenta liitteen lähtöarvojen perusteella: (Käytetyt arvot merkitty sinisellä liitteen 1 taulukkoon) Pientalo, lämmin pinta-ala 150 m 2, katto 15 ast, lounaaseen (-15 %) ja lumipeite ( -20 %). Sähkönkulutus 6000 kwh/v. Valitaan aurinkosähköjärjestelmä, jonka teho on 2,5 kwp. Vuosituotto optimiasennuksella on 2300 kwh, nyt 0,8x0,85 x 2300 kwh = 1564 kwh, josta 1-vaihtekytkentä antaa omaan käyttöön 26 %, joka on 407 kwh. Optimi ratkaisulla tuotto on 175 /v, nyt 113 /v. Järjestelmän perusinvestointi on n Vuosituotto investointi= = 1,6 %. Aurinkosähkö pienentää E-lukua 407 kwh x 1,7 150 m 2 = 4,6 kwh/m 2. Energiatodistus ei yleensä parane. TÄRKEÄ HUOMIO! Lakisääteisessä talon energiaselvityksessä ja energiatodistuksessa aurinkosähköstä saa huomioida vain se osuus, joka käytetään talossa, ei verkkoon syötettävää osaa. 6) Johtopäätöksiä: Suomessa nykyehdoilla ja laitehinnoilla aurinkosähköjärjestelmien takaisinmaksuajat pientaloissa ovat yleensä kohtuuttoman pitkiä. Jos vaihenetotus, nettomittarointi ja kannustava syöttötariffi otetaan käyttöön (esim. Saksan malli), niin aurinkosähkön kannattavuus paranee myös pientaloissa. Liike- ja toimistorakennuksissa sähkön peruskuorma voi olla niin suuri, että aurinkosähkö on taloudellisesti kannattava investointi jo nykyisin. Taksinmaksuaika voi olla jopa alle 10 vuotta. 18 RAKENNUSOPAS
Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa
Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan. Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö
LisätiedotEnnakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa
Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan. Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö
LisätiedotValmistuu sovituna päivänä sovituun hintaan
Valmistuu sovituna päivänä sovituun hintaan Laadukkaasti rakennetu ja sisustetu Sievitalo on helppo & turvallinen ratkaisu ylivoimaisella toimitussisällöllä. Taloissa on toimivat pohjaratkaisut, kauniit
LisätiedotPalvelut rakentajalle ja remontoijalle Kodin Terrasta
4318 Palvelut rakentajalle ja remontoijalle Kodin Terrasta Kaikenkattava rautakauppa Mikko Laitetaan raksa ojennukseen! RAKENTAJAPALVELUMYYJÄ AUTTAA Mikko Inkinen puh. 010 767 0639 rakentajapalvelu.kodinterranokia@sok.fi
LisätiedotOPAS 2015. RAKENTAJAN www.jita.i. Jita-tuotteilla onnistut! Sastamala Huittinen Kokemäki Harjavalta. Jätevesijärjestelmät.
RAKENTAJAN www.jita.i OPAS 2015 3. 5. 4. 2. 1. Jita-tuotteilla onnistut! ät 1. Jätevesijärjestelmät 4. Sadevesikaivot Jätevesijärjestelmät laajasta valikoimasta niin pieneen kuin suureenkin kohteeseen.
LisätiedotRAUTAPOHJA OSTA TONTTI OMALLE KODILLE KOKO MAAKUNNAN K-RAUTA. YLIVIESKASSA - rakentajan, sisustajan ja remontoijan rautakauppa
KOKO MAAKUNNAN K-RAUTA YLIVIESKASSA - rakentajan, sisustajan ja remontoijan rautakauppa RAKENTAMINEN JA TYÖVÄLINEET Antero Sihvonen Rakennustarvike ja LVI osastovastaava 044 5109 315 Vesa Marjamaa Rakennustarvikemyynti,
LisätiedotPyydä tarjous tai tilaa oitis 044 585 2469 Tarjouspyynnöt myös netissä www.lujabetoni.fi/tarjouspyynto-valmisbetonit
Kanta-Hämeen alue Hämeenlinna Hattula Janakkala rakentajanopas.fi Pyydä tarjous tai tilaa oitis 044 585 2469 Tarjouspyynnöt myös netissä www.lujabetoni.fi/tarjouspyynto-valmisbetonit Onko jätevesijärjestelmän
LisätiedotAikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen
Aikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen 1 Oma-Koti messu 25.3.2010 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Mitä opin, mitä tekisin toisin? Oulun rakennusvalvonta
LisätiedotKaikki rakentajan kopiopalvelut yhdestä osoitteesta.
Kaikki rakentajan kopiopalvelut yhdestä osoitteesta. Paino- ja tulostuspalvelut Asiakasviestinnän palvelut Suurkuvapalvelut Teknisen alan palvelut Tallenne- ja arkistointipalvelut Käännöspalvelut Kirkkokatu
LisätiedotLaihia Isokyrö rakentajanopas.fi
Auttaa aina. Laihia Isokyrö rakentajanopas.fi Lajittelemalla säästät! Merkittävä osa rakentamisen yhteydessä syntyvistä jätteistä soveltuu hyötykäyttöön. Lajitellun jätteen käsittely on halvempaa, kuin
LisätiedotRAKENTAJAN OPAS 2015. Perho Halsua Veteli Kaustinen Evijärvi. rakentajanopas.fi
RAKENTAJAN OPAS 2015 Perho Halsua Veteli Kaustinen Evijärvi rakentajanopas.fi Tervetuloa Kaustiselle asumaan ja viihtymään! www.jita.i Kaustinen on alueensa vetovoimainen keskus, joka on hyvää vauhtia
LisätiedotRakenna Pyhäjoelle! www.pyhajoki.fi. Tarkempaa tietoa: www.pyhajoki.fi asuminen tonttiporssi. Raahe Siikajoki Pyhäjoki. rakentajanopas.
Rakenna Pyhäjoelle! Tarkempaa tietoa: www.pyhajoki.fi asuminen tonttiporssi Pyhäjoen kunta PL 6, Kuntotie 1 86101 Pyhäjoki puh. 040 359 6001 kunta@pyhajoki.fi www.pyhajoki.fi Raahe Siikajoki Pyhäjoki rakentajanopas.fi
LisätiedotEnergiatehokas koti -seminaari Energiaviisas rakentaminen 7.4.2011
Energiatehokas koti -seminaari Energiaviisas rakentaminen 7.4.2011 1 Laatua matalaenergiarakentamiseen Helsinki 7.4.2011 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Oulun rakennusvalvonta
LisätiedotEnergiaviisas rakentaminen ASTA 12.2.2011
Energiaviisas rakentaminen ASTA 12.2.2011 1 Ennakoiva rakentamisen laadunohjaus ja vaikuttavuus Tampere 12.2.2011 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Oulun rakennusvalvonta
LisätiedotRAKENTAJAN OPAS 2015. info@huushollikeittiot.com. Kokkola. rakentajanopas.fi
RAKENTAJAN OPAS 2015 info@huushollikeittiot.com Kokkola rakentajanopas.fi KEHOSI TAPAAN MYÖS KOTISI TARVITSEE KUITUA Monipuolinen ruokavalio vaatii kuitua sillä lähtee myös digitaalinen nälkä. 100 % kuitua
LisätiedotTulevaisuuden talojen haasteita onnistuuko energiasuunnittelu? Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia
Tulevaisuuden talojen haasteita onnistuuko energiasuunnittelu? Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Laatupäällikkö Pekka Seppälä 8.10.2014 RESCA hanke Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Oulun
LisätiedotOPAS 2015. RAKENTAJAN www.jita.i. Jita-tuotteilla onnistut! Ilmajoki Jalasjärvi Kurikka. Jätevesijärjestelmät. Sadevesikaivot. Sadevesijärjestelmät
RAKENTAJAN www.jita.i OPAS 2015 3. 5. 4. 2. 1. Jita-tuotteilla onnistut! ät 1. Jätevesijärjestelmät 4. Sadevesikaivot Jätevesijärjestelmät laajasta valikoimasta niin pieneen kuin suureenkin kohteeseen.
LisätiedotLaatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta
Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Ennakoiva laadunohjaus rakennusvalvonnan suuri mahdollisuus vähän hyödynnetty www.pientalonlaatu.fi Energiajunior laskentaohjelma Energiakortti Tiiveyskortti
LisätiedotOPAS 2016 RAKENTAJAN. Perho Halsua Veteli Kaustinen Evijärvi. rakentajanopas.fi. Keskustassa Perhonjoen rannalla on myytävänä rivitaloasuntoja.
RAKENTAJAN OPAS 2016 Keskustassa Perhonjoen rannalla on myytävänä rivitaloasuntoja. Lauri Laajala lauri.laajala@perho.com Perho Halsua Veteli Kaustinen Evijärvi rakentajanopas.fi Tervetuloa Kaustiselle
Lisätiedotykköspaikka! www.hartman.i Hartman on rakentajien Palvelemme: Meiltä saatte: TERVETULOA! KOKKOLA PIETARSAARI Kruunupyy Pedersöre Uusikaarlepyy
Hartman on rakentajien ykköspaikka! Jo yli 150-vuoden 145-vuoden kokemuksella palvelemme alueen rakentajia, remontoijia ja ja sisustajia. Palvelemme: Meiltä saatte: TERVETULOA! KOKKOLA PIETARSAARI www.hartman.i
LisätiedotTULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS
TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS SUURI MAHDOLLISUUS VAI HALLITSEMATON RISKI ERA 17: Rakentamisen energiatehokkuus 2012 2020 Rakentamisen energiamääräykset 1.7.2012 Hoksauttava rakentamisen ohjaus Helsinki
LisätiedotAikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen
Aikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen 1 Hajautettu energiatuotanto kestävä rakentaminen Vaasa 15.4.2010 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Mitä
LisätiedotOPAS 2015. RAKENTAJAN www.jita.i. Jita-tuotteilla onnistut! Jyväskylän seutu. Jätevesijärjestelmät. Sadevesikaivot. Sadevesijärjestelmät
RAKENTAJAN www.jita.i OPAS 2015 3. 5. 4. 2. 1. Jita-tuotteilla onnistut! ät 1. Jätevesijärjestelmät 4. Sadevesikaivot Jätevesijärjestelmät laajasta valikoimasta niin pieneen kuin suureenkin kohteeseen.
LisätiedotOPAS 2015 RAKENTAJAN. Oma tontti Orivedeltä Vain puoli tuntia Tampereelta
Oma tontti Orivedeltä Vain puoli tuntia Tampereelta RAKENTAJAN OPAS 2015 Tervetuloa Orivedelle, lähes 10 000 asukkaan kasvavaan ja viihtyisään kaupunkiin Tampereen naapurissa. Hyvät palvelut ja turvallinen
LisätiedotOPAS 2015 RAKENTAJAN. Kannus Sievi Toholampi Lestijärvi Kinnula. rakentajanopas.fi. Millaisella lainalla saisin ensimmäisen oman kodin?
Nordea Pankki Suomi Oyj RAKENTAJAN OPAS 2015 Millaisella lainalla saisin ensimmäisen oman kodin? Säästöt, korot, lyhennystavat, korkosuojaus, vakuudet Oman kodin ostaminen herättää kysymyksiä rahasta ja
LisätiedotRakennusvalvonta laadun mahdollistajana
Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakentamisen energiatehokkuutta ja muuta laatutasoa voidaan parantaa enemmän kuin laki vaatii, kunhan riskit hallitaan. Tommi Riippa, Energiakorjausneuvoja Markku
LisätiedotOPAS 2015 RAKENTAJAN TULE TYYTYVÄISTEN ASIAKKAIDEN JOUKKOON!
RAKENTAJAN OPAS 2015 TULE TYYTYVÄISTEN ASIAKKAIDEN JOUKKOON! www.vaihdapankkia.i tai ota yhteyttä konttoriin! Ylihärmä Isokyrö Kauhava Alahärmä Lapua 0207582410 0207582420 0207582430 0207582440 0207582450
LisätiedotAVOINNA: 1.5. - 31.8.: 8-18, 9-14 1.9. - 30.4.: 8-17, 9 MA-PE 7.00-17.00, LA
RAKENTAJAN OPAS 2015 Meiltä saat Bonusta! Ammattilaisen valinta! Meiltä saat Bonusta! Kaikki tarvittava pihaan ja puutarhaan Multasormesta! Multasormi Alajärvi S-Rauta, Agrimarket ja Multasormi Kauhajoki
LisätiedotOPAS 2016 RAKENTAJAN. Jita-tuotteilla onnistut! Virrat Ruovesi Orivesi Mänttä-Vilppula Juupajoki. Jätevesijärjestelmät.
RAKENTAJAN www.jita.i OPAS 2016 3. 5. 4. 1. 2. Jita-tuotteilla onnistut! ät 1. Jätevesijärjestelmät 4. Sadevesikaivot Jätevesijärjestelmät laajasta valikoimasta niin pieneen kuin suureenkin kohteeseen.
LisätiedotHyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja
Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä
ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso
LisätiedotHARTMAN - AMMATTILAISEN VALINTA!
HARTMAN - AMMATTILAISEN VALINTA! Laatua jo vuodesta 1862/kvalitet redan från 1862 Palvelemme: www.hartman.fi Meiltä saatte: Tervetuloa ammattilaisten liikkeeseen Espoo Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere
LisätiedotOPAS 2015 RAKENTAJAN. Ammattilaisen valinta! Kaikki tarvittava pihaan ja puutarhaan Multasormesta! Kauhajoki Teuva Karijoki Isojoki. rakentajanopas.
Meiltä saat Bonusta! SINUN LÄHIRAUTAKAUPPASI! RAKENTAJAN OPAS 2015 Meiltä saat Bonusta! Ammattilaisen valinta! Meiltä saat Bonusta! Kaikki tarvittava pihaan ja puutarhaan Multasormesta! S-Rauta, Agrimarket
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
LisätiedotPietarsaari Luoto. rakentajanopas.fi
Pietarsaari Luoto rakentajanopas.fi En pålitlig partner i det dagliga livet Luotettava kumppani jokapäiväisessä elämässä. HARTMAN - AMMATTILAISEN VALINTA! Laatua jo vuodesta 1862/kvalitet redan från 1862
LisätiedotRakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä
Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille
LisätiedotOPAS 2015 RAKENTAJAN. Kohdataan Alavudella! Teemme parhaamme, että onnistut rakennushankkeessasi. Terveisin Alavuden kaupungin väki
RAKENTAJAN Kohdataan Alavudella! OPAS 2015 Teemme parhaamme, että onnistut rakennushankkeessasi. Terveisin Alavuden kaupungin väki Alavus Kuortane Ähtäri rakentajanopas.fi Parhaat talokaupat Rautiasta!
LisätiedotOPAS 2015 RAKENTAJAN. Parkano Karvia Kihniö Jämijärvi Ikaalinen Kankaanpää. rakentajanopas.fi
RAKENTAJAN OPAS 2015 Hyvä sijainti valtateiden risteyksessä ja oma rautatieasema, josta toimivat yhteydet maailmalle, junalla vain 30 min. Tampereelle. Hyvät palvelut ja turvallinen asuinympäristö: - tasokkaita
LisätiedotOPAS 2015 RAKENTAMINEN JA TYÖVÄLINEET
Enemmän kuin Rautakauppa RAKENTAJAN OPAS 2015 RAKENTAMINEN JA TYÖVÄLINEET Saman katon alta Talopaketit muuttovalmiina Rakennussuunnittelu ja lupakuvat Sisustus- ja kalustesuunnittelu Asennuspalvelut ja
LisätiedotRakennusvalvonta Oulu. Pekka Seppälä 29.10.2013
Rakennusvalvonta Oulu Pekka Seppälä 29.10.2013 TULEVAISUUDEN TALON LAATUPOLKU PERUSTANA ENERGIAVIISAS MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotRAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma
RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotOPAS 2015 KUITUA RAKENTAJAN KEHOSI TAPAAN MYÖS KOTISI TARVITSEE 100 % kuitua. Ravintosisältö. Vaasa. rakentajanopas.fi
RAKENTAJAN KEHOSI TAPAAN MYÖS KOTISI TARVITSEE KUITUA Monipuolinen ruokavalio vaatii kuitua sillä lähtee myös digitaalinen nälkä. 100 % kuitua OPAS 2015 Kuituliittymän kautta saat huippunopeat laajakaistayhteydet,
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
Lisätiedot27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari
LisätiedotA4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotTulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014
Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014 Tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden
LisätiedotTulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014
Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotHuom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.
Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat
LisätiedotLähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan
1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotIlmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden
LisätiedotKirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy
Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotLISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?
Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus
LisätiedotOikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla
Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotRakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotFinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa
FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen
LisätiedotHelsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa. Teemu Kuusinen, LVI-insinööri
Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa Teemu Kuusinen, LVI-insinööri Mikä on rakennusvalvonnan rooli? MRL 21 (Kunnan rakennusvalvontaviranomainen)
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten
LisätiedotOmakotitalon rakentajanopas
opas Omakotitalon rakentajanopas Muistathan, että rakennuslupa tulee hakea vuoden kuluessa kunnan tontin varaamisesta, ja rakentaminen tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Asiantuntijat
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotIlmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä :
Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteellinen energiatehokkuus. Hannu Hirsi. Rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaan rakennuksen tilojen lämmitystarpeen pienentämistä arkkitehtuurin ja rakenneteknisin
LisätiedotTilaisuuden järjestävät:
KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien
LisätiedotJulkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne
Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten
LisätiedotRakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia
Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri TAVOITTEENA TURVALLINEN JA TERVEELLINEN RAKENNUS Rakennuksen kosteuslähteet
LisätiedotTiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö
Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010
LisätiedotOMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS
OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS Unelmia Kaikki alkaa toiveesta, tarpeesta ja unelmista, oli sitten kyse pienestä remonttihankkeesta tai isomman alueen suunnittelusta.
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotMatalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma
Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun
LisätiedotIkkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ
Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä
LisätiedotEnergiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu
Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
LisätiedotOPAS 2015. Suunnitellaanko. rakentamista? RAKENTAJAN. Uusille rakentaja -asiakkaillemme! Kruunupyy Pedersöre Uusikaarlepyy. rakentajanopas.
RAKENTAJAN Suunnitellaanko OPAS 2015 rakentamista? REMONTTI- PALVELU TALOMYYNTI Kai Kiiskilä 0400 985 796 kai.kiiskila@k-rauta.i Uusille rakentaja -asiakkaillemme! ASENNUS- PALVELU Asiantuntevin palvelu
LisätiedotTulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys 2015
Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys 2015 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä Tulevaisuuden
LisätiedotAURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE
AURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE OMAVARAISTA ENERGIANTUOTANTOA EDELLÄKÄVIJÖILLE Energiantuotanto hajautuu, jolloin myös kuluttajista tulee tuottajia. Helen tarjoaa taloyhtiöille laadukkaat aurinkosähköjärjestelmät
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
LisätiedotEnergiatehokkuus osana asumista ja rakentamista
Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista Pornainen 21.9.2011 Päivi Kauppinen-Ketoja Toimialajohtaja, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Pornainen, Pukkila, Askola, Myrskylä Rakennusvalvonta muutosten
Lisätiedot