Japani. Lokakuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Japani. Lokakuu 2010"

Transkriptio

1 Japani Lokakuu 2010

2 Japanin maaraportti 2 (35) Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Japanin vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Talous... 9 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote... 9 Työttömyys... 9 Inflaatio... 9 Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Kaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia... 23

3 Japanin maaraportti 3 (35) Rakentaminen Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Rahoitustoiminta Kauppa Liikenne Tapakulttuuri Linkit... 35

4 Japanin maaraportti 4 (35) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: neliökilometriä, maa-ala neliökilometriä Rajanaapurit: - Luonnonvarat: rauta, kivihiili, kupari, sinkki, lyijy, mangaani, rikki Asukasluku: 127,45 miljoonaa Pääkaupunki: Tokio Suurimmat kaupungit: Tokio (8,3 miljoonaa asukasta v alussa), Jokohama (3,7 milj.), Osaka (2,6 milj.), Nagoja (2,3 milj.), Sapporo (1,9 milj.) ja Kioto (1,5 milj.). Luvut World Gazetteerin arvioita. Etniset ryhmät: japanilaisia 98,5 %, korealaisia 0,5 %, kiinalaisia 0,4 % ja muita (etenkin filippiiniläisiä) Virallinen kieli: japani Uskontokunnat: shintolaisia 83,9 %, buddhalaisia 71,4 %, kristittyjä 2 % ja muita 7,8 prosenttia vuonna Summa ylittää 100 prosenttia, koska monet tunnustavat sekä shinto- että buddhalaisuutta. (CIA World Factbook 2010) Infrastruktuuri Aika: UTC + 9 tuntia (UTC = universaali yleisaika) Suuntanumero: +81, suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Tokio 3, Jokohama 45, Osaka 66, Nagoja 52, Sapporo 11, Kioto 75. Matkapuhelinteknologiat: PDC, PHS, CDMA, CDMA 2000, W-CDMA Sähköverkko: 100V, 50/60Hz. 50Hz on käytössä Itä-Japanissa mm. Tokion, Kawasakin, Sapporon, Jokohaman ja Sendain alueilla. 60Hz käytetään Länsi-Japanissa mm. Osakassa, Kiotossa ja Hiroshimassa. Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Nihon Koku (Japanin valtio) Kansallistunnus: JP, JPN Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtion päämies: keisari Akihito (vuodesta 1989). Keisari on edustuksellinen hahmo, poliittinen valta on pääministerin johtamalla hallituksella. Parlamentti: kaksikamarinen parlamentti (Diet/Kokkai), joka muodostuu alahuoneesta (Shugi-in, edustajainhuone) ja ylähuoneesta (Sangi-in, senaatti). 480-jäseninen alahuone valitaan neljän vuoden välein. 242-jäsenisen ylähuoneen vaalikausi on kuusi vuotta siten, että puolet edustajista valitaan kolmen vuoden välein. Pääministeri: Naoto Kan (kesäkuusta 2010 lähtien), Japanin demokraattinen puolue Hallituspuolueet: Japanin demokraattinen puolue (DPJ) ja Kansan uusi puolue (PNP)

5 Japanin maaraportti 5 (35) Seuraavat vaalit: alahuoneen vaalit ja ylähuoneen vaalit viimeistään kesällä Ennenaikaiset vaalit mahdollisia. Aluehallinto: 47 prefektuuria, vastaavat Suomen läänejä. Merkittäviä vuosilukuja: Ensimmäinen valtiosääntö säädettiin vuonna 1899, jolloin Japanista tuli perustuslaillinen monarkia. Vuonna 1941 Japani hyökkäsi Yhdysvaltojen laivastoasemaan Pearl Harboriin Hawaijlla. Yhdysvallat pudotti atomipommin Hiroshimaan ja toisen Nagasakiin. Pommitusten vuoksi Japani antautui liittoutuneille 2. syyskuuta Uusi demokraattinen perustuslaki säädettiin vuonna 1947, keisarille jäi monarkin edustuksellinen asema ilman todellista valtaa. Keisari Akihito seurasi isäänsä keisarina vuonna Itsenäistynyt: 660 ekr., jolloin keisari Jimmun kerrotaan perustaneen valtakunnan. Kansallispäivä: keisarin syntymäpäivä (keisari Akihito syntyi ) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Japanin jeni (JPY), 1 yen = 100 sen Valuuttakurssi: 1 EUR oli keskimäärin 130,34 JPY ja 1 USD oli keskimäärin 93,6 JPY vuonna 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 5068,1 miljardia USD vuonna 2009 (IMF) Bruttokansantuote henkeä kohti: USD vuonna 2009 Tärkeimmät teollisuustuotteet: Japani on yksi maailman suurimmista autojen, koneiden ja laitteiden, elektroniikkalaitteiden, laivojen, kemikaalien, tietoliikennelaitteiden, tekstiilien ja elintarvikkeiden valmistajista. Päävientituotteet: ajoneuvot, puolivalmisteet, toimistokoneet ja kemikaalit. Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, polttoaineet, elintarvikkeet, kemikaalit ja raakaaineet. Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Kiina, Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong, Indonesia ja Australia. Verotus: Kansallinen yhtiöverokanta on 30 %, paikallisten verojen jälkeen yhtiöverokanta voi nousta 41 prosenttiin (Tokiossa 42 prosenttiin). Arvonlisäveroa vastaava kulutusvero on 5,0 %. Valtion tilikausi (varainhoitovuosi): tilikausi alkaa 1.huhtikuuta ja päättyy 31.maaliskuuta

6 Japanin maaraportti 6 (35) Liiketoiminta Japanin vahvuudet ja heikkoudet n Tokion-vientikeskuksen arvioita Japanin positiivisia piirteitä: Erinomainen tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuuri - yli 60 %:n penetraatio langattomassa ja kiinteässä internetissä - useita langattomia teknologioita käytössä - digitaalinen TV-verkko (satelliitti ja kaapeli) Houkuttelevat kulutushyödykemarkkinat miljoonaa kuluttajaa - voimakas kiinnostus teknologiatuotteisiin ja -palveluihin - erittäin hinta- ja laatutietoinen kuluttajakunta Suomella on hyvä imago puhtaan luonnon ja korkean teknologian maana Suomalainen ja japanilainen mentaliteetti ovat jossain määrin samanlaisia Japanilaisten kiinnostus Skandinaviaa ja Suomea kohtaan on kasvanut Japanin negatiivisia piirteitä: Jäykkä liiketoimintaympäristö englantia puhutaan liike-elämässä edelleen vähän, tulkki on usein välttämätön kireä paikallinen kilpailu käytössä paljon paikallisia standardeja tuotteita on usein muokattava paikalliseen kulttuuriin sopiviksi tuotekehitys halutaan usein pitää oman yrityksen sisällä korkea veroaste kalliit työvoimakustannukset Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia seuraavilla aloilla: Tietotekniikka ja tietoliikenne Biotekniikka Metsäteollisuuden lisäarvotuotteet Funktionaaliset elintarvikkeet Terveydenhoitoalan tuotteet ja sovellukset Rakennusaineteollisuus, ekologinen rakentaminen, suunnitteluohjelmistot Puutalot, hirsitalot Suomalaisen vientiyrityksen näkökulmasta Japania voidaan pitää edelleen mahdollisuuksien maana, jossa markkinoiden laajuus on merkittävä houkutin. Suuret markki-

7 Japanin maaraportti 7 (35) nat eivät kuitenkaan takaa yrityksen menestystä itsessään. Maassa on jo tarjolla lähes kaikkia tuotteita, mikä merkitsee erittäin kovaa kilpailua. Japanilaiset ovat erittäin vaativia kuluttajia, joille laatu on hintaa tärkeämpi ostokriteeri. Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kallista. Myynti ja markkinointi BKT:n ja yksityisten kulutuksen hidas kasvu 1990-luvun alusta lähtien on saanut aikaan rakennemuutoksia vähittäiskaupassa. Pienet lähikaupat ovat joutuneet luopumaan johtoasemastaan isompien vähittäistavarakauppojen hyväksi. Ennen lähikauppojen osuus kulutustavaroiden myynnistä oli puolet. Lähikauppojen valikoimissa on lähinnä kotimaisia tuotteita, eikä niihin ole helppoa saada tuontituotteita. Ulkomaisen viejän kannalta tärkeimpiä myyntikanavia ovat supermarketit, tavaratalot ja muut isot vähittäistavarakaupat. Viime vuosina ovat yleistyneet ulkomaisten yhtiöiden omat brandikaupat. Suora läsnäolo markkinoilla on paras tapa etabloitua Japaniin, mutta se on myös kallein vaihtoehto. Pk-yrityksille realistisempi vaihtoehto on toimia agenttien ja muiden jakelijoiden välityksellä. Edustajan valinta vaatii erittäin suurta huolellisuutta. Varovaisesti kannattaa suhtautua agentteihin, jotka mm. ovat keskittyneet vain kalliisiin niche-tuotteisiin ja joilla on kiinteät suhteet tiettyihin isoihin teollisuusryhmiin (keiratsuihin). Japanilaiset jakelijat toimivat yleensä vain rajatulla maantieteellisellä alueella tai toimialalla. Tuontiagentit toimivat usein yksinoikeudella koko maassa. Sopimusneuvotteluissa kannattaa yksinoikeuden ehdot asettaa tarkoin. Japanilainen liikekumppani kiinnittää huomiota ennen kaikkea ulkomaisen yrityksen luotettavaan imagoon, innovatiivisiin ja korkealaatuisiin tuotteisiin, kilpailukykyyn ja haluun sitoutua henkilökohtaiseen ja pitkäkestoiseen liikesuhteeseen. Liikekumppania etsivän ulkomaisen yrityksen pitäisi kyetä viestimään uskottavasti, että se on mm. oman alansa ehdoton ekspertti, on tehnyt ennakoivaa markkinaselvitystä, on valmis sopeuttamaan mm. markkinointinsa japanilaiseen kulttuuriin sopivaksi ja on valmis vastaamaan nopeasti kaikkiin japanilaisten kysymyksiin. Säännöllinen yhteydenpito japanilaisen agentin kanssa on välttämätöntä. Japanilaiset odottavat myös säännöllisiä tapaamisia Japanissa. Franchising on jo osittain aikansa elänyt toimintamuoto Japanissa. Alun perin franchising-yritykset olivat Japanissa pikaruokaketjuja, mutta toiminta on levinnyt myös muille toimialoille. Internetissä tapahtuva business-to-business -kaupan kasvu verottaa franchising-toimintaa. Yhä useampi omaa tuotemerkkiään markkinoiva japanilainen yritys siirtää investointejaan ja resurssejaan mieluummin Internetiin kuin vanhanaikaiseen franchising-toimintaan. Mainostaminen on Japanissa erittäin kallista, eikä kaikilla yrityksillä ole varaa mainoksiin tärkeimmissä valtakunnallisissa päivälehdissä. Kulutustavaramainonnan kannalta edullisempia ovat alueelliset ja paikalliset lehdet ja televisiokanavat sekä urheilun päi-

8 Japanin maaraportti 8 (35) välehdet, joilla on omilla ilmestymisalueillaan vahva peitto. Pk-yrityksille ehkä kaikkein edullisin tapa mainostaa on julkaista ilmoituksia tietyille lukijakunnille suunnatuissa aikakausilehdissä. Tärkeä mainonnan väylä ovat myös liikennevälineet, erityisesti junat. Business-to-business -mainonnan kannalta tärkeitä ja kustannustehokkaita ovat lukuisat eri toimialojen erikoislehdet ja erilaiset kauppajulkaisut. Mainonnassa on lähes poikkeuksetta käytettävä mainostoimistoa, sillä media hyväksyy harvoin mainoksia suoraan yrityksiltä. Japanin markkinoilla menestyy parhaiten mainos, joka viestii pikemminkin tunnelmallaan kuin suoralla proosalla. Linkki Japanin mainostoimistojen liiton (JAAA) sivulle: Messut ja muut kaupalliset tapahtumat sekä seminaarit ovat tärkeitä markkinoilletuloväyliä. Tapahtumia järjestetään Tokiossa ja prefektuurien pääkaupungeissa sekä teollisuuskeskuksissa vuosittain yli Tapahtumissa käy nykyään myös paljon ulkomaisten yritysten edustajia. Jälkimarkkinointi on erittäin tärkeää Japanissa. Liikekumppani arvostaa teknistä tukea. Ehdottoman tärkeää on toimitusaikataulussa pysyminen. Myöhästymiset voivat aiheuttaa jopa liikesuhteen katkeamisen. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Japanin erinomaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 0/7. EU:n tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=vientikaupan toimitus- ja takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja. Finnvera voi harkita taattavaksi yli 2 vuoden riskiajan omaavia vientikauppoja Japaniin. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Japanin kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja: Aluepäällikkö Anja Pakkala, Finnvera, puh , sähköposti

9 Japanin maaraportti 9 (35) Talous Makrotalous Bruttokansantuote Työttömyys Inflaatio Japanin tärkeimmät talousluvut e 2011e 2012e Bruttokansantuote käyvin markkinahinnoin (miljardia USD) BKT, muutos (%) 2,0 2,3-1,2-5,2 2,9 1,3 1,3 Bruttomääräiset investoinnit kiinteään 0,6-1,1-2,6-14,3-0,8 0,8 1,9 omaisuuteen, muutos (%) Työttömyysaste (%) 4,1 3,8 4,0 5,1 5,2 5,1 4,8 Kuluttajahinnat, muutos (%) 0,2 0,1 1,4-1,4-0,9 0,3 1,0 Vaihtotase (miljardia USD) 170,5 210,5 156,6 142,2 182,3 187,4 173,6 Vaihtotase (% BKT:stä) 3,9 4,8 3,2 2,8 3,3 3,3 3,0 Valuuttakurssi: JPY / 1 USD 116,3 117,8 103,4 93,6 88,7 87,5 86,8 Valuuttakurssi: JPY / 1 EUR 146,02 161,25 152,45 130,34 114,6 104,1 99,8 Lähteet: Japanin tilastokeskus, Economist Intelligence Unit (e= ennuste) Japanin bruttokansantuote oli maailman toiseksi suurin Yhdysvaltojen jälkeen vuonna Vuoden 1990 jälkeen Japanin BKT on kasvanut niin hitaasti (joinain vuosina supistunutkin), että Kiina ohittaa sen vuonna Ostovoimakorjattuna Kiinan BKT on jo Japania selvästi suurempi. Japanin BKT supistui 1,2 prosenttia vuonna 2008 ja 5,2 prosenttia vuonna Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti lokakuun alussa, että kokonaistuotanto kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2010 ja 1,3 prosenttia vuonna Japanin työttömyysaste on pysynyt pienenä BKT:n hitaasta kasvusta tai laskusta huolimatta. Työttömiä oli työvoimasta 5,1 prosenttia vuonna Osuus pysynee vakaana vuosina ja laskenee 4,8 prosenttiin vuonna Alhainen työttömyysaste selittyy osittain sillä, että työvoimaan osallistumisen aste on melko pieni. (ks. lisää Työvoima) Kuluttajahinnat ovat nousseet pitkään hitaasti. Joinakin vuosina yleinen hintataso on laskenut eli on ilmennyt deflaatiota. Inflaatio oli 1,4 prosenttia vuonna 2008 ja miinus 1,4 prosenttia vuonna EIU ennusti lokakuun alussa, että hinnat laskevat vielä vuonna 2010 mutta nousevat 0,3 prosenttia v Deflaation selittävät BKT:n lasku ja jenin vahvistuminen, joka hillitsee (tai jopa estää) tuontihintojen nousua.

10 Japanin maaraportti 10 (35) Vaihtotase Japanin vaihtotase on ollut hyvin pitkään ylijäämäinen. Ylijäämät ovat absoluuttisesti suuria: vuonna 2009 sitä kertyi 142,2 miljardia dollaria. Economist Intelligence Unit ennusti lokakuun alussa, että ylijäämä on miljardia dollaria vuosina Vaihtotaseen ylijäämät selittyvät tuotannontekijäkorvausten taseen ja kauppataseen suurilla ylijäämillä. Japanilaiset ovat sijoittaneet ulkomaille huomattavasti pääomaa, ja pääomasta saatavat korvaukset ovat selvästi suuremmat kuin ulkomaalaisten Japanista saamat korvaukset. Myös tavaravienti on paljon tuontia suurempi. Sitä vastoin palvelutase ja juoksevien tulonsiirtojen tase ovat alijäämäiset. Talouspolitiikka Japanin Demokraattipuolueen (DPJ) johtama hallitus julkaisi vuoden 2009 joulukuussa Uuden kasvustrategian, jonka alaotsikko on Kohti loistavaa Japania (The New Growth Strategy [Basic Policies] Toward a Radiant Japan). Hallitus haluaa muuttaa talouden sellaiseksi, joka hyödyttää enemmän ihmisiä. DPJ:n mielestä edellisiltä, Liberaalidemokraattien johtamilta hallituksilta puuttui visio ja ne osoittivat liian vähän poliittista johtajuutta: edellisen vuosikymmenen aikana laadittiin yli 10 kasvustrategiaa, mutta niitä ei toimeenpantu kunnolla. DPJ haluaa toimia määrätietoisesti, parantaa sääntöjä ja tukea uusien markkinoiden syntymistä. Toiminnan tehokkuutta aiotaan lisätä kahta reittiä. 1) läpikotaisin analysoidaan päämäärät ja yhteiskuntapolitiikat ja lisätään valikoimaan uusia toimenpiteitä hyödykkeiden kysyntävaikutuksen, työllisyysvaikutuksen ja taito-tiedon lisäämisen näkökulmista ja 2) tehdään ja toimeenpannaan Kasvustrategian toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelmassa määritetään aikataulut: varhaisen toiminnan asiat pannaan toimeen vuonna 2010, eräät asiat noin neljän vuoden aikana ja osa toteutetaan vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi luodaan järjestelmä, jonka avulla tutkitaan ja arvioidaan eri toimenpiteiden edistystä. Demokraattipuolueen johtama hallitus haluaa synnyttää ja nopeuttaa kysyntäjohtoista talouskasvua, jolla parannetaan ihmisten elämänlaatua. Hallitus haluaa saada BKT:n kasvamaan reaalisesti keskimäärin yli kaksi prosenttia vuodessa vuoteen 2020 asti ja alentaa työttömyysasteen 3 4 prosenttiin. Uusia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia on etenkin energia- ja ympäristösektoreilla, terveyssektorilla, matkailussa sekä paikallisessa maa- ja metsätaloudessa (omavaraisuuden kasvattaminen tavoitteena). Energia- ja ympäristösektorilla toivotaan yli 50 biljoonan jenin edestä uutta kysyntää ja 1,4 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Terveyssektorilla luvut ovat 45 biljoonaa jeniä ja 2,8 miljoonaa työpaikkaa. Toimialojen lisäksi korostetaan yhteistyön lisäämistä Aasian ja Tyynenmeren maiden kanssa. Hallitus tavoittelee Aasian- Tyynenmeren alueen vapaakauppa-aluetta ja haluaa kaksinkertaistaa ihmisten, tavaroiden ja pääoman virrat sekä Aasian maiden tulot. Tärkeimpiä keinoja ovat yhteiset turvastandardit, rautatie-, vesi- ja energiainfrastruktuurin rakentaminen köyhemmissä

11 Japanin maaraportti 11 (35) Aasian maissa, Hanedan lentokentän muuttaminen jatkuvasti auki olevaksi kansainvälisen lentoliikenteen keskukseksi sekä satamien kehittäminen. Hallituksen on välttämättä nopeutettava talouskasvua verotulojen lisäämiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Julkisen sektorin talous on ollut jatkuvasti alijäämäinen ainakin varainhoitovuodesta 1975 lähtien. Economist Intelligence Unitin mukaan alijäämä oli 7,2 prosenttia BKT:sta vuonna 2009 ja on suunnilleen yhtä suuri vuonna 2010 ja Varainhoitovuonna 2009 verotulot laskivat laman vuoksi niin pieniksi ja velanottotarve kasvoi niin suureksi, että joukkovelkakirjalainoista saatiin enemmän rahaa kuin veroista. Näin käy valitettavasti myös vv Japanin julkinen sektori on erittäin pahasti velkaantunut. Varainhoitovuoden 2009 lopussa julkisen sektorin bruttovelka oli 189,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. EIU ennustaa, että osuus nousee 195,2 prosenttiin vuoden 2010 lopussa. Varainhoitovuoden 2010 ( ) budjettimenot ovat ,2 miljardia jeniä (n. 1040,6 miljardia USD vuoden 2010 ennustetulla valuuttakurssilla). Korkomenoja maksettaneen ,1 miljardia jeniä (n. 232,8 miljardia USD). Työvoima Japanissa oli 110,50 miljoonaa yli 14-vuotiasta vuonna Heistä työvoimaan kuului 66,17 miljoonaa. Työvoimaan osallistumisaste oli 59,9 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella oli 44,30 miljoonaa yli 14-vuotiasta. Työllisiä oli 62,82 miljoonaa vuonna Palkkatyöntekijöitä oli 54,60 miljoonaa, itsensä työllistäviä yrittäjiä 5,94 miljoonaa, perheyrityksen työntekijöitä 2,02 miljoonaa ja kotona satunnaistöitä tekeviä parisataa tuhatta. Osa-aika- ja pätkätyö ovat yleistyneet viime vuosina Työvoima ikääntyy nopeasti Työttömiä oli 3,36 miljoonaa v Työttömyysaste oli 5,1 prosenttia. Japanilaisten työntekijöiden koulutustaso on keskimäärin korkea. Yliopistoista ja opistoista valmistuneita on paljon. Perinteisesti japanilaisten työura on toteutunut yhdessä ja samassa yrityksessä, mutta 1990-luvulta lähtien tilanne on muuttunut. Yrityssaneerauksissa ja uudelleenjärjestelyissä on jouduttu laajoihin irtisanomisiin. Nuoret eivät ole enää uskollisia yhdelle työnantajalle ja työpaikkaa vaihdetaan yhä useammin. Pitkien työpäivien lisäksi kasvava joukko nuoria arvostaa elämässään myös perhettä ja harrastuksia. Työmarkkinoilla on miehiä naisia enemmän, joskin naisten osuus työllisistä on kasvanut lähinnä osa-aikatyön lisääntymisen takia. Nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden osuus työvoimasta on laskussa. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin kasvanut viime aikoina. 62,82 miljoonasta työllisestä vuonna 2009 toimi maa- ja metsätaloudessa 2,42 miljoonaa ja muilla sektoreilla 60,40 miljoonaa henkeä.

12 Japanin maaraportti 12 (35) Työllisyys toimialoittain vuonna 2009 Toimiala Miljoonaa henkeä Maa- ja metsätalous 2,42 Kalatalous 0,20 Kaivostoiminta ja louhinta 0,03 Rakentaminen 5,17 Valmistusteollisuus 10,73 Sähkö-, kaasu, lämpö- ja vesihuolto 0,34 Tieto- ja viestintäpalvelut 1,93 Liikenne 3,48 Tukku- ja vähittäiskauppa 10,55 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,65 Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut 1,10 Ravitsemus- ja majoitustoiminta 3,80 Opetus 2,87 Sairaudenhoito-, terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelut 6,21 Yhdyspalvelut 0,52 Palvelut, joita ei luokiteltu muualle 4,63 Julkinen hallinto 2,22 Lähde: Statistics Bureau of Japan Lähes kaikki Japanin työlliset ovat japanilaisia. Ulkomaalaisten työnsaantimahdollisuudet ovat useilla toimialoilla ja useissa yrityksissä heikot. Syitä ovat kielitaidon puute sekä melko etnosentrinen yrityskulttuuri, joka eroaa huomattavasti pohjoisamerikkalaisesta ja eurooppalaisesta. OECD on moittinut Japania vuosikausia työmarkkinoiden jäykkyydestä. Viranomaiset joutunevat avaamaan nykyistä laajemmin työmarkkinoita ulkomaalaisille. Tämä on Japanillekin hyväksi, koska työvoimaa siirtyy runsaasti eläkkeelle nyt ja lähivuosina. Maata uhkaa työvoimapula, kun nykyisestä lamasta päästään eroon. Etenkin hoito- ja hyvinvointialojen työntekijöitä tarvitaan lisää.

13 Japanin maaraportti 13 (35) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Japani on Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Aasian-Tyynenmeren Taloudellisen yhteistyöjärjestön (APEC) jäsen. APEC on merkittävä foorumi Aasian ja Tyynenmeren alueen talouskasvun, kaupan ja investointien edistämisen foorumi. Jäsenvaltioita on 21: Australia, Brunei Darussalam, Kanada, Chile, Kiinan kansantasavalta, Hongkong, Indonesia, Japani, Korean tasavalta, Malesia, Meksiko, Uusi Seelanti, Papua Uusi Guinea; Peru, Filippiinit, Venäjän federaatio, Singapore, Taiwan, Thaimaa, Yhdysvallat ja Vietnam. APEC on maailman ainoa hallitustenvälinen ryhmittymä, joka toimii ei-sitovien velvoitteiden pohjalta. Toisin kuin WTO tai muut monenväliset kaupan järjestöt, APEC:illa ei ole jäsenvaltioita sitovia sopimuksia. Järjestössä päätökset tehdään konsensuksen pohjalta ja velvoitteisiin sitoudutaan vapaaehtoisesti. Näitä periaatteita voi toisaalta pitää järjestöä ja yhteistyötä heikentävinä. Japani on myös OECD:n, Maailmanpankki-ryhmän ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) jäsen. Taloudelliset suhteet Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja muihin Aasian maihin ovat merkittävät. Japanin ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) välinen laaja-alainen taloudellinen kumppanuussopimus astui voimaan vuonna Toisen maailmansodan jälkeisestä avautumisesta huolimatta Japani on edelleen melko sulkeutunut kauppavaltio. Japaniin on suhteellisen hankala viedä, koska viranomaiset tukevat kotimaista teollisuutta, esim. tekstiilien, elintarvikkeiden sekä sellun ja paperin valmistusta erilaisilla ei-tulliesteillä, kuten länsimaista poikkeavilla standardeilla. Myös japanilaisten yritysten ja kuluttajien kotimaisia tuotteita suosiva asenne vaikuttaa haitallisesti. Kaupan kehitys Japanin ulkomaankauppa vuosina (miljardia USD) e 2011e 2012e Vienti 615,8 678,1 746,5 545,3 735,8 800,8 853,7 Tuonti 534,5 573,3 708,3 501,6 636,8 689,8 739,6 Kauppatase 81,3 104,8 38,1 43,7 99,0 111,0 114,1 Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste)

14 Japanin maaraportti 14 (35) Ulkomaankaupan rakenne Japanin viennin rakenne vuonna 2008 Tuoteryhmä osuus, % Kulkuneuvot 24,8 Koneet ja laitteet 19,7 Sähkökoneet ja -laitteet 19,0 Valmistetut tavarat 12,6 Kemialliset aineet ja tuotteet 9,0 Muut tuotteet 15,1 Lähde: Japan Statistics Bureau Japani vie ennen kaikkea moottoriajoneuvoja, sähkökoneita ja -laitteita sekä muita koneita ja laitteita. Elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja polttoaineiden osuudet viennistä ovat hyvin pieniä. Japanin tuonnin rakenne vuonna 2008 Tuoteryhmä osuus, % Mineraalipolttoaineet 35,0 Sähkökoneet ja -laitteet 10,9 Valmistetut tavarat 9,3 Elintarvikkeet 7,9 Koneet ja laitteet 7,7 Kemialliset aineet ja tuotteet 7,3 Raaka-aineet 7,0 Kulkuneuvot 2,9 Muut tuotteet 12,0 Lähde: Japan Statistics Bureau Japanin tärkein tuontiryhmä ovat mineraalipolttoaineet. Seuraavina tulevat sähkökoneet ja -laitteet sekä valmistetut tavarat.

15 Japanin maaraportti 15 (35) Tärkeimmät kauppakumppanit Japanin tärkeimmät vientimaat v Vientikohde osuus koko viennistä, % Yhdysvallat 17,5 Kiina 16,0 Etelä-Korea 7,6 Taiwan 5,9 Hongkong 5,2 Muut 47,8 Lähteet: Japan Statistics Bureau ja EIU Vuonna 2008 Japanin tavaraviennistä 49,3 prosenttia meni muihin Aasian maihin, 17,5 prosenttia Yhdysvaltoihin ja 14,1 prosenttia EU-maihin. Japanin tärkeimmät tuontimaat v Tuontimaa osuus koko tuonnista, % Kiina 18,8 Yhdysvallat 10,2 Saudi-Arabia 6,7 Australia 6,2 Arabiemiirikuntien liitto 6,2 Muut 51,9 Lähteet: Japan Statistics Bureau ja EIU Vuonna 2008 Japanin tavaratuonnista 40,6 prosenttia tuli muista Aasian maista, 10,2 prosenttia Yhdysvalloista ja 6,7 prosenttia Saudi-Arabiasta.

16 Japanin maaraportti 16 (35) Kauppa Suomen kanssa Suomen Japanin-kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Japanin-kauppa vuonna 2009 vienti milj. EUR osuus % muutos % tuonti milj. EUR osuus % muutos % tase milj. EUR 739,9 1, ,3 2, ,4 Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta)

17 Japanin maaraportti 17 (35) Suomen vienti Suomen vienti Japaniin 2009 Valmiit tavarat 7,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 17,8 % Elintarvikkeet ja juomat 2,5 % Raaka-aineet, polttoaineet 17,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 13,7 % Valmistetut tavarat 40,3 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Japaniin vuonna 2009* SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 24 Puutavara ja korkki 112, Muut metallit 110, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 107, Puu- ja korkkituotteet 60, Epäorgaaniset kemialliset aineet 46, Voimakoneet ja moottorit 40, Muut sähkökoneet ja laitteet 34, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 34, Kojeet, mittarit yms. 31, Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 20, tärkeintä yhteensä 598,2 82 Suomen koko vienti 729, Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)(*keväällä 2010 julkaistut ensimmäiset luvut)

18 Japanin maaraportti 18 (35) Suomen tuonti Suomen tuonti Japanista 2009 Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Valmiit tavarat 10,5 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 8,2 % Valmistetut tavarat 4,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 76,8 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Japanista 2009* SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 78 Moottoriajoneuvot 193, Puhelin-, radio-, tv- yms. Laitteet 124, Muut sähkökoneet ja laitteet 118, Toimistokoneet ja atk-laitteet 60, Voimakoneet ja moottorit 59, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 49, Muut valmiit tavarat 32, Eri toimialojen erikoiskoneet 31, Kojeet, mittarit yms. 26, Valokuvauskojeet ja -tarvikkeet; optiset tuotteet yms. 25, tärkeintä yhteensä 721,7 85 Suomen koko tuonti 848, Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta)

19 Japanin maaraportti 19 (35) Ulkomaiset investoinnit Sijoitukset Japaniin Ulkomaisten sijoitusten kanta Japanissa oli miljardia jeniä (n. 2188,0 miljardia euroa) vuoden 2009 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli miljardia jeniä (139,7 miljardia euroa), arvopaperisijoitusten miljardia jeniä (1075,8 miljardia euroa), rahoitusjohdannaisten 5213 miljardia jeniä (39,5 miljardia euroa) ja muiden sijoitusten miljardia jeniä (933,0 miljardia euroa). Japaniin tehtiin suoria sijoituksia 1117,1 miljardin jenin (8,6 miljardin euron) arvosta vuonna Rahoitus- ja vakuutusalalle sijoitettiin 496 miljardia jeniä (3,8 miljardia euroa) ja valmistusteollisuuteen 329 miljardia jeniä (2,5 miljardia euroa). Japaniin houkuttelevat sijoittamaan suuri väkiluku, korkea kansantuote henkeä kohti, hyvin toimiva infrastruktuuri ja kehittyneet rahoitusmarkkinat. Lainsäädäntö kuitenkin rajoitti pitkään maahan tulevia investointeja. Suurin osa investointirajoituksista poistettiin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, mutta joitain on vielä jäljellä. Hallitus voi pyytää ja tehdä investointihankkeesta lisäselvityksiä, jos se kohdistuu maa-, metsä- ja kalatalouteen, kaivostoimintaan, öljynjalostukseen sekä nahan- ja nahkatuotteiden valmistukseen. Myös suorat investoinnit kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeisiin aseiden, lentokoneiden ja räjähteiden valmistukseen sekä ydinvoimalaitoksiin ja avaruustutkimukseen kuuluvat lisätarkastelun piiriin. Japan External Trade Organization JETRO on ulkomaisten investointien promootioja neuvontaorganisaatio. JETRO:n kotisivuilla (http://www.jetro.go.jp/) löytyy tietoa ja neuvoja ulkomaisista investoinneista Japaniin sekä markkinaraportteja suomalaisiakin yrityksiä kiinnostavista aloista. Sijoitukset ulkomaille Japanilaisten sijoitusten kanta ulkomailla oli miljardia jeniä (4206,4 miljardia euroa) vuoden 2009 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli miljardia jeniä (517,1 miljardia euroa), arvopaperisijoitusten kanta miljardia jeniä (1986,3 miljardia euroa), rahoitusjohdannaisten kanta 4251 miljardia jeniä (32,2 miljardia euroa), muiden sijoitusten kanta miljardia jeniä (937,1 miljardia euroa) ja reservivarat miljardia jeniä (733,7 miljardia euroa). Japanilaiset tekivät ulkomaille suoria sijoituksia 6989,6 miljardin jenin (53,6 miljardin euron) arvosta vuonna Rahoitus- ja vakuutustoimintaan sijoitettiin 1456 miljardia jeniä (11,2 miljardia euroa), elintarviketeollisuuteen 826 miljardia jeniä (6,3 miljardia euroa) ja tukku- ja vähittäiskauppaan 784 miljardia jeniä (6,0 miljardia euroa).

20 Japanin maaraportti 20 (35) Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Japanissa oli 22 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 suomalaiset yritykset tekivät Japaniin suoria sijoituksia miinus 46 miljoonan euron arvosta. Luvut perustuvat yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille, ja ne ovat vain suuntaa antavia. Lähes kolmellasadalla suomalaisella yrityksellä on edustusto Japanissa. Reilut 30 suomalaista yritystä on etabloitunut maahan.

21 Japanin maaraportti 21 (35) Maa- ja metsätalous Maa-, metsä- ja kalatalouden bruttomääräinen arvonlisäys oli 8,8 biljoonaa jeniä vuonna 2008 vuoden 2000 kiintein hinnoin. Osuus bruttokansantuotteesta oli 1,5 prosenttia. Maatalous on hyvin säädelty ja suojeltu ala Metsää pinta-alasta lähes 70 %, Japani on yksi maailman metsäisimmistä maista Kalatalous yksi maailman suurimmista Japanin peltoala on vähäinen. Maatilojen keskikoko on noin 1,4 hehtaaria. Suurin osa viljelijöistä on osa-aikaisia. Maatalouden päätuote on riisi. Muita tuotteita ovat vehnä, ohra, kasvikset ja hedelmät. Kulutetuista soijapavuista 95 prosenttia on tuontipapuja. Viljantuotanto on viime vuosina laskenut, mutta kasvisten ja hedelmien kokonaistuotanto on noussut. Naudan- ja sianlihan tuotanto on laskusuunnassa, mutta siipikarjan tuotanto kasvoi 2000-luvun alussa. Maatalouden merkitys Japanin kansantaloudessa on vähentynyt voimakkaasti luvulta lähtien sekä tuotannon arvon että työllisyyden suhteen. Ruoantuotannon omavaraisuusaste on laskenut viimeisten 30 vuoden aikana noin 40 prosenttiin. Se on huomattavasti alhaisempi kuin muiden suurten teollisuusmaiden. Esim. Ranskan omavaraisuusaste on 100 prosenttia, Saksan ja Britannian noin 70 prosenttia. Vaikka elintarvikkeiden tuontirajoituksia puretaan vähitellen, ovat eräiden tuotteiden tariffit edelleen erittäin korkeita. Tuoretuotteiden ja puolijalosteiden tuonti on lisääntynyt suurien supermarket-ketjujen ansiosta. Japanissa on paljon metsää. Vuonna 2007 metsäpinta-ala oli 25,10 miljoonaa hehtaaria, josta istutusmetsien ala oli 10,35 miljoonaa ja luonnonmetsien 13,38 miljoonaa hehtaaria. Koko metsäalasta oli valtion omistuksessa 7,69 miljoonaa hehtaaria. Kunnat omistivat 2,83 miljoonaa, yksityiset 14,54 miljoonaa ja muut hehtaaria. Metsätalous ei ole kovin hyvin kehittynyt. Suurin osa puista sijaitsee vuoristoisilla alueilla, joiden tieverkosto on olematon ja joiden rinnekaltevuus estää tavanomaisten metsäkoneiden käytön. Metsien hoito ja puunhakkuu vaativat erikoistekniikkaa, jota maassa on vähän. Käytössä olevat koneet ja laitteet ovat keskimäärin vanhanaikaisia. Suurin osa puusta jää korjaamatta, minkä vuoksi Japaniin tuodaan lähes 80 prosenttia tarvittavasta puusta ulkomailta. Japani on yksi maailman tärkeimmistä kalastusvaltioista, vaikka kalastuksen merkitys on supistunut muun alkutuotannon tavoin. Yhteenlaskettu kalasaalis putosi rajusti vuonna 1991 ja on sen jälkeen jatkanut laskuaan mm. rannikoiden saastumisen ja ulkomeren liiallisen kotimaisen ja ulkomaisen kalastuksen vuoksi. Kotimaisten kalasaaliiden pieneneminen on lisännyt kalan tuontia. Tuontikalan osuus kulutuksesta on noin 35 prosenttia. Merestä saatavaa kalaa on korvattu myös viljellyllä kalalla.

22 Japanin maaraportti 22 (35) Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden osuus Japanin bruttokansantuotteesta on laskenut 1970-luvun runsaasta kolmasosasta noin viidennekseen. Valmistusteollisuuden myynnin arvo oli miljardia jeniä varainhoitovuonna 2008 ( ) Teollisuuden perustuotteita ovat autot, metallituotteet ja kemikaalit. Suurin osa teollisuusyrityksistä on kooltaan pieniä ja ne ovat sukuomistuksessa. Tärkeitä teollisuuskeskittymiä ovat mm. Hokkaido (elintarvikkeet), Nagano (elektroniikka ja kemian teollisuus) sekä Kyushun saarella Kumamoto (autoteollisuus, elektroniikka) ja Nagasaki (telakkateollisuus). Tokion ja Osakan välissä sijaitseva Chubun alue on Japanin valmistusteollisuuden tärkein alue lähinnä kehittyneen infrastruktuurin ja modernien tuotantomenetelmien ansiosta. Tokiossa on enää hyvin vähän valmistusteollisuutta, sillä ahtaus, maan hinta sekä melu- ja saastemääräykset ovat pakottaneet teollisuusyrityksiä siirtymään ympäröiviin maakuntiin tai muualle Japaniin. Tokiossa on lähinnä yritysten pääkonttoreita. Valmistusteollisuus on siirtynyt halvemmille alueille myös muissa suurkaupungeissa, kuten Osakassa ja Kobessa. Vanhan pääkaupungin Kioton teollisuus on supistunut tekstiilituotantoon ja muutamaan korkean teknologian yritykseen. Teollisuuden vienti on ollut ylijäämäistä 1980-luvulta lähtien. Japanin valmistusteollisuusyritykset ovat investoineet 1990-luvulla ja 2000-luvulla voimakkaasti Kaakkois- Aasian maihin ja Kiinaan ja perustaneet sinne tehtaita. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on maan tärkein teollisuuden ala. Tuotanto on erittäin kehittynyttä. Nanoteknologia on nousussa ja sen tutkimusta rahoitetaan voimakkaasti sekä yksityisistä että julkisista varoista. Japani on maailman johtava maa robotiikassa ja yksi merkittävimmistä tekoälyn osaajista. Metalliteollisuus: Japani on yksi maailman suurimmista ja teknologisesti kehittyneimmistä teräksen ja värimetallien tuottajista. Terästeollisuus keskittyy pitkälle jalostettuihin tuotteisiin ja uusien materiaalien käyttöön. Autoteollisuus: Japani on erittäin merkittävä autojen valmistajamaa. Kolme suurinta valmistajaa ovat Toyota, Honda ja Nissan. Toyota on maailman suurin autojen valmistaja. Osa yritysten autoista tuotetaan ulkomailla, etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Autot muodostavat merkittävän osan Japanin viennistä. Vuonna 2008 alkanut maailmantalouden taantuma on kuitenkin vähentänyt vientiä merkittävästi, ja japanilaiset yritykset ovat joutuneet säästökuurille monien muunmaalaisten yritysten lailla. Laivanrakentaminen: Japanin telakat kilpailevat Etelä-Korean telakoiden kanssa maailman laivanrakennusteollisuuden johtoasemasta.

23 Japanin maaraportti 23 (35) Elintarviketeollisuus on aina ollut suhteellisen pieni. Maa on pitkälle riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista, sillä sen omat luonnonvarat eivät riitä kattamaan kysyntää. Täysin omavarainen Japani on vain riisin suhteen. Japani vie erittäin vähän tuottamiaan elintarvikkeita ulkomaille. Energia Japani on maailman neljänneksi suurin energiankuluttaja. Osuus maailman primäärienergian kulutuksesta on lähes kuusi prosenttia. Japanin primäärienergian hankinta (supply) oli petajoulea varainhoitovuonna 2007 (Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot). Primäärienergian kotimainen tuotanto oli 3885 PJ, tuonti PJ, vienti 1208 PJ ja varastojen muutos 160 PJ. (Petajoule = miljoonaa miljardia joulea). Energialähteiden osuus primäärienergianhankinnasta vv Energialähde petajoulea Hiili Hiilituotteet 64 Öljy Öljytuotteet Maakaasu Suuren mittakaavan vesivoima 650 Muut uusiutuvat energianlähteet ja jäte-energia 715 Ydinpolttoaine Yhteensä Lähde: Japan Statistics Bureau Energiantarpeesta 47 prosenttia katettiin öljyllä ja öljytuotteilla, runsas viidennes hiilellä, 16 prosenttia maakaasulla ja 10 prosenttia ydinvoimalla varainhoitovuonna Teollisuus kuluttaa noin puolet energiasta ja liikenne noin neljänneksen. Japanin energiaintensiivisyys (joulea per BKT-yksikkö) on teollisuusmaiden alhaisimpia. Erään arvion mukaan maassa tarvitaan alle litraa raakaöljyä 100 miljoonan jenin arvoisen tuotannon synnyttämiseen. Japanin omat energiavarat ovat vähäiset ja kattavat vain pienen osan kysynnästä. Todennetut öljyvarannot olivat joulukuussa 2008 vain 44 miljoonaa barrelia. Luku on hyvin pieni verrattuna kulutukseen, joka oli arviolta 4,75 miljoonaa barrelia päivässä.

24 Japanin maaraportti 24 (35) Japanissa oli 31 öljynjalostamoa vuoden 2008 tammikuussa. Öljynjalostuskapasiteetti laski 4,6 miljoonaan barreliin päivässä kesällä Hiilireservit ovat vähäiset, 355 miljoonaa tonnia. Hiilenkaivu käytännössä lopetettiin vuoden 2002 alussa. Kotimaisia merkittäviä energianlähteitä ovat vesivoima ja paikallisesti maalämpö. Primäärienergian nettotuonnin osuus on runsaat 80 prosenttia primäärienergian kulutuksesta. Öljystä valtaosa tulee Arabiemiirikuntien liitosta, Saudi Arabiasta, Kuwaitista, Qatarista ja Iranista. Vuoden 2001 jälkeen öljyä on tuotu myös Venäjältä, Kaakkois-Aasiasta ja Länsi-Afrikasta. Japani on maailman suurin nesteytetyn maakaasun tuoja. LNG:tä tuodaan Indonesiasta, Malesiasta, Bruneista, Australiasta, Arabiemiirikuntien liitosta ja Qatarista. Suurin osa LNG:stä käytetään sähköntuotantoon ja petrokemian tarpeisiin. Japan Oil, Gas and Metals National Corporation (JOGMEC) on öljy- ja kaasualan valtiollinen jättiyritys. Energialähteiden ja sähkön hinnat ovat korkeita. Hintatasoa nostavat mm. riippuvuus tuontienergiasta, kotimaisen kattavan kaasunjakeluverkon puute, korkeat tuotanto- ja työvoimakustannukset sekä kilpailun puute. Sähkö Japanissa oli 5023 sähkövoimalaa Niiden sähköntuotantokapasiteetti oli megawattia. Julkisia sähkövoimaloita, jotka myivät sähköä useille asiakkaille, oli 1801 kpl. Näistä oli vesivoimaloita 1574, lämpövoimaloita 193 ja ydinvoimaloita 17 kpl. Julkisten sähkövoimaloiden tuotantokapasiteetti oli yhteensä MW Vesivoimaloiden kapasiteetti oli MW, lämpövoimaloiden MW ja ydinvoimaloiden MW. Business Monitorin mukaan Japanin sähköntuotantokapasiteetti laski vajaaseen 254 gigawattiin vuoden 2009 lopussa. Japanissa tuotettiin sähköä 1192,77 terawattituntia varainhoitovuonna Vesivoimaloissa syntyi 84,23 TWh, lämpövoimaloissa 839,03 TWh ja ydinvoimaloissa 263,83 TWh. Julkiset sähkövoimalat tuottivat sähköä 925,39 TWh varainhoitovuonna Vesivoimaloissa syntyi 74,54 TWh, lämpövoimaloissa 568,40 TWh ja ydinvoimaloissa 279,75 TWh. Business Monitorin mukaan Japanin sähköntuotanto laski arviolta 1095,3 TWh:hon vuonna Uusiutuvien energialähteiden (aurinko, tuuli, biomassat) osuus on vielä pieni, mutta hallitus pyrkii nostamaan niiden osuutta. Kioton ilmastosopimus asettaa rajoituksia Japanin hiilen kulutukselle. Sähkönsiirrosta ja -jakelusta vastaa omilla maantieteellisillä alueillaan 10 yksityistä yhtiötä, joilla on runsaasti omaa sähköntuotantoa. Käytännössä yhtiöillä on alueelliset monopolit. Muita merkittäviä sähköntuottajia ovat Japan Atomic Power Company (JAPC), joka operoi neljää ydinvoimalaa ja myy sähköä alueellisisille yhtiöille, sekä Electric Power Development Company (J-Power), jolla on vesi- ja lämpövoimaloita. J- Power yksityistettiin vuonna 2004.

25 Japanin maaraportti 25 (35) Rakentaminen Rakentamistilausten arvo oli ,7 miljardia jeniä varainhoitovuonna 2008 ja ,2 miljardia jeniä vv Jälkimmäisenä vuonna tilausten arvo oli talonrakentamisessa 7264,4 miljardia jeniä ja maa- ja vesirakentamisessa 3351,8 miljardia jeniä. Talonrakentamisen suurimmat segmentit olivat toimistorakentaminen (1848,9 mrd. jeniä) ja asuntorakentaminen (1295,7 mrd. jeniä). Maa- ja vesirakentamisen suurin segmentti oli tierakentaminen, jossa tilausten arvo oli 760,3 miljardia jeniä. Liberaalidemokraattien johtamat hallitukset allokoivat runsaasti rahaa suuriin infrastruktuuriprojekteihin ja 1990-luvuilla, mikä kasvatti rakennusyritysten liikevaihtoa luvulla poliittinen ilmapiiri ei ole suosinut massiivisia julkisia rakennusinvestointeja, joten ala on kokenut vaikeuksia. Suuret yritykset ovat selviytyneet kohtalaisesti, mutta pienien yritysten asema on heikko. Rakentaminen on kärsinyt BKT:n laskusta vuosina 2008 ja 2009, investointien vähyydestä ja alan rakennemuutoksista. Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Japani on maailman johtava maa laajakaistayhteyksien, uusien palvelujen ja 3Glangattomien sekä IP-ratkaisujen markkinoissa. Määrällisesti alan suurin kasvu tapahtuu Kiinassa ja Intiassa. Ensimmäinen 3-G-verkko otettiin käyttöön lokakuussa Alan kilpailu on vapautettu sääntelystä. Markkinoita hallitsee edelleen osaksi valtion omistama Nippon Telephone and Telegraf (NTT)-yhtiö. Langattomat puhelinverkot Matkapuhelinliittymiä oli 114,92 miljoonaa vuonna Penetraatioaste oli 90,4 prosenttia. Suurin osa käyttäjistä hyödyntää mobiili-internetiä. Markkinoilla on kolme operaattoria: NTT DoCoMo, KDDI ja J-Phone Vodafone. Kaikki toimivat sekä 2G- että 3G-verkossa. Posti- ja tietoliikenneministeriö myönsi 3Glinsenssit kaikille kolmelle operaattorille kesäkuussa Lisensseistä ei peritty maksua. Operaattoreista suurin on NTT DoCoMo. Verkkoyhteyksien ja yhä kehittyneempien online-palvelujen lisäksi matkapuhelimiin tulee koko ajan uusia toimintoja. Viimeisimpiä puhelimien ominaisuuksia ovat mm. tvkuva, sormenjälkitunnistin ja zoom-kamera. Kiinteä puhelinverkko Lankaliittymien määrä on laskussa. Vuonna 2009 penetraatioaste oli enää 34,9 prosenttia. Puhelinkonserni NTT hallitsee kiinteän verkon infrastruktuuria alueellisten yksikköjensä NTT Westin ja NTT Eastin kautta. Lankaverkon kilpailua käydään paikal-

26 Japanin maaraportti 26 (35) lisverkoissa, kotimaan kaukopuheluissa ja ulkomaanpuheluissa. NTT:n lisäksi markkinoilla toimivat mm. KDDI, Japan Telecom, Kyushu, Tokyo telecommunication Network, Cable and Wireless IDC, Heisei Denden, MEDiA KK ja J-COM. Perinteisen lankaverkon haastajia ovat internetiä hyödyntävät VoIP-puhelut. Sekä NTT West että NTT East ovat menettäneet asiakkaitaan viime vuosina. IP-puheluja tarjoavat Yahoo!Japan, Sony & Nifty, NTT (Big Globen kautta), Jupiter (J-Comin kautta) ja KDDI. Aktiivikäyttäjät ovat vuotiaita internetin suurkuluttajia. IP-puhelut ovat käyttäjilleen erittäin edullisia, useissa tapauksissa jopa ilmaisia. PHS-verkko (Personal Handyphone System) kehitettiin vuonna 1995 tuottamaan edullisia langattomia palveluita tiheästi asutuille taajama-aluille. Tilaajien määrä on laskenut parin viime vuoden aikana. Heitä oli 4,5 miljoonaa vuoden 2009 heinäkuussa. PHS-puhelut ovat edullisia. Markkinoita hallitsevat DDI Pocket Phone, NTT Personal ja Astel Group. Kesällä 2004 KDDI möi 90 prosentin osuuden DDI:stä amerikkalaisen Carlyle Groupin ja Kyoceran muodostamalle konsortiolle. Internet ITU:n mukaan Japanissa oli 99,14 miljoonaa Internetin käyttäjää vuonna Laajakaistaliittymän tilaajia oli 31,71 miljoonaa. Nopeiden yhteyksien kasvua vauhdittavat mm. valokaapelin edullinen hinta ja erittäin laaja, nopeita yhteyksiä hyödyntävä sisällöntuotanto (mm. interaktiiviset pelit, musiikki ja videot). Verkko-operaattoreita on kymmeniä, mutta markkinoita hallitsee NTT East ja West - yksiköineen. Muita isoja toimijoita ovat mm. Yahoo!Japan, eaccess, Nifty ja NEC Big Globe. Kotitietokoneiden suosio on laskussa japanilaisten siirtyessä yhä enemmän käyttämään matkapuhelimien verkkopalveluja. Kotitietokoneiden kauppa on hiljentynyt. Japanin sisäministeriön selvityksen mukaan yli puolet japanilaisista lähettää sähköpostia ja käyttää Internetiä matkapuhelimen avulla.

27 Japanin maaraportti 27 (35) Rahoitustoiminta Japanissa toimii kolme erittäin suurta rahoituskonsernia. Ensimmäinen niistä on Mitsubishi UFJ Financial Group, johon kuuluu mm. The Bank of Tokyo-Mitsubishi UFJ. Konsernin konsolidoidut varat olivat 204,1 biljoonaa jeniä Talletuskanta oli 123,9 biljoonaa jeniä ja luottokanta 84,9 biljoonaa jeniä. Toinen konserni on Mizuho Financial Group, johon kuuluu mm. Mizuho Corporate Bank ja Mizuho Bank. Konsernin varat olivat 156,2 biljoonaa jeniä Talletusten arvo oli 86,63 biljoonaa ja luottojen arvo 62,16 biljoonaa ja jeniä. Kolmas konserni on Sumitomo Mitsui Financial Group. Sen varat olivat 123,2 biljoonaa jeniä Talletuskanta oli 78,6 biljoonaa ja luottokanta 62,7 biljoonaa jeniä. Konserniin kuuluu mm. Sumitomo Mitsui Banking Corporation Neljäs, hieman pienempi rahoituskonserni on Resona Group, jonka holding-yhtiön nimi on Resona Holdings. Holding-yhtiön ja sen konsolidoitujen tytäryhtiöiden (Resona Bank, Saitama Resona Bank ja The Kinki Osaka Bank) varat olivat 40,7 biljoonaa jeniä Talletuskanta oli 34,1 biljoonaa ja luottokanta 26,3 biljoonaa jeniä. Viides konserni on Chuo Mitsui Trust Group, jonka holding-yhtiö on nimeltään Chuo Mitsui Trust Holdings. Tämän holding-yhtiön ja sen tytäryhtiöiden konsolidoidut varat olivat 14,98 biljoonaa jeniä Talletuskanta oli 8,76 biljoonaa jeniä ja luottokanta 8,94 biljoonaa jeniä. Kolmen jättimäisen ja kahden pienemmän konsernin kanssa kilpailevat mm. Aozora Bank ja Shinsei Bank sekä joukko alueellisia pankkeja. Rahoitusalan valvonta oli vielä 1990-löysää, ja alalla ilmeni paljon tehottomuutta ja jonkin verran kirjanpitorikoksia, tappioiden pimittämisiä ja osakekurssien manipulointia suosikkiasiakkaiden hyväksi. Hallitus alkoi uudistaa sektoria vuonna 1998 ja sai yhtiöitä fuusioitumaan ja tarvittaessa lopettamaan toimintansa. Konttoreiden määrä on vähentynyt tämän jälkeen parilla tuhannella. Tilivuoden 2006 lopussa pankkikonttoreita oli kpl. Näistä 2463 kuului ns. city-pankeille, joihin lasketaan suurimpien rahoitusryhmien pankit. Pörssi Japanissa on viisi arvopaperipörssiä. Suurin on Tokion pörssi, jonka osuus kaupankäynnistä on yhdeksänkymmenesosaa. Tokion pörssi on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat japanilaiset ja ulkomaiset jäsenyritykset. Japanin muut arvopaperipörssit sijaitsevat Osakassa, Nagoyassa, Fukuokassa ja Sapporossa. Japanin pörssitoiminnan historia on pitkä, vanhimmat pörssit perustettiin Tokioon ja Nagoyaan 1800-luvun lopulla. Arvopaperipörssien lisäksi Japanissa on lukuisia

28 Japanin maaraportti 28 (35) raaka-ainepörssejä. Pörssien tunnetuin indeksi Nikkei on käytössä Tokion ja Osakan pörsseissä. Indeksiä on käytetty vuodesta 1950 lähtien. Ulkomaiset sijoittajat voivat tehdä vapaasti portfoliosijoituksia. Ulkomaisten sijoittajien osuus kaupankäynnistä on noin kolmannes. Kauppa Japanin yksityisen kulutuksen arvo oli yli 2800 miljardia dollaria vuonna Vähittäiskauppa kiinnostaa tästä syystä monia. Alan tilanne on kuitenkin hankala. Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti (ja laski vuonna 2009) ja harvojen yritysten myynti kasvaa nopeasti. Ulkomaisia kauppaketjuja on tullut maahan 1970-luvulta lähtien, mutta niiden määrä kasvoi merkittäväksi vasta vuoden 1990 jälkeen, kun isojen ulkomaisten marketketjujen investointeja helpotettiin. Monelle ketjulle Japanin markkinat ovat kuitenkin olleet liian vaikeat, ja toiminta on siirretty vähitellen pois maasta. Ongelmia tuottaa mm. Japanin lainsäädäntö lääkkeiden ja elintarvikkeiden osalta sekä tuontiin liittyvä monimutkainen byrokratia. Japanilaiset kuluttajat ovat vaativia, vain parhaaseen tyytyviä, ja heidän luottamuksensa ansaitseminen on työlästä. Liikenne Japanissa on erittäin kehittynyt lähes koko maan kattava rautatieverkosto. Suurin osa matkustajaliikenteestä kulkee kiskoilla. Junateknologia on maailman huippua. Vuonna 1964 otettiin käyttöön ensimmäinen luotijunayhteys Tokion ja Osakan välillä. Maan rahtiliikenne on keskittynyt pääasiassa maanteille. Maantieverkko on hyväkuntoinen. Lisääntynyt autoliikenne aiheuttaa ruuhkia suurkaupunkien läheisyydessä. Japanilaisilla on tapana matkustaa aina samaan aikaan. Ruuhkat ovat pahimpia lomien ja juhlapyhien aikana. Ruuhkien vähentämiseksi on autolla ajoa suurimmille turistialueille yritetty kieltää sesonkiaikoina. Kotimaahan ja ulkomaille suuntautuva lentoliikenne on lisääntynyt. Japanissa on yli 150 lentokenttää, joista kaksi suurinta ovat Naritan ja Kansain kansainväliset lentokentät. Alueellisesti merkittäviä lentokenttiä on 20. Narita avattiin vuonna 1978, ja se oli tuolloin yksi maailman moderneimmista kentistä. Sekä Naritan että Kansain lentokentät ovat kärsineet ongelmista hankkiessaan lisämaata, mm. paikalliset maanviljelijät ja ympäristöaktivistit vastustavat tiukasti uusia rakennushankkeita. Kansain lentokenttä rakennettiin lopulta täyttömaasta tehdylle tekosaarelle keskelle Osakan lahtea. Koben satama, joka oli Japanin suurin, sai huomattavia vaurioita maanjäristyksessä vuonna Suurin osa sataman ankkuripaikoista ja laitureista tuhoutui täysin. Korjaustöistä huolimatta on kuitenkin epävarmaa saadaanko muihin satamiin siirretty rahtiliikenne palaamaan Kobeen.

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin 2.5.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on voimistunut viime kuukausina Teollisuuden

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot