S ISÄLLYS. YKL:ssä ja YTN:ssä tehtiin historiaa. Työmarkkinatutkimuksen tuloksia. Hyvät tavoitteet, mutta lakko askarruttaa. Virkamieslakiin muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S ISÄLLYS. YKL:ssä ja YTN:ssä tehtiin historiaa. Työmarkkinatutkimuksen tuloksia. Hyvät tavoitteet, mutta lakko askarruttaa. Virkamieslakiin muutoksia"

Transkriptio

1 YKL:ssä ja YTN:ssä tehtiin historiaa Raino Heino, rauhannobelisti Kello käy - riittääkö vesi? YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/2008

2 S ISÄLLYS LY S YKL:ssä ja YTN:ssä tehtiin historiaa Hyvät tavoitteet, mutta lakko askarruttaa Raino Heino, rauhannobelisti Bioenergiatavoitteet ja teollisuuden kuidunnälkä kasvussa Kello käy - riittääkö vesi? Vapaaehtoistöissä Saint Helenalla Majakka, joka muistuttaa ja ohjaa Jätevuoret matalaksi Työmarkkinatutkimuksen tuloksia Virkamieslakiin muutoksia Ilmastonmuutos. Nyt. Valtion vuosilomasopimus uudistui Vuorotteluvapaajärjestelmä jatkuu Akavalaiset aikovat vanhuuseläkkeelle yhä vanhempina Luontokerhon matka Kansikuva: Infrapunafi lmille otettu ilmakuva Björköbyn saaristosta ja sen fl adoista, kluuvijärvistä, kluuvifl adoista, primäärimetsistä sekä De Geer-moreenista. Björköby on Luontokerhon retken kohde. Kuva Merenkurkun alueen kuvapankista

3 JULKAISIJA YMPÄRISTÖASIANTUN TI JOI DEN KESKUSLIITTO YKL RY TOIMITUS JA TOIMISTO VUORIKATU 22 A 15, HELSINKI, PUHELIN: , FAKSI: TOIMINNANJOHTAJA PEKKA IHALAINEN PUHELIN , GSM OSOITTEENMUUTOKSET , IAET-KASSA ON YKL:N JÄSEN TEN TYÖTTÖMYYSKASSA PUHELIN: , FAKSI RATAVARTIJANKATU 2, HKI PÄÄTOIMITTAJA TUULA KILPELÄINEN PUHELIN: , GSM , TOIMITUSKUNTA SARI HARTONEN, TUOVI KURTTIO, TUULA KILPELÄINEN ILMOITUSHINNAT /1 SIVU 800 EUROA, 1/2 SIVUA 550 EUROA 1/4 SIVUA 350 EUROA, TAKAKANSI 1000 EUROA TILAUSHINTA 20 EUROA VUOSIKERTA PAINO LÖNNBERG PRINT, HELSINKI ISSN X Lehti on painettu Galerie One Silk -paperille, joka täyttää joutsenmerkityn painotyön vaatimukset SEURAAVAT NUMEROT NRO ILMESTYY AINEISTO 2/ / / KUVA: PEKKA SIPOLA VAUHDIKASTA VUOTTA 2008 Vauhdikkaan vuoden lupauksista viimeisin oli liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön helmikuun ensimmäisen päivän ilmoitus pilkkoa Merentutkimuslaitos osaksi Suomen ympäristökeskusta ja Ilmatieteen laitosta. Muina ympäristöasiantuntijoita koskevina uudistuksina ovat samaan aikaan menossa ainakin valtion tuottavuusohjelma, valtion ympäristölupahallinnonuudistus, luonnonsuojelun tuottavuushanke, valtion sektoritutkimuslaitoksia koskevat uudistukset, kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä aluehallinnon uudistushanke. Hallitusohjelman tavoitetta hallinnon uudistamisesta ja kansanvaltaistamisesta toteutetaan siis kiivaasti. Kukin hanke näyttää etenevän omaa tahtiaan ja kokonaiskuvan muodostaminen tilanteesta ei ole helppoa, mutta siihen on liiton tärkeä pyrkiä, jotta vaikuttamistoimet voidaan suunnata oikein ja oikea-aikaisesti. Selkeimpiä uudistusten tavoitteista ovat numerot henkilötyövuosien vähentämisestä. Valtion vuonna 2005 vahvistaman tuottavuustavoitteen mukaan valtion ympäristöhallinnosta tulee vähentää noin 250 henkilötyövuotta. Näistä 140 on alueellisten ympäristökeskusten vastuulla ja vuoteen 2011 mennessä vähennetään lisäksi Metsähallituksen toimintamenomomentilta 30 henkilötyövuodenrahoitus. Aluehallinnon uudistamishankkeelle taas on asetettu velvoite löytää suuruusluokaltaan henkilötyövuoden säästöt, joista ohjeellisesti kohdentuu ympäristöministeriön hallinnonalalle alueellisille ympäristökeskuksille. Tehtävien uudelleen määrittely on kirjaimellisesti tehtävien vähentämistä. Työnjaon täsmentämisellä ja rakenteiden selkeyttämiselle ja mahdollisten päällekkäisyyksien poistamiselle on varmasti työsarkaa. Eikä varmasti väärin ole myöskään pyrkimys painopisteen siirtämiseksi kehittämistehtävistä valtaannutettujen toimijoiden merkittäviin tehtäviin. Mikä voisi olla työntekijälle parempaa kuin tehdä merkittäviä tehtäviä ja omata valtaa niiden eteenpäin viemiseen, vieläpä demokratian varmistavien sähköisten palvelujen tukemana? Pahimmillaan jopa 450 henkilötyövuoden vähennys on kuitenkin huolestuttava, varsinkin kun ympäristöhallinnossa tarvittavan työn määrä ei osoita vähenemisen merkkejä. Myös henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu muutostilanteissa organisaatiosta riippumatta on tärkeää turvata. Alan valitettavan suuri määräaikaisen henkilöstön määrä tuo tähän oman haasteensa, eikä tavoitteena voi olla muu kuin määräaikaisina olevien työntekijöiden vakinaistaminen heille mielekkäisiin tehtäviin. Näihin haasteisiin tarttuu kanssanne huhtikuun liittovaltuuston kokouksen jälkeen YKLn uusi puheenjohtaja. Omasta puolestani haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia tuestanne kuluneina kuutena vuotena! MAIJA

4 S UUNNITTELUALAN U N T U L A N YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT I I T SAIVAT 10 PÄIVÄN Ä LAKON JÄLKEEN UUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN O S E YKL:SSÄ JA YTN:SSÄ TEHTIIN HISTORIAA! A RJA VARIS, EDUNVALVONTAPÄÄLLIKKÖ, V N A Ä L L K, YKL Se oli YTN:n viime syyskauden kierroksella ainoa sopimus, jonka saavuttamiseksi oli tarpeen mennä myös lakkoon. YKL:n jäsenistä hieman yli sata työskentelee lakon piiriin kuuluvissa suunnittelualan yrityksissä ja he osallistuivat lakkoon yhdessä muiden YTN:n liittojen jäsenten kanssa. Lakko oli ensimmäinen sekä YKL:n että YTN:n historiassa. Suunnittelu- ja konsulttialan tiukkojen neuvotteluiden jämähtäessä oli lakko ainoa vaihtoehto saavuttaa edistystä kahdessa jäsenkunnalle tärkeimmässä asiassa eli matka-ajan korvaamisessa ja alan jälkeen jääneen palkkatason korjaamisessa. Uusi ja entistä selvästi parempi työehtosopimus saatiin ylempien toimihenkilöiden yhtenäisellä kannatuksella ja lujalla tahtotilalla. Neuvotteluja käytäessä viesti kentältä oli selvästi se, että halua toimia tavoitteiden puolesta vaikka tarvittaessa työtaistelun voimalla todellakin löytyy. Ja tämä sitten osoitettiinkin lakonaikaisessa yhtenäisessä rintamassa ja samalla jäsenet antoivat kannustuksensa ja tukensa neuvottelijoille. Koko YTN:n kannalta työtaistelu oli erittäin merkittävä, koska ensimmäistä kertaa historiansa aikana neuvottelujärjestö YTN joutui näyttämään kyntensä menemällä lakkoon parempien työehtojen puolesta. Se onnistuikin työtaistelussa hyvin ja tulokset puhuvat puolestaan. Suunnittelualan ylemmät toimihenkilöt tekivät hienon työn ja samalla vahvistivat YTN:n kuvaa vahvana neuvottelujärjestönä ja raivasivat tietä myös tuleville neuvottelukierroksille. Lakkoon osallistuminen ei ole helppo asia akavalaisille työstään vastuuta kantaville asiantuntijoille. YKL:n jäsenille oli kuitenkin itsestään selvää, että yhteiseen työtaisteluun osallistutaan eikä riveissä tapahtunut lainkaan lipeämistä. Emme saaneet YKL:ään lakkoon liittymisestä lainkaan negatiivista palautetta, mutta joiltain työpaikoilta raportoitiin työnantajapuolen epäasiallisista toimista: Ylempiä painostettiin ja syyllistettiin sekä pahimmillaan jopa uhkailtiinkin kostotoimilla. Onneksi mitään suurempia selkkauksia ei syntynyt ja lakon jälkihoitokin on sujunut mallikkaasti. YKL:n ja koko YTN:n kannalta saavutettiin merkittävä läpimurto, kun uuteen työehtosopimukseen saatiin selkeä matka-ajan korvaamisjärjestelmä. Tässä järjestelmässä matkakorvaus on sidoksissa matkan pituuteen ja on pitkillä matkoilla 60 prosentin luokkaa jäsenkunnan keskiansiosta. Sopimuksessa on myös erillinen maininta siitä, että sillä ei heikennetä jo sovittuja paikallisia matka-ajan korvaussopimuksia. Palkkaratkaisu on varmasti alhaisempi kuin moni olisi toivonut, mutta sillä kuitenkin tavoitetaan lyhyen, alle kaksivuotisen sopimuskauden aikana palkkaeroa teollisuuteen kolme prosenttia. Tärkeää on myös, että sopimusjärjestelmä vahvistui, kun luottamusmiesten asema parani. Tarkat tiedot uudesta sopimuksesta löytyvät YTN:n www-sivuilta kohdasta sopimusalat. 4 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08

5 HYVÄT TAVOITTEET, MUTTA LAKKO ASKARRUTTAA Biologi Mattias Järvinen oli viime syksynä YKL:n valtuutettuna hyväksymässä YTN:n konsulttialan tavoitteet vaikka työtaistelun avulla. Silti lakko oli yllätys. T EKSTI JA KUVA: : ANITTA T A VALTONEN N En olisi uskonut, että siihen todella joudutaan, hän toteaa. Mattias Järvinen työskentelee ympäristökonsulttina Ramboll Finlandissa. Parhaillaan hän tekee YVA-raporttia Venäjältä Saksaan johtavaa kaasuputkea varten. Hän on vuodesta 2006 toiminut hankkeen arviointityön koordinaattorina YVA-menettelyssä ja asiantuntijana hankkeen kansainvälisessä YVA-menettelyssä. Hänen työlleen ovat ominaisia projektien tiukat aikataulut ja runsas matkustaminen usein vapaa-ajalla. YTN:n konsulttialan lakon kommentointiin hän saa nipistettyä pienen hetken. KAHDEN VIIKON PIINA Lakko herättää Järvisessä ristiriitaisia tunteita. Lakko on laillinen työtaistelukeino. Olen tietysti yhdessä liittoni kanssa mukana lakossa, jonka tavoitteet ovat tärkeitä ja joista yhdessä päätämme. Silti mietin, onko lakko oikea tapa saada nykyaikana tavoitteita läpi. Mielestäni se on vähän kivikautinen keino. Vai kuinka? Järvisen mielestä ongelma on sekin, että yleensä vain suuret alat kykenevät käyttämään sitä voimakeinona työsuhdeasioidensa parantamiseksi. Konsulttialalla lakko on ongelmallinen siksikin, etteivät työsuhdetavoitteemme kiinnosta asiakkaitamme tippaakaan. Heitä kiinnostaa pääosin se, että projektit valmistuvat aikataulussa. Kaksi viikkoa kestänyt lakko ei Järvisen mielestä totisesti ollut mitään lomaa. Pari päivää sen saattoi ottaa loman kannalta, mutta sitten iski frustraatio. En tiennyt, missä mennään ja mikä on tilanne työpaikalla. Työnantajilta ja YTN:ltä tuli erilaista informaatiota ja se aiheutti lisää hämmennystä. Kuulin huhuja, että lakko uhkaa murtua. Ajatus siitä, että jotkut menevät töihin lakon aikana, hatutti. Nyt jälkeenpäin en enää vaivaa päätäni sillä. Erityisen rasittavalta Järvisestä tuntui seistä työpaikan edessä lakkovahtina. Tuntui, että minun ja työnantajan välillä on hemmetin raskas kuilu. PÄÄNAVAUS MATKA-AJAN KORVAUKSISSA Lakon tärkein tavoite Järvisen mielestä oli saada korvaus vapaa-aikana tehtävistä työmatkoista. Tavoite oli 1:1-korvaus eli tunti korvausta tunnista matka-aikaa. Siihen ei päästy. Tuloksena oli 15 euroa tunnissa kolmannesta tunnista lähtien kahdeksaan tuntiin saakka. Pidän työsuhdevaatimuksiamme oikeina, mutta en ole vakuuttunut siitä, että lakko on nykyaikainen tapa saavuttaa ne, Mattias Järvinen sanoo. Se on asian tärkeyteen verrattuna aika vähän, mutta kuitenkin hyvä päänavaus. Matka-ajan korvaus on minulle henkilökohtaisesti tärkeä, koska joudun matkustamaan paljon. On muistettava, että päivärahojen tarkoitus on korvata matkan aiheuttamat henkilökohtaiset kulut. Palkka korvaa menetettyä vapaaaikaa. Siksi matka-ajan korvausta ei voi verrata päivärahaan. Palkka on tietenkin kaikille aina tärkeä, ja me saimme korotuksen. Kun yrityksellä menee hyvin, siellä paiskitaan töitä ja laskutettavaa on aika paljon, hän sanoo viitaten konsulttialan käytäntöön, jossa kulut laskutetaan asiakkaalta. 5 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08

6 RAINO HEINO, RAUHANNOBELISTI Suomeen tuli pitkästä aikaa Nobel, kun rauhan palkinto viime syksynä myönnettiin hallitustenväliselle ilmastonmuutospaneelille IPCC:lle ja Yhdysvaltain entiselle varapresidentille Al Gorelle. IPCC:n Suomen työryhmää johtava Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Raino Heino on yksi nobelisteista. T E K S T I : A N I T T A V A L T O N E N T EKSTI: ANITTA VALTONEN Geneve on IPCC:n pääpaikka. Kuva huhtikuulta 2002, jolloin Raino Heino osallistui järjestön yleiskokoukseen. Yllätys oli melkoinen, kun STT:n toimittaja soitti Raino Heinolle viime lokakuussa, kun tieto Nobelista oli julkistettu ja onnitteli. Ajattelin, että kyse on aprillista, Heino naurahtaa. Pian tuli kutsu Presidentinlinnaan tutkimusta esittelemään ja sitten itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Kyseessä on joukkonobel, jonka sai iso porukka yhdessä, Heino korostaa. PANEELI TEKEE YHTEENVETOJA Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) perustettiin vuonna Perustajia olivat Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP. Paneeli koostuu suuresta joukosta ilmasto-, energia- ja ympäristöalan asiantuntijoita ympäri maailmaa. Paneelia johtaa intialainen energia- ja ympäristötutkija Rajendra Pachauri. Suomessa IPCC-työhön on osallistunut kymmeniä tutkijoita. IPCC ei itse tee tutkimuksia, vaan laatii laajoja yhteenvetoraportteja ilmaston tilasta ja kehityksestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ilmastonmuutoksen hillinnästä. Laajat raportit on julkaistu vuosina 1990, 1996, 2001 ja YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08 Raino Heino suosittelee päättäjiä tutustumaan ainakin raportin tiivistelmään, joka löytyy osoitteesta Suomenkieliset tiivistelmät on Ilmatieteen laitoksen sivuilla Hän kehottaa tutustumaan myös tammikuussa 2006 ilmestyneeseen 500-sivuiseen Itämeri teokseen Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin, jota on ollut tekemässä lähes sata tutkijaa IPCC-toiminnan periaatteita noudattaen. SÄÄHAVAINTOJA VALLISAARESSA Raino Heino innostui sääasioista 60- luvun armeija-aikanaan. Helsinkiläisnuorukainen oli mielissään, kun pääsi komennukselle Keskussääasemalle Vallisaareen. Armeijan jälkeen hän marssi Ilmatieteen laitoksen johtajan puheille ja kysyi, onko talossa töitä tarjolla. Kyllä on, mutta ensin pitää opiskella. Heino alkoi opiskella meteorologiaa ja teki opintojen ohessa töitä Ilmatieteen laitoksella ja ajoittain myös havaintoja Kaisaniemen sääasemalla. Tutkinto valmistui nopeasti ja työpaikaksi tulikin Ilmatieteen laitos niin sanotussa Säätalossa. Erityisen kiinnostunut Heino on ollut pitkistä aikasarjoista ja niiden mahdollisista virhetekijöistä. Suuritöisen väitöskirjansa hän teki meteorologisista havaintosarjoista Suomessa kautta aikojen. SÄÄHAVAINNOT REIKÄKORTEILLE Heino innostui myös atk:sta, ja hänestä tuli laitoksen atk-operaattori ja myöhemmin atk-päällikkö. Aluksi säähavainnot tallennettiin reikäkorteille. Uusi vaihe alkoi, kun laitokselle hankittiin Suomen ensimmäinen tietokone vuonna Ison huoneen kokoisen koneen kapasiteetti oli 32 kilotavua. Tuolloin yksi ihminen teki koko osaston tietokoneohjelmat. Tutuksi tulivat Algol ja Fortran. Tutkijantyönsä ohella Heino on tehnyt sivuhyppyjä yliopistoon, jossa hän toimi muutaman vuoden assistenttina ja apulaisprofessorina ja sen jälkeen 30 vuotta tuntiopettajana opettaen lähinnä klimatologiaa, myöhemmin dosenttina. Opettajavaimoni sanoo, etten ole niinkään opettaja, vaan luennoija. Esitelmiä Heino pitää paljon sekä Suomessa että kansainvälisissä kokouksissa. Hänen CV:nsä kertoo pitkästä kansainvälisestä urasta, joka on jatkunut nousujohteisena näihin päiviin saakka. Hän toimii muun muassa kuudetta vuotta varapresidenttinä Euroopan Meteorologisessa Seurassa, jossa ovat jäseninä lähes kaikki Euroopan meteorologit.

7 Pitkä ilmastosarja. Vuotuiset sademäärien vaihtelut Helsingissä vuosina Sarja perustuu Suomen meteorologisissa vuosikirjoissa julkaistuun aineistoon, ja keskeistä on sademäärien suuri vuotuinen vaihtelu. TIETOPANKKI PALVELEE Ilmatieteen laitoksella on muhkea tietopankki säähavainnoista. Suomessa on noin 500 säähavaintoasemaa, joista suuri osa toimii nykyään automaattisesti. Monenlaisilla testeillä varmistetaan, ettei tuloksissa ole virheitä. Tätä työtä Heino johtaa myös maailmanlaajuisesti WMO: n Ilmastokomissiossa. Virhetulkintojen välttämiseksi ulkopuoliset eivät pääse tietokantaamme. Netissä on pääasiassa prosessoitua tietoa. Vakuutusyhtiöt käyttävät paljon tietojamme. Ne ottavat yhteyttä, jos joku on esimerkiksi liukastunut. Meiltä saa tapahtumaa lähimmän säähavaintoaseman tiedot liukastumispäivänä. TUTKIJA KAIPAA TARKKUUTTA Ilmastoskeptikot kiistävät tutkijoiden havainnot ilmastonmuutoksista. He sanovat, että havainnot ovat kauttaaltaan virheellisiä tai että ilmaston lämpenemistulokset johtuvat kaupunkiefektistä. Totuus on, että kaupunkien lämpenemisellä on vain sadasosavaikutus lämpenemiseen ja tuloksissa tämäkin vaikutus on korjattu. Viime vuosina skeptikkojen ääni on hieman vaimentunut. Media ei anna heille enää yhtä paljon tilaa kuin aiemmin. Tutkijoista valtaosa on yhtä mieltä ilmaston lämpenemisestä ja siitä, että ihmisen toiminta aiheuttaa lämpenemistä. Mediaa Heino vähän moittii tutkimustulosten oikaisemisesta, ja erityisesti juttujen otsikot ovat usein yliampuvia. HYVÄ OLLA ESIMERKKINÄ Heino toteaa, että maapallon ilmaston kannalta on melko yhdentekevää, mitä Suomessa tehdään. Silti on hyvä olla esimerkkinä siitä, mikä on ilmaston kannalta järkevä tapa toimia. Ratkaisun avaimet ovat väkirikkailla ja nopeasti kehittyvillä mailla, kuten Kiina ja Intia. Niiden nopea autoistuminen olisi katastrofaalista maapallon ilmasto-olojen kannalta. Ilmakehä on hyvin ohut kerros maapallon ympärillä. Se toimii päästöjen kaatopaikkana. Isoja uhkakuvia ovat muun muassa kuivuus, myrskyt ja merenpinnan nousu. Ketään ei pidä syyllistää. Itsekään en ole mallikansalainen; ajan autoa enkä lajittele roskia. Toisaalta kuljen ympäriinsä saarnaamassa ilmastonmuutoksesta, sillä on hyvä tietää, mitä tekomme vaikuttavat. Se on hyvä lähtökohta muutokselle. KAKSI HUONETTA FILATELIALLE Raino Heino myöntää olevansa työhullu, mutta mahtuu hänen elämäänsä toinenkin intohimo: filatelia. Aikuiset poikamme ovat muuttaneet pois kotoa. Nyt heidän huoneensa on pyhitetty filatelialle. Heino on aihefi latelisti, ja kuinkas muuten hänen yksi aiheensa on meteorologia. Bukarestissa pidetään kesäkuussa 2008 maailmannäyttely, johon Heino osallistuu aihekokoelmallaan Weather. Hän on valmistellut myös WMO:n toimeksiannosta kirjaa From Weather Gods to Modern Meteorology ja kuvittanut sen maailman postihallintojen tuottamilla lähes tuhannella postimerkillä ja muilla filateliatuotteilla. Bahaman merkissä on opettavainen läpileikkaus hurrikaanista. Postimerkkipari. Ylemmässä on kuvattu lämpötilan vaihtelu viimeisten vuoden aikana. Alemmassa tehdään jääkairausta, johon lämpötilakäyrä pohjautuu. Maailman Ilmatieteen Päivänä julkaistu Nigerin postimerkki, jossa on tuulimittari ja tyypillinen ukkospilvi alasimen muotoisine yläosineen. 7 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08

8 PAINEET METSIÄ KOHTAAN KASVAVAT BIOENERGIATAVOITTEET JA TEOLLISUUDEN KUIDUNNÄLKÄ KASVUSSA H EIKKI K I JAAKKOLA A K A EU:n bioenergiatavoitteet ja metsäteollisuuden kuiduntarve ovat lataamassa kovia paineita Suomen metsille. Äärimmilleen tehostettua hyödyntämistä on haastavaa sovittaa yhteen suojelu- ja moninaiskäytön kanssa. Metsien laskennallinen puuntuottokyky voi osoittautua eri asiaksi kuin käytännön todellisuus. Suomessa on viime aikoina päivitelty EU:n kunnianhimoisia bioenergiatavoitteita. Vaikka bioenergiahuuma on jossain määrin haihtumassa, uusiutuvien polttoaineiden käyttöä pitäisi lisätä tuntuvasti myös meillä. Tällä haavaa uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen energiapotista on n %. Nyt osuutta ollaan nostamassa 38 %:iin. Koska energian tuottaminen viljelykasveista on osoittautunut kaikella tapaa kannattamattomaksi, paljon kilowattitunteja on ilmeisesti haettava metsistä. Metsien käyttö onkin tehostumassa näillä näkymin kipurajoille. Vaikka fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla on lähtökohtaisesti ympäristömyönteistä kehitystä, tavoitteita on seurattu huolestuneina Suomen luonnonsuojeluliitossa. Metsävastaava Harri Hölttä toteaakin liioittelun kääntyvän tässäkin asiassa itseään vastaan. 8 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08 Prosentuaalisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää puuston muuttamista aiempaa paljon tehokkaammin hakkeeksi, pilkkeeksi, pelleteiksi tai nestemäiseksi pyrolyysiöljyksi. Samalla myös nykyinen hakkuutähde eli latvukset ja kannot pitäisi ottaa talteen korjuun yhteydessä. Höltän mukaan äärimmilleen viety biomassan korjuu voi vaikuttaa metsien ekosysteemeihin arvaamattomalla tavalla. Yksi ilmeinen seuraus kantojen ja latvusten talteenotosta olisi ravinnetasapainon järkkyminen. - Poistuvaa ravinnevirtaa pitäisi kohta korvata metsien lannoituksella, millä olisi omat, ennakoimattomat seurauksensa. Tavoitteisiin vastaaminen voi Höltän mukaan johtaa myös siihen, että puuta aletaan kuljetella entistä pidempiä matkoja. Lain kirjain tulisi tällöin täytetyksi, mutta päästöjä ajatellen toiminta voisi mennä haitanteon puolelle. Taloudellisesti tällainenkin toiminta voidaan saada kannattavaksi tukien avulla. Polttopuun rahtaaminen Suomesta Saksaan on tiettävästi jo nyt joillain alueilla taloudellisesti kannattavaa tukijärjestelmien takia. Ilmastomuutosta tällaisella konstailulla ei kuitenkaan torjuta. METSÄTEOLLISUUDEN RATKAISUILLA ISO MERKITYS Bioenergiatavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat Höltän mukaan tuntuvasti myös metsäteollisuuden alasajot. Kemiallista sellua valmistavat laitokset ovat merkittäviä bioenergian tuottajia ja samalla yksi keskeinen syy siihen, että Suomi on perinteisesti yksi bioenergian huippumaista. - Sellutehtaiden sulkemiset voivatkin hankaloittaa vielä tuntuvasti tavoitteiden toteutumista.

9 KUVA: MIKAEL KILPELÄINEN KUVA: HEIKKI JAAKKOLA Tilanteen kehittymistä on kuitenkin vaikea arvioida koska mekaaninen selluteollisuus on toisaalta yksi suurimmista energiasyöpöistä. Metsäteollisuus ry:n mukaan v kemiallista sellua tuotettiin Suomessa 7,7 miljoonaa tonnia, mekaanista sellua 4,6 miljoonaa tonnia. Hölttä uskoo, että uusia sulkemisuutisia kuullaan joka tapauksessa ennen pitkää. - Näppituntuma on, että rannikon logistisesti edullisesti sijaitsevia laitoksia tullaan säästämään sulkemalla muita. - Tähän ajaa mm. se, että satamien lähellä olevia laitoksia voidaan ruokkia myös muualta tuotavalla sellulla. TURVE UUSIUTUVAKSI POLTTOAINEEKSI? Hölttä kertoo pelkäävänsä nyt sitä, että Suomi saa neuvotteluväännön yhteydessä lobattua turpeen ei-fossiiliseksi biopolttoaineeksi. Ratkaisu voi syntyä osana pakettia, jonka toisena puoliskona ovat kovat bioenergiatavoitteet, toisena polttoaineiden kirjon antelias laajentaminen. Prosenttivaatimukset saataisiin tällöin helposti täytettyä mutta ympäristölle ratkaisu olisi Höltän mielestä onnettomuus. Vaikka fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla on lähtökohtaisesti ympäristömyönteistä kehitystä, tavoitteita on seurattu huolestuneina Suomen luonnonsuojeluliitossa. Metsävastaava Harri Hölttä toteaakin liioittelun kääntyvän tässäkin asiassa itseään vastaan. - Turpeen polttaminen vapauttaisi suuria, kierrosta poistuneita hiilimääriä. turpeenpolton hiilipäästöt ovat samalla suuremmat kuin öljyn. - Poltettavan turpeen mahdollinen uusiutuminen kestää todella kauan eikä tuotannossa olleiden alueiden metsittyminen paikkaa ilmaan karanneen hiilidioksidin määrää. MYÖS METSÄTEOLLISUUDEN PUUNÄLKÄ KASVUSSA Bioenergiatavoitteiden ohella metsien tehokäyttöön ovat ajamassa metsäteollisuuden tarpeet. Taustalla häämöttää tunnetusti Venäjän tuontitullien 50 euroon/kuutio tämän vuoden lopulla. Suomessa on tehty useitakin laskelmia, joiden mukaan kotimaan metsien puuntuottokyky riittää kestävästi paikkaamaan Venäjän tuontipuun katoamisen. Tämä tosin edellyttää koko puuta tuottavan koneiston virittämistä äärimmilleen. Puunkorjuun tehostamista vaaditussa mittakaavassa on Höltän mukaan vaikea sovittaa yhteen suojelun ja moninaiskäytön kanssa. Kehitys voi johtaa talousmetsien valtavaan ekologiseen köyhtymiseen jos esim. lahopuun muodostumiselle ei jää mahdollisuuksia. Kyseenalaista on sekin, syntyykö harvoiksi hakatuissa, ylivaloisissa metsissä edes hyvälaatuista tukkipuuta. Höltän mukaan METSO-ohjelmalla on nyt keskeinen rooli hakkuiden kohdentamisessa pois suojelunarvoisista metsistä. SUOJELUN JA TALOUSKÄYTÖN YHDISTÄMINEN Metsäneuvoja Lars Ekman Metsäkeskus Rannikosta seuraa metsien käyttöä käytännön metsätalouden näkökulmasta. Metsäteollisuuden tarpeita ajatellen Venäjän tuontipuun korvaamiseksi kotimaista puunhankintaa pitäisi lisätä vuosittain milj. kuutiolla. Tämän lisäksi tulevat energiakäytön lisäämisen aiheuttamat paineet. Ekman pitää tilannetta haasteellisena muttei mahdottomana. Hän uskoo metsien puuntuottokyvyn riittävän puhtaasti tekniseltä kannalta haasteeseen vastaamiseen. Tämä on kuitenkin vain osa kokonaisuutta. - Tavoitteisiin vastaaminen edellyttäisi myös useita uusia metsäkoneurakoitsijoita, kuljetusyrittäjiä sekä kaikenlaista korjuuseen ja kuljetukseen liittyvää kalustoa. - Tällaisen kapasiteetin synnyttäminen tarvittavassa mittakaavassa on kaikkea muuta kuin helppoa. Suojelun ja talouskäytön ristiriitaa Ekman ei pidä mitenkään ylikäymättömänä vaikka metsät olisivat kovassakin talouskäytössä. Näin siksi, että arvokkaiden pienympäristöjen säästäminen ja riittävän lahopuumäärän turvaaminen talousmetsissäkin ei vähentäisi olennaisesti korjattavan puun määrää. - Erilaiset näkökulmat ovat sovitettavissa yhteen yhteistyön ja laadukkaan suunnittelun avulla. Ekman arvioi lahopuuta olevan nykyisin talousmetsissä enemmän kuin mitä usein kuvitellaan. Määrä on ennemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä. - Kaupunkilaistuneet metsäomistajat eivät yleensä lähde korjaamaan yksittäisiä kaatuneita puunrunkoja. Entisajan isännät sitä vastoin siivosivat metsänsä usein todella tarkkaan. - Lahopuun kertymistä on tukemassa myös lämmin sää, joka nopeuttaa tehokkaasti lahoamista. Monimuotoisuuden kannalta Ekman pitää tärkeänä, että maastoon jäisi tulevaisuudessakin riittävästi myös järeää lahopuuta. Tätä kertyy metsiin hakkuissa säästettyjen suurten puiden tullessa tiensä päähän. 9 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08

10 KELLO KÄY RIITTÄÄKÖ VESI? Jos mantereilta meriin virtaava vesimäärä jakautuisi tasaisesti ihmisten käyttötarpeiden mukaan, vedestä ei olisi puutetta. Näin ei ole, ja vedestä on tulossa yksi maapallon kohtalonkysymyksistä. KUVA: TAPANI AALTONEN T EKSTI JA KUVAT: : ANITTA T A VALTONEN N Tammikuussa Dipolissa pidettyjen Tekniikan päivien teema oli vesi. Sitä käytetään maapallolla noin 4000 km 3 vuodessa. Teknillisen korkeakoulun vesitalouden professori Pertti Vakkilainen on vesipessimisti. Hän näkee maapallon vesivarojen määrää ja laatua kohtaavat uhkat ja laskee, että aika käy vähiin. KEHITYSMAIDEN VESIONGELMAT KÄRJISTYVÄT Erityisesti kehitysmaiden vesiongelmat tulevat olemaan vaikeita. Kehitysmaissa väestö lisääntyy nopeasti, koulutustaso on matala, taloudelliset mahdollisuudet vähäiset ja vesivarat jo nyt huonossa kunnossa. Professori Pertti Vakkilaisen mielestä Suomen pitäisi käyttää huomattavasti enemmän vesiosaamistaan kansainvälisissä hankkeissa. Hyvä esimerkiksi on Mekongjoen yleissuunnitelma, jota suomalaiset asiantuntijat ovat olleet tekemässä usean vuoden ajan. 10 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08 Veden suhteen kriittisiä maita on professori Vakkilaisen mukaan lähes 30. Niiden vedenkäyttö ylittää omavaraisuuden. Mahdollisen ilmastonmuutoksen arvioidaan iskevän jo nyt kuivuudesta kärsiville alueille ja kärjistävän tilannetta entisestään. Tilanne huononee senkin vuoksi, että veden laatu näissä maissa huononee ja jäte- ja hajakuormitus kasvavat. VESI-INSINÖÖREILLE RIITTÄÄ TÖITÄ Vakkilaisella on myönteistäkin kerrottavaa. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Euroopassa vedet näyttävät toipuvan, kun veden puhdistustoimiin on ryhdytty. Suolan poisto merivedestä maksaa alle dollarin kuutiometriä kohti ja hinta laskee koko ajan. Merivedestä tehdäänkin yhä enemmän makeaa vettä lähinnä asutuksen vesihuoltoon. Vesi-insinöörien on kehitettävä menetelmiä veden kierrätykseen, varastointiin, siirtoon, suolan taloudelliseen poistoon merivedestä ja jätevesien puhdistamiseen. Eksoottista jäävuorten siirtoakin on kaavailtu. Suurin tekninen este ei ole kuljetus, vaan rantautus- ja sulatusmenetelmät. Tekoaltaiden hyödyt ovat Vakkilaisen mukaan kiistattomat, ja tosi suuria altaita rakennetaan koko ajan lisää. Niiden haittana on vesiekosysteemin muuttuminen. LIIAN PALJON VETTÄ KASTELUUN Kehittyneissä länsimaissa viljelymaan kasteluun kuluu 70 prosenttia käytetystä vedestä, kehitysmaissa 90 prosenttia. Väestönkasvu ja ruokavalion muutokset lisäävät kasteluveden tarvetta. Kaupungistuminen ja teollistuminen lisäävät veden kulutusta ja vesiin kohdistuvaa rasitusta. Vuonna 2025 tarvitaan lähes 25 prosenttia enemmän kasteluvettä kuin tänään. Taitamaton kastelu nostaa suolapitoisuutta. Jatkossa onkin kiinnitettävä paljon huomiota oikeiden viljelylajikkeiden valintaan. Näin voisi säästää prosenttia vettä, Vakkilainen sanoo. Meidän tulisi iloita aina kun avaamme vesihanan ja saamme sieltä puhdasta vettä. Ihaillen pitäisi katsoa myös viemäriä, joka vie likaisen veden pois. Tästä kannattaa maksaa. Pentti Huovinen, Kansanterveyslehti 01/2008 Suomen vesiongelmat ovat maapallon mittakaavassa pieniä. Veden suhteen Suomi on rikas maa. Vettä on riittävästi ja se on puhdasta. Ongelmana on hajakuormitus. Suomi käyttää vedestään noin kaksi prosenttia. Voisiko Suomi viedä vettä? Vakkilainen kysyy, mutta toteaa, että ainakin pullovesikilpailu on jo nyt kova.

11 ILMASTONMUUTOS PAKOTTAA REAGOIMAAN Erilaiset vesiskenaariot on tuttuja Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Esko Kuusistolle, joka on vuosia tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutuksia maapallon vesivaroihin, tulviin ja kuivuuteen. Jos ilmasto lämpenee pahimman skenaarion mukaan, Otaniemessä kasvaa sadan vuoden kuluttua palmuja, Tekniikan päivillä tammikuussa puhunut Kuusisto totesi. Kuusiston mukaan esimerkiksi Helsingin lämpösijainti vuonna 2050 on skenaariosta riippuen joko Tukholman tai Pariisin luokkaa. Ilmaston lämpenemisen seurauksena ihmiskunnalla on hydrologi Esko Kuusiston mukaan kolme vaihtoehtoa: sopeudu, muuta pois tai tuhoudu! Veden kiertokulku on yhtä kuin biosfäärin verenkierto. Ruotsalainen hydrologian professori Malin Falkenmark Vielä tärkeämpää on se, että monissa maissa hydrologiset muutokset ovat suurempia kuin lämpötilamuutokset. Tilanne voi johtaa siihen, että tulvat pahenevat, vaikka vesivarat vähenevät. Suomen vesivarat kasvavat eniten Euroopassa. Suomi muuttuu sateisemmaksi, rankkojen sateiden osuus kasvaa, lumiolot muuttuvat Etelä- ja Keski-Suomessa, syystulvat lisääntyvät, Kuusisto luettelee. KULUTUSTA RAJOITETTAVA, YHTEISTYÖTÄ LISÄTTÄVÄ Maapallon yhteenlasketut vesivarat ovat noin km 3. Yli puolet niistä on asumattomilla seuduilla. Uusiutuviksi vesivaroiksi lasketaan kunkin maan omien ja sen naapurimaista tulevien jokien virtaamien summa. Kun se suhteutetaan väkilukuun, tiedetään veden riittävyys. Tällä hetkellä noin miljardin ihmisen vesihuolto perustuu sulamisvesiin. Veden kolme pääkäyttäjää ovat maatalous, teollisuus ja asutus. Neljäs vesiahmatti on ilmaston lämpeneminen. Tutkijat arvioivat, että ihmiskunnan vedenkäyttö vuonna 2050 on km 3 vuodessa. Ilmastonmuutoksen osuus siitä on noin 700 km 3 vuodessa luvulla veden käyttö maapallolla kasvoi seitsenkertaisesti. Kasvu ei Kuusiston mukaan voi jatkua samalla tavalla. Dramaattisia muutoksia ovat esimerkiksi Aral-järven kuivuminen lisääntyneen puuvillan viljelyn vuoksi ja maan romahtaminen siellä, missä pohjavettä on käytetty liikaa, Kuusisto sanoo. Erityisen paljon ongelmia aiheuttaa fossiilisten pohjavesien käyttö, sillä ne ovat uusiutumattomia. Ne ovat varastoituneet sellaisiin geologisiin lokeroihin, jotka eivät osallistu veden hydrologiseen kiertoon. Nostetun veden tilalle ei tule uutta, kuten hydrologisessa kierrossa, jossa vedestä häviää vain pieni osa. Esimerkiksi Libya on jo vuosia pumpannut fossiilista pohjavettä. Myös muissa Välimeren maissa vesivarat hupenevat ilmastonmuutoksen vuoksi merkittävästi. Tilanteen kohentamiseksi kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvaa, Esko Kuusisto painottaa. Suomessa vettä riittää. Maailmanlaajuisesti tilanne veden suhteen ei kuitenkaan ole yhtä hyvä, ja vesipula koskettaa epäsuorasti meitäkin. Ihmisten, eläinten ja kasvien käytettävissä oleva makea vesi muodostaa vain 1% maailman kaikesta vedestä. Vettä riittää, mutta sitä pitää jakaa ja käyttää harkiten. Tämän hetkinen kehitys ei ole kestävää. Suomikaan ei ole omavarainen. Suomalaisten kuluttamista omenoista vain 5 % on kotimaisia, rukiista 30-50% tulee ulkomailta. Eurooppa joutuu reagoimaan maailman vesi- ja ruokaongelmaan tavalla tai toisella, ja viimeistään sitä kautta ongelma tulee koskettamaan Suomeakin. Teknillisen korkeakoulun Akateemisten vesiaineiden opiskelijoiden eli AKVA:n puheenjohtaja Markus Klimscheffskij kehottaa ihmisiä laskemaan oman vesijalanjälkensä. Katso miten: Vesijalanjäljellä tarkoitetaan henkilön tai valtion kulutuksen vaatimaa vesimäärää. Siihen sisältyy talousvesi, teollisuuden kuluttama vesi ja kulutettujen tuotteiden piilovesimäärät. Vesijalanjälki voi olla kotimaista tai ulkomaista. Suomalaisen keskimääräinen vesijalanjälki on 1727 m3 vettä/vuosi. M ITTAA OMA VESIJALANJÄLKESI. 11 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08

12 VAPAAEHTOISTÖISSÄ SAINT HELENALLA Kuvassa maailman suurin, neljän yksilön false gumwood (Commidendrum spurium) -kasvusto. Kuva Mikko Paajanen T EKSTI: : MIKKO K PAAJANEN A A N Saint Helena tunnetaan Suomessa ainakin Afrikan tähti -pelin etappina ja Napoleonin karkoitus- ja kuolinpaikkana. En kuitenkaan lähtenyt saarelle katsomaan Napoleonin hautaa, tai etsimään valtavaa timanttia. Mielenkiintoni Saint Helenaa kohtaan liittyy sen 14 miljoonaa vuotta kestäneeseen eristyneisyyteen. Tänä aikana saarella on kehittynyt satoja endeemisiä eliölajeja. Niitä ei elä missään muualla kuin tällä suurella kivellä keskellä Atlantin valtamerta. Matkustin Saint Helenalle keväällä 2007 kolmeksi kuukaudeksi tekemään vapaaehtoistyötä uhanalaisten kasvien suojelun hyväksi. Matkaan lähdettyäni koin hyvin konkreettisesti, että eristynyt on nykypäivänäkin saarta parhaiten kuvaava yksittäinen adjektiivi. Saint Helenalla ei ole lentokenttää. Sellainen valmistuu aikaisintaan vuonna Siispä tälläkin hetkellä saarelle pääsee ainoastaan samalla tavalla kuin sen löytymisen aikaan vuonna 1502, laivalla. Brittiläisen postilaivaston viimeinen edustaja, Royal Mail Ship St Helena kuljettaa saarelle niin ihmiset, ruuan, kuin kaiken muunkin. Laiva kulkee suurimman osan vuotta Kapkaupungin ja Saint Helenan väliä. Matka kestää viisi päivää suuntaansa. Kahdesti vuodessa laiva tekee kuukauden kestävän matkan kaukaiseen Britanniaan. Matkailu on Saint Helenalle tärkeä elinkeino, mutta matkan pitkästä kestosta johtuen saarella käy lähinnä vain eläkkeellä olevia, kiireettömiä matkailijoita. 12 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08 Lentokentän rakentamisen myötä saarelle matkustaminen tulee nopeutumaan huomattavasti, ja tämän odotetaan lisäävän matkailijoiden määrää. Lentokenttä tulee muuttamaan saarta suuresti. TYÖ Saint Helenan ainutlaatuista luontoa suojelee lähinnä kaksi tahoa. Saaren hallituksen maatalousvirastolla on erityinen endeemisiin lajeihin erikoistunut osasto, ja toisaalta saarella toimii aktiivinen kansalaisjärjestö St Helena National Trust. Saarelle tultuani tein ensin muutaman viikon töitä hallituksen luonnonsuojeluosaston kenttätyömiesten kanssa. Raivasimme luonnonsuojelualueen polkua ja kiertelimme tutustumassa osaston perustamiin uhanalaisten kasvilajien viljelmiin. Istutuksissa tarvittava taimimateriaali saadaan luonnonsuojeluosaston pieneltä, endeemisten kasvien kasvattamiseen erikoistuneelta taimitarhalta. Luonnonsuojeluosastolla on merkittävä tehtävä invasiivisten kasvilajien kurissa pitämiseksi. Saint Helenan kasvillisuus koostuu tänä päivänä lähes yksinomaan muualta peräisin olevista lajeista. Endeemiset kasvilajit ovat heikkoja kilpailijoita ja niiden kantojen ylläpitäminen vaatii valtavasti työtä. Useat lajit ovat säilyneet ainoastaan jyrkännekasvupaikoillaan, vuohien ja metsänhakkaajien ulottumattomissa. Jyrkänteiden vieraslajistoa poistaessaan raivausryhmän on työskenneltävä köysien varassa riippuen. Parin ensimmäisen viikon jälkeen siirryin työskentelemään St Helena National Trustiin. Järjestöllä on useita saaren kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseen tähtääviä projekteja. Näitä ovat esimerkiksi sainthelenantyllin (Charadrius sanctaehelenae) suojeluprojekti, Diana s Peak -kansallispuiston kasvillisuusselvitys, sekä kaksi saaren kansallispuuhun (gumwood, Commidendrum robustum) keskittyvää projektia. Millenium Forest -projekti palauttaa lajia eräälle puoliaavikkoalueelle ja Peak Dale -projekti suojelee viimeistä luonnonvaraista metsikköä.

13 Tein töitä ensisijaisesti puuastereiden parissa. Kuljin yksin ja tylliprojektissa työskentelevän, rastapäisen Eddie Duffin mukana eri puolilla saarta merkitsemässä GPS-paikantimen avulla puuasterikasvustojen rajoja kartoille. Puuvartiset asterit (heimo Asteraceae) muodostavat hyvin suuren ja merkittävän osan Saint Helenan alkuperäisestä kasvillisuudesta. Astereiden suuri osuus kasvilajistosta selittynee niiden leviämisbiologialla. Pienet, lenninhaivenelliset siemenet ovat tuulen mukana lentäen saavuttaneet kaukaisen saaren useammin kuin muilla tavoin, esim. meren tai eläinten mukana levinneet siemenet. Puuastereista valitsin erityiseksi kohderyhmäkseni saarelle endeemisen Commidendrum-suvun neljä lajia. Käytännön syistä johtuen kartoitus painottui scrubwood (C. rugosum) -pensaaseen, joka on suvun lajeista ainoa jonka luonnonkasvustoja on vielä merkittävissä määrin jäljellä. Lajia tavataan lähinnä rutikuivilla rannikkoseutujen jyrkänteillä. Viime vuosikymmeninä, vuohien hävittämisen jälkeen laji on jälleen alkanut levitä myös tasaisemmille maille. Gumwood on suvun lajeista seuraavaksi yleisin. Sitäkään ei tosin ole luonnossa jäljellä kuin parin hehtaarin kokoinen metsikkö ja muutamia yksittäisiä puita. Aikoinaan se oli saaren puolikuivien ja kosteahkojen alueiden valtalaji. Nimi gumwood, kumipuu, juontaa juurensa lajin haavakohdistaan erittämästä valkoisesta, kautsumaisesta lateksista. Kumia nesteestä ei tietääkseni voida valmistaa. Commidendrum-suvun kaksi muuta lajia ovat surullisia esimerkkejä Saint Helenan endeemisen kasvilajiston nykytilasta. False gumwood (C. spurium) kasvoi aikoinaan Kuvassa kirjoittaja, kiikarit ja scrubwood (Commidendrum rugosum). Kirjoittaja on turkulainen biologi. Hän sai YKL:n matka-apurahan tätä matkaa varten. saaren sumumetsissä, yhtenä kasvillisuuden valtalajeista. Metsien hakkuut ovat hävittäneet sen lähes kokonaan. Jäljellä on ainoastaan kuusi yksilöä, kaikki luoksepääsemättömillä, sumun kosteina pitämillä jyrkänteillä. Bastard gumwood (C. rotundifolium) kasvoi kuivissa puuasterimetsissä yhdessä gumwoodin kanssa. Sen on luultu jo useita kertoja kuolleen sukupuuttoon, mutta aina on onnistuttu löytämään vielä yksi, luoksepääsemättömällä jyrkänteellä sinnittelevä puu todistamaan lajin vielä sinnittelevän hengissä. Nykyisin lajin luonnonvarainen kanta on kuitenkin lopulta hävinnyt ja viljeltyinä säilyneet yksilötkin ovat peräisin yhden puuyksilön itsepölyttyneistä siemenjälkeläisistä. Vaikka näiden kahden lajin tilanne onkin heikko, on lohdullista että ne eivät ole vielä kuolleet sukupuuttoon. Nykyisin nämä, ja saaren muut äärimmäisen uhanalaiset endemiitit pyritään säilyttämään ja palauttamaan takaisin luontoon. Ongelmana on Saint Helenan heikko taloudellinen tilanne, joka vähentää merkittävästi hallituksen kykyä panostaa lajiston suojeluun. Kolmen kuukauden, toisaalla paahteisten ja toisaalla sumun ja sammalten liukkaaksi tekemien jyrkänteiden päällä keikuttujen vapaaehtoistyötuntien tuloksena sain piirrettyä kartalle kaikki false gumwoodin, lähes kaikki gumwoodin ja suuren osan scrubwoodin kasvupaikoista. Tiedot on tarkoitus siirtää koko saaren kattavaan paikkatietojärjestelmään. VAPAA-AIKA Vapaaehtoistöiden lomassa ehdin tutustua saaren muihinkin osiin. Kävin esimerkiksi Longwoodin kylän pienellä golf-kentällä, en pelaamassa vaan katsomassa sinne istutettuja puuastereita ja nurmella vipeltäviä sainthelenantyllejä. Saarella on myös aktiivinen sukellusseura. Snorklaten tutustuin saaren upeaan vedenalaiseen rannikkomaailmaan. Valaanpyyntiaikaan saaren ympäristössä oli runsaasti teurasjätteellä eläviä haikaloja. Nykyisin ravintoa on niukemmin ja lisäksi saaren lähivesissä poikiva, vahva delfiinikanta pitää hait loitolla. Saint Helenan rannikon ympärillä ei ole varsinaista koralliriuttaa. Vedenalainen maisema on TIETOLAATIKKO: Pinta-ala: 425 km 2 (vertaa: Ahvenanmaa 685 km 2 ) Sijainti: 5 43 W, S Korkein kohta: 818 m, Diana s Peak Ilmasto: subtrooppinen, rannikolla kuiva, keskusvaaroilla sateinen ja sumuinen. Lähimmät maakappaleet: Ascension 1200 km luoteeseen Angola 1950 km itään Brasilia 2900 km länteen Väkiluku: alle 4000 Politiikka: Ison Britannian itsehallinnollinen territorio. Kieli: englanti Flora: 10 endeemistä putkilokasvisukua 49 endeemistä putkilokasvilajia, joista 4 nykyisin vain viljeltynä 6 sukupuuttoon kuollutta lajia, joista viimeisin vuonna 2003 Fauna: 8 endeemistä lintulajia, joista 7 kuollut sukupuuttoon 10 endeemistä merikalalajia endeemistä selkärangatonta, joista ainakin 8 kuollut sukupuuttoon tumman, rosoisen magmakiven ja värikkäiden kalojen vallitsema. Saarta joka puolella tuhansia kilometrejä ympäröivä syvä ulappa on ollut rannikkokaloille tehokas leviämiseste. Eristyneisyys on meressäkin johtanut lajiutumiseen, ja saaren lähivesissä elää useita endeemisiä kalalajeja. Saint Helenalla on kattava polkuverkosto, jolta käsin paikallisesta luonnosta saa parhaan kokonaiskuvan. Maasto on erittäin vaihtelevaa ja paikon polut kulkevat hengenvaarallisen kapeina irtokivien peittämillä jyrkillä rinteillä ja rotkolaaksoissa. Maisemat ovat kuitenkin hien, pelon ja vaivannäön arvoisia. Ja niin, Napoleon. Hieman nolona joudun myöntämään, että en käynyt katsomassa Napoleonin alkuperäistä hautaa (luutkin ovat nykyisin Ranskassa). En, vaikka hautakiven juurella kasvaa kaunis, endeeminen small bellfl ower (Wahlenbergia angustifolia). Ehkä ensi kerralla. 13 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08

14 MAJAKKA, JOKA MUISTUTTAA JA OHJAA J OHANNA N A AF HÄLLSTRÖM, L PROJEKTIKOORDINAATTORI, K O O R I A T T O R I, H ELSINGIN I N KAUPUNGIN U N YMPÄRISTÖKESKUS S K S Helsinki on määrätietoisesti lisännyt työntekijöidensä ympäristövastuullisuutta ekotukitoiminnan avulla. Kaupungin työntekijät ovat lähteneet mukaan ympäristötyöhön innolla, joka on ylittänyt kaikki toiveet ja odotukset. Kaupungin eri toiminnoissa on paljon asioita, joissa tulisi huomioida tehokkaammin ympäristö. Mutta miten sitä olisi mahdollista edistää systemaattisemmin? Tätä kokeneet ympäristökasvattajat Helsingissä lähtivät pohtimaan yhdessä. Syntyi ajatus atk-tukihenkilötyyppisestä ekotukihenkilöstä, joka voisi kouluttautua oman työyksikön ympäristöasioiden tuntijaksi ja viedä tietoa omalle työyhteisölleen ja lisätä näin työpaikan ympäristövastuullisuutta. Ekotukitoiminta käynnistettiin Helsingissä vuonna 2006, jolloin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin kirje ekotukihenkilöiden nimeämisestä lähti kymmeneen ensimmäiseen virastoon. Nimeämistä jatkettiin vuonna 2007 ja tuloksena on, että lähes kaikki virastot ovat nimenneet itselleen ekotukihenkilöt. Nimettyjä ekotukihenkilöitä on tällä hetkellä yhteensä huimat 349. Tarkoituksena on nimetä ekotukihenkilö jokaiseen työyksikköön. Nimeämisen onnistuminen yllätti apulaiskaupunginjohtajasta lähtien kaikki. Myös osallistumisaktiivisuus peruskoulutuksiin, jotka käynnistettiin keväällä 2006, yllätti positiivisesti. Koulutukset ovat aina olleet täynnä ja palaute on ollut erittäin positiivista. Koulutuksia on vuoden 2007 loppuun mennessä järjestetty 8, joissa on koulutettu yhteensä 258 ekotukihenkilöä. Koulutusta on pyritty koko ajan parantamaan ja tekemään siitä mahdollisimman 14 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08 osallistava. Kouluttajat saivat tähän oppia mm. organisaatiopsykologilta. OMAN TYÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TIEDOSTAMINEN TÄRKEÄÄ Ekotukitoiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön ympäristötietoisuutta, oppia tuntemaan oman työn ympäristövaikutukset ja löytää ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja. Tavoitteena on myös lisätä ympäristövastuullista toimintaa ja toimintakulttuuria sekä integroida ympäristöasiat kaikkeen toimintaan, toiminnan suunnitteluun, johtamiseen ja palveluihin. Lisäksi tavoitteena on kehittää julkiselle sektorille kokonaismalli, jonka avulla ympäristövastuullisuutta voidaan edistää. Ekotukitoimintaa on kehitetty yhteistyössä myös Tallinnan kaupungin kanssa. Yhteinen EU-hanke ( ) antoi resurssit toiminnan tehokkaaseen kehittämiseen sekä työkalujen luomiseen. Tallinnassa ekotukitoiminta otettiin ennakkoluulottomasti ja innostuneesti vastaan ja yhteistyö sujui erittäin hyvin. Hankkeesta laadittiin syksyllä 2007 arviointi, Ekotukitoiminnan voi kiteyttää erään ekotukihenkilön esittämään ajatukseen: Ekotukihenkilö = Majakka, joka muistuttaa ja ohjaa! josta nousi hyvin esille lyhyen ajan saavutukset ja tuen tarpeet jatkolle. Arvioinnin mukaan ekotukitoiminnan avulla pystytään parantamaan kaupungin organisaatioiden ympäristövastuullisuutta ja henkilöstön ympäristötietoisuutta sekä luomaan uusia ympäristövastuullisia arjen tekoja tuottavaa toimintakulttuuria kaupunkien virastoihin. Ekotukitoiminnan avulla voidaan toisaalta juurruttaa kaupungin ympäristöstrategioita ja tavoitteita käytännön toimenpiteiksi, toisaalta ekotukitoiminta voi tulevaisuudessa olla myös osa ympäristöjohtamista syöttämällä ympäristökysymysten suunnitteluun näkemystä käytännön työn tarpeista ja mahdollisuuksista. Ympäristön huomioon ottava toiminta voi tällöin näkyä muun muassa jätteen synnyn ehkäisynä, jätteiden lajitteluna, energiansäästönä, ekohankintoina ja ympäristöä säästävänä liikkumisena. Tarkoituksena on myös kehittää arviointimalli, jonka avulla ekotukitoiminnan mukanaan tuomat ekologiset ja taloudelliset vaikutukset olisi mahdollista laskea esim. euroissa ja hiilidioksidina. Ekotukihenkilöt ovat lähteneet erittäin aktiivisesti liikkeelle uudessa tehtävässä. He ovat neuvoneet työtovereita ympäristöasioissa sekä huomioineet ympäristöasioita myös omassa arjessaan, tehneet kirjallisia ohjeita jätteiden lajittelusta ja vieneet ympäristöasioita tiedoksi tai käsiteltäviksi työyhteisön kokouksiin. Moni on myös pitänyt työtovereiden kanssa palavereja ympäristövastuullisista toimista ja välittänyt ympäristötietoa joko sähköpostilla tai ilmoitustaululla. Energiansäästöstä on tehty kirjallisia ohjeita ja moni on ottanut työyhteisössään käyttöön YTV:n Parhaat käytännöt mallin.

15 Ympäristö ja Terveys-lehti Ammattijulkaisut - Koulutus - Informaatio Ympäristö ja Terveys-lehti on ympäristöalan ammattijulkaisu. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lukijanamme tiedät enemmän alan ajankohtaisista asioista. Ympäristö ja Terveys-lehti Puh. (02) YKL ry:n jäsen: Tilaa vuosikerta -25% jäsenhinnalla! Kysy myös muita jäsenetujamme! Tilaa, niin tiedät! PÄIVITETTÄVÄ KÄSIKIRJA Hanke onnistui luomaan hyviä toimintamalleja ja Helsinkiin jopa tavoitteita laajemman ekotukihenkilöverkoston. Myös Tallinnassa toiminta lähti hyvin liikkeelle ja suunnitellut koulutusohjelmat on toteutettu laadukkaasti, mikä on luonut hyvän lähtökohdan ekotukitoiminnan laajentamiselle. Hankkeen merkittäviin onnistumisiin ja tuotoksiin kuuluvat myös ekotukihenkilön päivitettävä käsikirja sekä ekotukitoiminnan intrasivut. Lisäksi toiminta sai oman logon ja graafisen ilmeen. Logo symboloi ekotukitoiminnan mahdollisuutta pienentää ekologista jalanjälkeä. Ekotukihenkilöt ovat lähteneet aktiivisesti viemään oppeja eteenpäin ja erityisesti tämän vuoden alussa on tullut paljon kutsuja käymään eri työyhteisöissä. Monesti halutaan luento ympäristöasioista ja niiden linkittymisestä arkeen sekä tukea toiminnan aloittamiseen. Suurin osa ekotukihenkilöistä on myös tehnyt suunnitelman oman ekotukityön tueksi yhdessä oman työyhteisön kanssa, jonka avulla toiminnassa on helppo edetä. Vuonna 2008 tullaan järjestämään vielä tarvittava määrä peruskoulutuksia, mutta pikkuhiljaa on tarkoitus siirtyä myös jatkokoulutuksiin. Myös uusi EUhanke on suunnitelmissa. Helsingissä ekotukitoiminta on osa Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaa (HEKO), joka samalla on kaupungin neljäs ympäristöohjelma. Tulevaisuudessa ekotukitoiminnan mallia voitaneen hyödyntää muissakin julkisen alan työpaikoissa. Ekotukitoiminnan ansiosta ympäristövastuullisuuden kasvun uskotaan näkyvän virastojen toiminnassa ja tuovan niin rahallisia kuin luonnonvarojenkin säästöä. KÄY YKL:n jäsensivuilla päivittämässä tietosi. Näin kirjaudut jäsensivuille jäsen numerosi on käyttäjätunnus. jäsen numero löytyy jäsenkortista tai Ympä ristöasiantuntija -lehden osoitelipukkeesta Saat jäsennumerosi myös tarvittaessa toimistoltamme: Riitta Niskanen, Salasana on syntymäaikasi muodossa ppkkvv. VALTUUSTON KOKOUS JA SEMINAARI YKL:n valtuuston kokous ja seminaari pidetään Pyhtäällä Patruunatalossa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, joita ovat mm. toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen, tilinpäätöksestä ja vastuuvapaudesta päättäminen, hallituksen uusien jäsenten valinta erovuoroisten tilalle. 15 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08

16 YTV:N JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISYHANKE JÄTEVUORET MATALAKSI T EKSTI: : RIITTA-LIISA I T I I A HAHTALA, H A A YTV JÄTEHUOLTO T O YTV on haastanut laajalla rintamalla alueensa toimijoita jätevuorien taltuttajiksi. Viisivuotinen jätemäärien vähentämiseen tähdännyt hanke on päätöksessä ja tuloksia kirjataan. Toimistojen ja kauppojen jätemäärät näyttävät laskusuuntaa, kotitalouksien sekajätteiden määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun ja oppilaitoksissa käsitellään entistä enemmän ekotehokkuutta ja jätteiden synnyn ehkäisyä. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on asettanut keskeiseksi tavoitteeksi syntyvän jätemäärän vähenemisen. Vuonna 2002 YTV:n hallitus hyväksyi Jätteen synnyn ehkäisystrategian vuoteen 2007, jonka pohjalta perustettiin viisivuotinen hanke. Työ sai myös EU:n LIFE rahoitusta. YTV kehitti, testasi ja levitti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa jätteen synnyn ehkäisyn 16 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08 tietoaineistoja. Tuotetut materiaalit ovat kaikkien saatavissa maksutta nettisivuilta Sivustot ovat tarjolla myös ruotsin- ja englanninkielisinä. Jätteen synnyn ehkäisyllä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joiden ansiosta jätettä ei synny lainkaan. Selvitysten mukaan jätemäärät kasvavat edelleen voimakkaasti, mutta jäte itsessään ei kuitenkaan ole suurin ongelma, vaan se, että yli 90 % ihmisen käyttöön ottamista luonnonvaroista muuttuu jätteeksi jo tuotteiden ja ravinnon valmistuksen aikana. Jätteen synnyn ehkäisyä pyrittiin tuomaan esille eri menetelmillä, YTV onkin ollut esillä aiheella yli 300 kertaa lehdissä, televisiossa ja radiossa. Suomessa asiaa on esitelty yli 200 seminaarissa tai muussa tilaisuudessa ja kansainvälisesti 20 kertaa. YRITYKSET JA JULKISHALLINTO HYÖTYVÄT EKOTEHOKKUUDESTA YTV kokosi ja levitti tietoa parhaista käytännöistä jätteen vähentämiseksi yrityksille ja julkishallinnolle. Mallit koostuvat ohjeista ja tarkistuslistoista ja ne on tehty yhteistyössä elinkeinoelämän järjestöjen, yritysten, oppilaitosten ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Malleja on laadittu seuraaville aloille: kauppa toimistot oppilaitokset talonrakentaminen omakotirakentaminen päivähoito. Selvityksen perusteella jätemäärät ovat vähentyneet tutkituissa toimistoissa ja päivittäistavarakaupoissa vuosina Vähenemä työntekijää kohden oli toimistoissa noin 70 kiloa ja kaupoissa noin 180 kiloa. Kyselytutkimusten mukaan n % pääkaupunkiseudun toimijoista on tietoinen oman alansa mallista. PETRA-JÄTEVERTAILUSTA APUA JÄTEMÄÄRIEN SEURANTAAN Petra-jätevertailu vertaa yksittäisen yrityksen tai julkishallinnon toimipaikan jätemääriä muihin saman alan toimipaikkoihin ja samantyyppisiin kiinteistöihin. Palvelu auttaa yritystä tai yhteisöä kehittämään omaa jätehuoltoaan ja vähentämään jätteen määrää. Petra-jätevertailu toimii YTV:n verkkosivuilla fi/petra. Jätevertailussa oli 651 toimijan jätemäärätiedot vuodelta 2006.

17 kiloa/henkilö Toimistot Muu jäte SER Energiajäte Pahvi, kartonki Keräyspaperi Tietosuojapaperi Biojäte Sekajäte Jätteen synnyn ehkäisy -hankkeen projektipäällikkönä on toiminut neuvonta- ja viestintäyksikön päällikkö Riitta-Liisa Hahtala (puh , fi). Eri osahankkeita on ollut toteuttamassa YTV Jätehuollon asiantuntijat mm. neuvonnasta ja viestinnästä n= n= n= n=83 Toimistojen jätemäärien kehittyminen vuosina Lähde: YTV:n Petra jätevertailujärjestelmä. Tulevaisuudessa Petra laajenee valtakunnalliseksi palveluksi. Petrasta on myös ruotsinkielinen versio ja palvelun esittelysivut ja tilastot on käännetty englanniksi. Petra-jätevertailuun tietonsa syöttäneitten yritysten keskuudesta on vuosittain valittu Luonnonvarojen säästäjäpalkinnon saaja. Palkinnon on saanut sellainen yritys, joka on pitkäjänteisellä työllä vähentänyt tuottamansa jätteen määrää. Pyörä kuntoon ja pallo voi paremmin! Polkupyörät talvikuntoon helposti Vinkkejä ja apua asukastila Kaaren takaterassilla, Tilanhoitajankaari 9, keskiviikkona klo Pyöräilyseura IK-32:n asiantuntijat opastavat. Oma pyörä mukaan! Tervetuloa, tilaisuus on maksuton. Viikki-Latokartanon jätteenvähennystempaus. KOTITALOUDET VAIKUTTAVAT VALINNOILLAAN YTV lähestyi kotitalouksia jätetietouden lisäämiseksi neuvonnalla ja asennekampanjoilla. Lisäksi Helsingissä Viikki-Latokartanon -alueella kokeiltiin pilottiprojektissa kahden vuoden aikana tehokampanjointia. YTV on järjestänyt kolme joulukampanjaa ja neljä muuta aiheeseen liittyvää kampanjaa mm. biojätteen vähentämisteemalla. Kampanjat ovat näkyneet mm. kadunvarsilla ja liikennevälineissä sekä nettisivuilla, lehdissä että kuuluneet radiossa. Kampanjoilla tavoitettiin % alueen asukkaista. Pilottiprojektissa 70 % oli huomannut kampanjan. Tutkimusten mukaan asukkaat lainaavat ostamisen sijaan ja korjaavat tarvikkeitaan useammin kuin vuonna Myös yhä useamman asunnon postiluukusta löytyy EI mainoksia tarra. Sekajätemäärä on tilastojen mukaan laskenut asukasta kohden 170 kg:sta 164,5 kg:aan. EKOTEHOKKUUDEN ABC HALTUUN JO PERUSOPETUKSESSA Yleissivistävälle opetukselle tuotetut materiaalit, n. 130 tehtävää 18 eri oppiaineeseen, sisältävät tehtäviä oppilaille ja tietoa eri-ikäisten opettajille. Oppilaille tarjotaan tietoa jätteen synnyn ehkäisystä kerran esikouluikäisenä, kerran ala-asteella ja kerran lukiossa. Tarkoituksena on innostavien tehtävien avulla helpottaa opettajan tarttumista jätteen vähentämisen teemaan. YLEISSIVISTÄVÄÄN OPETUKSEEN ON TUOTETTU Fiksu Eskari esi- ja alkuopetukseen Fiksu Koululainen alaluokille (3.-6.luokat) Fiksu Opiskelija lukioon ja yläluokille. Hankkeessa tavoitettiin yhteensä arviolta 3200 opettajaa, parhaiten rehtorit ja kotitalousopettajat. Uusia opetusmateriaaleja on käyttänyt opetuksessaan joka neljäs. 30 % opettajista käsittelee jätteen synnyn ehkäisyä aktiivisesti oppitunnilla. AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA VALMISTUU FIKSUJA AMMATTILAISIA Tuotettu Fiksu ammattilainen opetusmateriaali sisältää vinkkejä, ideoita ja työkaluja sekä opettajille että oppilaille ympäristö- ja kestävän kehityksen asioiden opintoihin. Materiaalia on tuotettu ja testattu yhteistyössä alan toimijoiden kanssa tekniikan alalle elintarvike-, ravitsemus- ja suurtalousalalle ja sosiaali- ja terveysalalle. Opetusmateriaalien käyttö pääkaupunkiseudun ammatillisissa oppilaitoksissa on lisääntynyt. Kyselyn perusteella uutta opetusmateriaalia käyttää 80 % alueen ammatillisista oppilaitoksista. 17 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08

18 T YÖMARKKINATUTKIMUKSEN K AT T K I M U K N TULOKSIA P EKKA K IHALAINEN, A I N TOIMINNANJOHTAJA, I N N O T A J A, YKL YKL:N JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT YKL:n jäsenistä on naisia 54 prosenttia ja miehiä 46 prosenttia. Naiset ovat selvänä enemmistönä nuorimmassa ikäluokassa, eli alle 35-vuotiaissa ja vastaavasti miehet yli 55-vuotiaiden ikäluokassa. Naisjäsenten keski-ikä on 38,5 vuotta ja miesten 44,7 vuotta, eli koko jäsenistöllä keskimäärin 41,3 vuotta. Jäsenten pääaineiden kirjo on laaja (taulukko). Yleisimpiä tutkintoja ovat biologia tai jokin muu biotiede, geologia, ympäristötieteiden eri koulutusalat, maantiede, limnologia, meteorologia, geofysiikka ja muut luonnontieteet. Ammattikorkeakouluaineista valmistuneita on jäsenistöstä noin kuusi prosenttia. Noin 80 prosenttia liiton jäsenistä on suorittanut maisterin perustutkinnon. Seitsemällä prosentilla on perustutkintona kandidaatin tutkinto. Tohtoriksi on väitellyt noin 15 prosenttia jäsenkunnasta ja kahdeksalla prosentilla on lisensiaatintutkinto. Työelämää on vastaajille karttunut keskimäärin 13,2 vuotta, naisille 10,7 vuotta ja miehille 16,1 vuotta. SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE Kolme neljästä työskentelee asiantuntijatehtävissä Asiantuntijatehtävissä työskenteli 37 prosenttia jäsenistä. Vaativia asiantuntijatehtäviä ilmoitti tekevänsä lähes joka kolmas. Keskijohtoon kuuluvia oli 15 prosenttia, mutta ylimpään johtoon oli yltänyt vain hyvin harva. Toimihenkilötehtävissä työskenteli viisi prosenttia ja opettajan töissä kaksi prosenttia vastanneista. Tutkimustehtävät yleisimpiä Selvästi yleisintä oli toimia tutkimuksen parissa. Joka kolmannella jäsenellä työn pääsisältönä oli tutkimuksen teko. Seuraavaksi yleisimpinä tulivat hallinnolliset tehtävät (17 %), muut luonnontieteelliset tehtävät (14 %) sekä ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät (13 %). Muiden työtehtävien kirjo oli varsin monipuolinen. Valtio suurin työllistäjä Valtion virastoissa ja laitoksissa työskentelee 54 % liiton jäsenistä, yksityisellä sektorilla 22 %, kunnissa 13 %, yliopistoissa 10 % ja opetuksen parissa 1%. Valtion tutkimuslaitoksissa työskentelee yli 40 prosenttia ja muissa valtion virastoissa ja laitoksissa 37 prosenttia kaikista valtiosektorilla toimivista jäsenistä. Yksityisellä sektorilla suurimpia työllistäjiä ovat konsulttitoimistot (22 %), järjestöt (15 %) ja insinööri- ja suunnittelutoimistot (13 %). Kunnat ja kuntayhtymät työllistävät 90 prosenttia kaikista kuntasektorilla toimivista jäsenistä. TYÖPAIKAN EPÄVARMUUS JA MÄÄRÄAIKAISET TYÖSUHTEET Oma tilanne työpaikalla nähdään valoisampana kuin työpaikan yleinen tilanne YKL:n jäsenet näkivät oman työllisyytensä vakaampana (74 %) kuin työpaikkansa yleisen tilanteen (61%). Kolme neljästä (74 %) piti omaa tilannettaan vakaana tai melko vakaana. Omaa irtisanomistaan mahdollisena tai todennäköisenä piti noin 15 prosenttia jäsenistä. Lomautusta omalla kohdallaan mahdollisena tai todennäköisenä piti noin seitsemän prosenttia. Yliopistolla tehdään pätkätöitä Noin 26 prosenttia kaikista liiton jäsenistä työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa, naiset selvästi yleisemmin kuin miehet. Määräaikaiset työntekijät olivat keski-iältään 35-vuotiaita eli keskimäärin noin 10 vuotta nuorempia kuin vakituisessa työsuhteessa olevat. Vuoden 2007 työmarkkinatutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä neljän akavalaisen liiton (YKL, Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemiset, ja Metsänhoitajaliitto) yhteistyönä jo neljättä kertaa. Tutkimuksessa seurattiin jäsenten työmarkkinoille sijoittumista, palkkatasoa, ansiokehitystä, työaikoja ja muita edunvalvonnallisesti keskeisiä asioita. Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa YKL:n jäsensivuilta Määräaikaisuus oli yleisintä yliopistoissa työskentelevillä, joista noin 80 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa. Kuntasektorilla määräaikaisia oli kolmannes, osuuden ollessa suunnilleen yhtä suuri naisilla ja miehillä. Vähäisintä pätkätöiden tekeminen oli yksityisellä sektorilla, mutta sielläkin selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. TYÖAIKA JA MATKATYÖPÄIVÄT Pisin työviikko yksityisissä yrityksissä Pisintä työviikkoa tekivät yksityisissä yrityksissä toimivat. Heidän viikkotuntimääränsä oli noin 40 tuntia. Toiseksi pisintä työviikkoa tekivät yliopistojen työntekijät. Lyhintä työviikkoa tekivät opetusalan palkansaajat, jotka käyttivät työhön aikaa noin 36 tuntia viikossa. Myös kunta- ja valtiosektorilla todellinen työaika jäi viikkotyötuntiin. Vastaajat ilmoittivat työsopimuksessa määritellyksi työajaksi keskimäärin 37,1 tuntia eli todellinen työviikko on keskimäärin 2,2 tuntia sovittua pidempi. Yli puolet matkusti työn merkeissä ulkomaille Työasioissa matkustaville kertyi vuoden aikana keskimäärin 21,9 päivärahaan oikeuttavaa matkatyöpäivää kotimaassa ja 11,8 päivää ulkomailla. Vähintään yhden kotimaan matkatyöpäivän ilmoitti 85 prosenttia työssä olevista. Ulkomaille suuntautuvia työmatkoja ilmoitti tekevänsä 53 prosenttia jäsenistä. Lähes kaksi kolmesta (64 %) ilmoitti, että matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Jos työmatka-aika korvattiin jotenkin, niin yleisin korvauksen muoto oli vapaapäivät ilman korotusta. Menetetyn ajan kokonaan vapaana ilmoitti saavansa 14 prosenttia koti- tai ulkomailla matkustavista. Jonkinlaista rahallista korvausta säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisesta sai vain viisi prosenttia työmatkoja tekevistä. 18 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08

19 PALKKATASO LOKAKUUSSA 2007 Kokonaisansiot euroa Tutkimuksessa käytetty ansiokäsite kuvaa kokonaisansioita lokakuussa 2007 sisältäen luontoisedut ja muut palkan lisät. Sen sijaan ylityökorvaukset, lomarahat tai omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. YKL:n jäsenten keskimääräiset kokonaisansiot olivat euroa kuukaudessa. Parhaiten ansaitseva kymmenys ylsi noin euron palkkatasolle, kun taas yksi kymmenestä ansaitsi korkeintaan euroa kuukaudessa. Jäsenkunnan mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa, eli joka toinen liiton jäsenistä jäi tämän palkkatason alapuolelle. Yksityisellä sektorilla ja valtiolla tienataan parhaiten Keskimäärin korkeimpiin ansioihin ylsivät YKL: n yksityisen sektorin jäsenet, joiden keskipalkka oli euroa kuukaudessa. Lähes samaan ylsivät valtion työntekijät, euroa kuukaudessa. Muilla sektoreilla vastaavat palkat jäivät alle euron. Alhaisin ansiotaso oli yliopiston työntekijöillä, hieman alle euroa kuukaudessa. Jäsenkunnan keskipalkat nousivat 3,0 prosenttia YKL:n jäsenten keskipalkat nousivat vuoden takaisesta tilanteesta keskimäärin 3,0 prosenttia, joka on hieman korkeampi kuin kaikkien palkansaajien yleinen ansiokehitys (2,0 %). Joka neljännellä ylitöitä ei korvattu Noin 24 prosenttia työssä olevista ilmoitti, että ei tee lainkaan ylitöitä. Puolet ilmoitti voivansa pitää tehdyt ylityötunnit yhden suhde yhteen - mallin mukaisesti vapaana ilman korotuksia. Joka neljännellä ylitöitä ei korvattu tai niiden oletettiin sisältyvän peruspalkkaan. Osittain vapaana ylityöt korvattiin lähes joka kymmenennelle ylitöitä tehneelle. Työaikalakien ja virka- tai työehtosopimuksen mukaiset korvaukset korotettuna rahana sai vain kolme prosenttia ylitöitä tehneistä. Rahana korvauksen saaneet saivat ylitöistään palkanlisää keskimäärin 247 euroa kuukaudessa. Työaikapankkijärjestelmä oli käytössä lähes joka neljännen jäsenen työpaikalla, mutta 18 prosenttia ei osannut lainkaan vastata työaikapankkia koskevaan kysymykseen. Yleisintä työaikapankkijärjestelmä oli valtiosektorilla, jossa noin 30 prosenttia ilmoitti järjestelmän olevan käytössä. Yksityisellä sektorilla vastaava luku oli 27 ja kuntien työntekijöillä 22 prosenttia. Työpuhelin yleisin luontoisetu Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. YKL: n jäsenkunnasta vain 14 prosenttia ilmoitti luontoiseduista, kuten puhelinedusta tai työsuhdeautosta. Yksityisellä sektorilla luontoisetuja ilmoitti saavansa 50 prosenttia vastaajista, kun YKL:N JÄSENISTÖN PÄÄAINEET taas kunnalla (14 %) ja valtiolla (1 %) luontoisetujen maksaminen oli harvinaista. Niillä, joilla luontoisetuja oli, niiden keskimääräinen arvo oli 130 euroa. Etujen arvon hajonta oli suurta, sillä joka toisella oli vain puhelinetu, suuruudeltaan 20 euroa. Joka neljäs tulospalkkiojärjestelmän piirissä Joka neljäs liiton jäsen ilmoitti olevansa tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkiot olivat yleisimpiä yksityisellä sektorilla, joissa työskentelevistä joka kolmannelle liiton jäsenelle maksettiin tulospalkkioita. Toiseksi yleisintä (25 %) tulospalkkioiden saaminen oli valtiolla (poislukien yliopistot). Kunnalla 20 prosenttia ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä. Yliopistolla tulospalkkiot olivat harvinaisempia (15%). Palkkioita saavat arvioivat tulospalkkionsa olevan euroa vuodessa, eli noin 10,5 % heidän vuosituloistaan. Lukumäärä Osuus % Biokemia/bioteknologia 11 0,4 Biologia, mikrobiologia, solubiologia, muut biotieteet ,8 Fysiikka 36 1,2 Geofysiikka 78 2,6 Geologia ,1 Kalataloustiede 52 1,8 Kemia 3 0,1 Limnologia 152 5,1 Maa- ja ympäristökemia 7 0,2 Maantiede 244 8,2 Maaperätiede 15 0,5 Meteorologia 120 4,0 Riistaeläintiede 15 0,5 Ympäristöbiologia 35 1,2 Ympäristöekologia 74 2,5 Ympäristöekonomia 40 1,4 Ympäristöjohtaminen 11 0,4 Ympäristöpolitiikka 11 0,4 Ympäristönsuojelutekniikka/ympäristötekniikka 20 0,7 Ympäristönsuojelutiede 170 5,7 Ympäristötieteet 255 8,6 Kala- ja ympäristötalous (AMK) 9 0,3 Kestävä kehitys (AMK) 45 1,5 Ympäristönhoito (AMK) 7 0,2 Ympäristönsuunnittelu (AMK) 17 0,6 Muut pääaineet 140 4,7 Yhteensä ,5 Määrittelemätön 14 0, ,0 TYÖHYVINVOINTI JA TYÖUUPUMUS Vuoden 2007 työmarkkinatutkimuksen vaihtuvassa osiossa tiedusteltiin jäsenistön työhyvinvointia ja työssä uupumista. Useampi kuin joka kymmenes työntekijä kokee työmääränsä jatkuvasti liian suureksi (14 %). Ainakin ajoittain työmäärä tuntuu liian suurelta 51 prosentin mielestä. Kolmannes (33 %) kokee, että nykyinen työtaakka on sopivansuuruinen. Pieni osa (2 %) jäsenistä on sitä mieltä, että nykyinen työmäärä tuntuu liian pieneltä. Kysyttäessä missä määrin työuupumuksen oireita tunnistettiin eri henkilöstöryhmissä ilmeni, että eniten työuupumusta havaittiin ylempien toimihenkilöiden ryhmässä, jossa neljä kymmenestä vastasi tunnistavansa selviä uupumuksen oireita. Noin puolet vastanneista tunnisti jonkin verran työuupumuksen oireita kaikissa henkilöstöryhmissä. 19 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08

20 V ALTION VIRKAMIESLAIN MUUTOKSET T PARANTAVAT A MÄÄRÄAIKAISTEN Ä Ä A I VIRKAMIESTEN ASEMAA VIRKAMIESLAKIIN MUUTOKSIA A RJA VARIS, EDUNVALVONTAPÄÄLLIKKÖ, V N A Ä L L K, YKL voimaan tulleet muutokset saattavat virkamieslain vastaamaan paremmin hyvän hallinnon periaatteita sekä nostavat asiaa koskevan sääntelyn asetuksen tasolta lain tasolle. Muutoksilla haluttiin erityisesti parantaa valtion palveluksessa olevien määräaikaisessa virkasuhteessa olevien virkamiesten asemaa ja vähentää määräaikaisten suhteellista osuutta virkamiehistä sekä edistää työvoiman liikkuvuutta valtionsektorin sisällä. Osittain kyse on myös teknisluonteisista muutoksista. MÄÄRÄAIKAISUUDEN PERUSTE AINA NIMITYSKIRJAAN Virkamieslakia on muutettu siten, että nimityskirjasta tulee ilmetä määräaikaisuuden peruste. Mikäli määräaikaisuuden perusteena on sijaisuus, nimittämiskirjasta on käytävä ilmi kenen sijaisena toimitaan. Mikäli perusteena on työn luonne, nimityskirjasta tulee käydä selville minkä vuoksi työn luonne edellyttää määräaikaisen virkasuhteen käyttöä. Muissakin kuin edellä luetelluissa määräaikaisen virkasuhteen käyttötapauksissa määräaikaisen virkasuhteen käyttäminen tulee perustella nimityskirjassa asianmukaisella tavalla. MÄÄRÄAIKAISUUTTA EI SAA PERUSTEETTA PÄTKIÄ OSIIN Tällä hetkellä määräaikaisia virkasuhteita on joissain tapauksissa tehty useita kertoja peräkkäin saman perusteen ollessa voimassa. Nyt määräaikaisen virkasuhteen tulee kestää koko perusteen mukaisen ajan. Esimerkiksi hoitovapaasijaisuuden on kestettävä koko hoitovapaan ajan, eikä sijaista voi vaihtaa kesken hoitovapaan. Erityinen syy, jolla tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, voi liittyä määräaikaisen virkasuhteen perusteeseen. Joissain tapauksissa, esimerkiksi projektiluonteisissa tehtävissä, määräaikaisuuden perusteen kesto on joskus vaikeasti arvioitavissa. Tällaisissa tapauksissa nimityskirja on tehtävä tiedoksi olevaksi ajaksi. Mikäli arvioitu aika osoittautuu myöhemmin 20 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/08 riittämättömäksi projektin loppuun saattamiseksi, määräaikaisuutta voidaan tällaisessa tapauksessa jatkaa uudella nimittämiskirjalla. Viraston ulkopuolelta tulevan rahoituksen katkonaisuus ei kuitenkaan voi olla peruste katkoa määräaikaisten virkasuhteiden kestoaikaa tuon rahoituksen virastolle tuloutumisen mukaan. Mikäli virkasuhteen pätkimiselle ei ole erityistä syytä, oikeuttaa tämä virkamiehen saamaan korvausta. Korvausta haetaan virkamieslautakunnasta. Jos nimityskirjassa ei ole perustetta mainittuna, ei tämä pelkästään oikeuta korvaukseen, mutta laiminlyönti otetaan huomioon laittomasta määräaikaisuudesta maksettavassa korvauksessa korvausta korottavana seikkana. HELPOTUSTA VIRASTA TOISEEN SIIRTYMISESSÄ Nykylain mukaan kun virkamies nimitetään muutoin kuin määräajaksi toiseen valtion virkaan, hänet katsotaan eronneeksi aikaisemmasta virasta. Tilanne johtaa siihen, että virkamies ei voi palata aikaisempaan virkaansa, jos uusi virkasuhde puretaan koeaikana. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi lakia on muutettu siten, että jos virkaan nimitetty virkamies nimitetään toiseen valtion virkaan ja tähän uuteen virkaan liittyy koeaika, virkamies katsotaan eronneeksi aikaisemmasta virasta vasta kun koeaika on päättynyt, ellei uutta virkasuhdetta ole purettu koeaikana. Virkamies on virkavapaana aikaisemmasta virasta siihen saakka, kunnes koeaika päättyy uudessa virassa. Mikäli uusi virkasuhde puretaan koeaikana, virkamies palaa aikaisempaan virkaansa. MUITA MUUTOKSIA Virkamieslakia on lisäksi muutettu siten, että jos virkamiehelle on virkasuhteen perusteella myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, lakkaa virkasuhde sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana virkamiehen oikeus sairauslomaajan palkan saamiseen on päättynyt. Jos työnantaja on saanut työkyvyttömyyseläkepäätöksestä tiedon myöhemmin, virkasuhde päättyy tiedoksisaantikuukauden päättyessä. Virkasuhteen lakkaaminen ei näissä tilanteissa edellytä irtisanomista tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa toimenpidettä. Virkamieslakiin on lisäksi lisätty maininta siitä, että sukupuolinen suuntautuminen on kielletty syrjintäperusteena, virantoimituksesta päättäneelle viranomaiselle asetetaan velvollisuus seurata virantoimituksen pidättämisen perusteita ja olosuhteiden muututtua tarvittaessa tehdä asiassa päätös. Virkamiesasetuksessa ollut määräys lääkärintodistuksen ja muun sairautta koskevan todistuksen esittämisvelvollisuudesta on lisäksi siirretty virkamieslakiin.

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Ympäristökasvatuspäivät. PAJA 5: Ekotuki-työpaja

Ympäristökasvatuspäivät. PAJA 5: Ekotuki-työpaja Ympäristökasvatuspäivät PAJA 5: Ekotuki-työpaja Pe 8.10.2010 klo: 13.15-16.00 Hjeltin Sali, 1. krs Ekotuki-työpaja Ekotukitoiminta Johtava ympäristökasvattaja Kaisa Pajanen Toiminnan tukimuodot ja työkalut

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova

Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jäte- ja vesihuoltopalvelut yli miljoonalle pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Energiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä 31.8. klo 13-16 HSY. Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Energiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä 31.8. klo 13-16 HSY. Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Energiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä 31.8. klo 13-16 HSY Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Julkisten toimitilojen käyttö -projekti Projektin tavoitteena on vähentää valituista

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot