Mervi Pakola KEHITYSEHDOTUS HEVOSALALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mervi Pakola KEHITYSEHDOTUS HEVOSALALLE"

Transkriptio

1 Mervi Pakola KEHITYSEHDOTUS HEVOSALALLE Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tuotantotalouden koulutusohjelma Helmikuu 2008

2 ESIPUHE Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Suomen Ratsastajainliiton Pohjois-Suomen jaos. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kehitysehdotus hevosalan toimijoille Pohjois- Pohjanmaan alueella markkinatutkimuksen pohjalta. Tahdon kiittää toimeksiantajaani Suomen Ratsastajainliiton Pohjois-Suomen jaosta mahdollisuudesta opinnäytetyön tekemiseen. Tahdon kiittää myös Suomen Ratsastajainliiton Pohjois-Suomen jaoksen yhteyshenkilöä ja Kuunvalon tallin omistajaa Pauliina Haatajaa, joka oli suurena apuna työn alkuvaiheilla ja rahoitti markkinatutkimuksen. Haluan kiittää myös Nivalan Agrimarketia, joka lahjoitti arvonnassa jaetut palkinnot. Kiitokset myös kauppatieteiden maisteri Marja-Liisa Kaakolle, joka toimi opinnäytetyöni valvojana. Haluan kiittää myös kaikkia muita opinnäytetyössäni auttaneita. Nivalassa Mervi Pakola

3 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska Koulutusohjelma Tuotantotalouden koulutusohjelma Työn nimi Kehitysehdotus hevosalalle Työn ohjaaja Marja-Liisa Kaakko Työelämäohjaaja Pauliina Haataja Tekijä Mervi Pakola Sivumäärä 59 + liitteet Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tehdä kehitysehdotus hevosalalle hevosen omistajien näkökulmasta. Kehitysehdotuksen pohjaksi tehtiin markkinatutkimus, joka selvitti alueen nykytilannetta, hevosen omistajien toiveita, tarpeita ja kehitysehdotuksia sekä tiedotuksen toimivuutta. Markkinatutkimuksen ja sitä kautta myös kehitysehdotuksen alueeksi rajattiin Pohjois-Pohjanmaa, jotta tulokset olisivat hyvin sovellettavissa alueelle. Hevostalous on kasvava ala, joten kehittämiselle on tarvetta. Aloitin kyselyn suunnittelemisen, tausta tietojen hakemisen sekä teoria tiedon etsimisen marraskuun 2007 lopulla. Markkinatutkimuksen kyselyn toteutin joulukuun 2007 alussa, jonka jälkeen aloin kirjoittaa ja analysoida tuloksia. Kyselyyn saivat vastata kaikki Pohjois-Pohjanmaan hevosen omistajat. Kirjoitin kehitysehdotuksen tammikuussa 2008 markkinatutkimuksen tulosten perusteella. Helmikuussa 2008 kirjoitin teorian, josta olin ottanut selvää jo opinnäytetyön alkuvaiheessa. Markkinatutkimus paljasti alueen hevosalan toiminnan kehitystarpeen. Hevosalan toiminnan laaja kirjo pakottaa yritykset huomioimaan asiakkaan yhä paremmin saadakseen asiakkaan juuri omaan yritykseensä. Hevosalan toimijoiden tulisi myös huomata suurimman asiakassegmentin muutos nuorista tytöistä aikuisiin naisiin. Kyselyn vastauksissa toivottiin uusien lajien kuten matkaratsastus ja lännenratsastus levittämistä alueelle. Yleisesti kyselyssä toivottiin erilaisia kursseja, valmennuksia, hevosen käytös- ja ratsukoulutusta sekä kattavan valikoiman omaavaa hevostarvikeliikettä. Kyselyssä selvisi myös, että tiedotus ei aina tavoita potentiaalisia asiakkaita. Siinäkin olisi parannettavaa. Kehitystyön toteuttaminen on nyt hevosalan toimijoiden käsissä. Asiasanat kehitysehdotus, markkinatutkimus, hevosala, asiakas

4 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA Date UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme Industrial Management Name of thesis Development suggestion for horse industry Instructor Pauliina Haataja Supervisor Marja-Liisa Kaakko Author Mervi Pakola Pages 59 + appendixes The subject of this thesis was to make development suggestion for horse industry from horse owner s point of view. For basis to this development suggestion I made market research which examined area s current situation, horse owner s wishes, needs, development suggestions and functionality of informing. I limited market research and development suggestion for Pohjois-Pohjanmaa s area so that results would be accurate for the area. Horse industry is increasing all the time so there is need for development. I started planning inquiry and finding information from horse industry and theory at the end of March I accomplished inquiry for market research at the beginning of December After that I started to write and analyze results. All horse owners from Pohjois-Pohjanmaa were allowed to answer the inquiry. Development suggestion I wrote in January 2008 from the basis of market research results. In February 2008, I wrote theory which I had already found out at the beginning of my thesis. Market research revealed horse industry s need of development. Horse industry s wide spectrum of companies forces them to consider customer better to get the customer in their own company. Horse industry actors should also notice the change in the largest customer group from little girls to adult women. In inquiry s answers they hoped spreading of new kind of riding styles, like distance riding and western riding, to the area. Generally they hoped for different kind of courses, clinics and behaviour and riding training for horses. They also hoped for a horse accessory shop with wide range of articles. The inquiry also revealed that informing doesn t always reach potential customers. Informing should also be developed. Execution of development is now at the hands of horse industry actors. Key words Development suggestion, market research, horse industry, customer

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYS 1 JOHDANTO HEVOSTALOUS Hevostalous koko Suomessa Hevostalous Pohjanmaalla Hevosalan tunnetuimmat harrastuslajit ASIAKAS LIIKETOIMINNASSA Tyytyväinen asiakas Asiakassuhdemarkkinointi Asiakassegmentointi MARKKINATUTKIMUS Tutkimuksen suunnittelu Budjetointi ja aikataulutus Perusjoukko ja otos Otoskoko Tiedonkeruu- ja tutkimusmenetelmät Kenttätyöskentely Kyselylomakkeen laatiminen Kysely internetissä Saatekirje Tulosten käsittely Analysointi Johtopäätökset Raportti KYSELYN TOTEUTUS KYSELYN ANALYSOINTI Peruskysymykset Ikäjakauma Sukupuoli Omistettujen hevosten lukumäärä Harrastettava laji Hevosten asuminen Palveluiden saatavuus tällä hetkellä Nykyiset hevosalan palvelut Hevosen omistajien huomiointi alueella Alueen hevostoiminta Tiedonkulku Tiedotuksen ongelmat Tiedottamisen kanavat Kiinnostuksen kohteet ja toiveet Kurssien ja valmennusten kiinnostavuus Muita kiinnostavia kursseja Palveluiden kiinnostavuus...40

6 6.5 Palveluiden käyttäminen Palveluiden käyttöaste Palvelun sijainti Rahan käyttö Hevostoiminnan kehittämisehdotuksia KEHITYSEHDOTUS Asiakas Asiakasryhmät Uudet lajit Täysihoitopalvelut Muut toivotut palvelut Tiedotus HEVOSALAN TOIMIJOILLE...56 LÄHTEET LIITEET

7 1 1 JOHDANTO Hevostalous on kasvava ala. Hevosten, hevosalan yritysten sekä hevosalan harrastajien lukumäärä on koko ajan kasvussa. Tämä lisää hevosalan kehittämisen ja tutkimisen tarvetta. Hevosalalta on tehty useita tutkimuksia, mutta hevosen omistajien tarpeet on usein jätetty huomiotta. Ratsastustalleja, joissa harrastavat yleensä hevosia omistamattomat, on maassamme runsaasti. Hevosen omistajille suunnattuja palveluita taas ei ole niin runsaasti. Tämä oli syynä hevosen omistajien tarpeiden selvittämiseen. Selvitys suoritetaan kyselylomakkeella, jossa selvitetään alueen nykytilanne, toiveet, tarpeet sekä kehitysehdotukset. Kyselyn avulla voidaan laatia kehitysehdotus alueen tallien, seurojen ja muiden hevosalan toimijoiden käyttöön. Näin he voivat parantaa toimintaansa huomioiden myös hevosten omistajat. Hevosalan rakenne on erilainen eri puolilla Suomea. Toimintaa on huomattavasti enemmän Etelä-Suomessa. Rajaamalla alue vain Pohjois-Pohjanmaahan, työn tulokset ovat tarkasti juuri tälle alueelle sovellettavissa. Työssä on käytetty markkinatutkimuksesta kertovaa kirjallisuutta, hevosalan kirjallisuutta ja internetistä löytyvää tietoa. Hevosalan kasvaessa myös siitä tehtävien tutkimusten määrä nousee, koska hevosalan tärkeys osana Suomen harrastus- ja urheilutoimintaa kasvaa. Näin ollen hevosalasta on saatavana monenlaista tutkimustietoa työni tueksi. Markkinatutkimuksen toimeksiantajana on Suomen Ratsastajainliiton Pohjois-Suomen jaos. Suomen Ratsastajainliitto Ry (SRL) on vuonna 1920 perustettu ratsastusurheilun ja -harrastuksen hallinto- sekä edunvalvontajärjestö. SRL on kansainvälisen ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationale:n (FEI) jäsen ja edustaja Suomessa.

8 2 2 HEVOSTALOUS Hevosia käytettiin aiemmin monissa eri tehtävissä. Hevonen toimi rahdinajossa, henkilöliikenteessä, sotakoneina sekä maatalouden työjuhtina. Nykyään hevoset ovat lähinnä harrastus- ja kilpailukäytössä. Hevosten määrä oli välillä todella alhainen, mutta nyt se on taas kasvussa. 2.1 Hevostalous koko Suomessa Korkeimmillaan Suomen hevosmäärä oli sodan jälkeen vuonna 1950, jolloin niitä oli lähes kappaletta. Tämän jälkeen hevosmäärä alkoi kuitenkin vähentyä maa- ja metsätalouden koneellistuessa. Matalimmillaan hevosmäärä on ollut vuoden 1980 vaihteessa, jolloin niitä oli vain kappaletta. (Pekka Lith 2006.) KUVIO 1. Hevosten määrä Suomessa vuosina (Hippos Ry 2006)

9 3 Kuviossa 1 on esitetty hevosten lukumäärä Suomessa vuosina Kuviosta huomaa hevosten määrän romahduksen useasta sadasta tuhannesta vain yksilöön. Nykyään hevosia käytetään lähinnä harrastus- ja kilpailutoimintaan. Hevosia käytetään terapiaratsuina, urheiluhevosina, jalostuksessa, harrasteratsuina ja vielä jonkin verran työhevosinakin. Suomessa lähes ihmisellä ja Ruotsissa jopa miljoonalla ihmisellä arvioidaan olevan jonkinlainen sidos hevostalouteen (Heiskanen 2004, 10). KUVIO 2. Hevosten määrä Suomessa vuosina (Hippos Ry 2006) Hevostalous on kasvussa. Kuviossa 2 on esitetty Suomen hevosmäärä vuodesta 1980 vuoteen Kuviosta huomaa, että hevosten määrä on ollut koko ajan kasvusuunnassa vuoden 1980 pohjalukemista lähtien. Suomessa on hevosen omistajia , hevosharrastajia (joista ratsastajia ja raviharrastajia) sekä hevosia Luvut ovat koko ajan kasvussa. Hevosten määrä kasvaa vuodessa n hevosella. Varsoja syntyy n vuodessa. Ulkomailta tuodaan n hevosta vuodessa. Vuonna 2006 kilpailevia ravihevosia oli 9200 kappaletta ja kilpailevia ratsuja 6000 kappaletta. (Martin-Päivä & Mäenpää 2007.)

10 4 Myös hevosalan yrittäjät lisääntyvät koko ajan. Uusia yrityksiä syntyy vuosittain kappaletta. Talleja on kappaletta, joista ¼ on yrityksiä. Vuonna 2005 hevosala työllisti osa- tai kokopäiväistä työntekijää. Hevosalan kasvu vaikuttaa välillisesti myös maatalouteen, koska kasvava hevosmäärä tarvitsee rehua. Hevostaloudessa liikkuu myös suuria rahavirtoja. Hevosiin sijoitetaan rahaa vuodessa n. 700 miljoonaa euroa. Tämä summa koostuu mm. investoinneista alalla. (Martin-Päivä & Mäenpää 2007.) Suurin osa suomenhevosista ja lämminverisistä on ravihevosia. Ravit vetävät paikalle myös paljon yleisöä. Vuonna 2005 ravien yleisömäärä oli lähes katsojaa. Ravit ovat toiseksi katsotuin urheilulaji. Vuonna 2005 hevospelien (toto ja veikkaus) kokonaisliikevaihto oli n. 250 miljoonaa euroa. (Pekka Lith 2006.) Hevosissa kiinnostaa luultavasti niiden monipuolisuus ja luonnonläheisyys. Niitä on myös vaikeampi kontrolloida kuin mekaanisesti toimivia koneita. Niissä riittää haastetta. Suomen Ratsastajainliiton (SRL) mukaan Suomessa on ratsastuksen harrastajia , joista on aikuisia ja yli henkeä on alle 18-vuotiaita. Ratsastajien ikärakenne on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Ennen harrastus oli lähinnä pienten tyttöjen harrastus, mutta viimeisten neljän vuoden aikana aikuisten harrastajien määrä on lisääntynyt 31%. (Suomen Ratsastajainliitto 2007.) Taulukossa 1 on esitetty ratsastusta harrastavien lukumäärät vuosina Harrastajien määrät on jaettu nuoriin 3-18 vuotiaisiin ja aikuisiin vuotiaisiin. Luvut on saatu kansallisesta liikuntatutkimuksesta. Taulukosta 1 huomaa, että nuorten harrastajien määrä on pysynyt jokseenkin samana, kun taas aikuisten harrastajien määrä on kasvanut erittäin nopeasti. Vuodesta 1994 vuoteen 2006 mennessä aikuisten harrastajien määrä on kasvanut henkilöllä. TAULUKKO 1. Ratsastusta harrastavien määrä (Suomen kuntourheiluliitto 2006) ikä\vuosina vuotiaat vuotiaat

11 5 Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan hevosharrastus on lisännyt harrastajia vuosina n henkilöllä eli 31%. (Suomen kuntourheiluliitto 2006.) 2.2 Hevostalous Pohjanmaalla Pohjanmaan hevosjalostusliiton mukaan alueella on yhteensä n hevosta, joista n on suomenhevosia ja n lämminverisiä. Esimerkiksi asukkaan Nivalassa on lähes 250 hevosta. Luku on mielestäni melko suuri. (Pohjanmaan hevosjalostusliitto 2007.) Pohjanmaalla on 17 SRL:n hyväksymää ratsastuskoulua, 2 SRL:n hyväksymää harrastetallia sekä 41 ratsastusseuraa. Alueella on myös 2600 SRL:n henkilöjäsentä, joista alle 19- vuotiaita on 43,7% ja yli 19-vuotiaita on 56,3%. Pohjanmaan alueen henkilöjäsenten määrä SRL:n henkilöjäsenistä on 7,6%. Suurin osa SRL:n jäsenistöstä on Etelä-Suomesta, jossa henkilöjäseniä on 32,9% koko maan jäsenistä. (Suomen Ratsastajainliitto 2007.) Hevosharrastus on keskittynyt kaupungistuneeseen Etelä-Suomeen, vaikka hevosharrastuksen onkin aiemmin ajateltu olevan läheisessä suhteessa maaseutuun. Sillä on kuitenkin kasvava merkitys myös kaupunkien harrastustoiminnassa (Heiskanen 2004, 10). Etelä- Suomen hevosharrastajien suureen määrään vaikuttaa tietysti myös väestön keskittyminen etelään. Pohjanmaan SRL:n henkilöjäsenistä voi huomata aikuisten harrastajien määrän olevan suurempi kuin alle 19-vuotiaiden harrastajien. Pohjanmaalla ero nuorten ja aikuisten harrastajien määrän välillä ei ole kuitenkaan kovin suuri. (Suomen Ratsastajainliitto 2007.) 2.3 Hevosalan tunnetuimmat harrastuslajit Hevosilla voi harrastaa monella eri tavalla. Niillä voi ratsastaa, ajaa tai käyttää apuna töissä. Toisille hevoset ovat mukavia seuralaisia, joita saa hoitaa ja, joiden kanssa voi rentoutua. Kaupunkilaisetkin pääsevät lähemmäksi luontoa hevosten avulla.

12 6 Ennen teollistumista hevosia käytettiin apuna töissä. Ilman hevosta tila ei ollut kannattava. Yhä nykyäänkin vähemmistö hevosharrastajista vaalii näitä taitoja. Työhevosille on myös kisoja, joissa kilpailijat voivat mitata hevosensa taitoja. Meidän oma monipuolinen suomenhevosemme on usein käytössä työhevosena. Ravit ovat Suomen toiseksi seuratuin urheilulaji. Niissä käy vuosittain n katsojaa (Martin-Päivä & Mäenpää 2007). Raveissa ihminen istuu kärryillä, joita hevonen vetää. Ratsastuksessa lajeina ovat mm. koulu-, este-, kenttä-, lännen- ja matkaratsastus. Kouluratsastus on olympialaji, joka on lähtöisin ratsuväen opeista. Niistä ajoista kouluratsastus on kuitenkin kehittynyt paljon. Kouluratsastuksen tarkoituksena on saada hevonen kuuliaiseksi ja toimimaan pienillä avuilla. (Tähkämö 2006.) Esteratsastus on Suomessa suosituin ratsastuslaji. Siinä on tavoitteena suorittaa esterata mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Virheitä tulee mm. esteen pudottamisesta tai kieltäytymisestä. Kenttäratsastuksessa on useampia yksilösuorituksia. Kenttäratsastuskisoissa kisataan sekä koulu-, este- että kestävyyskokeilla. Kestävyyskokeessa on vähintään maastoesterata. Useamman päivän kilpailuissa mukana voi kuitenkin olla myös matkaosuus, nopea risuestelaukka sekä matkaosuus ravissa. (Tähkämö 2006.) Lännenratsastus pohjautuu karjapaimenten töihin. Yhä edelleen hevosia on työkäytössä karjatiloilla, koska löytyy paikkoja joihin koneet eivät pääse, mutta hevoset pääsevät. Lännenratsastuksessa pyritään yhteistyöhön hevosen kanssa. Hevosen tulisi tehdä työnsä mielellään. Lännenratsastuksen sisällä on useita alalajeja. Lännenratsastusta voisikin verrata englantilaistyyppiseen ratsastukseen, jonka alalajeiksi koulu-, este- ja kenttäratsastus kuuluvat. Lännenratsastus ei ole vielä kovin tunnettua Suomessa, mutta lisää suosiotaan koko ajan. Matkaratsastus lisää myös suosiotaan. Matkaratsastuskisat suoritetaan maastossa, jossa tavoitteena on ratsastaa tietty matka joko ihanneajassa tai mahdollisimman nopeasti. Suomessa matkat ovat km pitkiä. Kisassa arvostellaan hevosen kestävyyttä ja ratsastajan maastoratsastustaitoja. (Tähkämö 2006.)

13 7 3 ASIAKAS LIIKETOIMINNASSA Asiakas on välttämättömyys liiketoiminnalle. Ilman asiakasta, ei ole liiketoimintaa. Yrityksen lähtökohtana tulisi olla arvon tuottaminen asiakkaalle. (Korkeamäki, Lindström, Ryhänen, Saukkonen & Selinheimo 2002, 101.) 3.1 Tyytyväinen asiakas Asiakkaalla on valta valita. Nykyään vallalla on kuluttajanmarkkinat, jolloin asiakas saa valita runsaasta tarjonnasta haluamansa tuotteen tai palvelun. Markkinatalousjärjestelmä, tiedon saatavuus ja läpinäkyvyyden lisääntyminen lisäävät asiakkaan valinnan mahdollisuutta. Internet toimii tässä keskeisenä väylänä. Nämä kaikki lisäävät asiakkaan huomioinnin tärkeyttä. (Lehtinen 2004, 177.) Tyytyväinen asiakas kertoo saamastaan palvelusta keskimäärin kolmelle henkilölle, tyytymätön yhdelletoista. Heidän tekemänsä markkinointi on ilmaista ja tehokasta. Tyytyväinen asiakas palaa takaisin yritykseen ilman uutta markkinointia. Uuden asiakkaan hankkiminen on näin ollen suurempi kulu kuin nykyisen asiakkaan pitäminen. Asiakas kannattaa siis pitää tyytyväisenä. (Korkeamäki, ym. 2002, ) Pitääkseen asiakkaan tyytyväisenä tai saadakseen lisää asiakkaita, yrittäjän tulee tietää asiakkaiden odotukset palvelun suhteen. Asiakkaan odotuksia ohjaavat asiakkaan tarpeet ja toiveet. Tarpeet ovat tavallaan ongelmia, joille kaivataan ratkaisua. Ne kertovat, mitä asiakas haluaa. Tarpeiden lisäksi asiakkaalla on toiveita palvelun tai tuotteen toiminnasta tai laadusta. Nämä yhdessä tuottavat asiakkaan odotukset yrityksen suhteen. Odotuksiin vaikuttavat myös mm. markkinointiviestintä tai tuttavien kokemukset palvelusta tai tuotteesta. (Grönroos 2000, ) Yllättääkseen asiakkaan positiivisesti, yrityksen pitäisi ylittää hänen odotuksensa (Kotler 2005, 13). Ongelmana kuitenkin on, miten saada asiakas yllättymään positiivisesti yhä uudelleen. Mielestäni on tärkeintä, että yllättää asiakkaan positiivisesti asiakkaan tullessa yritykseen ensimmäistä kertaa. Lehtisen mukaan ensivaikutelmaan kannattaakin panostaa,

14 8 sillä sitä on vaikea muuttaa (Lehtinen 2004, 149). Positiivisen kuvan yrityksestä saa luotua olemalla näkyvästi parempi kuin kilpailijansa. Kilpailuedun voi saavuttaa huomioimalla asiakkaiden tarpeet ja suuntaamalla toimintaansa näiden suuntaan. Pysyäkseen parempana kuin kilpailijansa, yrityksen täytyy kuitenkin kehittyä ja uudistua jatkuvasti. Ensivaikutelman, markkinoinnin, brändin tai tuttujen antamien suositusten vaikutus voi olla jopa niin suuri, että kerran saatu huono kokemus ei vaikuta henkilön kokonaiskuvaan yrityksestä, vaan se on edelleen positiivinen. Kuitenkin yleensä yhden kielteisen kokemuksen saanut asiakas tarvitsee keskimäärin 12 myönteistä kokemusta ennen kuin kielteinen kokemus häipyy mielestä, jos yritys saa tilanteen korjaamiseen edes mahdollisuutta (Lahtinen & Isoviita 2004, 3). Asiakkaan tärkeys on huomattu luvun markkinointi keskittyy asiakkaaseen, jolloin markkinointi on usein ns. asiakassuhdemarkkinointia. Asiakkaan kanssa pyritään luomaan vuorovaikutussuhde, jolloin asiakas voi luottaa yritykseen ja valitsee tämän runsaasta tarjonnasta. (Raatikainen 2005, 18.) 3.2 Asiakassuhdemarkkinointi Hyvin suunniteltu asiakassuhdemarkkinointi perustuu tutkimuksiin ja analyyseihin (Bergström & Leppänen 2007, 248). Suunnittelun perustaksi tarvitaan tietoa asiakkaista. Tiedot asiakkaista voivat löytyä yrityksen asiakasrekisteristä. Jos sellaista ei kuitenkaan ole, voidaan toteuttaa markkinatutkimus potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden selvittämiseksi. Asiakastietokanta on menestyksekkään asiakassuhdemarkkinoinnin edellytys. Tietokantaan tallennetaan eri lähteistä tulevaa tietoa asiakkaista. Asiakkaasta saadaan tietoa aina, kun hän on vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa. Yritys saa sitä enemmän tietoa asiakkaasta, mitä kauemmin hän on ollut yrityksen asiakkaana. Saatuja tietoja voidaan sitten muokata ja käyttää hyväksi tarvittaessa. Henkilötietolain säädöksiä tulee kuitenkin noudattaa asiakastietoja kerättäessä. (Korkeamäki, ym. 2002, )

15 9 Saatujen tietojen mukaan asiakkaat ryhmitellään erilaisiin asiakassegmentteihin. Tämän jälkeen valitaan segmentit, jotka halutaan asiakkaiksi. Lisäksi asetetaan tavoitteet ja määritellään markkinointistrategia. Jokaiselle asiakassegmentille asetetaan omat tavoitteensa ja toteutustapansa. (Bergström & Leppänen 2007, 249.) Seuraavaksi suunnitellaan uusien asiakkaiden hankintakeinoja ja myynnin kasvattamiskeinoja. Jokaiselle asiakasryhmälle tehdään oma markkinointiohjelmansa. Suunnittelun jälkeen toimenpiteet toteutetaan. Lisäksi seurataan toteutusta, tuloksia, asiakkuuksien ja myynnin kehittymistä sekä tarvittaessa muutetaan toimintakeinoja. Tuloksille tulee olla määriteltynä tarkat mittarit, jotta niitä voidaan seurata ja verrata aiempiin arvoihin. Näin saadaan kehitettyä juuri oikeita asioita. (Bergström & Leppänen 2007, ) 3.3 Asiakassegmentointi Markkinoinnilla ei kannata tavoitella kaikkia asiakkaita, vaan tulisi löytää potentiaaliset asiakkaat omille tuotteilleen. Asiakkaiden ryhmittelyyn eli segmentointiin vaikuttaa mm. markkinoiva yritys ja tilanne. Ryhmittely voidaan tehdä mm. asiakassuhteen vaiheen, ostomäärän, ostotiheyden, asiakkaan tarpeiden tai asiakkaan arvon mukaan. Määritellyistä segmenteistä voidaan valita kannattavimmat, pitkäkestoisimmat ja suuria kertaostoja tekevät asiakkaat. Asiakassuhteen mittarina ei kuitenkaan tulisi käyttää pelkästään rahaa. (Bergström & Leppänen 2007, ) Markkinoiden tarkka tuntemus ja hyvin toteutettu asiakassegmentointi ovat edellytyksenä asiakassuhdemarkkinoinnille. Luokittelemalla henkilöt heidän tarpeidensa ja ostokäyttäytymisensä mukaan, voidaan koko ryhmälle käyttää juuri heille kohdistettua markkinointia. Yksilöllisesti kohdistettu markkinointi tavoittaa potentiaaliset asiakkaat paremmin. Jotta segmentointi olisi kannattavaa, ryhmien tulee kuitenkin olla riittävän suuria ja ne tulee voida tavoittaa helposti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Määritellyistä segmenteistä valitaan yrityksen käyttöön parhaiten sopivat. (Korkeamäki, ym. 2002, )

16 10 4 MARKKINATUTKIMUS Markkinatutkimus tarkoittaa kansainvälisen kauppakamarin määritelmän mukaan niiden tietojen kokoamista ja analysointia, jotka koskevat yksilöiden ja yhteisöjen taloudelliseen, yhteiskunnalliseen, poliittiseen, ja jokapäiväiseen toimintaan liittyvää käyttäytymistä, tarpeita, asenteita, mielipiteitä, motivaatioita jne. (Kivikangas & Vesanto 1996, 193.) Markkinatutkimuksia ja markkinointitutkimuksia luullaan usein samoiksi asioiksi. Näin ei kuitenkaan ole. Markkinatutkimus on yksi markkinointitutkimuksen muoto. Se selvittää markkinoiden rakennetta antamalla tietoa mm. asiakaskunnasta, kilpailijoista sekä markkinoiden tulevaisuuden näkymistä. (Kotler 1997, 114; Raatikainen 2005, 11.) Hyvä markkinatutkimus mittaa juuri selvitettävää asiaa, sen tulokset ovat luotettavia, tulokset ovat objektiivisesti tarkasteltuja, tutkimus on taloudellisesti järkevä, tutkimus on ajantasainen eikä sisällä epäolennaisuuksia (Lahtinen & Isoviita 1998, 26). Tutkimuksen tekijällä on suuri vaikutus näihin asioihin ja hänen tuleekin olla perehtynyt asiaan etukäteen. Näin säästytään mm. taloudellisilta menetyksiltä. 4.1 Tutkimuksen suunnittelu Ennen tutkimuksen toteuttamista täytyy tehdä pohjatyöt tutkimukselle sekä suunnitelma toteuttamista varten. Suunnitelmaan tulee sisältyä mm. tutkimuksen tavoitteet, aikataulu sekä mahdollinen budjetti. Hyvin suunniteltu tutkimus tulee varmemmin onnistumaan kuin ei lainkaan etukäteen suunniteltu tutkimus. Markkinatutkimusta tehtäessä aluksi tulee määrittää ja rajata ongelma, joka halutaan selvittää sekä asetetaan tavoitteet, jotka halutaan saavuttaa (Raatikainen 2005, 24-25). Näiden avulla tehdään suunnitelma tutkimuksen suorittamisesta. Tutkimus tulee rajata hyvin, jotta tuloksista saadaan selkeät. Tutkimuksen määrittelyssä tulee näin ollen keskittyä vain olennaisiin seikkoihin (Lahtinen & Isoviita 1998, 31).

17 11 Suunnitelman avuksi kannattaa hankkia tietoa tutkittavasta aiheesta, varsinkin sen ollessa tutkijalle melko tuntematon aihepiiri. Pohjatietoa voivat olla aiemmat tutkimukset aiheesta, tiedot kilpailijoista, ajantasaiset tiedot markkinatilanteesta, toimeksiantajalla jo olevat tiedot sekä ammattilehdet. Nämä toissijaiset eli jo olemassa olevat tiedot voivat auttaa ensisijaisen tiedon hankkimisessa ja toimivat pohjana tutkimukselle (Kotler 1997, 117). Suunnitteluvaiheessa ei saa unohtaa tutkimuksen toimeksiantajaa. Tutkimusongelman määrittäminen tehdään toimeksiantajan ja tutkijan kesken yhteistyössä, kun taas tutkimuksen toteuttaa tutkija ja tulokset hyödyntää toimeksiantaja (Mannermaa 1993, 85). Sekä toimeksiantajan että tutkijan tulisi tuntea markkinatutkimusta jonkin verran ennalta. Auttamalla toisiaan he saisivat näin määriteltyä tutkimusongelman niin, että sillä selvitettäisiin juuri oikeat asiat ja saavutettaisiin asetetut tavoitteet (Kotler & Armstrong 1990, 88). Tutkimuksen tavoitteen määrittelyn jälkeen sovitaan budjetista ja aikataulusta, päätetään tiedonkeruumenetelmä, määritetään perusjoukko ja otoskoko sekä valitaan tutkimusmenetelmä. Mahdollisesti tehdään myös tutkimustarjous, jos käytetään ulkopuolista tutkijaa. Suunnitelman valmistuttua se esitetään toimeksiantajalle. (Raatikainen 2005, 24; Lahtinen & Isoviita 1998, 39.) Budjetointi ja aikataulutus Budjetin ja aikataulun laatimiseen vaikuttaa tutkimusmenetelmä, tavoite, laajuus, kohderyhmä, tutkija ja tietojen tarkkuustavoite (Lahtinen & Isoviita 1998, 41). Budjetointi ja aikataulu liittyvät yleensä läheisesti toisiinsa, koska ajan kuluminen lisää kustannuksia (Raatikainen 2005, 35). Budjetointi on tärkeää, jotta tutkimuksen kustannukset saadaan pidettyä järkevissä rajoissa. Aikataulun suunnittelu ja pitäminen taas on tärkeää, jotta tutkimuksen tekeminen ei veny liian pitkäksi, jolloin tulokset saattavat jopa vanhentua.

18 Perusjoukko ja otos Tutkimuksen alkuvaiheessa tutkijan tulee päättää tutkimuksen laajuus aikataulun ja budjetin puitteissa. Tutkijan tulee päättää tutkitaanko koko perusjoukko vai otetaanko siitä otos. Perusjoukko tarkoittaa kaikkia tutkittavaan ryhmään kuuluvia. Jos perusjoukko on kovin suuri, sitä ei kannata tutkia kokonaan. Tällöin perusjoukosta valitaan otos, joka tutkitaan. Perusjoukko tulee rajata tarkasti, jotta se kuvaa juuri tutkittavaa asiaa. Tämä ei ole aina helppoa. Perusjoukko voi olla esimerkiksi kaikki yrityksen asiakkaat tai asiakkaat, jotka ovat ostaneet tiettyä tuotetta. (Lahtinen & Isoviita 1998, 50.) Jotta perusjoukkoa voidaan tutkia, täytyy löytää rekisteri, josta perusjoukosta tarvittavat tiedot löytyvät. Esimerkiksi yrityksen asiakasrekisteriä voidaan käyttää, jos siihen saadaan lupa. (Raatikainen 2005, 26.) Perusjoukon määrittämisen ja rekisterin löytämisen jälkeen täytyy määritellä otantayksikkö. Otantayksikkö voi olla esimerkiksi yksittäinen kuluttaja tai kokonainen kotitalous. Sen jälkeen päätetään otantamenetelmä, jolla perusjoukosta valitaan otos. Menetelmänä voi olla todennäköisyysotanta tai harkintaan perustuva otanta. (Lahtinen & Isoviita 1998, 55 Todennäköisyysotannassa kaikilla perusjoukon osilla on sama todennäköisyys tulla valituksiksi. Yksinkertaisesta satunnaisotantaa käytettäessä otoksen yksiköt valitaan täysin sattumanvaraisesti esimerkiksi arpomalla. Systemaattisessa eli tasaväliotannassa perusjoukosta valitaan otokseen yksiköt tasaisin välein. Tätä voidaan käyttää silloin, kun otantayksiköiden määrä on tiedossa ja tiedot ovat järjestyksessä jossain rekisterissä. Muita todennäköisyysotantamenetelmiä ovat ositettu otanta, ryväsotanta, moniasteinen satunnaisotanta ja lumipallo-otanta. (Lahtinen & Isoviita 1998, 57.) Harkinnanvaraista otosta kutsutaan usein näytteeksi, koska tutkijan näkemys vaikuttaa yksiköiden valintaan. Näin voidaan varmistaa, että tutkimukseen saadaan erilaisia yksiköitä oikeassa suhteessa. Harkinnanvaraisen näytteen tutkimus antaa joskus luotettavampia tuloksia kuin todennäköisyyksiin perustuva. Kiintiöpoiminnassa otantayksiköt valitaan kiintiöittäin tiettyjen perusteiden mukaan. Esimerkiksi 10 kappaletta vuotiaita ja 14 kap-

19 13 paletta vuotiaita. Lähtöosoitemenetelmässä valitaan ensimmäisestä osoitteesta lähtien esim. joka neljäs osoite kadulta. (Lahtinen & Isoviita 1998, 58; Raatikainen 2005, 32.) Otantamenetelmä valitaan perusjoukon koon, käytettävän tutkimusmenetelmän, tutkimuksen luonteen, tulosten täsmällisyys tavoitteen, aikataulun ja budjetin perusteella. (Lahtinen & Isoviita 1998, 58.) Otoskoko Luotettavuustaso ja budjetti vaikuttavat otoskoon valintaan. Otoskokoa määrittävät varsinkin luottamustaso, luottamusväli sekä tutkittavien tapausten osuus perusjoukosta. Lisäksi vaikuttaa myös perusjoukon koko. Luottamustaso kuvaa, miten tarkkoja tulosten halutaan olevan. Jotta tulos olisi oikein 95 % varmuudella, luotettavuus tason tulisi olla 95 %. Luotettavuustason nostaminen nostaa myös otoskokoa. Taulukossa 2 on esitetty eri luotettavuustasoja. Luotettavuustason tunnuslukua käytetään otoskokoa laskettaessa. (Lahtinen & Isoviita 1998, 52; Raatikainen 2005, 29.) TAULUKKO 2. Luotettavuustasoja (Raatikainen 2005, 29) Luotettavuustaso Luotettavuustason tunnusluku 99 2, , , , Otoksesta tehty markkinatutkimus ei anna täysin oikeaa tulosta vaan arvio. Tähän liittyen toinen otoskokoon vaikuttava tekijä on luottamusväli. Esimerkkinä tutkimus, jonka tuloksena olisi, että tietyn tuotteen ostaneita on kohderyhmässä 95 % varmuudella 25 % +/- 2 % eli %. Jos tulosta halutaan luotettavammaksi, täytyy luottamusväliä pienentää ja näin ollen otosta suurentaa. (Raatikainen 2005, 29.) Tutkittavien tapausten osuus perusjoukosta tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuinka monta prosenttia vastaajista on ostanut tiettyä tuotetta. Tutkimus tehdään tämän asian selvittämiseksi,

20 14 joten se täytyy arvioida ennen tutkimuksen suorittamista. Jos arviointi ei ole mahdollista, osuus arvioidaan 50 %:iin. (Lahtinen & Isoviita 1998, 53.) Perusjoukon koko ei vaikuta otoskokoon kovin paljon. Perusjoukon koon ylittäessä 5000 yksikköä, se ei vaikuta juuri lainkaan otoskokoa kasvattavasti. Mitä suurempi perusjoukko on, sitä pienempi suhteellinen otos riittää luotettavan tuloksen saamiseen. Otoskoon on oltava vähemmän kuin puolet perusjoukosta, koska suurempi määrä heikentää tulosten luotettavuutta. Jotta tuloksista voitaisiin tehdä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä, otoksen tulisi olla vähintään 50 yksikköä. (Lahtinen & Isoviita 1998, 53.) Otoskokoa suunniteltaessa tulee muistaa, että kaikki eivät suinkaan vastaa kyselyihin. Kaikkia vastauksia ei voida myös hyväksyä puutteellisten vastausten vuoksi. Tällöin on arvioitava mahdollinen poistuma ja lisättävä otoskokoa sen verran. (Lahtinen & Isoviita 1998, 54.) 2 A B (1 B) Otoksen koko voidaan laskea kaavalla, jossa A= halutun luotettavuustason 2 C tunnusluku (ks. taulukko 2), B= suhteellinen osuus ja C= luottamusvälin puolikas. (Raatikainen 2005, 30.) Tiedonkeruu- ja tutkimusmenetelmät Tietoa voidaan hankkia kirjoituspöytä- tai kenttätutkimuksella. Kirjoituspöytätutkimus tarkoittaa jo olemassa olevan tiedon hankkimista, joka kannattaa tehdä vähintään tutkimuksen alussa etsimällä pohjatietoa aiheesta. Tässä tiedon hankintatavassa olemassa olevaa tietoa jalostetaan yrityksen tarpeisiin sopivaksi. Kenttätutkimuksella taas hankitaan uutta, reaaliaikaista tietoa, jota ei ole vielä kerätty käsiteltäväksi. (Lahtinen & Isoviita 1998, ) Kenttätutkimusmenetelmät voidaan jakaa kahteen ryhmään: kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin menetelmiin. Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen tulokset ilmaistaan numeroilla esim. kiloina tai valuuttana. Tuloksia käsitellään tilastollisin menetelmin. Vastauksia

21 15 kvantitatiiviseen tutkimukseen tarvitaan riittävän paljon ja riittävän hyvin perusjoukon kattavasti. Tutkimus suoritetaan hyvin standardisoidussa muodossa esim. valmiita vaihtoehtoja sisältävällä lomakkeella. (Mannermaa 1993, ) Kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käytetään, kun tutkimuksen tuloksia ei saada numeeriseen muotoon tai tutkimuskohteiden luonnetta ei tunneta riittävän hyvin. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei tarvita niin suurta vastaajien määrää kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa käsitellään pientä tutkimuskohteiden joukkoa syvällisesti esim. henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Tämä vaatii tutkijalta paljon enemmän osallistumista kuin kvantitatiivinen tutkimus. (Mannermaa 1993, 88-89; Lahtinen & Isoviita 1998, 49.) Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät täydentävät toisiaan. Niitä on vaikea erottaa toisistaan tarkasti. Kvantitatiivista tutkimusta voidaan käyttää esimerkiksi kvalitatiivisen tutkimuksen edeltävänä vaiheena. Näin voidaan tehdä mm. käyttämällä laajaa kvantitatiivista tutkimusta luomaan kvalitatiivisessa haastattelussa käytettäviä vertailtavia ryhmiä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, ) Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimukset voidaan kuitenkin jakaa pääpiirteittäin seuraavasti. Lähinnä kvantitatiivisia tutkimuksia ovat mm. kysely- ja haastattelututkimukset, havainnointitutkimukset sekä kokeelliset tutkimukset. Kvalitatiivisia taas ovat syvä- ja teemahaastattelut, ryhmäkeskustelut sekä projektiiviset menetelmät. (Kivikangas & Vesanto 1996, 198; Lahtinen & Isoviita 1998, 49). Henkilökohtaisen haastattelun etuja ovat mm. suuri vastausprosentti (jopa %), väärinkäsitysmahdollisuuden vähäisyys, havaintomateriaalin käyttömahdollisuus sekä vastaamisen helppous. Haastattelija voi kuitenkin tietämättään vaikuttaa vastauksiin, jolloin ne vääristyvät. Henkilökohtaisessa haastattelussa suurta vastaajamäärää tavoiteltaessa haastattelijoita pitää olla runsaasti ja kustannukset ovat suuret. Henkilökohtaisissa haastatteluissa tutkijan pitääkin olla hyvin asiansa osaava välttääkseen virheet. Haastattelijan tulee kirjoittaa muistiin selvällä käsialalla käyttäen tarkasti samoja sanoja kuin vastaaja, kyselylomaketta ei tule näyttää vastaajalle ja haastattelijan tulee olla puolueeton. (Lahtinen & Isoviita 1998, 63-64; Raatikainen 2005, 33.)

22 16 Puhelinkysely on paras vaihtoehto saada tietoa nopeasti. Kustannukset ovat alhaisemmat kuin henkilökohtaisessa haastattelussa ja vastausprosentti on yleensä korkea. Haastattelu ei saa kuitenkaan kestää kovin kauan. Puhelinkyselyssä kannattaa olla valmiina selkeä lomakepohja tai tiedot voi syöttää suoraan koneelle. Haastattelijan tulee puhua selkeästi ja hitaasti sekä pyrkiä saamaan vastaaja kiinnostumaan aiheesta. (Kotler 1997, 123; Raatikainen, 33.) Kirjekyselyssä kaikki vastaajat saavat kysymykset samassa muodossa, eikä haastattelija pysty vaikuttamaan vastauksiin. Vastaajat pystyvät myös täyttämään kyselyn silloin kuin itse tahtovat. Vastausprosentti on kuitenkin yleensä alhainen (20-50%). Vastausprosenttiin vaikuttavat kohderyhmä, aihe, kysymysten määrä ja muoto, lomakkeen ulkoasu sekä vastaamisesta luvatut palkinnot. Vastausprosenttia voidaan nostaa karhuamalla. Se toistetaan yleensä kaksi kertaa ja viimeisellä kerralla laitetaan mukaan myös uusi lomake. Näin voidaan saada vastausprosentti nousemaan jopa prosenttiin. Jos kyselyn aiheena on jokin vastaajia kiinnostava aihe, vastausprosentti on usein korkeampi. (Lahtinen & Isoviita 1998, 67-68; Raatikainen 2005, 33; Hirsjärvi, ym. 2007, 191.) Kirjekyselyä tehtäessä kannattaa muistaa sen aiheuttamat kulut. Kyselyä lähetettäessä mukaan tulee laittaa myös saatekirje ja palautuskuori kyselyn vastauksen lähettämistä varten. Palautuskuoren postimaksu tulee olla maksettu. (Hirsjärvi, ym. 2007, 191.) Ryhmäkeskusteluissa on yleensä 8-10 henkilöä, jotka keskustelevat mielipiteistään, kokemuksistaan ja tunteistaan tutkittavaa asiaa kohtaan. Tavoitteena on, että ryhmä ohjaa itse keskustelua. Tutkija voi kuitenkin auttaa tarvittaessa. Tutkijan tehtävänä on kuitenkin lähinnä huomioida ryhmän ilmeitä ja eleitä. (Raatikainen 2005, 34; Kivikangas & Vesanto 1996, 199.) Muita tutkimustapoja ovat mm. teema- ja syvähaastattelu, informoitu kysely sekä paneelitutkimus. (Raatikainen 2005, )

23 Kenttätyöskentely Tutkimussuunnitelman laatimisen jälkeen voidaan ryhtyä toteuttamaan tutkimustyötä. Tiedon keräämiseen kannattaa panostaa, jotta saadaan mahdollisimman paljon vastauksia. (Raatikainen 2005.) Kyselylomakkeen laatiminen Epämääräinen ja heikosti laadittu lomake vähentää vastaajan mielenkiintoa. Saadakseen mahdollisimman paljon vastauksia, tutkijan tulee panostaa kyselylomakkeen valmistamiseen. (Hirsjärvi, ym. 2007, 193.) Kysymyksiä suunniteltaessa tulee pitää mielessä tavoite, jota pyritään saavuttamaan. Kysymysten tulee olla tarvittavia tietoja selvittäviä, koska ylimääräiset kysymykset eivät tuo mitään uutta tietoa, vaan kasvattavat lomakkeen pituutta. (Lahtinen & Isoviita 1998, 74.) Lomakkeen rakennetta suunniteltaessa tulisi huomioida: lomakkeen pituus kysymysten lukumäärä selkeys ulkoasu kysymysten järjestys (helpot kysymykset alkuun ja vaikeat tai arkaluontoiset loppuun, looginen eteneminen) kontrollikysymysten käyttäminen kysymysten ymmärrettävyys kysymysten muotoilu (mm. teitittely) kysymysten, väittämien, avoimien ja suljettujen kysymysten käyttäminen tilanteen mukaan (Lahtinen & Isoviita 1998, 75.) Kysymysten tulee olla selkeitä, yksityiskohtaisia, lyhyitä sekä yhtä asiaa kerrallaan selvittäviä. Kysymyksiä ei saa olla liikaa ja niiden järjestykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kirjekyselyyn vastaavien tulisi pystyä täyttämään lomake n. 15 minuutissa. Kysymysten

24 18 muotoiluun kannattaa myös käyttää aikaa, jotta kaikki vastaajat ymmärtävät kysymykset oikein. (Hirsjärvi, ym. 2007, ) Kyselylomakkeen laatija voi käyttää avoimia, monivalinta- tai asteikkokysymyksiä. Avoimissa kysymyksissä vastaaja saa mahdollisuuden ilmaista omia mielipiteitään juuri niin kuin haluaa. Vastaukset ovat kuitenkin erittäin vaihtelevia ja niitä voi olla vaikea ja hidas käsitellä. Monivalinta- ja asteikkokysymyksiin on nopea ja helppo vastata, joten nämä ovat vastaajia houkuttelevia. Näitä on myös paljon helpompi analysoida ja käsitellä. (Hirsjärvi, ym. 2007, ) Lomakkeen tulisi olla selkeä ja helposti täytettävissä. Sen tulisi herättää vastaajan kiinnostus ja olla mielenkiintoinen alusta loppuun. Lomakkeessa tulisi olla myös selkeät ohjeet vastaamiseen ellei niitä ole selitetty muualla esim. saatekirjeessä. (Hirsjärvi, ym. 2007, 199; Raatikainen 2005, 41.) Kyselylomake tulee vielä testata ennen vastaajille lähettämistä. Testaamisen jälkeen virheet korjataan. Näin turhat virheet jäävät pois. Korjattavia virheitä voivat olla esimerkiksi kysymysten järjestys tai lomakkeen pituus. (Lahtinen & Isoviita 1998, 83.) Lomakkeen lopussa kannattaa vielä kiittää vastauksista, pyytää varmistamaan, että kaikkiin kysymyksiin on vastattu ja painottaa lomakkeen palauttamisen tärkeyttä. (Lahtinen & Isoviita 1998, 84.) Kysely internetissä Kyselyn toteuttaminen internetissä on nopea ja kätevä tapa. Tietoja ei tarvitse erikseen tallentaa koneelle, koska kyselyn toteuttamisohjelma tekee tämän itse, jos sellainen on käytössä. Jos käytössä on kyselyn toteuttamiseen tarkoitettu ohjelma, kyselyn toteuttaminen on myös halpaa. Internet-kyselyssä ei tarvitse maksaa postimaksuja tai puhelinlaskuja. Tarvittavat ohjelmat ovat kuitenkin arvokkaita. Kaikilla ei ole pääsyä internetiin, joten vastausprosentti voi kärsiä. (Raatikainen 2005, 46.)

25 Saatekirje Saatekirjeen suunnittelu kannattaa tehdä huolella, koska sillä houkutellaan vastaajia täyttämään lomake. (Raatikainen 2005, 42.) Kirjekyselyissä tarvitaan saatekirje kertomaan perustietoja kyselystä. Siinä kerrotaan tutkimuksen tekijä, yhteystiedot lisätietoja varten ja vastaajien valintaperusteet. Lisäksi kannattaa mainita tutkimuksen aihepiiri, tavoitteet ja merkitys, koska vastaajat haluavat tietää vastaamisen merkityksen. Myös kyselyn palautuspäivä, vastaamiseen käytettävän ajan arvio sekä vastaus- ja palautusohjeet ovat tärkeitä saatekirjeessä mainittavia asioita. (Raatikainen 2005, ) Saatekirjeen tavoitteena on saada mahdollisimman paljon vastauksia. Siinä täytyy siis motivoida, herättää mielenkiinto ja rohkaista vastaamaan. Motivointi keinona voi olla arpajaisten järjestäminen vastanneiden kesken. Tällöin saatekirjeessä annetaan ohjeet arpajaisiin osallistumisesta. Kirjekyselyn saatekirjeessä kannattaa myös mainita palautuskirjeestä, jonka postimaksu on maksettu. (Raatikainen 2005, 42-43; Hirsjärvi, ym. 2007, 199.) Saatekirjeen postitusajankohtaan kannattaa kiinnittää huomiota, jotta vastauksia saataisiin mahdollisimman paljon. Kotiin lähetettäville kirjeille torstai voi olla hyvä lähetyspäivä, kun taas yrityksille ja muille vastaaville hyvä lähetyspäivä voi olla alkuviikosta. Joulun alla kyselyä ei kannata toteuttaa. (Hirsjärvi, ym. 2007, 199.) 4.3 Tulosten käsittely Tietojen keräämisen jälkeen ne käsitellään, analysoidaan sekä tehdään johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksista tehdään raportti toimeksiantajalle. (Raatikainen 2005.)

26 Analysointi Analysointivaiheen tarkoituksena on muokata tieto niin, että sen avulla saadaan selville tutkimuksen tavoitteena olleet asiat ja saadaan ratkaistua selvitettävänä ollut ongelma (Mannermaa 1993, 90). Ensin täytyy tarkistaa tiedot. Näin selvitetään, onko kerätyissä tiedoissa selviä virheitä tai puuttuuko jotain tietoja. Esimerkiksi postikyselyä käytettäessä tarkistetaan, täytyykö joitakin lomakkeita hylätä virheellisten tai puutteellisten merkintöjen vuoksi. Tietoja voidaan joutua täydentämään tai lomakkeita karhuamaan. Analysoimista varten tiedot järjestetään. Tietoja voidaan esimerkiksi joutua koodaamaan, jossa eri havaintoyksiköille annetaan jokin arvo. Näin tietoja voidaan verrata toisiinsa. (Hirsjärvi, ym. 2007, ) Valmiita ohjelmia käytettäessä, ohjelma voi laskea valmiiksi tarvittavia lukuja. Ohjelma voi myös tehdä valmiiksi taulukot ja kuvaajat, joista tuloksia on helpompi verrata. Ohjelman ovat kuitenkin usein kalliita ja analysoinnissa voi käyttää tavallista taulukkolaskentaohjelmaakin (Raatikainen 2005, 47). Aineiston analysointi kannattaa aloittaa mahdollisimman pian kenttätutkimuksen valmistumisen jälkeen. Näin tutkijan saamat tiedot eivät pääse unohtumaan ja aihe kiinnostaa tutkijaa enemmän. (Hirsjärvi, ym. 2007, 219.) Johtopäätökset Tutkimuksen analysoinnin tuloksena kerätyt tiedot ovat järjestyksessä numeroina. Sen jälkeen täytyy kuitenkin vielä tulkita tutkimuksen tulokset ja tehdä niistä johtopäätöksiä. (Hirsjärvi, ym. 2007, 224.) Tässä vaiheessa pohditaan myös tutkimuksen onnistumista. Arvioidaan mm. tutkijan oma tai tutkimusmenetelmän vaikutus tuloksiin. Tällöin mietitään myös tulosten oikeellisuutta. Tietysti pyritään myös vastaamaan alussa asetettuun tutkimusongelmaan ja pohtimaan tu-

27 21 losten merkitystä. Tutkimusprosessin tulisi päättyä toimintaohjeisiin, jotka on suunniteltu tutkimuksen pohjalta. (Hirsjärvi, ym. 2007, ; Raatikainen 2005, 50.) Raportti Tutkimuksen tulokset ja tutkimuksen kulku esitetään raportissa sanallisesti ja kuvioita käyttäen. Kvalitatiivisen tutkimuksen raportin tulisi kuvailla asioita ja ottaa kantaa. Kvantitatiivisen taas tulisi olla numeerinen ja täsmällinen. Raportin tulisi olla selkeä, jotta toimeksiantajan on helppo löytää tarvitsemansa tieto. (Raatikainen 2005, 48; Lahtinen & Isoviita 1998, 135.) Raportin tulisi sisältää perustiedot tutkimuksesta (mm. toimeksiantajat ja tutkimuksen tarkoitus), tutkimuksen kuvaus, tutkimuksen tulokset, johtopäätökset sekä yksityiskohtaiset tulokset. (Raatikainen 2005, 48; Lahtinen & Isoviita 1998, 135.) Viimeisenä vaiheena on raportin esittäminen asiaankuuluville henkilöille. Esityksessä ei tulisi olla liikaa numeroita ja tilastollisia tekniikoita, vaan suurimmat löydöt, joita tutkimuksella saavutettiin. Kuitenkin kuvioita ja taulukoita voi käyttää apuna asioiden kuvaamisessa. Raportti esitetään toimeksiantajalle päätöksenteon pohjaksi. Suullisessa esityksessä voidaan vielä pohtia tuloksia toimeksiantajan kanssa. (Kotler 1997, 124; Raatikainen 2005, 48; Lahtinen & Isoviita 1998, 137.)

28 22 5 KYSELYN TOTEUTUS Aloitin markkinatutkimuksen tekemisen tutkimalla teoriaa tutkimuksen tekemisestä. Lisäksi selvitin hevostalouden tunnuslukuja, jotta saisin tutkimukselle pohjan jo tiedossa olevista luvuista ja tutkimuksista. Minulla oli myös omakohtaista tietoa alasta oman hevosharrastukseni kautta. Tutkimusta suunnitellessani määrittelin ja rajasin tutkimuksen ongelman tarkasti, jotta saisin selvitettyä kyselyllä juuri tarvittavat asiat. Tutkimuksen alueeksi rajattiin Pohjois- Pohjanmaa, jotta kyselyn tuloksia pystyttäisiin soveltamaan mahdollisimman hyvin alueen hevostoiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä kehitysehdotus alueelle hevosen omistajien näkökulmasta. Kehitysehdotusta varten haluttiin tietää alueen nykytilanne, toiveet, tarpeet sekä parannusehdotukset. Lisäksi halusin selvittää tiedotuksen tehokkuutta, koska olin itse huomannut siinä puutteita. Halusin toteuttaa kyselyn hyvissä ajoin ennen joulua, koska jouluna kyselyyn ei olla innokkaita vastaamaan. Minulla oli siis aluksi melko tiukka aikataulu, koska aloitin toimeksiannon tekemisen marraskuun lopulla. Suunnittelin kirjoittavani käytännön osuuden tammikuun aikana, koska halusin kyselyn tulosten olevan vielä hyvin muistissa. Teorian suunnittelin kirjoittavani helmikuun aikana, jolloin työni olisi valmis helmikuun lopulla. Budjettini oli melko pieni, mutta sain onneksi apua Kuunvalontallilta, joka lupautui maksamaan kyselyn lähettämisestä aiheutuneet kulut. Pyrin kuitenkin pitämään kulut mahdollisimman pienenä. Kyselyni oli kvantitatiivinen, koska sen tulokset voidaan laskea numeerisesti ja tuloksia käsitellään tilastollisesti. Harkitsin aluksi kvantitatiivisen kirjekyselyn toteuttamista. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että budjettini pienuuden vuoksi kirjekysely olisi liian kallis toteuttaa. Jos olisin toteuttanut kirjekyselyn, olisin joutunut ostamaan kaksi kirjekuorta ja kaksi postimerkkiä - sekä kyselyn lähettämistä että palauttamista varten.

29 23 Minulla oli myös mahdollisuus käyttää Webropol-ohjelmaa, jolla kysely olisi helppo toteuttaa internetissä. Päädyin siis kyselyn toteuttamiseen internetissä. Päätin kuitenkin lähettää jonkin verran saatekirjeitä, jotta kohderyhmä löytäisi kyselyn paremmin. Kulut olivat kuitenkin huomattavasti pienemmät, koska minun ei tarvinnut ostaa kuin yksi postimerkki. Kirjekuoren ostamiseltakin säästyin, kun taitoin saatekirjeeni kahtia ja laitoin postimerkin sekä osoitteen paperin päälle. Aioin mainostaa kyselyä myös internetissä alan sivustoilla. Kyselyn perusjoukkona olivat hevosen omistajat Pohjois-Pohjanmaalla. Sain tiedot alueen hevosen omistajista Pohjanmaan hevosjalostusliitolta. Pohjanmaan alueella on 6457 hevosta Pohjanmaan hevosjalostusliiton tilaston mukaan. Valitsin tästä listasta otokseksi 100 henkilöä, joille lähetin saatekirjeen kyselyyn. Tilastossa oli listattu hevosen omistajat asuinpaikan mukaan. Samalla paikkakunnalla asuvat olivat peräkkäin. Käytin otoksen valitsemisessa systemaattista eli tasaväliotantaa saadakseni mahdollisimman hyvin koko alueen kattavan otoksen hevosen omistajista. Valitsin listasta (6457/100=64,57) 64 henkilön välein saatekirjeen saajat. Halusin välttää hevosia rahan ansainta tarkoituksessa pitäviä vastaajia, koska kyselyn tulokset olivat heille suunnattuja. Vastaajien halusin kuitenkin olevan lähinnä yksityisiä hevosen omistajia. Jos kohdalle sattunut hevosen omistaja omisti 5 hevosta tai enemmän, valitsin saatekirjeen saajaksi seuraavan hevosen omistajan. Näin ollen otoksesta tuli harkinnanvarainen näyte. Otos oli pieni budjetin pienuuden vuoksi. Toivoin kuitenkin saavani lisää vastaajia mainostamalla kyselyä internetissä. Otos ei siis rajannut vastaajia pois, vaan oli vain kyselyn saatekirjettä varten. Valmistin kyselyn (LIITE 1) internetissä Webropol-ohjelmalla. Kyselyn tekeminen vei vain pari viikkoa. Sinä aikana suunnittelin kysymykset, testasin lomakkeen parilla kohdealueeseen kuuluvalla ystävällä sekä tein tarvittavat muutokset lomakkeeseen. Halusin tehdä kyselystä lyhyen sekä helposti ja nopeasti täytettävän, jotta saisin mahdollisimman paljon vastauksia. Sainkin kaikki tarvittavat asiat sopimaan 22 kysymykseen. Käytin paljon monivalintakysymyksiä, jotta kyselyyn olisi nopea ja helppo vastata. Halusin kuitenkin saada hyviä ideoita hevostoiminnan kehittämiseen ja lisäsin kyselyyn myös useita vapaan sanan kysymyksiä, vaikka niitä neuvotaankin käyttämään harvoin. Webropol-

30 24 ohjelmalla oli helppo tehdä selkeä ja loogisesti etenevä lomake. Kyselyyn vastaaminen vei alle 10 min. Kuulun itse kyselyn kohderyhmään sekä markkinatutkimuksen hyödynsaajien kohderyhmään, koska olen hevosen omistaja ja mukana hevosalan seuratoiminnassa Pohjois- Pohjanmaalla. Näin ollen minun oli melko helppo kehittää kysymykset, joilla selvitettiin haluttuja asioita. Halusin arpoa kyselyyn vastanneiden kesken palkinnon, jotta motivoisin kohderyhmään kuuluvia vastaamaan kyselyyn. Sain onnekseni palkinnoille sponsoriksi Nivalan Agrimarketin, joka lahjoitti kaksi hevostarvikepakettia. Julkaisin kyselyn internetissä joulukuun alussa. Samalla lähetin myös saatekirjeet (LIITE 2) 100 hevosen omistajalle ja mainostin kyselyä internetissä. Vastausaikaa kyselyyn oli n. 2 viikkoa, jotta vastaaminen ei unohtuisi pitkän vastausajan vuoksi. Viimeinen vastauspäivä oli 16.12, joten onnistuin suorittamaan kyselyn hyvin ennen joulua. Kyselyyn vastasi yhteensä 234 henkilöä. Näistä osa ei kuitenkaan kuulunut kohderyhmään, vaan olivat Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelta. Valikoin kohderyhmään kuuluvat kysymällä, asuuko henkilö Pohjois-Pohjanmaalla. Jouduin siis hylkäämään osan vastauksista. Kohderyhmään kuuluvia vastaajia oli 159 kappaletta eli 67,9% vastanneista. Aihe oli ilmeisesti mielenkiintoinen suuresta vastausmäärästä päätellen. Vastaukset olivat suurimmaksi osaksi hyvin perusteellisia. Avoimiin kysymyksiin oli tullut paljon vastauksia. Kyselyajan loputtua arvoin Nivalan Agrimarketin lahjoittamat hevostavarapalkinnot ja lähetin ne voittajille postitse. Lähetin palkintojen mukana myös onnittelukirjeen (LIITE 3), jossa onnittelin voittajia ja kiitin osallistumisesta. Nämäkin postikulut sponsoroi Kuunvalontalli Kainuusta. Lisäksi tein ja toimitin kyselyn sponsoreille tiedotteen (LIITE 4), josta selvisi palkintojen voittajat. Näin sponsorit pystyivät halutessaan mainostamaan itseään kyseisellä tiedotteella.

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015 1 TEAM FINCHEVAL RY 2 JOHDANTO Toimintalinja on laadittu Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisohjelman mukaisesti vuodelle 2015. Toimintalinjasta käy ilmi asioita, jotka ovat seurallemme tärkeitä ja

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Ostaminen murroksessa

Ostaminen murroksessa Ostaminen murroksessa - miten se näkyy myymälässä Research Insight Finland Janne Numminen Tutkimuksen tavoitteet 1 Luoda 2 muotokuva suomalaisesta päivittäistavaroiden ostajasta. Ymmärtää kuluttajan ja

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Quality Agent Internet-kysely

Quality Agent Internet-kysely Nopea, nykyaikainen ja edullinen tapa hankkia asiakaspalautetta e000403_1 Internet-kyselyt valitulle kohderyhmälle Asiakastyytyväisyyden selvittämiseksi saat meiltä osuvat ratkaisut syvällisestä asiakastyytyväisyyden

Lisätiedot

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta.

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. SUOMENHEVONEN Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. Suomenhevonen Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen ja ainoa alkuperäinen kotimainen hevosrotu. Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000. Suomenhevosvarsoja syntyy

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Työn aiheen valintaan johtivat omat kokemukseni sekä hevosurheilun harrastajana että hevosalan koulutettuna työntekijänä kuin myös pitkä kokemus vapaaehtoisella

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta

Mielipiteet ydinvoimasta Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 12 Pauli Minkkinen 22262 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 28.2.-12.3.12 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 02

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015 Mielipiteet ydinvoimasta 2015 Sisältö sivu 1. Aineiston rakenne 3 2. Tutkimustulokset Yleissuhtautuminen ydinvoimaan energianlähteenä 5 Ydinvoiman hyväksyminen ilmastomuutoksen torjuntakeinona 11 3. Liitteet

Lisätiedot

Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana. Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm

Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana. Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm Postiluukku on mieluinen i media Suoramainonnalla puhuttelet henkilökohtaisesti ja erotut joukosta aktivoit it asiakkaasi

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Ratsastusseura Kopse Ry 31.5.2015 Toimintalinja 2015. Ratsastusseura Kopse Ry Toimintalinja

Ratsastusseura Kopse Ry 31.5.2015 Toimintalinja 2015. Ratsastusseura Kopse Ry Toimintalinja Ratsastusseura Kopse Ry Toimintalinja 1 Johdanto Seuramme valittiin Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisvalmennukseen syksyllä 2014. Tämän seurauksena teimme toimintalinjan luomaan selkeyttä seuran

Lisätiedot

Hevostalouden kannatteleva voima

Hevostalouden kannatteleva voima Hevostalouden kannatteleva voima Katariina Suvitaival 17.03.2011 Hevostutkimuksen päivä/ksu 1 Aiheen esittely Hevosala kasvaa - mihin se nojaa Koulutus TUKIPALVELUT Neuvonta Hallinto Tiedotus ERIKOISOSAAMINEN

Lisätiedot

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Minne Seppälä Avat 2014 Dokumentaatio 1 PROJEKTIN KUVAUS... 3 1.1 Projektin aloitus... 3 1.2 Aikataulu... 4 1.3 Kustannusarvio... 4 2 ULKOASU... 5 2.1

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

TOIMINTALINJA 2015 Rusko Riding Team ry.

TOIMINTALINJA 2015 Rusko Riding Team ry. TOIMINTALINJA 2015 Rusko Riding Team ry. - turvallisessa seurassa VISIO: Rusko Riding Team ry. (TeamRR) on aktiivinen ratsastusseura, joka palvelee niin yksityishevosten omistajia kuin ratsastuskoulun

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Ratsastus. - koko elämän harrastus

Ratsastus. - koko elämän harrastus Ratsastus - koko elämän harrastus Nouse ratsaille! Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Ratsastusta

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Vuoden Ratsastusseurat -kilpailu 2013 Teemalla koulutus ja osaaminen!

Vuoden Ratsastusseurat -kilpailu 2013 Teemalla koulutus ja osaaminen! Vuoden Ratsastusseurat -kilpailu 2013 Teemalla koulutus ja osaaminen! Hyvälle ratsastusseuralle jaetaan vuosittain tunnustuspalkinto laadukkaasta ja monipuolisesta seuratyöstä. Suomen Ratsastajainliitto

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS Opas onnistuneeseen osallistumiseen Suunnittele! Toteuta! Seuraa! Arvioi! = Paras ikinä saatu tulos! easyfairs.com easyfairs työkalupakki Tervetuloa näytteilleasettajaksi easyfairs

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen

Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen 1 Metropolia ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö Pertti Vilpas Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen Osa 1 Sisältö: 1. Kvantitatiivisen tutkimuksen perusteita.2 2. Määrällisen tutkimusprosessin vaiheet..3

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Suomen MarkkinointiTutkimusSeura 10.5.2010 Ilkka Rainio

Suomen MarkkinointiTutkimusSeura 10.5.2010 Ilkka Rainio Suomen MarkkinointiTutkimusSeura 10.5.2010 Ilkka Rainio Mikä on TNS Gallup Forum? Toiminta aloitettu vuonna 1989 GallupKanava - nimellä ja 1000:lla vastaajataloudella Tällä hetkellä 40.000 aktiivivastaajaa,

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Suomen Ratsastajainliitto ry Hämeen ratsastusjaosto Syyskokousmateriaali 2011 Kokouskutsu/esityslista Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Talousarvio

Suomen Ratsastajainliitto ry Hämeen ratsastusjaosto Syyskokousmateriaali 2011 Kokouskutsu/esityslista Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Talousarvio Suomen Ratsastajainliitto ry Hämeen ratsastusjaosto Syyskokousmateriaali 2011 Kokouskutsu/esityslista Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Talousarvio vuodelle 2012 Valtakirja SRL-HÄME ratsastusjaosto Tervetuloa

Lisätiedot

Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS

Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS tammikuu 2011 SISÄLLYS 1 OPINTOJAKSOPALAUTEJÄRJESTELMÄ 1 2 OPINTOJAKSOPALAUTTEEN ANTAMINEN 1 2.1 Kirjautuminen järjestelmään suoran kirjautumislinkin avulla

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita Kysely avoinna www.pesis.fi sivuilla 14.11.- 15.12.2012 Kyselyyn saatiin 93 vastausta Kysely oli osin yhtenevä SLU:n keväällä 2012 järjestämään kyselyyn (vertailukelpoisuus) Kyselyn tavoitteena oli: saada

Lisätiedot

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinnassa on neljän tyyppisiä dokumentteja: Tilaukset, laskut, lähetykset ja hyvityslaskut, Tilaus on ensimmäinen dokumentti, jonka joko ostaja on luonnut

Lisätiedot

GREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista. Taloustutkimus Oy. Kesäkuu 2010

GREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista. Taloustutkimus Oy. Kesäkuu 2010 GREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista Taloustutkimus Oy Kesäkuu 2010 Risto Nikunlaakso 2.6.2010 TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 21A - 22A / 2010 Tämän tutkimuksen on tehnyt

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Työpaja Työpaja on vertaisarviointiin soveltuva työkalu. Työpaja mahdollistaa töiden palautuksen ja niiden jakelun opiskelijoiden arvioitavaksi sekä arvioinnin antamisen. Laita Muokkaustila päälle ja lisää

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM - Ohjelmistoja digitaaliseen viestintään Koodiviidakko Oy Koodiviidakko Oy on digitaaliseen viestintään ja

Lisätiedot

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015 Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina Etsivän työn verkoston päivät 2015 11.6.2015 Selvittää hiv- ja hepatiitti C-infektioiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöitä

Lisätiedot

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014 Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Hankinta: LIIKKUMISTUTKIMUS 2014, Dnro 92/07/70/702/2014 Tässä Liikkumistutkimus 2014:n tekoa koskevaan tarjouspyyntöömme Dnro 92/07/70/702/2014 esitetyt kysymykset ja niihin

Lisätiedot

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen

Lisätiedot