Katovuosista biotalouteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katovuosista biotalouteen"

Transkriptio

1 Katovuosista biotalouteen Maa- ja metsätalousministeriö 150 vuotta

2 2

3 Antero Tuominen Katovuosista biotalouteen Maa- ja metsätalousministeriö 150 vuotta

4 4 J. Knutsonin maalaus Finland framstäldt i teckningar -teoksen ( ) väritetystä laitoksesta. Helsingin kaupunginmuseo. Näköala Paloniemestä.

5 Esipuhe Maa- ja metsätalousministeriön taipaleen katsotaan alkaneen , kun Senaatti julkaisi keisarin päätöksen maanviljelys- ja yleisten töiden toimituskunnan perustamisesta. Samalle 1860-luvulle osuivat myös viimeiset suuret katovuodet. Katovuosien aiheuttama nälänhätä vauhditti uuden toimituskunnan toiminnan organisointia ja maataloushallinnon luomista. Hallintoa tarvittiin tuolloin ensisijaisesti elintarviketuotannon turvaamiseen ja kehittämiseen. Maailma on muuttunut melkoisesti kuluneiden 150 vuoden aikana. Suomi on itsenäistynyt, osallistunut talvija jatkosotaan ja asuttanut luovutettujen alueiden siirtolaiset sekä viimeisimpänä liittynyt Euroopan Unioniin. Kaikilla näillä tapahtumilla on ollut suuri vaikutus koko hallinnonalallemme. Hallinto on muuttunut, kehittynyt ja joustanut aina tilanteiden vaatimalla tavalla. Ja erityisen suuri haaste hallinnolle on ollut EU:n maatalous- ja maaseututukijärjestelmät jatkuvasti muutoksissa olevine säädöksineen. Perusasiat ovat kuitenkin pysyneet aina ennallaan. Tänäkin päivänä yksi maa- ja metsätalousministeriön avaintehtävistä on ruokahuollon turvaaminen. Tulevaisuudessa meidän on otettava vastuuta entistä enemmän myös globaalista ruokahuollosta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Ilmastonmuutoksen myötä meillä Suomessa maataloustuotannon edellytykset voivat hetkellisesti parantua, kun samalla monet nyt tärkeät maapallon tuotantoalueet kuivuvat. Meillä on mahdollisuus mutta myös velvollisuus pitää elintarviketuotantomme kunnossa vastataksemme ei vain kansalliseen, vaan myös kansainväliseen kysyntään. Suomi on aina rakentanut menestyksensä luonnonvaroihin ja huippuluokan osaamiseen. Näin meidän on tehtävä myös jatkossa. Lähivuosikymmeninä tulee maapallolla huutava pula ruuasta, vedestä ja energiasta. Meille on suotu poikkeuksellisen laajat luonnon resurssit kuten pellot, metsät ja runsaat pohjavedet. Näiden täysimääräisellä hyödyntämisellä Suomi ja suomalaiset selviytyvät. Kädessäsi on kertomus maa- ja metsätalousministeriön historiasta. Neuvotteleva virkamies Antero Tuominen on laatinut ansiokkaan ja mielenkiintoisen historiikin hallintomme monivaiheisesta taipaleesta. Antakoon se innoitusta ja tukea alalla työskenteleville heidän tärkeässä työssään myös tulevaisuudessa. Antakoon se myös meille ymmärrystä. Jotta pystyisimme kehittymään, oppimaan ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, meidän on tunnettava oma historiamme. 5 Helsingissä 10. toukokuuta 2010 Sirkka-Liisa Anttila Maa- ja metsätalousministeri

6 6 Maataloustoimituskunnan perustamisasiakirjasta. Kansallisarkisto

7 Maatalouskysymysten hoito ennen vuotta 1860 Ruotsin vallan aikana Suomella ei ollut omaa keskushallintoa, vaan asiat hoidettiin Tukholmasta kuten muissakin osissa Ruotsia. Oma keskushallinto perustettiin vasta Venäjän vallan aikana, kun Suomi sai autonomisen aseman. Keskushallintoa hoiti hallituskonselji, sittemmin senaatti, joka oli kollegiaalinen elin ja jakaantui talousosastoon ja oikeudelliseen osastoon, josta myöhemmin kehittyivät korkeimmat oikeusistuimet. Talousosasto jakaantui toimituskuntiin, joista tärkeimmät olivat finanssitoimituskunta ja kansliatoimituskunta. (Muut olivat kamari-, sotilas- ja kirkollistoimituskunta.) Finanssitoimituskunnalle kuuluivat myös kaikki elinkeinokysymykset luvun alkuvuosina katovuodet olivat tavallisia, erityisesti maan pohjois- ja itäosissa. Niistä aiheutuneita ongelmia pyrittiin hoitamaan viljamakasiineja perustamalla, joista katovuosina voitiin toimittaa viljaa jakoon. Muita merkittäviä kysymyksiä olivat Isojaon jatkaminen ja kauppapoliittisten kysymysten selvittäminen. Merkitsihän vuonna 1809 syntynyt tilanne vapaakaupan loppumista Ruotsiin ja toisaalta vapaata viljan tuontia Venäjältä. Ruotsin kaupan sopeuttamistoimena otettiin 1840-luvulla käyttöön voin vientipalkkio, josta myöhemmin luovuttiin, koska se hyödytti pääasiassa kauppiaita ja pääosa viennistä alkoi suuntautua Venäjälle. Talonpoikaispurjehdusoikeuksia lisättiin. On tärkeä huomata, että maassa ei vielä ollut elinkeinovapautta eikä kaupunkien porvareilla oikeuksia harjoittaa kauppaa maaseudulla kuten ei myöskään talonpojilla kaupungeissa. Liikenneyhteydet olivat heikot. Maataloudesta sai elantonsa yhdeksän henkeä kymmenestä, joten sen tuottavuuden kohottaminen oli tärkeää. Mustialan maatalousopisto aloitti toimintansa Myös valtion metsien hoito kuului finanssitoimituskunnalle. Aikakauden kiistakysymyksenä oli rautaruukkien omistajien huoli puuhiilen riittävyydestä ja he pyrkivät rajoittamaan kilpailevaa puunkäyttöä eli sahaustoimintaa. Toimituskunnan perustaminen Miksi maanviljelystoimituskunta perustettiin juuri 1860? Tsaari Aleksanteri II:n nousu valtaistuimelle merkitsi aktiivisempaa uudistuspolitiikkaa nimenomaan elinkeinoelämässä. Valtio ryhtyi aktiivisesti kehittämään kulkuyhteyksiä, rautateiden rakentaminen aloitettiin, vesitieyhteyksiä parannettiin. Näitä ja muita yleisiä töitä varten katsottiin tarpeelliseksi perustaa senaatin talousosastoon uusi toimituskunta, jolle siirrettiin myös kaikki maanviljelystä ja sen sivuelinkeinoja koskevat asiat ja esimerkiksi maanmittausta koskevat asiat. Kruununmetsien hoito ja muut metsätalousasiat jäivät kuitenkin edelleen finanssitoimituskunnan käsiteltäviksi. Keisari hyväksyi senaatin ehdotuksesta uuden maanviljelys- ja yleisten töiden toimituskunnan perustamisen ja vahvisti samalla tie- ja vesikulkulaitosten ylihallituksen johtosäännön. Senaatti julkaisi päätökset täysistunnossa , jota päivää on siten pidettävä toimituskunnan perustamispäivänä. Toimituskunnan ensimmäiseksi päälliköksi nimitettiin sotakomissariaatin entinen intendentti Johan Ulrik Sebastian Gripenberg, joka toimi virassa vuoteen 1866, jolloin häntä seurasi kansliatoimituskunnan päällikkö, vapaaherra Johan August von Born. Huomattakoon, että finanssitoimituskunnan tehtäviin jäivät edelleen muut elinkeinoasiat, kunnes kauppa- ja teollisuustoimituskunta 1888 perustettiin. Kysymyksessä oli finanssitoimituskunnan työtaakan keventäminen. 7

8 Senaattorien ja toimituskuntien rooli 8 Toimituskuntia ei voida suoraan verrata nykyisiin ministeriöihin. Senaatti oli kollegiaalinen elin, joka ratkaisi toimivaltaansa kuuluvat asiat tai esitteli ne edelleen keisarille. Toimituskunnilla ei juurikaan ollut itsenäistä ratkaisuvaltaa, vaan ne valmistelivat esityksiä senaatille. Kuitenkin jo vuoden 1869 ohjesääntömuutoksella toimituskuntien ratkaisuvaltaa lisättiin ja myöhemmin ne alkoivat yhä enemmän muistuttaa nykyisiä ministeriöitä. Senaattoreita ei kuitenkaan voi verrata poliittisiin ministereihin. He olivat keisarin määräajaksi nimittämiä virkamiehiä, jotka olivat toimistaan vastuussa keisarille. Ehkä heitä voisi kuvata jonkinlaisiksi virkahierarkian huipulla oleviksi poliittisiksi virkamiehiksi. Parlamentaarinen vastuu astui kuvaan vasta Venäjän vallankumouksen jälkeen. Senaatin hallintokoneisto oli myös suppea; toimituskuntien virkamiehistön lukumäärä vuonna 1870 oli yhteensä vain joitakin kymmeniä, selvästi alle sadan hengen, ja kun klassinen virka-aikakin oli nykyistä lyhyempi, vei asioiden käsittely paljon aikaa. Suuret nälkävuodet 1860-luvulle osuivat viimeiset suuret katovuodet , jolloin maan väkiluku väheni :lla tautiepidemioiden ja heikon ravintotilanteen vuoksi. Voidaan sanoa, että kulkutaudit tappoivat nälän ja heikon ravintotilanteen heikentämää väestöä. Valtio järjesti jonkin verran hätäaputöitä ja toi maahan viljaa. Toimenpiteet näyttävät olleen pääasiassa finanssitoimituskunnan vastuulla, olihan kysymys valtion rahasta. Lääninhallitukset vastasivat käytännön toimenpiteistä. Maanviljelystoimituskunnan osalta pääosa toimista näyttää Maisema Lapualta.

9 J. Knutsonin maalaus Finland framstäldt i teckningar -teoksen ( ) väritetystä laitoksesta. Helsingin kaupunginmuseo. 9

10 10 kohdistuneen kriisin jälkeiseen aikaan ja maatalouden tuotantopotentiaalin ja tuottavuuden kohottamiseen, mihin nälkävuodet osaltaan aiheuttivat painetta. Soiden kuivatus sai tärkeän roolin. Samoin painopistettä siirrettiin karjatalouden kehittämiseen viljanviljelyn sijasta, mikä taas edellytti muitakin toimia, kuten esimerkiksi eläinlääkäritoimen kehittämistä. Sitä hoitivat ensisijassa piirieläinlääkärit ja läänien kuvernöörit olivat vastuussa tarttuvien eläintautien torjunnasta. Lääkintötoimen ylihallitukseen perustettiin ensimmäinen eläinlääkärin virka 1860, mutta virkahierarkiassa perustettiin vasta 1878 eläinlääkintöasessorin virka. Maatalous muuttuu markkinapohjaiseksi Suurten nälkävuosien jälkeen maataloutta alettiin kehittää uuteen suuntaan. Elinkeinovapaus mahdollisti aikaisempaa laajemman kaupankäynnin, parantuneet kuljetusyhteydet ja -mahdollisuudet tuotantopanosten hankinnan ja erikoistumisen, ja kehittyvä rahalaitos- ja luottojärjestelmä rahoituksen saannin. Lisäksi metsäteollisuuden kehitys toi puunmyyntituloja maaseudulle. Maatalouden kehittäminen edellytti myös maatalousopetuksen kehittämistä, jolla pyrittiin tuottavuuden nostamiseen. Mustialaan perustettiin meijeriopisto ja Kurkijoelle suomenkielinen maatalousopisto. Viljan tuonti oli Venäjältä vapaata, joten viljanviljelyä ei voitu suojata rajasuojalla. Tämä oli edellä mainittujen luonnonolosuhteiden lisäksi syy, miksi karjatalouden edistäminen koettiin tärkeäksi. Voista muodostui vähitellen merkittävä vientituote. Tämä politiikka jatkui sitten Venäjän vallankumoukseen saakka. Hallinnollisia uudelleenjärjestelyjä Hallintoa järjestettiin uudelleen useaan eri otteeseen. Muun muassa maanmittausasiat siirrettiin takaisin kamaritoimituskunnalle, samoin metsänhoitolaitosta koskevat asiat, jotka välillä olivat kuuluneet maanviljelystoimituskunnalle. Kun vuonna 1888 perustettiin kauppa- ja teollisuustoimituskunta ja oikeustoimituskunta, oli aika kypsynyt myös maanviljelystoimituskunnan uudelleen järjestämiselle. Vuonna 1892 perustettiin kulkulaitostoimituskunta, jolle siirrettiin liikennettä ja yleisiä töitä koskevat asiat ja mm. rautatiehallitus ja tie- ja vesirakennushallitus. Maanviljelystoimituskunta saattoi nyt keskittyä maatalouden ja sen sivuelinkeinojen edistämiseen. Maanmittausasiat palautettiin maanviljelystoimituskunnalle, jonka alainen oli myös eläinlääkintölaitos. Lisäksi perustettiin uusi keskusvirasto, maanviljelyshallitus. Keskusviraston perustamisen taustalla olivat hallinnolliset syyt (mm. maatalousoppilaitokset kuuluivat sen valvontaan), mutta siihen oli myös poliittista tarvetta. Senaatti toimi Venäjän vallan jatkuvassa paineessa ja keskusviraston ajateltiin voivan olla etäämpänä tästä poliittisesta paineesta. Maanviljelyshallitus jatkoikin sitten toimintaansa itsenäisenä keskusvirastona 100 vuotta. Sen perustaminen epäilemättä vahvisti maataloushallinnon resursseja. Maanvuokrakysymys Torppari- ja maanvuokrakysymykset lienevät suurimmalle osalle nykyväestöä tuttuja lähinnä Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista ja siitä tehdyistä elokuvista, jotka ovat hahmottaneet koko kysymystä nykyihmisten mielissä. Vuokraviljelys oli kuitenkin tavanomaista useimmissa Euroopan maissa ja Yhdysvaltojen eteläosissa, eikä sinänsä este maatalouden kehitykselle. Vuokraviljelyä voi toki esiintyä monessa eri muodossa. Torppien maanvuokraan liittyvä päivätyövelvoite tietysti

11 11 I. K. Inha otti 1800-luvun loppuvuosina Maanviljelyshallituksen tilauksesta kuvasarjan Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. I. K. Inha, kuvasarjasta Suomen maanviljelys (1899). Suomen valokuvataiteen museo.

12 12 Huomattava osa suomalaisista sai elantonsa vuokraviljelystä.

13 Hannes Gebhard, Atlas de statistique sociale sur les communes rurales de Finlande en 1901, Kansalliskirjasto muuttui ajan mittaan rahatalouteen perustuvassa elinkeinoelämässä yhä epäkäytännöllisemmäksi. Pääongelma lienee kuitenkin ollut se, ettei nykyaikaisia maanvuokralakeja ja -sopimuksia kyetty tekemään nopeasti muuttuvassa taloudessa. Kannattavuuspaineet lisäsivät työvelvoitteita ja riittävää sopimusoikeudellista turvaa ei vuokraajalla ollut. Maanvuokralaki tosin uudistettiin säätyvaltiopäivien aikana 1902 ja vuonna 1909 annettiin uusi asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta. Sen vaikutukset jäivät kuitenkin toisen sortokauden ja ensimmäisen maailmansodan vaikutusten johdosta keskeneräisiksi. On huomattava, että torpparien lisäksi maaseudulla oli paljon muutakin tilatonta väestöä, joka oli vielä paljon huonommassa asemassa toimeentulon suhteen. Maanvuokrakysymystä pohdittiin vuosikausia komiteoissa, mutta venäläistämiskaudella ja ensimmäisen maailmansodan oloissa se ei voinut saada ratkaisua. Tämä tapahtui vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Sapelisenaatti ja maailmansodan vaikutukset Vuodesta 1909 Venäjän vallankumoukseen asti 1917 valtaa piti ns. Sapelisenaatti, joka koostui pääasiassa venäläisistä upseereista tai Venäjällä palvelleista upseereista. Maanviljelystoimituskunnan päällikköinä toimivat ensin laivaston eversti Paul Kraatz ja sitten kenraalimajuri Aleksander von Kothen vuoteen 1917 asti. He eivät tosin olleet ensimmäiset upseerit maanviljelystoimituskunnan päällikköinä, vaan vuonna 1888 oli toimituskunnan päälliköksi nimitetty kenraaliluutnantti Georg von Alfthan. Venäläistämiskaudella toimituskunnan työkieli oli myös venäjä. Tältä senaatilta oli turha odottaa aktiivista uudistuspolitiikkaa. Ensimmäinen maailmansota muutti ratkaisevasti Suomen elintarviketilannetta. Vaikka suomalaiset eivät joutuneet osallistumaan sotatoimiin, Venäjän osana maa oli kuitenkin sodassa. Siten tärkeät kauppayhteydet Saksaan ja keskusvaltoihin katkesivat ja kauppasuhteet ympärysvaltoihin vaikeutuivat käytännössä. Jäljelle jäivät ennen muuta Venäjän markkinat ja Ruotsi. Siten vienti suuntautui entistä enemmän Venäjälle. Venäjän sotaponnistusten ja suuren mobilisaation takia Venäjän oma elintarviketilanne vähitellen huononi, ja tällä oli heijastusvaikutuksensa Suomeen. Elintarvikkeiden osalta tämä näkyi ensin hintojen nousuna, ja kun senaatti yritti rajoittaa hintojen nousua hintasäännöstelyllä ja rajahinnoilla, vaikutti tämä luonnollisesti tarjontaa vähentävästi ja mustan pörssin kauppaa lisäävästi. Maassa oli myös huomattavasti venäläisiä joukkoja, jotka piti ruokkia. Venäjän vallankumouksen jälkeen ti- 13

14 14 Riuttavuori Sortavalassa.

15 lanne heikkeni jyrkästi, kun vallankumous käytännössä katkaisi viljantuonnin Suomeen. Säännöstely ja elintarvikehuolto kuului kuitenkin kamaritoimituskunnan elintarvikeosastolle, josta vuonna 1917 muodostettiin erityinen elintarvikehallitus., joka olojen vakiinnuttua lakkautettiin. Tässä toteutui sama tilanne kuin toisen maailmansodan aikana, jolloin säännöstelyasiat kuuluivat tilapäiselle kansanhuoltoministerölle. Elintarvikekriisillä oli kuitenkin seurauksia itsenäisessä Suomessa harjoitetulle maatalouspolitiikalle. I. K. Inha, Suomen Maantieteellisen Seuran kuvakokoelmat Itsenäisyyden alkuajan organisaatio Venäjän vallankumouksen jälkeen muodostettiin Oskari Tokoin johtama ensimmäinen parlamentaarinen senaatti. Maataloustoimituskunnaksi nimetyn maanviljelystoimituskunnan päällikkönä oli nyt Kyösti Kallio, joka jatkoi tässä tehtävässä myös Svinhufvudin itsenäisyyssenaatissa ja aloitti siten pitkän maalaisliittolaisten maatalousministerien sarjan. Toimituskunnat muutettiin ministeriöiksi ja senaatti valtioneuvostoksi marraskuussa Jo aikaisemmin oli metsätaloutta ja asutustoimintaa koskevat asiat siirretty maataloustoimituskuntaan samoin kuin Metsähallitus ja meteorologinen keskuslaitos (myöhempi ilmatieteen laitos). Sen sijaan eläinlääkintäasiat siirrettiin sisäasiaintoimituskunnaksi muuttuneeseen kansliatoimituskuntaan ja sen alaiseen lääkintöhallitukseen. Samalla perustettiin uusi keskusvirasto, asutushallitus. Torpparivapautus ja asutuskysymys Kansalaissota ja yhteiskunnalliset muutokset olivat kypsyttäneet mielipiteet torpparikysymyksen lopulliseen ratkaisuun. Laki vuokra-alueiden lunastamisesta annettiin 25. lokakuuta 1918 niin sanotun tynkäeduskunnan aikana. Tässä ei käsitellä lain yksityiskohtia, mutta todettakoon, että lunastusehdot oli- 15

16 16 vat vuokraajille melko edulliset, koska lunastushinta määritettiin vuoden 1914 hintatason mukaan, mikä käytännössä sota-aikaisen inflaation vuoksi merkitsi, että maksettavaksi tuli ehkä yksi kymmenesosa käyvästä hinnasta. Lunastukset tapahtuivatkin suhteellisen nopeasti. Vuonna 1912 Suomessa oli torppaa, 1500 lampuotitilaa ja mäkitupaaluetta eli kaikkiaan runsaat vuokra-aluetta. Tilattoman väestön lainarahasto oli perustettu jo 1892 melko vaatimattomana, mutta sen pohjalle asutustoimintaa lähdettiin kehittelemään. Asutustoimintaan pyrittiin käyttämään ensisijaisesti valtin virkatalojen maita ja vapaaehtoisia kauppoja, mutta lakiin sisältyi myös pakkolunastusmahdollisuus, jota ei juurikaan käytetty. Pysyvän kiistan muodosti kysymys valtion metsämaiden käytöstä asutustarkoituksiin metsätalouden ja metsäteollisuuden halutessa säilyttää ne puuntuotantoon kuuluvina alueina. Tämä riita jatkui aina asutustoiminnan viimeisille vuosikymmenille asti. Politiikka uusissa oloissa Itsenäisen Suomen maatalouspolitiikkaa jouduttiin hahmottamaan muuttuneessa kansainvälisessä ympäristössä. Venäjän kauppa oli loppunut eikä syntynyt Neuvostoliitto tarjonnut sille mitään korviketta. Vienti suuntautui nyt länteen ja Iso-Britanniasta tuli tärkein maataloustuotteiden (voin ja sianlihan) markkina-alue. Vastaavasti ensimmäisen maailmansodan kokemuksien perusteella viljan viljelyä pyrittiin elvyttämään ja tuontia vähentämään, mikä tapahtui rajasuojaa korottamalla. Tämä politiikka ei suinkaan saanut yksimielistä kannatusta, esimerkiksi Tannerin vähemmistöhallitus kaatui eduskunnassa yrittäessään alentaa viljatulleja. Maalaisliiton kannatus kasvoi itsenäisten pienviljelijöiden mukana ja puolue sai varsin vahvan aseman maataloushallinnossa. Kuvaavaa oli myös virkamiesten politikointi. Maatilahallituksen pääjohtajat J. E. Sunila ja K. J. Ellilä olivat useasti ministereinä, Sunila jopa kahdesti pääministerinä. Virkamiehet saattoivat olla siis yhtaikaa myös kansanedustajia ja ministereitä. Tämä käytäntö jatkui aina luvuille saakka. Talouspulan seuraukset Suuri talouspula alkoi Wall Streetin pörssiromahduksesta lokakuussa Sillä oli monia heijastusvaikutuksia, Suomessa se näkyi ensin viennissä ja vientihintojen alenemisena ja metsäteollisuuden viennin laskuna. Maataloustuotteiden vienti oli vaikeutunut jo aikaisemmin. Karjatalouden kilpailukyky oli heikentynyt rakennemuutosten ja palkkojen nousun seurauksena, ja kun maailmanmarkkinahintataso oli laskeva, vienti oli vaikeuksissa. Niinpä päätettiin turvautua tilapäisiin vientipalkkioihin, ensin sianlihan ja sitten voin kohdalla. Kotimaista hintatasoa pyrittiin ylläpitämään viljatulleja korottamalla. Eduskunnassa käytettiin voimakkaita puheenvuoroja vientituesta, kun sitä maksettiin jo kuudetta vuotta, vaikka sen piti olla tilapäistä. Puhujat eivät arvanneet, että nämä samat elementit tulisivat olemaan keskeisiä maatalouspolitiikan apuvälineitä aina vuoteen 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan Unioniin, ja osittain vielä sen jälkeenkin. Ministeriö jakaantuu osastoihin Vuonna 1929 eläinlääkintötoimi päätettiin siirtää sisäasiainministeriön ja sen alaisen lääkintöhallituksen piiristä maatalousministeriöön. Osin lääkintöhallitus koki eläinlääkintötoimen asiat vieraiksi itselleen, mutta tärkein syy oli todennäköisesti halu siirtää nämä asiat ministeriöön, joka vastasi tuotantotoiminnasta ja jolla ehkä oli suurempi mielenkiinto eläinlääkintötoiminnan kehittämiseen.

17 Kyntöä Siuntiossa. Niinpä ministeriössä aloitti vuoden 1930 alusta toimintansa eläinlääkintöosasto. Tässä yhteydessä ministeriöön siis perustettiin osastojako, tosin tässä vaiheessa siinä oli eläinlääkintäosaston lisäksi vain yleinen osasto, joka kattoi muun toiminnan. Eläinlääkintöosasto sai erityisluonteestaan johtuen varsin itsenäisen aseman. Keskeinen lainsäädäntö uudistettiin sotien välisenä aikana ja eläinlääkintälaboratorion toimintaa ja toimitiloja kehitettiin laitoksen siirryttyä maatalousministeriön alaiseksi. Tärkeä kysymys oli korkeimman eläinlääketieteellisen koulutuksen järjestäminen, mikä sai osittaisen ratkaisunsa kun Eläinlääketieteellinen korkeakoulu aloitti toimintansa kandidaattiopintojen osalta vuonna Seuraava ministeriöön perustettu osasto oli asutusasiainosasto. Asutuskysymyksethän olivat kuuluneet ministeriön alaisen vuonna 1917 perustetun asutushallituksen vastuulle. Asutuskysymykset näyttelivät merkittävää osaa ministeriön toiminnassa, ja kun maatalousministereitä vuodesta 1918 lähtien oli jatkuvasti ollut kaksi, kuuluivat nämä asiat yleensä toisen maatalousministerin vastuulle. Asutushallituksen toiminta oli koko sen toiminta-ajan varsin tuulista. Sen lakkauttamista ja toiminnan siirtämistä muille viranomaisille esitettiin useaan otteeseen. Osin kyse oli poliittisista ristiriidoista ja erimielisyyksistä, osin henkilökohtaisista ristiriidoista. Eräs kiistakysymys oli, missä määrin asutustoimintaan valtion varoista suunnattavaa rahoitusta oli kohdistettava suoraan tai välillisesti asutushallituksen kautta ja missä määrin varoja ohjattaisiin kasvavan ja merkitystään lisäävän osuuskassajärjestön kautta. Asutushallituksen tarpeellisuutta yleensä myös epäiltiin, eikä se koskaan saanut haluamaansa asemaa. Esimerkiksi torpparivapautuksessa sillä oli varsin vähäinen rooli luvulle tultaessa esitettiin asuntohallituksen lakkauttamista ja sen tehtävien siirtämistä muille viranomai- Museovirasto 17

18 18 Veitsiluoto Oy:n saha 1950-luvulla. SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTO sille. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty, vaan kun asutushallitus vuonna 1937 lakkautettiin, sen tehtävät siirrettiin lähes sellaisinaan vuoden 1938 alusta perustetulle maatalousministeriön asutusasiainosastolle. Talvi- ja jatkosota ja niitä seurannut siirtoväen asuttaminen ja muu asutustoiminta muuttivat sitten osaston tilanteen täysin. Ministeriö perustaa tuotantolaitoksia Itsenäistymisen jälkeen ja ensimmäisen maailmansodan kokemusten perusteella oman väkilannoitetuotannon käynnistäminen koettiin tarpeelliseksi. Syksyllä 1922 aloitti toimintansa Lappeenrannan rikkihappotehdas. Näin sai maatalousministeriön alainen Valtion rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat alkunsa. Myöhemmin rakennettiin superfosfaattitehdas Kotkaan ja jatkosodan aikana ja jälkeen tehtaat Kokkolaan ja Harjavaltaan. Laitos muutettiin osakeyhtiöksi 1933, ja se oli siis myöhemmän Kemiran edeltäjä. Myös Veitsiluodon saha valmistui 1922 ja Veitsiluodon selluloosatehdas Nekin toimivat myös maatalousministeriön alaisuudessa, ja niistä muodostettiin myöhemmin Veitsiluoto Oy, joka siirrettiin vuonna 1949 kauppaja teollisuusministeriön alaiseksi. Edelleen on mainittava Valtion margariinitehdas, joka

19 Oy Skoha Ab:n henkilökuntaa suorittamassa sotaajan työvelvollisuuttaan perunannostotalkoissa. alunperin perustettiin tuottamaan margariinia vankiloille, mutta siirrettiin maatalousministeriön alaiseksi pian perustamisensa jälkeen Se toimi Sörnäisissä tontilla, joka erotettiin Sörnäisten keskusvankilan alueesta ja toimi valtion liikelaitoksena lakkauttamiseensa asti vuonna Vuonna 1927 perustettiin valtion viljavarasto, alun perin tyydyttämään puolustusvoimien ja valtion laitosten viljahuoltoa, mutta myöhemmin siitä tuli keskeinen toimija viljamarkkinoille, ja se sai viljan tuonti- ja vientimonopolin. Viljavarasto jatkoi toimintaansa Suomen EU-jäsenyyteen saakka, jolloin sen ulkomaankauppamonopoli lakkasi, kauppatoiminnot yhtiöitettiin ja varmuusvarastointi siirtyi huoltovarmuuskeskukselle. Kansanhuoltoministeriön aikana viljavarasto kuului kansanhuoltoministeriön valvontaan. Myöhemminkin ministeriö on ollut mukana eräiden pienien laitosten käynnistämisessä. Tarkoituksena on aina ollut palvella tavalla tai toisella ministeriön edustamien elinkeinojen tuottavuuden kohottamista. Toisen maailmansodan vaikutukset Suomi oli taloudellisesti heikosti valmistautunut toiseen maailmansotaan. Vaikka ensimmäisen maailmansodan kokemuksista ja sen aiheuttamasta elintarvikepulasta oli kulunut vain parikymmentä vuotta, ja vaikka kansainvälinen tilanne kiristyi 30-luvun lopulla, sodan tuloon ei uskottu. Talvisodan syttyessä oli varastoimiskelpoisia elintarviketalouden tuotteita vain puolen vuoden tarvetta vastaava määrä. Sota katkaisi kauppayhteydet niin, että jatkosodan aikana niitä oli lähinnä vain Ruotsiin ja Saksaan. Ennen talvisodan syttymistä lokakuussa 1939 sokeri ja kahvi joutuivat säännöstelyn kohteeksi. Ne olivat myös pisimpään säännöstelyn piirissä, sillä niiden osalta jakelusäännöstely loppui vasta Tuomiojan hallituksen aikana vuonna Viljaa alettiin säännöstellä toukokuussa Helsingin kaupunginmuseo 19

20 , ja ennen jatkosodan syttymistä lähes kaikki keskeiset elintarvikkeet olivat säännöstelyn piirissä. Talvisodan syttyessä perustettu kansanhuoltoministeriö sai keskeisen aseman jakelusäännöstelyn ja huoltovarmuuden ylläpitäjänä, ja siitä kasvoi nopeasti selvästi suurin ministeriö, jonka palveluksessa oli suurimmillaan yli 800 henkeä. Kun talvisodan seurauksena menetettiin luovutettujen alueiden maataloustuotanto, ja jatkosodassa väestön mobilisaatioaste sotatoimiin oli varsin korkea, on selvää, että tuotanto jäi selvästi alle viimeisten rauhan ajan vuosien tason. Jatkosodan alussa peltoala supistui runsaalla hehtaarilla eli kahdeksasosalla ja leipävilja-ala pahimmillaan viidenneksellä. Leipäviljasato oli alimmillaan vain vajaat 60 prosenttia sotaa edeltävästä tasosta. Meijerivoin tuotanto supistui puoleen sotaa edeltäneestä tasosta, maidon tuotanto pahimmillaan noin neljänneksellä. Saksasta tuodulla leipäviljalla oli suuri merkitys huoltotilanteen kannalta, mutta välillisesti vaikutus oli vielä suurempi, koska sieltä saatiin myös merkittävä määrä väkilannoitteita, joiden avulla kotimaista tuotantoa pidettiin yllä. Kansanhuoltoministeriö ja maatalousministeriö Kansanhuoltoministeriö sai siis keskeisen aseman sota-ajan huoltovarmuusjärjestelyissä. Välillisesti se sai keskeisen aseman myös tuotannon järjestelyssä, kun se määräsi luovutusvelvollisuudesta, rajahinnoista ynnä muusta. Maatalousministeriö uhkasi jäädä sivuraiteelle sota-ajan maatalouspolitiikassa, koska varsinaista maatalouspoliittista suunnittelua ei ministeriössä tehty. Toisaalta maataloushallitus oli itsenäinen, hallintoon keskittyvä keskusvirasto, joten se ei ollut tarpeeksi joustava elin ministeriön avuksi. Maatalousministeriöön perustettiinkin kiireesti jatkosodan jo alettua ylimääräinen tuotanto-osasto, jonka johtoon nimitettiin MTK:n tutkimusosaston johtaja E.J.Korpela. Tästä päätöksestä voidaan katsoa alkavan nykyisin ministeriön suurimman osaston, maatalousosaston, toiminta. Vuonna 1941 perustettiin myös maatalouden tuotantolautakunta, joka oli sittemmin eri nimillä toimineiden neuvottelukuntien ensimmäinen vaihe. Näin etujärjestöt tulivat mukaan maatalousministeriön asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon muodollisestikin. Asutustoimintaa ja tuotannon elvytystä Välittömästi talvisodan päättymisen jälkeen nousi esiin kysymys siirtoväen asuttamisesta. Siirtoväkeä oli kaikkiaan yli , joista noin puolet eli henkeä oli saanut elantonsa maataloudesta tai sen sivuelinkeinoista osittain tai kokonaan. Korvausten suorittamista yksinomaan rahakorvauksina ei maailmansodan aiheuttamissa epävakaissa oloissa pidetty mahdollisena, tokkopa vakavasti harkittukaan, vaan lähtökohtana oli maataloussiirtoväen uudelleen asuttaminen. Tämänkin tavoitteen toteuttamisessa oli erilaisia vaihtoehtoja. Yksi mahdollisuus olisi ollut uudisraivaus valtion mailla sisä- ja Pohjois-Suomessa. Tämän vaihtoehdon etuna olisi ollut uuden peltoalan raivaus korvaamaan menetettyä viljelyalaa, vaikkakin luonnonolosuhteiltaan heikommilla alueilla. Se olisi ollut omistusoikeudellisesti yksinkertaisin vaihtoehto. Mutta siirtoväki oli merkittävä poliittinen tekijä kaikille puolueille ja se itse halusi uudet tilat muodostettavaksi lähinnä eteläiseen Suomeen tai muuten luonnonolosuhteiltaan Karjalaan rinnastettaville alueille. Tämä edellytti maan pakkolunastusta. Valtio, kunnat, seurakunnat, osakeyhtiöt ja muut yhteisöt asetettiin ensisijaisiksi luovutusvelvollisik-

21 21 Rintamamiestalon piirustukset Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustuskokoelma, Kansallisarkisto

22 22 Kettusen perheen ensimmäinen koti evakkomatkan jälkeen. Ilomantsin Museosäätiö, kuvaaja Eino Salakka si, samoin rappio- ja keinottelutilat sekä harrastelijaviljelijät. Kaikkiaan arveltiin tarvittavan peltoa ja viljelykelpoista maata noin hehtaaria, josta neljäsosa ehdittiin ottaa ennen uuden sodan puhkeamista. Yksityisten osuus olisi ollut yli puolet, mutta vain seitsemäsosa ehdittiin lunastaa ennen jatkosodan aiheuttamaa keskeytystä. Maansaantiin oikeutettuja oli noin 39000, mutta vain 6000 viljelytilaa ja 2400 asuntotilaa ehdittiin perustaa ennen jatkosotaa. Luovutetun Karjalan takaisinvaltauksen jälkeen suuri osa palasi takaisin Karjalaan, jonne ehdittiin myös rakentaa runsaasti uusia rakennuksia kunnes jälleen tuli lähtö evakkoon. Sodan aikana toiminut Jutilan komitea ehdotti asutustoiminnan laajentamista rintamasotilaisiin, sotainvalideihin, sotaleskiin ja sotaorpoihin. Tämä periaate merkitsi asutustoiminnan huomattavaa laajentamista. Samalla yksityisten maanluovutusvelvollisuus tosiasiassa kasvoi. Eduskunta sääti uuden maanhankintalain keväällä Sen toimeenpanosta huolehti maatalousministeriön asutusasiainosasto, jonka henkilömäärä kasvoi nopeasti moninkertaiseksi muuhun ministeriöön nähden, ja maatalousministeriöstä tuli kansanhuoltoministeriön jälkeen toiseksi suurin ministeriö. Vuonna 1950 ministeriön koko henkilövahvuus oli 562 henkilöä, joista asutusasiainosastolla oli 508 ja muualla ministeriössä siis 54, joista 13 tuotanto-osastolla. Maansaantiin oikeutetuksi katsottiin siirtoväkeen kuulunutta, sotainvalidia, perheellistä rintamamiestä sekä vuokratilallista ja maataloustyöläistä. Siirtoväkeen kuuluivat nyt myös Porkkalan ja Petsamon alueen siirtoväet luvun alkaessa oli siirtoväen asutustoiminta oli käytännössä loppuun suoritettu, mutta muu asutustoiminta jatkui. Tällöin oli muodostettu tilaa, joista kuitenkin vain noin varsinaista maatalousviljelmää. Sota-ajan maataloustuotanto oli, kuten edellä on kuvattu, supistunut varsin paljon. Tavoitteeksi asetettiin ensi vaiheessa paluu sotaa edeltävälle tasolle. Vuosi 1938 oli ihmisten mielessä eräänlainen normaali vuosi. Huolimatta suurista muutoksista, kuten sotakorvauksista, vaikeasta inflaatiosta ja siirtoväen asuttamisesta, tavoitteessa onnistuttiinkin suhteellisen pian. Maatalouden rakenne heikkeni asutuspolitiikan seurauksena ja muuttui suhteellisesti enemmän pientilaval-

23 taiseksi. Kun rakenne ei ennen sotiakaan ollut optimaalinen, aiheutti tämä ongelmia rationaalisen maatalouden kehittämisessä, kun koneellistuminen toden teolla alkoi 1950-luvulla. Sitä ennen tuotantoa elvytettiin mm. leipäviljan tuotantopalkkioilla ( ) ja ns. maatalousmiljardilla, jolla alennettiin tuottajien väkilannoitteista maksamia hintoja ja annettiin niitä ilmaiseksi pientiloille. Leipäviljan hintaa korotettiin. Kotieläintuotanto elpyi suhteellisen nopeasti niin että 1950-luvulle tultaessa sotaa edeltänyt taso oli saavutettu. Leipäviljaomavaraisuus säilyi suhteellisen alhaisena vielä 1950-luvun alkupuolella, joten sekä viljan tuonti että tuotantopanosten tuonti oli huomattavaa. Kun tuottajahinnat olivat valtalain nojalla säännösteltyjä, niiden korottamisesta oli seurauksena usein poliittisia ristiriitoja tai ne saivat seurausvaikutuksia ammattiyhdistysliikkeen palkankorotusvaatimuksina. Kaikesta huolimatta jakelusäännöstelystä voitiin luopua suhteellisen nopeasti. Peruna ja liha vapautettiin jakelusäännöstelystä vuoden 1947 kuluessa, viljatuotteiden annoksia suurennettiin ja nekin vapautettiin jakelusäännöstelystä vuoden 1949 kuluessa. Itse asiassa säännöstely purettiin niin, että kansanhuoltoministeriö voitiin lakkauttaa vuoden 1949 lopussa, jonka jälkeen jäljelle jääneet säännöstelytehtävät siirtyivät kauppa- ja teollisuusministeriölle. Itse asiassa oltiin tultu jo niin pitkälle, että maataloushallituksen pääjohtaja K.J. Ellilä varoitteli vuonna 1949 uhkaavasta kotieläintuotannon ylituotannosta, mikä 1950-luvulla toteutuikin. Kaikki eivät myöskään hyväksyneet aloitettua tuotanto- ja tukipalkkiopolitiikkaa, koska sen katsottiin johtavan siihen, että maatalouspolitiikasta tulisi pientilojen tukemista hoitavaa sosiaalipolitiikkaa luvun ja myöhempien aikojen ristiriidat alkoivat siis siintää horisontissa. Tuloristiriidat ja tukipalkkiot Koko 1950-luvun alkupuolen maatalouspolitiikalle oli asutustoiminnan jatkamisen ohella leimallista maataloustuottajien ja palkansaajien välisten tuloristiriitojen kärjistyminen. Vaikka maataloustuotteiden jakelusäännöstelystä olikin päästy eroon, harjoitti hallitus yhä eduskunnan säätämään valtalakiin perustuen laajaa hintasäännöstelyä, ja se saattoi siten käytännössä määrätä maataloustuotteiden enimmäishinnat. Tavaroiden jatkuva niukkuus, sotakorvausponnistelut, jälleenrakennus ja kansainväliset suhdanteet aiheuttivat inflaatiopaineita. Palkansaajapuoli pyrki suojautumaan inflaatiolta mm. tekemällä indeksiehtoisia työehtosopimuksia SAK:n joutuessa useaan otteeseen uhkaamaan yleislakolla. Maataloustuottajat vaativat kannattavuuden parantamiseksi korvausta kustannusten noususta mm. tuolloin vielä merkittävien maatalouspalkkojen noususta, ja korvauksia nimenomaan tuottajahintojen korotuksina. Kun nämä olisivat toteutuessaan johtaneet kuluttajahintojen nousuun, olisi tämä taas johtanut uusiin palkankorotuksiin indeksiehtojen vuoksi ja siten inflaatiokierteen jatkumiseen. Hallituksella oli taas tarve vakauttaa maan talouselämää ja parantaa sen kilpailukykyä etenkin ns. Korean suhdanteiden jälkeisen kustannuskriisin torjumiseksi. Vuonna 1950 alkanut Korean sota näet lisäsi raaka-aineiden kysyntää maailmanmarkkinoilla, mikä edisti mm. metsäteollisuuden vientiä. Myös vientihinnat nousivat jopa niin, että esimerkiksi pyöreän puutavaran viennistä perittiin vientimaksuja. Tyypillisen vientijohtoisen suhdannenousun tapaan Korean konjunktuurikin johti Suomessa kustannustason nousuun. Kun Korean konjunktuuri oli lyhytaikainen, niin suhteellisen pian oltiin tekemisissä ns. kustannuskriisin kanssa. Hallitus yritti helpottaa teollisuuden paineita mm. 23

24 24 Valmet 20 oli toinen suomalaisvalmisteinen traktori. Se esiteltiin vuonna Suomen Maatalousmuseo Sarka liikevaihtoverohelpotusten ja muiden veroratkaisujen turvin. Se pyrki myös estämään indeksiehtojen realisoitumisen alentamalla mm. tukipalkkioiden ja hintasäännöstelypäätösten avulla indeksiin vaikuttavien hyödykkeiden hintoja. Tässä toteutui myöhemmin niin pahamaineinen indeksipisteiden ostaminen. Otettiinpa käyttöön kokonaan uusi elinkustannusindeksikin, jonka perustaso oli lokakuun 1951 hintataso. Indeksi oli verraten pitkään käytössä. Maataloustuottajat vaativat toisaalta maatalouden kannattavuuden vakauttamista, ts. hintojen korottamista kustannusten nousun kompensaationa, toisaalta hyvitystä palkansaajien ansiotason noususta. Hallitus oli ahtaassa raossa, ja nämä tulonjakoristiriidat sävyttivät maatalousja tulopoliittista keskustelua aina Suomen EU-jäsenyyteen saakka. Tuottajahintojen korotuspainetta yritettiin lievittää myös ns. maatalousmiljardin korottamisella ja

25 Pohjois-Suomen pienviljelijöiden tukemisella, mikä ei taas ollut tuottajahintojen korotuksia kaipaavien tuottajien mieleen. Valtiontalous asetti myös ahtaat rajat tukipalkkioiden lisäämiselle. Ruotsissa oli vuodesta 1947 maataloustulojärjestelmä, jossa koko maataloutta koskevan kokonaislaskelman perusteella tuottajahintoja korotettiin kustannusten nousun korvaamiseksi ja kannattavuustavoitteissa otettiin huomioon myös maataloustyöläisten palkkataso, jonka oletettiin seuraavan muiden työntekijäryhmien ansiokehitystä. Myös Norjassa otettiin käyttöön samankaltainen neuvottelujärjestelmä vuonna Kekkosen I hallitus ehdotti myös Suomeen järjestelmää, jossa maataloustuotteiden hinnat olisi määritelty siten, että ne olisivat kattaneet eteläisessä ja keskisessä Suomessa sijaitsevien keskikokoisten tilojen tuotantokustannukset. Lisäksi järjestelmää olisi täydennetty syrjäseutuihin kohdistuvalla aluetuella ja suoralla tulotuella pienille tiloille. Tämä maatalousministeri T. N. Vilhulan mukaan Lex Vilhulaksi ristitty lakiesitys ei tullut kuitenkaan eduskunnassa hyväksytyksi, vaan raukesi mm. sosiaalidemokraattien vastustuksen vuoksi. Sen sijaan valtioneuvosto antoi vuonna 1952 hintapäätöksen, jolla pyrittiin vakauttamaan maatalouden kannattavuus syksyn 1951 tasolle tämä vakauttamisneuvotteluihin liittyen. Päätös annettiin valtalain nojalla, mutta se oli kuitenkin ensimmäinen varsinainen maataloustuloratkaisu, joka periaatteessa oli voimassa valtalain päättymiseen vuoden 1955 lopussa. Jo ennen sotia oli esitetty erityisen maatalouden taloutta tutkivan laitoksen perustamista. Ulkomaiset esimerkit ja keskustelu kannattavuudesta ja kokonaislaskelmista johtivatkin siihen, että ministeriön alaisuuteen perustettiin vuonna 1952 Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, joka yleisesti tunnettiin Malminkartanossa sijaitsevan toimipaikkansa mukaan nimellä Rukkila. Laitos teki kannattavuusseurantaa ja kokonaislaskelmia, mutta toi myös modernin ekonometrisen taloustutkimuksen suomalaiseen maataloustutkimukseen, amerikkalaisten esikuvien mukaan. Ei tule unohtaa myöskään sitä tosiseikkaa, että useat Rukkilassa työskennelleet nuoret tutkijat myöhemmin palvelivat suomalaista maatalouspolitiikkaa niin ministeriön virkamiehinä kuin sen ulkopuolellakin. Maataloustulokiistat aiheuttivat myös osaltaan SAK:n vuoden 1956 yleislakon. Vuoden 1955 lopulla määräaikaiseen valtalakiin perustuneet hintasäännöstelyvaltuudet lakkasivat, kun valtalaki ei enää saanut määräenemmistöä eduskunnassa. Maataloustuottajat korottivatkin heti vuoden alussa maitotaloustuotteiden hintoja. Kun presidentinvaalien vuoksi toimintakyvyttömässä hallituksessa ei saatu aikaan mitään kompensaatioratkaisua tai korotusten peruutusta, vaati SAK korvauksena ylimääräistä palkankorotusta, mihin työnantajat eivät suostuneet, ja maa ajautui yleislakkoon. Siihen liittyi myös maataloustuottajien lyhytaikainen luovutuslakko, kun maatalouspäätöstä ei saatu aikaan. Yleislakon jälkeen sitten säädettiin ensimmäinen varsinainen maataloustulolaki, joka perustui edellä mainittuun kokonaislaskelmaan (maatalouden tuloja ja menoja tarkasteltiin ikään kuin koko maatalous olisi yksi yritys), tuotantokustannusten nousun kompensaatioon ja palkansaajien ansiotason muutosten hyvittämiseen. Laki oli määräaikainen, kuten useimmat myöhemmätkin vastaavat lait. Tärkeän aseman lain soveltamisessa sai valtion ja etujärjestöjen edustajista koostunut maatalouden hintatoimikunta, joka vastasi tarvittavista laskelmista. 25

26 26 Helsingin kaupunginmuseo Mielenosoitus yleislakon aikaan Senaatintorilla Helsingin tuomiokirkon edessä maaliskuussa 1956.

27 Ylituotanto muodostuu ongelmaksi Siirtoväen asuttaminen ja ennen kaikkea muu asutuspolitiikka oli johtanut siihen, että maatalouden luonnollinen rakennekehitys oli estynyt ja Suomen maatalouden pienviljelyvaltaisuus oli korostunut. Niinpä esimerkiksi tilojen lukumäärä kasvoi vielä koko 1950-luvun ajan (lähes kymmeneksellä), ja uutta peltoa raivattiin siinä määrin, että peltoala kasvoi vuoteen 1968 asti, jolloin se oli suurimmillaan. Ruotsissa taas tilojen lukumäärä vastaavana aikana supistui lähes viidenneksen. Hintapolitiikassa suosittiin ennen muuta maidon tuotantoa, vaikka 1950-luvun lopulla voin ylituotannosta oli jo muodostunut melkoinen valtiontaloudellinen ongelma, kun sitä jouduttiin viemään vientituen avulla ulkomaille. Hinta- ja muu tukipolitiikka oli poliittisista ja järjestöpoliittisista syistä pienviljelijäystävällistä. Kysymys oli myös aluepolitiikasta, sillä uudet kotieläinpainotteiset tilat oli rakennettu Pohjois- ja Itä-Suomeen. Viljan hintoja alettiin suuremmassa määrin korottaa vasta 1950-luvun lopulla, kun kotieläintuotteiden ylituotanto alkoi jo olla pysyvä rasitus. Tämän jälkeen viljaomavaraisuus alkoikin nopeasti lisääntyä. Tähän vaikuttivat luonnollisesti myös tekninen ja viljelytapojen kehitys (salaojitus, koneellistuminen, lannoitteiden käyttö), minkä korkeammat hinnat tekivät mahdolliseksi. Niinpä ennen pitkää ylituotannosta tuli yleinen pulma ja 1960-luku merkitsivät nopeaa tuotantotekniikan muutosta maataloudessa. Traktorien ja leikkuupuimureiden määrä kasvoi, ja vastaavasti hevosten määrä alkoi nopeasti laskea. Samalla vapautui heinäalaa muuhun käyttöön. Kotieläinpuolella tehokkaammat tuotantomenetelmät voittivat myös alaa ja ennen pitkää mm. tuotos lypsylehmää kohti alkoi nopeasti kasvaa mm. karjanjalostuksen ja paremman ruokinnan ansiosta. Kananmunista ja sianlihasta tuli nopeasti ylituotantotuotteita, naudanlihan tuotannon pysyessä lähellä omavaraisuutta. Maatalouden suhteellinen työvaltaisuus alkoi hiljalleen muuttua pääomavaltaisuudeksi koneellistumisen ja nykyaikaisten tuotantotapojen myötä. Kun metsätyöt samaan aikaan nopeasti koneellistuivat, ne edellytykset, joiden varaan pientilojen toimeentulomahdollisuudet olivat rakennetut, katosivat. Metsätalous sodan jälkeen Sodan aikana metsäviranomaiset joutuivat tyytymään siihen, että metsätaloustoimet alistettiin sotatalouden vaatimuksille. Niinpä Saksan vastuualueella olleessa Lapissa saksalaiset suorittivat laajoja hakkuita valtion metsissä ja polttopuuta ja muuta bioenergian raaka-ainetta oli saatava käyttöön mahdollisimman paljon. Hakkuupaine kohdistui kovana myös valtion metsiin, koska yksityistenkin metsänomistajien metsiin sovellettiin pakkotoimenpiteitä. Kuten maatalouden kohdallakin, niin tässäkin kysymyksessä valta luisui kansanhuoltoministeriölle ja sen polttoainetoimisto sai merkittävän aseman hakkuista päätettäessä. Tilanne ei palannut valtion metsien kohdallakaan ennalleen sodan jälkeen. Valtion metsäomaisuudesta väänsivät kättä Metsähallitus ja asutusviranomaiset. Asutustoiminnan varausten takia valtion metsiä oli hakkuukiellossa tai niitä luovutettiin asutustoimintaan. Vaikka niin asutustoiminta kuin metsätalouskin olivat maatalousministeriön alaisia, niin asutustoiminnalle annettiin yleensä etusija ja tällaisena tilanne jatkui kritiikistä huolimatta luvulle saakka. Metsäteollisuus tarvitsi puuta, mutta yksityismetsänomistajat vastustivat säännöstelyä ja pakkotoimia. Tässä tilanteessa valtion metsät joutuivat joustamaan. Metsähal- 27

28 28 Pitäjän lypsykilpailut Nurmeksessa vuonna Nurmeksen museo, kuvaaja: Teuvo Huotari litus joutui lisäämään hakkuitaan. Kun hakkuukelpoiset valtion metsät olivat pääosin Pohjois- ja Itä-Suomessa ja osin ns. nollarajan takana, tämä oli melkoinen haaste. Lisäksi Metsähallitus halusi suorittaa hakkuut itse paremman liiketuloksen saamiseksi koska kokemukset yhtiöille myönnetyistä laajoista hakkuukonsessioista eivät olleet tyydyttäviä. Metsähallituksesta tuli suuri valtion työvirasto, joka työllisti hakkuu- ja muissa metsänhoitotöissä merkittävän määrän työvoimaa, kunnes koneellistuminen 1950-luvun lopussa ja 1960-luvulla alkoi vaikuttaa työvoiman määrään ja pysyvän metsätyömieskunnan syntymiseen. Metsähallitus joutui panostamaan myös työntekijöiden työoloihin, metsäkämppiin ja viihtyvyyteen niillä, niin poliittisista kuin tuotannollisistakin syistä. Metsähallitukseen kohdistui siis varsin ristiriitaisia odotuksia. Kun pääjohtajaksi tuli vuonna 1952 kansanhuoltoministeriön sodanaikainen osastopäällikkö N.A.Osara, ryhdyttiinkin Pohjois-Suomessa uudenlaisiin hakkuisiin, joilla nollarajaa siirrettiin yhä pohjoisemmaksi ja puuta saatiin markkinoille. Osara oli kuten monet muutkin silloiset ja tulevat vaikuttajat käynyt opintomatkalla Yhdysvalloissa ja nähnyt sikäläisiä metsätyöoloja ja hakkuumenetelmiä. Niitä pyrittiin nyt soveltaen ottamaan käyttöön Suomessa. Tämä tarkoitti laajojen alueiden suunnitelmallisia uudistushakkuita, joissa koko puusto poistettiin systemaattisesti. Kun laajoja alueita hakattiin systemaattisesti, voitiin rakentaa kannattavasti tarvittavat metsäautotiet kuljetusyhteyksien varteen, parantaa metsäkämppien

29 29 Lahja Pitkänen kaataa mäntyä Jo-Bu -moottorisahalla vuonna Lusto, Enson kokoelma, Pietinen Oy

30 30 Tukinuittoa 1950-luvulla. Museovirasto tasoa ja siten korjata puuta kannattavasti alueilta, joilta se ei aikaisemmin olisi ollut mahdollista. Hakkuiden jälkeen alueet kylvettiin tai istutettiin ja metsien odotettiin vähitellen uusiutuvan. Etelä-Suomessa ei vastaavia laajamittaisia avohakkuita suoritettu, vaan hakkuualueet olivat perinteisempiä, mutta eipä valtiolla siellä ollutkaan samanlaisia laajoja alueita omistuksessaan kuin Pohjois-Suomessa. Näitä Osaran aukkoja arvosteltiin myöhemmin ankarasti, varsinkin kun havaittiin, ettei metsä uudistunutkaan aivan tarkoitetulla tavalla, vaan jouduttiin myös uusintaistutuksiin. Tosiasiaksi kuitenkin jää, ettei silloisin menetelmin olisi puuta pystytty korjaamaan pohjoisilta alueilta kannattavasti muulla tavalla, ja puun korjuu taas oli yksinkertaisesti taloudellinen välttämättömyys. Kun sitten laajojen avohakkuiden ongelmat havaittiin ja puuta tuli markkinoille muutenkin tarvittava määrä, hakkuualueita pienennettiin. Puuta tuli markkinoille, koska varsinkin 1960-luvulla panostettiin paljon metsien tuoton lisäämiseen, ns. MERA-ohjelmiin, joilla pyrittiin lisäämään kasvua mm. ojitustöillä, lannoituksella ja muilla metsänhoidollisilla toimenpiteillä. Ensimmäisiin metsien kasvua lisääviin ohjelmiin saatiin jopa Maailmanpankin lainoitusta. Westermarckin komitea Valtioneuvosto asetti vuonna 1958 professori Nils Westermarckin johtaman komitean selvittämään maatalouden tulevaisuuden näkymiä. Komitea jätti mietintönsä vuonna 1962, ja siinä ennakoitiin politiikan muutostarpeita. Ko-

31 mitea katsoi, että tuotannon ja kulutuksen epätasapaino oli muodostumassa pysyväksi, jolloin vientituesta tulisi yhä suurempi rasite valtiontaloudelle ja kansantaloudelle. Se ei katsonut maatalouden voivan enää kannattavasti työllistää kovin suurta viljelijäväestöä. Komitea katsoi, että hintapolitiikkaa oli tarkistettava ja että peltoala ei saisi enää kasvaa, vaan sen tulisi supistua. Komitean ehdotukset eivät johtaneet välittömästi käytännön toimenpiteisiin, mutta sen esitykset muuttivat maatalouspoliittisen keskustelun suunnan. Käytännön toimena oli siirtyminen pienviljelijöiden osalta pinta-alalisäjärjestelmään sekä alueittaiseen hintapoliittiseen tukeen. Siten suomalaisesta järjestelmästä tuli yhdistelmä korkeahintajärjestelmää, jota täydennettiin suoralla tulotuella. Poliittiset tekijät estivät politiikan suunnanmuutoksen, vaikka Westermarckin komiteakaan ei ehdottanut mitään radikaalia kertarysäystä. Tosiasiaksi kuitenkin jäi, etteivät pientilat voineet tarjota toimeentulomahdollisuuksia nuorisolle tai myöhemmin edes tilanpidon jatkolle. Nykyaikainen maatalous edellytti tilarakennetta, joka mahdollisti koneellistamisen siten, että se tilan liiketoiminnan kannalta oli taloudellista. Juuri rakennekysymyksiin Westermarckin komitea kiinnittikin paljon huomiota. Suomen tilannetta tuolloin ja vielä seuraavillakin vuosikymmenillä voitiin lyhyesti kuvailla seuraavasti: maassa oli liikaa tiloja, jotka olivat liian pieniä ja tuottivat liian suuren tuotannon liian korkeaan hintaan. Puu on jo kauan ollut Suomelle tärkeä vientituote. 31 Museovirasto

32 32 Pientilavaltaisuus käy selvästi ilmi tästä vuoden 1950 kartasta.

33 Suomen maantieteellinen seura: Suomen kartasto Kansalliskirjasto Pellot pakettiin Maatalouden kokonaistuotantoa oli siis supistettava, mutta yksittäisen toimintaansa jatkavan tuottajan oli taas parannettava kannattavuuttaan ja kilpailukykyään, mikä käytännössä edellytti tilakoon kasvamista. Yhtälö oli vaikea ja poliittisista syistä tarvittavia toimenpiteitä jarrutettiin tai hidastettiin. Vuonna 1969 päädyttiin ylituotannon supistamiseksi järjestelmään, jossa viljelijälle, joka sitoutui olemaan viljelemättä peltojaan määräajaksi, maksettiin tästä korvaus. Tätä pellonvarausjärjestelmäksi kutsuttua menettelyä täydennettiin vielä teurastuspalkkioilla. Järjestelmän, joka oli vapaaehtoinen ja rakennettu amerikkalaisen mallin pohjalta, piiriin tuli hehtaaria peltoa eli noin 5 prosenttia maan peltoalasta. Koska se ei ollut tehokkaasti viljeltyä, tuotanto supistui vain pari prosenttia. Pellot pakettiin merkitsi suunnanmuutosta harjoitettuun politiikkaan, ja asutustoiminnan kannattajat arvostelivat sitä ankarasti. Kun samaan aikaan suomalaista muutti kahden vuoden aikana Ruotsiin, yhdistettiin nämä toisistaan riippumattomat asiat joidenkin mielissä poliittisesti. Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa Veikko Vennamon Suomen maaseudun puolue sai merkittävän vaalivoiton, ja se heikensi keskustapuolueen halua rakennemuutoksen edistämiseen. Politiikan suunta oli kuitenkin muuttunut, ja tulevina vuosina maatalouspoliittiset ratkaisut sisälsivät aina myös tuotannon rajoittamista tarkoittavia toimia. S o p e u t u m i s t i l a i s u u s menetetään 1970-luvun alussa maatalouspoliittinen tilanne oli siis muuttunut. Myös hallinnon rakenteita oli uudistettu. Maataloushallitus ja asutushallitus yhdistettiin uudeksi maatilahallitukseksi. Samassa yhteydessä kalatalousasiat siirrettiin maataloushallituksesta ministeriöön. Jo aikaisemmin vanha asutuslainarahasto oli muutettu maatalouden kehittämisrahastoksi, jonka lainananto ja avustukset ajan myötä painottuivat yhä selvemmin maatalouden rakennepolitiikkaan ja tilarakenteen kehittämiseen. Maatalouden tuloverojärjestelmä uudistettiin vuonna 1967 yksinkertaistettuun kirjanpitoon eli tulo- ja menotositteisiin perustuvaksi, mikä korvasi aikaisemman pinta-alapohjaisen verotuksen. Samoin säädettiin maatalousyrittäjien eläkelaki, joka toi viljelijät ansioeläkejärjestelmän piiriin. Muista työeläkejärjestelmistä poike- 33

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ KOMITEAT, TYÖRYHMÄT, TOIMIKUNNAT ym.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ KOMITEAT, TYÖRYHMÄT, TOIMIKUNNAT ym. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ KOMITEAT, TYÖRYHMÄT, TOIMIKUNNAT ym. Ahvenanmaa-työryhmä 1981-1982 4283/4 Alityöllisyysalueiden maatilojen ylivelkaisuuden selvittelytoimikunta 1968 4283/4 Ammattikalastajien

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ KOMITEAT, TYÖRYHMÄT, TOIMIKUNNAT ym.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ KOMITEAT, TYÖRYHMÄT, TOIMIKUNNAT ym. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ KOMITEAT, TYÖRYHMÄT, TOIMIKUNNAT ym. Ahvenanmaa-työryhmä 1981-1982 4284/I Alityöllisyysalueiden maatilojen ylivelkaisuuden selvittelytoimikunta 1968 4284/I Ammattikalastajien

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman Rahapoliittinen kädenvääntö Borgström Snellman Borgström versus Snellman Henrik Borgström nuoremman ja J. V. Snellmanin rahapoliittinen kädenvääntö Suhteellisen

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VALTION VIRKAEHTOSOPI- MUSASETUKSEN 10 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Torpparivapautus (Lex Haataja) Maanvuokraajien määrä kasvoi Venäjän vallan aikana varsin suureksi: ennen itsenäistymistä

Torpparivapautus (Lex Haataja) Maanvuokraajien määrä kasvoi Venäjän vallan aikana varsin suureksi: ennen itsenäistymistä Forssan kaupunki / Lentokuva Vallas Oy. Yläkuvassa 2000-luvun Forssaa. Asutustoiminta muokkasi suomalaisen yhteiskunnan rakenteita myös kaupungeissa ja teollisuustaajamissa. Maanhankintalain mukaan perustettiin

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso Pk-yritysbarometri, kevät 214 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 56 59 Muut 1 2 2 4 5 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot