Japani. Lokakuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Japani. Lokakuu 2010"

Transkriptio

1 Japani Lokakuu 2010

2 Japanin maaraportti 2 (35) Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Japanin vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Talous... 9 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote... 9 Työttömyys... 9 Inflaatio... 9 Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Kaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia... 23

3 Japanin maaraportti 3 (35) Rakentaminen Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Rahoitustoiminta Kauppa Liikenne Tapakulttuuri Linkit... 35

4 Japanin maaraportti 4 (35) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: neliökilometriä, maa-ala neliökilometriä Rajanaapurit: - Luonnonvarat: rauta, kivihiili, kupari, sinkki, lyijy, mangaani, rikki Asukasluku: 127,45 miljoonaa Pääkaupunki: Tokio Suurimmat kaupungit: Tokio (8,3 miljoonaa asukasta v alussa), Jokohama (3,7 milj.), Osaka (2,6 milj.), Nagoja (2,3 milj.), Sapporo (1,9 milj.) ja Kioto (1,5 milj.). Luvut World Gazetteerin arvioita. Etniset ryhmät: japanilaisia 98,5 %, korealaisia 0,5 %, kiinalaisia 0,4 % ja muita (etenkin filippiiniläisiä) Virallinen kieli: japani Uskontokunnat: shintolaisia 83,9 %, buddhalaisia 71,4 %, kristittyjä 2 % ja muita 7,8 prosenttia vuonna Summa ylittää 100 prosenttia, koska monet tunnustavat sekä shinto- että buddhalaisuutta. (CIA World Factbook 2010) Infrastruktuuri Aika: UTC + 9 tuntia (UTC = universaali yleisaika) Suuntanumero: +81, suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Tokio 3, Jokohama 45, Osaka 66, Nagoja 52, Sapporo 11, Kioto 75. Matkapuhelinteknologiat: PDC, PHS, CDMA, CDMA 2000, W-CDMA Sähköverkko: 100V, 50/60Hz. 50Hz on käytössä Itä-Japanissa mm. Tokion, Kawasakin, Sapporon, Jokohaman ja Sendain alueilla. 60Hz käytetään Länsi-Japanissa mm. Osakassa, Kiotossa ja Hiroshimassa. Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Nihon Koku (Japanin valtio) Kansallistunnus: JP, JPN Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtion päämies: keisari Akihito (vuodesta 1989). Keisari on edustuksellinen hahmo, poliittinen valta on pääministerin johtamalla hallituksella. Parlamentti: kaksikamarinen parlamentti (Diet/Kokkai), joka muodostuu alahuoneesta (Shugi-in, edustajainhuone) ja ylähuoneesta (Sangi-in, senaatti). 480-jäseninen alahuone valitaan neljän vuoden välein. 242-jäsenisen ylähuoneen vaalikausi on kuusi vuotta siten, että puolet edustajista valitaan kolmen vuoden välein. Pääministeri: Naoto Kan (kesäkuusta 2010 lähtien), Japanin demokraattinen puolue Hallituspuolueet: Japanin demokraattinen puolue (DPJ) ja Kansan uusi puolue (PNP)

5 Japanin maaraportti 5 (35) Seuraavat vaalit: alahuoneen vaalit ja ylähuoneen vaalit viimeistään kesällä Ennenaikaiset vaalit mahdollisia. Aluehallinto: 47 prefektuuria, vastaavat Suomen läänejä. Merkittäviä vuosilukuja: Ensimmäinen valtiosääntö säädettiin vuonna 1899, jolloin Japanista tuli perustuslaillinen monarkia. Vuonna 1941 Japani hyökkäsi Yhdysvaltojen laivastoasemaan Pearl Harboriin Hawaijlla. Yhdysvallat pudotti atomipommin Hiroshimaan ja toisen Nagasakiin. Pommitusten vuoksi Japani antautui liittoutuneille 2. syyskuuta Uusi demokraattinen perustuslaki säädettiin vuonna 1947, keisarille jäi monarkin edustuksellinen asema ilman todellista valtaa. Keisari Akihito seurasi isäänsä keisarina vuonna Itsenäistynyt: 660 ekr., jolloin keisari Jimmun kerrotaan perustaneen valtakunnan. Kansallispäivä: keisarin syntymäpäivä (keisari Akihito syntyi ) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Japanin jeni (JPY), 1 yen = 100 sen Valuuttakurssi: 1 EUR oli keskimäärin 130,34 JPY ja 1 USD oli keskimäärin 93,6 JPY vuonna 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 5068,1 miljardia USD vuonna 2009 (IMF) Bruttokansantuote henkeä kohti: USD vuonna 2009 Tärkeimmät teollisuustuotteet: Japani on yksi maailman suurimmista autojen, koneiden ja laitteiden, elektroniikkalaitteiden, laivojen, kemikaalien, tietoliikennelaitteiden, tekstiilien ja elintarvikkeiden valmistajista. Päävientituotteet: ajoneuvot, puolivalmisteet, toimistokoneet ja kemikaalit. Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, polttoaineet, elintarvikkeet, kemikaalit ja raakaaineet. Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Kiina, Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong, Indonesia ja Australia. Verotus: Kansallinen yhtiöverokanta on 30 %, paikallisten verojen jälkeen yhtiöverokanta voi nousta 41 prosenttiin (Tokiossa 42 prosenttiin). Arvonlisäveroa vastaava kulutusvero on 5,0 %. Valtion tilikausi (varainhoitovuosi): tilikausi alkaa 1.huhtikuuta ja päättyy 31.maaliskuuta

6 Japanin maaraportti 6 (35) Liiketoiminta Japanin vahvuudet ja heikkoudet n Tokion-vientikeskuksen arvioita Japanin positiivisia piirteitä: Erinomainen tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuuri - yli 60 %:n penetraatio langattomassa ja kiinteässä internetissä - useita langattomia teknologioita käytössä - digitaalinen TV-verkko (satelliitti ja kaapeli) Houkuttelevat kulutushyödykemarkkinat miljoonaa kuluttajaa - voimakas kiinnostus teknologiatuotteisiin ja -palveluihin - erittäin hinta- ja laatutietoinen kuluttajakunta Suomella on hyvä imago puhtaan luonnon ja korkean teknologian maana Suomalainen ja japanilainen mentaliteetti ovat jossain määrin samanlaisia Japanilaisten kiinnostus Skandinaviaa ja Suomea kohtaan on kasvanut Japanin negatiivisia piirteitä: Jäykkä liiketoimintaympäristö englantia puhutaan liike-elämässä edelleen vähän, tulkki on usein välttämätön kireä paikallinen kilpailu käytössä paljon paikallisia standardeja tuotteita on usein muokattava paikalliseen kulttuuriin sopiviksi tuotekehitys halutaan usein pitää oman yrityksen sisällä korkea veroaste kalliit työvoimakustannukset Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia seuraavilla aloilla: Tietotekniikka ja tietoliikenne Biotekniikka Metsäteollisuuden lisäarvotuotteet Funktionaaliset elintarvikkeet Terveydenhoitoalan tuotteet ja sovellukset Rakennusaineteollisuus, ekologinen rakentaminen, suunnitteluohjelmistot Puutalot, hirsitalot Suomalaisen vientiyrityksen näkökulmasta Japania voidaan pitää edelleen mahdollisuuksien maana, jossa markkinoiden laajuus on merkittävä houkutin. Suuret markki-

7 Japanin maaraportti 7 (35) nat eivät kuitenkaan takaa yrityksen menestystä itsessään. Maassa on jo tarjolla lähes kaikkia tuotteita, mikä merkitsee erittäin kovaa kilpailua. Japanilaiset ovat erittäin vaativia kuluttajia, joille laatu on hintaa tärkeämpi ostokriteeri. Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kallista. Myynti ja markkinointi BKT:n ja yksityisten kulutuksen hidas kasvu 1990-luvun alusta lähtien on saanut aikaan rakennemuutoksia vähittäiskaupassa. Pienet lähikaupat ovat joutuneet luopumaan johtoasemastaan isompien vähittäistavarakauppojen hyväksi. Ennen lähikauppojen osuus kulutustavaroiden myynnistä oli puolet. Lähikauppojen valikoimissa on lähinnä kotimaisia tuotteita, eikä niihin ole helppoa saada tuontituotteita. Ulkomaisen viejän kannalta tärkeimpiä myyntikanavia ovat supermarketit, tavaratalot ja muut isot vähittäistavarakaupat. Viime vuosina ovat yleistyneet ulkomaisten yhtiöiden omat brandikaupat. Suora läsnäolo markkinoilla on paras tapa etabloitua Japaniin, mutta se on myös kallein vaihtoehto. Pk-yrityksille realistisempi vaihtoehto on toimia agenttien ja muiden jakelijoiden välityksellä. Edustajan valinta vaatii erittäin suurta huolellisuutta. Varovaisesti kannattaa suhtautua agentteihin, jotka mm. ovat keskittyneet vain kalliisiin niche-tuotteisiin ja joilla on kiinteät suhteet tiettyihin isoihin teollisuusryhmiin (keiratsuihin). Japanilaiset jakelijat toimivat yleensä vain rajatulla maantieteellisellä alueella tai toimialalla. Tuontiagentit toimivat usein yksinoikeudella koko maassa. Sopimusneuvotteluissa kannattaa yksinoikeuden ehdot asettaa tarkoin. Japanilainen liikekumppani kiinnittää huomiota ennen kaikkea ulkomaisen yrityksen luotettavaan imagoon, innovatiivisiin ja korkealaatuisiin tuotteisiin, kilpailukykyyn ja haluun sitoutua henkilökohtaiseen ja pitkäkestoiseen liikesuhteeseen. Liikekumppania etsivän ulkomaisen yrityksen pitäisi kyetä viestimään uskottavasti, että se on mm. oman alansa ehdoton ekspertti, on tehnyt ennakoivaa markkinaselvitystä, on valmis sopeuttamaan mm. markkinointinsa japanilaiseen kulttuuriin sopivaksi ja on valmis vastaamaan nopeasti kaikkiin japanilaisten kysymyksiin. Säännöllinen yhteydenpito japanilaisen agentin kanssa on välttämätöntä. Japanilaiset odottavat myös säännöllisiä tapaamisia Japanissa. Franchising on jo osittain aikansa elänyt toimintamuoto Japanissa. Alun perin franchising-yritykset olivat Japanissa pikaruokaketjuja, mutta toiminta on levinnyt myös muille toimialoille. Internetissä tapahtuva business-to-business -kaupan kasvu verottaa franchising-toimintaa. Yhä useampi omaa tuotemerkkiään markkinoiva japanilainen yritys siirtää investointejaan ja resurssejaan mieluummin Internetiin kuin vanhanaikaiseen franchising-toimintaan. Mainostaminen on Japanissa erittäin kallista, eikä kaikilla yrityksillä ole varaa mainoksiin tärkeimmissä valtakunnallisissa päivälehdissä. Kulutustavaramainonnan kannalta edullisempia ovat alueelliset ja paikalliset lehdet ja televisiokanavat sekä urheilun päi-

8 Japanin maaraportti 8 (35) välehdet, joilla on omilla ilmestymisalueillaan vahva peitto. Pk-yrityksille ehkä kaikkein edullisin tapa mainostaa on julkaista ilmoituksia tietyille lukijakunnille suunnatuissa aikakausilehdissä. Tärkeä mainonnan väylä ovat myös liikennevälineet, erityisesti junat. Business-to-business -mainonnan kannalta tärkeitä ja kustannustehokkaita ovat lukuisat eri toimialojen erikoislehdet ja erilaiset kauppajulkaisut. Mainonnassa on lähes poikkeuksetta käytettävä mainostoimistoa, sillä media hyväksyy harvoin mainoksia suoraan yrityksiltä. Japanin markkinoilla menestyy parhaiten mainos, joka viestii pikemminkin tunnelmallaan kuin suoralla proosalla. Linkki Japanin mainostoimistojen liiton (JAAA) sivulle: Messut ja muut kaupalliset tapahtumat sekä seminaarit ovat tärkeitä markkinoilletuloväyliä. Tapahtumia järjestetään Tokiossa ja prefektuurien pääkaupungeissa sekä teollisuuskeskuksissa vuosittain yli Tapahtumissa käy nykyään myös paljon ulkomaisten yritysten edustajia. Jälkimarkkinointi on erittäin tärkeää Japanissa. Liikekumppani arvostaa teknistä tukea. Ehdottoman tärkeää on toimitusaikataulussa pysyminen. Myöhästymiset voivat aiheuttaa jopa liikesuhteen katkeamisen. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Japanin erinomaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 0/7. EU:n tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=vientikaupan toimitus- ja takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja. Finnvera voi harkita taattavaksi yli 2 vuoden riskiajan omaavia vientikauppoja Japaniin. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Japanin kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja: Aluepäällikkö Anja Pakkala, Finnvera, puh , sähköposti

9 Japanin maaraportti 9 (35) Talous Makrotalous Bruttokansantuote Työttömyys Inflaatio Japanin tärkeimmät talousluvut e 2011e 2012e Bruttokansantuote käyvin markkinahinnoin (miljardia USD) BKT, muutos (%) 2,0 2,3-1,2-5,2 2,9 1,3 1,3 Bruttomääräiset investoinnit kiinteään 0,6-1,1-2,6-14,3-0,8 0,8 1,9 omaisuuteen, muutos (%) Työttömyysaste (%) 4,1 3,8 4,0 5,1 5,2 5,1 4,8 Kuluttajahinnat, muutos (%) 0,2 0,1 1,4-1,4-0,9 0,3 1,0 Vaihtotase (miljardia USD) 170,5 210,5 156,6 142,2 182,3 187,4 173,6 Vaihtotase (% BKT:stä) 3,9 4,8 3,2 2,8 3,3 3,3 3,0 Valuuttakurssi: JPY / 1 USD 116,3 117,8 103,4 93,6 88,7 87,5 86,8 Valuuttakurssi: JPY / 1 EUR 146,02 161,25 152,45 130,34 114,6 104,1 99,8 Lähteet: Japanin tilastokeskus, Economist Intelligence Unit (e= ennuste) Japanin bruttokansantuote oli maailman toiseksi suurin Yhdysvaltojen jälkeen vuonna Vuoden 1990 jälkeen Japanin BKT on kasvanut niin hitaasti (joinain vuosina supistunutkin), että Kiina ohittaa sen vuonna Ostovoimakorjattuna Kiinan BKT on jo Japania selvästi suurempi. Japanin BKT supistui 1,2 prosenttia vuonna 2008 ja 5,2 prosenttia vuonna Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti lokakuun alussa, että kokonaistuotanto kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2010 ja 1,3 prosenttia vuonna Japanin työttömyysaste on pysynyt pienenä BKT:n hitaasta kasvusta tai laskusta huolimatta. Työttömiä oli työvoimasta 5,1 prosenttia vuonna Osuus pysynee vakaana vuosina ja laskenee 4,8 prosenttiin vuonna Alhainen työttömyysaste selittyy osittain sillä, että työvoimaan osallistumisen aste on melko pieni. (ks. lisää Työvoima) Kuluttajahinnat ovat nousseet pitkään hitaasti. Joinakin vuosina yleinen hintataso on laskenut eli on ilmennyt deflaatiota. Inflaatio oli 1,4 prosenttia vuonna 2008 ja miinus 1,4 prosenttia vuonna EIU ennusti lokakuun alussa, että hinnat laskevat vielä vuonna 2010 mutta nousevat 0,3 prosenttia v Deflaation selittävät BKT:n lasku ja jenin vahvistuminen, joka hillitsee (tai jopa estää) tuontihintojen nousua.

10 Japanin maaraportti 10 (35) Vaihtotase Japanin vaihtotase on ollut hyvin pitkään ylijäämäinen. Ylijäämät ovat absoluuttisesti suuria: vuonna 2009 sitä kertyi 142,2 miljardia dollaria. Economist Intelligence Unit ennusti lokakuun alussa, että ylijäämä on miljardia dollaria vuosina Vaihtotaseen ylijäämät selittyvät tuotannontekijäkorvausten taseen ja kauppataseen suurilla ylijäämillä. Japanilaiset ovat sijoittaneet ulkomaille huomattavasti pääomaa, ja pääomasta saatavat korvaukset ovat selvästi suuremmat kuin ulkomaalaisten Japanista saamat korvaukset. Myös tavaravienti on paljon tuontia suurempi. Sitä vastoin palvelutase ja juoksevien tulonsiirtojen tase ovat alijäämäiset. Talouspolitiikka Japanin Demokraattipuolueen (DPJ) johtama hallitus julkaisi vuoden 2009 joulukuussa Uuden kasvustrategian, jonka alaotsikko on Kohti loistavaa Japania (The New Growth Strategy [Basic Policies] Toward a Radiant Japan). Hallitus haluaa muuttaa talouden sellaiseksi, joka hyödyttää enemmän ihmisiä. DPJ:n mielestä edellisiltä, Liberaalidemokraattien johtamilta hallituksilta puuttui visio ja ne osoittivat liian vähän poliittista johtajuutta: edellisen vuosikymmenen aikana laadittiin yli 10 kasvustrategiaa, mutta niitä ei toimeenpantu kunnolla. DPJ haluaa toimia määrätietoisesti, parantaa sääntöjä ja tukea uusien markkinoiden syntymistä. Toiminnan tehokkuutta aiotaan lisätä kahta reittiä. 1) läpikotaisin analysoidaan päämäärät ja yhteiskuntapolitiikat ja lisätään valikoimaan uusia toimenpiteitä hyödykkeiden kysyntävaikutuksen, työllisyysvaikutuksen ja taito-tiedon lisäämisen näkökulmista ja 2) tehdään ja toimeenpannaan Kasvustrategian toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelmassa määritetään aikataulut: varhaisen toiminnan asiat pannaan toimeen vuonna 2010, eräät asiat noin neljän vuoden aikana ja osa toteutetaan vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi luodaan järjestelmä, jonka avulla tutkitaan ja arvioidaan eri toimenpiteiden edistystä. Demokraattipuolueen johtama hallitus haluaa synnyttää ja nopeuttaa kysyntäjohtoista talouskasvua, jolla parannetaan ihmisten elämänlaatua. Hallitus haluaa saada BKT:n kasvamaan reaalisesti keskimäärin yli kaksi prosenttia vuodessa vuoteen 2020 asti ja alentaa työttömyysasteen 3 4 prosenttiin. Uusia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia on etenkin energia- ja ympäristösektoreilla, terveyssektorilla, matkailussa sekä paikallisessa maa- ja metsätaloudessa (omavaraisuuden kasvattaminen tavoitteena). Energia- ja ympäristösektorilla toivotaan yli 50 biljoonan jenin edestä uutta kysyntää ja 1,4 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Terveyssektorilla luvut ovat 45 biljoonaa jeniä ja 2,8 miljoonaa työpaikkaa. Toimialojen lisäksi korostetaan yhteistyön lisäämistä Aasian ja Tyynenmeren maiden kanssa. Hallitus tavoittelee Aasian- Tyynenmeren alueen vapaakauppa-aluetta ja haluaa kaksinkertaistaa ihmisten, tavaroiden ja pääoman virrat sekä Aasian maiden tulot. Tärkeimpiä keinoja ovat yhteiset turvastandardit, rautatie-, vesi- ja energiainfrastruktuurin rakentaminen köyhemmissä

11 Japanin maaraportti 11 (35) Aasian maissa, Hanedan lentokentän muuttaminen jatkuvasti auki olevaksi kansainvälisen lentoliikenteen keskukseksi sekä satamien kehittäminen. Hallituksen on välttämättä nopeutettava talouskasvua verotulojen lisäämiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Julkisen sektorin talous on ollut jatkuvasti alijäämäinen ainakin varainhoitovuodesta 1975 lähtien. Economist Intelligence Unitin mukaan alijäämä oli 7,2 prosenttia BKT:sta vuonna 2009 ja on suunnilleen yhtä suuri vuonna 2010 ja Varainhoitovuonna 2009 verotulot laskivat laman vuoksi niin pieniksi ja velanottotarve kasvoi niin suureksi, että joukkovelkakirjalainoista saatiin enemmän rahaa kuin veroista. Näin käy valitettavasti myös vv Japanin julkinen sektori on erittäin pahasti velkaantunut. Varainhoitovuoden 2009 lopussa julkisen sektorin bruttovelka oli 189,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. EIU ennustaa, että osuus nousee 195,2 prosenttiin vuoden 2010 lopussa. Varainhoitovuoden 2010 ( ) budjettimenot ovat ,2 miljardia jeniä (n. 1040,6 miljardia USD vuoden 2010 ennustetulla valuuttakurssilla). Korkomenoja maksettaneen ,1 miljardia jeniä (n. 232,8 miljardia USD). Työvoima Japanissa oli 110,50 miljoonaa yli 14-vuotiasta vuonna Heistä työvoimaan kuului 66,17 miljoonaa. Työvoimaan osallistumisaste oli 59,9 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella oli 44,30 miljoonaa yli 14-vuotiasta. Työllisiä oli 62,82 miljoonaa vuonna Palkkatyöntekijöitä oli 54,60 miljoonaa, itsensä työllistäviä yrittäjiä 5,94 miljoonaa, perheyrityksen työntekijöitä 2,02 miljoonaa ja kotona satunnaistöitä tekeviä parisataa tuhatta. Osa-aika- ja pätkätyö ovat yleistyneet viime vuosina Työvoima ikääntyy nopeasti Työttömiä oli 3,36 miljoonaa v Työttömyysaste oli 5,1 prosenttia. Japanilaisten työntekijöiden koulutustaso on keskimäärin korkea. Yliopistoista ja opistoista valmistuneita on paljon. Perinteisesti japanilaisten työura on toteutunut yhdessä ja samassa yrityksessä, mutta 1990-luvulta lähtien tilanne on muuttunut. Yrityssaneerauksissa ja uudelleenjärjestelyissä on jouduttu laajoihin irtisanomisiin. Nuoret eivät ole enää uskollisia yhdelle työnantajalle ja työpaikkaa vaihdetaan yhä useammin. Pitkien työpäivien lisäksi kasvava joukko nuoria arvostaa elämässään myös perhettä ja harrastuksia. Työmarkkinoilla on miehiä naisia enemmän, joskin naisten osuus työllisistä on kasvanut lähinnä osa-aikatyön lisääntymisen takia. Nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden osuus työvoimasta on laskussa. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin kasvanut viime aikoina. 62,82 miljoonasta työllisestä vuonna 2009 toimi maa- ja metsätaloudessa 2,42 miljoonaa ja muilla sektoreilla 60,40 miljoonaa henkeä.

12 Japanin maaraportti 12 (35) Työllisyys toimialoittain vuonna 2009 Toimiala Miljoonaa henkeä Maa- ja metsätalous 2,42 Kalatalous 0,20 Kaivostoiminta ja louhinta 0,03 Rakentaminen 5,17 Valmistusteollisuus 10,73 Sähkö-, kaasu, lämpö- ja vesihuolto 0,34 Tieto- ja viestintäpalvelut 1,93 Liikenne 3,48 Tukku- ja vähittäiskauppa 10,55 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,65 Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut 1,10 Ravitsemus- ja majoitustoiminta 3,80 Opetus 2,87 Sairaudenhoito-, terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelut 6,21 Yhdyspalvelut 0,52 Palvelut, joita ei luokiteltu muualle 4,63 Julkinen hallinto 2,22 Lähde: Statistics Bureau of Japan Lähes kaikki Japanin työlliset ovat japanilaisia. Ulkomaalaisten työnsaantimahdollisuudet ovat useilla toimialoilla ja useissa yrityksissä heikot. Syitä ovat kielitaidon puute sekä melko etnosentrinen yrityskulttuuri, joka eroaa huomattavasti pohjoisamerikkalaisesta ja eurooppalaisesta. OECD on moittinut Japania vuosikausia työmarkkinoiden jäykkyydestä. Viranomaiset joutunevat avaamaan nykyistä laajemmin työmarkkinoita ulkomaalaisille. Tämä on Japanillekin hyväksi, koska työvoimaa siirtyy runsaasti eläkkeelle nyt ja lähivuosina. Maata uhkaa työvoimapula, kun nykyisestä lamasta päästään eroon. Etenkin hoito- ja hyvinvointialojen työntekijöitä tarvitaan lisää.

13 Japanin maaraportti 13 (35) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Japani on Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Aasian-Tyynenmeren Taloudellisen yhteistyöjärjestön (APEC) jäsen. APEC on merkittävä foorumi Aasian ja Tyynenmeren alueen talouskasvun, kaupan ja investointien edistämisen foorumi. Jäsenvaltioita on 21: Australia, Brunei Darussalam, Kanada, Chile, Kiinan kansantasavalta, Hongkong, Indonesia, Japani, Korean tasavalta, Malesia, Meksiko, Uusi Seelanti, Papua Uusi Guinea; Peru, Filippiinit, Venäjän federaatio, Singapore, Taiwan, Thaimaa, Yhdysvallat ja Vietnam. APEC on maailman ainoa hallitustenvälinen ryhmittymä, joka toimii ei-sitovien velvoitteiden pohjalta. Toisin kuin WTO tai muut monenväliset kaupan järjestöt, APEC:illa ei ole jäsenvaltioita sitovia sopimuksia. Järjestössä päätökset tehdään konsensuksen pohjalta ja velvoitteisiin sitoudutaan vapaaehtoisesti. Näitä periaatteita voi toisaalta pitää järjestöä ja yhteistyötä heikentävinä. Japani on myös OECD:n, Maailmanpankki-ryhmän ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) jäsen. Taloudelliset suhteet Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja muihin Aasian maihin ovat merkittävät. Japanin ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) välinen laaja-alainen taloudellinen kumppanuussopimus astui voimaan vuonna Toisen maailmansodan jälkeisestä avautumisesta huolimatta Japani on edelleen melko sulkeutunut kauppavaltio. Japaniin on suhteellisen hankala viedä, koska viranomaiset tukevat kotimaista teollisuutta, esim. tekstiilien, elintarvikkeiden sekä sellun ja paperin valmistusta erilaisilla ei-tulliesteillä, kuten länsimaista poikkeavilla standardeilla. Myös japanilaisten yritysten ja kuluttajien kotimaisia tuotteita suosiva asenne vaikuttaa haitallisesti. Kaupan kehitys Japanin ulkomaankauppa vuosina (miljardia USD) e 2011e 2012e Vienti 615,8 678,1 746,5 545,3 735,8 800,8 853,7 Tuonti 534,5 573,3 708,3 501,6 636,8 689,8 739,6 Kauppatase 81,3 104,8 38,1 43,7 99,0 111,0 114,1 Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste)

14 Japanin maaraportti 14 (35) Ulkomaankaupan rakenne Japanin viennin rakenne vuonna 2008 Tuoteryhmä osuus, % Kulkuneuvot 24,8 Koneet ja laitteet 19,7 Sähkökoneet ja -laitteet 19,0 Valmistetut tavarat 12,6 Kemialliset aineet ja tuotteet 9,0 Muut tuotteet 15,1 Lähde: Japan Statistics Bureau Japani vie ennen kaikkea moottoriajoneuvoja, sähkökoneita ja -laitteita sekä muita koneita ja laitteita. Elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja polttoaineiden osuudet viennistä ovat hyvin pieniä. Japanin tuonnin rakenne vuonna 2008 Tuoteryhmä osuus, % Mineraalipolttoaineet 35,0 Sähkökoneet ja -laitteet 10,9 Valmistetut tavarat 9,3 Elintarvikkeet 7,9 Koneet ja laitteet 7,7 Kemialliset aineet ja tuotteet 7,3 Raaka-aineet 7,0 Kulkuneuvot 2,9 Muut tuotteet 12,0 Lähde: Japan Statistics Bureau Japanin tärkein tuontiryhmä ovat mineraalipolttoaineet. Seuraavina tulevat sähkökoneet ja -laitteet sekä valmistetut tavarat.

15 Japanin maaraportti 15 (35) Tärkeimmät kauppakumppanit Japanin tärkeimmät vientimaat v Vientikohde osuus koko viennistä, % Yhdysvallat 17,5 Kiina 16,0 Etelä-Korea 7,6 Taiwan 5,9 Hongkong 5,2 Muut 47,8 Lähteet: Japan Statistics Bureau ja EIU Vuonna 2008 Japanin tavaraviennistä 49,3 prosenttia meni muihin Aasian maihin, 17,5 prosenttia Yhdysvaltoihin ja 14,1 prosenttia EU-maihin. Japanin tärkeimmät tuontimaat v Tuontimaa osuus koko tuonnista, % Kiina 18,8 Yhdysvallat 10,2 Saudi-Arabia 6,7 Australia 6,2 Arabiemiirikuntien liitto 6,2 Muut 51,9 Lähteet: Japan Statistics Bureau ja EIU Vuonna 2008 Japanin tavaratuonnista 40,6 prosenttia tuli muista Aasian maista, 10,2 prosenttia Yhdysvalloista ja 6,7 prosenttia Saudi-Arabiasta.

16 Japanin maaraportti 16 (35) Kauppa Suomen kanssa Suomen Japanin-kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Japanin-kauppa vuonna 2009 vienti milj. EUR osuus % muutos % tuonti milj. EUR osuus % muutos % tase milj. EUR 739,9 1, ,3 2, ,4 Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta)

17 Japanin maaraportti 17 (35) Suomen vienti Suomen vienti Japaniin 2009 Valmiit tavarat 7,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 17,8 % Elintarvikkeet ja juomat 2,5 % Raaka-aineet, polttoaineet 17,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 13,7 % Valmistetut tavarat 40,3 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Japaniin vuonna 2009* SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 24 Puutavara ja korkki 112, Muut metallit 110, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 107, Puu- ja korkkituotteet 60, Epäorgaaniset kemialliset aineet 46, Voimakoneet ja moottorit 40, Muut sähkökoneet ja laitteet 34, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 34, Kojeet, mittarit yms. 31, Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 20, tärkeintä yhteensä 598,2 82 Suomen koko vienti 729, Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)(*keväällä 2010 julkaistut ensimmäiset luvut)

18 Japanin maaraportti 18 (35) Suomen tuonti Suomen tuonti Japanista 2009 Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Valmiit tavarat 10,5 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 8,2 % Valmistetut tavarat 4,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 76,8 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Japanista 2009* SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 78 Moottoriajoneuvot 193, Puhelin-, radio-, tv- yms. Laitteet 124, Muut sähkökoneet ja laitteet 118, Toimistokoneet ja atk-laitteet 60, Voimakoneet ja moottorit 59, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 49, Muut valmiit tavarat 32, Eri toimialojen erikoiskoneet 31, Kojeet, mittarit yms. 26, Valokuvauskojeet ja -tarvikkeet; optiset tuotteet yms. 25, tärkeintä yhteensä 721,7 85 Suomen koko tuonti 848, Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta)

19 Japanin maaraportti 19 (35) Ulkomaiset investoinnit Sijoitukset Japaniin Ulkomaisten sijoitusten kanta Japanissa oli miljardia jeniä (n. 2188,0 miljardia euroa) vuoden 2009 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli miljardia jeniä (139,7 miljardia euroa), arvopaperisijoitusten miljardia jeniä (1075,8 miljardia euroa), rahoitusjohdannaisten 5213 miljardia jeniä (39,5 miljardia euroa) ja muiden sijoitusten miljardia jeniä (933,0 miljardia euroa). Japaniin tehtiin suoria sijoituksia 1117,1 miljardin jenin (8,6 miljardin euron) arvosta vuonna Rahoitus- ja vakuutusalalle sijoitettiin 496 miljardia jeniä (3,8 miljardia euroa) ja valmistusteollisuuteen 329 miljardia jeniä (2,5 miljardia euroa). Japaniin houkuttelevat sijoittamaan suuri väkiluku, korkea kansantuote henkeä kohti, hyvin toimiva infrastruktuuri ja kehittyneet rahoitusmarkkinat. Lainsäädäntö kuitenkin rajoitti pitkään maahan tulevia investointeja. Suurin osa investointirajoituksista poistettiin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, mutta joitain on vielä jäljellä. Hallitus voi pyytää ja tehdä investointihankkeesta lisäselvityksiä, jos se kohdistuu maa-, metsä- ja kalatalouteen, kaivostoimintaan, öljynjalostukseen sekä nahan- ja nahkatuotteiden valmistukseen. Myös suorat investoinnit kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeisiin aseiden, lentokoneiden ja räjähteiden valmistukseen sekä ydinvoimalaitoksiin ja avaruustutkimukseen kuuluvat lisätarkastelun piiriin. Japan External Trade Organization JETRO on ulkomaisten investointien promootioja neuvontaorganisaatio. JETRO:n kotisivuilla (http://www.jetro.go.jp/) löytyy tietoa ja neuvoja ulkomaisista investoinneista Japaniin sekä markkinaraportteja suomalaisiakin yrityksiä kiinnostavista aloista. Sijoitukset ulkomaille Japanilaisten sijoitusten kanta ulkomailla oli miljardia jeniä (4206,4 miljardia euroa) vuoden 2009 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli miljardia jeniä (517,1 miljardia euroa), arvopaperisijoitusten kanta miljardia jeniä (1986,3 miljardia euroa), rahoitusjohdannaisten kanta 4251 miljardia jeniä (32,2 miljardia euroa), muiden sijoitusten kanta miljardia jeniä (937,1 miljardia euroa) ja reservivarat miljardia jeniä (733,7 miljardia euroa). Japanilaiset tekivät ulkomaille suoria sijoituksia 6989,6 miljardin jenin (53,6 miljardin euron) arvosta vuonna Rahoitus- ja vakuutustoimintaan sijoitettiin 1456 miljardia jeniä (11,2 miljardia euroa), elintarviketeollisuuteen 826 miljardia jeniä (6,3 miljardia euroa) ja tukku- ja vähittäiskauppaan 784 miljardia jeniä (6,0 miljardia euroa).

20 Japanin maaraportti 20 (35) Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Japanissa oli 22 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 suomalaiset yritykset tekivät Japaniin suoria sijoituksia miinus 46 miljoonan euron arvosta. Luvut perustuvat yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille, ja ne ovat vain suuntaa antavia. Lähes kolmellasadalla suomalaisella yrityksellä on edustusto Japanissa. Reilut 30 suomalaista yritystä on etabloitunut maahan.

21 Japanin maaraportti 21 (35) Maa- ja metsätalous Maa-, metsä- ja kalatalouden bruttomääräinen arvonlisäys oli 8,8 biljoonaa jeniä vuonna 2008 vuoden 2000 kiintein hinnoin. Osuus bruttokansantuotteesta oli 1,5 prosenttia. Maatalous on hyvin säädelty ja suojeltu ala Metsää pinta-alasta lähes 70 %, Japani on yksi maailman metsäisimmistä maista Kalatalous yksi maailman suurimmista Japanin peltoala on vähäinen. Maatilojen keskikoko on noin 1,4 hehtaaria. Suurin osa viljelijöistä on osa-aikaisia. Maatalouden päätuote on riisi. Muita tuotteita ovat vehnä, ohra, kasvikset ja hedelmät. Kulutetuista soijapavuista 95 prosenttia on tuontipapuja. Viljantuotanto on viime vuosina laskenut, mutta kasvisten ja hedelmien kokonaistuotanto on noussut. Naudan- ja sianlihan tuotanto on laskusuunnassa, mutta siipikarjan tuotanto kasvoi 2000-luvun alussa. Maatalouden merkitys Japanin kansantaloudessa on vähentynyt voimakkaasti luvulta lähtien sekä tuotannon arvon että työllisyyden suhteen. Ruoantuotannon omavaraisuusaste on laskenut viimeisten 30 vuoden aikana noin 40 prosenttiin. Se on huomattavasti alhaisempi kuin muiden suurten teollisuusmaiden. Esim. Ranskan omavaraisuusaste on 100 prosenttia, Saksan ja Britannian noin 70 prosenttia. Vaikka elintarvikkeiden tuontirajoituksia puretaan vähitellen, ovat eräiden tuotteiden tariffit edelleen erittäin korkeita. Tuoretuotteiden ja puolijalosteiden tuonti on lisääntynyt suurien supermarket-ketjujen ansiosta. Japanissa on paljon metsää. Vuonna 2007 metsäpinta-ala oli 25,10 miljoonaa hehtaaria, josta istutusmetsien ala oli 10,35 miljoonaa ja luonnonmetsien 13,38 miljoonaa hehtaaria. Koko metsäalasta oli valtion omistuksessa 7,69 miljoonaa hehtaaria. Kunnat omistivat 2,83 miljoonaa, yksityiset 14,54 miljoonaa ja muut hehtaaria. Metsätalous ei ole kovin hyvin kehittynyt. Suurin osa puista sijaitsee vuoristoisilla alueilla, joiden tieverkosto on olematon ja joiden rinnekaltevuus estää tavanomaisten metsäkoneiden käytön. Metsien hoito ja puunhakkuu vaativat erikoistekniikkaa, jota maassa on vähän. Käytössä olevat koneet ja laitteet ovat keskimäärin vanhanaikaisia. Suurin osa puusta jää korjaamatta, minkä vuoksi Japaniin tuodaan lähes 80 prosenttia tarvittavasta puusta ulkomailta. Japani on yksi maailman tärkeimmistä kalastusvaltioista, vaikka kalastuksen merkitys on supistunut muun alkutuotannon tavoin. Yhteenlaskettu kalasaalis putosi rajusti vuonna 1991 ja on sen jälkeen jatkanut laskuaan mm. rannikoiden saastumisen ja ulkomeren liiallisen kotimaisen ja ulkomaisen kalastuksen vuoksi. Kotimaisten kalasaaliiden pieneneminen on lisännyt kalan tuontia. Tuontikalan osuus kulutuksesta on noin 35 prosenttia. Merestä saatavaa kalaa on korvattu myös viljellyllä kalalla.

22 Japanin maaraportti 22 (35) Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden osuus Japanin bruttokansantuotteesta on laskenut 1970-luvun runsaasta kolmasosasta noin viidennekseen. Valmistusteollisuuden myynnin arvo oli miljardia jeniä varainhoitovuonna 2008 ( ) Teollisuuden perustuotteita ovat autot, metallituotteet ja kemikaalit. Suurin osa teollisuusyrityksistä on kooltaan pieniä ja ne ovat sukuomistuksessa. Tärkeitä teollisuuskeskittymiä ovat mm. Hokkaido (elintarvikkeet), Nagano (elektroniikka ja kemian teollisuus) sekä Kyushun saarella Kumamoto (autoteollisuus, elektroniikka) ja Nagasaki (telakkateollisuus). Tokion ja Osakan välissä sijaitseva Chubun alue on Japanin valmistusteollisuuden tärkein alue lähinnä kehittyneen infrastruktuurin ja modernien tuotantomenetelmien ansiosta. Tokiossa on enää hyvin vähän valmistusteollisuutta, sillä ahtaus, maan hinta sekä melu- ja saastemääräykset ovat pakottaneet teollisuusyrityksiä siirtymään ympäröiviin maakuntiin tai muualle Japaniin. Tokiossa on lähinnä yritysten pääkonttoreita. Valmistusteollisuus on siirtynyt halvemmille alueille myös muissa suurkaupungeissa, kuten Osakassa ja Kobessa. Vanhan pääkaupungin Kioton teollisuus on supistunut tekstiilituotantoon ja muutamaan korkean teknologian yritykseen. Teollisuuden vienti on ollut ylijäämäistä 1980-luvulta lähtien. Japanin valmistusteollisuusyritykset ovat investoineet 1990-luvulla ja 2000-luvulla voimakkaasti Kaakkois- Aasian maihin ja Kiinaan ja perustaneet sinne tehtaita. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on maan tärkein teollisuuden ala. Tuotanto on erittäin kehittynyttä. Nanoteknologia on nousussa ja sen tutkimusta rahoitetaan voimakkaasti sekä yksityisistä että julkisista varoista. Japani on maailman johtava maa robotiikassa ja yksi merkittävimmistä tekoälyn osaajista. Metalliteollisuus: Japani on yksi maailman suurimmista ja teknologisesti kehittyneimmistä teräksen ja värimetallien tuottajista. Terästeollisuus keskittyy pitkälle jalostettuihin tuotteisiin ja uusien materiaalien käyttöön. Autoteollisuus: Japani on erittäin merkittävä autojen valmistajamaa. Kolme suurinta valmistajaa ovat Toyota, Honda ja Nissan. Toyota on maailman suurin autojen valmistaja. Osa yritysten autoista tuotetaan ulkomailla, etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Autot muodostavat merkittävän osan Japanin viennistä. Vuonna 2008 alkanut maailmantalouden taantuma on kuitenkin vähentänyt vientiä merkittävästi, ja japanilaiset yritykset ovat joutuneet säästökuurille monien muunmaalaisten yritysten lailla. Laivanrakentaminen: Japanin telakat kilpailevat Etelä-Korean telakoiden kanssa maailman laivanrakennusteollisuuden johtoasemasta.

23 Japanin maaraportti 23 (35) Elintarviketeollisuus on aina ollut suhteellisen pieni. Maa on pitkälle riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista, sillä sen omat luonnonvarat eivät riitä kattamaan kysyntää. Täysin omavarainen Japani on vain riisin suhteen. Japani vie erittäin vähän tuottamiaan elintarvikkeita ulkomaille. Energia Japani on maailman neljänneksi suurin energiankuluttaja. Osuus maailman primäärienergian kulutuksesta on lähes kuusi prosenttia. Japanin primäärienergian hankinta (supply) oli petajoulea varainhoitovuonna 2007 (Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot). Primäärienergian kotimainen tuotanto oli 3885 PJ, tuonti PJ, vienti 1208 PJ ja varastojen muutos 160 PJ. (Petajoule = miljoonaa miljardia joulea). Energialähteiden osuus primäärienergianhankinnasta vv Energialähde petajoulea Hiili Hiilituotteet 64 Öljy Öljytuotteet Maakaasu Suuren mittakaavan vesivoima 650 Muut uusiutuvat energianlähteet ja jäte-energia 715 Ydinpolttoaine Yhteensä Lähde: Japan Statistics Bureau Energiantarpeesta 47 prosenttia katettiin öljyllä ja öljytuotteilla, runsas viidennes hiilellä, 16 prosenttia maakaasulla ja 10 prosenttia ydinvoimalla varainhoitovuonna Teollisuus kuluttaa noin puolet energiasta ja liikenne noin neljänneksen. Japanin energiaintensiivisyys (joulea per BKT-yksikkö) on teollisuusmaiden alhaisimpia. Erään arvion mukaan maassa tarvitaan alle litraa raakaöljyä 100 miljoonan jenin arvoisen tuotannon synnyttämiseen. Japanin omat energiavarat ovat vähäiset ja kattavat vain pienen osan kysynnästä. Todennetut öljyvarannot olivat joulukuussa 2008 vain 44 miljoonaa barrelia. Luku on hyvin pieni verrattuna kulutukseen, joka oli arviolta 4,75 miljoonaa barrelia päivässä.

24 Japanin maaraportti 24 (35) Japanissa oli 31 öljynjalostamoa vuoden 2008 tammikuussa. Öljynjalostuskapasiteetti laski 4,6 miljoonaan barreliin päivässä kesällä Hiilireservit ovat vähäiset, 355 miljoonaa tonnia. Hiilenkaivu käytännössä lopetettiin vuoden 2002 alussa. Kotimaisia merkittäviä energianlähteitä ovat vesivoima ja paikallisesti maalämpö. Primäärienergian nettotuonnin osuus on runsaat 80 prosenttia primäärienergian kulutuksesta. Öljystä valtaosa tulee Arabiemiirikuntien liitosta, Saudi Arabiasta, Kuwaitista, Qatarista ja Iranista. Vuoden 2001 jälkeen öljyä on tuotu myös Venäjältä, Kaakkois-Aasiasta ja Länsi-Afrikasta. Japani on maailman suurin nesteytetyn maakaasun tuoja. LNG:tä tuodaan Indonesiasta, Malesiasta, Bruneista, Australiasta, Arabiemiirikuntien liitosta ja Qatarista. Suurin osa LNG:stä käytetään sähköntuotantoon ja petrokemian tarpeisiin. Japan Oil, Gas and Metals National Corporation (JOGMEC) on öljy- ja kaasualan valtiollinen jättiyritys. Energialähteiden ja sähkön hinnat ovat korkeita. Hintatasoa nostavat mm. riippuvuus tuontienergiasta, kotimaisen kattavan kaasunjakeluverkon puute, korkeat tuotanto- ja työvoimakustannukset sekä kilpailun puute. Sähkö Japanissa oli 5023 sähkövoimalaa Niiden sähköntuotantokapasiteetti oli megawattia. Julkisia sähkövoimaloita, jotka myivät sähköä useille asiakkaille, oli 1801 kpl. Näistä oli vesivoimaloita 1574, lämpövoimaloita 193 ja ydinvoimaloita 17 kpl. Julkisten sähkövoimaloiden tuotantokapasiteetti oli yhteensä MW Vesivoimaloiden kapasiteetti oli MW, lämpövoimaloiden MW ja ydinvoimaloiden MW. Business Monitorin mukaan Japanin sähköntuotantokapasiteetti laski vajaaseen 254 gigawattiin vuoden 2009 lopussa. Japanissa tuotettiin sähköä 1192,77 terawattituntia varainhoitovuonna Vesivoimaloissa syntyi 84,23 TWh, lämpövoimaloissa 839,03 TWh ja ydinvoimaloissa 263,83 TWh. Julkiset sähkövoimalat tuottivat sähköä 925,39 TWh varainhoitovuonna Vesivoimaloissa syntyi 74,54 TWh, lämpövoimaloissa 568,40 TWh ja ydinvoimaloissa 279,75 TWh. Business Monitorin mukaan Japanin sähköntuotanto laski arviolta 1095,3 TWh:hon vuonna Uusiutuvien energialähteiden (aurinko, tuuli, biomassat) osuus on vielä pieni, mutta hallitus pyrkii nostamaan niiden osuutta. Kioton ilmastosopimus asettaa rajoituksia Japanin hiilen kulutukselle. Sähkönsiirrosta ja -jakelusta vastaa omilla maantieteellisillä alueillaan 10 yksityistä yhtiötä, joilla on runsaasti omaa sähköntuotantoa. Käytännössä yhtiöillä on alueelliset monopolit. Muita merkittäviä sähköntuottajia ovat Japan Atomic Power Company (JAPC), joka operoi neljää ydinvoimalaa ja myy sähköä alueellisisille yhtiöille, sekä Electric Power Development Company (J-Power), jolla on vesi- ja lämpövoimaloita. J- Power yksityistettiin vuonna 2004.

25 Japanin maaraportti 25 (35) Rakentaminen Rakentamistilausten arvo oli ,7 miljardia jeniä varainhoitovuonna 2008 ja ,2 miljardia jeniä vv Jälkimmäisenä vuonna tilausten arvo oli talonrakentamisessa 7264,4 miljardia jeniä ja maa- ja vesirakentamisessa 3351,8 miljardia jeniä. Talonrakentamisen suurimmat segmentit olivat toimistorakentaminen (1848,9 mrd. jeniä) ja asuntorakentaminen (1295,7 mrd. jeniä). Maa- ja vesirakentamisen suurin segmentti oli tierakentaminen, jossa tilausten arvo oli 760,3 miljardia jeniä. Liberaalidemokraattien johtamat hallitukset allokoivat runsaasti rahaa suuriin infrastruktuuriprojekteihin ja 1990-luvuilla, mikä kasvatti rakennusyritysten liikevaihtoa luvulla poliittinen ilmapiiri ei ole suosinut massiivisia julkisia rakennusinvestointeja, joten ala on kokenut vaikeuksia. Suuret yritykset ovat selviytyneet kohtalaisesti, mutta pienien yritysten asema on heikko. Rakentaminen on kärsinyt BKT:n laskusta vuosina 2008 ja 2009, investointien vähyydestä ja alan rakennemuutoksista. Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Japani on maailman johtava maa laajakaistayhteyksien, uusien palvelujen ja 3Glangattomien sekä IP-ratkaisujen markkinoissa. Määrällisesti alan suurin kasvu tapahtuu Kiinassa ja Intiassa. Ensimmäinen 3-G-verkko otettiin käyttöön lokakuussa Alan kilpailu on vapautettu sääntelystä. Markkinoita hallitsee edelleen osaksi valtion omistama Nippon Telephone and Telegraf (NTT)-yhtiö. Langattomat puhelinverkot Matkapuhelinliittymiä oli 114,92 miljoonaa vuonna Penetraatioaste oli 90,4 prosenttia. Suurin osa käyttäjistä hyödyntää mobiili-internetiä. Markkinoilla on kolme operaattoria: NTT DoCoMo, KDDI ja J-Phone Vodafone. Kaikki toimivat sekä 2G- että 3G-verkossa. Posti- ja tietoliikenneministeriö myönsi 3Glinsenssit kaikille kolmelle operaattorille kesäkuussa Lisensseistä ei peritty maksua. Operaattoreista suurin on NTT DoCoMo. Verkkoyhteyksien ja yhä kehittyneempien online-palvelujen lisäksi matkapuhelimiin tulee koko ajan uusia toimintoja. Viimeisimpiä puhelimien ominaisuuksia ovat mm. tvkuva, sormenjälkitunnistin ja zoom-kamera. Kiinteä puhelinverkko Lankaliittymien määrä on laskussa. Vuonna 2009 penetraatioaste oli enää 34,9 prosenttia. Puhelinkonserni NTT hallitsee kiinteän verkon infrastruktuuria alueellisten yksikköjensä NTT Westin ja NTT Eastin kautta. Lankaverkon kilpailua käydään paikal-

26 Japanin maaraportti 26 (35) lisverkoissa, kotimaan kaukopuheluissa ja ulkomaanpuheluissa. NTT:n lisäksi markkinoilla toimivat mm. KDDI, Japan Telecom, Kyushu, Tokyo telecommunication Network, Cable and Wireless IDC, Heisei Denden, MEDiA KK ja J-COM. Perinteisen lankaverkon haastajia ovat internetiä hyödyntävät VoIP-puhelut. Sekä NTT West että NTT East ovat menettäneet asiakkaitaan viime vuosina. IP-puheluja tarjoavat Yahoo!Japan, Sony & Nifty, NTT (Big Globen kautta), Jupiter (J-Comin kautta) ja KDDI. Aktiivikäyttäjät ovat vuotiaita internetin suurkuluttajia. IP-puhelut ovat käyttäjilleen erittäin edullisia, useissa tapauksissa jopa ilmaisia. PHS-verkko (Personal Handyphone System) kehitettiin vuonna 1995 tuottamaan edullisia langattomia palveluita tiheästi asutuille taajama-aluille. Tilaajien määrä on laskenut parin viime vuoden aikana. Heitä oli 4,5 miljoonaa vuoden 2009 heinäkuussa. PHS-puhelut ovat edullisia. Markkinoita hallitsevat DDI Pocket Phone, NTT Personal ja Astel Group. Kesällä 2004 KDDI möi 90 prosentin osuuden DDI:stä amerikkalaisen Carlyle Groupin ja Kyoceran muodostamalle konsortiolle. Internet ITU:n mukaan Japanissa oli 99,14 miljoonaa Internetin käyttäjää vuonna Laajakaistaliittymän tilaajia oli 31,71 miljoonaa. Nopeiden yhteyksien kasvua vauhdittavat mm. valokaapelin edullinen hinta ja erittäin laaja, nopeita yhteyksiä hyödyntävä sisällöntuotanto (mm. interaktiiviset pelit, musiikki ja videot). Verkko-operaattoreita on kymmeniä, mutta markkinoita hallitsee NTT East ja West - yksiköineen. Muita isoja toimijoita ovat mm. Yahoo!Japan, eaccess, Nifty ja NEC Big Globe. Kotitietokoneiden suosio on laskussa japanilaisten siirtyessä yhä enemmän käyttämään matkapuhelimien verkkopalveluja. Kotitietokoneiden kauppa on hiljentynyt. Japanin sisäministeriön selvityksen mukaan yli puolet japanilaisista lähettää sähköpostia ja käyttää Internetiä matkapuhelimen avulla.

27 Japanin maaraportti 27 (35) Rahoitustoiminta Japanissa toimii kolme erittäin suurta rahoituskonsernia. Ensimmäinen niistä on Mitsubishi UFJ Financial Group, johon kuuluu mm. The Bank of Tokyo-Mitsubishi UFJ. Konsernin konsolidoidut varat olivat 204,1 biljoonaa jeniä Talletuskanta oli 123,9 biljoonaa jeniä ja luottokanta 84,9 biljoonaa jeniä. Toinen konserni on Mizuho Financial Group, johon kuuluu mm. Mizuho Corporate Bank ja Mizuho Bank. Konsernin varat olivat 156,2 biljoonaa jeniä Talletusten arvo oli 86,63 biljoonaa ja luottojen arvo 62,16 biljoonaa ja jeniä. Kolmas konserni on Sumitomo Mitsui Financial Group. Sen varat olivat 123,2 biljoonaa jeniä Talletuskanta oli 78,6 biljoonaa ja luottokanta 62,7 biljoonaa jeniä. Konserniin kuuluu mm. Sumitomo Mitsui Banking Corporation Neljäs, hieman pienempi rahoituskonserni on Resona Group, jonka holding-yhtiön nimi on Resona Holdings. Holding-yhtiön ja sen konsolidoitujen tytäryhtiöiden (Resona Bank, Saitama Resona Bank ja The Kinki Osaka Bank) varat olivat 40,7 biljoonaa jeniä Talletuskanta oli 34,1 biljoonaa ja luottokanta 26,3 biljoonaa jeniä. Viides konserni on Chuo Mitsui Trust Group, jonka holding-yhtiö on nimeltään Chuo Mitsui Trust Holdings. Tämän holding-yhtiön ja sen tytäryhtiöiden konsolidoidut varat olivat 14,98 biljoonaa jeniä Talletuskanta oli 8,76 biljoonaa jeniä ja luottokanta 8,94 biljoonaa jeniä. Kolmen jättimäisen ja kahden pienemmän konsernin kanssa kilpailevat mm. Aozora Bank ja Shinsei Bank sekä joukko alueellisia pankkeja. Rahoitusalan valvonta oli vielä 1990-löysää, ja alalla ilmeni paljon tehottomuutta ja jonkin verran kirjanpitorikoksia, tappioiden pimittämisiä ja osakekurssien manipulointia suosikkiasiakkaiden hyväksi. Hallitus alkoi uudistaa sektoria vuonna 1998 ja sai yhtiöitä fuusioitumaan ja tarvittaessa lopettamaan toimintansa. Konttoreiden määrä on vähentynyt tämän jälkeen parilla tuhannella. Tilivuoden 2006 lopussa pankkikonttoreita oli kpl. Näistä 2463 kuului ns. city-pankeille, joihin lasketaan suurimpien rahoitusryhmien pankit. Pörssi Japanissa on viisi arvopaperipörssiä. Suurin on Tokion pörssi, jonka osuus kaupankäynnistä on yhdeksänkymmenesosaa. Tokion pörssi on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat japanilaiset ja ulkomaiset jäsenyritykset. Japanin muut arvopaperipörssit sijaitsevat Osakassa, Nagoyassa, Fukuokassa ja Sapporossa. Japanin pörssitoiminnan historia on pitkä, vanhimmat pörssit perustettiin Tokioon ja Nagoyaan 1800-luvun lopulla. Arvopaperipörssien lisäksi Japanissa on lukuisia

28 Japanin maaraportti 28 (35) raaka-ainepörssejä. Pörssien tunnetuin indeksi Nikkei on käytössä Tokion ja Osakan pörsseissä. Indeksiä on käytetty vuodesta 1950 lähtien. Ulkomaiset sijoittajat voivat tehdä vapaasti portfoliosijoituksia. Ulkomaisten sijoittajien osuus kaupankäynnistä on noin kolmannes. Kauppa Japanin yksityisen kulutuksen arvo oli yli 2800 miljardia dollaria vuonna Vähittäiskauppa kiinnostaa tästä syystä monia. Alan tilanne on kuitenkin hankala. Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti (ja laski vuonna 2009) ja harvojen yritysten myynti kasvaa nopeasti. Ulkomaisia kauppaketjuja on tullut maahan 1970-luvulta lähtien, mutta niiden määrä kasvoi merkittäväksi vasta vuoden 1990 jälkeen, kun isojen ulkomaisten marketketjujen investointeja helpotettiin. Monelle ketjulle Japanin markkinat ovat kuitenkin olleet liian vaikeat, ja toiminta on siirretty vähitellen pois maasta. Ongelmia tuottaa mm. Japanin lainsäädäntö lääkkeiden ja elintarvikkeiden osalta sekä tuontiin liittyvä monimutkainen byrokratia. Japanilaiset kuluttajat ovat vaativia, vain parhaaseen tyytyviä, ja heidän luottamuksensa ansaitseminen on työlästä. Liikenne Japanissa on erittäin kehittynyt lähes koko maan kattava rautatieverkosto. Suurin osa matkustajaliikenteestä kulkee kiskoilla. Junateknologia on maailman huippua. Vuonna 1964 otettiin käyttöön ensimmäinen luotijunayhteys Tokion ja Osakan välillä. Maan rahtiliikenne on keskittynyt pääasiassa maanteille. Maantieverkko on hyväkuntoinen. Lisääntynyt autoliikenne aiheuttaa ruuhkia suurkaupunkien läheisyydessä. Japanilaisilla on tapana matkustaa aina samaan aikaan. Ruuhkat ovat pahimpia lomien ja juhlapyhien aikana. Ruuhkien vähentämiseksi on autolla ajoa suurimmille turistialueille yritetty kieltää sesonkiaikoina. Kotimaahan ja ulkomaille suuntautuva lentoliikenne on lisääntynyt. Japanissa on yli 150 lentokenttää, joista kaksi suurinta ovat Naritan ja Kansain kansainväliset lentokentät. Alueellisesti merkittäviä lentokenttiä on 20. Narita avattiin vuonna 1978, ja se oli tuolloin yksi maailman moderneimmista kentistä. Sekä Naritan että Kansain lentokentät ovat kärsineet ongelmista hankkiessaan lisämaata, mm. paikalliset maanviljelijät ja ympäristöaktivistit vastustavat tiukasti uusia rakennushankkeita. Kansain lentokenttä rakennettiin lopulta täyttömaasta tehdylle tekosaarelle keskelle Osakan lahtea. Koben satama, joka oli Japanin suurin, sai huomattavia vaurioita maanjäristyksessä vuonna Suurin osa sataman ankkuripaikoista ja laitureista tuhoutui täysin. Korjaustöistä huolimatta on kuitenkin epävarmaa saadaanko muihin satamiin siirretty rahtiliikenne palaamaan Kobeen.

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Näköaloja Venäjälle; - tietoja ja tietolähteitä Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 IBS News Maria Autio 9.5.2006 9.5.2006 2 IBS News!International Business

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot