Mervi Pakola KEHITYSEHDOTUS HEVOSALALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mervi Pakola KEHITYSEHDOTUS HEVOSALALLE"

Transkriptio

1 Mervi Pakola KEHITYSEHDOTUS HEVOSALALLE Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tuotantotalouden koulutusohjelma Helmikuu 2008

2 ESIPUHE Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Suomen Ratsastajainliiton Pohjois-Suomen jaos. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kehitysehdotus hevosalan toimijoille Pohjois- Pohjanmaan alueella markkinatutkimuksen pohjalta. Tahdon kiittää toimeksiantajaani Suomen Ratsastajainliiton Pohjois-Suomen jaosta mahdollisuudesta opinnäytetyön tekemiseen. Tahdon kiittää myös Suomen Ratsastajainliiton Pohjois-Suomen jaoksen yhteyshenkilöä ja Kuunvalon tallin omistajaa Pauliina Haatajaa, joka oli suurena apuna työn alkuvaiheilla ja rahoitti markkinatutkimuksen. Haluan kiittää myös Nivalan Agrimarketia, joka lahjoitti arvonnassa jaetut palkinnot. Kiitokset myös kauppatieteiden maisteri Marja-Liisa Kaakolle, joka toimi opinnäytetyöni valvojana. Haluan kiittää myös kaikkia muita opinnäytetyössäni auttaneita. Nivalassa Mervi Pakola

3 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska Koulutusohjelma Tuotantotalouden koulutusohjelma Työn nimi Kehitysehdotus hevosalalle Työn ohjaaja Marja-Liisa Kaakko Työelämäohjaaja Pauliina Haataja Tekijä Mervi Pakola Sivumäärä 59 + liitteet Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tehdä kehitysehdotus hevosalalle hevosen omistajien näkökulmasta. Kehitysehdotuksen pohjaksi tehtiin markkinatutkimus, joka selvitti alueen nykytilannetta, hevosen omistajien toiveita, tarpeita ja kehitysehdotuksia sekä tiedotuksen toimivuutta. Markkinatutkimuksen ja sitä kautta myös kehitysehdotuksen alueeksi rajattiin Pohjois-Pohjanmaa, jotta tulokset olisivat hyvin sovellettavissa alueelle. Hevostalous on kasvava ala, joten kehittämiselle on tarvetta. Aloitin kyselyn suunnittelemisen, tausta tietojen hakemisen sekä teoria tiedon etsimisen marraskuun 2007 lopulla. Markkinatutkimuksen kyselyn toteutin joulukuun 2007 alussa, jonka jälkeen aloin kirjoittaa ja analysoida tuloksia. Kyselyyn saivat vastata kaikki Pohjois-Pohjanmaan hevosen omistajat. Kirjoitin kehitysehdotuksen tammikuussa 2008 markkinatutkimuksen tulosten perusteella. Helmikuussa 2008 kirjoitin teorian, josta olin ottanut selvää jo opinnäytetyön alkuvaiheessa. Markkinatutkimus paljasti alueen hevosalan toiminnan kehitystarpeen. Hevosalan toiminnan laaja kirjo pakottaa yritykset huomioimaan asiakkaan yhä paremmin saadakseen asiakkaan juuri omaan yritykseensä. Hevosalan toimijoiden tulisi myös huomata suurimman asiakassegmentin muutos nuorista tytöistä aikuisiin naisiin. Kyselyn vastauksissa toivottiin uusien lajien kuten matkaratsastus ja lännenratsastus levittämistä alueelle. Yleisesti kyselyssä toivottiin erilaisia kursseja, valmennuksia, hevosen käytös- ja ratsukoulutusta sekä kattavan valikoiman omaavaa hevostarvikeliikettä. Kyselyssä selvisi myös, että tiedotus ei aina tavoita potentiaalisia asiakkaita. Siinäkin olisi parannettavaa. Kehitystyön toteuttaminen on nyt hevosalan toimijoiden käsissä. Asiasanat kehitysehdotus, markkinatutkimus, hevosala, asiakas

4 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA Date UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme Industrial Management Name of thesis Development suggestion for horse industry Instructor Pauliina Haataja Supervisor Marja-Liisa Kaakko Author Mervi Pakola Pages 59 + appendixes The subject of this thesis was to make development suggestion for horse industry from horse owner s point of view. For basis to this development suggestion I made market research which examined area s current situation, horse owner s wishes, needs, development suggestions and functionality of informing. I limited market research and development suggestion for Pohjois-Pohjanmaa s area so that results would be accurate for the area. Horse industry is increasing all the time so there is need for development. I started planning inquiry and finding information from horse industry and theory at the end of March I accomplished inquiry for market research at the beginning of December After that I started to write and analyze results. All horse owners from Pohjois-Pohjanmaa were allowed to answer the inquiry. Development suggestion I wrote in January 2008 from the basis of market research results. In February 2008, I wrote theory which I had already found out at the beginning of my thesis. Market research revealed horse industry s need of development. Horse industry s wide spectrum of companies forces them to consider customer better to get the customer in their own company. Horse industry actors should also notice the change in the largest customer group from little girls to adult women. In inquiry s answers they hoped spreading of new kind of riding styles, like distance riding and western riding, to the area. Generally they hoped for different kind of courses, clinics and behaviour and riding training for horses. They also hoped for a horse accessory shop with wide range of articles. The inquiry also revealed that informing doesn t always reach potential customers. Informing should also be developed. Execution of development is now at the hands of horse industry actors. Key words Development suggestion, market research, horse industry, customer

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYS 1 JOHDANTO HEVOSTALOUS Hevostalous koko Suomessa Hevostalous Pohjanmaalla Hevosalan tunnetuimmat harrastuslajit ASIAKAS LIIKETOIMINNASSA Tyytyväinen asiakas Asiakassuhdemarkkinointi Asiakassegmentointi MARKKINATUTKIMUS Tutkimuksen suunnittelu Budjetointi ja aikataulutus Perusjoukko ja otos Otoskoko Tiedonkeruu- ja tutkimusmenetelmät Kenttätyöskentely Kyselylomakkeen laatiminen Kysely internetissä Saatekirje Tulosten käsittely Analysointi Johtopäätökset Raportti KYSELYN TOTEUTUS KYSELYN ANALYSOINTI Peruskysymykset Ikäjakauma Sukupuoli Omistettujen hevosten lukumäärä Harrastettava laji Hevosten asuminen Palveluiden saatavuus tällä hetkellä Nykyiset hevosalan palvelut Hevosen omistajien huomiointi alueella Alueen hevostoiminta Tiedonkulku Tiedotuksen ongelmat Tiedottamisen kanavat Kiinnostuksen kohteet ja toiveet Kurssien ja valmennusten kiinnostavuus Muita kiinnostavia kursseja Palveluiden kiinnostavuus...40

6 6.5 Palveluiden käyttäminen Palveluiden käyttöaste Palvelun sijainti Rahan käyttö Hevostoiminnan kehittämisehdotuksia KEHITYSEHDOTUS Asiakas Asiakasryhmät Uudet lajit Täysihoitopalvelut Muut toivotut palvelut Tiedotus HEVOSALAN TOIMIJOILLE...56 LÄHTEET LIITEET

7 1 1 JOHDANTO Hevostalous on kasvava ala. Hevosten, hevosalan yritysten sekä hevosalan harrastajien lukumäärä on koko ajan kasvussa. Tämä lisää hevosalan kehittämisen ja tutkimisen tarvetta. Hevosalalta on tehty useita tutkimuksia, mutta hevosen omistajien tarpeet on usein jätetty huomiotta. Ratsastustalleja, joissa harrastavat yleensä hevosia omistamattomat, on maassamme runsaasti. Hevosen omistajille suunnattuja palveluita taas ei ole niin runsaasti. Tämä oli syynä hevosen omistajien tarpeiden selvittämiseen. Selvitys suoritetaan kyselylomakkeella, jossa selvitetään alueen nykytilanne, toiveet, tarpeet sekä kehitysehdotukset. Kyselyn avulla voidaan laatia kehitysehdotus alueen tallien, seurojen ja muiden hevosalan toimijoiden käyttöön. Näin he voivat parantaa toimintaansa huomioiden myös hevosten omistajat. Hevosalan rakenne on erilainen eri puolilla Suomea. Toimintaa on huomattavasti enemmän Etelä-Suomessa. Rajaamalla alue vain Pohjois-Pohjanmaahan, työn tulokset ovat tarkasti juuri tälle alueelle sovellettavissa. Työssä on käytetty markkinatutkimuksesta kertovaa kirjallisuutta, hevosalan kirjallisuutta ja internetistä löytyvää tietoa. Hevosalan kasvaessa myös siitä tehtävien tutkimusten määrä nousee, koska hevosalan tärkeys osana Suomen harrastus- ja urheilutoimintaa kasvaa. Näin ollen hevosalasta on saatavana monenlaista tutkimustietoa työni tueksi. Markkinatutkimuksen toimeksiantajana on Suomen Ratsastajainliiton Pohjois-Suomen jaos. Suomen Ratsastajainliitto Ry (SRL) on vuonna 1920 perustettu ratsastusurheilun ja -harrastuksen hallinto- sekä edunvalvontajärjestö. SRL on kansainvälisen ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationale:n (FEI) jäsen ja edustaja Suomessa.

8 2 2 HEVOSTALOUS Hevosia käytettiin aiemmin monissa eri tehtävissä. Hevonen toimi rahdinajossa, henkilöliikenteessä, sotakoneina sekä maatalouden työjuhtina. Nykyään hevoset ovat lähinnä harrastus- ja kilpailukäytössä. Hevosten määrä oli välillä todella alhainen, mutta nyt se on taas kasvussa. 2.1 Hevostalous koko Suomessa Korkeimmillaan Suomen hevosmäärä oli sodan jälkeen vuonna 1950, jolloin niitä oli lähes kappaletta. Tämän jälkeen hevosmäärä alkoi kuitenkin vähentyä maa- ja metsätalouden koneellistuessa. Matalimmillaan hevosmäärä on ollut vuoden 1980 vaihteessa, jolloin niitä oli vain kappaletta. (Pekka Lith 2006.) KUVIO 1. Hevosten määrä Suomessa vuosina (Hippos Ry 2006)

9 3 Kuviossa 1 on esitetty hevosten lukumäärä Suomessa vuosina Kuviosta huomaa hevosten määrän romahduksen useasta sadasta tuhannesta vain yksilöön. Nykyään hevosia käytetään lähinnä harrastus- ja kilpailutoimintaan. Hevosia käytetään terapiaratsuina, urheiluhevosina, jalostuksessa, harrasteratsuina ja vielä jonkin verran työhevosinakin. Suomessa lähes ihmisellä ja Ruotsissa jopa miljoonalla ihmisellä arvioidaan olevan jonkinlainen sidos hevostalouteen (Heiskanen 2004, 10). KUVIO 2. Hevosten määrä Suomessa vuosina (Hippos Ry 2006) Hevostalous on kasvussa. Kuviossa 2 on esitetty Suomen hevosmäärä vuodesta 1980 vuoteen Kuviosta huomaa, että hevosten määrä on ollut koko ajan kasvusuunnassa vuoden 1980 pohjalukemista lähtien. Suomessa on hevosen omistajia , hevosharrastajia (joista ratsastajia ja raviharrastajia) sekä hevosia Luvut ovat koko ajan kasvussa. Hevosten määrä kasvaa vuodessa n hevosella. Varsoja syntyy n vuodessa. Ulkomailta tuodaan n hevosta vuodessa. Vuonna 2006 kilpailevia ravihevosia oli 9200 kappaletta ja kilpailevia ratsuja 6000 kappaletta. (Martin-Päivä & Mäenpää 2007.)

10 4 Myös hevosalan yrittäjät lisääntyvät koko ajan. Uusia yrityksiä syntyy vuosittain kappaletta. Talleja on kappaletta, joista ¼ on yrityksiä. Vuonna 2005 hevosala työllisti osa- tai kokopäiväistä työntekijää. Hevosalan kasvu vaikuttaa välillisesti myös maatalouteen, koska kasvava hevosmäärä tarvitsee rehua. Hevostaloudessa liikkuu myös suuria rahavirtoja. Hevosiin sijoitetaan rahaa vuodessa n. 700 miljoonaa euroa. Tämä summa koostuu mm. investoinneista alalla. (Martin-Päivä & Mäenpää 2007.) Suurin osa suomenhevosista ja lämminverisistä on ravihevosia. Ravit vetävät paikalle myös paljon yleisöä. Vuonna 2005 ravien yleisömäärä oli lähes katsojaa. Ravit ovat toiseksi katsotuin urheilulaji. Vuonna 2005 hevospelien (toto ja veikkaus) kokonaisliikevaihto oli n. 250 miljoonaa euroa. (Pekka Lith 2006.) Hevosissa kiinnostaa luultavasti niiden monipuolisuus ja luonnonläheisyys. Niitä on myös vaikeampi kontrolloida kuin mekaanisesti toimivia koneita. Niissä riittää haastetta. Suomen Ratsastajainliiton (SRL) mukaan Suomessa on ratsastuksen harrastajia , joista on aikuisia ja yli henkeä on alle 18-vuotiaita. Ratsastajien ikärakenne on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Ennen harrastus oli lähinnä pienten tyttöjen harrastus, mutta viimeisten neljän vuoden aikana aikuisten harrastajien määrä on lisääntynyt 31%. (Suomen Ratsastajainliitto 2007.) Taulukossa 1 on esitetty ratsastusta harrastavien lukumäärät vuosina Harrastajien määrät on jaettu nuoriin 3-18 vuotiaisiin ja aikuisiin vuotiaisiin. Luvut on saatu kansallisesta liikuntatutkimuksesta. Taulukosta 1 huomaa, että nuorten harrastajien määrä on pysynyt jokseenkin samana, kun taas aikuisten harrastajien määrä on kasvanut erittäin nopeasti. Vuodesta 1994 vuoteen 2006 mennessä aikuisten harrastajien määrä on kasvanut henkilöllä. TAULUKKO 1. Ratsastusta harrastavien määrä (Suomen kuntourheiluliitto 2006) ikä\vuosina vuotiaat vuotiaat

11 5 Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan hevosharrastus on lisännyt harrastajia vuosina n henkilöllä eli 31%. (Suomen kuntourheiluliitto 2006.) 2.2 Hevostalous Pohjanmaalla Pohjanmaan hevosjalostusliiton mukaan alueella on yhteensä n hevosta, joista n on suomenhevosia ja n lämminverisiä. Esimerkiksi asukkaan Nivalassa on lähes 250 hevosta. Luku on mielestäni melko suuri. (Pohjanmaan hevosjalostusliitto 2007.) Pohjanmaalla on 17 SRL:n hyväksymää ratsastuskoulua, 2 SRL:n hyväksymää harrastetallia sekä 41 ratsastusseuraa. Alueella on myös 2600 SRL:n henkilöjäsentä, joista alle 19- vuotiaita on 43,7% ja yli 19-vuotiaita on 56,3%. Pohjanmaan alueen henkilöjäsenten määrä SRL:n henkilöjäsenistä on 7,6%. Suurin osa SRL:n jäsenistöstä on Etelä-Suomesta, jossa henkilöjäseniä on 32,9% koko maan jäsenistä. (Suomen Ratsastajainliitto 2007.) Hevosharrastus on keskittynyt kaupungistuneeseen Etelä-Suomeen, vaikka hevosharrastuksen onkin aiemmin ajateltu olevan läheisessä suhteessa maaseutuun. Sillä on kuitenkin kasvava merkitys myös kaupunkien harrastustoiminnassa (Heiskanen 2004, 10). Etelä- Suomen hevosharrastajien suureen määrään vaikuttaa tietysti myös väestön keskittyminen etelään. Pohjanmaan SRL:n henkilöjäsenistä voi huomata aikuisten harrastajien määrän olevan suurempi kuin alle 19-vuotiaiden harrastajien. Pohjanmaalla ero nuorten ja aikuisten harrastajien määrän välillä ei ole kuitenkaan kovin suuri. (Suomen Ratsastajainliitto 2007.) 2.3 Hevosalan tunnetuimmat harrastuslajit Hevosilla voi harrastaa monella eri tavalla. Niillä voi ratsastaa, ajaa tai käyttää apuna töissä. Toisille hevoset ovat mukavia seuralaisia, joita saa hoitaa ja, joiden kanssa voi rentoutua. Kaupunkilaisetkin pääsevät lähemmäksi luontoa hevosten avulla.

12 6 Ennen teollistumista hevosia käytettiin apuna töissä. Ilman hevosta tila ei ollut kannattava. Yhä nykyäänkin vähemmistö hevosharrastajista vaalii näitä taitoja. Työhevosille on myös kisoja, joissa kilpailijat voivat mitata hevosensa taitoja. Meidän oma monipuolinen suomenhevosemme on usein käytössä työhevosena. Ravit ovat Suomen toiseksi seuratuin urheilulaji. Niissä käy vuosittain n katsojaa (Martin-Päivä & Mäenpää 2007). Raveissa ihminen istuu kärryillä, joita hevonen vetää. Ratsastuksessa lajeina ovat mm. koulu-, este-, kenttä-, lännen- ja matkaratsastus. Kouluratsastus on olympialaji, joka on lähtöisin ratsuväen opeista. Niistä ajoista kouluratsastus on kuitenkin kehittynyt paljon. Kouluratsastuksen tarkoituksena on saada hevonen kuuliaiseksi ja toimimaan pienillä avuilla. (Tähkämö 2006.) Esteratsastus on Suomessa suosituin ratsastuslaji. Siinä on tavoitteena suorittaa esterata mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Virheitä tulee mm. esteen pudottamisesta tai kieltäytymisestä. Kenttäratsastuksessa on useampia yksilösuorituksia. Kenttäratsastuskisoissa kisataan sekä koulu-, este- että kestävyyskokeilla. Kestävyyskokeessa on vähintään maastoesterata. Useamman päivän kilpailuissa mukana voi kuitenkin olla myös matkaosuus, nopea risuestelaukka sekä matkaosuus ravissa. (Tähkämö 2006.) Lännenratsastus pohjautuu karjapaimenten töihin. Yhä edelleen hevosia on työkäytössä karjatiloilla, koska löytyy paikkoja joihin koneet eivät pääse, mutta hevoset pääsevät. Lännenratsastuksessa pyritään yhteistyöhön hevosen kanssa. Hevosen tulisi tehdä työnsä mielellään. Lännenratsastuksen sisällä on useita alalajeja. Lännenratsastusta voisikin verrata englantilaistyyppiseen ratsastukseen, jonka alalajeiksi koulu-, este- ja kenttäratsastus kuuluvat. Lännenratsastus ei ole vielä kovin tunnettua Suomessa, mutta lisää suosiotaan koko ajan. Matkaratsastus lisää myös suosiotaan. Matkaratsastuskisat suoritetaan maastossa, jossa tavoitteena on ratsastaa tietty matka joko ihanneajassa tai mahdollisimman nopeasti. Suomessa matkat ovat km pitkiä. Kisassa arvostellaan hevosen kestävyyttä ja ratsastajan maastoratsastustaitoja. (Tähkämö 2006.)

13 7 3 ASIAKAS LIIKETOIMINNASSA Asiakas on välttämättömyys liiketoiminnalle. Ilman asiakasta, ei ole liiketoimintaa. Yrityksen lähtökohtana tulisi olla arvon tuottaminen asiakkaalle. (Korkeamäki, Lindström, Ryhänen, Saukkonen & Selinheimo 2002, 101.) 3.1 Tyytyväinen asiakas Asiakkaalla on valta valita. Nykyään vallalla on kuluttajanmarkkinat, jolloin asiakas saa valita runsaasta tarjonnasta haluamansa tuotteen tai palvelun. Markkinatalousjärjestelmä, tiedon saatavuus ja läpinäkyvyyden lisääntyminen lisäävät asiakkaan valinnan mahdollisuutta. Internet toimii tässä keskeisenä väylänä. Nämä kaikki lisäävät asiakkaan huomioinnin tärkeyttä. (Lehtinen 2004, 177.) Tyytyväinen asiakas kertoo saamastaan palvelusta keskimäärin kolmelle henkilölle, tyytymätön yhdelletoista. Heidän tekemänsä markkinointi on ilmaista ja tehokasta. Tyytyväinen asiakas palaa takaisin yritykseen ilman uutta markkinointia. Uuden asiakkaan hankkiminen on näin ollen suurempi kulu kuin nykyisen asiakkaan pitäminen. Asiakas kannattaa siis pitää tyytyväisenä. (Korkeamäki, ym. 2002, ) Pitääkseen asiakkaan tyytyväisenä tai saadakseen lisää asiakkaita, yrittäjän tulee tietää asiakkaiden odotukset palvelun suhteen. Asiakkaan odotuksia ohjaavat asiakkaan tarpeet ja toiveet. Tarpeet ovat tavallaan ongelmia, joille kaivataan ratkaisua. Ne kertovat, mitä asiakas haluaa. Tarpeiden lisäksi asiakkaalla on toiveita palvelun tai tuotteen toiminnasta tai laadusta. Nämä yhdessä tuottavat asiakkaan odotukset yrityksen suhteen. Odotuksiin vaikuttavat myös mm. markkinointiviestintä tai tuttavien kokemukset palvelusta tai tuotteesta. (Grönroos 2000, ) Yllättääkseen asiakkaan positiivisesti, yrityksen pitäisi ylittää hänen odotuksensa (Kotler 2005, 13). Ongelmana kuitenkin on, miten saada asiakas yllättymään positiivisesti yhä uudelleen. Mielestäni on tärkeintä, että yllättää asiakkaan positiivisesti asiakkaan tullessa yritykseen ensimmäistä kertaa. Lehtisen mukaan ensivaikutelmaan kannattaakin panostaa,

14 8 sillä sitä on vaikea muuttaa (Lehtinen 2004, 149). Positiivisen kuvan yrityksestä saa luotua olemalla näkyvästi parempi kuin kilpailijansa. Kilpailuedun voi saavuttaa huomioimalla asiakkaiden tarpeet ja suuntaamalla toimintaansa näiden suuntaan. Pysyäkseen parempana kuin kilpailijansa, yrityksen täytyy kuitenkin kehittyä ja uudistua jatkuvasti. Ensivaikutelman, markkinoinnin, brändin tai tuttujen antamien suositusten vaikutus voi olla jopa niin suuri, että kerran saatu huono kokemus ei vaikuta henkilön kokonaiskuvaan yrityksestä, vaan se on edelleen positiivinen. Kuitenkin yleensä yhden kielteisen kokemuksen saanut asiakas tarvitsee keskimäärin 12 myönteistä kokemusta ennen kuin kielteinen kokemus häipyy mielestä, jos yritys saa tilanteen korjaamiseen edes mahdollisuutta (Lahtinen & Isoviita 2004, 3). Asiakkaan tärkeys on huomattu luvun markkinointi keskittyy asiakkaaseen, jolloin markkinointi on usein ns. asiakassuhdemarkkinointia. Asiakkaan kanssa pyritään luomaan vuorovaikutussuhde, jolloin asiakas voi luottaa yritykseen ja valitsee tämän runsaasta tarjonnasta. (Raatikainen 2005, 18.) 3.2 Asiakassuhdemarkkinointi Hyvin suunniteltu asiakassuhdemarkkinointi perustuu tutkimuksiin ja analyyseihin (Bergström & Leppänen 2007, 248). Suunnittelun perustaksi tarvitaan tietoa asiakkaista. Tiedot asiakkaista voivat löytyä yrityksen asiakasrekisteristä. Jos sellaista ei kuitenkaan ole, voidaan toteuttaa markkinatutkimus potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden selvittämiseksi. Asiakastietokanta on menestyksekkään asiakassuhdemarkkinoinnin edellytys. Tietokantaan tallennetaan eri lähteistä tulevaa tietoa asiakkaista. Asiakkaasta saadaan tietoa aina, kun hän on vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa. Yritys saa sitä enemmän tietoa asiakkaasta, mitä kauemmin hän on ollut yrityksen asiakkaana. Saatuja tietoja voidaan sitten muokata ja käyttää hyväksi tarvittaessa. Henkilötietolain säädöksiä tulee kuitenkin noudattaa asiakastietoja kerättäessä. (Korkeamäki, ym. 2002, )

15 9 Saatujen tietojen mukaan asiakkaat ryhmitellään erilaisiin asiakassegmentteihin. Tämän jälkeen valitaan segmentit, jotka halutaan asiakkaiksi. Lisäksi asetetaan tavoitteet ja määritellään markkinointistrategia. Jokaiselle asiakassegmentille asetetaan omat tavoitteensa ja toteutustapansa. (Bergström & Leppänen 2007, 249.) Seuraavaksi suunnitellaan uusien asiakkaiden hankintakeinoja ja myynnin kasvattamiskeinoja. Jokaiselle asiakasryhmälle tehdään oma markkinointiohjelmansa. Suunnittelun jälkeen toimenpiteet toteutetaan. Lisäksi seurataan toteutusta, tuloksia, asiakkuuksien ja myynnin kehittymistä sekä tarvittaessa muutetaan toimintakeinoja. Tuloksille tulee olla määriteltynä tarkat mittarit, jotta niitä voidaan seurata ja verrata aiempiin arvoihin. Näin saadaan kehitettyä juuri oikeita asioita. (Bergström & Leppänen 2007, ) 3.3 Asiakassegmentointi Markkinoinnilla ei kannata tavoitella kaikkia asiakkaita, vaan tulisi löytää potentiaaliset asiakkaat omille tuotteilleen. Asiakkaiden ryhmittelyyn eli segmentointiin vaikuttaa mm. markkinoiva yritys ja tilanne. Ryhmittely voidaan tehdä mm. asiakassuhteen vaiheen, ostomäärän, ostotiheyden, asiakkaan tarpeiden tai asiakkaan arvon mukaan. Määritellyistä segmenteistä voidaan valita kannattavimmat, pitkäkestoisimmat ja suuria kertaostoja tekevät asiakkaat. Asiakassuhteen mittarina ei kuitenkaan tulisi käyttää pelkästään rahaa. (Bergström & Leppänen 2007, ) Markkinoiden tarkka tuntemus ja hyvin toteutettu asiakassegmentointi ovat edellytyksenä asiakassuhdemarkkinoinnille. Luokittelemalla henkilöt heidän tarpeidensa ja ostokäyttäytymisensä mukaan, voidaan koko ryhmälle käyttää juuri heille kohdistettua markkinointia. Yksilöllisesti kohdistettu markkinointi tavoittaa potentiaaliset asiakkaat paremmin. Jotta segmentointi olisi kannattavaa, ryhmien tulee kuitenkin olla riittävän suuria ja ne tulee voida tavoittaa helposti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Määritellyistä segmenteistä valitaan yrityksen käyttöön parhaiten sopivat. (Korkeamäki, ym. 2002, )

16 10 4 MARKKINATUTKIMUS Markkinatutkimus tarkoittaa kansainvälisen kauppakamarin määritelmän mukaan niiden tietojen kokoamista ja analysointia, jotka koskevat yksilöiden ja yhteisöjen taloudelliseen, yhteiskunnalliseen, poliittiseen, ja jokapäiväiseen toimintaan liittyvää käyttäytymistä, tarpeita, asenteita, mielipiteitä, motivaatioita jne. (Kivikangas & Vesanto 1996, 193.) Markkinatutkimuksia ja markkinointitutkimuksia luullaan usein samoiksi asioiksi. Näin ei kuitenkaan ole. Markkinatutkimus on yksi markkinointitutkimuksen muoto. Se selvittää markkinoiden rakennetta antamalla tietoa mm. asiakaskunnasta, kilpailijoista sekä markkinoiden tulevaisuuden näkymistä. (Kotler 1997, 114; Raatikainen 2005, 11.) Hyvä markkinatutkimus mittaa juuri selvitettävää asiaa, sen tulokset ovat luotettavia, tulokset ovat objektiivisesti tarkasteltuja, tutkimus on taloudellisesti järkevä, tutkimus on ajantasainen eikä sisällä epäolennaisuuksia (Lahtinen & Isoviita 1998, 26). Tutkimuksen tekijällä on suuri vaikutus näihin asioihin ja hänen tuleekin olla perehtynyt asiaan etukäteen. Näin säästytään mm. taloudellisilta menetyksiltä. 4.1 Tutkimuksen suunnittelu Ennen tutkimuksen toteuttamista täytyy tehdä pohjatyöt tutkimukselle sekä suunnitelma toteuttamista varten. Suunnitelmaan tulee sisältyä mm. tutkimuksen tavoitteet, aikataulu sekä mahdollinen budjetti. Hyvin suunniteltu tutkimus tulee varmemmin onnistumaan kuin ei lainkaan etukäteen suunniteltu tutkimus. Markkinatutkimusta tehtäessä aluksi tulee määrittää ja rajata ongelma, joka halutaan selvittää sekä asetetaan tavoitteet, jotka halutaan saavuttaa (Raatikainen 2005, 24-25). Näiden avulla tehdään suunnitelma tutkimuksen suorittamisesta. Tutkimus tulee rajata hyvin, jotta tuloksista saadaan selkeät. Tutkimuksen määrittelyssä tulee näin ollen keskittyä vain olennaisiin seikkoihin (Lahtinen & Isoviita 1998, 31).

17 11 Suunnitelman avuksi kannattaa hankkia tietoa tutkittavasta aiheesta, varsinkin sen ollessa tutkijalle melko tuntematon aihepiiri. Pohjatietoa voivat olla aiemmat tutkimukset aiheesta, tiedot kilpailijoista, ajantasaiset tiedot markkinatilanteesta, toimeksiantajalla jo olevat tiedot sekä ammattilehdet. Nämä toissijaiset eli jo olemassa olevat tiedot voivat auttaa ensisijaisen tiedon hankkimisessa ja toimivat pohjana tutkimukselle (Kotler 1997, 117). Suunnitteluvaiheessa ei saa unohtaa tutkimuksen toimeksiantajaa. Tutkimusongelman määrittäminen tehdään toimeksiantajan ja tutkijan kesken yhteistyössä, kun taas tutkimuksen toteuttaa tutkija ja tulokset hyödyntää toimeksiantaja (Mannermaa 1993, 85). Sekä toimeksiantajan että tutkijan tulisi tuntea markkinatutkimusta jonkin verran ennalta. Auttamalla toisiaan he saisivat näin määriteltyä tutkimusongelman niin, että sillä selvitettäisiin juuri oikeat asiat ja saavutettaisiin asetetut tavoitteet (Kotler & Armstrong 1990, 88). Tutkimuksen tavoitteen määrittelyn jälkeen sovitaan budjetista ja aikataulusta, päätetään tiedonkeruumenetelmä, määritetään perusjoukko ja otoskoko sekä valitaan tutkimusmenetelmä. Mahdollisesti tehdään myös tutkimustarjous, jos käytetään ulkopuolista tutkijaa. Suunnitelman valmistuttua se esitetään toimeksiantajalle. (Raatikainen 2005, 24; Lahtinen & Isoviita 1998, 39.) Budjetointi ja aikataulutus Budjetin ja aikataulun laatimiseen vaikuttaa tutkimusmenetelmä, tavoite, laajuus, kohderyhmä, tutkija ja tietojen tarkkuustavoite (Lahtinen & Isoviita 1998, 41). Budjetointi ja aikataulu liittyvät yleensä läheisesti toisiinsa, koska ajan kuluminen lisää kustannuksia (Raatikainen 2005, 35). Budjetointi on tärkeää, jotta tutkimuksen kustannukset saadaan pidettyä järkevissä rajoissa. Aikataulun suunnittelu ja pitäminen taas on tärkeää, jotta tutkimuksen tekeminen ei veny liian pitkäksi, jolloin tulokset saattavat jopa vanhentua.

18 Perusjoukko ja otos Tutkimuksen alkuvaiheessa tutkijan tulee päättää tutkimuksen laajuus aikataulun ja budjetin puitteissa. Tutkijan tulee päättää tutkitaanko koko perusjoukko vai otetaanko siitä otos. Perusjoukko tarkoittaa kaikkia tutkittavaan ryhmään kuuluvia. Jos perusjoukko on kovin suuri, sitä ei kannata tutkia kokonaan. Tällöin perusjoukosta valitaan otos, joka tutkitaan. Perusjoukko tulee rajata tarkasti, jotta se kuvaa juuri tutkittavaa asiaa. Tämä ei ole aina helppoa. Perusjoukko voi olla esimerkiksi kaikki yrityksen asiakkaat tai asiakkaat, jotka ovat ostaneet tiettyä tuotetta. (Lahtinen & Isoviita 1998, 50.) Jotta perusjoukkoa voidaan tutkia, täytyy löytää rekisteri, josta perusjoukosta tarvittavat tiedot löytyvät. Esimerkiksi yrityksen asiakasrekisteriä voidaan käyttää, jos siihen saadaan lupa. (Raatikainen 2005, 26.) Perusjoukon määrittämisen ja rekisterin löytämisen jälkeen täytyy määritellä otantayksikkö. Otantayksikkö voi olla esimerkiksi yksittäinen kuluttaja tai kokonainen kotitalous. Sen jälkeen päätetään otantamenetelmä, jolla perusjoukosta valitaan otos. Menetelmänä voi olla todennäköisyysotanta tai harkintaan perustuva otanta. (Lahtinen & Isoviita 1998, 55 Todennäköisyysotannassa kaikilla perusjoukon osilla on sama todennäköisyys tulla valituksiksi. Yksinkertaisesta satunnaisotantaa käytettäessä otoksen yksiköt valitaan täysin sattumanvaraisesti esimerkiksi arpomalla. Systemaattisessa eli tasaväliotannassa perusjoukosta valitaan otokseen yksiköt tasaisin välein. Tätä voidaan käyttää silloin, kun otantayksiköiden määrä on tiedossa ja tiedot ovat järjestyksessä jossain rekisterissä. Muita todennäköisyysotantamenetelmiä ovat ositettu otanta, ryväsotanta, moniasteinen satunnaisotanta ja lumipallo-otanta. (Lahtinen & Isoviita 1998, 57.) Harkinnanvaraista otosta kutsutaan usein näytteeksi, koska tutkijan näkemys vaikuttaa yksiköiden valintaan. Näin voidaan varmistaa, että tutkimukseen saadaan erilaisia yksiköitä oikeassa suhteessa. Harkinnanvaraisen näytteen tutkimus antaa joskus luotettavampia tuloksia kuin todennäköisyyksiin perustuva. Kiintiöpoiminnassa otantayksiköt valitaan kiintiöittäin tiettyjen perusteiden mukaan. Esimerkiksi 10 kappaletta vuotiaita ja 14 kap-

19 13 paletta vuotiaita. Lähtöosoitemenetelmässä valitaan ensimmäisestä osoitteesta lähtien esim. joka neljäs osoite kadulta. (Lahtinen & Isoviita 1998, 58; Raatikainen 2005, 32.) Otantamenetelmä valitaan perusjoukon koon, käytettävän tutkimusmenetelmän, tutkimuksen luonteen, tulosten täsmällisyys tavoitteen, aikataulun ja budjetin perusteella. (Lahtinen & Isoviita 1998, 58.) Otoskoko Luotettavuustaso ja budjetti vaikuttavat otoskoon valintaan. Otoskokoa määrittävät varsinkin luottamustaso, luottamusväli sekä tutkittavien tapausten osuus perusjoukosta. Lisäksi vaikuttaa myös perusjoukon koko. Luottamustaso kuvaa, miten tarkkoja tulosten halutaan olevan. Jotta tulos olisi oikein 95 % varmuudella, luotettavuus tason tulisi olla 95 %. Luotettavuustason nostaminen nostaa myös otoskokoa. Taulukossa 2 on esitetty eri luotettavuustasoja. Luotettavuustason tunnuslukua käytetään otoskokoa laskettaessa. (Lahtinen & Isoviita 1998, 52; Raatikainen 2005, 29.) TAULUKKO 2. Luotettavuustasoja (Raatikainen 2005, 29) Luotettavuustaso Luotettavuustason tunnusluku 99 2, , , , Otoksesta tehty markkinatutkimus ei anna täysin oikeaa tulosta vaan arvio. Tähän liittyen toinen otoskokoon vaikuttava tekijä on luottamusväli. Esimerkkinä tutkimus, jonka tuloksena olisi, että tietyn tuotteen ostaneita on kohderyhmässä 95 % varmuudella 25 % +/- 2 % eli %. Jos tulosta halutaan luotettavammaksi, täytyy luottamusväliä pienentää ja näin ollen otosta suurentaa. (Raatikainen 2005, 29.) Tutkittavien tapausten osuus perusjoukosta tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuinka monta prosenttia vastaajista on ostanut tiettyä tuotetta. Tutkimus tehdään tämän asian selvittämiseksi,

20 14 joten se täytyy arvioida ennen tutkimuksen suorittamista. Jos arviointi ei ole mahdollista, osuus arvioidaan 50 %:iin. (Lahtinen & Isoviita 1998, 53.) Perusjoukon koko ei vaikuta otoskokoon kovin paljon. Perusjoukon koon ylittäessä 5000 yksikköä, se ei vaikuta juuri lainkaan otoskokoa kasvattavasti. Mitä suurempi perusjoukko on, sitä pienempi suhteellinen otos riittää luotettavan tuloksen saamiseen. Otoskoon on oltava vähemmän kuin puolet perusjoukosta, koska suurempi määrä heikentää tulosten luotettavuutta. Jotta tuloksista voitaisiin tehdä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä, otoksen tulisi olla vähintään 50 yksikköä. (Lahtinen & Isoviita 1998, 53.) Otoskokoa suunniteltaessa tulee muistaa, että kaikki eivät suinkaan vastaa kyselyihin. Kaikkia vastauksia ei voida myös hyväksyä puutteellisten vastausten vuoksi. Tällöin on arvioitava mahdollinen poistuma ja lisättävä otoskokoa sen verran. (Lahtinen & Isoviita 1998, 54.) 2 A B (1 B) Otoksen koko voidaan laskea kaavalla, jossa A= halutun luotettavuustason 2 C tunnusluku (ks. taulukko 2), B= suhteellinen osuus ja C= luottamusvälin puolikas. (Raatikainen 2005, 30.) Tiedonkeruu- ja tutkimusmenetelmät Tietoa voidaan hankkia kirjoituspöytä- tai kenttätutkimuksella. Kirjoituspöytätutkimus tarkoittaa jo olemassa olevan tiedon hankkimista, joka kannattaa tehdä vähintään tutkimuksen alussa etsimällä pohjatietoa aiheesta. Tässä tiedon hankintatavassa olemassa olevaa tietoa jalostetaan yrityksen tarpeisiin sopivaksi. Kenttätutkimuksella taas hankitaan uutta, reaaliaikaista tietoa, jota ei ole vielä kerätty käsiteltäväksi. (Lahtinen & Isoviita 1998, ) Kenttätutkimusmenetelmät voidaan jakaa kahteen ryhmään: kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin menetelmiin. Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen tulokset ilmaistaan numeroilla esim. kiloina tai valuuttana. Tuloksia käsitellään tilastollisin menetelmin. Vastauksia

21 15 kvantitatiiviseen tutkimukseen tarvitaan riittävän paljon ja riittävän hyvin perusjoukon kattavasti. Tutkimus suoritetaan hyvin standardisoidussa muodossa esim. valmiita vaihtoehtoja sisältävällä lomakkeella. (Mannermaa 1993, ) Kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käytetään, kun tutkimuksen tuloksia ei saada numeeriseen muotoon tai tutkimuskohteiden luonnetta ei tunneta riittävän hyvin. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei tarvita niin suurta vastaajien määrää kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa käsitellään pientä tutkimuskohteiden joukkoa syvällisesti esim. henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Tämä vaatii tutkijalta paljon enemmän osallistumista kuin kvantitatiivinen tutkimus. (Mannermaa 1993, 88-89; Lahtinen & Isoviita 1998, 49.) Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät täydentävät toisiaan. Niitä on vaikea erottaa toisistaan tarkasti. Kvantitatiivista tutkimusta voidaan käyttää esimerkiksi kvalitatiivisen tutkimuksen edeltävänä vaiheena. Näin voidaan tehdä mm. käyttämällä laajaa kvantitatiivista tutkimusta luomaan kvalitatiivisessa haastattelussa käytettäviä vertailtavia ryhmiä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, ) Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimukset voidaan kuitenkin jakaa pääpiirteittäin seuraavasti. Lähinnä kvantitatiivisia tutkimuksia ovat mm. kysely- ja haastattelututkimukset, havainnointitutkimukset sekä kokeelliset tutkimukset. Kvalitatiivisia taas ovat syvä- ja teemahaastattelut, ryhmäkeskustelut sekä projektiiviset menetelmät. (Kivikangas & Vesanto 1996, 198; Lahtinen & Isoviita 1998, 49). Henkilökohtaisen haastattelun etuja ovat mm. suuri vastausprosentti (jopa %), väärinkäsitysmahdollisuuden vähäisyys, havaintomateriaalin käyttömahdollisuus sekä vastaamisen helppous. Haastattelija voi kuitenkin tietämättään vaikuttaa vastauksiin, jolloin ne vääristyvät. Henkilökohtaisessa haastattelussa suurta vastaajamäärää tavoiteltaessa haastattelijoita pitää olla runsaasti ja kustannukset ovat suuret. Henkilökohtaisissa haastatteluissa tutkijan pitääkin olla hyvin asiansa osaava välttääkseen virheet. Haastattelijan tulee kirjoittaa muistiin selvällä käsialalla käyttäen tarkasti samoja sanoja kuin vastaaja, kyselylomaketta ei tule näyttää vastaajalle ja haastattelijan tulee olla puolueeton. (Lahtinen & Isoviita 1998, 63-64; Raatikainen 2005, 33.)

22 16 Puhelinkysely on paras vaihtoehto saada tietoa nopeasti. Kustannukset ovat alhaisemmat kuin henkilökohtaisessa haastattelussa ja vastausprosentti on yleensä korkea. Haastattelu ei saa kuitenkaan kestää kovin kauan. Puhelinkyselyssä kannattaa olla valmiina selkeä lomakepohja tai tiedot voi syöttää suoraan koneelle. Haastattelijan tulee puhua selkeästi ja hitaasti sekä pyrkiä saamaan vastaaja kiinnostumaan aiheesta. (Kotler 1997, 123; Raatikainen, 33.) Kirjekyselyssä kaikki vastaajat saavat kysymykset samassa muodossa, eikä haastattelija pysty vaikuttamaan vastauksiin. Vastaajat pystyvät myös täyttämään kyselyn silloin kuin itse tahtovat. Vastausprosentti on kuitenkin yleensä alhainen (20-50%). Vastausprosenttiin vaikuttavat kohderyhmä, aihe, kysymysten määrä ja muoto, lomakkeen ulkoasu sekä vastaamisesta luvatut palkinnot. Vastausprosenttia voidaan nostaa karhuamalla. Se toistetaan yleensä kaksi kertaa ja viimeisellä kerralla laitetaan mukaan myös uusi lomake. Näin voidaan saada vastausprosentti nousemaan jopa prosenttiin. Jos kyselyn aiheena on jokin vastaajia kiinnostava aihe, vastausprosentti on usein korkeampi. (Lahtinen & Isoviita 1998, 67-68; Raatikainen 2005, 33; Hirsjärvi, ym. 2007, 191.) Kirjekyselyä tehtäessä kannattaa muistaa sen aiheuttamat kulut. Kyselyä lähetettäessä mukaan tulee laittaa myös saatekirje ja palautuskuori kyselyn vastauksen lähettämistä varten. Palautuskuoren postimaksu tulee olla maksettu. (Hirsjärvi, ym. 2007, 191.) Ryhmäkeskusteluissa on yleensä 8-10 henkilöä, jotka keskustelevat mielipiteistään, kokemuksistaan ja tunteistaan tutkittavaa asiaa kohtaan. Tavoitteena on, että ryhmä ohjaa itse keskustelua. Tutkija voi kuitenkin auttaa tarvittaessa. Tutkijan tehtävänä on kuitenkin lähinnä huomioida ryhmän ilmeitä ja eleitä. (Raatikainen 2005, 34; Kivikangas & Vesanto 1996, 199.) Muita tutkimustapoja ovat mm. teema- ja syvähaastattelu, informoitu kysely sekä paneelitutkimus. (Raatikainen 2005, )

23 Kenttätyöskentely Tutkimussuunnitelman laatimisen jälkeen voidaan ryhtyä toteuttamaan tutkimustyötä. Tiedon keräämiseen kannattaa panostaa, jotta saadaan mahdollisimman paljon vastauksia. (Raatikainen 2005.) Kyselylomakkeen laatiminen Epämääräinen ja heikosti laadittu lomake vähentää vastaajan mielenkiintoa. Saadakseen mahdollisimman paljon vastauksia, tutkijan tulee panostaa kyselylomakkeen valmistamiseen. (Hirsjärvi, ym. 2007, 193.) Kysymyksiä suunniteltaessa tulee pitää mielessä tavoite, jota pyritään saavuttamaan. Kysymysten tulee olla tarvittavia tietoja selvittäviä, koska ylimääräiset kysymykset eivät tuo mitään uutta tietoa, vaan kasvattavat lomakkeen pituutta. (Lahtinen & Isoviita 1998, 74.) Lomakkeen rakennetta suunniteltaessa tulisi huomioida: lomakkeen pituus kysymysten lukumäärä selkeys ulkoasu kysymysten järjestys (helpot kysymykset alkuun ja vaikeat tai arkaluontoiset loppuun, looginen eteneminen) kontrollikysymysten käyttäminen kysymysten ymmärrettävyys kysymysten muotoilu (mm. teitittely) kysymysten, väittämien, avoimien ja suljettujen kysymysten käyttäminen tilanteen mukaan (Lahtinen & Isoviita 1998, 75.) Kysymysten tulee olla selkeitä, yksityiskohtaisia, lyhyitä sekä yhtä asiaa kerrallaan selvittäviä. Kysymyksiä ei saa olla liikaa ja niiden järjestykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kirjekyselyyn vastaavien tulisi pystyä täyttämään lomake n. 15 minuutissa. Kysymysten

24 18 muotoiluun kannattaa myös käyttää aikaa, jotta kaikki vastaajat ymmärtävät kysymykset oikein. (Hirsjärvi, ym. 2007, ) Kyselylomakkeen laatija voi käyttää avoimia, monivalinta- tai asteikkokysymyksiä. Avoimissa kysymyksissä vastaaja saa mahdollisuuden ilmaista omia mielipiteitään juuri niin kuin haluaa. Vastaukset ovat kuitenkin erittäin vaihtelevia ja niitä voi olla vaikea ja hidas käsitellä. Monivalinta- ja asteikkokysymyksiin on nopea ja helppo vastata, joten nämä ovat vastaajia houkuttelevia. Näitä on myös paljon helpompi analysoida ja käsitellä. (Hirsjärvi, ym. 2007, ) Lomakkeen tulisi olla selkeä ja helposti täytettävissä. Sen tulisi herättää vastaajan kiinnostus ja olla mielenkiintoinen alusta loppuun. Lomakkeessa tulisi olla myös selkeät ohjeet vastaamiseen ellei niitä ole selitetty muualla esim. saatekirjeessä. (Hirsjärvi, ym. 2007, 199; Raatikainen 2005, 41.) Kyselylomake tulee vielä testata ennen vastaajille lähettämistä. Testaamisen jälkeen virheet korjataan. Näin turhat virheet jäävät pois. Korjattavia virheitä voivat olla esimerkiksi kysymysten järjestys tai lomakkeen pituus. (Lahtinen & Isoviita 1998, 83.) Lomakkeen lopussa kannattaa vielä kiittää vastauksista, pyytää varmistamaan, että kaikkiin kysymyksiin on vastattu ja painottaa lomakkeen palauttamisen tärkeyttä. (Lahtinen & Isoviita 1998, 84.) Kysely internetissä Kyselyn toteuttaminen internetissä on nopea ja kätevä tapa. Tietoja ei tarvitse erikseen tallentaa koneelle, koska kyselyn toteuttamisohjelma tekee tämän itse, jos sellainen on käytössä. Jos käytössä on kyselyn toteuttamiseen tarkoitettu ohjelma, kyselyn toteuttaminen on myös halpaa. Internet-kyselyssä ei tarvitse maksaa postimaksuja tai puhelinlaskuja. Tarvittavat ohjelmat ovat kuitenkin arvokkaita. Kaikilla ei ole pääsyä internetiin, joten vastausprosentti voi kärsiä. (Raatikainen 2005, 46.)

25 Saatekirje Saatekirjeen suunnittelu kannattaa tehdä huolella, koska sillä houkutellaan vastaajia täyttämään lomake. (Raatikainen 2005, 42.) Kirjekyselyissä tarvitaan saatekirje kertomaan perustietoja kyselystä. Siinä kerrotaan tutkimuksen tekijä, yhteystiedot lisätietoja varten ja vastaajien valintaperusteet. Lisäksi kannattaa mainita tutkimuksen aihepiiri, tavoitteet ja merkitys, koska vastaajat haluavat tietää vastaamisen merkityksen. Myös kyselyn palautuspäivä, vastaamiseen käytettävän ajan arvio sekä vastaus- ja palautusohjeet ovat tärkeitä saatekirjeessä mainittavia asioita. (Raatikainen 2005, ) Saatekirjeen tavoitteena on saada mahdollisimman paljon vastauksia. Siinä täytyy siis motivoida, herättää mielenkiinto ja rohkaista vastaamaan. Motivointi keinona voi olla arpajaisten järjestäminen vastanneiden kesken. Tällöin saatekirjeessä annetaan ohjeet arpajaisiin osallistumisesta. Kirjekyselyn saatekirjeessä kannattaa myös mainita palautuskirjeestä, jonka postimaksu on maksettu. (Raatikainen 2005, 42-43; Hirsjärvi, ym. 2007, 199.) Saatekirjeen postitusajankohtaan kannattaa kiinnittää huomiota, jotta vastauksia saataisiin mahdollisimman paljon. Kotiin lähetettäville kirjeille torstai voi olla hyvä lähetyspäivä, kun taas yrityksille ja muille vastaaville hyvä lähetyspäivä voi olla alkuviikosta. Joulun alla kyselyä ei kannata toteuttaa. (Hirsjärvi, ym. 2007, 199.) 4.3 Tulosten käsittely Tietojen keräämisen jälkeen ne käsitellään, analysoidaan sekä tehdään johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksista tehdään raportti toimeksiantajalle. (Raatikainen 2005.)

26 Analysointi Analysointivaiheen tarkoituksena on muokata tieto niin, että sen avulla saadaan selville tutkimuksen tavoitteena olleet asiat ja saadaan ratkaistua selvitettävänä ollut ongelma (Mannermaa 1993, 90). Ensin täytyy tarkistaa tiedot. Näin selvitetään, onko kerätyissä tiedoissa selviä virheitä tai puuttuuko jotain tietoja. Esimerkiksi postikyselyä käytettäessä tarkistetaan, täytyykö joitakin lomakkeita hylätä virheellisten tai puutteellisten merkintöjen vuoksi. Tietoja voidaan joutua täydentämään tai lomakkeita karhuamaan. Analysoimista varten tiedot järjestetään. Tietoja voidaan esimerkiksi joutua koodaamaan, jossa eri havaintoyksiköille annetaan jokin arvo. Näin tietoja voidaan verrata toisiinsa. (Hirsjärvi, ym. 2007, ) Valmiita ohjelmia käytettäessä, ohjelma voi laskea valmiiksi tarvittavia lukuja. Ohjelma voi myös tehdä valmiiksi taulukot ja kuvaajat, joista tuloksia on helpompi verrata. Ohjelman ovat kuitenkin usein kalliita ja analysoinnissa voi käyttää tavallista taulukkolaskentaohjelmaakin (Raatikainen 2005, 47). Aineiston analysointi kannattaa aloittaa mahdollisimman pian kenttätutkimuksen valmistumisen jälkeen. Näin tutkijan saamat tiedot eivät pääse unohtumaan ja aihe kiinnostaa tutkijaa enemmän. (Hirsjärvi, ym. 2007, 219.) Johtopäätökset Tutkimuksen analysoinnin tuloksena kerätyt tiedot ovat järjestyksessä numeroina. Sen jälkeen täytyy kuitenkin vielä tulkita tutkimuksen tulokset ja tehdä niistä johtopäätöksiä. (Hirsjärvi, ym. 2007, 224.) Tässä vaiheessa pohditaan myös tutkimuksen onnistumista. Arvioidaan mm. tutkijan oma tai tutkimusmenetelmän vaikutus tuloksiin. Tällöin mietitään myös tulosten oikeellisuutta. Tietysti pyritään myös vastaamaan alussa asetettuun tutkimusongelmaan ja pohtimaan tu-

27 21 losten merkitystä. Tutkimusprosessin tulisi päättyä toimintaohjeisiin, jotka on suunniteltu tutkimuksen pohjalta. (Hirsjärvi, ym. 2007, ; Raatikainen 2005, 50.) Raportti Tutkimuksen tulokset ja tutkimuksen kulku esitetään raportissa sanallisesti ja kuvioita käyttäen. Kvalitatiivisen tutkimuksen raportin tulisi kuvailla asioita ja ottaa kantaa. Kvantitatiivisen taas tulisi olla numeerinen ja täsmällinen. Raportin tulisi olla selkeä, jotta toimeksiantajan on helppo löytää tarvitsemansa tieto. (Raatikainen 2005, 48; Lahtinen & Isoviita 1998, 135.) Raportin tulisi sisältää perustiedot tutkimuksesta (mm. toimeksiantajat ja tutkimuksen tarkoitus), tutkimuksen kuvaus, tutkimuksen tulokset, johtopäätökset sekä yksityiskohtaiset tulokset. (Raatikainen 2005, 48; Lahtinen & Isoviita 1998, 135.) Viimeisenä vaiheena on raportin esittäminen asiaankuuluville henkilöille. Esityksessä ei tulisi olla liikaa numeroita ja tilastollisia tekniikoita, vaan suurimmat löydöt, joita tutkimuksella saavutettiin. Kuitenkin kuvioita ja taulukoita voi käyttää apuna asioiden kuvaamisessa. Raportti esitetään toimeksiantajalle päätöksenteon pohjaksi. Suullisessa esityksessä voidaan vielä pohtia tuloksia toimeksiantajan kanssa. (Kotler 1997, 124; Raatikainen 2005, 48; Lahtinen & Isoviita 1998, 137.)

28 22 5 KYSELYN TOTEUTUS Aloitin markkinatutkimuksen tekemisen tutkimalla teoriaa tutkimuksen tekemisestä. Lisäksi selvitin hevostalouden tunnuslukuja, jotta saisin tutkimukselle pohjan jo tiedossa olevista luvuista ja tutkimuksista. Minulla oli myös omakohtaista tietoa alasta oman hevosharrastukseni kautta. Tutkimusta suunnitellessani määrittelin ja rajasin tutkimuksen ongelman tarkasti, jotta saisin selvitettyä kyselyllä juuri tarvittavat asiat. Tutkimuksen alueeksi rajattiin Pohjois- Pohjanmaa, jotta kyselyn tuloksia pystyttäisiin soveltamaan mahdollisimman hyvin alueen hevostoiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä kehitysehdotus alueelle hevosen omistajien näkökulmasta. Kehitysehdotusta varten haluttiin tietää alueen nykytilanne, toiveet, tarpeet sekä parannusehdotukset. Lisäksi halusin selvittää tiedotuksen tehokkuutta, koska olin itse huomannut siinä puutteita. Halusin toteuttaa kyselyn hyvissä ajoin ennen joulua, koska jouluna kyselyyn ei olla innokkaita vastaamaan. Minulla oli siis aluksi melko tiukka aikataulu, koska aloitin toimeksiannon tekemisen marraskuun lopulla. Suunnittelin kirjoittavani käytännön osuuden tammikuun aikana, koska halusin kyselyn tulosten olevan vielä hyvin muistissa. Teorian suunnittelin kirjoittavani helmikuun aikana, jolloin työni olisi valmis helmikuun lopulla. Budjettini oli melko pieni, mutta sain onneksi apua Kuunvalontallilta, joka lupautui maksamaan kyselyn lähettämisestä aiheutuneet kulut. Pyrin kuitenkin pitämään kulut mahdollisimman pienenä. Kyselyni oli kvantitatiivinen, koska sen tulokset voidaan laskea numeerisesti ja tuloksia käsitellään tilastollisesti. Harkitsin aluksi kvantitatiivisen kirjekyselyn toteuttamista. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että budjettini pienuuden vuoksi kirjekysely olisi liian kallis toteuttaa. Jos olisin toteuttanut kirjekyselyn, olisin joutunut ostamaan kaksi kirjekuorta ja kaksi postimerkkiä - sekä kyselyn lähettämistä että palauttamista varten.

29 23 Minulla oli myös mahdollisuus käyttää Webropol-ohjelmaa, jolla kysely olisi helppo toteuttaa internetissä. Päädyin siis kyselyn toteuttamiseen internetissä. Päätin kuitenkin lähettää jonkin verran saatekirjeitä, jotta kohderyhmä löytäisi kyselyn paremmin. Kulut olivat kuitenkin huomattavasti pienemmät, koska minun ei tarvinnut ostaa kuin yksi postimerkki. Kirjekuoren ostamiseltakin säästyin, kun taitoin saatekirjeeni kahtia ja laitoin postimerkin sekä osoitteen paperin päälle. Aioin mainostaa kyselyä myös internetissä alan sivustoilla. Kyselyn perusjoukkona olivat hevosen omistajat Pohjois-Pohjanmaalla. Sain tiedot alueen hevosen omistajista Pohjanmaan hevosjalostusliitolta. Pohjanmaan alueella on 6457 hevosta Pohjanmaan hevosjalostusliiton tilaston mukaan. Valitsin tästä listasta otokseksi 100 henkilöä, joille lähetin saatekirjeen kyselyyn. Tilastossa oli listattu hevosen omistajat asuinpaikan mukaan. Samalla paikkakunnalla asuvat olivat peräkkäin. Käytin otoksen valitsemisessa systemaattista eli tasaväliotantaa saadakseni mahdollisimman hyvin koko alueen kattavan otoksen hevosen omistajista. Valitsin listasta (6457/100=64,57) 64 henkilön välein saatekirjeen saajat. Halusin välttää hevosia rahan ansainta tarkoituksessa pitäviä vastaajia, koska kyselyn tulokset olivat heille suunnattuja. Vastaajien halusin kuitenkin olevan lähinnä yksityisiä hevosen omistajia. Jos kohdalle sattunut hevosen omistaja omisti 5 hevosta tai enemmän, valitsin saatekirjeen saajaksi seuraavan hevosen omistajan. Näin ollen otoksesta tuli harkinnanvarainen näyte. Otos oli pieni budjetin pienuuden vuoksi. Toivoin kuitenkin saavani lisää vastaajia mainostamalla kyselyä internetissä. Otos ei siis rajannut vastaajia pois, vaan oli vain kyselyn saatekirjettä varten. Valmistin kyselyn (LIITE 1) internetissä Webropol-ohjelmalla. Kyselyn tekeminen vei vain pari viikkoa. Sinä aikana suunnittelin kysymykset, testasin lomakkeen parilla kohdealueeseen kuuluvalla ystävällä sekä tein tarvittavat muutokset lomakkeeseen. Halusin tehdä kyselystä lyhyen sekä helposti ja nopeasti täytettävän, jotta saisin mahdollisimman paljon vastauksia. Sainkin kaikki tarvittavat asiat sopimaan 22 kysymykseen. Käytin paljon monivalintakysymyksiä, jotta kyselyyn olisi nopea ja helppo vastata. Halusin kuitenkin saada hyviä ideoita hevostoiminnan kehittämiseen ja lisäsin kyselyyn myös useita vapaan sanan kysymyksiä, vaikka niitä neuvotaankin käyttämään harvoin. Webropol-

30 24 ohjelmalla oli helppo tehdä selkeä ja loogisesti etenevä lomake. Kyselyyn vastaaminen vei alle 10 min. Kuulun itse kyselyn kohderyhmään sekä markkinatutkimuksen hyödynsaajien kohderyhmään, koska olen hevosen omistaja ja mukana hevosalan seuratoiminnassa Pohjois- Pohjanmaalla. Näin ollen minun oli melko helppo kehittää kysymykset, joilla selvitettiin haluttuja asioita. Halusin arpoa kyselyyn vastanneiden kesken palkinnon, jotta motivoisin kohderyhmään kuuluvia vastaamaan kyselyyn. Sain onnekseni palkinnoille sponsoriksi Nivalan Agrimarketin, joka lahjoitti kaksi hevostarvikepakettia. Julkaisin kyselyn internetissä joulukuun alussa. Samalla lähetin myös saatekirjeet (LIITE 2) 100 hevosen omistajalle ja mainostin kyselyä internetissä. Vastausaikaa kyselyyn oli n. 2 viikkoa, jotta vastaaminen ei unohtuisi pitkän vastausajan vuoksi. Viimeinen vastauspäivä oli 16.12, joten onnistuin suorittamaan kyselyn hyvin ennen joulua. Kyselyyn vastasi yhteensä 234 henkilöä. Näistä osa ei kuitenkaan kuulunut kohderyhmään, vaan olivat Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelta. Valikoin kohderyhmään kuuluvat kysymällä, asuuko henkilö Pohjois-Pohjanmaalla. Jouduin siis hylkäämään osan vastauksista. Kohderyhmään kuuluvia vastaajia oli 159 kappaletta eli 67,9% vastanneista. Aihe oli ilmeisesti mielenkiintoinen suuresta vastausmäärästä päätellen. Vastaukset olivat suurimmaksi osaksi hyvin perusteellisia. Avoimiin kysymyksiin oli tullut paljon vastauksia. Kyselyajan loputtua arvoin Nivalan Agrimarketin lahjoittamat hevostavarapalkinnot ja lähetin ne voittajille postitse. Lähetin palkintojen mukana myös onnittelukirjeen (LIITE 3), jossa onnittelin voittajia ja kiitin osallistumisesta. Nämäkin postikulut sponsoroi Kuunvalontalli Kainuusta. Lisäksi tein ja toimitin kyselyn sponsoreille tiedotteen (LIITE 4), josta selvisi palkintojen voittajat. Näin sponsorit pystyivät halutessaan mainostamaan itseään kyseisellä tiedotteella.

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen 29.10.2009 Survey aineistot (lomaketutkimukset) Kyselyaineistot posti(kirje)kysely informoitu kysely tietokoneavusteinen

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta.

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. SUOMENHEVONEN Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. Suomenhevonen Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen ja ainoa alkuperäinen kotimainen hevosrotu. Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000. Suomenhevosvarsoja syntyy

Lisätiedot

SPOT- profiilitutkimusraportti. Naurunappula Syyskuu 2015

SPOT- profiilitutkimusraportti. Naurunappula Syyskuu 2015 SPOT- profiilitutkimusraportti Naurunappula Syyskuu 2015 Yleistä tutkimuksesta Naurunappula.com- sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu 16.- 30. syyskuuta 2015 välisenä aikana. Vastauksia tutkimukseen

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1 Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

SPU Pyöräilijätutkimus

SPU Pyöräilijätutkimus SPU Pyöräilijätutkimus Tutkimukseen osallistui 1059 pyöräilyn harrastajaa. Otantaluku kuvaa 0,001 % Suomen noin 1 025 000 aikuisesta ja nuoresta pyöräilijästä. Otantaa voidaan pitää luotettavana ja se

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Suomen Ratsastajainliitto ry Hämeen ratsastusjaosto Syyskokousmateriaali 2011 Kokouskutsu/esityslista Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Talousarvio

Suomen Ratsastajainliitto ry Hämeen ratsastusjaosto Syyskokousmateriaali 2011 Kokouskutsu/esityslista Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Talousarvio Suomen Ratsastajainliitto ry Hämeen ratsastusjaosto Syyskokousmateriaali 2011 Kokouskutsu/esityslista Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Talousarvio vuodelle 2012 Valtakirja SRL-HÄME ratsastusjaosto Tervetuloa

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

KUINKA TYYTYVÄINEN OLET MEIHIN?

KUINKA TYYTYVÄINEN OLET MEIHIN? KUINKA TYYTYVÄINEN OLET MEIHIN? Göteborgin kaupunki toteuttaa tämän tutkimuksen voidakseen kehittää eri toimintojaan. Tutkimus

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Tiedonhankinta tehtiin avoimella kyselyllä syksyllä 2011. Kyselyyn vastasi 97 kone ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje ARFM- hankkeessa jatkokehitetylle SoftGIS-työkalulle Dokumentti sisältää ohjeistuksen osallistavan suunnittelun työkalun käyttöön. Työkalu on käytettävissä

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius Opettajan tilastotietolähteet Tilastojen luku- ja käyttötaito: mitä ja miksi? 2 Statistical literacy is the ability to read and interpret summary statistics in the everyday media: in graphs, tables, statements,

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Osallistuin luennoille, n=16

Osallistuin luennoille, n=16 Ohjelmointi, C# & Jypeli, kevät Antti-Jussi Lakanen, Tero Jäntti, Tomi Karppinen Kurssin loppupalautekysely, vastaajaa Osallistuin luennoille, n= En juuri lainkaan Noin puoleen Jokaiselle tai lähes jokaiselle

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

kouluratsastus: Vähintään 3-tason kilpailussa järjestettävä vähintään helppo A (ei kuitenkaan Helppo A Kenttäkilpailuohjelma n:o 6)

kouluratsastus: Vähintään 3-tason kilpailussa järjestettävä vähintään helppo A (ei kuitenkaan Helppo A Kenttäkilpailuohjelma n:o 6) Prix de Suomen Hippos luokilla pyritään edistämään suomenhevosten ratsastuskäyttöä monipuolisesti. Jaettavien luokkien määrä vaihtelee vuosittain ja luokat jakaa Suomenratsut ry. hakemuksiin perustuen.

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

Syyskokousmateriaali 2010

Syyskokousmateriaali 2010 Suomen Ratsastajainliitto ry Hämeen ratsastusjaosto Syyskokousmateriaali 2010 Kokouskutsu/esityslista Hämeen hallitus 2010, erovuoroiset Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Talousarvio vuodelle 2011 Valtakirja

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje InnoGIS- hankkeen aikana kehitetylle pilottiversiolle Dokumentti sisältää pilottiversiona toimivan kyselyn laatimiseen ja vastaamiseen liittyvän ohjeistuksen.

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Seuran kevätkokous pidettiin ja syyskokous Lisäksi hallitus piti ylimääräisen

Seuran kevätkokous pidettiin ja syyskokous Lisäksi hallitus piti ylimääräisen Myllyn Ratsukot ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Vuosi 2014 oli seuran ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Seuran toiminnan tavoitteena on edistää ratsastusurheilua ja muuta siihen liittyvää toimintaa siten,

Lisätiedot