Ympäristönsuojelulaki 28, 2 momentti, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 3 momentti. Hakemus on toimitettu ympäristökeskukselle

Transkriptio

1 1(29) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 41 YLO LOS-2007-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös VamBio Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee biokaasua sekä lannoite- ja maanparannusvalmisteita tuottavan laitoksen toimintaa. Laitoksella käsitellään maatalouden sivutuotteita: lietelantaa, kuivalantaa ja kasvibiomassaa tonnia vuodessa sekä yhdyskuntien jätevesilietteitä ja elintarviketeollisuuden lietteitä tonnia vuodessa. LUVAN HAKIJA Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen ratkaisun toiminnan aloittamisesta lupapäätöstä noudattamalla mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä on uusi toiminta. VamBio Oy Sallilantie 49 as.2, Vampula Toimialatunnus LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laitos sijoittuu Vampulan kunnan Punolan kylään tilasta Puno (RN:o 2:162) lohkotulle määräalalle, jonka kokonaispinta-ala on noin 19,3 ha. Määräalan kiinteistörekisteritunnus on Määräala on Vampulan kunnan omistuksessa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28, 2 momentti, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 6 12 d ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Vampulan kunnan ja VamBio Oy:n välinen esisopimus määräalan myymisestä yhtiölle biokaasulaitoksen perustamista varten. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning

2 Kaavoitus 2/29 Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- eikä asemakaavaa. Alueen maankäyttöä ohjaa ympäristöministeriön vahvistama ja lainvoiman saanut Satakunnan seutukaava 5, jossa hankkeen sijoituspaikka on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (kaavamerkintä M). Alueen pohjois- ja länsipuolella on kaavoittamatonta aluetta. Kantatien itäpuolinen alue on kaavoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Seutukaava on korvautumassa maakuntakaavoituksella, jonka sisältö on vielä avoin. Vampulan kunta on käynnistänyt alueelle yleispiirteisen osayleiskaavan laadinnan, joka tähtää hankkeen mukaisen toiminnan sijoittamiseen alueelle. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Hankkeelle on varattu noin 19,3 hehtaarin määräala, jolla ei sijaitse muuta toimintaa. Määräala on Vampulan kunnan omistuksessa. Alue on nuorta talousmetsää, kauempana koillis-, itä- ja eteläpuolella on peltoa. Laitos rakennetaan kiinteistölle siten, että sen ympärille jää metsää myös laitoksen eteläpuolelle. Noin 200 metriä tontin itäpuolella kulkee Aura-Huittinen kantatie nro 41. Asutus alueella on harvaa haja-asutusta. Tontin eteläpuolella n. 300 m etäisyydellä sijaitsee kaksi kesäasuntoa ja noin m tontista itään sijaitsee muutamia asuntoja kantatien toisella puolella. Laitoksen rakenteet sijoitetaan tontin länsireunaan, jolloin laitoksen etäisyys lähimpään pysyvään asutukseen on noin 800 m. Kaksi suursikalaa (Satapossu Oy ja Koskinasula Oy) sijaitsevat laitosalueen länsi- ja kaakkoispuolella. Lisäksi lähistöllä sijaitsevat kuolleiden eläinten vastaanottoa ja tilapäistä varastointia harjoittava Expossu Oy sekä Nordkalk Oy:n kalkkitehdas. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Alueella ei sijaitse arvokkaita suojelukohteita. Alueen maaperä on osin soista, mutta laitoksen suunnitellulla sijoituspaikalla maaperä on pääosin moreenia. Laitos ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Säkylänharju-Virttaankankaan I-luokan pohjavesialue, joka sijaitsee n. 3,7 km alueesta lounaaseen. Hankkeen lähimmät vesistöt ovat Loimijoki ja sen sivuhaarat. Loimijoki virtaa lähimmillään noin 1,5 km etäisyydellä alueen itäpuolella. Lähin sivuhaara virtaa noin 800 metrin etäisyydellä koillispuolella. Loimijoen veden laatu Vampulan alueella on Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaan välttävä. Biokaasulaitoksen toiminnot tapahtuvat kokonaisuudessaan suljetuissa prosesseissa ja laitoksen varastointitilat ja -säiliöt rakennetaan tiiviiksi, joten laitoksen normaalitoiminnan aikana päästöjä vesistöön ja maaperään ei ole. Ilman laatu Vampulan kunnan alueella ei ole suoritettu ilman laadun seurantaa. YVA-menettelyn aikana alueen asukkaat toivat esille ajoittaiset alueen sikalatoiminnasta aiheutuneet hajuhaitat. Liikenne

3 3/29 Hankkeen lähialueen merkittävin melun aiheuttaja on liikenne. Keskimääräinen vuorokausiliikenne kantatiellä nro 41 hankkeen sijaintipaikan kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on 450 ajoneuvoa vuorokaudessa. Biokaasulaitoksen pääasiallinen liikenne muodostuu materiaalikuljetuksista, kun laitokselle tuodaan käsiteltäväksi materiaalia ja kun laitokselta kuljetetaan lopputuotteita hyödynnettäväksi. Biokaasulaitos lisää säiliöauto- ja rekkaliikennettä tonnin käsittelykapasiteetilla noin 12 päivittäisellä ajosuoritteella. Lisäys on kantatien 41 raskaaseen liikenteeseen noin 2,5 %. Biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuvan meluvaikutuksen on arvioitu jäävän vähäiseksi myös liikennemelun lisäys huomioon ottaen. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Biokaasulaitoksella käsitellään noin t vuodessa alkutuotannon sivutuotteita sekä elintarvike- ja vastaavan teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirtoja mädättämällä ja jalostamalla niistä biokaasua sekä lannoitevalmisteita, typpipitoista nestejaetta ja fosforipitoista humusjaetta. Täydellä kapasiteetilla laitoksella tuotetaan metaanikaasua vuodessa noin m 3, mikä vastaa noin 26 GWh bioenergian tuotantokapasiteettia vuodessa. Laitoksen omaan käyttöön kuluu energiaa noin 10 % laitoksen tuottamasta energiamäärästä. Prosessissa syntyvässä biokaasussa on noin % metaania ja % hiilidioksidia. Laitoksen tuottama energia hyödynnetään kokonaisuudessaan kahdessa CHPyksikössä, sekä tarvittaessa biokaasukattilassa. Kaasua poltetaan soihdussa vain poikkeuksellisesti huolto- ja häiriötilanteissa. Ylijäämäsähkö voidaan myydä valtakunnan verkkoon. Ylijäämälämpö on tarkoitus hyödyntää kaukolämpönä läheisissä sikaloissa tai lähistölle rakennettavassa rehutehtaassa. Jatkossa biokaasusta voidaan jalostaa liikennepolttoainetta. Laitoksella muodostuu vuosittain noin tonnia humuslannoitetta, joka välivarastoidaan laitokselle rakennettavalla katetulla varastointikentällä. Humuksen loppukäyttäjiä ovat ensisijaisesti viljelijät ja viherrakentajat. Toisena lannoitevalmisteena laitoksella syntyy typpinestettä noin m 3 vuodessa. Typpineste varastoidaan osin laitokselle rakennettavissa tiiviissä välivarastointisäiliöissä ja osin lannoitevalmistetta vastaanottavilla viljelystiloilla. Biokaasulaitos toimii liiketoimintaperiaatteella ja laitoksen liiketoiminnan tuloista suuri osa perustuu vastaan otettavista raaka-aineista perittävään porttimaksuun. Laitoksen vastaanottamat raaka-aineet voivat vaihdella toiminnan aikana. Raaka-aineen toimittajien kanssa solmitaan sopimus, jossa määritellään laitokselle toimitettavan raaka-aineen ominaisuudet ja määrät. Sopimukset toimitetaan sekä ympäristökeskukseen että Eviralle tiedoksi kuukausiraportin yhteydessä. Teollisuuden ja yhdyskuntien raaka-aineita arvioidaan voitavan vastaanottaa kustannustehokkaasti noin 100 km säteeltä. Alkutuotannon raaka-ainetta ei ole kustannustehokasta kuljettaa laitokseen yhtä laajalta alueelta. Laitoksen ympäristövaikutukset on selvitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelylain mukaisesti. Merkittävimmät päästöt ovat hajupäästöjä, joita syntyy raaka-aineiden vastaanotossa ja prosessoinnissa. Raaka-aineet vastaanotetaan laitokselle suljetussa tilassa ja raaka-aineen jatkokäsittely vastaanotosta lopputuotteiden välivarastointiin tapahtuu suljetussa prosessissa, josta hajukaasut johdetaan kaksivaiheiseen hajukaasujen käsittelyyn ja konsentroituneempi kaasu biokaasulinjaan hyödynnettäväksi. Sekä hajukaasujen biokemialliselle käsittelylle, että biokaasun rikinpoistoyksikölle otetaan varojärjestelmänä käyttöön aktiivihiilisuodatus, jolla turvataan kaasujen puhdistustehokkuus myös bio-

4 kemiallisten pesurien mahdollisissa häiriö- ja huoltotilanteissa. Hajukaasujen käsittelystä puhdistettu poistoilma puretaan noin 10 metrin korkeuteen. 4/29 Laitoksen toiminta vaikuttaa positiivisesti kasvihuoneilmiön ehkäisyyn kahdella tavalla. Uusiutuvan energian käyttäminen ja siitä biokaasuteknologian avulla tuotettu energia on ns. hiilidioksidineutraalia, koska käsiteltävä orgaaninen aines on lähtökohtaisesti peräisin kasvimateriaalista, joka sitoo kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia. Uusiutuvan energian käyttäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, millä voidaan todeta olevan nettokasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Lisäksi biokaasuteknologian avulla mahdollistetaan sivutuotteiden jalostaminen lannoitteiksi, joiden käyttäminen vähentää teollisten lannoitevalmisteiden käyttöä. Lannoiteteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ovat erityisesti typpioksiduuli- ja hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi sivuvirtojen anaerobinen hyödyntäminen vähentää materiaalien hallitsematonta hajoamista, jossa muodostuvat kasvihuonekaasut (typpioksiduuli, metaani) vapautuisivat ilmakehään. Raaka-aineet kuljetetaan säiliö- ja kuorma-autoissa, samoin kuin lannoitevalmisteet laitokselta loppukäyttäjille. Laitokselta ei tule päästöjä vesistöihin, eikä laitos sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Laitosalue asfaltoidaan tarvittavilta osin ja laitoksen sadevesiviemäröinti toteutetaan ns. kaksoisviemärijärjestelmänä, jossa häiriö- ja huoltotilanteissa sadevedet voidaan johtaa laitoksen vastaanottoaltaaseen. Hakemuksen mukaisella tekniikalla ja päästöjen vähentämistoimenpiteillä toteutettuna laitos ei aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia. Laitoksen toiminta voi vähentää alueen nykyistä hajukuormaa, kun läheisten suursikaloiden lietteet voidaan toimittaa laitokseen käsiteltäväksi. Myös lietteen levityksestä aiheutuva vesistökuormitus ja hajuhaitat alueella vähenevät, kun laitoksen lannoitevalmisteita voidaan käyttää peltolannoitteena raakalietteen sijaan. Tuotanto Biokaasulaitos perustuu biologiseen, anaerobiseen prosessiin, jossa orgaanista ainesta käsitellään suljetussa bioreaktorissa hapettomissa olosuhteissa hallitun mikrobiologisen toiminnan tuloksena biokaasuksi. Anaerobikäsittelyn tuloksena lietemassan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta käsitelty liete eli mädäte eroaa ominaisuuksiltaan huomattavasti käsittelemättömästä lietteestä. Käsittelyn tuloksena lietteiden kuiva-ainepitoisuus alenee, jolloin mädäte on nestemäisempää ja tasalaatuisempaa kuin raakaliete. Lietteen orgaanisen aineksen hajoamisen johdosta hajua aiheuttavien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus vähenee huomattavasti (>95 %). Anaerobisen käsittelyn aikana orgaanisen typen pitoisuus alenee ja ammoniumtypen pitoisuus kasvaa, jolloin lietteen peltokäytössä typpi on merkittävästi edullisemmassa muodossa kasvien ravinteena. Lisäksi lietteen mineralisoitumisen ansiosta peltolevityksen yhteydessä tapahtuva happikato ei ole yhtä merkittävä shokkitekijä kasveille kuin ilman käsittelyä. Prosessissa tuotettu biokaasu sisältää energiaa 6-7 kwh/m 3. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää lietettä muodostuu metaania sen orgaanisen aineksen pitoisuudesta ja koostumuksesta riippuen m 3, vastaten energiasisällöltään l kevyttä polttoöljyä. Tuotteet Biokaasulaitoksen lopputuotteita ovat biokaasu, mädäte ja mädätteen vedenerotuksesta muodostuva typpineste ja humus. Mädäte on sellaisenaan maanparannus- tai orgaaniseksi lannoitteeksi soveltuvaa ainesta. Sen ympäristövaikutukset ovat merkittävästi edullisemmat kuin esimerkiksi karjatalouden lietteillä, erityisesti lietteestä erottuvien kasvihuoneilmiötä ja hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden osalta. Mädätteen lannoiteluokittelu on

5 5/29 riippuvainen biokaasulaitoksen käsittelemistä raaka-aineista. Kasvi- ja eläinperäisiä sivutuotteita ja jäännöstuotteita käsittelevän biokaasulaitoksen tuottama mädäte ja humusjae ovat maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (12/07) mukaan orgaanista eläinperäistä lannoitetta (IB1-2) tai orgaanista eläinperäistä lannoiteliuosta (IB1-8). Vedenerotuksessa muodostuva typpineste on orgaanisena lannoitteena sellaisenaan käytettävää sivutuotetta (IB4-7). Mikäli biokaasulaitoksella käsitellään myös puhdistamolietteitä, ovat mädäte, typpineste ja humus maanparannuskompostin (ID2-1), tuorekompostin (ID2-3), tai maanparannusmädätteen (ID2-4) luokkaan kuuluvia orgaanisia maanparannusaineita. Orgaanisia maanparannusaineita voidaan käyttää maanparannukseen ja eroosion estoon (maanparannuskomposti), maanparannusaineina vilja- ja energiakasveille sekä maisemointiin ja eroosion estoon (tuorekomposti ja maanparannusmädäte). Prosessissa käsiteltävät raaka-aineet asettavat lopputuotteen käytölle rajoitteita. Puhdistamolietettä ja yhdyskuntabiojätettä sisältävää tuotetta ei voida pitää orgaanisena eläinja/tai kasviperäisenä lannoitevalmisteena eikä tyyppinimimääritelmän perusteella tyyppinimiluettelon mukaisena maanparannusaineena. Viherrakentamiseen ja muuhun kuin vilja- ja energiakasvien tuotantoon säädökset edellyttävät aineksen stabilointia esimerkiksi jälkikypsyttämällä. Mädätyslaitoksen toiminnalle tarvitaan elintarviketurvallisuusviraston (Evira) laitoshyväksyntä. Tässä menettelyssä todetaan laitokselle vastaanotettavat raaka-aineet ja hyväksytään laitoksen lopputuotteiden käyttötarkoitus. Kaikkia lopputuotteita on mahdollista jalostaa edelleen. Laitoksen käynnistysvaiheessa biokaasu jalostetaan laitokselle hankittavissa CHP-yksiköissä sähköksi ja lämmöksi. Toiminnan alkuvaiheessa humus ja typpineste toimitetaan sellaisenaan pääasiassa peltoviljelyyn lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Tuotteiden välivarastointi tapahtuu laitoksella. Rejektiveden varastokapasiteetti on noin m 3 laitoksella. Loput m 3 varastoidaan laitoksen osakkaiden varastoaltaissa tai lietelantaa laitokselle toimittavilla sikatiloilla. Mikäli tiloilta ei saada käyttöön tarvittavaa varastokapasiteettia, rakennetaan laitosalueelle useampi säiliö. Seuraavassa taulukossa esitetään arvio biokaasulaitoksella syntyvien lannoitejakeiden määristä, niiden sisältämistä ravinnemääristä, sekä ohjeellinen arvio jakeiden peltokäytössä tarvittavista peltoaloista. Laitoksen kapasiteetti tn/a Määrä tn/a Typpeä tn/a Fosforia tn/a Peltoalan tarve ha (max. N:120 kg/ha/a, P:15 kg/ha/a) Typpineste Humus Tuotantokapasiteetti Laitos rakennetaan tonnin vuosittaiselle käsittelykapasiteetille. Laitoksen suunnittelussa on otettu huomioon myöhempi mahdollinen kapasiteetin kaksinkertaistaminen. Laitoksen mitoitusperusteena prosessialtaiden, säiliöiden ja pumppaustehojen osalta on käytetty tn/a kapasiteettia, mikä vastaa noin 330 tn vuorokautista käsittelymäärää. Näin ollen laitoksen kapasiteetin kasvattaminen on huomioitu vastaanottovaiheesta hygienisointiyksiköihin saakka. Prosessit ja laitteistot

6 6/29 Laitoksen pääprosessit ovat: - sivutuotteiden ja jätteiden vastaanotto, - esikäsittely, - hygienisointi, - mädätys, - biokaasun varastointi, - mädätteen välivarastointi, - vedenerotus, - biokaasun jatkokäsittely, - ilmapäästöjen hallinta ja - kuiva-aineen varastointi. Raaka-aineet/käsiteltävät jätteet Biokaasulaitos käyttää raaka-aineenaan pääasiassa alkutuotannon, elintarvike- ja muun vastaavan teollisuuden ja yhdyskuntien orgaanisia sivuvirtoja, kuten sian lietelantaa, jätevedenpuhdistamoiden ylijäämälietettä ja sivutuoteasetuksen luokituksen mukaista kolmannen luokan materiaalia. Kolmannen luokan sivutuotteiksi luokitellaan mm. entiset eläinperäiset elintarvikkeet ja elintarviketeollisuuden prosesseissa muodostuvat riskittömät sivuvirrat. Laitokselle vastaanotetaan alkuvaiheessa vuosittain enimmillään tonnia biohajoavaa raaka-ainetta, jonka keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on %. Vastaanotto Sivutuotteet ja jätteet vastaanotetaan laitoksella suljetusti vastaanottoaltaaseen. Vastaanottohalli ja vastaanottoallas ovat alipaineistettuja ja niistä poistettava ilma johdetaan hajukaasujen käsittelyyn. Vastaanoton yhteydessä suoritetaan kuljetuskaluston pesut. Pesuvedet johdetaan suoraan vastaanottoaltaaseen, jolloin vastaanottotiloista ei muodostu jätevesiä. Sivutuotteita ja jätteitä otetaan vastaan pääasiassa arkipäiväisin klo 7-18; tilapäisesti myös lauantaisin. Pyhäpäivinä ei ole vastaanottoa eikä lopputuotteiden toimituksia. Esikäsittely Vastaanottoaltaasta materiaali johdetaan murskapumpun kautta puskurisäiliöön (esireaktori). Murskapumppu homogenisoi massan alle 12 mm palakokoon ennen hygienisointia. Massa voi alkaa tuottaa biokaasua jo puskurisäiliössä. Tästä syystä puskurisäiliö rakennetaan tiiviiksi reaktoriksi, josta esikäymisessä aiheutuvat kaasut johdetaan biokaasulinjastoon niiden energiasisällön hyödyntämiseksi ja hajupäästöjen hallitsemiseksi. Puskurisäiliö toimii näin ollen laitoksen esimädättämönä. Hygienisointi Kaikki laitoksella käsiteltävä materiaali hygienisoidaan ennen mädätystä. Käsiteltävät materiaalit pumpataan puskurisäiliöstä lämmönvaihtimien kautta kolmeen rinnakkaiseen hygienisointiyksikköön, joissa materiaalin lämpötila kohotetaan +70 C:een yhden tunnin ajaksi. Hygienisointiyksiköt ovat täyssekoitteisia, eristettyjä kaasu- ja vesitiiviitä säiliörakenteita. Biokaasulaitoksen valvomojärjestelmä kerää hygienisoinnin käsittelylämpötilat automaattisesti tietokantaan, josta ne ovat toimitettavissa biokaasulaitoksen toimintaa lannoitevalmistelain ja sivutuoteasetuksen kautta valvoville viranomaisille. Hygienisoin-

7 tivaihetta ei voida ohittaa ja käsittelylämpötilan jäädessä alle +70 C kierrätetään materiaali uudelleen käsiteltäväksi. 7/29 Mädätys eli anaerobinen käsittely Hygienisoinnin jälkeen lietteet johdetaan anaerobiseen käsittelyyn. Materiaalit käsitellään hapettomissa olosuhteissa täyssekoitteisessa suljetussa reaktorissa C:ssa, vrk:n aikana siten, että niiden mineralisoitumisaste nousee noin 30 %:sta %:iin. Lietteen mineralisoitumisen yhteydessä prosessista saadaan talteen biokaasua, joka hyödynnetään laitoksen CHP- yksikössä. Lietteet mädätetään yhdessä reaktorissa, jonka nestetilavuus on noin m 3, seinämäkorkeus on noin 18 m ja halkaisija noin 17 m. Käsittelyn aikana orgaanisen aineksen hajotessa muodostuu vettä sekä metaanikaasua ja hiilidioksidia eli biokaasua. Biokaasu sisältää myös vähäisiä määriä rikkivetyä (noin 0,1 0,3 %), joka puhdistetaan biokemiallisessa pesurissa ennen biokaasun polttamista. Orgaanisen aineksen hajoaminen alentaa käsiteltävien materiaalien kuivaainepitoisuutta. Prosessin tuottama biokaasu vähentää käsiteltävän materiaalin massaa ja tilavuutta noin 4 8 %. Toisaalta kuljetuskaluston puhdistamiseen ja hajukaasujen puhdistamiseen käytetty vesi, joka johdetaan prosessiin, lisää lopputuotteiden kokonaismäärää. Mädätteen välivarastointi Reaktorista mädäte puretaan pumppaamalla mädätteen välivarastosäiliöön, joka on kaasutiivis terässäiliö mädätteen sisältämän ja sen jatkohajoamisen tuottaman biokaasun talteen ottamiseksi. Biokaasuvarasto Biokaasu johdetaan biokaasuvarastoon, jonka tilavuus riittää mitoitusarvon mukaisesti noin neljän tunnin kaasun tuotantoa varten. Häiriötilanteen sattuessa lietteen pumppaus reaktoriin voidaan lopettaa, jolloin kaasun tuotanto alenee muutamassa tunnissa lähes olemattomaksi. Siten biokaasuvarasto toimii häiriötilanteen aikana mitoitusarvoa merkittävästi pitempiaikaisena varastona. Veden erotus ja rejektiveden varastointi Anaerobisen käsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen mädäte johdetaan vedenerotukseen joka sijoittuu vastaanottohallin yhteyteen rakennettaviin prosessitiloihin. Vesi erotetaan lingolla, jossa erottuu kaksi ravinnejaetta, fosforipitoinen kuiva-aines ja typpipitoinen nestejae eli rejektivesi. Typpipitoinen neste johdetaan välivarastosäiliöihin ja edelleen loppukäyttäjille varastoitavaksi ja hyödynnettäväksi peltolannoitteena. Laitosalueelle rakennetaan vähintään 3 kpl m 3 :n katettua säiliötä typpinesteen varastoimiseen. Muut varastosäiliöt ovat Koskinasula Oy:n nykyiset lietesäiliöt yhteensä m 3, Satapossu Oy:n nykyiset lietesäiliöt yhteensä m 3, Harjunmaan sikalalla Kaistin kiinteistöllä Huittisissa m 3 :n säiliö, Emomylly Oy:n sikalalla Huittisissa 2400 m 3 :n säiliö ja Juha Turton sikalalla Huittisissa m 3 :n säiliö. Loput säiliötilavuudesta, m 3 hankitaan ensisijaisesti nestelannoitetta vastaan ottavilta viljelystiloilta. Tarvittaessa lisää säiliötilavuutta rakennetaan laitosalueelle. Tarvittavat sitoumukset typpinesteen vastaanotosta tiloilla sekä päätökset uusien säiliöiden rakentamisesta esitetään ympäristökeskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Kuiva-aines johdetaan erilliselle katetulle varastoalueelle, jonka tilavuus on riittävä 12 kuukauden varastoinnille. Varastoinnin aikana tapahtuu myös humuksen jälkistabiloitu-

8 8/29 minen. Varsinaista kompostoitumista ei jälkivarastoinnin aikana tapahdu, koska humuksen orgaanisen aineksen osuus kuiva-aineksesta on noin %, jolloin jäljelle jäänyt orgaaninen aines on hitaasti biohajoavaa tai biohajoamatonta ainesta. Hajukaasujen käsittely Hajukaasut käsitellään kahdella linjalla. Alhaisen hajupitoisuuden omaavat kaasut imetään vastaanottohallista ja johdetaan biokemialliseen pesuriin. Biokemiallisessa pesurissa hajukaasujen sisältämät orgaaniset yhdisteet sidotaan kemikaaleilla (natriumhydroksidi, natriumhypokloriitti tai rikkihappo) ja sitomatta jääneet yhdisteet hapetetaan biologisesti. Vastaanottoaltaasta poistettava kaasu käsitellään ensin otsonilla tai muulla hapettavalla kemikaalilla ja johdetaan sen jälkeen samaan biokemialliseen pesuriin muiden laimeampien kaasujen kanssa. Käytettävät kemikaalit valitaan käsiteltävän kaasun sisältämien yhdisteiden mukaan. Natriumhydroksidi ja natriumhypokloriitti soveltuvat pelkistyneiden rikkiyhdisteiden poistamiseen ja hapot ammoniakin sitomiseen. Vastaanotto- ja prosessitilojen pinta-alan ollessa noin 550 m 2 on tiloista käsittelyyn johdettavan kaasun määrä noin m 3 /h. Suunnitteluvaiheen arvion mukaan prosessitiloista poistettavan kaasun hajupitoisuus on noin HY/m 3, joten käsittelyyn johdettava kuormitus on noin HY/h eli HY/s. Vastaanottoaltaasta poistettava kaasumäärä on noin 500 m 3 /h ja arvioitu hajupitoisuus on noin HY/m 3, jolloin vastanottoaltaan kuormitus hajukaasujen käsittelyyn on noin HY/m 3 eli HY/s. Yhteensä käsittelyyn johdettava hajukuorma on siten yhteensä noin HY/s. Jos tavoitekäsittelytehona on 92 %, alentaa se laitoksen käsittelyn jälkeisen hajukuormituksen tasolle HY/s, mikä vastaa hajupitoisuutta HY/m 3. Biokemiallisen pesurin hapan poistovesi johdetaan mädätteen jälkikaasuuntumissäiliöön, mikä osaltaan vähentää ammoniumtypen haihtumista ammoniumtypen reagoidessa rikkiyhdisteiden kanssa ja muodostaen ammoniumsulfaattia. Hajukaasujen käsittelyn jälkeen poistoilma johdetaan purkuputkeen, joka purkaa käsitellyn ilman vähintään 10 m korkeuteen. Jos hajukaasujen käsittelyssä on häiriöitä, hajua aiheuttavat yhdisteet laimenevat ulkoilmaan johdettaessa. Vastaanottohallin hajukaasuja ei voida johtaa polttoon, koska käsittelyyn johdettava ilmamäärä on 10-kertainen laitoksen tuottaman biokaasun määrään ja täten polttoon johdettavan kaasun metaanipitoisuus alenisi alle 6 % tasolle eikä se olisi siten enää poltettavissa. Seuraavassa kuvassa on esitetty laitoksen prosessit ja aine- ja ravinnetase tonnin vuosikapasiteetilla.

9 9/29 Kuva 1. Laitoksen prosessit ja aine- ja ravinnetase tonnin vuosikapasiteetilla Biokaasun jatkokäsittely Laitoksella voidaan tuottaa lämpöenergiaa biokaasukattilassa, sähköä ja lämpöä CHPlaitoksella, sekä liikennepolttoainetta. Kattila- ja CHP-käyttö edellyttää biokaasun käsittelyltä veden erotusta, biokaasun puhdistamisen rikkivedyn osalta tasolle < 200 ppm sekä kaasun paineistusta. Kaasu kuivataan jäähdyttämällä lähelle kastepistettä, jolloin kaasun sisältämä vesihöyry kondensoituu ja erottuu kaasusta. Prosessista muodostuva vesi johdetaan mädätteen välivarastosäiliöön. Biokaasun liikennekäyttö edellyttää esikäsittelyn jälkeistä jatkojalostusta hiilidioksidin poistamiseksi, rikkivedyn pitoisuuden alentamisen < 10 ppm tasolle sekä kaasun paineistusta.

10 10/29 Rikkivety poistetaan biokaasusta noin 95 %:sti biokemiallisella pesurilla. Prosessin käyttämä vesi (5-15 m 3 /vrk) johdetaan mädätteen välivarastosäiliöön. Veden sisältämät rikkiyhdisteet reagoivat erityisesti ammoniumtypen kanssa muodostaen ammoniumsulfaattia ja vähentäen ammoniumtypen vapautumista ilmakehään lopputuotteista. Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Biokaasulaitos kuluttaa vettä kalustojen pesussa ja hajukaasujen käsittelyprosessissa noin 5-10 m 3 vuorokaudessa. Tarkoituksena on tehdä oma porakaivo kiinteistölle, koska pääasiallisesti toiminnassa voidaan käyttää teknistä vettä. Mikäli kaivoveden laatu ei täytä talousveden laatuvaatimuksia, hankitaan tarvittava talousvesi ( 0,5-1 m 3 /vrk) liittymällä kunnan vesijohtoverkkoon. Kemikaalit Biokaasulaitoksella käytetään vain vähän kemikaaleja. Rutiinikäytössä olevat kemikaalit ovat lähinnä pesu- ja desinfiointiaineita. Lisäksi hajukaasujen käsittelyprosesseissa saatetaan käyttää natriumhydroksidia (NaOH), natriumhypokloriittia (NaOCl) tai rikkihappoa (H 2 SO 4 ) prosessin ph-tason säätämiseksi sekä rikin tai typen yhdisteiden sitomiseksi. Tarvittaessa mädätteen vedenerotusta voidaan tehostaa polymeerin lisäämisellä. Kemikaalit varastoidaan kemikaalikonteissa vastaanottohallissa erikseen merkityillä ja toisistaan erotetuilla alueilla. Kemikaalien säilytyspaikat varustetaan lisäksi asianmukaisilla suoja-altailla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Mädättämimen on parasta käyttökelpoista tekniikkaa lietemäisten ja biohajoavien jätteiden biologisessa käsittelyssä Euroopan komission parasta käyttökelpoista tekniikkaa jätteiden käsittelyssä esittelevän asiakirjan mukaan (elokuu 2006). Asiakirjassa mainitaan anaerobinen käsittely ensimmäisenä biologisista jätteiden käsittelymenetelmistä. Seuraavassa verrataan hakemuksen mukaista toimintaa BREF-asiakirjaan: Vastaanotto Bref-asiakirjan mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa on - lietteiden ja kiinteiden jätteiden vastaanotto suljettuihin tiloihin, - suljettujen altaiden ilmanvaihto ja tarvittaessa poistoilman käsittely, - vastaanottohallin ilmanvaihtojärjestelmän toteuttaminen kohdennetuilla poistoputkistoilla. - vastaanottoaltaiden ja tilojen suunnittelu mahdollisimman lyhyellä viipymällä, - vastaanottotilojen säännöllinen puhdistaminen, - automaattiovien käyttö vastaanottotiloissa. VamBio Oy:n laitokselle toimitettavat raaka-aineet otetaan vastaan suljetussa hallissa ja johdetaan suoraan suljettuihin altaisiin. Altaista ja vastaanottohallista poistetaan haisevat yhdisteet hallitusti hajukaasujen käsittelyyn tai kaasulinjaan hyödynnettäväksi. Hallista poistetaan ilmaa käsittelyyn kohdepoistoilla. Vastaanottoallas on suunniteltu siten, että lietemäärää voidaan säätää altaan pinnankorkeutta muuttamalla ja altaan maksimitilavuus mahdollistaa materiaalien vastaanottamisen arkipäivisin laitoksen toimiessa kuitenkin jokaisena viikon päivänä. Laitoksen omavalvontasuunnitelmassa huomioidaan laitoksen vastaanottotilojen puhtaanapito ja laitoksen käyttöhenkilöstön koulutuksessa kiinnitetään

11 erityistä huomiota hygieenisten epäkohtien korjaamiseen ja hygieenisten riskien välttämiseen. Vastaanottohalli varustetaan automaattisilla ovilla. 11/29 Lisäksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa on -laitoksen prosesseihin parhaiten soveltuvien jätteiden yhdistäminen, kuten puhdistamolietteen, orgaanisten teollisten jätteiden, elintarviketeollisuuden jätteiden, maatalouden jätteiden ja yhdyskuntien orgaanisten jätteiden yhdistäminen oikean ravinne- ja kosteustasapainon saavuttamiseksi, - jatkuvan kehitystyön ja toiminnan seuranta laitoksen prosessien ja ohjausjärjestelmien tehostamiseksi. Laitoksella toteutetaan nämä menettelytavat. Homogenisointi Asiakirjan mukaisesti kaikki jätteiden mekaaniset prosessoinnit toteutetaan suljetuissa tiloissa. Laitoksella homogenisointi toteutetaan tiiviissä esimädätysreaktorissa. Hajukaasujen käsittely Asiakirjan mukaan -jätteiden vastaanotosta ja prosessoinnista muodostuvien haisevien yhdisteiden käsittely biosuodattimella ja pesurilla. Laitoksella toteutetaan hajukaasujen poisto ja johtaminen kaksivaiheiseen käsittelyyn vastaanottohallista, vastaanottoaltaasta sekä veden erotuksesta. Homogenisointisäiliöstä konsentroituneempi kaasu johdetaan biokaasulinjaan ja edelleen CHP-yksiköille hyödynnettäväksi. Hygienisointi Asiakirja ei ota kantaa anaerobisen käsittelyn hygieenisten ominaisuuksien parantamiseen. Prosessi tuo kuitenkin merkittävää lisäarvoa laitoksen lopputuotteiden hygieeniseen laatuun ja näin ollen edustaa ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hygienisointi lisää myös biokaasuntuottoa ja näin ollen parantaa laitoksen energiatasetta. Anaerobinen käsittely Asiakirjan mukaan -anaerobinen käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista jätteiden käsittelyä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toimintaa on mm. seurata käsittelyyn johdettavien ja käsiteltyjen materiaalien COD, BOD, N, P ja Cl arvoja, kierrättää tarvittaessa jätevettä reaktoriin, maksimoida biokaasun tuotto ja termofiilinen käsittely. Laitoksen anaerobiprosessi toimii mesofiilisella lämpötila-alueella, mutta osaprosessia edeltää hygienisointivaihe, jossa materiaali pidetään tunnin ajan 70 C lämpötilassa. Laitoksen biokaasun tuotto on maksimoitu ja tuotettu biokaasu hyödynnetään kokonaisuudessaan lämpönä ja sähkönä. Biokaasun puhdistaminen ja hyödyntäminen Asiakirjan mukaan -anaerobisesta prosessista muodostuvan biokaasun polttamisesta muodostuvien haitallisten yhdisteiden määrää voidaan vähentää erityisesti rikkivedyn vähentämisellä poltettavasta kaasusta

12 -biokaasun hyödyntäminen sähköntuotannossa paremmalla kuin 30 % hyötysuhteella on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 12/29 Rikki poistetaan biokaasusta biokemiallisessa pesurissa. Lisäksi rinnakkaisena rikinkäsittelyjärjestelmänä käytetään aktiivihiilisuodatusta, jolla varmistetaan rikinpoisto ja biokaasun hyötykäyttömahdollisuus biokemiallisen pesurin ollessa häiriö- tai huoltotilassa. Laitoksen CHP-yksiköiden sähköntuoton hyötysuhde (37-39 %) on korkeampi kuin Brefasiakirjassa mainittu >30 %. Humuksen ja typpinesteen jälkivarastointi Asiakirjan mukaan - varastoinnit tulee toteuttaa siten, ettei maaperään pääse johtumaan haitallisia aineita. Nestemäinen typpilannoite varastoidaan tiiveissä säiliöissä ja humuslannoite katetussa humusvarastossa. Jakeille varataan välivarastokapasiteettia yhtä vuotta varten. Laitoksen rakenteet, tekniikka ja infrastruktuuri: Rakenteiden, tekniikan ja toiminnan osalta VamBio Oy:n biokaasulaitos edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä mm. seuraavilta osin: -laitosalue asfaltoidaan soveltuvin osin ja varustetaan sadevesien kaksoisviemäröintijärjestelmällä ja tarvittavilla suojaus- ym. rakenteilla, -laitosalueen pohja- ja muut eristerakenteet tehdään tiiviinä asetettujen vaatimusten mukaisesti, -lopputuotteiden välivarastointi järjestetään asianmukaisesti -laitoksen käsittelymenetelmät ja lopputuotteiden laatu täyttävät toiminnalle lainsäädännössä asetetut vaatimukset, -laitoksessa käytettävät käsittelytekniikat ovat ajanmukaisia ja koeteltuja ratkaisuja, -raaka-aineiden vastaanottoon, esikäsittelyyn, siirtoon ja prosessointiin liittyvien tilojen poistoilma ohjataan käsittelyyn, -haju- ja poistokaasujen käsittelyssä käytetään ajanmukaisia ja koeteltuja ratkaisuja, - hajukaasujen käsittelylle toteutetaan varojärjestelmät, -toimintaan liittyvissä kuljetuksissa pyritään ympäristövaikutusten lieventämiseksi suurempiin eriin, -laitosalue aidataan, -alueelle järjestetään riittävä valvonta ja laitos voidaan liittää kaukovalvontaan. Hoito, kunnossapito ja tarkkailu: -toiminnanharjoittajalla on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus, -laitokselle on suunniteltu laadittavan Eco Start - ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, -käsiteltävän lietteen, laitoksen lopputuotteiden ja toiminnassa muodostuvien päästöjen määrää sekä laatua tarkkaillaan säännöllisesti, -laitoksen toiminnasta raportoidaan valvoville viranomaisille (ympäristökeskus ja Evira) kuukausittain. Energiatehokkuus Laitoksella tuotetun biokaasun määrä riippuu laitoksella prosessoitavien raaka-aineiden orgaanisen aineen pitoisuudesta. Seuraavassa taulukossa on esitetty raaka-aineiden ominaiskaasuntuottopotentiaalit ja saatavan bioenergian määrä, sekä laitoksen omaan käyttöön kuluvan energian määrä.

13 13/29 Biokaasulaitokselle vastaanotettavien materiaalien arvioidut määrät keskimäärin, ominaiskaasuntuotto eri jakeille ja vuositasolla tuotettavan bioenergian määrä laskettuna laitoksen kapasiteetille t/a. Raaka-aine Määrä t/a Ominaiskaasuntuotto m 3 CH 4 /t Tuotettu bioenergia MWh/a Maatalouden sivutuotteet Lietelanta Kuivalanta Kasvibiomassa Teollisuuden ja yhdyskuntien sivutuotteet Yhteensä Laitoksen oma käyttö sähkö- ja lämpö- energiana Ylijäämä Laitoksen omaan käyttöön kuluu energiaa noin 10 % laitoksen tuottamasta energiamäärästä. Laitoksen energiatase on vahvasti positiivinen. Laitoksen tuottama energia hyödynnetään kokonaisuudessaan kahdessa CHP-yksikössä, sekä tarvittaessa biokaasukattilassa. Kaasua poltetaan soihdussa vain poikkeuksellisissa huolto- ja häiriötilanteissa. Laitokselta on tarkoitus johtaa lämpövesikanaalin kautta lämpöä läheisiin sikaloihin. Sikalat kuluttavat lämmitysenergiaa yhteensä noin MWh vuodessa. Tällä hetkellä sikaloiden lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä, jota kuluu vuosittain yhteensä noin litraa. Biokaasulaitoksen tuottamalla bioenergialla voidaan korvata lämmitykseen kuluvan polttoöljyn käyttö. Toisena vaihtoehtona selvitetään myös biokaasulaitoksella tuotetun biokaasun hyödyntämistä laitoksen läheisyyteen suunnitteilla olevan mittavan rehutehdashankkeen toiminnassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Laitoksella syntyy haisevia yhdisteitä erityisesti orgaanisten yhdisteiden happokäymisen yhteydessä. Laitoksen prosessi on suljettu ja laimeammat hajukaasut vastaanottohallista ja linkohuoneesta johdetaan hajukaasujen käsittelyn kautta ilmaan. Muut kaasut johdetaan biokaasulinjaston kautta CHP-yksikköön tai biokaasukattilaan hyödynnettäväksi. Vain poikkeustilanteissa biokaasu johdetaan soihtupolttoon, josta poltettava kaasu vapautuu ilmaan. Hajukaasut käsitellään ja poistoilma johdetaan purkuputkeen, joka purkaa käsitellyn ilman vähintään 10 m korkeuteen, mikä laimentaa poistoilman hajupitoisuuksia. Lyhytaikaista hajuhaittaa, joka saattaa olla selvästi häiritsevämpi kuin hajukaasujen käsittelyn jälkeisen kaasun kuormitus, voi aiheutua biokaasun soihtupoltosta. Soihtupolttoa käytetään laitoksen häiriötilanteissa, esimerkiksi silloin kun biokaasun puhdistus rikin yhdisteiden poistossa ei ole toimintakunnossa. Tällöin biokaasua ei voida johtaa CHPyksikölle vaan se johdetaan poltettavaksi soihtuun. Koska soihtupolttimien suunnittelu perustuu lyhyeen viipymään (< 3 s) NO X -yhdisteiden muodostumisen ehkäisemiseksi, eivät rikkiyhdisteet välttämättä poistu soihtupolton aikana täydellisesti, jolloin hajukuormitus on merkittävästi normaalia toimintaa korkeampi. Lisäksi laitoksen läheisyydessä tämän tyyppisen häiriön havaitseminen on vaikeaa, koska soihtupolttimesta poistuva ilma on kuumaa ja se kulkeutuu pois laitoksen läheisyydestä. Tämän tyyppisten häi-

14 14/29 riötilanteiden välttämiseksi biokaasulaitokselle hankitaan varojärjestelmä biokaasun puhdistamiseksi tilanteissa, jolloin biologinen tai biologis-kemiallinen biokaasun puhdistus ei ole toiminnassa. Tällöin biokaasun sisältämät rikkiyhdisteet poistetaan aktiivihiilisuodattimella. Korkean kuormituksen johdosta aktiivihiilisuodatus voidaan käytännössä mitoittaa käsittelemään laitoksen tuottama biokaasu noin 10 vuorokauden yhtämittaiselle häiriöjaksolle. Biologinen biokaasun käsittely palautuu mahdollisesta häiriötilanteesta tyypillisesti noin 2-5 vuorokauden kuluessa normaaliksi, jolloin 10 vuorokauden varoaika voidaan arvioida riittäväksi. Metaanin polton päästöt Laitoksen anaerobiprosessissa tuotetun biokaasun sisältämästä metaanista valmistetaan sähkö- ja lämpöenergiaa laitoksen omassa CHP-yksikössä (yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotto). Laitoksella voidaan lisäksi tuottaa tarvittaessa lisälämpöä erillisessä kattilassa. Metaanin palaessa täydellisesti muodostuu pääasiassa vettä ja hiilidioksidia. Biokaasun poltossa voi lisäksi muodostua mm. typen oksideja (NO x ), rikkidioksidia (SO 2 ), hiilimonoksidia (CO) ja hiilivetyjä (HC), kuten muidenkin orgaanisten hiiliyhdisteiden polttamisessa. Biokaasun polton päästöjen on todettu olevan yleisesti pienempiä kuin fossiilisten ja muiden biopolttoaineiden päästöt johtuen polttoaineen puhtaudesta. Lisäksi uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuva energiahuolto tuottaa hiilidioksidivapaata energiaa, koska kasvit sitovat hiilidioksidia yhteyttäessään. Liikenteen pakokaasupäästöt Biokaasulaitokselle käsiteltäväksi tuotavien raaka-aineiden sekä muodostuvien lannoitejakeiden kuljetuksista aiheutuu pakokaasupäästöjä ilmaan. Näitä ovat esim. typen oksidit (NO x ), hiilimonoksidi eli häkä (CO), hiukkaset sekä epätäydellisestä palamisesta syntyvät hiilivedyt (HC). Biokaasulaitoksen liikenteestä aiheutuvien ilmapäästöjen määrä on arvioitu käyttäen LII- SA pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmän mukaisia päästökertoimia olettaen laitoksen kapasiteetin olevan t/vuosi, raskaan liikenteen ajosuoritteiden 60 kpl viikossa ja raskaan liikenteen ajomäärän km/vuosi. Häkäpäästöjen arvioidaan olevan vuodessa 0,174 t, hiilivetyjen 0,110 t, typen oksidien 0,857 t, hiukkasten 0,031 t, metaanin 0,007 t, typpioksiduulin 0,004 t, rikkidioksidin 0,0008 t ja hiilidioksidin 126,19t. Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin ja päästöjen estäminen Biokaasulaitoksen toiminnot tapahtuvat kokonaisuudessaan suljetuissa prosesseissa ja laitoksen varastointitilat ja - säiliöt rakennetaan tiiviiksi, joten laitoksen normaalitoiminnan aikana päästöjä vesistöön ja maaperään ei ole. Piha-alueet, joissa kuljetetaan ja siirretään käsittelemätöntä ja käsiteltyä materiaalia, on asfaltoitu ja viemäröity kaksoisviemärijärjestelmällä, jolloin ulkoalueen puhdistusta vaativissa tilanteissa vesi johdetaan vastaanottoaltaaseen, normaalitilanteessa sadevesiviemäriin. Asfaltoinnin ja kaksoisviemärijärjestelmän avulla estetään lieteaineksen joutuminen maaperään ja valumavesiin myös tilanteissa, joissa inhimillisen virheen tai laiterikon johdosta ainesta voi joutua maahan. Asfaltoidulta alueelta voidaan aines poistaa ja palauttaa käsittelyprosessiin laitoksen oman kaluston avulla.

15 Laitosalueen sadevesiviemäristä vedet johdetaan sadevesikaivoon, josta vedet puretaan Vähäjoentien varressa kulkevaan ojaan, joka laskee 1,5 kilometrin päässä Loimijokeen. Melu ja tärinä Laitoksen prosesseista ei aiheudu häiritsevää melua eikä tärinää. Laitoksen ympäristöön aiheuttaman melun arvioidaan olevan alle 50 db. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 15/29 Sekalaista yhdyskuntajätettä syntyy laitoksen toimisto- ja sosiaalitiloissa vuodessa noin 200 kg. Se lajitellaan ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi kunnan jätehuoltomääräysten mukaan. Vastaanotettavien materiaalien vastaanottoaltaan pohjalle kerääntyy hiekkaa ja soraa tms. noin 50 m 3 /vuosi. Vastaanottoallas tyhjennetään kerran vuodessa ja jäte toimitetaan hyväksyttyyn käsittelyyn, esim. kaatopaikalle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaiset selvitykset Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitetulla tavalla ennen ympäristölupaprosessia. YVAyhteysviranomaisen lausunto on annettu Lausunnon mukaan ympäristövaikutusten arviointi täyttää riittävästi sille asetetut vaatimukset. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisen terveyteen Hankkeella ei arvioida olevan negatiivisia vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen eikä ihmisten terveyteen. Laitoshankkeen toteuttaminen mahdollistaa alueen hajuhaittojen vähentämisen suhteessa nykytilanteeseen, jos viereisiltä suursikaloilta pumpataan lietteet suoraan laitokseen. Silloin sikaloiden säiliöissä voidaan varastoida typpinestettä raakalietteen sijaan. Mikäli lietteen pumppausputkivaihtoehtoa ei toteuteta ja kaikki liete tuodaan laitokselle säiliöautoilla, alueen hajutilanne saattaa muuttua huonompaan suuntaan. Laitos rakennetaan kokonaisuudessaan metsäsaarekkeen sisään. Myös laitoksen eteläpuolelle jätetään puustoa tuomaan näkösuojaa laitoksen ympärille. Laitosalueen sisällä kiinnitetään huomiota alueen yleiseen siisteyteen. Liikenteestä ei arvioida aiheutuvan viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Laitokselle kulkevan Vähäjoentien varrella ei ole asutusta. Kantatiellä 41 liikenne lisääntyy hankkeen vaikutuksesta noin 0,3 % ja raskaan liikenteen osalta noin 2,4 %. Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Hankkeella ei ole todettu olevan haitallista vaikutusta luontoon, luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

16 Laitos ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hankkeella ei ole haitallisia vesistövaikutuksia. 16/29 Biokaasulaitoksen lannoitevalmisteiden peltokäyttö vähentää pelloilta aiheutuvaa ravinnekuormitusta maaperään ja vesistöihin verrattuna raakalietteen peltokäyttöön. Hankkeella on näin ollen positiivinen vaikutus maaperään ja vesistöihin niillä valuma-alueilla, joilla peltolannoituksessa siirrytään käyttämään laitoksella jalostettuja lannoitevalmisteita raakalietteen sijaan. Laitokselta saatavien lannoitevalmisteiden käyttö mahdollistaa täsmälannoittamisen pääravinteiden (typpi ja fosfori) osalta. Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutukset Laitoksen aiheuttama liikenne lisää pakokaasupäästöjä alueella, mutta vaikutus ympäristöön on vähäinen. Tulevaisuudessa laitoksella voidaan tuottaa metaania liikennepolttoainekäyttöön, jolloin liikenteen pakokaasupäästöt alenevat. Laitos on kasvihuonekaasupäästöjen osalta nettovähentäjä ja näin ollen hankkeella on ilmaston muutosta hillitsevä vaikutus. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu ja raportointi Biokaasulaitoksessa on sivutuoteasetuksen perusteella otettava käyttöön pysyvä omavalvontajärjestelmä, joka perustuu HACCP-järjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Points = Riskien analysointi ja kriittisten valvontapisteiden valvonta). Omavalvontajärjestelmä on kirjallinen kuvaus laitoksen toiminnasta, jossa määritellään prosessin kriittiset valvontapisteet, niiden tavoitetasot ja toimenpiderajat. Lisäksi suunnitelma sisältää mm. laitoksen puhdistus-, näytteenotto- ja tuhoeläintorjuntasuunnitelmat. Laitoksen omavalvontaohjelman mukaisesti kriittisten valvontapisteiden valvonnasta, edustavien näytteiden ottamisesta, ainesten jäljitettävyyden varmistavien sääntöjen käyttöönotosta ja korjaavien toimintamenetelmien kehittämisestä laaditaan asianmukaiset asiakirjat. Omavalvontajärjestelmän tavoitteena on varmistaa, etteivät taudinaiheuttajat pääse missään vaiheessa leviämään biokaasulaitokseen ja sieltä pois. Ohjelmassa kuvataan rutiinit, joilla ehkäistään taudinaiheuttajien mahdolliset leviämistilanteet. Järjestelmän avulla varmistetaan myös, että biokaasulaitoksella käytössä oleva sisäinen valvontajärjestelmä vastaa kaikilta oleellisilta osilta sivutuoteasetuksen tavoitteita ja vaatimuksia ja mahdollistaa sopeutumisen uusiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin. Järjestelmä hyväksytetään Eviralla laitoshyväksyntämenettelyn yhteydessä. Laitoksen prosessiohjaus ja -säätö perustuvat laitoksen automaatiojärjestelmään. Lisäksi laitoksen päivittäistä yleistä käyttötarkkailua suorittaa laitoksen käyttöhenkilöstö. Laitoksen käyttötarkkailuun kuuluvat mm. seuraavat toimet: vastaanotettavien raaka-ainemäärien seuranta prosessin etenemisen seuranta ja laadunvalvonnan näytteenotto (raaka-aineen ja käsitellyn mädätteen TS, VS, typpi ja fosfori analysoidaan säännöllisesti) lopputuotteiden määrän, laadun ja edelleen toimittamisen seuranta tarkkailu- ja huoltotoimenpiteiden sekä häiriötilanteiden kirjanpito toteutettujen ja suunniteltujen toiminnan muutosten kirjaus.

17 17/29 Em. käyttötarkkailun tietojen perusteella laaditaan vuosittain ympäristöviranomaiselle toimitettava yhteenvetoraportti. Lisäksi kuukausittain lähetetään ympäristöviranomaiselle toimintaraportti, jossa esitetään tärkeimmät toimintaan liittyneet parametrit, kuten: vastaanotettujen raaka-aineiden määrä ja laatu edelleen toimitettujen lopputuotteiden määrä, laatu ja toimituspaikka mahdolliset häiriötilanneraportit päästöihin liittyvät tiedot Päästö- ja vaikutustarkkailu ja raportointi Ilmapäästöt Laitoksen hajupäästöjä tarkkaillaan säännöllisesti mittaamalla hajukaasujen käsittelystä poistuvan ilman hajuyhdisteiden pitoisuus olfaktometrisesti ulkopuolisen laboratorion toimesta. Samassa yhteydessä määritetään ammoniakin ja rikkiyhdisteiden pitoisuudet. Ilmapäästöjen analysointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa ja tulokset raportoidaan vuosiraportin yhteydessä. Tarvittaessa määrityksiä tehdään useammin. Päästöt vesiin Laitokselta ei johdeta jätevettä viemäriin. Sadevedet johdetaan sadevesiviemäriin. Sadevesiviemäröinti varustetaan näytekaivoilla, joiden avulla seurataan rakenteiden ja putkistojen mahdollisia vuotoja ja muita häiriötilanteita. Vuototilanteessa valumavedet johdetaan takaisin vastaanottoaltaaseen. Ennen toiminnan käynnistämistä analysoidaan lähimpien pintavesistöjen ja pohjaveden laatu alueella. Suunnitelma näytteenotosta ja suoritettavista analyyseistä hyväksytetään ympäristökeskuksessa ennen näytteenottoa. Tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Vastaava näytteenotto toistetaan laitoksen toiminnan käynnistyttyä kerran vuodessa. Tulokset raportoidaan ympäristökeskukseen vuosiraportin yhteydessä. Melu Toiminnan käynnistyttyä laitoksen melupäästöt mitataan ympäristökeskuksessa hyväksytettävän suunnitelman mukaisesti ja tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Mittausmenetelminä käytetään standardoituja tai muulla tavoin validoituja tutkimus- ja määritysmenetelmiä. Näytteenotosta vastaa tehtävään koulutettu henkilökunta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät riskit liittyvät erityisesti lietteen kuljetukseen ja pumppaukseen ja kaasumaisten yhdisteiden konsentroitumiseen. Vuototilanteissa voi laitoksen sisätiloihin vapautua biokaasun sisältämiä kaasuja metaania (CH 4 ) ja hiilidioksidia (CO 2 ), sekä pienempinä pitoisuuksina esiintyviä rikkivetyä (H 2 S) ja ammoniakkia (NH 3 ), joista aiheutuu terveysriski sekä tulipalon ja räjähdyksen riski. Vuototilanne aiheuttaisi välitöntä vaaraa sisätiloissa laitoksen työntekijöille ja ulkotiloissa vuotokohdan välittömässä läheisyydessä, mutta ei laitosalueelle tai laitoksen ulkopuolelle kaasujen laimentumisen johdosta. Kaasuvuodon aiheuttamat riskit ehkäistään asentamalla laitoksen sisätiloihin kaasunilmaisin- ja hälytyslaitteistot. Käyttöhenkilöstö perehdytetään kaasujen ominaisuuksiin ja turvallisiin työskentelytapoihin.

18 18/29 Laitoksen kaasuvarastoissa varastoidaan biokaasua enintään m 3 kerrallaan, mikä vastaa noin 930 kg metaanikaasua. Mikäli laitoksella tapahtuu häiriö ja kaasua purkautuu ulkoilmaan, tuulen virtaus laimentaa tehokkaasti päästön, joka ei siten vuototilanteessa aiheuta vaaraa laitosalueen ulkopuolelle. Laitos on suunniteltu niin, että kaasuvuotojen riski on mahdollisimman pieni ja vuotoihin varaudutaan automaattisilla kaasun mittaus- ja hälytysjärjestelmillä. Mikäli kaasun poistuminen anaerobireaktorista estyy tai estetään, purkautuu biokaasu reaktorin yläosan vesilukon kautta ilmakehään. Laitos varustetaan sammutuskalustolla ja käyttöhenkilöstö perehdytetään ensisammutukseen. Biokaasureaktoreiden ja kaasulinjojen huollot määräytyvät tarpeen mukaan sekä rikkoutumisen että etukäteen suunnitellun huolto-ohjelman perusteella. Ennen huoltotöitä mitataan kaasujen pitoisuudet eri kohteissa ja työssä käytetään asianmukaisia suojavälineitä. Biokaasulaitoksella vastaanotetaan, varastoidaan, prosessoidaan ja kuljetetaan useamman tilan lietteitä, sekä eläinperäisiä sivutuotteita, minkä vuoksi laitoksella on varmistettava hygieniatason säilyminen. Hygieniaa ja laitoksen toimintaa valvotaan sivulla 16 esitetyn omavalvontajärjestelmän mukaisesti. Eräs riski toiminnassa on laitoksen tuotteina syntyvien lannoitetuotteiden laadun poikkeamat ja riski liittyen tuotteiden heikkoon kysyntään. Lähtökohtaisesti tuotteet on tarkoitus toimittaa pääosin peltokäyttöön lähikuntien alueelle. Alustavan kartoituksen mukaan tuotteille on kysyntää alueella. Tuotteiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti osana laitoksen omavalvontaa. Lisäksi Evira suorittaa tuotevalvontaa. Mikäli laitoksella havaitaan kontaminaatiota lopputuotteissa, selvitetään kontaminaation aiheuttaja välittömästi ja suoritetaan tarvittavat toimenpiteet tilanteen vakauttamiseksi. Pilaantunut tuote-erä palautetaan ensisijaisesti uudelleen käsiteltäväksi. Mikäli uudelleen käsittely ei ole mahdollista, toimitetaan lopputuote hyväksyttyyn muuhun laitokseen edelleen käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi. Riskinä tunnistetaan myös lakisääteiset muutokset liittyen biokaasulaitoksen toimintaan, sekä laitoksella muodostuvien lopputuotteiden hyötykäyttömahdollisuuksiin. Erityisesti yhdyskuntien jätevesilietteen prosessointiin ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuuksiin liittyy tällä hetkellä imagoon vaikuttavia sekä mahdollisiin lakimuutoksiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Näiden vuoksi toiminta on tarkoitus käynnistää ensisijaisesti maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteita vastaanottamalla. Erityisesti sosiaalisiin vaikutuksiin kuuluva hajuhaitta on tunnistettu riski biokaasulaitoksen toiminnassa. VamBion biokaasulaitoksen YVA-selostuksessa on arvioitu häiriötilanteen aikaista hajukuormitusta ja sen aiheuttaman haitan vaikutusaluetta. Tässä vaiheessa suunnittelun mukaiseen mitoitustilanteeseen nähden YVA-selostuksessa arvioitu häiriötilanteen aikainen hajuhaitta on 10 kertaa korkeampi kuin mitoitustilanteen mukainen kuormitus, ja häiriötilanteessa häiritsevän hajun pitoisuus yltää normaalien sääolosuhteiden aikana noin 90 m etäisyydelle hajun lähteestä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilletulosta on tiedotettu Vampulan kunnan ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla

19 19/29 Asiakirjat ovat olleet nähtävänä kuulutuksen ajan Vampulan kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Hakemus on kuulutettu Lauttakylä-lehdessä Hakemuksesta on erikseen lähetetty tieto laitoksen naapureille. Täydennykset Hakemusta täydennettiin vakuutta ja pintavesien johtamista koskevilla tiedoilla kuulemisen yhteydessä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Tulevan laitoksen alueelle tehtiin tarkastuskäynti Lausunnot Vampulan kunnan rakennuslautakunta ja Vampulan kunnanhallitus ovat antaneet ja samansisältöiset lausunnot, joissa esitettiin seuraavaa: Hakemuksen mukainen ympäristölupa voidaan myöntää. Lupakäsittelyssä ja lupaehdoissa on kuitenkin huomioitava jätetyt muistutukset ja mielipiteet. Biokaasulaitosta on kaikissa olosuhteissa käytettävä siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman pieniä. Hakija on velvoitettava noudattamaan toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja erityisesti tekniikkaa, jolla naapureille aiheutuvaa hajuhaittaa edelleen voidaan vähentää. Vaikka yleisen tien käyttö ja liikennöinti jää lupamääräysten ulkopuolelle, on kuljetuskalustosta ja kuljetuksista aiheutuvan haitan vähentämiseksi annettava lupamääräyksiä. Laitoksella on oltava asianmukaiset välineet ajoneuvojen ja säiliöiden puhdistamiseksi ja desinfioimiseksi. Biokaasulaitoksen toiminnan seurannasta ja valvonnasta on annettava selkeät lupaehdot. Hakemukseen jätettyihin muistutuksiin viitaten lautakunta toteaa, että valittu sijoituspaikka on liikenteellisesti hyvä ja mahdollistaa lietteen siirron kahdelta suursikalalta suoraan laitokselle ja syntyvän lämpöenergian käytön sikaloilla. Luvansaajan on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista oleellisista muutoksista ja myös lähimmille naapureille sellaisista muutoksista ja häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa tai lupaehtojen vastaisen toiminnan. Ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana, mutta lupaehtojen tarkistamiselle tulee asettaa kohtuullinen määräaika. Mainitut asiat huomioiden biokaasulaitos ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta voidaan aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa ja että ehdotettu vakuus euroa on riittävä. Huittisten seudun terveydenhuollon ky:n terveysvalvonnan johtaja ilmoittaa , ettei hakemuksesta ja muistutuksista ole huomautettavaa.

20 20/29 Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksessa 1 (Else Koivunen ja Antti Koivunen Jenny Laineen puolesta) vastustetaan jyrkästi VamBio Oy:n laitoksen toteuttamista. Muistuttajien omistama Kolmikulmaniminen tila sijaitsee noin 300 metrin päässä suunnitellusta laitoksesta ja on vapaa-ajan käytössä. Tilalla on omenapuita, marjapensaita ja vihannesmaa. Laitos tulee aiheuttamaan niin suuria hajuhaittoja ja saastelaskeutumia lähiympäristöön, ettei tilaa voi enää käyttää virkistyskäytössä. Tilan arvo laskisi nollaan. Hanketta ei saa toteuttaa. Muistutuksessa 2 (Veli-Matti Suisto ja Pia Siivonen) vastustetaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttajat omistavat noin 300 metrin päässä suunnitellusta laitoksesta talon, joka on rakennettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Talo on tarkoitus remontoida ja muuttaa siihen pysyvästi asumaan. Tämä ei ole mahdollista, jos biokaasulaitos rakennetaan. Laitos tulee aiheuttamaan kohtuutonta rasitusta, mm. haju- ja meluhaittoja. Jo nyt alueella sijaitsevasta kahdesta suursikalasta aiheutuu huomattavaa hajuhaittaa. Hakemuksessa aliarvioidaan laitoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen. Laitoksen vaikutuksia luontoon ja ympäristöön vähätellään. Kyseinen tontti ei sovellu biokaasulaitoksen sijaintipaikaksi. Sille tulee hankkia uusi paikka riittävän kaukana vakituisesta asutuksesta ja vapaa-ajan asunnoista. Muistutuksessa 3 (Markku Koiranen ja 15 muuta allekirjoittajaa) pidetään hanketta sinänsä hyvänä, mutta laitokselle löytyy parempi paikka muualta. Biokaasulaitosta suunnitellaan kiinteistölle, jonka lähellä noin 300 metrin päässä on kaksi vapaa-ajan asuntoa. Lähimmät vakituisessa käytössä olevat asunnot ovat alle kilometrin päässä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tutkittiin vain yhden paikan ympäristövaikutuksia; paikan, joka on Vampulan kunnan omistuksessa. Sijaintipaikkaa olisi tullut hakea muualta, myös muista kunnista, sillä laitokselle on tarkoitus tuoda lantaa ympäröivistä kunnista. On mahdollista, että laitos laajentaa toimintaansa tulevaisuudessa ja tämänkin takia sijaintipaikkaa tulisi harkita tässä vaiheessa huolellisesti. Hankkeen vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen tulee selvittää perusteellisesti. Jos biokaasulaitos saa ympäristöluvan ja aloittaa toimintansa, tarkoittaa se uuden liittymän rakentamista Vähäjoentielle. Uusi liittymä tulisi yksityisen maanomistajan maille ja maanomistaja vastustaa uuden liittymän rakentamista.biokaasulaitokselle ei tule myöntää ympäristölupaa, vaan yhtiön tulee etsiä laitokselle uusi sijoituspaikka. Yhtiö ei saa aloittaa toimintaansa ennen kuin mahdollinen muutoksenhaku on käsitelty eri oikeusasteissa. Toiminnan aloittamisella ei ole kiirettä, sillä Vehmaalla toimivan, samanlaiseen tekniikkaan perustuvan biokaasulaitoksen hajuongelmia vielä ratkotaan. Hakijan kuuleminen ja vastine Vastineessa ei esitetty kommentteja Vampulan kunnanhallituksen, Vampulan kunnan rakennuslautakunnan ja Huittisten seudun terveydenhuollon Ky:n lausunnoista. Muistutuksista 1 ja 2 esitetään, että biokaasulaitos ei aiheuta saastelaskeumaa ympäristöön. Hajupäästön osalta tilanteen uskotaan paranevan nykyisestään, kun Satapossu Oy:n ja Koskinasula Oy:n raakaliete pumpataan suoraan laitokseen jalostettavaksi bioenergiaksi, sekä nestemäiseksi typpilannoitteeksi ja fosforipitoiseksi humukseksi. Raakalietteen varastointi sikaloiden avoaltaissa loppuu tällöin kokonaan. Lisäksi laitos jää metsäsaarekkeen sisään. Metsäpalstaa jää laitoksen eteläpuolelle yli 100 metrin levyinen kaistale. Muistutuksesta 3 esitetään, että hankkeelle sopivaa sijoituspaikkaa kartoitettiin alun perin toiminnan harjoittajien olemassa olevien sikalatoimintojen läheisyydestä sekä Huittisten

21 21/29 että Vampulan alueelta. Sijoituspaikan valintakriteereinä oli erityisesti laitoksen sijoittaminen pääteiden varrelle siten, että laitoksen materiaalikuljetuksista aiheutuva liikenne kohdistuu mahdollisimman vähän pienille sivuteille. Lisäksi sijainnin tuli olla sellainen, että tulevan laitoksen läheisyydessä sijaitsee potentiaalisia tuotettavan bioenergian hyödyntäjiä. Vampulan tontilla erityisen merkittävää etua arvioitiin muodostuvan kahden suuren sikalan läheisyydestä, koska tämä mahdollistaa lietteiden suoran pumppaamisen laitokselle ja biokaasulaitoksen tuottaman energian hyötykäytön. Huittisten sijoituspaikkavaihtoehdon osalta varsin ongelmalliseksi todettiin mm. kohteen liikenneyhteydet sekä sijainti Huittisten Vanhakosken Natura 2000 alueen läheisyydessä. Valittu sijoituspaikka Vampulassa nähdään toimintaan hyvin soveltuvaksi. Hankkeen suunnittelu on johtanut myös yhteistyön läheisten sikaloiden kanssa. Alustava sopimus lietteen pumppaamisesta Koskinasula Oy:stä ja Satapossu Oy:stä suoraan biokaasulaitokseen on solmittu. Pumppausjärjestelmän ansiosta sikaloiden lietesäiliöt (yhteensä m 3 ) varataan biokaasulaitoksen typpinesteen eli rejektiveden välivarastointiin. Toimenpiteellä vähennetään paikallista hajuhaittaa merkittävästi. Laitoksen tulevaisuuden laajentamismahdollisuus ei kuulu tähän lupamenettelyyn. Mikäli laitosta tullaan tulevaisuudessa laajentamaan, edellyttää se uutta lupamenettelyä. Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-lain edellyttämällä tavalla ennen lupamenettelyn käynnistämistä. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen YVA-selostuksesta annetussa lausunnossa todetaan ympäristövaikutusten arvioinnin täyttävän riittävästi asetetut vaatimukset. Liikennöinnin ja tiestöratkaisujen osalta todetaan, että ympäristölupamenettely ei koske mahdollista uuden liittymän rakentamista Vähäjoentielle. Vehmaan biokaasulaitoksesta esitetään mm., että Vehmaan laitoksen prosessitoimittaja oli ulkomaalainen yritys, ja että laitoksen hajukaasujen käsittelyjärjestelmä oli käynnistysvaiheessa alimitoitettu. Laitoksen käynnistämisen jälkeen hajujen käsittelyä on parannettu biologisilla ja kemiallisilla hajukaasujen käsittelyjärjestelmillä. Aloituslupa Yhtiö hakee YSL 101 :n mukaista aloituslupaa ja on valmis asettamaan :n vakuuden toiminnan käynnistämiseksi ennen lainvoimaista ympäristölupapäätöstä. Aloituslupaa perustellaan mm. sillä, että kiristyvän kilpailutilanteen vuoksi on tärkeää, ettei hankkeen käynnistyminen oleellisesti viivästy. Alustavia esisopimuksia sekä hankkeen rakennusbudjetointia on tehty, sillä laitoksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2008 aikana. Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon mukaan hankkeella on merkittävä työllisyysvaikutus Vampulassa ja lähikunnissa. Lähialueen hajukuorma vähenee, mikäli viereisten suursikaloiden lietteet pumpataan laitokseen. Lisäksi alueella samaan aikaan käynnistettäväksi suunniteltu rehutehdashanke tuo synergiaetua rakennushankkeen käynnistämiselle suunniteltuna ajankohtana. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää VamBio Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan biokaasulaitoksen toimintaan Vampulan kunnan Punolan kylään tilasta Puno (RN:o 2:162) lohkotulle määräalalle. Lupa myönnetään edellyttäen, että jäljempänä seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa

22 esitetyllä tavalla. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. 22/29 Toimintaa koskevat lupamääräykset 1. Biokaasun tuotannossa saa käsitellä seuraavia sivutuotteita, jätevesilietteitä ja jätteitä yhteensä t/a: Jätenimike Tunnusnumero Määrä t/a Maatalouden sivutuotteet Lietelanta Kuivalanta Kasvibiomassa Yhteensä Teollisuuden ja yhdyskuntien sivutuotteet Kunnalliset jätevesilietteet Elintarviketeollisuuden lietteet , , , , , , , Biohajoava ruokajäte Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Luvan saajan on oltava selvillä vastaanotettavien jätteiden ja sivutuotteiden laadusta ja soveltuvuudesta mädätysprosessiin. Laitos ei saa vastaanottaa sellaisia jätteitä, jotka vaikeuttavat mädätysprosessin toimintaa tai vaikeuttavat lopputuotteiden hyödyntämistä (YSL 45 ). 2. Laitoksen ajoneuvoliikenne tulee rajoittaa pääsääntöisesti tapahtuvaksi arkisin klo 7-18 (YSL 43 ). 3. Sivutuotteiden, jätteiden ja tuotteiden kuljetuksissa on käytettävä suljettavia, tiiviitä säiliöitä siten, ettei kuljetuksista aiheudu hajuhaittoja. Kuljetuksiin käytetyt säiliöt ja ajoneuvot on pestävä säännöllisesti niille varatussa pesupaikassa, josta pesuvedet johdetaan mädätykseen (YSL 43, 45 ). 4. Laitos on rakennettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Luvan saajan on huolehdittava mm. siitä, että mädätysprosessin laitteistojen ja säiliöiden materiaali kestää mädätysprosessissa vallitsevia olosuhteita ja että ne ovat kaasutiiviitä. Laitosrakennusten lattiat ja laitoksen varastointialueet on rakennettava nesteenpitävistä, kestävistä materiaaleista, jotka kestävät laitoksella käsiteltävien jätteiden ja sivutuotteiden kemiallisen ja fysikaalisen kuormituksen. Piha-alueet, joissa kuljetetaan ja siirretään käsittelemätöntä tai käsiteltyä materiaalia, on asfaltoitava ja viemäröitävä kaksoisviemärijärjestelmällä (YSL 43, JL 6 ). Laitosta rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota, että rakennusten ympärille jätetään riittävä suojapuustoalue (YSL 43 ). 5. Sivutuotteet ja jätteet on vastaanotettava suljetusti vastaanottoaltaaseen, joka sijaitsee alipaineistetussa hallissa. Vastaanottoaltaasta ja hallista poistettava ilma on johdettava kohdepoistoilla hajukaasujen käsittelyyn ja puhdistettava määräyksessä 15 vaaditulle tasolle (YSL 43, JL 6 ).

23 23/29 6. Lietteet on hygienisoitava hygienisointiyksikössä, jossa vähimmäislämpötilan on oltava 70 0 C ja ajan keskeytyksittä vähintään 60 minuuttia. Hygienisointiyksikössä tulee olla laitteet lämpötilan seuraamiseksi ja tallentamiseksi sekä asianmukainen turvajärjestelmä, joka estää liian alhaisen käsittelylämpötilan syntymisen (YSL 43, 45 ). 7. Lietteet on käsiteltävä mädättämällä C:ssa vähintään 21 vuorokauden ajan. Prosessiolosuhteet, kuten lämpötila ja ph on pidettävä suotuisina orgaanisen aineksen mädättämiselle. Mädätyslaitosta on ajettava siten, että siinä syntyy mahdollisimman paljon metaanikaasua. Prosessia ja biokaasun määrää on seurattava. Prosessin hallinnalla on estettävä haisevien yhdisteiden, kuten metyylisulfidien ja dimetyylidisulfidien muodostumista sekä liiallista ammoniumtypen muodostumista (YSL 43, 45, 46 ). 8. Mädätysreaktorin yläosaan kertyvä biokaasu on johdettava kaasusäiliöön. Laitos on suunniteltava ja mitoitettava siten, että siinä syntyvä biokaasu hyödynnetään lämmön tai sähkön tuotannossa (YSL 43, JL 6 ). 9. Biokaasua saa polttaa soihdussa vain häiriötilanteissa. Häiriötilanteiden määrä ja kestoaika on kirjattava (YSL 43, 45, 46, JL 6 ). 10. Mädäte on kuivattava ja siirrettävä katettuun varastotilaan, joka on mitoitettu 12 kuukauden tuotantomäärälle. Siirrosta ei saa aiheutua hajuhaittoja ympäristöön eikä ympäristön likaantumista (YSL 43 ). 11. Mädätteen kuivauksessa syntyviä jäte- eli rejektivesiä tulee kierrättää prosessivetenä mahdollisimman paljon. Rejektivedet tulee hyödyntää lannoitteeksi (JL 6 ). Jätevesien ja mädätteen lannoituskäyttöön vaaditaan elintarviketurvallisuusviraston hyväksyntä. 12 Luvan saajalla tulee olla käytössään 12 kuukauden tuotantomäärälle mitoitetut säiliöt rejektiveden varastoimiseksi. Laitosalueelle rakennettavien kolmen 5000 m 3 :n säiliön lisäksi säiliötilavuutta tarvitaan m 3. Luvan saajan on ilmoitettava ympäristökeskukselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan käynnistämistä säiliöiden sijaintipaikat. Säiliöiden tulee olla jatkuvasti varattu ainoastaan rejektivesien varastoimiseen (YSL 43 ). 13. Luvan saajan on määrättävä laitoksen asianmukaisesta hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta vastaava hoitaja. Hoitajan nimi on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukausi ennen toiminnan alkamista (JA 10 ). 14. Laitosta ei saa ottaa käyttöön ennen ympäristökeskuksen ja muiden valvontaviranomaisten tekemää käyttöönottotarkastusta (YSL 43 ). Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 15. Laitosta on käytettävä siten, että toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pieniä. Toiminta ei saa aiheuttaa toistuvia hajuhaittoja. Hajukaasujen käsittelyssä ja hajujen poistossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lietteen vastaanotto- ja esikäsittely-, käsittely- ja siirtotilojen hajukaasut on johdettava puhdistusprosessiin. Käsiteltävät poistoilmat ja prosessikaasut on puhdistettava siten, että ulkoilmaan johdettaessa hajupäästöt ovat enintään 2000 HY/m 3 ja hajunpoiston tehokkuus vähintään 90 %, ammoniakkipitoisuus on enintään 5 ppm/m 3 ja poistotehokkuus vähintään 90 %, rikkivety- ja metyylimerkaptaanipitoisuus enintään 0,1 ppm/m 3 (YSL 43, NaapL 17 ).

24 24/ Biokaasua poltettaessa sähkön ja lämmöntuotantoyksikössä ei saa muodostua hajuhaittoja. Poltossa syntyvät päästöt: rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset, häkä, rikkivety, hiilimonoksidi sekä haihtuvat orgaaniset hiilivedyt on mitattava asiantuntijalaitoksen toimesta kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Tulokset on viipymättä lähetettävä ympäristökeskukselle (YSL 43, 46, NaapL 17 ). Päästöt vesiin 17. Piha-alueiden puhdistusta vaativissa tilanteissa pintavedet on johdettava biokaasulaitoksen vastaanottoaltaaseen, muutoin pintavedet voidaan johtaa sadevesiviemäriin. Sadevedet on johdettava sadevesikaivon kautta Vähäjoentien varressa kulkevaan ojaan. Vesiä on tarkkailtava tämän päätöksen määräyksessä 25 vaaditulla tavalla (YSL 43). Laitos ei saa aiheuttaa ojaveden laadun huonontumista (YSL 43, 45, YSA 36 ). Jäte- ja jätehuoltomääräykset 18. Laitoksella syntyvät yhdyskuntajätteet on lajiteltava. Hyödynnettävät jätteet ja ongelmajätteet on erotettava muista jätteistä. Vastaanottoaltaan pohjalle kertyvä hiekka ja sora on poistettava vähintään kerran vuodessa. Jätteet on toimitettava ympäristöluvan saaneille laitoksille (YSL 45, JL 6 ). Meluntorjunta 19. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso lähimmän asuintalon pihassa ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo ) 55 db eikä yöohjearvoa (klo ) 50 db (YSL 43 ). 20. Laitoksen melupäästöt on mitattava toiminnan vakiinnuttua. Mittaussuunnitelma on esitettävä ympäristökeskukselle vähintään kuukausi ennen mittausta (YSL 46 ). Tarkkailu- ja raportointimääräykset 21. Mädätysprosessin metaanin muodostumista ja mädätykseen johdettavien materiaalien sekä mädätteen laatua on seurattava säännöllisesti. Mädätteen typpi-, fosfori- ja klooripitoisuudet ja ph tulee tutkia vähintään kerran vuodessa (YSL 46 ). 22. Laitoksen hajunpoistolaitteiston teho on selvitettävä puolueettoman asiatuntijalaitoksen avulla. Selvityksessä on mitattava poistokaasujen hajuyksikköjen määrä sekä ammoniakin ja rikkiyhdisteiden pitoisuudet. Selvitykset on tehtävä toiminnan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vähintään kerran ja sen jälkeen ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Tulokset on viipymättä toimitettava ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (YSL 46 ). 23. Hajupäästöjä on tarkkailtava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusta on esitettävä suunnitelma, jossa esitetään mm. mitattavat yhdisteet, näytteenottopaikat ja mittaustiheys. Suunnitelma on esitettävä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukausi ennen laitoksen käyttöönottoa (YSL 46 ). 24. Biokaasun polton päästöjen seuraamisesta on esitettävä suunnitelma ympäristökeskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua toiminnan alkamisesta (YSL 46 ). 25. Luvan saajan on vuosittain laadittava toiminnastaan sekä päästö- ja vaikutustarkkailutuloksista raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vampulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportissa on esitettävä:

25 25/29 - tiedot vastaanotettujen jätteiden ja sivutuotteiden laadusta ja määrästä ja käsittelystä, - käsittelyprosessien seuranta ja laadunvalvonta, - tiedot laitoksessa syntyvien tuotteiden laadusta, määrästä ja toimituspaikoista, - tiedot syntyvien jätteiden laadusta, määrästä ja toimituspaikoista, - yhteenveto soihtupolton käyttöajoista, - tiedot päästöistä ilmaan, - selvitys poikkeuksellisista tapahtumista, haittojen torjunnasta sekä merkittävistä huoltoja korjaustoimenpiteistä, - yhteenveto ympäristötarkkailuohjelmien tuloksista ja ympäristön tilan seurannasta sekä asiantuntija-arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön, - vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa (YSL 5, 46, JL 51, 52 ) Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset 26. Laitoksen toimintojen ja käytettävien laitteistojen vika- ja häiriötilanteiden syyt on selvitettävä ja viat korjattava viipymättä. Häiriötilanteisiin, kuten automatiikan, puhaltimien tai ilmanpuhdistuslaitteiston toimintahäiriöihin on varauduttava laatimalla ennaltaehkäisevä kunnossapito-ohjelma. Ohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa laitoksen käyttöönotosta (YSL 46 ). 27. Ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista päästöistä on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle, joille on myös annettava kirjallinen raportti tapahtuneesta. Ympäristövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa on toiminnanharjoittaja velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. (YSL 43, 62, 76, YSA 30 ) Toiminnan muuttamista tai lopettamista koskevat määräykset Vakuus 28. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava ympäristökeskukselle toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan keskeyttämisestä tai lopettamisesta (YSL 81 ). 29. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma siihen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista (YSL 90 ) 30. Luvan saajan on toimitettava ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettu vakuus toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vakuuden määrä on euroa ja se on toimitettava ympäristökeskukselle vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista (YSL 101 ). RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla

26 on säädetty. Jätteiden käsittely mädättämällä on jätelain 6 :n periaatteiden mukaista jätteiden hyödyntämistä. 26/29 Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan sellaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, että lupa tulisi evätä. Laitoksen ympäristövaikutukset selvitettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Toimintaa ja toiminnan tarkkailua koskevien lupamääräyksien avulla voidaan ehkäistä ympäristöhaittoja tai rajoittaa niiden vaikutukset mahdollisimman pieniksi. Alueella tai sen lähistöllä ei ole luonnon- tai ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä kohteita. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja alueen kaavoitus sekä toiminnan sijainti. Lupamääräysten perustelut Määräys 1 perustuu ympäristönsuojelulain 45 :ään, jonka mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn ja asettaa etusijalle tietyltä alueelta olevan jätteen käsittely. Määräykset 2-10, 12, 14-17, on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ne perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, jonka mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, jätteistä, toimista häiriötilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Soihtupolton rajoittaminen (määräys 9) on tarpeen soihtupolttoon liittyvien hajuhaittojen vuoksi. Hajuhaittoja syntyy, sillä palamisolosuhteet ovat soihtupoltossa epätyydyttäviä, mikä johtaa epätäydelliseen palamiseen ja hajuyhdisteiden muodostumiseen. Määräys 11 rejektivesien kierrättämiseksi perustuu jätelain 6 :n jätteiden hyödyntämisvaatimukseen. Määräys 13 perustuu jäteasetuksen 10 :ään, jossa määrätään laitoksen vastuullisesta hoitajasta. Määräys 18 perustuu jätelain 6 :ään jätteiden lajitteluvaatimukseen. Meluntorjuntaa koskeva määräykset 19 ja 20 on annettu terveydellisin perustein ympäristönsuojelulain 43 :n perusteella. Melutasoa koskeva määräys 19 perustuu valtioneuvoston päätökseen (993/1992) melutason ohjearvoista. Määräykset perustuvat ympäristösuojelulain 46 :ään ja ne on annettu toiminnan ja päästöjen tarkkailemiseksi. Poikkeuksellisista päästöistä on ilmoitettava ympäristönsuojelulain 62 ja 76 :n mukaan. Jätteitä koskeva kirjanpito ja ilmoitusvelvollisuus perustuvat jätelain 51 ja 52 :ään. Määräys 28 perustuu ympäristönsuojelulain 81 :ään, jossa määrätään ilmoitusvelvollisuus toiminnan muuttuessa. Määräys 29 perustuu ympäristönsuojelulain 90 :ään, jossa määrätään toiminnan lopettamisen jälkeisistä velvoitteista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Määräys 30 on annettu ympäristönsuojelulain 101 :n nojalla. Määräyksissä on lisäksi otettu huomioon naapuruussuhdelain vaatimukset.

27 27/29 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Etäisyys lietteiden käsittelypaikalta lähimpiin asuintaloihin on m. Päätöstä noudattamalla ympäristöhaitat jäänevät pieniksi eikä niistä voida katsoa aiheutuvan naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden ympäristöluvan hakemista. Uusi lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on esitettävä mennessä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Täytäntöönpanolupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminta voidaan tarvittaessa lopettaa ja rakennukset ja laitteet purkaa. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 41-43, 45-47, 55, 62, 76, 83, 90, 101 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 21, 30, 36 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 5-10 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: kompostointilaitos tai muu kuin edellä tarkoitettu jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5000 tonnia vuodessa.

28 28/29 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös VamBio Oy Jäljennös päätöksestä Vampulan kunnanhallitus Vampulan kunnan rakennuslautakunta Huittisten seudun terveydenhuollon ky Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Muistutuksen tehneet Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Vampulan kunnan ilmoitustaulu Lauttakylä-lehti MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Risto Lehtoranta Ylitarkastaja Kristiina Rainio LIITTEET Sijaintikartta Valitusosoitus Liite 1. Sijaintikartta

29 29/29