KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Transkriptio

1 1 KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS Tullut voimaan

2 2 1. Luku Yleiset määräykset 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, ruotsiksi Mellersta Österbottens samkommun för specialsjukvård och grundservice ja sen kotipaikka on Kokkolan kaupunki. Kuntayhtymä on kaksikielinen. {2 (vanha) Jäsenkunnat 2 (uusi) Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Perho, Toholampi, ja Veteli.} Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Halsua Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Perho, Toholampi, ja Veteli. {3 (vanha) Kuntayhtymän toimiala ja tarkoitus Kuntayhtymän toimialaan kuuluu järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat eivät järjestä sitä omana toimintana sekä perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi siltä osin kun kunnat eivät järjestä niitä muulla tavalla. Kuntayhtymä voi hoitaa muitakin terveyden- ja sosiaalihuollon tehtäviä, kun siitä erikseen sovitaan. Kuntayhtymän tarkoituksena on edistää jäsenkuntiensa sekä erillisillä sopimuksilla sovittujen muiden kuntien asukkaiden terveyttä ja toimintakykyä tuottamalla laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palveluja. Kuntayhtymällä on perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelujen järjestämistä varten kuntalain mukainen liikelaitos. Kuntayhtymällä voi olla myös muita valtuuston perustamia liikelaitoksia.} 3 (uusi) Kuntayhtymän toimiala ja tarkoitus Kuntayhtymän toimialaan kuuluu järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat eivät järjestä sitä omana toimintana sekä perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi siltä osin kun kunnat eivät järjestä niitä muulla tavalla. Kuntayhtymä voi hoitaa muitakin terveyden- ja sosiaalihuollon tehtäviä sekä muita tehtäviä, kun siitä erikseen sovitaan. Kuntayhtymän tarkoituksena on edistää jäsenkuntiensa sekä erillisillä sopimuksilla sovittujen muiden kuntien asukkaiden terveyttä ja toimintakykyä tuottamalla laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palveluja. Kuntayhtymällä on perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelujen järjestämistä varten kuntalain mukainen liikelaitos. Kuntayhtymällä voi olla myös muita valtuuston perustamia liikelaitoksia.

3 3 4 Jäsenkunnan ottaminen ja ero Uuden jäsenkunnan liittyminen ja jäsenkunnan eroaminen vaativat perussopimuksen muutoksen. 5 Peruspääoma Jäsenkuntien pääomaosuudet muodostavat kuntayhtymän peruspääoman. Peruspääoma jakautuu peruspalvelujen peruspääomaan sekä erikoissairaanhoidon ja muun toiminnan peruspääomaan. Peruspääoman euromäärän vahvistaa valtuusto. Peruspalvelujen peruspääoma muodostetaan perusterveydenhuoltonsa ja sosiaalitoimensa kuntayhtymälle siirtäneiden kuntien siirtyneestä käyttöpääomasta Erikoissairaanhoidon ja muun toiminnan kuin peruspalvelujen peruspääoma on muodostettu vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 2007 tilinpäätöksen omistus-osuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja ne ilmoitetaan taseen liitteessä. Peruspääoman korottamisesta muusta omasta pääomasta päättää valtuusto. 6 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa, erikseen peruspalvelujen sekä erikoissairaanhoidon ja muun toiminnan osalta. 7 Osuuksien luovuttaminen Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan valtuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä 10 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien 2. Luku Valtuusto 8 Valtuuston edustajat Kunnat käyttävät kuntayhtymässä päätösvaltaansa valtuustossa, johon kunnat valitsevat kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi jäseniä seuraavasti:

4 4 Jäsenten luku- määrä Kunnan asukasluku viimeksi toimitetun henkikirjoituksen mukaan tai vähemmän Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. 9 Äänimäärä Jäsenten äänimäärä valtuustossa määräytyy kuntien viimeksi valmistuneen henkikirjoituksen mukaan siten, että kunnalla on yksi ääni kutakin alkavaa tuhatta asukasta kohden. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kaksi viidesosaa (2/5) kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan äänimäärä jaetaan tasan heistä saapuvilla olevien kesken. 10 Päätösvaltaisuus Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten äänimäärästä. Kuntaa edustavilla jäsenillä on oikeus osallistua päätöksentekoon vain sen toiminnan osalta, jota jäsenyys koskee. 11 Kokoontuminen Valtuuston kokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa viimeistään kesäkuun ja joulukuun loppuun mennessä. Kutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi jäsenkuntien kunnanhallituksille. Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 3. Luku Hallitus {12 (vanha) Toimikausi ja kokoonpano Hallituksessa on seitsemän jäsentä ja heillä kullakin henkilökohtainen varajäsen, jotka valitsee kuntayhtymän valtuusto. Valtuusto nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi on sama kuin kunnanvaltuustojen.

5 5 12 (uusi) Toimikausi ja kokoonpano Hallituksen kokoonpanosta säädetään kuntalain 81 :ssä. Kokoonpanossa otetaan lisäksi huomioon alueellinen edustavuus, kielisuhteet ja tasa-arvolaista tulevat määräykset. Millään kunnalla ei saa olla enemmistöä hallituksen paikoista.} Hallituksessa on yksitoista jäsentä ja heillä kullakin henkilökohtainen varajäsen, jotka valitsee kuntayhtymän valtuusto. Valtuusto nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi on sama kuin kunnanvaltuustojen. Hallituksen kokoonpanosta säädetään kuntalain 81 :ssä. Kokoonpanossa otetaan lisäksi huomioon alueellinen edustavuus, kielisuhteet ja tasa-arvolaista tulevat määräykset. Millään kunnalla ei saa olla enemmistöä hallituksen paikoista. 13 Hallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta Hallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa, valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää siten kuin siitä erikseen kuntalaissa tai erityislaeissa säädetään tai tässä perussopimuksessa ja kuntayhtymän muissa säännöissä määrätään. Valtuuston päätösvaltaan kuuluvien asioiden siirrosta hallituksen päätettäväksi säädetään kuntayhtymän hallintosäännössä.

6 6 14 Esittely Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä määrätään hallintosäännössä. 15 Vuosikertomuksen antaminen Hallituksen on laadittava kultakin kalenterivuodelta kertomus kuntayhtymän toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Kertomus annetaan valtuustolle asianomaisen vuoden tilinpäätöksen yhteydessä. 16 Allekirjoittaminen ja tiedoksianto Kuntayhtymän puolesta tehtävien sopimusten ja sitoumusten allekirjoittamisesta sekä tiedotusten vastaanottamisesta säädetään hallintosäännössä. 4. Luku Lautakunnat, johtokunnat ja neuvottelukunnat 17 Peruspalvelulautakunta Peruspalvelulautakunnassa on yksi jäsen alkavaa kolmeatuhatta (3000) asukasta kohti jokaisesta Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alueen kunnasta ja heillä henkilökohtainen varajäsen, jotka valitsee kuntayhtymän valtuusto. Lautakunta toimii peruspalvelujen toimialan toimielimenä niiden kuntien osalta, jotka ovat siirtäneet perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisen kuntayhtymän tehtäväksi. 18 Muut lautakunnat, johtokunnat ja neuvottelukunnat Kuntayhtymän valtuusto voi perustaa pysyviä lautakuntia, johtokuntia ja neuvottelukuntia ja nimetä niiden jäsenet. Lautakuntien, johtokuntien ja neuvottelukuntien toiminnasta säädetään hallintosäännössä. 5. Luku Talous sekä hallinnon ja talouden tarkastus 19 Talousarvio ja -suunnitelma Kuntayhtymällä on oltava kuntalaissa tarkoitettu talousarvio ja -suunnitelma. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.

7 7 Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan vuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lokakuun loppuun mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma marraskuun loppuun mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. 20 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy valtuusto. 21 Palvelujen tuotannon ja kustannusten jaon periaatteet Palvelut tuotetaan eri kuntien väestölle yhtenäisten periaatteiden mukaisesti. Kukin kunta vastaa asukkailleen tuotettujen palvelujen kustannuksista 22 :ssä määrättyjen periaatteiden mukaisesti. Mikäli kunta haluaa järjestää asukkailleen yhteisesti sovittuja laajempia palveluja, vastaa kunta laajempien palvelujen aiheuttamista lisäkustannuksista. 22 Palvelujen hinnoittelu ja laskutus Palvelujen hinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Palvelujen hinnoitteluperusteet vahvistaa valtuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa hallitus, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta kuitenkin peruspalvelulautakunta, etukäteen mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan toimintavuoden aikana alentaa. Korotus on mahdollinen, jos se perustuu talousarvion muutokseen tai jos siitä on valtuusto tehnyt päätöksen. Korotusta koskeva muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa valtuuston päätöksellä. 23 Potilaskohtaisten kustannusten tasaaminen Erikoissairaanhoitolain 56 a :n tarkoittamien jäsenkunnalle aiheutuvien poikkeuksellisten suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi jäsenkunnilta peritään valtuuston vahvistamin perustein määräytyvä maksu. 24 Kuntien osuuksien suurten vuosittaisnousujen tasaaminen

8 8 Valtuusto päättää vuosittain etukäteen kuntien erikoissairaanhoidon osuuksien suurten nousujen tasausmenettelystä ja sen rahoittamiseksi kunnilta perittävien maksujen perusteista. 25 Valmiuden ylläpidon maksuosuus Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta peritään valtuuston vahvistamien perusteiden mukaan määräytyvä maksu. 26 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihinsa valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta ja tulorahoituksella. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Valtionosuuden ja -avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla. 27 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto. 28 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 :n 3 momentin mukaisen viivästyskoron. 29 Tilinpäätös Tilinpäätös on annettava tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan tarkastettavaksi viimeistään maaliskuun 31. päivään mennessä. Tilinpäätös ja tarkastuskertomuksessa tarkastuksesta tehtyjen muistutusten johdosta annetut selvitykset ja hallituksen lausunto on toimitettava valtuustolle viimeistään tilinpäätöstä seuraavan vuoden toukokuun 31. päivään mennessä. 30 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja sairaanhoitopiirin johtaja. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

9 9

10 10 31 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty hallintosäännön tilintarkastusosassa. 6. Luku Muut määräykset 32 Perussopimuksen muuttaminen Aloite perussopimuksen muuttamiseen voi tulla jäsenkuntien tai kuntayhtymän taholta. Muutoksen valmistelun hoitaa aina kuntayhtymän hallitus. Muutoksen voimaantulo edellyttää kuntalaissa määrättyä määräenemmistöä. 33 Erimielisyyksien ratkaiseminen Tämän sopimuksen tulkinnasta johtuva erimielisyys, jota ei muuten saada sovittua, ratkaistaan hallintoriita asiana Vaasan hallinto-oikeudessa. 34 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Oikeus varoihin tai vastuiden suorittamiseen määräytyy erikseen erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon osalta kaikille jäsenkunnille sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta järjestämisvastuun siirtäneille kunnille. 35 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan Vuoden 2009 talousarvio ja -suunnitelma valmistellaan ja hyväksytään kuntalain 65 :n säännökseen perustuvana vuonna 2008 ja silloin voimassaolevan sairaanhoitopiirin perussopimuksen määräämässä ajassa.

11 11 ALLEKIRJOITUKSET: HALSUAN KUNTA Kalevi Lindfors Jari Penttilä kunnansihteeri HIMANGAN KUNTA Pekka Märsylä kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkki Hirsimäki KANNUKSEN KAUPUNKI Lauri Perttula kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Terttu Korte kaupunginjohtaja KAUSTISEN KUNTA Arto Alpia Tellervo Pakkala talousjohtaja KOKKOLAN KAUPUNKI Timo Mämmi kansliapäällikkö Ben Weizmann kaupunginlakimies KRUUNUPYYN KUNTA Michael Djupsjöbacka Kerstin Myrskog kunnansihteeri LESTIJÄRVEN KUNTA Jukka Hillukkala Jarmo Kanninen toimistosihteeri PERHON KUNTA

12 12 Ari Kinnunen Seija Kinnunen hallinto- ja sivistystoimenjohtaja TOHOLAMMIN KUNTA Jorma Maunula kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Kangasvieri VETELIN KUNTA Liisa Veiskola Jyri Myllymäki talousjohtaja KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ Hannu Pajunpää toimitusjohtaja Marjatta Petäjävuori talousjohtaja