KASVU JATKUU PERUSOPETUSLAIN MUKAISESTA ESIOPETUKSESTA KOULUUN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVU JATKUU PERUSOPETUSLAIN MUKAISESTA ESIOPETUKSESTA KOULUUN"

Transkriptio

1 KASVU JATKUU PERUSOPETUSLAIN MUKAISESTA ESIOPETUKSESTA KOULUUN RAISION KAUPUNKI 1/2011 Varhaiskasvatuksen kehittämistyötyhmä (varke) 1

2 1. JOHDANTO ESIOPETUKSEN TOIMINTA AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSEN TOIMINTATAVAT Lapsilähtöinen toimintatapa Arkitoimintapedagogiikka Pienryhmätoiminta Leikki ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET JA PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Terveys ja hyvinvointi Fyysinen ja motorinen kehitys Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Taide ja kulttuuri Etiikka ja katsomus Uskontokasvatus MONIKULTTUURISTEN LASTEN KIELENKEHITYKSEN TUKEMINEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKI JA TUKIMUODOT Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppilashuoltoryhmät YHTEISTYÖ Yhteistyö kodin kanssa, kasvatuskumppanuus Yhteistyö muiden tahojen kanssa, moniammatillinen yhteistyö Yhteistyö perusopetuksen kanssa ARVIOINTI Lapsen kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi Toiminnan toteutumisen jatkuva arviointi SANASTOA LAATIJAT LIITTEET

3 1. JOHDANTO Raisiossa kaupungin esiopetussuunnitelman laati Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (64/011/2000) pohjalta esiopetuksen ohjaus- ja seurantaryhmä. Varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmä Varke on päivittänyt opetussuunnitelmaa keväällä 2011 opetushallituksen esiopetussuunnitelman perusteiden 2010 mukaisesti. Siinä luodaan yleiset raamit, periaatteet, tavoitteet ja sisällöt. Tämä on pohjana päiväkotikohtaisille esiopetussuunnitelmille. On pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni opetusta toteuttava henkilö osallistuisi suunnitelman laadintaan, jotta sitoutuminen sen noudattamiseen varmistuisi. Myös lasten huoltajien on voitava vaikuttaa työhön varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteita suunniteltaessa. Tapa, miten huoltajat osallistuvat suunnitteluun, on mietittävä päiväkotikohtaisesti. Esiopetuksen pedagogiikkaa voidaan hahmottaa kolmen opetussuunnitelmamallin avulla, joita ovat eheyttävä (curriculum), ainejakoinen (lehrplan) ja kehkeytyvä (emergent) opetussuunnitelmamalli. Opetussuunnitelmamallien lähtökohdat kertovat osaltaan siitä, minkä tyyppisestä ajattelutavasta on kyse: Sekä eheyttävä että ainejakoinen opetussuunnitelmamalli perustuvat opettajan ennakkosuunnitteluun ja ovat tässä mielessä lähtökohtaisesti opettajalähtöisiä (aikuislähtöisiä). Sen sijaan kehkeytyvä opetussuunnitelmamalli perustuu opetusprosessiin, jolloin sisällöt määräytyvät teema- ja projektityöskentelyn aikana ja syntyvät vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Kaksi ensin mainittua opetussuunnitelmatyyppiä kirjoitetaan etukäteen, kun taas kehkeytyvä opetussuunnitelma voidaan kokonaisuudessaan kirjoittaa vasta kulloisenkin opetuskokonaisuuden jälkeen dokumentaatioon perustuvana toteutuneena opetussuunnitelmana. Eheyttävän opetuksen keskeisin sovellus on fröbeliläisestä traditiosta ja Aukusti Salon kokonaisopetuksesta juontuva keskusaihe, eheyttävä aihekokonaisuus, jonka tarkoituksena on keskittää opetettava asia ja lasten mielenkiinto yhteen aiheeseen. Aiheet valitaan lasten elämänpiirin, vuodenaikojen, kulttuurin eri muotojen, luonnon ilmiöiden ja rakennetun ympäristön mukaan. Perusopetuksen aihekokonaisuudet on esimerkki eheyttävän opetuksen nykyideasta. 3

4 Valtakunnallinen Esiopetuksen opetussuunnitelma (2010) antaa mahdollisuuden toteuttaa myös ainejakoista opetusta. Esiopetuksessa ainejakoisen opetussuunnitelman yhteydessä käytetään sisältöalueen käsitettä. Keskeisiä sisältöalueita ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luontotieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Kolmannessa opetussuunnitelmamallissa lähtökohtana ovat lasten kehkeytyvät intressit, jolloin voidaan puhua lapsilähtöisestä pedagogiikasta. Kehkeytyvässä opetuksessa opettajien tehtävänä on lasten intressien näkyväksi tekeminen havainnoimalla ja dokumentoimalla lasten toimintaa, leikkiä ja arjen askareita. Erilaiset opetussuunnitelmamallit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan käytännön pedagogisessa työssä ne lomittuvat ja/tai vuorottelevat eri tavoin. Keskusaiheiden rinnalla voidaan hyödyntää sisältöalueisiin perustuvaa pedagogista jakoa. Suunnittelussa voidaan siis nojautua keskusaiheisiin, mutta niiden rinnalla voidaan käyttää myös sisältöalueista lähtevää suunnittelua. Musiikille, liikunnalle, kuvalliselle ilmaisulle ja askartelulle voidaan esimerkiksi varata omat viikonpäivänsä. Lapsilähtöisissä projekteissa laadullista dokumentaatioaineistoa analysoimalla saadaan vastaus myös siihen, mitkä sisältöalueet ovat kulloisissakin projekteissa mukana. Sisältöalueet ovatkin luonnollinen osa pitkäkestoisia projekteja. Tällöin esimerkiksi kieli on mukana sekä ilmaisu- ja vuorovaikutustaitona että omana opetuksen sisältöalueena. 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTA AJATUS Perusopetuslain mukainen esiopetus on kaikille 6-vuotiaille tarkoitettua maksutonta toimintaa. Esiopetuksen päivittäinen toiminta perustuu perusopetuslain mukaiseen esiopetuksen opetussuunnitelmaan ja lapsikohtaisiin yksilöllisiin tavoitteisiin. Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista opetusta ja kasvatusta, jonka tavoitteena on vahvistaa lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä ja tukea lapsen oppimisvalmiuksien vahvistumista. Esiopetuksen tehtävänä on myös oppimisvaikeuksien ehkäiseminen ja varhainen havaitseminen. Esiopetus osana varhaiskasvatusta ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta sisällöllisesti johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Oppiminen on konkreettista ja kokonaisvaltaista. Opittava asia toistuu eri sisältöalueilla. Esiopetusvuoden lopussa lapsi saa todistuksen osallistumisesta esiopetukseen kuluneen lukuvuoden aikana. 4

5 3. ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöön kuuluvat sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen ympäristö. Turvallinen ja sensitiivinen kasvatusyhteisö tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista. Lapsi tekee havaintoja, pohtii ja löytää ratkaisuja erilaisiin asioihin. Hän leikkii, oppii ja tutkii omassa vertaisryhmässään vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Hyvässä oppimisympäristössä on kiireetön, avoin ja rohkaiseva kasvatusilmapiiri. Fyysinen oppimisympäristö on monipuolinen ja muunneltava. Leikkiin ja toimintaan tarvittavat materiaalit ovat lapsen saatavilla. Oppimisympäristö ei rajoitu vain esiopetustilaan, vaan piha-aluetta ja ympäröivää luontoa hyödynnetään toiminnassa. Siihen kuuluvat myös lähiympäristö liikunta-alueineen. Jokaisella työyksiköllä on mahdollisuus kehittyä omaleimaiseksi ja profiloitua haluamallaan tavalla. Raisiossa esiopetusta annetaan päiväkodeissa sekä koulujen yhteydessä. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen kesken takaa lapselle joustavan ja turvallisen siirtymisen kouluun. Luontoryhmä Päiväkoti Kirsikan yhteydessä toimivan luontoryhmän esiopetus perustuu lapsen kokonaisvaltaiseen, koko keholla oppimiseen ja luontosuhteen luomiseen. Teema- ja projektityöskentelyn kautta lapsi oppii näkemään kokonaisuuksia ja ymmärtämään yhteyksiä. Oppimissuunnitelma seuraa vuodenaikoja niin metsä-, merenranta-, kuin kaupunkiympäristössäkin. Kaikki esiopetuksen osa-alueet huomioidaan ja esiopetus sisällytetään jokapäiväiseen ulkona olemiseen. 4. ESIOPETUKSEN TOIMINTATAVAT 4.1. Lapsilähtöinen toimintatapa Esiopetuksen lähtökohtana on lapsilähtöinen toimintatapa, joka perustuu lapsen haluun ja kykyyn oppia. Opettaja vastaa toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioimisesta. Lapsilähtöinen toiminta ottaa huomioon lapsen yksilöllisen kehitystason sekä lapsen omat toiveet ja kokemukset. Oppiminen perustuu avoimille vuorovaikutussuhteille. Lapselle annetaan mahdollisuus myönteisiin oppimiskokemuksiin. Lapsen ja hänen oppimisympäristönsä välinen vuorovaikutus on olennainen osa kasvatus- ja oppimistapahtumaa. Vuorovaikutussuhteiden tulee olla tasavertaisia, luottamuksellisia, 5

6 lasta tukevia ja kannustavia. Oppimisympäristö edistää vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Lapsi on arvokas mielipiteineen. Toimintaa suunnitellessa otetaan huomioon lasten toiveet kuunnellen aidosti ja havainnoiden lapsia. Lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä tuetaan esimerkiksi laatimalla jokaiselle lapselle henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Opettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaa yhteistyössä henkilöstön, kodin ja lasten kanssa Arkitoimintapedagogiikka Arkitoimintapedagogiikalla tarkoitetaan lapsen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteiden tietoista ja kokonaisvaltaista hyödyntämistä erilaisissa päiväkodin arkisissa tilanteissa. Näitä arkitoimintatilanteita ovat mm. ruokailu, hygienia-, pukemis- ja riisumistilanteet sekä päivälepo, ulkoilu ja erilaiset siirtymätilanteet. Aikuisilla on mahdollisuus tukea arkitoimintapedagogiikan avulla lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen edistymistä. Näin arkitoimintatilanteet korostuvat leikin ja erilaisten opetustuokioiden ohella merkittävinä lapsen ja aikuisen välisinä vuorovaikutustilanteina, joissa aikuisilla on mahdollisuus turvata lapselle mm. yksilöllisyyden huomioimista, omatoimisuuden vahvistumista, kokemuksellista oppimista ja lapsen ongelmaratkaisutaitojen kehittymistä. (Arki, Raision kaupungin päivähoidon arkitoimintapedagogiikka 1/2008) 4.3. Pienryhmätoiminta Pienryhmätoiminta ja sen kehittäminen esiopetuksen arjessa ovat muodostuneet koko Raision päivähoidon yhteiseksi haasteeksi. Pienryhmätoiminta on samanaikaistettua toimintaa ja siinä voi olla lapsia vähintään kaksi ja enintään noin kolmasosa koko esiopetusryhmästä. Pienryhmät voivat olla kiinteitä tai vaihtuvia. Pienryhmä toimintaa ohjaava aikuinen saattaa pysyä samana tai vaihtua toiminnan mukaan, miten kulloinkin nähdään tarkoituksenmukaisena. Pienryhmätoiminnan avulla tähdätään mm. vuorovaikutussuhteiden paranemiseen sekä lasten keskinäisissä suhteissa, kuin myös lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa. Pienryhmätoiminta mahdollistaa myös sen, että lapsi saa enemmän aikuisen aikaa ja voi tuoda esille omia vahvuuksiaan, mutta voi myös harjoitella taitojaan niillä osa-alueilla jotka vaativat vielä harjoitusta. Kun toimitaan pienryhmissä, lasten havainnointi helpottuu ja tarkentuu. Tämän lisäksi aikuiset pystyvät tutustumaan paremmin lapsiin ja luomaan läheisemmän ja 6

7 luottamuksellisemman suhteen heidän kanssaan. Pienryhmätoiminnan etuutena voidaan pitää myös työrauhan saavuttamista, kun mm. melutaso alenee huomattavasti toimittaessa pienemmissä ryhmissä. Varke työstää lukuvuoden aikana julkaisun pienryhmätyöskentelyhankkeesta Leikki Leikki on yksi esiopetuksen arvokkaimmista ja keskeisimmistä toimintamuodoista ja tärkeä opetuksen väline. Leikki on lapsen omia kokemuksia, tunteita, ajatuksia, iloa ja aktiivisuutta ympäröivästä maailmasta. Leikki kehittää lapsen ajattelua, mielikuvitusta, ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja keskittymistä. Samalla hänen minäkuvansa ja itsetuntonsa vahvistuvat. Lapsen kielelliset, matemaattiset ja liikunnalliset perustaidot kehittyvät ja lapsi oppii suunnittelemaan ja sopimaan asioita. Leikin jatkuvuus lisää lapsen keskittymiskykyä. Leikin kautta hän purkaa tunteitaan ja harjoittelee sosiaalisia vuorovaikutussuhteita. Leikin avulla lapsi käsittelee hänelle vaikeita ja pelottaviakin asioita. Leikin kautta lapsi käsittelee ja jäsentää uutta tietoa suhteessa kokemuksiinsa sekä sijoittaa sen osaksi aikaisemmin oppimaansa. Aikuisen tehtävänä on antaa lapselle riittävästi aikaa ja tilaa leikin toteuttamiselle. Omaehtoisessa leikissä lapsi itse kehittää aiheen ja sisällön. Aikuiselle lapsen leikki antaa arvokasta tietoa lapsen kehityksestä ja elämäntilanteesta. Tätä tärkeää tietoa voidaan hyödyntää esiopetuksen suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. 5. ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Yhteistyö kodin kanssa luo pohjan kasvamiselle ja oppimiselle. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa. Aktiivinen oppiminen tapahtuu lapsen omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta. Leikin kautta oppiminen on keskeistä. Lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen. Hän uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. Hän oppii perustietoja, taitoja ja valmiuksia ikänsä ja kehitystasonsa mukaan. Lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät ja hän on tietoinen oppimisestaan. Lapsi arvioi itseään yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Hän osaa suhtautua kriittisesti näkemäänsä, 7

8 kuulemaansa ja kokemaansa. Lapsi sietää pettymyksiä ja osaa käsitellä erilaisia tunteita. Lapselle annetaan tietoja ja taitoja selviytyä muuttuvassa ympäristössä ja erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Kasvamiselle ja oppimiselle luodaan kiireetön ilmapiiri. Lapsi sisäistää hyvät tavat, ymmärtää niiden merkityksen osana arkipäivää ja osaa ottaa toiset ihmiset huomioon. Lapsi kasvaa vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi ja on valmis auttamaan muita. Hän ymmärtää oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan. Lasta ohjataan kunnioittamaan elämää, ja hyväksymään erilaisuutta, nauttimaan luonnosta, huolehtimaan lähiympäristöstään ja ymmärtämään oman toimintansa vaikutuksia. Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän tutustuu eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin. 6. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET JA PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Esiopetus perustuu opetuksen eheyttämiseen, jossa opetus muodostuu kokonaisuuksista. Nämä liittyvät lapsen elämänpiiriin sekä lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Eheytetyssä opetuksessa lapset osallistuvat aktiivisesti oppimisprosessin suunnitteluun, toteutukseen ja oman oppimisensa arviointiin. Eheyttävän opetuksen edellytyksenä on opettajan tietoisuus oppiaineiden sisällöistä, joita käsitellään teematyöskentelyn ja projektien yhteydessä Terveys ja hyvinvointi Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Lasta autetaan tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön antamalla myönteisiä kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti omassa lähiympäristössään. Lasta opetetaan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. 8

9 6.2. Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa. Lasta ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Kehontuntemus - kehon osien nimeäminen - erilaiset aistitoiminnot - liikkeiden nimeäminen Perusliikkeet - käveleminen - juokseminen - hyppääminen - kieriminen - pyöriminen - ryömiminen - kiipeäminen - heittäminen - kiinniottaminen - potkiminen - pompottaminen Liikuntalajit - satu- ja mielikuvaliikunta - tanssi - musiikkiliikunta - luistelu - hiihto - uinti - yleisurheilu - joukkuepelit 6.3. Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun väline. Mitä enemmän lapsi ymmärtää käsitteitä ja niiden yhteyksiä, sitä paremmin hän pystyy käsitteelliseen ajatteluun. Kieli antaa välineitä itseilmaisuun. Se on kommunikoinnin väline ja sillä on tärkeä merkitys ihmissuhde- ja yhteistyötaitojen kehittymisessä sekä minäkuvan vahvistumisessa. Äidinkielen omaksuminen antaa juuret omaan kulttuuriin. Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on tullut itse kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Lasten erilaiset tiedot ja taidot otetaan huomioon järjestämällä avoin 9

10 oppimisympäristö, jossa kukin lapsi voi tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytystensä mukaisesti. Yhteistyö- ja kommunikaatiotaitojen kehittäminen - luottamuksen - muiden aikaansaaminen huomioonottaminen ja kuunteleminen, oman vuoron odottaminen - vastuuntunnon lisääminen -tunteiden ilmaisu Puheen ymmärtäminen ja tuottaminen - puheen ymmärtäminen - kuullun kertomuksen ja toimiminen sen ymmärtäminen ja mukaan jäsentäminen - kerronnan ja keskustelemisen sekä puheilmaisun kehittäminen - monipuolisen kielen kehittäminen Muistin harjoittaminen - kuulomuistin kehittäminen - visuaalisen muistin kehittäminen Käsite- ja sanavaraston kehittäminen - kokoa, suuntaa ja - vertailumuotojen paikkaa ilmaisevien oppiminen käsitteiden oppiminen - abstraktien käsitteiden ymmärtäminen - yläkäsitteiden oppiminen Ajattelun kehittäminen - syy- seuraussuhde - kriittisen ajattelun kehittäminen - lajitteleminen eri ominaisuuksien mukaan - johdonmukaisen järjestyksen havaitseminen Lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät taidot - kielellisen tietoisuuden - kirjainten ja äänteiden edistäminen tunnistaminen - kuvalukeminen - sanojen - leikkikirjoittaminen kokonaisvaltainen hahmottaminen - mekaaninen/ motorinen harjoittaminen Tutustuminen monipuolisesti kirjoitettuun kieleen - erilaisten tekstien: -lastenkirjallisuuden satujen, runojen, lorujen, klassikoihin tutustuminen tietotekstin kuunteleminen -kirjastoon tutustuminen - oman tarinan tuottaminen 10

11 6.4 Matematiikka Esiopetuksen tavoitteena on luoda pohja matemaattisen ajattelun kehittymiselle, sekä herättää lapsen kiinnostus matematiikkaan leikin ja arkipäivän toiminnan kautta. Matematiikkaan liittyvät keskeisesti ajattelu, muisti, havainnointi, ongelmanratkaisu ja oivaltaminen. Havainnoimalla, mittaamalla, luokittelemalla ja sarjoittamalla lapsi oppii matematiikan perusteita. On tärkeää luoda innostava oppimisympäristö, jossa lapsella on aktiivinen rooli oppia matematiikkaa eri aistiensa avulla. Tämä tukee käsitteiden oppimista ja luovaa ongelmanratkaisua, sekä antaa myönteisiä kokemuksia matematiikasta. Hahmottaminen - lapsen hahmottamiskyvyn ja symmetriatajun kehittäminen Luokittelu - luokitteleminen värin, muodon, koon, käyttötarkoituksen tms. perusteella - erojen ja yhtäläisyyksien löytäminen tutkittavista asioista ja esineistä Numeron ja lukumäärän vastaavuus - lukualue lukumäärät, numerot lukujen symboleina, järjestyssuhteet ja lukujonot Laskutoimitukset - matematiikan monipuolisuuden ja arkielämään liittymisen ymmärtäminen - yhteen- ja vähennyslaskut pienillä luvuilla Geometria - perusmuotojen tunnistaminen - kolmiulotteisuuden hahmottaminen Mitat Avaruudelliset ja mittaaminen käsitteet - - vertailu sijaintia osoittavien käsitteiden - ymmärtäminen massa - pituus - tilavuus - aika Raha rahojen tunnistaminen - rahan arvon tutkiminen Tilastot - luetteloiden, tilastojen ja niistä laadittujen kuvaajien eli diagrammien tutkiminen 11

12 6.4. Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto auttaa lasta ymmärtämään ympäristöään, tukee ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Myönteisen ympäristösuhteen kehittymisen yhtenä edellytyksenä on, että lapsi kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Lapsen ympäristöopiskelu tukeutuu tutkivaan, kokeilevaan ja havainnoivaan lähestymistapaan ja näiden pohjalta johtopäätösten tekoon sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen. Esiopetusryhmät noudattavat toiminnassaan kestävän kehityksen ohjelmaa mahdollisuuksien mukaan. Teemat suunnitellaan siten, että ne tarjoavat lapselle mahdollisuuden rakentaa maailmankuvaa sekä hankkia arkielämän ymmärtämistä edistäviä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Ihminen ja hänen suhteensa ympäristöön - omaan lähiympäristöön - ympäristön kauneuden tutustuminen elämyksien ja viihtyisyyden ja kokemuksien avulla vaaliminen - lähiympäristössä - oman toimintansa liikkuminen ja vaikutuksen liikennesääntöjen huomaaminen noudattaminen - sosiaalisen ympäristön jäsenenä toimiminen - omaan kulttuuriin ja sen tapoihin tutustuminen -erilaisten ihmisten ja kulttuurien arvostaminen Eliöt ja niiden elinympäristö - elollinen ja eloton luonto - luonnon monimuotoisuuden havainnoiminen lähiympäristössä Maa ja avaruus - vuodenaikojen ja vuorokauden vaihtelun havainnoiminen - erilaisten ihmisten ja kulttuurien tutkiminen Aine ja energia - tutkiminen ja kokeilujen tekeminen 12

13 6.5. Taide ja kulttuuri Esiopetuksessa musiikilla ja taidekokemuksilla on merkittävä rooli lapsen emotionaalisen, taidollisen ja tiedollisen kehityksen tukijana. Lapsille järjestetään mahdollisuuksia erilaisiin taidekokemuksiin ja nautintoihin ja niistä keskustelemisiin. Leikin sekä tutkivan ja kokeilevan taiteellisen toiminnan avulla lapsi etsii tietoa itsestään sekä ympäröivän maailman tapahtumista ja ilmiöistä. Häntä ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn ja arvostamaan niin omaa kuin muiden työtä. Kuvaamataito Kuvataide kehittää myönteistä asennetta taiteeseen, kulttuuriin ja ympäröivään esteettiseen maailmaan sekä rikastuttaa elämysmaailmaa. Keskeisiä tavoitealueita ovat visuaalisen ympäristön ymmärtäminen sekä kuvallisen ilmaisun kehittäminen. Tavoitteena on keksivä, tutkiva ja kokeileva lapsi. Kuvataiteen eri alueisiin tutustuminen, niistä nauttiminen ja niiden tuottaminen lisäävät lapsen itsetuntemusta ja luottamusta. Havaintojen tekeminen, katseleminen ja tutkiminen - ihminen - mittasuhteet - esineet - valo ja varjo - luonto - taidenäyttelyt Kuvan tuottaminen - perustekniikat, materiaalit ja välineet - ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen - kertominen kuvan avulla - oma kuva Elävä viiva - liikkeen ja rytmin kuvaaminen - piste - viivan luonne - ääriviiva Värioppi - pää- ja välivärit - lämpimät ja kylmät värit - värit ja tunnelma - tummuusasteet Tilan kuvaaminen - perspektiivin tutkiminen - lähellä kaukana - tilan täyttäminen - rakentelu - symmetrisyys - järjestys 13

14 Muodot - geometriset perusmuodot - luonnon muodot - kolmiuloitteisuus Kuvallinen tiedottaminen - kutsukortit - esitteet ja julisteet - tarinan kuvittaminen - valokuvat Käsityö Käsityökasvatus toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta ja luo valmiuksia selviytyä muuttuvassa maailmassa. Käsityö tyydyttää lapsen luontaista toiminnan tarvetta. Lapsi harjoittelee keskittymistä ja kuuntelemista sekä annettujen toimintaohjeiden vastaanottamista. Lisäksi lapsi harjoittelee ohjeiden muistamista ja niiden mukaan toimimista. Työskentely voidaan jakaa askarteluun sekä tekstiili- ja tekniseen työhön. Askartelu - repiminen - värittäminen - leikkaaminen - liimaaminen - muovaileminen - taitteleminen - rakenteleminen - purkaminen - sommitteleminen Tekstiilityö - pujottaminen - ompeleminen - punominen - palmikoiminen - solmiminen - langan käsitteleminen - kankaan käsitteleminen Tekninen työ - mittaaminen ja merkitseminen - liimaaminen - maalaaminen - lakkaaminen - naulaaminen - sahaaminen - hiominen - ruuvaaminen - tekninen rakenteleminen 14

15 Musiikki Musiikkikasvatus on hyvin monipuolinen ja erilaisia taitoja rikastuttava alue. Musiikin perustana on hiljaisuus ja kuuntelemisen taito. Rytmiikka on keskeinen musiikin osa- alue, joka tukee kehitystä ja kasvamista muillakin taitoalueilla. Musiikin opetus etenee loruista ja lauluista kehosoittimiin, siitä liikkeeseen, sitten soittimiin ja lopulta esittämiseen. Tavoitteena on kokonaisvaltainen musiikista nauttiminen kuuntelemalla ja osallistumalla musiikin tekemiseen. Musiikkikasvatuksella tulee olla olemassa olevaa lastenkulttuuria säilyttävä tehtävä. Kuunteleminen - hiljaisuus - oman äänen kuunteleminen - äänien erotteleminen - musiikkiesitykset ja konsertit Lorut, laulut ja kansanperinne - äänen tuottaminen ja - rytmitajun käyttäminen harjoittaminen - erilaiset laulutavat Rytmiikka - perusrytmi - melodia- ja sanarytmi - rytmitavut ja aika-arvot - tauot Soittaminen - perussyke - melodiarytmi - vapaa improvisointi - yksin- yhdessä - kaiku Luova ilmaisu - musiikkiliikunta - improvisointi - rentoutuminen, sisäinen kuuntelu 6.6. Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Se lähtee lapsen itsetunnon kehittymisestä ja laajenee ryhmän jäsenten sosiaalisiin taitoihin ja elinympäristöön. Eettisen kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsesta vastuuntuntoinen, myönteinen ja tasapainoinen ihminen, joka arvostaa sekä itseään että muita ihmisiä. Hän erottaa hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän. Hän kunnioittaa perusarvoja: rakkautta, hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Lisäksi hän arvostaa ja kunnioittaa lähiympäristöään ja omaa kulttuuriaan sekä muita kulttuureja ja tapoja. 15

16 Kulttuuriseen katsomuskatsomuskasvatukseen liittyy lapsen kuulluksi tuleminen katsomuksellisissa elämänkysymyksissä, ja mahdollisuus tutustua oman ja muiden ryhmässä olevien lasten uskontoihin, sekä oman kotiseudun kulttuuri- ja luonnonperintöön tutustuminen. - hyvä paha, oikein väärin - rehellisyys - anteeksi pyytäminen, antaminen ja saaminen - suvaitsevaisuus, erilaisuuden kunnioittaminen, vähemmistöjen hyväksyminen - empaattisuuteen kasvattaminen - ihmisoikeudet - elämän ja ihmisyyden kunnioittaminen, oikeus koskemattomuuteen - käyttäytymisen syiden ja seurausten ymmärtäminen - inhimillisyys, oman käyttäytymisen hallinta - lähimmäisen rakkaus ja auttamisen taito - ihmisen ja luonnon suhde - Kulttuuriperinnön vahvistaminen ja eri kulttuurien arvostaminen 6.7. Uskontokasvatus Huoltaja päättää lapsen osallistumisesta uskontokasvatukseen. Esiopetuksen uskontokasvatus on enemmistön (luterilaisuus) mukaista. Muihin uskontokuntiin kuuluvien uskontokasvatukseen osallistumisesta sovitaan kunkin lapsen huoltajien kanssa erikseen. Uskontokasvatuksessa annetaan lapselle mahdollisuus tutustua kirkollisiin juhlapyhiin ja oman uskonnon keskeisiin sisältöihin, sekä pohtia ja keskustella uskonnollisista kysymyksistä. Uskontokasvatusta toteutetaan yhdessä seurakunnan kanssa. - kirkolliset juhlat ja perhejuhlat - seurakunnan järjestämää pikkukirkkotoimintaa (merkkaa lähde!) - mahdollisuus pohtia uskonnollisia kysymyksiä - hiljentyminen 16

17 7. MONIKULTTUURISTEN LASTEN KIELENKEHITYKSEN TUKEMINEN Vuoden 2011 alussa Raisiossa on noin 750 äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia. Suurimmat ryhmät ovat bosnian- ja albaniankieliset. Raisiossa asuvista perheistä hyvin monet ovat jo toisen polven maahanmuuttajia ja perheiden lapset ovat syntyneet Suomessa. Perheet ovat taustoiltaan ja kulttuureiltaan erilaisia mutta heitä yhdistää kuitenkin yksi yhteinen asia, perheessä on aina vallitsevana enemmän kuin yksi kieli ja kulttuuri. Tämä on asia, joka tulee tiedostaa tehtäessä yhteistyötä perheiden kanssa. Monikulttuurisen lapsen kielen oppiminen tapahtuu ensisijaisesti päivähoidon arkirutiineissa. Henkilökunnan käyttöön on tehty Monikulttuurisuuden käsikirja, jonka tarkoituksena on antaa työkaluja monikulttuuristen lasten ja perheiden kanssa työskentelyyn. Käsikirjan tehtävänä on yhtenäistää käytäntöjä varhaiskasvatuksessa, antaa tietoja ja käytännön esimerkkejä siitä kuinka auttaa monikulttuuristaustaisia lapsia ja perheitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Lapsen aloittaessa päivähoidon on tärkeää kertoa vanhemmille suomalaisen varhaiskasvatuksen periaatteista ja käytännöistä. Lapselle annetaan mahdollisuus perheessä vallitsevan kulttuurin sekä suomalaisen kulttuurin parhaaseen mahdolliseen yhteensovittamiseen. Näin luodaan pohja myös toimivalle kasvatuskumppanuudelle. Käsikirja sisältää käytännön työtapoja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle sekä erilaisia mittareita ja seurantakaavakkeita lapsen kasvun- ja kehityksen tueksi. Oppimisen ja kehityksen tukeminen Minäkuvan tukeminen ja vahvistaminen on pohjana lapsen oppimiselle ja kehitykselle. Lapsen oma kieli ja kulttuuri ovat tärkeitä elementtejä lapsen minäkuvan positiiviselle kehitykselle. Ryhmän toiminta suunnitellaan siten, että se tukee myös monikulttuurisen lapsen oppimista. Suomen kielen opettaminen tulee muistaa kaikissa tilanteissa. Pienten lasten ryhmässä suomen kieli opitaan osana jokapäiväistä toimintaa. Lasten taitoja ja suomen kielen oppimista havainnoidaan säännöllisesti päivän eri tilanteissa ja eri metodein. Tärkein havainnointimuoto on arkihavainnointi. Arvioinnissa on hyvä tarkkailla aina sekä puheen ymmärtämistä että tuottamista. Suomen kielen edistymistä tuetaan pienryhmäopetuksessa ja S2- ryhmissä, jolloin vertaisryhmä tukee lapsen kielen harjoittelua. Lapsilla on yksilöllisiä 17

18 eroavaisuuksia oppimisessa. Useimmilla hiljainen kausi alussa voi olla jopa puoli vuotta. Lapset kuitenkin koko ajan kuuntelevat aktiivisesti ja rakentavat kielijärjestelmää. Näiden lasten oppimista tukee yksilöllinen huomioiminen. Lasten tie kohti toimivaa kaksikielisyyttä kulkee monien virheiden kautta. 8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI JA TUKIMUODOT Varhaiserityiskasvatus on osa yleistä päivähoitojärjestelmää, jonka perustana on yleinen varhaiskasvatus sisältöineen ja menetelmineen. Fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö tukipalveluineen järjestetään siten, että lapsi voi osallistua lähipäiväkotinsa esiopetukseen. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Esiopetuksen erityisopetus järjestetään siten, että lapsen käytännön taidot ja oppimisvalmiudet kehittyvät, jotta hän kokee oppimisen iloa ja selviytyy myös koulussa ja myöhemmässä elämässä. Luvussa 8 kuvataan kasvun ja oppimisen tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Kasvun ja oppimisen tuen tasot ovat: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sekä eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Tämä kokonaisuus on perustana kunnan opetussuunnitelman laadinnalle sekä kasvun ja oppimisen tuen käytännön toteuttamiselle. Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat esiopetusryhmän ja kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä lapsien yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää esiopetuksen henkilöstön aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja avointa keskustelua. Kasvatuskumppanuuden lähtökohtana on eri 18

19 osapuolien keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Tuen kolme tasoa Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tuen tulee muodostaa suunnitelmallinen jatkumo. Esiopetusyksikön johtajalla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen esiopetusryhmään tai muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Tuen jatkumisesta tulee huolehtia lapsen siirtyessä esiopetusryhmästä toiseen. Tärkeää on lapsen osallisuuden tukeminen. Lapsi tarvitsee kokemuksia vaikuttamisesta, omatoimisuuden harjoittelusta ja vastuuseen kasvamisesta. Lapselle on merkityksellistä olla sellaisten aikuisten kasvatettavana, jotka kunnioittavat ja kuuntelevat häntä ja jaksavat yhä uudelleen kiinnostua hänen maailmastaan. Lapsella on oikeus iloita itsestään ja tulla huomioiduksi. Lapsen osallisuus on myös oppimista aikuisen turvassa ja maailman yhteistä tulkitsemista aikuisen kanssa. 19

20 YHTEISTYÖ LAPSEN JA HUOLTAJAN KANSSA KOLLEGIAALINEN YHTEISTYÖ Alla olevassa kuviossa kuvataan kolmiportaisen tuen prosessi. YLEINEN TUKI Tehdään jotakin toisin Jokaiselle lapselle tarpeen mukaan annettava tuki Päävastuu tuen antamisesta on opettajalla Annettu tuki kirjataan muistiin Arviointi ja seuranta: tehoaako ja mikä? OPPIMISSUUNNITELMA Mahdollisuus lisää suunnitelmallisuutta Havainnointilomake voi olla apuna PEDAGOGINEN ARVIO Tehdään, kun yleinen tuki ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Opettajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja laativat TEHOSTETTU TUKI Tehdään enemmän toisin Käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä Säännöllistä tukea ja useita eri tukimuotoja Annettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan OPPIMISSUUNNITELMA Laaditaan tehostetun tuen piirissä olevalle lapselle PEDAGOGINEN SELVITYS Tehdään kun tehostettu tuki ei riitä Opettajat laativat yhdessä Tarvittaessa asiantuntijalausuntoja Käsitellään oppilashuoltoryhmässä ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS Sivistysjohtajan päätös Päätös tarkistetaan 2. luokan jälkeen ja 6. luokan syksyllä Päätös erityisen tuen lopettamisesta, mikäli todetaan, että erityisen tuen tarvetta ei ole. ERITYINEN TUKI Tehdään intensiivisesti toisin Lähiesikoulussa, luontaisessa opetusryhmässä HOJKS Pedagoginen asiakirja Tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa 20

21 8.1. Yleinen tuki Laadukas esiopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina esiopetuksen työpäivinä on jokaisen lapsen oikeus. Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun varhaiskasvatuksen henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Seuraavassa listassa on raisiolaisia tukimuotoja yleiseen tukeen - pienryhmätoiminta - eriyttäminen (sisällöllinen) - struktuuri ja päiväjärjestys - apuvälineet - S 2 opetus - tulkkipalvelut - avustajapalvelut ryhmälle - kasvatuskumppanuus -lapsen kehityskeskustelut -havainnointilomakekeskustelut esiopetussuunnitelma oppimissuunnitelma - erilaiset mittarit ja barometrit - kontekstianalyysi - varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut - konsultaatio - keskusteluihin osallistuminen - oppimateriaalit ja kirjallisuus - oppimisympäristön tarkastelu - yhteistyö ryhmän henkilökunnan kanssa - vanhempainillat - kouluvalmiuden arviointi ( ryhmätutkimus) - yhteistyö koulun kanssa - oppilashuollon tuki -moniammatillinen yhteistyö - neuvola - täydentävä päivähoito ja esiopetus ovat samassa paikassa -kokonaisvaltainen tuki - Tiedonsiirtolomake esiopetuksesta kouluun 8.2. Tehostettu tuki Jos yleinen tuki ei riitä, tarvitaan tehostettua tukea. Tehostettua tukea varten pitää tehdä pedagoginen arvio. Sen tekee ryhmän opettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Arvio käydään läpi huoltajaen kanssa ja sovitaan aika, jolloin laaditaan lapsen oppimissuunnitelma. Pedagogisessa arviossa tulee kuvata: 21

22 - lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään perusopetuslaissa :ssä 31 A. Tämän käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänelle laadittavaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tehostettua tukea varten laadittavan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät ja työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - yhteistyön toteuttaminen huoltajan ja lapsen kanssa, huoltajan tarjoama tuki - lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja o kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa - lapsen edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet 22

23 Seuraavassa listassa on Raisiolaisia tukimuotoja tehostettuun tukeen - ryhmien muodostaminen - tiivis yhteistyö koulun erityisopettajan kanssa -nivelvaiheen suunnittelu koulun antama tuki -yhteistyö alkuopettajien kanssa - Tiedonsiirtolomake esiopetuksesta kouluun - tulkkipalvelut - suunnitelmallisempi erityisopettajan tuki - havainnointi ja systemaattinen dokumentointi - tavoitteellinen pienryhmä- ja yksilötyöskentely, esim. koritehtävät - moniammatillinen yhteistyö: kehne, perhen:la, eril. terapeutit - tukiviittomat, muu vaihtoehtoinen kommunikaatio - apuvälineet, oppimisympäristön muokkaaminen - ryhmän pienennys - Avustajapalvelut (ryhmäavustaja) Mitä jos tehostettu tuki ei riitä? Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lapsen huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten esiopetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii - lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä - moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta sekä lapsen kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan - lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea. 23

24 Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti lähipäiväkodissa tai -koulussa. Erityisen tuen tukitoimena järjestettävä erityisopetus voidaan järjestää osa-aikaisen erityisopetuksen tai erityisopetuksen pienryhmässä tai kokonaan erityisopetuksen opetusryhmässä. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Päätöksen erityisestä tuesta tekee sivistysjohtaja Erityinen tuki oppilashuollon tuki kuljetuspalvelut tarvittaessa henkilökohtainen - tai ryhmäavustaja integroidut erityisryhmät yksilöopetus tiivis yhteistyö huoltajien kanssa moniammatillinen yhteistyö oppimateriaalit tulkkipalvelut vaihtoehtoinen kommunikaatio, esim. pistekirjoituksen alkeet, kommunikaatiokansio apuvälineet eriyttäminen ja yksilöllinen ohjaaminen 8.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Lapsen opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä huoltajan kanssa. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentelytaitoihin, sosioemotionaalisiin taitoihin o sekä motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen o itsearviointi - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, o oppimateriaalit ja muu tuki 24

25 - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut - erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, o muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalvelujen järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet 8.5. Oppilashuoltoryhmät Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Esiopetuksen oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko yhteisön ja esiopetusryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että lapsen yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon esiopetuksen arjessa. Päiväkotikohtaiset oppilashuoltoryhmät - käsittelevät tehostetun tuen toimet kun niitä ilmenee - jäseninä pk:n johtaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, kyseisen lapsen ryhmän opettaja, kummiterveydenhoitaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Läsnä ovat vain ne, joiden työhön lapsen asiat suoranaisesti liittyvät - kirjaavat ja vievät asiat varhaiserityiskasvatuksen koordinaattorille, joka kerää tiedon - lapsen nivelvaiheen ratkaisuja pitää suunnitella koko toimikauden - tiedonsiirtokeskusteluja koulun kanssa tulee jatkaa Kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä - kokoontuu kaksi kertaa keväällä ja kaksi kertaa syksyllä sekä tarvittaessa - kokoonkutsujana ja puheenjohtajana varhaiserityiskasvatuksen koordinaattori: jäseninä varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja tarpeen mukaan päiväkodin johtaja Satu Ojala ja päivähoidon johtaja Päivi Rantanen. Työryhmää täydennetään moniammatillisilla asiantuntijoilla. Koulupuolen edustus olisi hyvä olla ainakin keväällä - kerää ja kartoittaa tuen tarvitsijoiden määrän ja sijoittumisen koko kunnan alueella. 25

26 - arvioi keväällä ryhmiä muodostettaessa lasten saaman tehostetun tai erityisen tuen vaikuttavuus: vieläkö tarvitaan, ovatko tukitoimet tehonneet - kantaa vastuun siitä, että tuki kohdistuu oikein: avustajien sijoittuminen, integroitujen ryhmien lapsivalinnat 9. YHTEISTYÖ 9.1. Yhteistyö kodin kanssa, kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuuden keskeisiä periaatteita ovat kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogisuus. Vanhemman tietämys oman lapsensa asiantuntijana ja toisaalta työntekijöitten tiedollinen asiantuntijuus tulisi sovittaa rinnakkain täydentämään toisiaan. Lähtökohtana on esiopetuksen ja kodin yhteinen kasvatusvastuu lapsesta. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu oman lapsensa kasvatuksesta ja he tuntevat lapsensa parhaiten. Siksi yhteistyö esiopetuksen ja kodin välillä on ehdoton edellytys lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa kasvun ja kehityksen asiantuntijana lapsen yksilöllisiin kehitystarpeisiin. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus huoltajien kanssa lisää opettajan tuntemusta lapsesta ja auttaa esiopetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua esiopetuksen tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja lasten kanssa. Vastuu kodin kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on esiopetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen kunnioitus. Perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta otetaan huomioon. Tätä kautta luodaan pohjaa lapsen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille sekä edesautetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kodin ja esiopetuksen väliseen yhteistyöhön sisältyvät päivittäiset keskustelutuokiot, vanhempainillat sekä havainnointilomakkeen pohjalta laadittava lapsikohtainen oppimissuunnitelma. Yhteisten keskustelujen tarkoituksena on suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tukea lapsen tiedollista, taidollista sekä sosiaalista kehitystä myönteisessä ja kannustavassa hengessä Yhteistyö muiden tahojen kanssa, moniammatillinen yhteistyö Lapsi- ja asiakaslähtöinen varhaiskasvatus ja esiopetus toteutuu, kun jo suunnitteluvaiheessa kuunnellaan lapsiryhmän tarpeita sekä huoltajien odotuksia ja 26

27 toiveita. Päiväkodin lähiympäristön omaleimaisuus huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Erilaisia yhteistyötahoja ovat lähikoulu, perhepäivähoito, kulttuuritoimi, nuoriso- ja liikuntatoimi, seurakunta, kerho- ja harrastustoiminta ja eri vapaaehtoisjärjestöt. Tärkeitä verkostoyhteistyökumppaneita ovat mm. terveydenhoitaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, psykologi, sosiaali- ja perhetyöntekijä. Nämä ovat mahdollisia pyytää oppilashuoltoryhmään Yhteistyö perusopetuksen kanssa Päiväkodin ja koulun välistä yhteistyötä toteutetaan monin tavoin eri puolilla Raisiota. Päiväkodin ja lähikoulun opettajat tutustuvat molempien opetussuunnitelmiin ja käyttävät toistensa asiantuntijuutta niitä laadittaessa. Sama hallintokunta lisää mahdollisuuksia esija alkuopetuksen yhteisiin koulutustilaisuuksiin. Kouluun menevien lasten vanhemmille järjestetään toimintavuoden aikana yhteinen vanhempainilta, jossa on mukana lastentarhan- ja luokanopettajia sekä erityisopettajia. Tällöin huoltajatkin ovat selvillä päiväkodin ja koulun yhteistyöstä. Nivelvaiheen ryhmäjaoista käydään yhteisiä keskusteluja. Yhteistyö on sekä lasten että aikuisten vuorovaikutusta. Lähikoulun kanssa voidaan järjestää yhteisiä juhlia, urheilutapahtumia sekä yhteistoiminnallisia ryhmiä, joissa lastentarhan- ja luokanopettajat järjestävät yhdessä työpajoja. Lähikoulun alkuopetusluokkien kanssa voidaan myös järjestää kummitoimintaa. Kouluun menevät lapset voivat osallistua lähikoulun ensimmäisen tai toisen luokan oppitunneille ryhmissä. Samaan aikaan ryhmä koulun oppilaita vierailee päiväkodissa. Tavoitteena on tehdä luovaa yhteistyötä eri toimijoiden ideoiden ja mahdollisuuksien mukaan. 27

28 10. ARVIOINTI 10.1 Lapsen kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi Lapsen kehityksen ja oppimisen seurannassa peruslähtökohtina ovat ikäkaudenmukaiset tavoitteet ja henkilökohtainen oppimissuunnitelma (havainnointilomake). Oppimisen ohjaamisen ja seurannan suunnittelu perustuu lapsesta tehtävään havainnointiin ja arviointiin. Arvioidessaan lasta opettajan käytössä on erilaisia arviointimenetelmiä, jotka antavat suuntaviivoja lapsen lähtötasosta. Arviointimenetelmät liittyvät eri tiedonalojen perustaitoihin. Esimerkiksi lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen oleellisiin edellytyksiin kuuluu muun muassa äänne- erottelukyky ja tavuerottelukyky. Lapsen kehityksen seurannassa käytetään havainnointilomaketta. Havainnointilomakkeen avulla arvioidaan lapsen omatoimisuutta ja selviytymistä päivittäistoiminnoista, sosiaalisia taitoja, tunneilmaisua ja työskentelytaitoja, motoriikkaa, visuomotoriikkaa ja hahmotusta, kielellisiä valmiuksia, matemaattisia valmiuksia, loogista ajattelua ja päättelyä sekä lapsen käyttäytymistä oppimistilanteessa eli oppimisorientaatioita. Havainnointilomake on tarkoitettu henkilökunnan työvälineeksi. Mitä enemmän informaatiota havainnointilomake sisältää, sitä parempi apuväline se on myös lapsen kokonaiskehitystä ja kouluvalmiutta pohdittaessa. Kouluvalmiuden arviointia tehdään koko esiopetusvuoden ajan, jotta tuleva koulun aloitus tapahtuisi lapsen kehityksen kannalta mahdollisimman oikeaan aikaan ja oikean muotoisena. Riittävä ja säännöllinen informaatio antaa vanhemmille tukea koulumuodon päättämiseen. Lapsella on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen erityisopettajan tekemään kouluvalmiuden ryhmätutkimukseen. Ryhmätutkimuksesta ja havainnointilomakkeella saadun tiedon perusteella huoltajat kutsutaan keskustelemaan koulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Keskusteluun osallistuu myös koulupsykologi. Hyvänä käytäntönä on koettu, että myös koulun alku-/erityisopettaja on mukana keskusteluissa. Käytyjen keskustelujen pohjalta mietitään miten huoltajat, esiopetus ja koulu voivat yhdessä tukea lasta parhaalla mahdollisella tavalla. 28

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KASVU JATKUU PERUSOPETUSLAIN MUKAISESTA ESIOPETUKSESTA KOULUUN

KASVU JATKUU PERUSOPETUSLAIN MUKAISESTA ESIOPETUKSESTA KOULUUN KASVU JATKUU PERUSOPETUSLAIN MUKAISESTA ESIOPETUKSESTA KOULUUN RAISION KAUPUNKI 1/2011 Varhaiskasvatuksen kehittämistyötyhmä (varke) 1 1. JOHDANTO... 3 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTA AJATUS... 4 3. ESIOPETUKSEN

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun Hyvät esiopetusikäisen lapsen vanhemmat! Tämä tiedote kertoo esiopetuksen järjestämisen yleisistä periaatteista Ylöjärvellä. Jokaisella esiopetusta

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA KOULUTUSLAUTAKUNTA ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunta hyväksynyt 15.6.2011 65 1. ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISNÄKEMYKSET Esiopetuksen tehtävänä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT...3 TOIMINTA-AJATUS....3 ARVOT............3 2 VARHAISKASVATUKSEN

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNNAN ESI- OPETUSSUUNNITELMA

PELKOSENNIEMEN KUNNAN ESI- OPETUSSUUNNITELMA PELKOSENNIEMEN KUNNAN ESI- OPETUSSUUNNITELMA luonnos 29.4.2015 Sisällys 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET OPETUSHALLITUKSEN ASETTAMANA... 3 2 PELKOSENNIEMEN ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS... 3

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot