Sergey Boltramovich Grigory Dudarev Valentina Dyadina Hannu Hernesniemi Kirill Kirilenko. Uralin klusterit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sergey Boltramovich Grigory Dudarev Valentina Dyadina Hannu Hernesniemi Kirill Kirilenko. Uralin klusterit"

Transkriptio

1 Uralin klusterit Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 41/2008

2 Sergey Boltramovich Grigory Dudarev Valentina Dyadina Hannu Hernesniemi Kirill Kirilenko Uralin klusterit Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 41/2008

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Innovaatio 41/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sergey Boltramovich, Grigory Dudarev, Valentina Dyadina, Hannu Hernesniemi ja Kirill Kirilenko Julkaisuaika Joulukuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Uralin klusterit Tiivistelmä Länsi-Siperiassa sijaitseva Uralin federaatiopiiri on yksi maailman kaasun- ja öljyntuotannon keskuksista. Pohjoisosassa tuotetaan yli kaksi kolmannesta Venäjän öljystä ja 90 prosenttia luonnonkaasusta. Uralin seutu on myös Venäjän metallituotannon ja raskaan metalliteollisuuden ydinalueita. Koneteollisuus on 15 vuoden rappion jälkeen kääntynyt nousuun. Etelä-Uralin maaperä ja ilmasto ovat maataloustuotannolle erittäin suotuisia. Uralin seudun kasvu on ollut ripeää yli 8 prosenttia vuodessa koko 2000-luvun. Kasvu jatkuu huolimatta maailmantalouden lamasta, koska Venäjä tarvitsee Uralin öljystä, kaasusta ja metalleista saatavat vientitulot. Uralin alue on tuntematon ulkomaisille sijoittajille. Merkittävä osa sijoituksista on käytännössä ulkomaille virranneen venäläisen pääoman takaisinsijoituksia. Kansainväliset öljy-yhtiöt ovat suurimmat todelliset ulkomaiset sijoittajat. Öljyn ja kaasuntuotannon investoinnit ovat houkutelleet ulkomaisia laitevalmistajia seudulle. Kansainväliset kauppaketjut ovat myös avanneet suurkaupunkeihin myymälöitä, koska Uralin seudulla on Venäjän federaatiopiireistä korkeimmat keskitulot, nopea kysynnän kasvu ja tarjonta puutteellista. Suomalaiset yritykset ovat havahtuneet Uralin mahdollisuuksista. Fortumin 2,1 mrd. euron sijoitus Uralin sähköntuotantoyhtiö TGC-10:een vei Uralin federaatiopiirin kerralla kärkeen suomalaissijoituksissa. Vuonna 2007 suomalaisten sijoitukset Venäjälle olivat noin 2,4 mrd. euroa, joista pääosa kohdistui Pietariin ja muualle Luoteis-Venäjälle sekä Moskovan metropoliin. Nyt suomalaissijoitukset Venäjällä ovat vähintään 4,5 mrd. euroa. Tarkkaa lukua on vaikea sanoa, koska viimeaikaisista sijoituksista ei ole tehty systemaattista kartoitusta. Uralin federaatiopiiri on yksi Venäjän seitsemästä federaatiopiiristä. Se rajoittuu lännessä Ural-vuoristoon ja Luoteis-Venäjään ja idässä Siperian federaatiopiiriin. Rajanaapureita ovat lännessä myös Volgan federaatiopiiri ja etelässä raaka-ainerikas Kazakstan. Pohjoisessa alue rajoittuu Pohjoiseen jäämereen. Uralin seudun pinta-ala on 1, 82 milj. km 2 eli 5,4-kertaa Suomen pinta-ala. Se kattaa 10,5 % Venäjästä. Seudulla asuu 12,2 miljoonaa asukasta eli 8,5 % Venäjän väestöstä. Uralin federaatiopiiriin kuuluu 6 hallintoaluetta. Väkirikkain on Sverdlovsk, jonka pääkaupunki Jekaterinburg on Uralin hallintokeskus. Teollistunutta Uralia edustaa myös Tšeljabinskin alue. Hanti-Mansin ja Jamalin Nenetsien autonomiset piirikunnat ovat Venäjän tuottoisimmat öljy- ja kaasualueet. Ne kuuluvat Tjumenin alueeseen, joka pääsee myös osallisiksi öljy- ja kaasutuloista. Maatalousvaltainen Kurgan on alueista pienin. Uralin seutu tuottaa 17 % Venäjän BKT:sta, eniten Keskisen Venäjän jälkeen. Kansantuote henkeä kohti on korkein federaatiopiireistä. Federaatiopiiri maksaa 20 % Venäjän veroista, mikä on yli kaksinkertaisesti väestöosuuteen nähden. Öljyn ja kaasuntuotanto ovat jatkossakin Uralin talouden selkäranka. Tuotantoa on mahdollista lisätä hintojen noustessa. Investoinnit pohjoisempana ja Karan merellä sijaitseviin uusiin lähteisiin ovat aiempaa kalliimpia. Metalleilla on vientikysynnän ohessa kasvavaa kysyntää kotimaassa, mutta saastuttavaa, tehotonta tuotantoa on uusittava. Metsäteollisuutta haluttaisiin kehittää, mihin Pohjoismaiden luokkaa olevat puuvarat antaisivat mahdollisuuden, mutta markkinat ovat kaukana. Ulkomaisen sijoittajan kannalta kiinnostavia aloja ovat kone- ja laiteteollisuus, rakennusmateriaaliteollisuus ja rakentaminen sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden suomat liiketoimintamahdollisuudet on syytä ottaa huomioon. Uralin seudun kehityksen haasteita ovat valtion tiukka ote öljystä ja kaasusta ja mahdollisesti metsäteollisuudesta, logistiikan järjestäminen harvaanasutulla, maastoltaan vaikealla alueella sekä osaavan työvoiman puute. Myös Venäjän tuleva WTO-jäsenyys muuttaa kilpailuasetelmia useilla toimialoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Innovaatio-osasto/Eero Jäntti, puh Asiasanat Venäjä, Uralin federaatiopiiri, alueet, klusterit, kilpailukyky ISSN Kokonaissivumäärä 216 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 36 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Esipuhe Uralin takainen Länsi-Siperia on avautunut suomalaisille yrityksille. Syyskuusta 2008 lähtien Helsingistä on päässyt suoralla lennolla kolme kertaa viikossa Jekaterinburgiin, Uralin federaatiopiirin pääkaupunkiin. Tämä lyhentää etäisyyden nopeasti kehittyvään alueeseen kolmeksi tunniksi. Toinen merkkipylväs on Fortumin tekemä sähköntuotantoyhtiö TGC-10:n osto. Se on kautta aikojen suurin suomalainen sijoitus Venäjälle, joka vetää mukanaan muitakin yrityksiä, koska siihen liittyy voimaloiden sekä sähkö- ja kaukolämpöverkkojen korjaus ja uudistusinvestointeja. Nämä ovat esimerkkejä siitä, mitä Suomen taloudellinen yhteistyö Länsi-Siperian alueiden kanssa voi olla. Uralin federaatiopiiri on Venäjän rikkainta seutua. Hanti-Mansi on Venäjän öljyntuotannon ykkösalue. Jamalin Nenetsian kaasuntuotanto on suurempaa kuin minkään muun Venäjän alueen. Yhdessä Tjumenin kanssa nämä muodostavat Länsi-Siperian öljy- ja kaasuvyöhykkeen, joka jatkuu Pohjoiselle jäämerelle. Sverdlovsk ja Tšeljabinsk puolestaan muodostavat Uralin alueen malmien tuotannon ja metallurgisen teollisuuden vyöhykkeen. Luonnonvaroille perustuva vauraus luo mahdollisuuksia muille teollisuudenaloille, kaupalle ja palveluksille sekä rakentamiselle ja kuljetuksille. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo pitkään kehittänyt yhteyksiä Uralin alueisiin edistääkseen taloudellista yhteistyötä. Sverdlovskin ja Jamalin Nenetsian kanssa TEM:llä on viralliset yhteistyösuhteet ja myös Hanti-Mansin kanssa on epävirallisemmin viritetty yhteistyötä. Seuraava tärkeä yhteistyötapahtuma ovat Suomi-päivät, jotka pidetään huhtikuun 2009 alussa Jekaterinburgissa. Sinne on lähdössä laaja suomalainen liikemiesvaltuuskunta ministerimme johdolla. Käsillä oleva tutkimus, joka on tehty TEM:n toimesta, esittelee laajasti Uralin seutua. Kirja on tietopaketti Uralin seudun alueiden talouksista sekä niiden johtavista klustereista suomalaisyritysten käyttöön. Näin kaikkien alueesta kiinnostuneiden yritysten ei erikseen tarvitse kerätä perustietoa, vaan ne voivat hyödyntää tutkimuksen tietoja omassa liiketoiminnassaan. Lukuisissa tapaamisissamme ja tutkimusryhmän vierailulla Uralin eri aluille on käynyt selville, että Uralin hallinnon ja talouselämän edustajat haluavat tehdä suomalaisten kanssa yhteistyötä monilla aloilla. Uralilla arvotetaan mm. suomalaista metsänkorjuun ja puunjalostuksen, kaivosten ja metallurgian sekä energiantuotannon ja -säästön teknologiaa. Suomalainen kylmiin olosuhteisiin viritetty rakennusosaaminen on myös arvossaan. Lisäksi logistiikan kehittäminen on mielenkiin-

5 toinen osa-alue. Suorin ja tehokkain kansainvälinen kuljetusyhteys Uralille luontevasti lähtee Suomesta. Kiitämme tutkimuksen tehnyttä venäläis-suomalaista tutkimusryhmää sekä työtä ohjannutta tukiryhmää arvokkaasta tietopaketista. Toivomme sen päätyvän ahkeraan käyttöön yrityksissä. Helsingissä, 6. lokakuuta 2008 Kaupallinen neuvos Eero Jäntti

6 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo... 7 Tiivistelmä Johdanto Uralin seudun asema Venäjän taloudessa Uralin seutu yksi Venäjän seitsemästä federaatiopiiristä Uralin federaatiopiirin alueet Hanti-Mansin AP Sverdlovskin alue Jamalin Nenetsien autonominen piirikunta Tjumenin alue Tšeljabinskin alue Kurganin alue Uralin alueen tärkeimmät talousklusterit Öljy- ja kaasuklusteri Öljyn- ja kaasunporaus Öljyn- ja kaasunjalostus Ulkomaiset yritykset Venäläiset palveluyritykset, laitevalmistajat, koulutuslaitokset ja innovaatiosektori Metallurgiaklusteri Musta metallurgia Värimetallurgia Ulkomaiset yritykset Metallikauppa ja romumetallin kerääminen Metallurgian laitteistot ja henkilöstön koulutus Koneenrakennusklusteri Öljyn- ja kaasuntuotannon sekä kaivosteollisuuden laitteiden valmistus

7 Rakennustoiminnan laitteiden valmistus Rautatielaitteiden valmistus Autonvalmistus Metalliteollisuuden laitteiden ja metallintyöstökoneiden valmistus Koneenrakennuksen muutamia muita segmenttejä Rakennusklusteri Rakentaminen Asuinrakentaminen Toimitilarakentaminen ja infrastruktuurirakentaminen Rakennusaineteollisuus Metsäklusteri Puunkorjuuteollisuus Puunjalostusteollisuus Maatalouden ja elintarviketeollisuuden klusteri Maatalous Elintarviketeollisuus Kulutustavaratuotteiden valmistuksen klusteri Kevyt teollisuus Parfyymi- ja kosmetiikkateollisuus Kulutuselektroniikka ja kodin sähkölaitteet Johtopäätökset Vähittäiskauppasektori Uralin seudun taloutta koskevan tutkimuksen keskeiset tulokset ja suositukset suomalaisille yrityksille Venäjä: talouskasvu ja lisääntyvä vakaus Uralin seutu investoijan näkökulmasta Uralin seudun kuusi aluetta Uralin seudun talouden klusterit: Mahdollisuudet ulkomaisille toimijoille mitä ja missä? Kuinka päästä Uralin seudun markkinoille? Lähteet Liite Tukiorganisaatioiden yhteystietoja Uralin seudusta kiinnostuneille yrityksille

8 Kuvaluettelo Kuva 1. Venäjän federaatiopiirit Kuva 2. UFP:n alueet ja kaupungit Kuva 3. UFP:n kuljetusinfrastruktuuri (lukuun ottamatta öljy- ja kaasuputkia).. 34 Kuva 4. BKT:n kasvu, prosenttia edellisvuoteen verrattuna Kuva 5. BKT taloussektoreittain v Kuva 6. Teollisuustuotanto sektoreittain v Kuva 7. Jalostusteollisuus aloittain v Kuva 8. UFP:n ulkomaankauppa v Kuva 9. Ulkomaiset investoinnit federaatiopiireittäin vuosina Kuva 10 Uralin seudun suurimpien kaupunkien ja Moskovan ja Pietarin keskimääräisten toimistotilavuokrien ja hotellihintojen vertailu Kuva 11. Uralin federaatiopiirin alueiden kansantuotteet Kuva 12. Hanti-Mansin autonomian piirikunta Kuva 13. Alueellisen kansantuotteen jakauma tuotantotoimialoittain v Kuva 14. Jalostava teollisuus aloittain v Kuva 15. Alueellisen kansantuotteen, vähittäiskaupan liikevaihdon ja pääomainvestointien kehitys Kuva 16. Sverdlovskin alue Kuva 17. Alueellisen kansantuotteen jakauma tuotannonaloittain v Kuva 18. Jalostava teollisuus aloittain v Kuva 19. Alueellisen kansantuotteen, vähittäiskaupan liikevaihdon ja pääomainvestointien kehitys Kuva 20. Jamalin Nenetsien autonominen piirikunta Kuva 21. Alueellisen kansantuotteen jakauma tuotannonaloittain v Kuva 22. Jalostava teollisuus aloittain v Kuva 23. Alueellisen kansantuotteen, vähittäiskaupan liikevaihdon ja pääomainvestointien kehitys Kuva 24. Tjumenin alue Kuva 25. Alueellisen kansantuotteen jakauma tuotannonaloittain v Kuva 26. Jalostava teollisuus aloittain v Kuva 27. Alueellisen kansantuotteen, vähittäiskaupan liikevaihdon ja pääomainvestointien kehitys Kuva 28. Tšeljabinskin etäisyys Moskovasta km Kuva 29. Alueellisen kansantuotteen jakauma tuotannonaloittain v Kuva 30. Jalostava teollisuus aloittain v Kuva 31. Alueellisen kansantuotteen, vähittäiskaupan liikevaihdon ja pääomainvestointien kehitys... 77

9 Kuva 32. Kurganin etäisyys Moskovasta km Kuva 33. Alueellisen kansantuotteen jakauma tuotannonaloittain v Kuva 34. Jalostava teollisuus aloittain v Kuva 35. Alueellisen kansantuotteen, vähittäiskaupan liikevaihdon ja pääomainvestointien kehitys Kuva 36. Osuudet teollisuuden kokonaistuotannosta, Kuva 37. Öljynporaus Kuva 38. Kaasunporaus Kuva 39. Suurimmat öljy- ja kaasuesiintymiset, tärkeimmät öljy- ja kaasuputket. 86 Kuva 40. Suurimmat öljyn- ja kaasunjalostuslaitokset Kuva 41. Venäjän öljyalan palvelumarkkinoiden rakenne vuonna Kuva 42. Uralin alueen osuus eri metallituotteiden valmistuksessa koko Venäjällä (%) Kuva 43. Uralin alueen suurimmat metallurgia-alan keskukset Kuva 44. Teräksen ja teräsputkien tuotanto Uralin federaatiopiirissä, tuhatta tonnia Kuva 45. Teräksen ja teräsputkien tuotanto alueittain v. 2006, tuhatta tonnia Kuva 46. Titaanin tuotanto Uralin federaatiopiirissä, tonnia Kuva 47. Sinkintuotanto Uralin federaatiopiirissä, tonnia Kuva 48. Kuparintuotanto Uralin federaatiopiirissä, tonnia Kuva 49. Raaka-alumiinin tuotanto Uralin federaatiopiirissä, tonnia Kuva 50. Uralin seudun suurimmat koneenrakennuskeskukset Kuva 51. Traktorien ja kaivinkoneiden valmistus Uralin seudulla, kpl Kuva 52. Metallia leikkaavien työkoneiden valmistus Uralin seudulla, kpl Kuva 53. Rakentamisen kasvu Uralin seudulla, milj. euroa Kuva 54. Rakentamisen kasvu Uralin seudulla, 1000 m Kuva 55. Rakentamisen kasvu Uralin seudulla alueittain, milj. euroa Kuva 56. Rakentaminen Uralin seudulla alueittain v Kuva 57. Hyvätasoiset varastotilat (m2 tuhatta asukasta kohti) Kuva 58. Uralin federaatiopiirin ikiroudn peittämät alueet ja vuodenaikojen keskilämpötilat Kuva 59. Sementin ja metallirakenteiden tuotanto Uralin seudulla Kuva 60. Metsävarat ja hyötypuun tuotanto vuonna Kuva 61. Uralin alueen puunjalostuskeskukset Kuva 62. Sahatavaran tuotanto Uralin alueella, tuhatta m Kuva 63. Vanerin tuotanto Uralin alueella, tuhatta m Kuva 64. Maatalous ja elintarviketeollisuus Uralin alueella Kuva 65. Maataloustuotteiden tuotanto Uralin alueella, milj. EUR

10 Kuva 66. Maataloustuotteiden tuotanto Uralin eri alueella, milj. EUR Kuva 67. Kokonaisviljasato Uralin alueella, milj. t Kuva 68. Kokonaisperunasato Uralin alueella, milj. t Kuva 69. Karjan määrä Uralin alueella, tuhatta eläintä Kuva 70. Lihantuotanto (mukaan lukien siipikarja) ja maidontuotanto, tuhatta tonnia Kuva 71. Peruselintarvikkeiden tuotanto, tuhatta tonnia/dekalitraa Kuva 72. Uralin seudun neuletuote- ja jalkinetuotanto Kuva 73. Uralin seudun neuletuote- ja jalkinetuotanto alueittain Kuva 74. Kalinan myynnin rakenne segmenteittäin v Kuva 75. Vähittäiskaupan kasvu Uralin seudulla, milj. euroa Kuva 76. Vähittäiskaupan arvo Uralin federaatiopiirissä alueittain v. 2006, milj. euroa Kuva 77. Keskikuukausiansiot alueittain, euroa Kuva 78. Uralin seudun väestön rahankäyttö, % tuloista Kuva 79. Kotitalouksien kulutuksen rakenne Uralin seudulla v Kuva 80. Uralin seudun kaupungeissa toimivia vähittäiskauppaketjuja v Taulukkoluettelo Taulukko 1. Venäjän federaatiopiirien BKT, väestö ja pinta-ala Taulukko 2. Uralin FP:n suurimmat kaupungit Taulukko 3. Kuljetusinfrastruktuurin kehittyneisyystasojen vertailuja Taulukko 4. UFP:n osuudet joidenkin kauppatavaroiden koko Venäjän tuotannosta v. 2006) Taulukko 5. UFP:n 40 suurinta yhtiötä v Taulukko 6. Elintasovertailu, vuosi Taulukko 7. Uralin federaatiopiirin alueiden kansantuotteet, väkiluvut ja pinta-alat Taulukko 8. Uralin federaatiopiirin alueiden investointipotentiaali vuosina Taulukko 9. Uralin federaatiopiirin alueiden investointiriskit vuosina Taulukko 10. Peruspääomasijoitukset Uralin federaatiopiirin alueilla, milj. EUR Taulukko 11. Ulkomaiset investoinnit Uralin seudulle, milj. EUR Taulukko 12. Hanti-Mansin autonomisen piirikunnan 10 suurinta yritystä v Taulukko 13. Sverdlovskin alueen 10 suurinta yritystä v Taulukko 14. Jamalin Nenetsien autonomisen piirikunnan 10 suurinta yritystä v

11 Taulukko 15. Tjumenin alueen 10 suurinta yritystä v Taulukko 16. Tšeljabinskin alueen 10 suurinta yritystä v Taulukko 17. Kurganin alueen 10 suurinta yritystä v Taulukko 18. Uralin federaatiopiirin öljyntuotanto alueittain, milj.tonnia Taulukko 19. Uralin federaatiopiirin maakaasuntuotanto alueittain, miljardia m Taulukko 20. Uralin alueen suurimmat öljy- ja kaasuyhtiöt Taulukko 21. Öljyn- ja kaasukondensaatinjalostamot Taulukko 22. Kaasunjalostamot Taulukko 23. Öljykemian laitokset Taulukko 24. Uralin alueen 15 suurinta metallurgia-alan yhtiötä Taulukko 25. Suurimmat teknilliset korkeakoulut Uralin alueella Taulukko 26. Uralin seudun 15 suurinta koneenrakennusyhtiötä vuonna Taulukko 27. Uralin seudun 15 suurinta rakennusalan yritystä Taulukko 28. Uralilaisia rakennusainevalmistajia Taulukko suurinta puunjalostusyritystä Taulukko 30. Uralin alueen 20 suurinta elintarviketeollisuuden yritystä Taulukko 31. Uralin seudun ompelutuoteteollisuuden johtavat yritykset Taulukko 32. Suurimmat ulkomaiset vähittäiskauppaketjut Uralin seudulla v Taulukko 33. Suurimmat paikalliset vähittäiskaupan alan yritykset Uralin seudulla Taulukko 34. Uudet toimitilat kolmessa suurkaupungissä, neliömetriä 1000 asukasta kohti Erikoisteemat Suomalaisyritysten toiminta Uralin seudulla Uudet venäläiset öljyn- ja kaasunjalostuksen kehittämisprojektit Uralin federaatiopiirin alueella Uralin metallimarkkinoilla kasvumahdollisuuksia Ikirouta-alueella rakentamisen erityispiirteitä IKEA Uralin alueella Uralin alueen leipomo- ja lihanjalostusala Vähittäiskaupan fuusiot ja yritysostot Uralin seudulla

12 13 Tiivistelmä Länsi-Siperiassa sijaitseva Uralin federaatiopiiri on yksi maailman kaasun ja öljyntuotannon keskuksista. Ikiroudan peittämässä pohjoisosassa tuotetaan yli kaksi kolmannesta Venäjän öljystä ja 90 prosenttia luonnonkaasusta. Uralin seutu on myös Venäjän metallituotannon ja raskaan metalliteollisuuden ydinalueita 300- vuotisine perinteineen. Koneteollisuus on 15 vuoden rappion jälkeen kääntynyt nousuun. Etelä-Uralin maaperä ja ilmasto ovat maataloustuotannolle erittäin suotuisat. Uralin seudun kasvu on ollut ripeää keskimäärin yli 8 prosenttia vuodessa koko 2000-luvun. Kasvu jatkuu huolimatta maailmantalouden lamasta, koska Venäjä tarvitsee Uralin öljystä, kaasusta ja metalleista saatavat vientitulot. Tätä kirjoitettaessa syksyllä 2008 maailmantalous kärsii finanssijärjestelmän kriisistä, joka näyttää muuttuvan reaalitalouden lamaksi. Kansainvälisen laman seurauksena myös öljyn sekä metallien hinnat ovat laskeneet. Arvioimme, että tästä kurimuksesta Uralin alue selviää suhteellisen hyvin. Suurin osa öljytuloista, jotka ylittävät 35 dollaria tynnyriltä, kanavoituu Venäjän valtion käyttöön öljytuloleikkurin ansiosta ja loput pääkonttoreille. Öljyn hinnan laskiessa ne menettävät "kermankuorintatuloja", mutta Uralin alueen toimijat saavat joka tapauksessa korvauksen työlleen. Myös elinolosuhteista kaupunkien ja asutuskeskusten kehittämisestä pidetään huolta, koska työvoimasta on pulaa. Sama pätee myös metalliyhtiöihin. Niidenkin on vaikeina aikoina pidettävä huolta tuotannosta Uralilla, joka viimekädessä tuo tulot. Uralin alue on suhteellisen tuntematonta ulkomaisille sijoittajille. Merkittävä osa ulkomaisista sijoituksista on käytännössä ulkomaille virranneen venäläisen pääoman takaisinsijoituksia. Kansainväliset öljy-yhtiöt ovat olleet suurimmat todelliset ulkomaiset sijoittajat. Öljyn- ja kaasuntuotannon investointien houkuttelemana ovat tulleet ulkomaiset laitevalmistajat. Kansainväliset kauppaketjut, IKEA etunenässä, ovat myös avanneet alueen suurkaupunkeihin myymälöitä, koska Uralin seudulla on Venäjän oloissa korkeat keskitulot, nopea kysynnän kasvu ja tarjonta on puutteellista. Suomalaiset yritykset ovat havahtuneet Uralin seudun mahdollisuuksista. Fortumin merkittävä 2,1 miljardin euron sijoitus Uralin seudun sähköntuotantoyhtiö TGC-10:n osake-enemmistön osto vie Uralin federaatiopiirin kerralla kärkeen suomalaissijoituksissa. Vuonna 2007 suomalaisten yritysten sijoitukset Venäjälle olivat noin 2,4 mrd. euroa, joista pääosa kohdistui Pietariin ja muualle Luoteis-Venäjälle ja Moskovan metropolialueille. Nyt suomalaissijoitukset Venäjällä ovat siis vähintään 4,5 mrd. euroa. Todellisuudessa ne ovat isommat, mutta tarkkaa lukua on vaikea sanoa, koska viimeaikaisista sijoituksista ei ole tehty systemaattista kartoitusta. Tiivistelmän lopussa on katsaus suomalaisyritysten toimintaan Uralilla.

13 14 Uralin seutu Uralin federaatiopiiri on yksi Venäjän seitsemästä federaatiopiiristä. Se rajoittuu lännessä Ural-vuoristoon ja Luoteis-Venäjään. Idässä Uralin seutu rajoittuu Siperian federaatiopiiriin. Uralin seutu on Länsi-Siperiaa. Sen rajanaapureita ovat lännessä myös Volgan federaatiopiiri ja etelässä raaka-ainevaroistaan rikas Kazakstan. Uralin seudun pohjoisrantoja huuhtelee Pohjoinen jäämeri. Uralin federaatiopiiriin kuuluu kuusi hallinnollista aluetta. Seudun väkirikkain alue on Sverdlovsk, jonka pääkaupunki Jekaterinburg on Uralin federaatiopiirin hallintokeskus. Teollistunutta Uralia edustaa myös Tšeljabinskin alue. Hanti-Mansin ja Jamalin Nenetsien autonomiset piirikunnat ovat Venäjän tuottoisimmat öljy- ja kaasualueet. Ne kuuluvat Tjumenin alueeseen, joka pääsee myös osallisiksi öljy- ja kaasutuloista. Maatalousvaltainen Kurgan on alueista pienin. Uralin federaatiopiirin pinta-ala on neliökilometriä eli 5,4-kertaa Suomen pinta-ala. Se kattaa 10,5 % Venäjästä. Seudulla asuu 12,2 miljoonaa asukasta, mikä on 8,5 % Venäjän väestöstä. Uralin seutu tuottaa 17 % koko maan BKT:sta, toiseksi eniten Keskisen federaatiopiirin jälkeen. Uralin federaatiopiirin kansantuote henkeä kohti on korkein Venäjän federaatiopiireistä. Hanti-Mansin öljyalueen ja Jamalin Nenetsian kaasualueen tulot henkeä kohti ovat lähes yhtä suuret kuin Moskovassa, jossa tulotaso on Venäjällä korkein. Huhtikuussa 2008 tulot henkeä kohti Hanti-Mansissa olivat 769 euroa ( ruplaa), Jamalin Nenetsiassa 996 euroa ( ruplaa) ja Moskovassa 1080 euroa ( ruplaa). Venäjän keskiarvo oli 553 euroa ( ruplaa). Merkittävä osa Uralin seudun luomasta kansantuotteesta virtaa Moskovaan, jossa sijaitsevat kaasu- ja öljy-yhtiöiden pääkonttorit. Myös keskusvallan perimät verot kulkeutuvat Moskovan käyttöön ja subventioina Venäjän köyhille alueille. Kaikista Venäjän veroista ja maksuista Uralin federaatiopiirin maksama osuus on noin 20 %, mikä on yli kaksinkertainen väestönosuuteen nähden. Veroista ja maksuista jää seudulle noin 30 %, mikä kuitenkin riittää väestömäärään nähden kohtuullisen suuriin julkisiin investointeihin. Uralin alueet Uralin alueista kansantuotteeltaan suurin on öljyntuotannon ansiosta Hanti-Mansi. Alueella asuu runsas 1 % Venäjän väestöstä eli 1,5 miljoonaa ihmistä, mutta se tuottaa 8 % Venäjän kansantuotteesta. Vuonna 2006 öljyn tuotanto oli 276 miljoonaa tonnia eli 57 % Venäjän tuotannosta. Vuodesta 2003 lähtien Hanti-Mansi on ollut myös yksi Venäjän johtavista sähkön tuottajista noin 70 mrd. KWh:n tuotannolla, minkä mahdollistaa omat polttoaineet kaasu ja öljy. Konepajateollisuus

14 15 valmistaa öljy- ja kaasuteollisuuden laitteita. Alue haluaisi kehittää muita aloja - esimerkiksi metsäteollisuutta, johon metsävarat antaisivat mahdollisuuden - turvatakseen kestävän tulevaisuuden. Toiseksi suurimmalla alueella Sverdlovskissa metallien ja koneiden tuotanto, hallinto ja logistiikkatoiminnot ovat vaurauden lähteitä. Aluetuotoksen suuruus johtuu myös väestömäärästä, joka on lähes 4,5 miljoonaa asukasta. Alueen keskus, Jekaterinburg, on Venäjän neljänneksi suurin kaupunki asukkaallaan. Venäjän logistiikkakeskuksista se on kolmanneksi merkittävin palvellen Uralin seudun lisäksi muutakin Siperiaa ja Volgan alueita. Suurin toimiala Sverdlovskissa on metallienjalostus. Alueella toimii useita suuria terästehtaita, kuparisulattoja sekä alumiinia, titaania, nikkeliä ja muita metalleja valmistavia yrityksiä. Teräsputkien valmistuksessa Sverdlovskin alue on Venäjän ykkönen asiakkainaan öljyja kaasuteollisuus. Konepajateollisuus valmistaa tankkeja, rautatievaunuja sekä metalli-, kaivos- ja energiateollisuuden laitteita sekä laitteita öljyn ja kaasun tuotantoon. Myös Sverdlovskissa, jossa metsävarat ovat Suomen luokkaa, haluttaisiin panostaa metsäteollisuuteen. Aluetuotokseltaan kolmanneksi suurin on Jamalin Nenetsien autonominen piirikunta, jossa asuu vain ihmistä. Vuonna 2006 piirikunta tuotti 87 % Venäjän kaasusta. Kun muistetaan, että Venäjä on maailman suurin kaasuntuottaja, Jamalin Nenetsiaa voidaan pitää maailman merkittävimpänä kaasuntuotantoalueena. Kaasuntuotannon painopiste siirtyy pohjoisemmaksi Jamalin niemimaalle ja Karanmerelle, joissa on suuria kaasuvaroja. Jamalin Nenetsian suurimmat ongelmat ovat vähäinen liikenneinfrastruktuuri, vajavaiset palvelut sekä kova ilmasto. Sama pätee Hanti-Mansiin. Elämänlaatu ei ole tulojen mukaista, mistä syystä pysyvästä työvoimasta on pulaa. Tuotantoa pyöritetään muualta tulevan työvoiman varassa. Tjumenin alue on neljänneksi suurin aluetuotokseltaan. Se on Hanti-Mansin ja Jamalin Nenetsian hallintokeskus, mutta käytännössä nämä vauraat piirikunnat ovat erittäin itsenäisiä. Öljy- ja kaasuyhtiöiden Uralin alueen pääkonttorit sijaitsevat Tjumenissä, josta syystä se pääsee osalliseksi raaka-ainetuloista. Tjumenin kaupunki, jossa on asukasta, on kaupan ja logistiikan keskus. Teollisuus on kuitenkin päätoimialoista suurin 20 %:n osuudella. Suurin teollisuudenala on öljy- ja kaasuteollisuutta palveleva konepajateollisuus ja toiseksi suurin elintarviketeollisuus, koska maataloustuotannon olosuhteet ovat kohtuulliset. Tjumenissä on yksi Venäjän johtavista öljy- ja kaasualan yliopistoista ja näiden alojen tutkimuslaitoksia. Alueen pohjoisosissa on löydetty öljyä, joka ennen pitkää otetaan tuotantoon. Tšeljabiskin teollisuustuotanto on Venäjän neljänneksi suurin. Asukas- ja liikenneverkon tiheydessä sekä taloudellisessa aktiviteetissa, mitattuna tuotannolla neliökilometriä kohti, Tšeljabinskin alue johtaa Uralin seudun tilastoja. Alueella si-

15 16 jaitsee suuria terästehtaita, kuten Magnitogorsk, sekä värimetalleja sinkkiä, kuparia ja nikkeliä tuottavia laitoksia. Teräksen tuotannon jatkeena on merkittävä putkien tuotanto. Muista teollisuudenaloista kehittynein on koneenrakennus, mutta nykyisellään se tuottaa vain runsaan kymmenenneksen koko teollisuustuotannosta. Yritykset valmistavat kuorma-autoja, traktoreita, rautatievaunuja, maastoajoneuvoja, sähkömoottoreita, työkoneita, laitteita kaivos- ja metalliteollisuudelle sekä öljyn- ja kaasuntuotantoon. Ydinpolttoaineiden tuotanto ja jälleenkäsittely, rakennusmateriaalien valmistus ja elintarviketeollisuus ovat kehittyneitä. Monien yritystenlaitteistot ovat vanhentuneita, mistä johtuen tuottavuus on huono ja ympäristöongelmat suuria. Kurgan on pinta-alaltaan ja aluetuotokseltaan Uralin federaatiopiirin pienin alue. Se ei ole kuitenkaan Venäjän alueiden "höyhensarjalainen", vaan verrattavissa Novgorodin alueeseen. Kurganin kaupungin kautta kulkee Siperian rautatien eteläinen linja, moottoritie sekä pääkaasu- ja pääöljyputket. Yli 60 % maa-alasta on maatalousmaata, koska ilmasto on suotuisaa ja maaperä hedelmällistä. Tehokkaasti hoidettuna Kurganista voisi tulla Venäjän Hollanti tai Tanska maataloustuotannossa. Muista Uralin alueista poiketen Kurganin teollisuus on tehdasteollisuutta. Kurganilaiset yritykset ovat yrittäjävetoisia ja kasvuhakuisia, mutta vielä suhteellisen pieniä - yhdenkään liikevaihto ei ylittänyt 100 milj. euroa vuonna Kurgan on työvoimalähde pohjoisen öljy- ja kaasualueille. Uralin alueista ainoana se saa taloudellista tukea keskusvalalta. Toimialojen tulevaisuudennäkymiä Öljy- ja kaasuteollisuus säilyy Uralin alueen taloudellisena selkärankana. Öljyn ja kaasun hintojen nousu pitkällä ajalla mahdollistaa kustannuksiltaan kalliimpien lähteiden käyttöönoton ja vanhojen lisähyödyntämisen. Uralin seudulla on Venäjän runsaimmat hyödyntämättömät varannot. Hyödyntämisen tekee hankalaksi valtavat välimatkat. Suurimmat varat ovat yhä kauempana pohjoisessa ja Karan meren pohjassa. Ongelmaksi muodostuu myös ikiroudan sulaminen laajemmilta alueilta ja varsinkin öljy- ja kaasulähteillä. Tämä lisää tie- ja putkilinjojen ja rakennusten perustamis- ja ylläpitokustannuksia ja aiheuttaa vahinkoja laitteistoille. Vain suurimmilla ulkomaalaisilla yhtiöillä on mahdollisuuksia toimia monopolisessa ja valtion kontrolloimassa öljyn- ja kaasunpumppauksessa. Sen sijaan laitetoimittajina, teknisessä suunnittelussa ja konsultoinnissa, investointiin liittyvässä rakentamisessa, käyttö- ja kunnossapitopalveluiden tuottajina ja öljyn ja kaasun jatkojalostuksessa ulkomaalaisilla yrityksillä on kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia. Metallienjalostus säilyy vahvana, mutta ala kaipaa perusteellista modernisointia. Teollisuuden saasteet voi mittaamattakin henkeäsalpaavina havaita esimerkiksi

16 Tšeljabisnkissa. Investointeja tarvitaan myös tuottavuuden kohottamiseksi, tuotteiden laatutason nostamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Paikallinen teräs ei kelpaa sellaisenaan vaativan koneteollisuuden raaka-aineeksi. Osaava työvoima on Uralin metallinjalostuksen vahvuus. Sen sijaan vanhat Uralin kaivokset ovat hupenemassa. Raaka-aineita tuodaan esimerkiksi Kazakstanista. Uusia esiintymiä voidaan kuitenkin ottaa käyttöön Ural-vuoriston pohjoisosassa, mutta tämä edellyttää investointeja kuljetusinfrastruktuuriin. Neuvostoliiton romahdus ei iskenyt metallienjalostukseen, joka kykeni löytämään uudet markkinat viennistä. Nyt kotimaan rakentaminen ja öljy- ja kaasuputkien voimakas kysyntä on tullut viennin rinnalle. Maailmantalouden laman aiheuttaman metallien "alennusmyynnin" jälkeen Uralin metalliteollisuus on kysynnän puolesta hyvissä asemissa. Ulkomaisten toimijoiden mahdollisuudet ovat teknologiatoimituksissa, laadukkaiden metallien tuonnissa ja mahdollisesti tuotannossa. Myös esikäsittelypalveluissa, eli metallien leikkaamisessa, katkomisessa ja työstämisessä komponenteiksi, kone- ja laiteteollisuudelle on mahdollisuuksia. Metsäteollisuus on kehittymätöntä Uralin alueella. Puuvarojen perusteella Sverdlovsk, Hanti-Mansi ja Tjumenin alue mahdollistaisivat Pohjoismaiden suuruisen metsäteollisuuden. Käytännön esteet ovat kuitenkin suuret. Metsätie- ja kuljetusinfra ovat puutteelliset, korjuutoiminnassa on tehostamista ja markkinat ovat kaukana. Lisäksi puuta ei hyödynnetä juurikaan rakentamisessa ja energiaraaka-aineena. Juuri tähän sisältyykin kehityksen siemen: Puutalorakentamista on mahdollista lisätä. Kysyntää on ylemmässä keskiluokassa ja varakkaiden keskuudessa. Myös arktisilla öljy- ja kaasualueilla puutalot ovat lämmin ja rakentamisen kannalta käytännöllinen asumisratkaisu. Vaneri- ja levyteollisuus, ovien ja ikkunoiden valmistus, sisutuselementit ja huonekalukomponentit ovat lupaavia tuotantosuuntia. Puu on varteenotettava energiaraaka-aine kaasu- ja öljyverkkojen ulottumattomissa olevissa asutuskeskuksissa tai silloin kun haketta, purua tai hakkuujätteitä on käytettävissä metsäteollisuuden sivutuotteena. 17 Perusteollisuuden kehitysmahdollisuuksia parantavat oleellisesti suunnitteilla olevat rautatie- ja tienrakennushankkeet. Valtion budjettivaroin on tarkoitus rakentaa kaksi suurta itä-länsi suuntaista kuljetusväylää Hanti-Mansiin ja Jamalin Nenetsiaan. Etelä-pohjoissuunnassa rakennetaan uusi rautatie ja maantie Uralin itärinteelle Sverdlovskin alueen pohjoisosasta Jamalin niemimaalle, jonne aiotaan rakentaa myös merisatama. Nämä helpottavat öljy- ja kaasuesiintymien käyttöönottoa, met-

17 18 sänkorjuuta sekä mahdollistavat Ural-vuorten pohjoisosien malmiesiintymien hyödyntämisen sekä yhdistävät Uralin seudun merikuljetuksiin, mikä oleellisesti lisää vientimahdollisuuksia. Ulkomaisen sijoittajan kannalta kiinnostavia aloja ovat edellä käsiteltyjen lisäksi mm. kone- ja laiteteollisuus, energiateknologia, rakennusmateriaaliteollisuus ja rakentaminen sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Myös maatalouden ja elintarviketeollisuuden suomat liiketoimintamahdollisuudet on syytä ottaa huomioon. Uralin kone- ja laiteteollisuus ovat kärsivät Neuvostoliiton romahduksesta eniten. Nyt ne kasvavat suhteellisen nopeasti, koska perusteollisuudenalat tarvitsevat uutta teknologiaa. Ongelmana on laatutaso ja tuotteiden teknologinen vanhanaikaisuus. Öljy- ja kaasuteollisuuden laitevalmistuksen kansainvälisten markkinajohtajien, Schlumbergerin ja Bentec Drilling & Oilfied Systemsin tavoin monien muidenkin Uralin ja Venäjän markkinoista kiinnostuneiden valmistajien kannattaa harkita sijoittumista Uralin seudulle. Niin ihmeelliseltä kuin se tuntuukin, myös energiateknologiassa Uralin alueella on hyviä liiketoimintamahdollisuuksia pieneissä ja keskisuurissa asutuskeskuksissa, jotka eivät ole energian kuljetusreiteillä. Niissä tarvitaan hajautettua pienimuotoista energiantuotantoa. Isoissa asutuskeskuksissa ja teollisuudessa energiaa käytetään tehottomasti. Hintojen noustessa ollaan heräämässä energiansäästöön. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto on Uralin seudulla vasta lasten kengissä. Biopolttoaineiden käyttöä voidaan merkittävästi lisätä. Rakentaminen Uralin alueen keskuksissa ja öljy- ja kaasualuilla on ollut venäläisittäinkin vilkasta. Arvioimme sen jatkuvan muuta Venäjää vilkkaampana seuraavinakin vuosina. Uralin alueelle virtaa joka tapauksessa öljystä, kaasusta ja metalleista tuloja, joilla rakentamista rahoitetaan. Pankkirahoituksen, joka finanssikriisissä supistuu, osuus on ollut pienempi kuin Moskovassa ja Pietarissa. Rakentamisen pullonkaula on ollut rakennusmateriaalien ja -tuotteiden suoranainen puute. Uudelle rakennustarviketeollisuudelle on olemassa todellinen tilaus Uralin alueella. Tukku- ja vähittäiskaupan yritykset ovat investoineet alueen suurimpiin kaupunkeihin kuten Jekaterinburgiin, Tseljabinskiin ja Tjumeniin. Tarjonta on vieläkin kysyntään nähden riittämätöntä ja ostosmatkoja tehdään Moskovaan, Pietariin ja jopa Suomeen. Suhteellisesti eniten uusia kaupan yrityksiä kaivataan kuitenkin keskisuuriin asutuskeskuksiin, jonne venäläiset ja ulkomaiset ketjut eivät vielä ole perustaneet liikkeitään. Kaupan ohella pulaa on myös hyvätasoisista liikematkailua palvelevista hotelleista. Etelä-Ural on Venäjän alihyödynnetty ruoka-aitta. Maataloudella ja paikallisella elintarviketeollisuudella on suhteellisen hyvät kasvumahdollisuudet. Kehittyneet

18 maatilat ostavat traktoreita ja maatalouskoneita, siemeniä, karjatalouden teknologiaa, varastojen laitteistoja, pakkauslaitteita jne. Elintarviketeollisuudessa olutpanimot ovat näyttäneet tietä muiden alojen uudistamiselle. Uralin seudun kehityksen haasteita Uralin seudun kehityksen haasteita ovat seuraavat: kasvava valtiokapitalismi, logistiikan järjestäminen sekä osaavan työvoiman puute. Myös Venäjän tuleva WTO-jäsenyys muuttaa kilpailuasetelmia useilla toimialoilla. Venäjän valtio haluaa pitää öljy- ja kaasuteollisuuden ja tulevaisuudessa mahdollisesti suuren mittakaavan metsäteollisuuden tiukassa otteessaan, minkä investoijien on otettava huomioon. Logistiikasta, pitkien etäisyyksien ja vähäisen infran oloissa, voi tulla yrityksen kilpailukykyvaltti. Suomalaiset yritykset ovat maantieteen ansiosta hyvissä asemissa. Osaavan työvoiman puute on yllättävä havainto. Toimintojen koneellistamisella ja automaatiolla voi Uralilla saavuttaa kilpailuetua samoin kuin työvoiman koulutuksella yhteistyössä viranomaisten kanssa. Tästä on osoituksena metsänkorjuukoneteollisuutemme toiminta alueella. WTO-jäsenyys, jos se toteutuu, nostaa esimerkiksi kaasun hintaa, mikä vaikuttaa energian ja metallien tuotantokustannuksiin. Koneteollisuudessa se parantaa tuontiteknologian ja uusinvestointien kilpailukykyä, koska vanhan teollisuuden suojelemisesta on luovuttava. Ural avautuu maailmalle. Suomalaisyritysten toiminta Uralin seudulla Suomalaisten investoinneista Venäjälle ei ole tarkkaa tietoa. Arviomme mukaan investointien arvo vuonna 2007 oli noin 2,4 miljardia euroa. Fortumin tuore Uralin seudun sähköntuotantoyhtiö TGC-10 yritysosto lähes kaksinkertaistaa investointisumman. Tähän mennessä Fortum on sijoittanut TGC-10:een 2,1 mrd. euroa. Suomalaiset investoinnit Venäjälle ovat siis vähintään noin 4,5 mrd. euroa. Tätä on pidettävä vähimmäisarviona, koska systemaattista tietoa kaikista viimeaikaisista investoinneista ei ole kerätty. Seuraavaan on koottu tietoa suomalaisyritysten investoinneista ja muista toiminnoista Uralin seudulla. Fortumin sijoitukset vievät Uralin seudun ykkössijalle suomalaisten yritysten investoinneissa Venäjälle. Muut yritykset ovat vasta tutkimassa investointimahdollisuuksia. Rakentajat ja kaupan yritykset ovat kuitenkin laajentuneet Uralin johtaviin kaupunkeihin. Myös tuotantovälineiden vienti on merkittävää. Logistiikastakin on uutta kerrottavaa suora lentoliikenne Helsingistä Jekaterinburgiin on alkanut ja Sverdlovskin logistiikkayhtiöt ja aluehallinto on ehdottanut suoraa säännöllisen tavarajunaliikennettä Kotkan ja Jekaterinburgin välille. Investoinnit energiantuotantoon 19 Fortum on sijoittanut noin 2,1 mrd. euroa Uralin federaatiopiireissä toimivan sähköntuotantoyhtiön TGC-10 ostoon, josta se osakelunastusten jälkeen omistaa nyt

19 noin 90 prosenttia. Kaupan edellytyksinä oli 2,2 mrd. euron investoinnit uuteen kapasiteettiin, josta 1,3 miljardia euroa tulee jo maksetusta summasta ja 0,9 mrd. lisäsijoituksina. Kaikkiaan Fortumin sijoitukset tulevat siis nousemaan noin 3 mrd. euroon. Tämä on ehdottomasti suurin suomalaissijoitus Venäjälle, ja kaksinkertaistaa suomalaissijoitukset maahan. Lisäksi Fortum omistaa 25,7 % TGC-1:stä, joka on Pietarin, Leningradin alueen, Karjalan ja Muurmanskin alueen sähköntuotantoyhtiö. TGC-10 toimii Jamalin Nenetsian, Hanti-Mansin, Tjumenin ja Tšeljabiskin alueilla, Se syntyi vuonna 2006 osana Venäjän energiasektorin osittaista yksityistämistä. TGC-10:n ja sen osakkuusyhtiöiden sähköntuotantokapasiteetti on MW ja lämmöntuotantokapasiteetti MW ja sen vuosittainen sähköntuotanto on 18 TWh ja lämmöntuotanto 27 TWh. Mittava investointiohjelma nostaa yhtiön sähköntuotantokapasiteettia MW:lla vuoteen 2013 mennessä. Njaganskajan kaasukombivoimalaitoksen rakentaminen Hanti-Mansin autonomiseen piirikuntaan aloitettiin kesäkuussa Uuteen maakaasulla toimivaan laitokseen tulee kolme 400 MW:n yksikköä eli yhteensä tehoa MW. Kaksi ensimmäistä yksikköä otetaan käyttöön 2011 ja kolmas yksikkö Valmistuessaan laitoksen odotetaan tuottavan 8,6 TWh sähköä vuodessa. Arvioiden mukaan sähkön kysyntä alueella kasvaa 50 % vuoteen 2010 mennessä viimeisen viiden vuoden kehityksen perusteella arvioituna. Njaganskajan laitoksen arvioitu kokonaiskustannus on noin miljardi euroa, ja se on suurin käynnissä oleva investointihanke Venäjän sähkösektorilla. Fortumin investoinnit tuovat alueelle teknologialtaan uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia, ja niihin liittyviä verkkoinvestointeja. Ne kasvattanevat myös suomalaista energiateknologian ja erilaisten palvelujen vientiä. Fortum yhtiönä saa niistä Kioto-mekanismin mukaisia päästövähennysyksiköitä. Teknologiantoimituksia 20 Outotec toimittaa 175 milj. euron edestä rikastusteknologiaa Russian Copper Companyn Miheevskyn kuparikaivoksen rikastamoon Tšeljabinskiin. Toimitus käsittää koko rikastamon suunnittelun, tärkeimmät prosessilaitteet, varaosat, asennusvalvonta- ja käynnistyspalvelut sekä koulutuksen. Laitteistotoimitukset ajoittuvat vuosiin 2010 ja Miheevskyn rikastamo tulee käsittelemään vuosittain 20 miljoonaa tonnia kuparimalmia ja sen on arvioitu käynnistyvän vuoden 2012 alkupuolella. Rikastamon lisäksi Outotec on parhaillaan toimittamassa samaan projektiin oksidimalmin uutto- ja elektrolyysilaitosta, jonka arvoa ei ole julkistettu. Outotecilla ja sen edeltäjällä Outokummun teknologiadivisioonalla on jo 40-vuotiset perinteet rikastamoiden ja sulattamoiden toimituksista Venäjän värimetalliteollisuudelle. Muita tärkeitä asiakkaita ovat mm. Norilsk Nickel, jonka laitokset ovat Siperian Noriliskissa ja Kuolan niemimaalla sekä Ural Mining and Metallurgical Company, jolla myös on laitoksia useilla Venäjän alueille. Venäläiset asiakkaat arvostavat Outotecin taloudellisesti tehokasta, energiaa säästävää ja ympäristöpäästöjä minimoivaa teknologiaa.

20 Uralin seudulle on toimitettu myös suomalaista kaivosteknologiaa, mutta viennin arvosta ei ole käytettävissä tarkkoja lukuja. Alan viejiä ovat Sandvik, Metso Minerals ja pienempänä Normet. Toinen merkittävä teknologianviennin alue on metsätalouden ja -teollisuuden teknologia. Ponsse- ja John Deere sekä Komatsu ovat vieneet runsaasti metsäkoneita metsänkorjuuyhtiöille, jotka ovat siirtyneet amerikkalais-venäläisen kokopuumenetelmän käytöstä skandinaaviseen, valmiiksi mittoihin katkotun puutavaran korjuuseen. Oleellinen osa toimintaa Uralilla on huoltoverkon rakentaminen ja koneen kuljettajien koulutus. Mekaanisen metsäteollisuuden teknologiaa Uralin seudulle vie mm. Raute, joka on erikoistunut vanerinvalmistuksen koneisiin. Pöyry Consultingilla on ollut useita metsävarojen käyttöön liittyviä konsulttiprojekteja. Metso Automationin toiminta Uralin seudulla on myös ollut aktiivista. Sen asiakaskunnassa painottuu öljy- ja kaasuteollisuus. Yhtiö tekee myös yhteistyötä Tjumenissä sijaitsevan öljy- ja kaasualan yliopiston kanssa. Yhtiö on varustanut yliopistoa moderneilla laitteilla, tehnyt heidän kanssaan kehitysprojekteja ja osaltaan varmistanut, että yhtiön toimittamille järjestelmille ja laitteille koulutetaan osaavaa henkilöstä. Myös sähkö- ja automaatiotuotteita toimittavalla Klinkmannilla on edustusto Jekaterinburgissa Uralin seudulla. Myös maatalouden laitteita on toimitettu Uralin alueelle. Näistä mainittakoon Valtran traktorit ja Pellonpajan laitteet sikaloille. Suomen Broiler on toimittanut untuvikkoja. Uralin poronhoitoaluilla, erityisesti Jamalin Nenetsiassa aktiivinen on ollut Kometos. Kometos valmistaa kokonaisia teurastamoja ja kalankäsittelylaitoksia. Komissa yhtiö on osaomistajana ZAO Izhma Reindeer Meat, poroteurastamossa ja jalostuslaitoksessa, joka osaltaan toimii referenssinä Siperian poronelinkeinolle. Asuntoja ja vapaa-ajan rakennuksia 21 Lokakuussa 2006 YIT perusti asuntorakentamista varten YIT Uralstroi -nimisen yhteisyrityksen Jekaterinburgiin yhdessä yhdeksän rakennusalalla pitkään toimineen yksityishenkilön kanssa. Yhteisyritykselle siirtyivät kolmen tontin investointioikeudet, joilla kahdesta rakennustyöt ovat käynnissä. Asunnot rakennetaan YIT Dom -brändin alla. Asuintalojen lisäksi Jekaterinburgissa rakennetaan myös 6-kerroksista pysäköintitaloa. YIT ryhtyy rakentamaan asuntoja myös Verhnjaja Pyshman kaupungissa. Suunnitteilla on rakentaa siellä 5000 asukkaan asuinalue. YIT:llä on rakenteilla Venäjällä lähes asuntoa Pietarissa, Moskovassa, Moskovan alueen kaupungeissa, Jaroslavlissa, Kazanissa, Donin Rostovissa ja Jekaterinburgissa. Lokakuussa 2008 YIT kuitenkin keskeytti asunnon rakennustyöt kysynnän epävarmuuden kasvaessa. YIT on suurin länsimainen asuntorakentaja Venäjällä. Muista suomalaisista rakennusliikkeistä Uralin seudulla aktiivisia ovat olleet SRV Group, Hansa Stroi ja Lemcon. Hansa Stroi rakentaa parhaillaan Jekate-

21 rinburgiin Venäjän suurimman pankin, Sperbankin, aluekonttoria ja Uralin tenniskeskusta. Aiemmin yhtiö on rakentanut Jekaterinburgin keskusstadionin. SRV Group rakensi hotellin Jekaterinburgin keskustaan, jonka se myi syyskuussa 2008 norjalaiselle Weenaas Groupille 13,5 miljoonan euron voitolla. Lemminkäinen on rakentanut Hanti-Mansijskin taidekoulun ja asuntolan sekä radio- ja televisiotalon jo 1990-luvulla. Teollisuuden ja muiden yritysten toimitiloja runsaasti Venäjälle rakentanut QuattroGemini tutkii Uralin seudun mahdollisuuksia. Myös Lemconilla on runsaasti referenssejä toimitilarakentamisesta Venäjällä. Tällä alueella suomalaisilla yrityksillä on kilpailukykyä Uralin seudulla sekä kokemuksen että logistiikan ansiosta. Rakentamisen myötä Uralin seudulle voi myydä myös erilaisia palveluita. Näistä esimerkkinä on Tjumeniin rakennettu uusi teknologiakeskus, jonka palvelukokonaisuuden suunnittelun ja konsultoinnin toimitti Technopolis. Myös Manti- Mansijskiin rakennetun urheiluareenan suunnittelutyön teki suomalainen arkkitehtitoimisto. Rakennusmateriaaleja Uralin seudulla myy Ruukin omistama Ventall, joka on Venäjän suurin teräsrakenteiden toimittaja. Yrityksellä ei ole tuotantoa Uralin alueella, mutta sillä on myynti- ja jakelupisteet Tšeljabinskissä ja Jekaterinburgissa. maxit Group rakentaa Sverdlovskiin sveitsiläis-itävaltalaisen OMIA:n kanssa kahta teollisuuslaitosta, jotka valmistavat rakennusmateriaaleja. Maxit siirtyi vuoden 2008 alussa yrityskaupalla ranskalaisen Saint Cobainin alaisuuteen, jonka Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän rakennusmateriaalituotantoa johdetaan Suomesta. Kauppa löytää Uralin 22 Stockmann on tehnyt sopimuksen täysimittaisen tavaratalon avaamisesta parhaillaan rakenteilla olevaan kauppakeskukseen sijoittuvissa vuokratiloissa Jekaterinburgissa. Tavaratalon kokonaispinta-ala tulee olemaan runsaat neliömetriä ja Stockmannin investointi siihen noin 12 miljoonaa euroa. Suunnitelmien mukaan tavaratalo avataan vuonna Jo aiemmin Stockmann on avannut 2 Seppälän myymälää kaupungissa. Onninen palvelee Venäjällä lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköalan urakoitsijoita, asennusliikkeitä, teollisuutta ja jälleenmyyjiä. Vuoden 2007 lopussa Onnisella oli Venäjällä yhteensä 10 toimipaikkaa. Uralin seudun toimipaikat sijaitsevat Tjumenissä, Jekaterinburgissa ja Tšeljabinskissä eli alueen rakennustoiminnan kannalta keskeisissä kaupungeissa. Venäjän henkilöstöä Onnisella oli vuoden 2007 lopussa 307 työntekijää ja liikevaihto 57,1 miljoonaa euroa. Rautakesko on merkittävä toimija Pietarin rakennusmarkkinoilla, josta se on laajentumassa Moskovaan ja Volgan seudulle, mutta ei vielä Uralin seudulle. Vuonna 2007 Rautakeskon Venäjän liikevaihto oli 177,7 miljoonaa euroa. Nokian Renkaiden Vianor rengasketjulla on Venäjällä 169 toimipistettä, joista Uralin seudulla 55. Rengasketju laajenee siten, että koko Venäjän alueella on

22 noin 300 toimipistettä vuoden 2009 loppuun mennessä. Jekaterinburgiin ja Moskovaan valmistuvat logistiikka-keskukset vuoden 2008 kuluessa. Nokian Renkaiden isoin tehdas on Vsevolozhskissa Pietarin lähellä. Venäjän myynti oli runsas 300 milj. euroa vuonna 2007, ja kasvu vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla 54 %. Yhtiön laajennusinvestoinnit Venäjällä ovat 110 milj. euroa vuonna Suoria logistisia yhteyksiä Syyskuun alussa 2008 Finnair aloitti suoran lentoliikenteen Helsingistä Jekaterinburgiin. Kolme kertaa viikossa lentävän vuoron käyttöaste nousi jo ensimmäisenä kuukautena yli 50 %. Länsimainen asiakaskunta on koostunut suomalaisista yritysasiakkaista ja pohjoisesta Keski-Euroopasta tulevista liikemiehistä, joille yhteys Helsingin kautta on käytännöllinen. Myöhemmin myös turisteja odotetaan reitille. Tekemissämme haastatteluissa Uralin seudun edustajat näkivät reitin tärkeänä myös rahdinkuljetuksessa, jonka kautta saadaan länsimaista tavaraa tuoreena alueelle. Liiketoiminnan kehityksen kannalta reitti on valtava parannus. Uralin federaatiopiirin hallinnollinen keskus on nyt vain kolmen tunnin päässä Helsingistä. Toinen lupaava logistinen hanke on säännöllinen tavarajunaliikenne Kotkasta Jekaterinburgiin, jota Sverlovskin alueen logistiikkayritykset ovat ehdottaneet. Juna sopisi mm. autojen kuljetukseen. Sverdlovskin alueen kautta myydään Uralin seudulle, Siperian federaatiopiiriin ja osittain Volgan seudulle vuodessa noin autoa. Nämä autot tuodaan nykyisin maanteitse, useasti Moskovan kautta. Valtaosassa kuljetusten lähtöpiste on Kotkan, Hangon tai Haminan satama. Suorat junakuljetukset siirtäisivät kuljetuksia kumipyöriltä radoille, mikä vähentäisi myös Suomen rekkaruuhkia. Sverdlovskin logistiikka-asiantuntijat pitävät reittiä Jekaterinburgista Suomeen edullisimpana ja tehokkaimpana rautatiekuljetusten osalta. Näin siitä voisi muodostua myös vientireitti Uralin seudun teollisuuden tuotteille. Ulkomaankaupan kehityksestä 23 Suomen ja Uralin seudun välisen ulkomaankaupan tasosta ja kehityksestä tiedot ovat erittäin puutteelliset. Sverdlovskin alueen, jonka tilastot ovat saatavissa, kanssa käytävässä kaupassa Suomi on 20 suurimman kauppakumppanin joukossa. Vienti Suomeen oli 63 milj. USD ja Sverdlovskin tuonti Suomesta oli 45,5 miljoonaa USD. Vuoden 2008 alkupuolella kokonaiskauppavaihto kasvoi 64 prosenttia. Tilastojen kauppa on kuitenkin vain osa kaupasta, koska merkittävä osa tavaroista tulee jonkun muun alueen, etupäässä Pietarin ja Moskovan kautta. Sverdlovskin alueen kokonaisvienti oli 9,3 mrd. USD ja tuonti 2,8 mrd. USD, eli alueen ulkomaankauppa on hyvin vientiylijäämäistä. Tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia Kirjan kirjoittajat haastattelivat Uralin alueiden yrityksiä ja alueiden edustajia tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista. Venäläiset haastateltavat nostivat esiin seuraavia yhteistyöalueita:

23 24 Metsätalouden ja metsäteollisuuden kehittäminen: Metsävarat erityisesti Sverdlovskissa, Tjumenissä ja Hanti-Mansissa ovat merkittävät, mutta valtaosa niistä jää käyttämättä. Suomalaisella teknologialla metsänkorjuuta voitaisiin huomattavasti tehostaa. Samoin suomalaisia toivotaan mukaan mekaanisen metsäteollisuuden investointeihin. Sverdlovskin alueviranomaiset ehdottavat jopa investointia sellutehtaaseen. Toisaalta alueella nähdään se tosiasia, että kuljetusmatkat markkinoille ovat pitkät. Niinpä tuotannon pitäisi palvella alueen omaa kysyntää, joka on ollut nopeassa kasvussa. Pientalorakentaminen puusta ja siihen liittyvä teollisuus: Pientalorakentaminen puusta on Suomessa kehittynyttä. Venäjällä suomalaisia puutaloja arvostetaan. Niistä on hyviä kokemuksia arktisissa olosuhteissa. Puutalojen rakentamiseen, varustamiseen ja sisustamiseen tarvitaan monia erilaisia tuotteita. Niinpä yhteistyöhön tarvitaan muitakin kuin valmistalo- ja hirsitalorakentajia. Käytännössä puutalot ovat Venäläisen mittapuun mukaan suhteellisen kalliita muuhun asuntorakentamiseen nähden, eräänlaista ylellisyyttä. Rakennusmateriaalien valmistus: Uralin seudulla on krooninen pula rakennusmateriaaleista ja tarvikkeista, koska tarjonta ei vastaa nopeasti kasvavaa kysyntää. Sementin, betonin, tiilten puute on tuotannon pullonkaula. Samoin pulaa on viimeistely- ja sisustusmateriaaleista. Energiateknologia: Uralin seudulla on käytettävissä öljyä ja kaasua sekä muulta tuotavaa kivihiiltä energiantuotantoon suurissa keskuksissa. Ongelman muodostavat pienet ja keskisuuret asutuskeskukset, jotka eivät ole energian kuljetusreiteillä. Niissä tarvittaisiin kipeästi hajautettua pienimuotoista energiantuotantoa, jollaista Suomesta on tarjolla. Isoissa asutuskeskuksissa ja teollisuudessa energiaa käytetään tehottomasti. Myös suomalaisella energiansäästön teknologialla olisi kysyntää. Tarvitaan energiaa säästäviä rakennusmateriaaleja, tehokkaita lämmitysjärjestelmiä, lämmön talteenottoa ja kierrättämistä ja teollisuudessa energiatehokkaampaa tuotantoteknologiaa sekä energiantuotannossa enemmän yhteistuotantoa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto on vasta lasten kengissä. Biopolttoaineiden käyttöä voidaan merkittävästi lisätä. Logistiikan kehitys: Logistiikan kehityshankkeista on kirjoitettu jo edellä. Jekaterinburg on Venäjän kolmanneksi suurin logistiikan solmukohta. Suomalaisten kanssa halutaan kehittää suoria yhteyksiä, jotka palvelisivat Uralin seudun vientiä ja tuontia. Näiden lisäksi nousi esille monia muitakin konkreettisia yhteistyöehdotuksia. Maataloudessa toimii isoja yksiköitä - suoranaisia teollisen mittakaavan maatiloja, jotka tarvitsevat koneita ja laitteita, siemeniä ja muita tuotantopanoksi sekä laitteita tuotteiden käsittelyyn ja pakkaamiseen. Metalliteollisuudessa kehittyneimmät, yrittäjien perustamat yritykset haluaisivat alihankintatöitä. Laadukkaista metalleista on puutetta, ja niitä haluttaisiin tuoda. Vanhaa kapasiteettia, kuten hiipumassa oleva Sverdlovskin hissitehdas, haluttaisiin valjastaa teknologisesti edistyneempien tuotteiden tuotantoon.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Jaana Rekolainen 31.03.2011. Sverdlovskin alue ja Jekaterinburg

Jaana Rekolainen 31.03.2011. Sverdlovskin alue ja Jekaterinburg Jaana Rekolainen 31.03.2011 Sverdlovskin alue ja Jekaterinburg 2 Jekaterinburg on tullut lähemmäs Helsinki-Jekaterinburg: 3 tuntia Finnairin suoralla lennolla 3 Sverdlovskin alue Kuvernööri Aleksandr Misharin

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10. 2 Hyvä liiketoiminnan tulos ja vahva bruttokate heinä-syyskuussa Milj. EUR 2007 Muutos-% Liikevaihto 318,1 245,9 + 29,4 Bruttokate,

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Aspo Pörssin monialatähti Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Ohjeistus vuodelle 2011 Uusi, 8.12.2011 annettu ohjeistus vuodelle 2011 Aspo kasvattaa liikevaihtoaan ja liikevoittoaan noin 20 %. Osavuosikatsauksessa

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Rakennusmarkkinat vuonna

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Mikko Viitanen 5.11.2012 Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Innovaatiot

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,9 mrd. euroa vuonna 2013 Toimituksia yli 80 maahan

Lisätiedot

Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010

Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010 Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010 23.3.2010 Sakari Tamminen Toimitusjohtaja Liiketoimintaympäristö ja yhtiön taloudellinen kehitys vuonna 2009 Markkinatilanne historiallisen vaikea Teollisuustuotanto ja

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout 21 September 2006 1 CapMan johtava pääomasijoittaja Pohjoismaissa Pohjoismainen läsnäolo ja markkina-asema perustettu

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja.

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. www.bazatoros.ru shosse Gornjakov 153, Kostamus, Karjalan tasavalta Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. Tarjoamme vuokralle suoraan omistajilta Toros-tuotantokompleksissa

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu. Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.fi Talvivaarassa ainakin 50 vuotta Priman jäsenyritys aloitti

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA Tilastojen valossa Rupla liukastelee öljyssä 130 Raakaöljyn keskihinta (Brent, USD) 90 Ruplan keskikurssi (RUB/EUR) 120 1 0 90 80 70 60 80 70 60 50 72,8 50 40

Lisätiedot

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Pekka Sutela 24.5.2010 Venäjä ja kriisi Venäjän BKT laski 2009 saman verran kuin Suomen, vajaat kuusi prosenttia, mutta maa putosi korkeammasta

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot