Koulutukseen muutoksia. Presidentti tarkasti merivoimat. Sotkun. Urheilukoulu. Jos ei osaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutukseen muutoksia. Presidentti tarkasti merivoimat. Sotkun. Urheilukoulu. Jos ei osaa"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Presidentti tarkasti merivoimat Suomen on huolehdittava omasta puolustuksestaan uutiset, sivu 5 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 10 (1143) verkossa > Kuva: MPK/Edvard Enqvist Koulutukseen muutoksia Uusi paikallispuolustusmalli tuo haasteita reserviläisten koulutukseen. Kouluttajien määrää on lisättävä ja koulutuksen sisältöä muutettava. Myös internetin tuominen osaksi koulutusta on mahdollista. Reservin koulutukseen saapuvissa on selkeä ero. Kaikkein innokkaimmat reservin koulutukseen osallistuvat ovat varusmiespalveluksessa johtajakoulutuksen saaneita. uutiset, sivu 3 Jos ei osaa hyökätä, ei voi puolustaa uutiset, sivu 4 Urheilukoulu kouluttaa tulevaisuuden huippu-urheilijoita kentällä, sivu 10 Sotkun suolaiset vaihtoehdot vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 10/2014 pääkirjoitus Historiankirja. Nyt. nurkka Opiksi Ukrainasta Ukrainan kriisi on osoittanut, miten tärkeä rooli tiedotusvälineillä ja ylipäätään kielellä on konfliktien oikeuttamisessa. Tilannetta voi perustellusti kutsua mediasodankäynniksi. Venäläisissä tiedotusvälineissä Ukrainan väliaikaishallintoa kutsutaan aika ajoin Kiovan fasistijuntaksi. Fasismi-sanan käyttö liittyy maassa isänmaalliseen kuvastoon, jonka juuret ovat toisen maailmansodan voitossa natsi- Saksasta. Joka toukokuu Venäjällä vietetään voitonpäivää, jonka yhteydessä aina huomataan muistuttaa, kuinka Neuvostoliitto nujersi fasismin Euroopassa. Tämän Tulevaisuus on kuitenkin nuorissa. vuoden sotilasparaatissa pitämässään puheessa presidentti Vladimir Putin käytti sanaa me viitatessaan fasismin nujertajiin. Aiempi historiallinen raja Neuvostoliiton ja Venäjän federaation välillä alkaa häilyä. Fasismin uhasta on tullut tapa osoittaa tavallisille venäläisille, että Kremlin harjoittama aggressiivinen politiikka on ollut oikeutettua ja historian valossa suorastaan välttämätöntä. On kuitenkin vaikea ymmärtää, millä tavalla Kiovan hallinto olisi fasistinen ainakaan, jos sanalla oikeasti viitataan Hitleriin tai Mussoliniin. Kansallismielisellä Svobodallakin on hallituksessa vain kolme salkkua. Myös itsenäistynyt Viro on saanut osansa fasismisyytöksistä, etenkin vuoden 2007 pronssisoturikiistan yhteydessä. Ja viime vuonna Pravda.ru-sivusto kirjoitti, että Euroopan unionin politiikka on ajamassa Kroatiaa fasismiin. *** Suomalaisesta näkökulmasta venäläisessä mediassa vilisevät fasismin kaltaiset termit ovat outo tuulahdus 1900-luvun alkupuoliskolta, ja nuorille sanat ovat tuttuja vain historiankirjoista. Historia ja sillä argumentointi ovat venäläisessä keskustelussa huomattavasti vahvemmin läsnä kuin mihin meillä on totuttu. Venäjä on puolustellut toimintaansa Krimillä sillä, että alueen liittäminen Ukrainaan vuonna 1954 oli alun perin laitonta. Historiaa voi käyttää myös hyökkäysaseena. Kremlin mukaan Yhdysvalloilla ei ole oikeutta kritisoida Krimin liittämistä Venäjään, koska Yhdysvallat liitti itseensä vastaavalla tavalla 1800-luvulla Havaijin ja Teksasin. Suomessakin vieraillut Moskovan valtionyliopiston professori ja nykyvenäläisen ideologian puuhamies Aleksandr Dugin on todennut, että nyt rakennetaan Suur-Venäjää. Kun Venäjä rakentaa suurvaltaa, on kyse oikeudesta. Venäläisestä näkökulmasta taas kaikkien muiden valtioiden suurvaltahaaveet ovat olleet, ja ovat yhä edelleen, fasismia. *** Tulevaisuus on kuitenkin nuorissa. Kremliä lähellä olevien Nashi-nuorten kesäleirillä vieraillut suomalainen Kristiina Silvan kertoi kokemuksistaan hiljattain Open Democracy - sivuston artikkelissa. Yltiöisänmaallisen ja länsivastaisten esitelmien jälkeen häntä oli lähestynyt paikallinen ryhmänvetäjä, joka oli todennut, että venäläiset ovat jo oppineet suodattamaan vastaavanlaista virallista faktaa. Ukrainan kriisin akuuttivaihe on kestänyt jo kuukausia. Päivästä toiseen uutiset, kirjoitukset ja raportit syytävät sirpaleisia tiedon murusia siitä, mitä eri puolilla Ukrainaa tapahtuu. Verenvuodatukselta ei ole vältytty, eikä sotilaallisen voiman laajamittaista käyttöä Ukrainassa voida vieläkään sulkea pois. Kriisiytyneiden tapahtumien vyöryessä eri puolilla Ukrainaa, Venäjä ja länsimaat käyvät poliittis-taloudellista kamppailua maan tulevaisuudesta ja Venäjän ja lännen välisten suhteiden uusista pelisäännöistä. Tämä suurvaltapoliittinen kamppailu on ilmentynyt myös sotilaallisesti, kuten Venäjän sotaharjoitukset ja Natomaiden lisääntynyt harjoitustoiminta ovat osoittaneet. Samalla poliittinen retoriikka on koventunut ja kriisin edetessä julkisuuteen annetut lausunnot ovat vaikeuttaneet kriisin ratkaisua. suusympäristön analyyseistä viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ovat lähteneet siitä ajatuksesta, että sotilaallisen uhkan muodostumisen mahdollisuus Euroopassa on olematon. Samalla turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkökenttää on laajennettu muun muassa terrorismin torjuntaan, kehityskriisien ja humanitaaristen kriisien estämiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Nyt käynnissä olevan Ukrainan kriisin voi arvioida vaikuttavan merkittävästi niihin johtopäätöksiin, joita eri valtiot tekevät kansainvälisen turvallisuuden luonteesta ja keskeisistä turvallisuusuhkista. Sotilaalliset uhkat ovat palaamassa valtioiden turvallisuuspolitiikan ytimeen samalla kun Ukrainan kriisin kehitysvaihtoehtoja arvioidaan ja monet nousevat vallat varustautuvat satsaamalla merkittäviä panostuksia asevoimiensa budjetteihin. tornitouhua > *** Niin sanottu kansainvälinen yhteisö on tullut yllätetyksi tapahtumista Kiovassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Kylmän sodan päättyessä moni kuvitteli suurvaltasuhteiden ja maailmanpolitiikan pelisääntöjen muuttuneen pysyvästi. Ideologisen vastakkainasettelun ja suursodan uhkan poistuttua moni näki globalisoituvan maailman uuden turvallisuuslogiikan perustuvan yhteistyöhön ja keskinäisriippuvuuden myönteisiin vaikutuksiin. *** Ukrainan tilanne on vielä akuuttivaiheessaan, eikä kukaan tiedä, miten tilanne jatkossa kehittyy. Nyt jo on kuitenkin selvää, että kaikkien valtioiden keskeisenä tehtävänä on ylläpitää riittävää ja uskottavaa sotilaallista kykyä, jotta sotilaallisella voimalla uhkaaminen ei ole kenellekään mielekäs vaihtoehto. Riittävä panostaminen puolustuskyvyn ylläpitoon on onnistuneen turvallisuuspolitiikan kivijalka. *** Pääosa ainakin länsimaissa tehdyistä turvallisuuspoliittisista päätöksistä ja kansainvälisen turvalli- Jyri Raitasalo Kirjoittaja on strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Haittaako varusmiespalvelus opintojasi? sosiaalisesta 8.5. Tänään sain osallistua tärkeään tehtävään, veteraanikeräykseen. Sanat ei riitä kuvaamaan kuinka arvostan ja kunnioitan veteraanejamme. -sami Varusmiessoittokunnassa palveleva Justimusfilms-huumoriryhmän Sami Harmaala twiittasi osallistumisestaan 8.5. Vmpalvelus tukee opiskelu ja oppimistaitojen kehittymistä. Myös monia muita osaamisia kertyy joilla paikkoja otetaan. MPKK:n sotilaspedagogiikan professori, everstiluutnantti Juha Mäkinen osallistui keskusteluun varusmiespalveluksen vaikutuksesta jatkokoulutukseen Maasotakoulu yhdistyy hallinnollisesti Reserviupseerikoulun kanssa, parempi keventää hallintoa kuin vähentää koulutusta. Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) kommentoi Reserviupseerikoulun hallinnollista yhdistymistä Maasotakouluun vuoden lopulla. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi Lasketaan ahkera maanpuolustusasioista twiittaaminen kertauspäiviksi. Nimimerkki Outo-Matin ehdotus puolustusvoimien näkyvyyden lisäämiseksi sosiaalisessa mediassa. Kyllä 57% 43% Ei Seuraava kysymys: Oletko kiinnostunut reserviläistoiminnasta? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Deniz Kaya Puh TOIMITTAJAT Kokelas Hanna Tuulonen Puh Alikersantti Pauli Engblom Puh Alikersantti Emmi Sivonen Puh Kaartinjääkäri Teemu Kakko Puh Kaartinjääkäri Hannes Mattila Puh Kaartinjääkäri Joonas Välilä Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eero Ketonen VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Ali Rinta-Jaskari Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 10/ uutiset Uusi puolustusmalli uudistaa reserviläiskoulutusta Uusi paikallispuolustusmalli luo haasteita reserviläisten koulutukselle. Etäopiskelun tuonti koulutukseen on mahdollista. Joonas Välilä Uusi paikallispuolustusmalli asettaa haasteita reserviläisten koulutukselle. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnanjohtajan Pekka Tuunasen mukaan muutoksia koulutukseen on tulossa. MPK on tällä hetkellä kouluttanut paljon maakuntakomppanioita. Tulevaisuudessa näiden lisäksi koulutetaan muun muassa aselajiosaamista ja esikuntatoimintaa. Joissakin maakunnissa pitää pystyä kasvattamaan kouluttajien määrää, mutta myös sisältöä tulee hioa. MPK:lle isoin haaste on se, että pystyisimme joka puolella maata olemaan vahva kouluttaja. Yksi mahdollisista muutoksista on, että reserviläisille avataan tulevaisuudessa internetiin itseoppimismateriaaleja. Lisäksi liikunnalle tulee oma käyttöliittymä. Tällä hetkellä käytämme jo puolustusvoimien omaa verkkooppimisympäristöä PVMoodlea. Esimerkiksi kouluttajakoulutuksesta on hyvä olla etäopiskelumateriaalia. Käytännön koulutuksessa päästään nopeammin asiaan, kun etämateriaali on opiskeltuna, Tuunanen toteaa. MPK:n toiminnanjohtajan Pekka Tuunasen mukaan on tärkeää saada koulutuksen sisältö vastaamaan kysyntää. Johtajakoulutuksen saaneet innokkaimpia Maakuntakomppaniat sisältyvät paikallispataljooniin ja koostuvat vapaaehtoisista reserviläisistä. Tulevaisuudessa maakuntakomppanioiden koot eivät ole juurikaan muuttumassa. Paikallispataljoonien sisällä olevien muiden yksiköiden, kuten sotilaspoliisi- ja huoltokomppanioiden koot saattavat muuttua. Ensisijaisesti maakuntakomppaniat pyritään täyttämään operatiivisista joukoista ylijäävillä reserviläisillä. On huomattu, että johtajakoulutuksen saaneet tulevat aktiivisemmin reserviläiskoulutukseen kuin miehistö. Upseerikoulutuksen saaneet tulevat varmimmin koulutukseen, sen jälkeen aliupseerit ja miehistö. Kaikki käytettävissä oleva reservi tarvitaan Puolustusvoimilla on paljon vanhempia reserviläisiä, joilla ei ole sodanajan sijoitusta. Maavoimien operaatiopäällikön, prikaatikenraali Petri Hulkon mukaan kaikki käytettävissä oleva reservi kuitenkin tarvitaan, jotta sodanajan joukot saadaan täyteen. Tämä ei tarkoita, että jokainen asevelvollinen tulee sijoitetuksi. Meillä on paljon ammatteja ja aloja, joiden osaajia ei voida ottaa tehtävänsä takia sodanajan joukkoihin. Tällaisia ammatteja ja aloja ovat muun muassa poliisi ja pelastuslaitos, Hulkko sanoo. Rauhan aikana maakuntakomppaniat tarjoavat tarvittaessa virka-apua viranomaisille. Näihin komppanioihin pyritään kanavoimaan valtaosa vapaaehtoisuudesta. Koulutus viranomaisten virkaaputehtävissä palveleville tulisi yrittää järjestää Pekka Tuunasen mukaan samantyylisesti, kuin MPK:ssa ja puolustusvoimissa tällä hetkellä. Tällä hetkellä vapaaehtoiset Reserviläisten motivointi ei ole ongelma Joonas Välilä Reserviläisten motivoimisessa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen ei näe ongelmaa. Koulutukseen ja muuhun reserviläistoimintaan osallistuminen on ollut aktiivista. Hänen mielestään vapaaehtoisia löytyy tulevaisuudessakin. Laaja maanpuolustustahto ja oikeudenmukaisuus vapaaehtoisia kohtaan on tärkeää. Meidän pitää olla oikeudenmukaisia ja reiluja. En usko, että motivointiin on mitään erityistä kikkaa. Parhaita motivaattoreita ovat perinteiset ylennykset, kunniamerkkien jakaminen ja muut palkitsemiset. Oikeiden henkilöiden huomioiminen on tärkeää. Niiden palkitseminen, jotka oikeasti ovat tehneet töitä, on tärkeää, Tuunanen sanoo. Suur-Savon reserviläispiirin puheenjohtajan Raimo Mikkosen mukaan myös sopivan haasteelliset ja vastuulliset tehtävät ovat hyviä motivaattoreita. Motivaation kannalta on myös tärkeää, että vapaaehtoisen toiveita kuunnellaan ja kyvykkyys huomioidaan. Reserviläiselle on tärkeää, että hän kokee tekevänsä tärkeää ja haasteellista hommaa. Toisaalta samalla asetetaan myös vaatimuksia pitää omasta kunnosta ja osaamistasosta huolta, Mikkonen toteaa. kouluttavat vapaaehtoisia. Tällä tavoin saadaan kustannushyötyjä tiukassa taloustilanteessa, Tuunanen toteaa. Paikallispataljoonien esikuntakoulutuksessa hiottavaa Paikallispataljoonilla pitää olla Maavoimien operaatiopäällikön, prikaatikenraali Petri Hulkon mukaan puolustusvoimien toive on, että reserviläinen pitäisi itsestään huolta myös vapaaehtoisesti. Puolustusvoimat pitää omia kertausharjoituksiaan osalle paikallisjoukoista. Toivomme kuitenkin, että reserviläinen kouluttautuu myös itsenäisesti omalla vapaa-ajallaan ja vapaaehtoisesti. myös esikunnat. Yhden esikunnan vahvuus vaihtelee paikkakunnan mukaan 50 ja 60 hengen välissä. Valtaosa paikallispataljoonan esikuntatehtävistä on reserviläistehtäviä. Muun muassa varakomentajan pesti täytetään reserviläisellä. Esikuntatehtäviin on tarkoitus sijoittaa henkilöitä, jotka ovat osoittaneet kyvykkyytensä ja joilla on nousujohteinen urakehitys reserviläistoiminnassa. Esikuntaan siirrettävät reserviläiset on kuitenkin koulutettava tehtäviin sopiviksi. Tuunasen mukaan koulutus täytyy tulevaisuudessa räätälöidä täysin paikallispataljoonien esikuntatoimintaa vastaavaksi. MPK järjestää koulutusta esikuntatoimintaa varten. Koulutuksessa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. Tällä hetkellä olemme käyttäneet tavallisten joukkojen kuten pataljoonaesikuntien malleja koulutuksessa. Suomi ja Ruotsi suunnittelevat yhteisiä joukkoja Karin Enström ja Carl Haglund esittelivät Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön työsuunnitelman pääpiirteet yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Hanna Tuulonen Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Carl Haglund ja Karin Enström allekirjoittivat tiistaina 6. toukokuuta työsuunnitelman, jonka perusteella selvitetään Suomen ja Ruotsin välisen rauhanajan puolustusyhteistyön tiivistämismahdollisuuksia. Sekä Haglund että Enström painottivat, että kahdenvälinen yhteistyö täydentää olemassa olevia puolustusyhteistyöratkaisuja. Työsuunnitelman mukaan yhteistyön tiivistämismahdollisuuksia selvitetään muun muassa meri-, ilma- ja maavoimien kesken sekä myös logistiikan ja hallinnon aloilla. Tavoitteena on, että Suomi ja Ruotsi harjoittelevat yhdessä entistä enemmän. Lisäksi maat voisivat muodostaa yhteisiä joukkoja, joita voitaisiin esimerkiksi lähettää kriisipesäkkeisiin. Tiivistämällä yhteistyötä vahvistamme maidemme omaa turvallisuutta ja sotilaallista kykyä, Enström summaa. Yhteistyö pohjautuu luottamukseen Työsuunnitelma toimii lähtökohtana Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhteistyön syventämisessä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Haglundin mukaan yhteistyö pohjautuu vahvaan luottamukseen maiden välillä. Luottamus ja maiden sitoutuneisuus puolustusyhteistyöhön ovat keskeisessä asemassa työsuunnitelman ja yhteistyön onnistumisen kannalta, Haglund kertoo. Yhteisten joukkojen lisäksi Suomen ja Ruotsin yhteiset materiaalihankinnat voivat olla jatkossa mahdollisia. Suomen ja Ruotsin puolustusvoimia pyydetään muun muassa selvittämään yhteisten sota-alusten hankintaa. Yhteinen kalusto mahdollistaisi entistä paremmin yhteistyön maiden välillä, Enström täydentää. Työsuunnitelmassa Suomen ja Ruotsin puolustusvoimia pyydetään arvioimaan yhteistyön mahdollisuuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ensimmäisen väliraporttinsa Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat antavat lokakuussa.

4 4 uutiset ruotuväki 10/2014 lyhyesti Keuruun varuskunta kiinnostaa yrityksiä Keuruun varuskunta-alue kiinnostaa useita yrityksiä. Alueen tiloista ovat kiinnostuneet erityisesti lähiseudun yritykset. Varuskunta-alueelle etsitään kuumeisesti uusia yrityksiä, sillä Keuruun varuskunta lopettaa tämän vuoden loppuun mennessä. Keuruun yrityshankintaan osallistuvan kehittämisyhtiö Keulinkin kehitysjohtaja Nea Kontoniemi uskoo, että Keuruun varuskunta-alueelle saadaan synnytettyä aktiivista yritystoimintaa. Alue on herättänyt kiinnostusta myös Keuruun ulkopuolella, Kontoniemi kertoo. TKa Lonnan saari avattiin yleisölle Suomenlinnan naapurissa oleva Lonnan saari avattiin yleisölle lauantaina 17. toukokuuta. Saarella olivat 1800-luvulla Suomenlinnan ruutivarastot ja myöhemmin miinatehtaat ja - varastot. Puolustusvoimat käytti Lonnaa myös laivojen magneettisuuden poistamiseen. Lonnan toimintaa pyörittävän Fregatti-yhtiön Ville Wäänäsen mukaan saaresta halutaan tehdä ihmisille uusi viihtyisä kohtaamispaikka, jossa kaikille olisi jotakin tekemistä. Tavoitteemme on luoda Helsingin edustalle kokonaan uusi kaupunginosa, Wäänänen kertoo. TKa EU:n taisteluosastoista olisi keskusteltava Reserviläisliitto haluaa europarlamenttivaalien yhteydessä herättää keskustelua EU:n taisteluosastoista. Liiton varapuheenjohtajan Osmo Suomisen mukaan Suomen tulisi uudelleen arvioida osallistumistaan EU:n taistelujoukkoihin, koska vuodesta 2007 alkaen valmiudessa olleita joukkoja ei ole koskaan käytetty. Vaalien alla pitäisi pystyä puhumaan EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta, jossa yksi keskeinen tekijä ovat nämä taistelujoukot, Suominen kertoo. Suomi on ollut kolme kertaa valmiusvuorossa, viimeksi vuoden 2011 alkupuoliskolla. HTu Rajavartiolaitoksen partioautojen ilme uusitaan Rajavartiolaitos uusii partioajoneuvojen ulkoasun. Uudistuksen tarkoituksena on yhtenäistää viranomaisajoneuvojen ulkonäkö. Ensimmäinen partioauto uudella valko-vihreällä värityksellä on otettu koekäyttöön Imatralla Pelkolan rajavartioasemalla. Ajoneuvot ovat toistaiseksi kokeilukäytössä, jotta näemme niiden vastaanoton. Näillä näkymin tullaan tekemään näitä uuden teippauksen mukaisia ajoneuvoja, Rajavartiolaitoksen esikunnan materiaalipäällikkö Arto Lehtinen kertoo. Lopullisen päätöksen uuteen kuosiin siirtymisestä Rajavartiolaitos tekee syksyllä. ESi Jos ei osaa hyökätä, ei voi puolustaa Kaikkea tietoa ei voi suojata kyberuhkilta. Suomessa on taito kehittää kyberhyökkäyskyky. Pauli Engblom Kyberhyökkäykset ja niiltä puolustautuminen ovat pinnalla puolustuspoliittisessa keskustelussa Suomessa ja maailmalla. Edward Snowdenin vuotamat tiedot Yhdysvaltain kansallisen tiedustelupalvelun NSA:n toiminnasta, kyberhyökkäykset Syyrian ja Ukrainan konflikteissa sekä pohdinta Suomen verkkotiedustelulaista nostavat aihetta esille. IT-palveluyritys CGI:n kyberturvallisuusjohtajan ja johtavan kyberturvallisuusasiantuntijan Jan Mickosin mukaan kyberhyökkäyksen uhriksi joutuminen on lähestulkoon vääjäämätöntä. Muun muassa Maanpuolustuskorkeakoululla kyberturvallisuudesta luennoinut Mickos kertoo, että kyberhyökkäyksiä tapahtuu koko ajan ja paljon. Ongelma on, että niistä ei olla tietoisia. Yrityksistä 94 prosenttia kuuli verkkohyökkäyksestä ulkopuoliselta, vaikka yli kolme neljännestä yritysjohtajista uskoi, että heidän organisaationsa kykenisi itse havaitsemaan kyberhyökkäykset. Tyypillinen hyökkäys oli jatkunut yli vuoden. Kyberhyökkäykset alkoivat 80- luvulla yksittäisten hakkereiden taidonnäytteinä. Sitten mukaan tuli hämärä kaupankäynti. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kuvaan ovat astuneet valtiolliset toimijat. Suurimmilla voimavaroilla varustettu kybermahti on varmaankin Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto NSA ja U.S. Cyber Command. Heillä on muun muassa kyky vakoilla fyysisesti eriytettyjä verkkoja USB-kaapeliin piilotetuilla radiolähettimillä tai ottamalla käyttöön siihen liitettyjen tietokoneiden WLAN-piirit, Mickos kertoo. Puolustusta kehitettävä Kyberhyökkäys voidaan toteuttaa eri tavoin. Laitteeseen voidaan Hanna Tuulonen Kyberturvallisuusasiantunbtija Jan Mickosin mukaan kyberhyökkäyksiä tapahtuu koko ajan ja paljon. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä tehtävät henkilöstötoimet ja -uudelleenjärjestelyt palkittiin 20. toukokuuta Valtiokonttorin Kaiku-palkinnolla. Palkinnon vastaanotti henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa Valtiokonttorin järjestemässä Valtio Expo -tapahtumassa. Palkinnon jakoi valtiovarainministeriön työmarkkinajohtaja Juha Sarkio. Pääesikunnan henkilöstöosasto osallistui kilpailuun puolustusvoimauudistuksen henkilöstötoimilla. Toimien tavoitteena on ollut toteuttaa uudistus puolustusvoimien tarpeiden mukaisesti sekä oikeudenmukaisesti ja henkilöstön halukkuus huomioiden. Henkilöstön toiveita pystyttiin kuulemaan muun muassa kesällä 2012 toteutetun halukkuuskyselyn avulla. Uudistuksen myötä puolustusvoimat vähentää tehtävää. Toukokuussa 2014 irtisanomisuhanalaisia työntekijöitä on kuitenkin vain alle 200. Valtiokonttorille lähetetyssä hakemuksessa todetaan, että usean vuoden muutosaika on antanut mahdollisuuden sopeuttaviin toimiin ja luonnollisen poistuman hyödyntämiseen. Auditoinnista uusia näkökulmia asentaa muokattuja osia jo tehtaalla tai siihen voidaan liittää urkintaan tarkoitettuja osia kuljetuksen aikana. Hyökkääjä voi käyttää hyväkseen myös ohjelmiston haavoittuvuuksia tai käyttäjien virheitä. Hyökkäyksen avulla voidaan esimerkiksi tiedustella, häiriköidä ja valmistella taistelukenttää perinteistä hyökkäystä varten. Mickos ei usko, että kaikelta kybertiedustelulta voidaan välttyä. Hänen mukaansa pitää päättää, mikä data suojataan hintavilla ratkaisuilla. Infrastruktuurin suojauksen ongelmana Mickosin mukaan on se, että pienet toimijat, esimerkiksi kuntien vesilaitokset, vastaavat itse kyberpuolustuksestaan. Tähän tarvitaan perustavanlaatuinen muutos, Mickos sanoo. Mickosin mukaan Suomessa on taitoa kehittää kyberhyökkäyskyky, jos niin halutaan. Pauli Engblom IT-palveluyhtiö CGI:n kyberturvallisuusjohtaja ja johtava kyberturvallisuusasiantuntija Jan Mickos on viralliselta koulutukseltaan digiteknikko. Tänä päivänä tällainen ura ei olisi mahdollinen ilman koulutusta, mutta silloin ei koulutusta ollut tarjolla. Nykyään on jopa tietoturvaan liittyvää opetusta. Mickosin ura ohjelmistojen ja laitteistojen parissa alkoi jo ennen koulua, kun Mickos sai seitsemän vuotiaana Commodore Vic 20 -tietokoneen. Koneessa ei ollut aluksi ohjelmia, joten niitä piti ruveta koodaamaan itse. Matti Nykäsen menestyksestä inspiroituneena koodasin mäkihyppypelin, Mickos naurahtaa. Yläasteella tietokoneet olivat jo täysipäiväinen harrastus ja Mickos myi kaverinsa kanssa heidän kehittämäänsä taloushallintaohjelmaa yrityksille. Digiteknikon opinnotkaan eivät olleet turhia. Nykypäivän asevoimien kybersuorituskyvyt eivät saisi olla niin hajallaan kuin ne monessa maassa vielä ovat. Jos ei osaa hyökätä, ei voi puolustaa. Melkein kaikki länsimaat sekä muun muassa Venäjä ja Kiina kehittävät kyberhyökkäyskykyä. Koodaajasta turvallisuusjohtajaksi Palkinto henkilöstön hyväksi tehdystä työstä Kuva: Deniz Kaya Laitteistopuolen ymmärrys parani. Tietoturva-asioistakin opin, kun koulun verkko osoittautui helposti murrettavaksi. Siitä kehittyi kissa-hiiri-leikki maikan kanssa, Mickos muistelee. Varusmiespalveluksen Mickos suoritti Dragsvikissä, jossa mies ansaitsi kuntoisuuslomia kehittämällä varusmiestoimikunnalle kirjasto-ohjelmiston. Työura käynnistyi omissa ja kavereiden firmoissa, minkä jälkeen Mickos siirtyi suurempiin yrityksiin. Kaiku-kilpailu on tarkoitettu valtiohallinnon työnantajille. Tulleista hakemuksista asiantuntijat valitsevat auditoitavat palkintoehdokkaat. Auditoitavaksi valittavissa hakemuksissa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, miten työhyvinvointia ylläpidetään muuttuvassa ympäristössä ja siihen, miten strategia ja suunnittelu näkyvät käytännön toiminnassa. Valitut ehdokkaat saavat palautteen auditointitapaamisessa. Valtiokonttorin aikaisempien kokemusten perusteella tapaamiset ovat olleet hyödyllisiä työpaikan toiminnan kehittämisessä. Samoin kokee Pääesikunnan henkilöstöosaston henkilöstösektorin johtaja, everstiluutnantti Petteri Tervonen. Auditointitilaisuus oli keskusteleva. Saimme arvokasta palautetta ja jouduimme pohtimaan omaa tekemistämme uusien näkökulmien kautta, Tervonen kertoo. Pääpalkinnon saajan valitsee ryhmä, joka koostuu Valtion työmarkkinalaitoksen, Valtiokonttorin, Kaiku-klubin ja ammattijärjestöjen edustajista. Voittajalle annettiin kuvanveistäjä Juhani Saksan suunnittelema Kaiku-pöllökiertopalkintoveistos sekä euroa työhyvinvoinnin tai työsuojelun kehittämiseen työpaikalla. Kaiku-palkintoa ja -kunniamainintoja on jaettu vuodesta Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa ja henkilöstöosaston ylitarkastaja Taru Heiskala vastaanottivat Kaiku-palkinnon Valtio Expo -tapahtumassa.

5 ruotuväki 10/ uutiset Presidentti tarkasti merivoimat tähtäimessä Taataanko intissä äänestysmahdollisuus? Hanna Tuulonen Teemu Kakko Vaka-säätiö palkitsi ansioituneita puolustusvoimien palveluksessa olevia henkilöitä 14. toukokuuta pidetyssä tilaisuudessa. Vaka-säätiön hallituksen puheenjohtajan, merenkulkuneuvos Antti Lagerroosin mukaan säätiö myöntää tukea niille, joiden työsuoritukset ylittävät tavanomaisuuden. Puolustusvoimien palveluksessa oleville tukea annetaan kerran vuodessa. Poikkeustapauksissa tukea voidaan antaa myös keskellä vuotta, Lagerroos kertoo. Vaka-säätiö on antanut tukea 69 vuoden ajalta yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä palkittiiin tilaisuudessa stipendillä. Hän arvelee, että Joonas Välilä Kauhavalla sijaitsevan Lentosotakoulun ja Kokkolan asevarikon kiinteistöt ja maa-alueet on myyty. Ostaja on useamman pohjalaisyrittäjän perustama LSK Business Park Oy. Myyty alue on kooltaan noin 500 hehtaaria. Kauhavan alueen rakennuksia pinta-alasta on noin neliömetriä. Ostaja ei halua kommentoida kaupan hintaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö seurasi harjoitustoimintaa miinalaiva Hämeenmaalla, jolla hän myös palasi Upinniemestä Helsinkiin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkasti merivoimat Suomenlahden meripuolustusalueella 8. toukokuuta. Tarkastuskäynti alkoi Kirkkonummella sijaitsevasta Upinniemestä, jossa presidentti tutustui merivoimien nykyiseen tilanteeseen ja kehittämiseen. Merivoimien tarkastuksen yhteydessä pidettiin mediatapaaminen, jossa presidentti otti esille Ukrainan tilanteen. Niinistö kertoi, että kriisillä on sama vaikutus Suomeen kuin koko muuhun Eurooppaan. Hänen mukaansa Eurooppa on saanut herätyksen, kun Ukrainan kriisin yhteydessä huomattiin, että rauha ei ole itsestäänselvyys Euroopassakaan. Euroopan unionissa on syntynyt uutta keskustelua yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Se on hyvä asia ja Suomen kannattaa olla keskusteluissa aktiivinen, Niinistö tarkensi. Niinistö otti kantaa myös Natokeskusteluun. Hänen mukaansa kaksikymmentä vuotta toistetut Nato-argumentit eivät enää päde, sillä sekä maailma että Nato muuttuvat. Toivon, että keskustelua voidaan jatkossa käydä asia-argumentein, Niinistö jatkoi. Niinistö painotti, että kaikissa tilanteissa Suomen on huolehdittava omasta puolustuksestaan. Hän kuitenkin koki tärkeäksi kumppanuuksien tiivistämisen niin Ruotsin kuin Nato-yhteistyön kanssa. Niinistön mukaan yhteistyötä Ruotsin kanssa voidaan kehittää niin pitkälle kuin luottamuksen rakentamisella päästään. Toiminnan ja kaluston esittelyä Vaka-säätiö palkitsi ansioituneita Kuvateksti: Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä palkittiin Vaka-säätiön stipendillä. palkitseminen johtuu hänen puolustusvoimauudistuksen yhteydessä tekemästään sotilasmusiikin muutostyöstä. Pohjalaisyrittäjät ostivat sotilasalueita Lentokentän osuus on noin 250 hehtaaria koko alueesta, LSK Business Park Oy:n projektipäällikkö Juha Jokelainen kertoo. Kauppaan sisältyi muun muassa Kauhavan lentokenttä, lentokonehalleja, esikunta ja muita kasarmirakennuksia. Kauhavan lentosotakoulun rakennuksille ei ole kaavailtu toimenpiteitä. Näillä näkymin ei ole tarvetta purkaa tai rakentaa mitään. Rakennuksien yhteispinta-ala on kuitenkin neliötä. Rakennuksia voisi hyödyntää koulutus- tai teollisuuskäyttöön, Jokelainen sanoo. Sotilastoiminta päättyy vuodenvaihteessa Lentosotakoulun sotilastoiminta lakkaa vuodenvaihteessa. Lakkautus on osa puolustusvoimauudistusta, ja sen myötä sotilaslentäjien koulutus siirtyy Ilmasotakouluun Tikkakoskelle. Mediatapaamisen lisäksi merivoimien tarkastuksen ohjelmaan kuului Uudenmaan prikaatin rannikkojoukkojen toiminnan esittely kahdella panssarivaunulla sekä kolmella Jurmo-veneellä. Toimintanäytökseen osallistuneet rannikkojääkärit esittelivät toimintaa pintaylläkössä sekä maihinnousua ja evakuointia. Merivoimat on erikoistunut toimimaan rannikon ja saariston vaativissa olosuhteissa. Presidentti Niinistö seurueineen tutustui myös Katanpää-luokan miinantorjunta-alukseen ja öljyntorjuntaan soveltuvaan monitoimialus Louheen. Tarkastus päättyi harjoitustoiminnan seuraamiseen ja kivääriryhmän tarkastamiseen miinalaivan Hämeenmaalla, jolla presidentti myös palasi Helsinkiin. Vierailun isäntänä toimi merivoimien komentaja, konta-amiraali Kari Takanen. Myös puolustuvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen osallistui tarkastukseen. Stipendi on mielettömän hieno tunnustuksen osoitus. Suosittelijani nähtävästi arvostaa sotilasmusiikin eteen tekemääni työtä, Seppälä kertoo. Seppälän lisäksi Vaka-säätiön stipendin saivat eversti Risto Kosonen, kapteeni Jouni Seppänen, elektroniikkamestari Ari Hanhisuanto, mekaanikko Esa Kaikkonen, kapteeni Jarmo Manninen, insinöörimajuri Terho Rintanen, diplomikielenkääntäjä Tapio Kakko, insinöörimajuri Pekka Ylitalo, kielenkääntäjä Saara Sjöbom, teknikkokapteeni Tuomo Miettinen, majuri Petri Lahdenpää, asentaja Jorma Lahovuori, kapteeni Harri Manneri, kapteeni Seppo Haukka ja ylitarkastaja Taru Heiskala. Lentokentän omistaneen Finavia Oyj:n jättäessä alueen lentotoiminta lakkaa ainakin hetkellisesti. Alueen uusi omistaja on laittanut lentotoimintaselvityksen liikkeelle jo joitakin kuukausia sitten. Tämä on iso kokonaisuus, ja aika näyttää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jokelaisen mukaan myös yhteistyötä maanpuolustusjärjestöjen kanssa on suunniteltu. Pauli Engblom Europarlamenttivaalit järjestetään 25. toukokuuta. uutisia muualta Kirja: Suomen sotilastiedustelu ja NSA yhteistyössä Miten äänestys onnistuu, jos varusmies on äänestyksen aikana esimerkiksi maastoharjoituksessa, sotilaslakimies Erik Jokinen Pääesikunnan oikeudelliselta osastolta? Kaikille varusmiehille taataan mahdollisuus äänestää. Pääesikunta on jakanut kaikkiin joukko-osastoihin vaalikäskyn, joka on nähtävillä perusyksiköiden ilmoitustaululla. Varusmiehelle tiedotettiin ennakkoäänestyksestä joukko-osastoissa ja kehotettiin käyttämään ennakkoäänestysmahdollisuutta hyväkseen viikonloppuvapailla. Ennakkoäänestysmahdollisuuden vuoksi varusmiehille ei tarvitse myöntää varsinaisena vaalipäivänä 25. toukokuuta henkilökohtaista lomaa, henkilökohtaista syylomaa eikä vapaata äänestämistä varten paitsi, jos asianosaisella ei hänestä itsestään riippumattomista syistä ole ollut mahdollisuutta osallistua ennakkoäänestykseen. Tilaisuus äänestämiseen tulee järjestää joko ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä myös niille äänioikeutetuille, jotka kärsivät poistumisrangaistusta tai poistumiskieltoa. Miinalaiva Uusimaa on Merisotakoulun koulutuspurjehduksella 5. toukokuuta 16. kesäkuuta. Onko aluksen henkilöstöllä äänestysmahdollisuus, miinalaiva Uusimaan päällikkö, komentajakapteeni Toni Joutsia? Aluksen koko henkilöstö sai mahdollisuuden äänestää aluksella vapaavahdissa. Äänestämiseen ei pakotettu vaan jokaiselle järjestettiin mahdollisuus äänestää. Tiettävästi olimme ensimmäinen auki ollut eurooppalainen äänestyspaikka 8. toukokuuta Vaalitilaisuus oli samanlainen kuin muissakin suomalaisissa äänestyspisteissä vaalitoimihenkilöineen, jotka olin käskenyt aluksen henkilökunnasta. Äänet suljettiin äänestäjien kotipaikkakunnan mukaisiin äänestyskuoriin ja kerättiin äänestyslaatikkoon. Norjassa upseerilähettimme vei äänet Suomen suurlähetystöön Suomeen toimitettavaksi. Aluksella äänestysprosentti oli 43 prosenttia. Toimittaja Glenn Greenwaldin mukaan kyseessä on kahdenvälinen, "kolmannen tason" yhteistyösopimus. Suomen signaali- eli sotilastiedustelu tekee yhteistyötä Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden viraston NSA:n kanssa. Asia käy ilmi tiistaina ilmestyneestä toimittaja Glenn Greenwaldin kirjasta. Greenwald on työskennellyt tietovuotaja Edward Snowdenin hänelle luovuttaman aineiston parissa pian vuoden ajan. "Yhdysvallat on jakanut tietoa Top Secret (huippusalainen) -tasolla, joka on vuodettu julkisuuteen. Uskoakseni kaikkien luettelossa olevien maiden mahdolliset yhteistoimintasopimukset on laadittu vastaavalla tietoturvatasolla", sanoo Puolustusvoimien tiedustelujohtaja Harri Ohra-aho Helsingin Sanomien haastattelussa. (HS 13.5.) Helikopteritoimitus lähestyy loppuaan Suomen tilaamista 20:sta NH90-kuljetushelikopterista 18:s on viime kuussa luovutettu puolustusvoimille Patrian helikopteriyksikössä Jämsän Hallissa, uutisoi Kouvolan Sanomat. Kopteri lennetään Uttiin, kun siihen on saatu asennettua ballistinen suojaus, eli suojauspaneelit pienikaliiberisia aseita vastaan. Kahden viimeisen kopterin kokoonpano on Patrian tehtaalla meneillään. Nekin ovat Utissa vielä tänä vuonna. Helikoptereiden toimitus on myöhästynyt sovitusta kuudella vuodella. Ranskalainen valmistaja NHIndustries maksaa korvauksia ja vastaa väliversioina luovutettujen koptereiden jälkiasennuksen kustannuksista. Vasta kaksi kopteria on lopullisessa versiossaan. (Kouvolan Sanomat 10.5.) GRU Venäjän armeijan tiedustelijat Venäjällä toimii nykyään pääasiallisesti kaksi tiedusteluun keskittynyttä laitosta: SVR ja GRU. Sotilasaikakauslehden toukokuun numerossa tarkastellaan päätiedusteluhallinnon GRU:n toimintaa ja tulevaisuutta. Ulkomaantiedustelupalvelu on SVR. Se on entisen Neuvostoliiton valtion turvallisuuskomitea KGB:n ensimmäisen ulkomaantiedustelun suora perillinen. KGB/SRV on suorittanut länsimaiden harmiksi onnistunutta tiedustelua jo vuosikymmeniä. GRU eli päätiedusteluhallinto on osa Venäjän puolustusministeriötä. Organisaatiossa ei ole tapahtunut merkittävän suuria muutoksia Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Sen edeltäjä puna-armeijan Rekisterihallinto RU perustettiin Leninin ja Trotskin toimesta jo vuonna (Sotilasaikakauslehti 5/2014) Toimittanut Deniz Kaya

6 6 maailmalla ruotuväki 10/2014 lyhyesti Rauhanturvaoperaatio saa ensimmäisen naiskomentajan Norjalaisesta kenraalimajuri Kristina Lundista tulee ensimmäinen nainen, joka on koskaan johtanut YK:n rauhanturvaoperaatiota. YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin edustaja vahvisti nimityksen 12. toukokuuta. Lund saa johdettavakseen YK:n rauhanturvaoperaation Kyproksella 13. elokuuta. Nyt tehtävää hoitaa kiinalainen kenraalimajuri Chao Liu. Vuonna 2009 Lundista tuli Norjan puolustusvoimien ensimmäinen naisupseeri, joka on ylennetty kenraalimajuriksi. (UN 12.5.) HMa Yhdysvaltain sotilaslennokit päivittyvät Yhdysvaltain asevoimien käyttämät sotilaslennokit muuttuvat. Miehittämättömien sotilaslennokkien ohjausjärjestelmä päivittyy Linux-pohjaiseksi. Muutostyöstä vastaavan Raytheon mukaan päivitys helpottaa lennokkien ohjattavuutta. Ensimmäinen Linuxilla ohjastettava lennokki on Northrop Grumman MQ-8C Fire Scout - tiedusteluhelikopteri. Hankkeen odotetaan tuovan asevoimille säästöjä. Avoimen standardin ansiosta eri lennokeille ei tarvitse kehittää yksilöityjä ohjausjärjestelmiä. Aiemmin sotilaslennokkien ohjausjärjestelmät olivat Solaris-pohjaisia. (LinuxGizmos 13.5.) JVä Transsukupuoliset ehkä palvelukseen USA:ssa Yhdysvaltain puolustusministeri Chuck Hagelin mukaan Yhdysvaltojen pitää arvioida uudelleen käytäntönsä, joiden mukaan transsukupuoliset eivät saa palvella maan asevoimissa. Hagel ei kertonut, pitäisikö käytäntöä hänen mielestään muuttaa, mutta hän korosti, että jokaisella pätevällä amerikkalaisella pitäisi olla mahdollisuus palvella maataan. Yhdysvaltojen asevoimien käytäntöjä seksuaalivähemmistöjä kohtaan muutettiin aiemmin presidentti Barack Obaman ensimmäisellä kaudella, kun avoimesti homoseksuaalien sallittiin palvella maan asevoimissa. (Helsingin Sanomat 11.5.) PEn Saksassa koottiin salaista armeijaa vuonna 1949 Länsi-Saksan asevoimien ja Waffen SS -joukkojen sotilaat yrittivät maan hallituksen tietämättä perustaa salaista armeijaa vuodesta 1949 lähtien. Der Spiegel -lehden julkaisemien Saksan BND-tiedustelupalvelun asiakirjojen mukaan noin upseeria osallistui hankkeeseen, jonka tavoitteena oli luoda miehen vahvuinen armeija. Pääorganisaattorina oli myöhemmin maavoimien komentajaksi noussut Albert Schnez. Der Spiegelin mukaan salaisen armeijan tarkoitus oli taistella mahdollisessa sisällissodassa kommunisteja vastaan. (Helsingin Sanomat 12.5.) PEn Panokset kovenevat Baltiassa Naton ja Venäjän sotilaallinen läsnäolo Itämerellä kasvaa, mutta turvallisuustilanne säilyy ennallaan. Nato-uhkaa käytetään Venäjällä sisäpoliittisiin tarkoituksiin. Hannes Mattila Pauli Engblom Suomi ja Irlanti ovat asukaslukuun suhteutettuna merkittäviä kriisinhallintavaltioita, ja maiden yhteistyöllä on pitkät perinteet. Tällä hetkellä suomalaiset ja irlantilaiset kriisinhallintajoukot palvelevat yhdessä suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa YK:n Unifiloperaatiossa Libanonissa. Irlanti ja Suomi ovat myös mukana Ruotsin johtamassa Euroopan unionin taisteluosastossa, joka on valmiusvuorossa vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon ajan. Suomen puolustusministeriö, Ukrainan kriisin kiristyessä Nato on lisännyt joukkoja itäisille rajoilleen. Viroon, Latviaan ja Liettuaan on tuotu komppanian vahvuiset osastot Yhdysvaltojen 173. maahanlaskuprikaatista. Baltian maiden ilmavalvontaa on myös vahvistettu avaamalla Viroon uusi lentotukikohta. Ämärissä sijaitsevassa tukikohdassa on neljä tanskalaista F-16 hävittäjää, joiden on määrä pysyä maassa ainakin vuoden loppuun saakka. Liettuan lentotukikohdassa on tällä hetkellä yhteensä kahdeksan hävittäjää sekä Puolasta että Iso- Britanniasta. Lisäksi Ranska on lähettänyt neljä hävittäjää Puolaan. Joukot eivät ole määrällisesti huomattavia, mutta niiden poliittinen merkitys on kokoaan suurempi. Yhdysvallat on viime aikoina pyrkinyt vähentämään joukkojaan Euroopassa ja siirtämään sotilaallista painopistettä Aasiaan. Puolustuksellisesti Natosta riippuvaiset Baltian maat ovat olleet kehityksestä huolissaan. Virolla, Latvialla ja Liettualla ei ole omia ilmavoimia, vaan niiden ilmavalvontaa on hoidettu neljän hävittäjän voimin Liettuassa sijaitsevasta Naton lentotukikohdasta. Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smithin mukaan Nato haluaakin toimillaan osoittaa tukea liittolaisille. Naton yhteisöllisyys on Ukrainan kriisin myötä lähtenyt uuteen nousuun. Myös tapa, jolla Yhdysvallat kokonaistilannetta tarkkailee, on muuttunut. Eurooppa on aiemmin nähty vakaana maanosana, jossa joukkojen keskittämistä ei enää samalla tavalla tarvita. Ukrainan tilanteen kautta on kuitenkin huomattu, ettei sotilaallinen Hanna Smith Aleksanteri-instituutista ei usko turvallisuustilanteen Baltian maissa muuttuvan suuntaan tai toiseen. Yhdysvaltojen 173. maahanlaskuprikaatin komppania saapui Ämärin lentotukikohtaan 28. huhtikuuta uhka ole Euroopasta mihinkään hävinnyt, Smith kertoo. Venäjän vaikutuskeinot aiheuttavat pelkoa Suomella ja Irlannilla on paljon yhteistä Sotilaiden ja siviilien kriisinhallintayhteistyö puhutti. Kuva: Jonna Kaasalainen Irlannin suurlähetystö ja Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI järjestivät 6. toukokuuta suomalaisirlantilaisen kriisinhallintakollokvion. Tilaisuudessa puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty ja hänen irlantilainen kollegansa Maurice Quinn nostivat esille Suomen ja Irlannin yhteneväisyyksiä. Suomella ja Irlannilla on samankaltainen historia ja koko. Emme yleensä ota konflikteissa puolia, Räty totesi. Paneelikeskustelun aiheena oli siviilien ja sotilaiden yhteistyö kriisinhallintaoperaatioissa. Ulkoministeriössä nykyisin työskentelevä entinen rauhanturvaaja Olli Nurmi korosti, että operaatioilla pitää olla kunnollinen sisääntuloja poistumissuunnitelma. Unifilissa on palvellut rauhanturvaajia jo kahdessa sukupolvessa. Operaatioiden ei pitäisi lähtökohtaisesti kestää näin pitkään, Nurmi arvioi. Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty (oikealla) ja hänen irlantilainen kollegansa Maurice Quinn avasivat suomalais-irlantilaisen kriisinhallintanäyttelyn. Baltian mailla on jo pitkään ollut tavoitteena Naton läsnäolon lisääminen alueillaan. Smithin mukaan kyse ei kuitenkaan ole pelkästä agendan edistämisestä. Erityisesti Venäjän ulkopuolella asuvien venäjänkielisten nouseminen maan poliittiselle agendalle on lisännyt pelkoa maissa, joissa venäläisvähemmistöjä ei olla täysin pystytty integroimaan. Baltian maiden huolta ei saa vähätellä. Siellä on sisäänrakennettu pelko siitä, mihin Venäjä halutessaan kykenee. Puolassakin pelätään, mitä tapahtuu, jos Venäjä alkaa lisätä vaikutusvaltaansa sellaisilla keinoilla, jotka eivät ole enää tästä maailmasta. Sitä, kuinka pitkäaikaiseksi Naton vahvistunut läsnäolo sen Itämeren alueen jäsenmaissa osoittautuu, on Smithin mukaan vielä vaikea arvioida. Ihan helposti konflikti ei tule ratkeamaan. Vaikka Ukrainan tilanne saataisiin rauhoittumaan, tulee Krimin haltuunotto vaikuttamaan vuosikausia kokonaiskuvaan. Ihan helposti Nato ei pysty vetämään joukkojaan Baltian maista. Yhtenä keskeisenä ongelmana Venäjän ja Naton välien kiristymisessä Smith pitää osapuolten yksipuolista kuvaa toisistaan. Venäjällä Nato on aina nähty ehdottomasti uhkana. Lännessä tätä on mietitty tosi paljon. Kyllä Naton tehtävä on tänä päivänä paljon muutakin, kuin suojella itärajojaan Venäjältä. Sisäpolitiikkaa ja mielikuvia Myös Maanpuolustuskorkeakoulun strategianlaitoksen johtaja, eversti Torsti Sirén painottaa, että Nato pitää sisällään paljon muutakin kuin puolustusvelvoitteen. Nato on nimensä (North Atlantic Treaty Organisation) mukaisesti sopimusjärjestö. Sopimusjärjestö pitää sisällään sen, että se on poliittinen foorumi, kriisinhallintaorganisaatio ja puolustusliitto. Sirén pitää Venäjän niin sanottua Nato-uhkaa enimmäkseen tarkoitushakuisena mielikuvanluomisena. Naton lisääntynyttä läsnäoloa Itämerellä käytetään uhkakuvana Venäjällä sisäpoliittisista syistä. Nato ei uhkaa Venäjää. Baltian maihin siirrettyjen Natojoukkojen strategista merkitystä on Sirénin mukaan vaikea arvioida pelkkien lukujen perusteella. Esimerkiksi Yhdysvaltojen maahanlaskujoukoilla voi olla huomattaviakin kykyjä johtaa operaatiota. Onhan Naton jäsenvaltioilla lisäksi koneita pilvin pimein pitkin Eurooppaa ja Atlantin takana. Uusi lentotukikohta ja maahanlaskukomppaniat ovat vain yksi osoitus jäsenvaltioiden tukemisesta. Kuva: Esper Kaar, AFP/Lehtikuva Kuva: Puolustusministeriö/Tiina Takala

7 ruotuväki 10/ reportaasi Kuvat: Ali Rinta-Jaskari Kirkon sisäosa on koristeltu tuoreilla leikkokukilla ja ikoneilla. Hengellisen elämän kehdossa Ruotuväen toimittaja ja valokuvaaja matkustivat Valamon luostariin Heinävedelle. Luostarissa vietettiin puolustusvoimien ortodoksisia hengellisiä päiviä. Emmi Sivonen Sää oli kaunis ja lämmin, kun saavuimme Valamon munkkiluostariin Heinävedelle. Parkkipaikan läheisyydessä sijaitseva infotaulu muistutti säännöistä, joita luostarissa vierailevan tulisi noudattaa. Ohjeistuksen mukaan muun muassa tupakointi, lemmikit ja paljastavat asut olivat kiellettyjä alueella. Onneksi puolustusvoimien lomapukua ei vahingossakaan erehdy luulemaan helleasuksi. Valamon luostarissa vietettiin puolustusvoimien ortodoksisia hengellisiä päiviä huhtikuuta. Paikalla oli useita kymmeniä varusmiehiä, puolustusvoimien kantahenkilökunnan jäseniä, siviilejä sekä luostarin veljestön jäseniä. Tilaisuuden alkajaisiksi rovasti Leo Huurinainen muistutti, että tapahtuman pääasiallisena pyrkimyksenä on kiinnittää erityishuomio ortodoksisen kulttuurin laajaan esittelyyn. Hänen mukaansa oli selvää, miksi tilaisuus järjestetään juuri Valamossa. Olemme hengellisen elämän kehdossa. Luostarissa hengellinen kulttuuri tulee vahvasti jokaisen iholle. Ohjelmassa kulttuuria ja opetusta Hengellisten päivien ohjelmaan kuului muuan muassa musisointia, Isä Andreaksen elämän oikeaa ja väärää tarkasteleva oppitunti sekä tutustumista taiteilija Ina Collianderin Enkelit kanssamme näyttelyyn. Päivien ohjelma ei olllut kuitenkaan täyteen ahdettu, sillä tilaa oli jätetty myös rentoutumiseen ja ympäristöön tutustumiseen. Luostarin pääkirkko näytti ulkoa katsottuna pelkistetyltä ja simppeliltä. Sisään astuessa näky oli päinvastainen kirkko oli koristeltu tyypilliseen ortodoksiseen tyyliin koristeellisesti ja prameasti. Kukin, kynttilöin ja ikonein kyllästetyssä tilassa tuoksuivat jasmiini- ja laventelisuitsukkeet. Luostarin rauhoittava ympäristö on myös yksi syy siihen, miksi kenttärovasti Sauli Keskinen tulee mielellään vierailulle Valamoon. Ekumeenista ajattelua on aina hyvä harrastaa. Päivien ohjelma on hyvä, ei liian pitkä eikä liian lyhyt. Isä Andreaksella oli mielenkiintoinen esittelytapa elämän oikeasta ja väärästä, koska siinä ei ollut maallisen etiikan edustajan mielipiteitä. Osallistuimme hengellisten päivien ohjelmaan ainoastaan torstaina. Perjantaina ohjelmassa oli luvassa aamupalveluksen lisäksi ylidiakoni Jyrki Härkösen luento kirkon ja valtion välisen toiminnan rajoista. Hengelliset päivät päättyivät lounasaikaan mennessä Huurinaisen sekä kenttäpiispa Pekka Särkiön puheenvuoroon. Luostarivierailusta vaihtelua palvelukseen Porin prikaatista luostariin vierailulle saapunut viestimies Nicusor Dinu ei ollut Valamossa ensimmäistä kertaa. Oma-aloitteisesti tapahtumasta kiinnostunut Dinu on viettänyt pienestä asti viikonloppuja Valamossa, muun muassa vapaaehtois- ja talkootöitä tehden. Hänen mukaansa oli helppo perustella, miksi hän saapuu Valamoon aina uudelleen ja uudelleen. Luostarissa hengellinen kulttuuri tulee vahvasti jokaisen iholle. Ihmiset ovat tuttuja ja täällä Valamon opiston pääkirkko tunnetaan myös nimellä Kristuksen kirkastumisen kirkko. on ihanaa olla. Maailman ilot kestävät vain hetken, kirkolliset ilot vähän pidempään, hän toteaa hymyillen. Myös tykkimies Niko Lindfors ja aliupseerioppilas, korpraali Jiska Parrila Kainuun prikaatista viettivät lämpöistä kesäpäivää Valamossa. Lindforsille paikka on tuttu muutamilta ala- ja yläasteaikojen vierailuilta. Parrila sen sijaan oli ensimmäistä kertaa Valamossa. Sotilasvalan yhteydessä oli puhetta, että olisi mahdollista tehdä reissu tänne. Piti tulla käymään ihan mielenkiinnosta ja siksi, että pääsee kunnolla rentoutumaan. Lisäksi saa vähän vaihtelua palvelukseen. Valamo on suosittu matkakohde Niko Lindfors (vas), Nicusor Dinu ja Jiska Parrila rentoutuvat Valamossa kesken palveluksen. Valamon munkkiluostarin veljestö elää hengellistä yhteisöelämää. Ortodoksisen kirkon askeesin perintöön pohjautuva elämäntyylin mukaisesti luostarin tulee elättää itse itsensä. Pääosan varoistaan luostari saa turistimatkailusta. Valamo tarjoaa vierailijalleen ympärivuotisesti mahdollisuuden niin päivävierailuun kuin yösijaankin. Vierailu rauhallisessa ja luonnonläheisessä ympäristössä suorastaan pakotti rentoutumaan ja unohtamaan edes hetkeksi asepalveluksen mukanaan tuomat henkiset rasitteet. Varusmiehenä näin kuitenkin luostaritoiminnassa ja asepalveluksessa paljon samaa. Muun muassa luostarin yhteisöllisyys, samankaltainen pukeutuminen, arvohierarkia ja rajoitetut poistumismahdollisuudet muistuttivat minua siitä, millaista arkea itse elän.

8 8 KANSAINVÄLINEN OIKEUS ruotuväki 10/2014 Teksti Pauli Engblom Ulkoasu Eero Ketonen On kevät Viron ja Venäjän kiista toisen maailmansodan ja neuvostovallan symbolista Pronssisoturi-patsaasta on kärjistynyt. Kaduilla on mellakoita. Pronssisoturin siirtoa vastustavat hakkerit kaatavat palvelunestohyökkäyksin valtiovallan, poliisin, koulujen, sanomalehtien ja pankkien sivustoja. Maan reformipuolueen Internet-sivuille ilmestyy pääministeri Andrus Aspin nimellä kirjoitettu tekaistu anteeksipyyntö, jonka kuvituksissa pääministerin kasvoille on muokattu Hitler-viikset. Viroon kohdistetut hyökkäykset herättivät paljon oikeudellisia kysymyksiä. Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin tehtäviä hoitavan, Erik Castrén -instituutin varajohtajan Jarna Petmanin mukaan keskeinen kysymys oli, miten kansainvälinen oikeus soveltuu kyberavaruuteen. Kokonaisen valtion sekasortoon saattaneet ja siten tietoyhteiskuntien haavoittuvuuden paljastaneet kyberiskut johtivat lähes World Trade Centerin terrorihyökkäysten kaltaiseen paniikkiin: pohdittiin, rajoittaako mikään kyberoperaatioita, Petman kertoo. Kansainvälinen oikeus määrittää sodan oikeussääntöjä. Kansainvälisen humanitäärisen oikeuden keskeiset oikeuslähteet ovat Haagin ja Geneven sopimukset, jotka muun muassa rajoittavat sodankäyntikeinoja ja suojaavat niitä, jotka eivät osallistu taisteluihin. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) peruskirja puolestaan säätää, milloin valtiot ovat oikeutettuja sotatoimiin. Tällä hetkellä tilanne ei ole niin paniikinomainen kuin esimerkiksi vielä viitisen vuotta sitten. Valtaosa valtioista on kuitenkin nyttemmin sisällyttänyt kybervalmiuden sotilaallisiin strategioihinsa, Petman kertoo. Perustana vanhat säännöt Merkittävin kansainvälistä oikeutta ja kyberkonflikteja käsittelevä teos on Tallinnan manuaali, joka on tehty Naton kyberpuolustuskeskuksessa (Nato Cooperative Cyber Defence Center of Excellence). Keskuksen oikeudellisella osastolla työskentelevän tutkijan Liis Vihulin mukaan kyseessä on akateeminen tutkimus, joka lähtee siitä, että kansainvälinen oikeus soveltuu kyberavaruudessa. Tallinnan manuaali ei edusta Naton tai minkään sen jäsenmaan mielipidettä, vaan lakiasiantuntijoiden mielipidettä, Vihul kertoo. Kybermaailman kansainvälisen oikeuden kysymykset jakavat Petmanin mukaan valtioita kahteen leiriin. Yhdysvaltojen, Euroopan valtioiden, Naton ja useimpien maiden mukaan perinteisen, niin sanotun kineettisen sodan säännöt pätevät kyberkonflikteissa. Toisenlaista näkemystä edustavat muun muassa Venäjä, Kiina ja joukko Keski-Aasian entisiä neuvostotasavaltoja, joiden mukaan kybersodalle pitäisi tehdä uudet säännöt YK:n puitteissa, Petman sanoo. Vihulin mukaan viime vuosi oli kyberkonfliktien kansainvälisen oikeuden kannalta vallankumouksellinen, kun YK:n alainen hallitusten asiantuntijoiden ryhmä lausui viime vuonna, että kansainvälinen oikeus ja erityisesti YK:n peruskirja pätevät kyberavaruudessa. Kyberhyökkäykseen voi vastata aseilla Keskeinen kysymys on, milloin kyberoperaatio ylittää aseellisen hyökkäyksen kynnyksen, sillä YK:n peruskirjan mukaan valtiolla on oikeus vastata aseelliseen hyökkäykseen voimankäytöllä. Yleissääntönä pidetään, että kyberhyökkäyksen oikeudellinen asema määritellään aiheutetun vahingon perusteella. Jos hyökkäys aiheuttaa kuolonuhreja tai vakavaa aineellista tuhoa, aseellisen hyökkäyksen kynnys ylittyy. Hyökkäyksiä arvioitaessa täytyy katsoa, mitä seurauksia hyökkäyksillä on, Petman kertoo. Vihulin mukaan vielä ei ole selvää, minkälaiset kyberoperaatiot kansainvälinen oikeus kieltää. Lakeja tekevät valtiot, eivät asiantuntijat. Oppineet voivat sanoa, että tämä menee näin, mutta valtioilta ei vielä ole tullut vastauksia. Ongelmia syntyy, jos kyberhyökkäys ylittää aseellisen hyökkäyksen kynnyksen. Mihin perinteisin keinoin hyökätään? Hyökkäyksiä on vaikea jäljittää. Yhdestäkään hyökkäyksestä ei tiedetä varmasti, kuka on iskujen takana. Tietokoneet on helppo valjastaa viruksella, joka johtaa hyökkäyksen jäljet väärään koneeseen eri puolelle maailmaa, Petman sanoo. Kyberhyökkäyksiä voivat tehdä valtioiden lisäksi ei-valtiolliset toimijat eli esimerkiksi ryhmittymät, terroristit tai yksittäiset hakkerit. Petmanin mukaan valtiolla on velvollisuus estää ei-valtiollisia toimijoita tekemästä lainkäyttöalueeltaan kyberhyökkäyksiä toisia valtioita vastaan, jos se on niistä tietoinen. Jos valtio ei kykene tai ei halua lopettaa tällaisia aseelliseksi hyökkäykseksi luokiteltavia iskuja, kyberhyökkäyksen kohteeksi joutuneella valtio on oikeus käynnistää puolustustoimet sen alueella olevia kyberhyökkääjiä vastaan. Kyberhyökkäysten vastaisista itsepuolustustoimista päättävillä valtioilla on hirvittävän iso vastuu. Valtio, joka provosoituu aseelliseen itsepuolustukseen, voikin itse syyllistyä hyökkäystekoon. Silloin puolestaan siihen voidaan kohdistaa sotilaallisia operaatioita. Verkossa ei-valtiolliset toimijat voivat myös sijaita monien valtioiden alueella, Petman korostaa. Vihulin mukaan säännöt ovat periaatteessa selkeitä, mutta ongelmaksi muodostuu todistelu. Sama sääntö pätee perinteisissä konflikteissa. Esimerkiksi Syyrian konfliktissa meillä on vahvoja epäilyksiä, että tietyt valtiot tukevat ei-valtiollisia toimijoita. Silti on vaikea todistaa, että näin on. Kybermaailmassa todistaminen on vielä vaikeampaa. Voimankäyttö ei saa olla kohtuutonta Kansainvälinen oikeus suojelee siviilikohteita valtioiden sotatoimilta. Esimerkiksi siviiliydinvoimalat, sairaalat, koulut, siviililentokoneet ja -laivat sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun avustustoiminta ovat kansainvälisen oikeuden suojelemaa. Ei ole niin tärkeää, tuhotaanko esimerkiksi pato kyberhyökkäyksellä vai ohjusiskulla. Kiellettyjä kohteita pohtiessa mietitään seuraamuksia, ei niinkään keinoja, Petman sanoo. Kansainvälinen oikeus rajoittaa myös voimankäyttöä. Perinteisen sodankäynnin maailmassa esimerkiksi kemiallisten aseiden käyttö Vastaavasti esimerkiksi virus, jolla hallinnoitaisiin kemiallisia aseita on kielletty. on kielletty. Petmanin mukaan vastaavasti esimerkiksi virus, jolla hallinnoitaisiin kemiallisia aseita on kielletty. Kansainvälisen oikeuden mukaan voimankäyttö ei saa olla kohtuutonta. Kybermaailmassa kohtuuttomuuden välttäminen on vaikeampaa, koska aloitettua hyökkäystä on vaikeampi kohdistaa ja rajoittaa. Hyökkäys aiheuttaa jokseenkin vääjäämättä enemmän seurauksia kuin on tavoiteltu. Eskalaatiota on vaikea hillitä, koska tietoverkossa asiat ovat linkittyneet toisiinsa, ja kaikella on seurannaisvaikutuksia, Petman toteaa. Entä onko kansainvälisellä oikeudella oikeasti merkitystä sodankäynnissä? Lehdistä saa toistuvasti lukea kansainvälisen oikeuden sääntöjen loukkauksista. Petman lyö nyrkin pöytään. Vaikka ihmisiä murhataan, ei kukaan kyseenalaista rikoslain merkitystä. Kyllä kansainvälinen oikeus rajoittaa konflikteja, vaikka sitä joskus rikotaan.

9 ruotuväki 10/2014 KANSAINVÄLINEN OIKEUS 9 Tallinnan manuaali Tallinnan manuaali (Tallinn manual) on merkittävin kyberkonfliktien kansainvälistä oikeutta käsittelevä teos. Se on Naton kyberpuolustuskeskuksessa (Nato Cooperative Cyber Defence Center of Excellence) tehty akateeminen tutkimus, jonka lähtökohta on, että olemassa olevat kansainvälisen oikeuden säännöt pätevät kybermaailmassa. Olemme kansainvälinen laitos ja palvelemme Natoa ja rahoittajavaltioitamme, mutta emme ole osa Natoa. Tallinnan manuaali edustaa mukana olleiden asiantuntijoiden, ei Naton tai laitoksemme rahoittajavaltioiden näkemyksiä, tutkija Liis Vihul keskuksen oikeudelliselta osastolta kertoo. Vihulin mukaan Tallinnan manuaalin tarkoitus oli tutkia, miten kaksi isoa kansainvälisen oikeuden alaa soveltuvat kyberkonflikteihin. Ensinnäkin katsoimme, miten pääasiassa Haagin ja Geneven sopimuksiin perustuva kansainvälinen humanitäärinen oikeus soveltuu kyberoperaatioihin. Toinen tutkimamme kysymys oli YK:n peruskirjassa säädelty normisto siitä, millä edellytyksillä valtiot voivat käyttää voimaa toisiaan vastaan. Teokseen on koottu asiantuntijoiden yhteisymmärryksellä hyväksymiä sääntöjä, joilla pyritään ratkaisemaan kybermaailman oikeudellisia ongelmia. Sääntöjen perässä on kommentaariosio, johon asiantuntijat ovat kirjanneet sääntöjen perusteluja ja ehdotuksia, jotka eivät saavuttaneet yksimielisyyttä. Tallinnan manuaali on niin sanottua soft law ta eli kansainvälisessä oikeudessa merkitykselliseksi katsottu asiantuntijoiden mielipide, Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin varajohtaja Jarna Petman kuvailee. Kyber toimintaympäristö muiden joukossa Puolustusvoimat valvoo ja suojaa omia verkkojaan. Esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ei ole puolustusvoimien vaan sen omistajien vastuulla. Viestintäviraston alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävänä on luoda kansallista tilannekuvaa kyberuhkista. Catharina Candolin työskentelee Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla tietoverkkopuolustussektorin johtajana. Candolinin mukaan kyberavaruus on toimintaympäristö samalla tavalla kuin maa, meri, ilma ja avaruus. Tiedustelun, vaikuttamisen ja suojautumisen suorituskykyjä voidaan kehittää tähän ympäristöön samalla periaatteella. Puolustusvoimissa kyberhyökkäysten estämisessä panostetaan harjoituksiin, joissa keskitytään siihen, miten vihamielinen toiminta havaitaan ja estetään. Candolin kertoo puolustusvoimien osallistuvan kansallisiin ja kansainvälisiin harjoituksiin. Lisäksi on sisäisiä harjoituksia ja harjoituksia yhteistyötahojen kanssa. Miten Suomi toimisi, jos joku suomalainen alkaisi tehdä kyberhyökkäyksiä toisen valtion alueelle? Suomen vahvuutena on Kyberturvallisuuskeskus ja viranomaisten yhteistyö operaattoreiden kanssa. Jos tällaista toimintaa havaittaisiin, meillä olisi hyvä kyky estää se. Suomi ei olisi se ongelmamaa, jossa ei kyettäisi tekemään mitään, Candolin arvioi. Kyberhyökkäysten rajoittamisessa ensimmäinen askel on havaitseminen. Yleinen palvelunestohyökkäys havaitaan usein heti, mutta aidosti kohdennetun hyökkäyksen havaitsemiseen voi mennä kauemmin aikaa, jopa vuosia. Candolinin mukaan hyökkäyksen havaitsemisen jälkeen pyritään palauttamaan palvelut toimintaan. Internetin osien sulkemista yleensä vältetään. Valtiolle ja yrityksille aiheutuu kustannuksia, jos Internet-palvelut ovat poissa käytössä.

10 10 kentällä ruotuväki 10/2014 lyhyesti Pilvinen sää ei estänyt Utin selfieitä Pilvet haittasivat Utin jääkärirykmentin 9. toukokuuta järjestettyä toimintanäytöstapahtumaa. Tapahtumassa piti nähdä muun muassa taitolentoosasto Midnight Hawksin esityslento, mutta se jouduttiin perumaan. Sakeasta pilvipeitteestä huolimatta yleisö pääsi kuitenkin nauttimaan NH-90-helikoptereiden ja erikoisjääkäreiden toiminnan esittelystä. Tapahtumaa varten oli järjestänyt selfie-kilpailun, jossa etsittiin särmintä somettajaa. Oli mukavaa, että meille todella lähetettiin hauskoja kuvia, Utin jääkärirykmentin tiedottaja Pia Enroos kertoo. HTu Libanonin rauhanturvaajien koulutus päättyi Porin prikaatin järjestämä rauhanturvatehtäviin valmistava rotaatiokoulutus päättyi perjantaina 9. toukokuuta. YK:n alaiseen Unifil-rauhanturvaoperaatioon rekrytoidut tulevat rauhanturvaajat kotiutuivat odottamaan lähtöä toimialueelle Libanoniin. Porin prikaatin tiedottajan Laura Vallin mukaan koulutukseen osallistui noin 200 henkilöä. Koulutuksessa annetaan kaikille rauhanturvaajan perustehtävän toteuttamiseksi tarvittava koulutus. Koulutus on operaatiokohtainen ja noudattaa samaa kaavaa kuin aikaisemminkin. Koulutusta kuitenkin pyritään kehittämään paremmaksi. ESi Maakuntakomppania Myrskyn jälkeen -harjoituksessa Etelä-Karjalan alueella järjestettiin toukokuuta yhteistoimintaharjoitus, jolla testataan eri viranomaisten yhteistoimintakykyä suuronnettomuustilanteessa. Harjoitukseen osallistuivat Etelä-Karjalan pelastuslaitos, puolustusvoimien maakuntakomppania ja muita alueellisia toimijoita. Maakuntakomppania osallistui nyt harjoitukseen viidentenä peräkkäisenä vuotena. Nyt kertyneitä oppeja sovelletaan, kertoi koulutuspäällikkö Eino Laulainen. HMa Virheellinen alokastiedote korjattu Heinäkuussa Suomenlahden meripuolustusalueelle palvelukseen saapuvat alokkaat ovat saaneet virheellisen alokastiedotteen. Uusille alokkaille on lähetetty korjauskirje, jossa päivämääriä ja muuta informaatiota on korjattu. Vanha tiedote lähetettiin inhimillisen erehdyksen vuoksi. Korjauskirje uusille alokkaille on jo lähetetty, Suomenlahen meripuolustusalueen tiedottaja Sari Salmi sanoo. Saapumiserän 2/2014 alokastiedote löytyy sähköisenä Suomenlahden meripuolustusalueen varusmieskoulutus-sivulta internetistä. JVä Urheilukoulu kouluttaa tulevaisuuteen Uudistuksista huolimatta Urheilukoulun perustehtävät pysyvät ennallaan. Urheilukoulu aloittaa ensi vuonna Kaartin jääkärirykmentin alaisena joukkoyksikkönä. Teemu Kakko Puolustusvoimien Urheilukoulu aloittaa ensi vuoden alussa Kaartin jääkärirykmentin alaisena joukkoyksikkönä. Lahdessa sijaitseva Hämeen rykmentti lakkautetaan osana puolustusvoimauudistusta, jolloin kuusi Urheilukoulun lumilajia siirtyy Kainuun prikaatiin Kajaaniin, ja loput lajeista Kaartin jääkärirykmenttiin Santahaminaan tämän vuoden aikana. Urheilukoulun johtaja, everstiluutnantti Eero Svanberg uskoo, että lakkauttaminen tuntuu Lahdessa haikealta. Vaikka Hämeen rykmentti lakkautetaan, on kuitenkin merkittävää, että puolustusvoimien johto teki päätöksen Urheilukoulun säilyttämisestä, Svanberg kertoo. Urheilukoulu täyttää elokuussa 35 vuotta. Urheilukoulu perustettiin vuonna 1979 Lahteen, jossa se on toiminut koko 35 vuoden ajan. Urheilukoulua edelsivät vuonna 1964 perustetut urheilukomppaniat, jotka sijaitsivat Kajaanissa ja Helsingin Santahaminassa. Santahaminan urheilukomppaniasta muistuttaa edelleen Santahaminan Urheilukomppanian perinneyhdistys, joka toimii yhteistyössä Uudenmaan jääkäripataljoonan kanssa. Moni on sanonut, että palaamme nyt takaisin Santahaminaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole paluu vanhaan, vaan pikemminkin uusi haaste. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kolumni Urheilukoulun johtajan, everstiluutnantti Eero Svanbergin mukaan Urheilukoulun siirtyminen Kaartin jääkärirykmentin alaisuuteen ei tarkoita paluuta vanhaan, vaan pikemminkin uusia haasteita. Urheilukoulu on nuorten huippuurheilijoiden ja sotilasurheilijoiden valtakunnallinen valmennuspaikka, joka palvelee muun muassa puolustusvoimien henkilöstöä ja toimii ikäluokkansa parhaiden urheilijoiden varusmiespalveluspaikkana. Urheilukoulu tarjoaa sekä sotilas- että urheilukoulutusta ja kouluttaa varusmiehistään tiedustelijoita poikkeusolojen tarpeisiin. Sotilaskoulutus ja urheiluvalmennus eivät sulje toisiaan pois. Ne eivät ole toistensa vastavoimia, vaan toisiaan tukevia elementtejä, Svanberg toteaa. Urheilukoulussa varusmiespalvelustaan suorittavan varusmiehen tavallinen päivä on Svanbergin mukaan sellainen, että aamupäivällä on sotilaskoulutusta ja iltapäivällä urheiluvalmennusta. Urheiluvalmennus tapahtuu siten, että Urheilukoulun henkilökuntaan kuuluva toimii sotilaskouluttajana, ja samalla jonkun lajin lajivastaavana. Sotilaskouluttaja vastaa urheiluvalmennuksesta yhdessä urhe- Motivaatiovalas ja lannistajakuha Internet on kaiken muun ohella hauskojen ilmiöiden runsaudensarvi. Suosikkinettimeemini on motivaatiovalas ja sen aisapari, lannistajakuha. Eläimet edustavat netin absurdia huumoria. Miksi juuri pehmeälinjainen piirros hymyilevästä ja ystävällismielisestä valaasta on valittu motivoinnin symboliksi? Miksi apea ja kulmikas kuha edustaa lannistamista? Samalla motivaatiovalas on hyvin puhutteleva, koska muistamme liian harvoin kannustaa kavereitamme ja työ- ja palvelustovereitamme. Kuten arvata saattaa, varusmiespalveluksessakin kannattaa Palveluksen parhaita hetkiä ovat ne, kun onnistunut ryhmähenki luo hyvän suorituksen. kääntyä motivaatiovalaan, ei suinkaan lannistajakuhan, puoleen. Kaikessa tekemisessä motivaatiolla on keskeinen sija. Ilman kunnon motivaatiota taitava ja päteväkään tekijä ei jaksa yrittää yltää hyviin tuloksiin. Varusmieskoulutuksessa hyvä motivaatio tekee palveluksesta mielekästä, ja koulutustulokset ovat hyviä. Motivaatio lähtee yksilöstä. Toiminta on mielekästä, kun sen kokee palvelevan tärkeää tarkoitusta. Varusmiespalveluksessa lisämotivaatiota tuo, jos palveluksessa opittuja taitoja voi hyödyntää siviilielämässä. Tärkein vaikutus motivaatioon on ryhmällä. Erityisesti varusmiespalveluksessa ryhmä on tärkeämpi kuin yksilö. Taisteluitakaan ei voiteta sooloilemalla ja ramboilemalla. Parhaimmillaan ryhmähenki on silloin, kun ryhmä pyrkii täyttämään luakatemioiden, lajiliiton ja henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Meillä tulee olla hyvin kiinteä vuorovaikutus varuskunnan ulkopuolelle, Svanberg kertoo. Suurin muutos Urheilukoulun kokoonpanossa tulee olemaan se, että nykyiset kaksi perusyksikköä, eli 1. ja 2. tiedustelukomppania, yhdistetään yhdeksi kaksi saapumiserää vuosittain kouluttavaksi tiedustelukomppaniaksi. Lisäksi nykyinen kurssi- ja tutkimusosasto organisoidaan uudeksi valmennuskeskukseksi. Puolustusvoimauudistuksen linjausten mukaisesti Urheilukoulun henkilöstömäärä vähenee yli 20 prosenttia. Urheilukoulun perustehtävät pysyvät kuitenkin ennallaan. sille annetun tavoitteen parhaansa mukaan ja porukan jäsenet motivoivat toisiaan. Ryhmä on olemassa sitä varten, että sen jäsenet tukevat toisiaan vaikeilla hetkillä. Kun porukassa vallitsee hyvä ryhmähenki, joka ei ole suuntautunut ketään vastaan, ollaan hyvässä tilanteessa. Palveluksen parhaita hetkiä ovat ne, kun onnistunut ryhmähenki tuo hyvän suorituksen. Motivaatio on helppo tappaa. Mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseen on ihmiselle keskeinen tarve. Motivaatio pienenee, jos yksilö joutuu kärsimään kielteisiä kokemuksia ryhmänsä jäsenten Urheilukoulun tehtävänä on tuottaa joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti tiedustelujoukkojen henkilöstöä. Urheilukoulun siirto uusille paikkakunnille ei ole vaikuttanut hakijamääriin. Tavallisesti hakijoita on saapumiserää kohti. Harjoittelumahdollisuudet turvattu Ensimmäiset saapumiserät uusissa joukko-osastoissa astuvat palvelukseen 2. kesäkuuta. Silloin palveluksensa Urheilukoulussa aloittaa muun muassa Tapanilan Erän salibandyn pelaaja Kasper Vainikka. Hän on voittanut salibandyssä useita suomenmestaruuksia. Vainikka päätti hakea Urheilukouluun, jotta voi hyödyntää palvelusajan mahdollisimman hyvin. Olisi tyhmää, jos kymmenen vuoden harjoituspohja kärsisi yhden välivuoden takia, Vainikka kertoo. Urheilukouluun hakeminen on ollut Vainikan mielessä jo kauan. Ensimmäisen kerran hänelle nousi ajatus siitä silloin, kun hän pyrki urheilulukioon. Hänen mielestään Urheilukoulussa pystyy keskittymään kunnolla myös varusmiespalvelukseen, koska siellä ei tarvitse jännittää, pääseekö esimerkiksi harjoitusvapaille vai ei. Olen erittäin tyytyväinen, että pääsin sisään. Nyt voin luottaa siihen, että pääsen harjoittelemaan. Urheilukoulu tukee salibandyuraani varmasti hyvin, Vainikka sanoo. Kainuun prikaatiin siirtyvät talvilajeista ampumahiihto, hiihtosuunnistus, lumilautailu, maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetyn hiihto. Mäkihyppääjä Jarkko Määttä pitää hyvänä asiana sitä, että hänen palveluspaikkansa tulee olemaan Kajaanissa. Minun kannaltani lajini siirtyminen Kajaaniin on vain positiivinen asia. Kajaani on lähempänä kotipaikkaani, eikä minun nyt tarvitse muuttaa pois kotoa, Määttä toteaa. Muita palveluspaikkavaihtoehtoja Määttä ei harkinnut. Hän piti itsestäänselvyytenä, että pyrkii Urheilukouluun. Tulevaan varusmiespalvelukseensa Määttä suhtautuu vielä avoimin mielin. Tavoitteena hänellä on suorittaa palvelus kunnialla läpi. Pauli Engblom > toiminnan vuoksi ilman, että on itse voinut vaikuttaa asiaan. Puolustusvoimissa teemme tiimityötä päivittäin. Monet ovat myös erilaisissa esimiesasemissa varusmiesjohtajina, ammattisotilaina tai siviilityöntekijöinä. Olemme liian usein lannistajakuhia. Emme kannusta toisiamme toimimaan paremmin tai suhtaudumme jopa nuivasti uusiin ehdotuksiin. Näin tämä on ennenkin tehty. Näin isäskin teki intissä. Älkäämme olko lannistajakuhia, vaan motivaatiovalaita. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 10/ kentällä Sukeltajakoulu vietti vuosijuhlaa palveluksessa Sukeltajakoulu juhli 60-vuotista taivaltaan. Sukellusoppeja on haettu muun muassa Ruotsista ja Yhdysvalloista. Hanna Tuulonen Ensimmäinen sukeltajakurssi käynnistyi tismalleen tänä samaisena päivänä vuonna 1954, 60 vuotta sitten, kertoo Sukeltajakoulun johtaja, kapteeniluutnantti Klaus Nummela koulun historiasta. Merivoimien Sukeltajankoulun 60-vuotisjuhlapäivää vietettiin 3. toukokuuta Suomenlahden meripuolustusalueella. Tilaisuuteen osallistui koulun nykyistä ja entistä henkilökuntaa sekä käynnissä olevan sukeltajankurssin varusmiehiä. Päivätilaisuudessa esiteltiin koulun historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. Esitelmien yhteydessä oli kalustoesittely, jossa vieraat pääsivät tutustumaan muun muassa sukeltajien entiseen ja nykyiseen varustukseen sekä muihin raivaaja- ja taistelusukeltajien käytössä oleviin välineisiin ja laitteisiin. Päivän aikana järjestettiin myös kaksi sukeltajanäytöstä. Käynnissä olevan kurssin varusmiehet esittelivät juhlavieraille koulun pääsykokeiden ja kurssin tasokokeiden vaativia testejä. Juhlallisuuksista uhkui selkeästi yksi teema ylitse muiden: sukeltajat ovat ylpeitä omasta historiastaan, toiminnastaan ja yhteisestä koulutuksesta, joka on säilyttänyt luonteensa ja perinteensä 1950-luvulta nykypäivään. Puheessaan Nummela kertoi taustat koulun nimelle. Emme ole sukelluskoulu vaan Sukeltajakoulu siksi, että emme ruotuväki 40 vuotta sitten Viereiseen kuvaan on tiivistettynä ns. alueellisen puolustuksen periaate. Ensi vaiheessa hyökkääjän etenemistä hidastetaan ja sen voimia kulutetaan, toisessa vaiheessa se pysäytetään ja lyödään. Näin estetään hyökkääjän pääsy väestön toimeentulon ja sotatoimien jatkamisen kannalta tärkeille alueille. Alueellisessa puolustusjärjestelmässämme on olennaista valmius aloittaa taistelu missä tahansa valtakunnan alueella paikallispuolustuksen turvin sekä toisaalta valmius muodostaa yleisjoukon painopiste ratkaisukohtiin, kirjoittaa Emmi Sivonen Everstiluutnantti Tommi Haapala aloitti nykyisessä tehtävässään maavoimien koulutuspäällikkönä 1. huhtikuuta. opeta sukeltamista vaan koulutamme sotilaista sukeltajia. Suomenlahden meripuolustusalue muuttuu vuoden 2015 alusta Rannikkoprikaatiksi ja samalla Sukeltajakoulu siirtyy viidennen miinalaivueen alaisuudesta meritiedustelupataljoonaan. Sukellusopit Ruotsista Näin me puolustaudumme eteenpäin Sukeltajakoulun vuosijuhlassa esiteltiin yleisölle nykyaikaisen kaluston lisäksi myös vanhempia sukeltajien laitteita. päämajamestarin sijainen, eversti Aapo Savolainen. Puolueettomuusasemamme ja YYA-sopimus edellyttävät, että huolehdimme alueemme puolustamisesta ensi sijassa omin voimin. Puolustusvoimien tehtävänä on siten turvallisuuspolitiikan osana suojata valtakunnan aluetta ja estää sen kautta ta- Valmistuin jalkaväkiupseeriksi Kadettikoulusta vuonna Jatkotutkinnot suoritin Maanpuolustuskorkeakoulussa, josta valmistuin yleisesikuntaupseeriksi vuonna Sen jälkeen olen saanut palvella monipuolisissa tehtävissä erityisesti operatiivisen- ja kansainvälisen alan tehtävissä eri esikuntatasoilla. Viimeiset vuodet olen saanut toimia komentajatehtävissä, ensin Satakunnan jääkäripataljoonan komentajana Porin prikaatissa ja nyt viimeiseksi Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa. Tärkein tehtäväni tulee olemaan maavoimien henkilöstön sekä suorituskykyisten joukkojen osaamisen kehittäminen. Apunani on erittäin osaava maavoimien henkilöstöosaston koulutussektorille sijoitettu henkilöstö. Yhteistoimintakenttä ja tarve yhteistoiminnalle on kaiken kaikkiaan laaja. Kriisinhallintajoukon komentajan tehtävä oli poikkeuksellisen itsenäinen ja toimintaympäristö kaikkiaan vaativa. Koulutuspäällikkö työskentelee isossa esikunnassa ja tuottaa perusteita maavoimien Komentajatehtävistä koulutusalalle Kuva: Ruotuväki johdon päätöksenteolle. Uskon, että vahvuuteni on laajaalaisuus. Olen saanut toimia tehtävissä, joissa on ollut laaja kytkentäpinta koulutukseen ja valmiuteen. Kansainväliset tehtävät ovat opettaneet ja koulineetkin vuorovaikutustaitoja, joita tehtävän menestyksekkäässä hoitamisessa tarvitaan. Siirryin uuteen tehtävääni hyvillä mielin. Odotan mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä. Monia mielenkiintoisia asioita on tapahtumassa koulutuksen kokonaiskentässä ja on mukava olla siinä mukana. Ehkä eniten odotan kuitenkin mahdollisuutta työskennellä uusien, ammattitaitoisten ihmisten kanssa, jälleen kerran. Antti Ellonen ja Matti Anttila kirjoittivat sukeltajakoulun 60-vuotisesta historiasta kirjan Vedenalainen veljeskunta Merivoimien sukeltajakoulun historia. Kirjan mukaan taistelusukeltajakoulutukeen opit haettiin Suomeen Ruotsista. Vuonna 1953 luutnantti Näsi komennettiin Ruotsiin, jossa hän osallistui taistelusukeltajakurssille. Toinen merkittävä koulutus oli, kun luutnantti Markus Aarnio lähetettiin 1987 Navy SEAL-koulutukseen, Ellonen kertoo. Ellosen mukaan nykypäivän sotilassukellustoiminnassa on edelleen samoja piirteitä kuin 50-luvulla, mutta paljon on muuttunutkin. Koulutusta on jatkuvasti kehitetty. Kansainvälisiä oppeja on onnistuneesti sovellettu Suomen oloihin. Nykypäivänä Suomessa koulutetaan kahdenlaisia sotilassukeltajia: taistelu- ja raivaajasukeltajia. Taistelusukeltajat harjoittavat sissitoimintaa käyttäen sukeltamista yhtenä liikkumismuotona. Raivaussukeltajien keskeinen tehtävä on etsiä ja tuhota vedenalaisia räjähteitä. pahtuvat hyökkäykset. On luonnollista, että puolustuskyvyn tulee olla todellinen, ja kaikkien kyseeseen tulevien valtioiden tulee voida luottaa siihen. Täyttääkseen tehtävänsä valtakunnan sotilaallisessa puolustamisessa puolustusvoimien on huolehdittava maa- ja merialueiden sekä ilmatilan valvonnasta koko valtakunnan alueella yhdessä muiden viranomaisten kanssa, ryhdyttävä tarvittaessa annettujen ohjeiden mukaisiin välittömiin toimiin valtakunnan alueellista koskemattomuutta sekä puolueettomuutta vastaan kohdistuvien rikkomusten ennalta estämiseksi tai torjumiseksi ja puolustettava valtakunnan aluetta ja estettävä sen käyttäminen hyökkäystarkoituksiin samoin kuin puolustettava kaikissa tilanteissa kansan elinmahdollisuuksia, perusoikeuksia ja toimintavapautta. Everstiluutnantti Tommi Haapala aloitti maavoimien koulutuspäällikkönä 1. huhtikuuta. Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Vladimir Larkin, aliupseerioppilas. 30 TOIMENKUVA Aliupseerioppilas sotilaspoliisilinjalla. PALVELUSPAIKKA Kaartin jääkärirykmentti. KOULUTUS Sähköasentaja. JOTAIN MUUTA, MITÄ? Sotilaspoliisin tehtävät ovat mielenkiintoisia. Aikamiehenä intissä Hannes Mattila Aliupseerioppilas Vladimir Larkin on harvinainen tapaus varusmiesten keskuudessa. Suomalaiset sukujuuret omaavan Larkinin perhe tuli paluumuuttajana Venäjältä Suomeen tämän ollessa 13-vuotias. Kansalaisuuden hakeminen ja sen myötä varusmiespalveluksen suorittaminen jäivät kuitenkin nuorempana hoitamatta koulun ja töiden viedessä huomion. Tajusin hakea kansalaisuutta aika myöhään. Olisin voinut hakea sen jo 18-vuotiaana ja lähteä armeijaan niin kuin kaikki muutkin. Olin kuitenkin aika huoleton, enkä ajatellut koko asiaa. Keväällä 2013 Larkinilla tuli avioero, ja mies rupesi pohtimaan kansalaisuuden hakemista uudelleen. Hän päätti ottaa selvää, oliko vielä asevelvollinen. Kävi ilmi, että olen, joten päätin hoitaa homman kerralla kuntoon. Alusta asti oli selvää, ettei tästä mitään puolen vuoden juttua tule. Halusin vähintäänkin alikersantiksi. Asutuskeskustaistelua ja kiinniottoja Larkin täytti huhtikuussa 30 vuotta, mikä on asepalveluksen suorittamisen yläikäraja. Korkea ikä tuli ensimmäisen kerran vastaan jo kutsunnoissa. Motivoitunut mies olisi halunnut hakeutua laskuvarjojääkäriksi Utin jääkäriprikaatiin. Koulutus alkaa vasta heinäkuussa, jolloin Larkinin olisi ollut liian myöhäistä astua palvelukseen. Minulle sanottiin, että tule Santahaminaan siipiemme suojaan. Eiköhän sinulle toimintaa keksitä. Toimintaa Larkinille löytyikin aliupseerikoulun sotilaspoliisilinjalla. Rankkaan koulutukseen on kuulunut paljon taisteluharjoituksia. Sotilaspoliisin tehtävät ovat ASUINPAIKKA HELSINKI mielenkiintoisia. Nyt on menossa aliupseerikoulun toinen vaihe, ja meininki on vähän leppoisampaa. Linjakohtainen sotilaspoliisikoulutus on jo käyty. Erityisesti aliupseerioppilas on nauttinut taisteluharjoituksista rakennetulla alueella. Tällä viikolla oli taistelunäytös, jossa vyörytimme Helsinkisimulaattorin toimittajien katsellessa. Lisäksi on ollut kiinniottoja tuhoamistehtäviä. Ikäero ei ole suuri rasite Suuri ikäero palvelustovereihin ei ole aiheuttanut Larkinin mukaan kummempia ongelmia. Moni on kysynyt, että miltä tuntuu kun kymmenen vuotta nuorempi alikersantti tulee käskyttämään. Tulin kuitenkin palvelukseen sillä asenteella, että hoidetaan annetut hommat niin kuin pitää. Ei sillä iällä ole merkitystä. Larkin kuitenkin myöntää, että ympärivuorokautinen elo kymmenen vuotta nuorempien varusmiestovereitten kanssa käy välillä raskaaksi. Välillä menee vähän pata jumiin, kun kypsyysero on mitä on. Tietysti korkeammalla iällä voi olla positiivisiakin puolia. Se voi tuoda tiettyä auktoriteettia, mutta sen taakse ei saa koskaan piiloutua. Ikä ei automaattisesti tee kovemmaksi. Siviilielämää varusmiespalvelus ei ole haitannut, sillä Larkinilla on vakituinen työpaikka. Haasteita on seurannut lähinnä palvelusta edeltäneestä avioerosta. Jouduin myymään asuntoni, joten nyt on kämppä haussa. Se kuitenkin onnistuu aika helposti täältä käsin. Kaiken kaikkiaan Larkin pitää varusmiespalvelusta varsin positiivisena kokemuksena. Itseasiassa pidän armeijaa jonkinlaisena lomana työkuvioista.

12 12 kentällä ruotuväki 10/2014 Ronja tutkii merenpohjaa sukeltajan puolesta Vedenalainen kulkuneuvo ROV Ronja auttaa vedenalaisessa tutkimustyössä. Vaarallisissa tehtävissä on parempi käyttää kauko-ohjattua robottia. Teemu Kakko Merisotakoulun tutkimuskeskuksen käytössä oleva vedenalainen kulkuneuvo ROV Ronja (Remote Operated Vehicle) on hyödyllinen apuväline muun muassa vedenalaista tutkimustyötä tehtäessä. Merisotakoulun tutkimuskeskuksen osastoupseerin, yliluutnantti Tatu Uusikartanon mukaan kauko-ohjattua ROV Ronjaa voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun sukeltajien käyttö ei ole mahdollista. ROV Ronjaa voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun syvyys on liian suuri tai olosuhteet ovat huonot. Robotti on parempi lähettää, kun tehtävään arvellaan sisältyvän esimerkiksi kemikaali- tai räjähdevaara, Uusikartano kertoo. ROV Ronja hankittiin Merisotakoulun tutkimuskeskukselle vuonna Alun perin laite hankittiin, jotta tutkimuskeskus voisi tarkastaa omia vedenalaisia mittalaitteitaan ja huoltaa kalustoaan. ROV Ronja on tarkoitettu vedenalaisten kohteiden etsintään ja paikannukseen, koetoimintaan ja ympäristöolosuhteiden arviointiin. ROV Ronjaa voidaan käyttää myös pienimuotoisiin töihin. Se ei voi kuljettaa suuria kappaleita, mutta se voi viedä esimerkiksi nostoköyden, Uusikartano toteaa. Kamera ja tartuin Grafiikka: Eero Ketonen ROV Ronjaa hallinnoi Merisotakoulun tutkimuskeskus, ja se on sijoitettu puolikiinteästi koetoiminta-alus Iskuun. Siihen kuuluvat kaapelivinssillä veteen laskettava laite, ja aluksella olevat hallintalaitteet, joissa on esimerkiksi näyttöjä ja paikannuslaitteisto. ROV Ronja saa tehonsa pinnalta. Itse veden alla olevassa laitteessa on muun muassa kamera ja käden kokoinen kolmihaarainen tartuin, jolla saadaan otettua esimerkiksi köydestä kiinni. Ulospäin laitteesta näkyy keltainen muotokuori. Sen sisällä on ohjaamiseen välttämätöntä elektroniikkaa ja tartuin, mutta muuta hyötykuormaa laitteessa ei ole, Uusikartano kertoo. Automatiikka helpottaa ohjaamista Laite painaa 74 kiloa, ja se on metrin pituinen, 50 senttiä korkea ja 60 senttiä leveä. Sen suurin käyttösyvyys on 300 metriä. Tuuli ja aallonkorkeus eivät vaikuta itse laitteeseen, mutta ne voivat luoda haasteita pinnalla olevalle tukialukselle lasku- ja nostovaiheessa. ROV Ronjaa on Uusikartanon mukaan suhteellisen helppo ohjata. Automatiikka auttaa laitteen syvyyden ja suunnan pitämisessä. Varsinaista ajolupaa laitteen käyttämiseksi ei ole. Koulutus annetaan muun työn ohessa, Uusikartano sanoo. ROV Ronjan keräämä aineisto saadaan hallintalaitteiden näytölle reaaliajassa. Muun muassa Rajavartiolaitoksella on vastaavanlaisia laitteita, mutta toista täsmälleen samanlaista laitetta ei Suomessa ole. Merisotakoulun tutkimuskeskuksen vedenalaista kulkuneuvoa ROV Ronjaa ohjataan pinnalta käsin. Laitetta voidaan käyttää muun muassa vedenalaisten kohteiden etsintään. huomio! verkossa Informaatiosodankäynti on yleistymässä Lepo vain pojat! Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Joonas Välilä Informaatiosota on yhä suurempi osa nykyaikaista sodankäyntiä. Se voidaan määritellä osaksi sotilaallista operaatiota. Informatiivisessa sodankäynnissä pyritään vaikuttamaan vihollisen moraaliin erilaisin viestein ja mielipiteitä muokkaamalla. Myös mielialaa ja päätöksentekoa pyritään muokkaamaan erilaisia viestintäverkkoja käyttämällä. Informaatiosodankäynnin kohteita ovat muun muassa poliittiset ja taloudelliset toimijat, jotka ovat usein mukana erilaisissa konflikteissa. Heihin kohdistettuja iskuja ovat muun muassa erilaiset yhtäaikaiset tietoverkoissa tapahtuvat hyökkäykset. Yleisesikuntaupseeri ja sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtisen mukaan muita klassisia esimerkkejä informaatiosodasta ovat vastapuolen mustamaalaaminen, uhkailu ja varoittelu median kautta. Informaatiosodassa piilee riskejä Informaatiosodan etuja ovat Muun muassa Ukrainan kriisissä informaatiosota on ollut isossa osassa. muun muassa kustannustehokkuus. Hyvä informaatio-operaatio ei välttämättä maksa mitään. Jos vastustajan mieleen pystyy vaikuttamaan niin, ettei tarvitse käyttää lainkaan voimaa, on saatu pienellä panostuksella aikaan suuri ja voimakas vaikutus, Huhtinen kertoo. Infomaatiosodan riskejä ovat muun muassa vaikutusten ennakointi, joka on erittäin haastavaa. Informaatio-operaatio voi olla hyvin tarkasti suunniteltu, mutta vaikutukset saattavatkin olla täysin päinvastaiset, kuin on ajateltu. Aseella ammuttaessa voidaan helposti todeta, osuiko laukaus maaliin vai ei. Informaatio-operaatiota laukaistaessa on omat riskinsä. Vaikutus voikin olla negatiivinen tai sellainen, ettei sitä ole lainkaan oletettu. Sen takia iskut täytyy suunnitella ja kytkeä tarkasti perinteiseen sotilaalliseen operaatioon. Grafiikka: Eero Ketonen Ukrainan kriisi esimerkkinä Hyvä esimerkki informaatiosodankäynnistä on Ukrainan kriisi. Kriisin eri osapuolet ovat viestineet hyvin paljon median kautta. Viestit ovat pääsääntöisesti olleet erilaisia lausuntoja, uhkailuja ja pakotteita. Tavallisen ihmisen voi olla vaikea seurata, kenelle viestit on kohdennettu. Venäjältä tulevat viestit kuulostavat monesti meidän korviimme voimakkailta. Niitä ei kuitenkaan ole välttämättä tarkoitettu meille, Huhtinen sanoo. Huhtisen mukaan lausunnot ovatkin tarkoitettu kierrätettäväksi länsimedian kautta takaisin venäläisille. Tällöin ne vaikuttavat uskottavammilta. Ruohonjuuritasolla on liikuteltu joukkoja, mutta on vältetty konflikteja ja aseellista taistelua. Ukrainassa tilanne on se, että on käytetty informaatioon ja mielipiteisiin vaikuttamista sekä sotilaallisella voimalla uhkailua, mutta mihinkään laajamittaisiin sotatoimiin ei ole ryhdytty. Kahinointi on ollut enemmän Ukrainan sisäistä, Huhtinen toteaa.

13 ruotuväki 10/ vapaalla Kuva: Ismo Paasi Vapaasukelluksen lisäksi alikersantti Viktor Paasi sukeltaa toisinaan myös laitteiden kanssa. Vapaasukellus on hänelle kuitenkin lajina rakkaampi. Vapaasukellus tarjoaa haasteita Vapaasukelluskokemus on jokaiselle henkilökohtainen. Hanna Tuulonen Sukeltaessa on hiljaista ja saan omaa rauhaa, jota muut eivät häiritse. Voin keskittyä vain omaan suoritukseeni, alikersantti Viktor Paasi kertoo vapaasukeltamisesta. Paasi on sukeltanut niin kauan kuin hän muistaa. Kolmen kuukauden ikäisenä ensimmäistä kertaa altaaseen pulahtaneelle Paasille sukeltaminen on osa elämää. Vapaasukellus on kaikkein vanhin sukeltamisen muoto. Se on sukeltamista ilman hengityslaitteita. Useimmiten ainoat varusteet ovat räpylät sekä sukellusmaski. Laji on usealle harjoittelijalle tavoitteellista harrastamista, jossa kyky tehdä pitkäkestoisia sukelluksia paranee harjoittelun myötä. Vapaasukellus ei ole pelkästään hengityksen pidättämistä ja sukeltamista. Suomenlahden meripuolustusalueella sotilaspoliisilinjalla palvelevan Paasin mukaan vapaasukelluksessa oikealla tekniikalla on merkitystä. Liikkeiden pitää olla rauhallisia ja teknisesti oikeita, koska ylimääräinen liike vie turhaa happea. Myös oikeaa hengitystekniikkaa voi harjoitella. Älä sukella yksin Jotta lajin harrastaminen olisi turvallista, on vapaasukelluksessa sukeltajan mukana oltava aina turvahenkilö. Turvahenkilö seuraa suoritusta ja on valmiina auttamaan sukeltajaa tarpeen vaatiessa. Tajunnan menettäminen eli black out on aina mahdollista. Turvahenkilön pitää olla mukana, koska keuhkot täyttyvät vedellä muutamassa minuutissa black outin tullessa. Tärkein sääntö on, että koskaan ei saa sukeltaa yksin, Paasi kertoo. Turvahenkilön lisäksi turvallisuutta voi kasvattaa sukellettavan alueen etukäteen tehtävällä tutkimisella. Etenkin ulkomailla on hyvä tutustua alueen virtauksiin etukä- Alikersantti Viktor Paasi käy sukeltamassa isänsä tai kaveriporukan kanssa, altaassa ja avovedessä. teen, jotta ei vahingossa ajaudu avomerelle, Paasi naurahtaa. Paasi sukeltaa enimmäkseen isänsä tai kaveriporukan kanssa, altaassa ja avovedessä. Suomen vesissä näkyvyys on yleensä heikko, mutta ulkomailla pääsee nauttimaan kauniista veden alaisista maisemista. Olen käynyt ainakin Thaimaassa, Kreikassa, Egyptissä ja Norjassa. Norjassa pitää tosin käyttää kuivapukua, koska siellä on niin kylmää vettä. Koska kuivapuku vaikeuttaa liikkumista, sen kanssa käytetään yleensä myös laitteita. Veden alla omaksi iloksi Oikean uinti- ja hengitystekniikan lisäksi myös käytettävillä varusteilla on väliä. Paasi kertoo, että räpylät moninkertaistavat sukellettavien matkojen pituuksia. Venäläinen Natalia Molchanova on esimerkiksi sukeltanut pituuden maailmanennätyksen ilman räpylöitä 182 metriä ja räpylöillä 234 metriä. Vapaasukelluksessa järjestetään kilpailuja, mutta Paasi sukeltanut aina vain omaksi ilokseen. Vaikka hän ei ole osallistunut eikä aio osallistua kilpailuihin, on hän silti pitänyt kirjaa ennätyksistään. Syvyyttä minulla on enimmillään ollut 30 metriä ja pituutta 75 metriä, kumpikin ilman räpylöitä. Pidän siitä, että tässä lajissa voin jatkuvasti haastaa itseäni. tupavisa 1. Mikä yhtye edusti Suomea tänä keväänä Euroviisuissa? 2. Kuinka monennet ovat tänä vuonna järjestettävät jalkapallon MM-kilpailut? 3. Mikä on amfibiovaunu? 4. Minä vuonna valmistui Näsinneula? 5. Kuinka monta ihmistä kuolee vuosittain Yhdysvalloissa sängyltä putoamiseen? 6. Mikä on maavoimien ylin miehistöarvo? 7. Kuka on Marc Dillon? 8. Mikä on vuoden 2014 jalkapallon MM-kilpailuiden suurimman stadionin yleisökapasiteetti? 9. Kuinka monta Hawk-hävittäjää on tuhoutunut Suomessa? 10. Kuinka korkea on maailman suurin maailmanpyörä Singapore Flyer? vastaukset 1. Softengine, , 3. Ilman lisälaitteita täysin uintikykyinen panssarivaunu., 4. Vuonna 1971, henkilöä, 6. Alikersantti, 7. Pääkehittäjä matkapuhelinyhtiö Jollassa, henkeä, kappaletta, metriä

14 14 vapaalla ruotuväki 10/2014 elokuvat kirja Locke Ohjaus Steven Knight Pääosassa Tom Hardy Ensi-ilta Godzilla Ivan Lockella (Tom Hardy) on kaikki, mitä mies voi toivoa kukoistava ura rakennusinsinöörinä ja suurenmoinen perhe. Työuransa huippuhetkeä edeltävänä iltana Locke saa puhelinsoiton, joka kääntää hänen elämänsä päälaelleen. Soiton seurauksena hän tekee tietoisen valinnan, joka laittaa liikkeelle jännittävän tapahtumasarjan. Locke käy yhden automatkan aikana läpi kokonaisen tunteiden kirjon, joka vaihtelee epätoivosta ja turhautuneisuudesta aina vihaan ja suruun. Katsoja pääsee lähietäisyydeltä seuraamaan, miten miehen elämä murenee pala palalta. Koska tehtyä ei saa tekemättömäksi, on hänen ainoa keinonsa taistella pelastaakseen kaiken itselleen tärkeän. Elokuvan tapahtumat keskittyvät Walesin ja Lontoon väliselle moottoritielle, joten visuaalista mestariteosta kaipaavalle pelkistetty elokuva ei välttämättä sovellu. Suosittelen sitä kuitenkin jokaiselle, joka hakee elokuvalta tunne-elämän jännitystä tai pohjaa syvällisemmälle ajattelulle. Hardyn uskomaton näyttelijäsuoritus saa katsojansa myötäelämään Locken tuskaa. Steven Knightin ohjaama elokuva on intensiivinen osoitus siitä, miten yksi virhe saattaa murentaa koko elämän. Se saa katsojansa pohtimaan omassa elämässään tekemiään valintoja, sillä niistä kaikkein tavallisimmillakin saattaa olla tuhoisat seuraukset. Emmi Sivonen Matti Koskimaa työsti pääteostaan 23 vuoden ajan. Ohjaus Gareth Edwards Pääosissa Aaron Taylor- Johnson, Bryan Cranston, Elizabeth Olsen Ensiilta Kansakunnan kohtalo Ohjaaja Gareth Edwardsin takuuvarma kassamenestys Godzilla todistaa jälleen, ettei lipputulojen vuolemiseen tarvita tarinankerronnallisia taitoja, jos budjetti on rajaton. Elokuvan juoni onnistuu samaan aikaan olemaan sekä ohut että sekava. Ihmiskunnan vastuuton ydinvoiman käyttö herättää ikiunestaan kavalkadin kerrostalon kokoisia hirviöitä. Hupsut japanilaistieteilijät yrittävät tutkia ihmiskunnalle tuntemattomia eliöitä ja höpisevät luonnon tasapainosta. Onneksi paikalle saapuvat Yhdysvaltojen asevoimat sentään ymmärtävät, että turpaanhan mokomia otuksia pitää mätkiä. Pian Honolulua jo pistetäänkin päreiksi hävittäjälentueen, tsunamin ja kahden hirmuliskon voimin. Kun vihdoin päästään asiaan, Godzilla tarjoaa yleisölle sitä, mistä se on maksanut. Godzillan riehuessa kahden muun hirviön kanssa tanner tömisee ja pilvenpiirtäjiä laitetaan matalaksi arviolta pienen valtionbudjetin verran. Parhaimmillaan elokuva vetoaakin siihen osaan aivojen mielihyväkeskuksesta, joka on ikuisesti 12-vuotiaan tasolla. Huippuluokan toimintakohtauksia kuitenkin laimentaa heikko tarinankerronta ja ontot henkilöhahmot. Godzillasta noin 40 minuuttia tarjoaa katsojalle loistavaa B- luokan viihdettä A-luokan tehosteilla. Loput puolitoista tuntia koostuu tylsästä ja yksiulotteisesta dialogista, jolla Gareth Edwards yrittää uskotella, että hänen lapsellisessa erikoistehostepornossaan on juoni. Erityismaininta täytyy antaa Breaking Bad -tähti Bryan Cranstonille, joka vahvalla näyttelijätyöllään onnistuu latteasta käsikirjoituksesta huolimatta luomaan elokuvan ainoan uskottavan hahmon. Hannes Mattila Eversti evp Matti Koskimaa on merkittävä tekijä Suomen sotia käsittelevän tietokirjallisuuden saralla. Siirryttyään reserviin vuonna 1990 Koskimaa on kirjoittanut yhteensä seitsemän tietokirjaa, jotka ovat saaneet laajaa arvostusta asiantuntijoilta ja sotaveteraaneilta. Lisäksi Koskimaa kirjoitti jo sotilasuransa aikana kaikki kolme tykistön taisteluohjesääntöä sekä Maanpuolustuskorkeakoululla yhä käytössä olevan korkean matematiikan oppikirjan. Viime vuonna hän julkaisi pääteoksensa Suomen kohtalon ratkaisut. Suomen kohtalon ratkaisut on yli 500-sivuinen teos, joka käy läpi perusteellisesti ja johdonmukaisesti Suomen kohtalon hetkiä ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeista jatkosodan päättymiseen. Kirjan pääpaino on talvi- ja jatkosodassa, mutta taisteluiden lisäksi Koskimaa kuvaa sodan kulkuun vaikuttaneita poliittisia ja sotilaspoliittisia käänteitä Suomessa ja Euroopassa. Pääteoksellaan Koskimaa haluaa kunnioittaa sotiemme veteraaneja sekä välittää historiantuntemuksen jälkipolville. On tärkeää, että seuraavat sukupolvet saavat Suomen kohtalon ajoista mahdollisimman totuudenmukaisen ja helposti luettavan kirjan, Koskimaa sanoo. Panostus helppolukuisuuteen näkyy Koskimaan teoksessa. Kun kirja on niinkin informatiivinen ja aihepiiriltään laaja kuin Suomen kohtalon ratkaisut, on tekstin oltava sujuvaa. Tässä Koskimaa on onnistunut. Ytimekäs kerronta etenee omalla painollaan ja onnistuu ylläpitämään lukijan mielenkiinnon. Kun kirjoittaa sotahistoriaa, on kaksi asiaa, jotka ovat keskeisen tärkeitä. Pyri aina mahdollisimman lähelle totuutta, vaikka täydellistä totuutta ei olekaan. Älä myöskään yritä hienostella sivistyssanojen kanssa, Koskimaa toteaa. Tekstissä käsiteltäviä taisteluita jäsentävät värikartat, joista näkyy maasto ja joukkojen liikkeet. Ne Koskimaa on piirtänyt alusta alkaen itse. Puhtaaksi piirtämisestä on vastannut muiden muassa kirjailijan vaimo, piirtäjä Marjatta Koskimaa. Pyri mahdollisimman lähelle totuutta, vaikka täydellistä totuutta ei olekaan. Ilman selkeitä karttoja tekstin ymmärtäminen on vaikeaa. Nelivärikartta on aina selkeämpi kuin parhaatkaan mustavalkoiset, Matti Koskimaa kertoo. Kahden vuosikymmenen projekti Itse kirjoitustyöhön Koskimaalta kului noin kolme vuotta, mutta aineiston kokoaminen ja kirjan ideointi on ollut 23 vuoden prosessi. Noiden vuosien aikana mies on tehnyt haastatteluja, koonnut aineistoa sekä kiertänyt yhteensä 450 vuorokauden ajan itärajan takaisilla taistelukentillä. Pohjan tälle työlle antaa se, että taistelukentät näkee omin silmin ja monta kertaa. Vaikea on kirjoittaa, jos joutuu tukeutumaan pelkästään kirjalliseen aineistoon. Matkan varrella on sattunut hauskojakin kohtaamisia. Yksi mielenpainuvimmista oli jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin haastattelu liittyen 2. divisioonan ja 7. jalkaväkirykmentin taistelijoihin. Olin tutustunut aihepiiriin tarkkaan, ennen kuin menin kuuntelemaan kenraalin kannanottoja. Ehrnrooth kertoi minulle neljän tunnin aikana koko aihepiirin tiivistettynä tekemättä ainuttakaan virhettä. Minun ei tarvinnut edes esittää jatkokysymyksiä. Hän puhui kaiken aikaa selkeästi ja totta. Selkeää ja totuudenmukaista on myös Koskimaan teksti. Suomen kohtalon ratkaisut taltioi historian raskaat tapahtumat yksiin kansiin ja helposti lähestyttävässä muodossa. Juuri niin kuin sen pitikin. Hannes Mattila pelit Dixit Julkaisija: lautapelit.fi Suunnittelija: Jean-Louis Roubira Dixit on näyttävä strateginen seurapeli jonka värikkäät, hienosti unenomaisilla kuvilla kuvitetut pelikortit ovat pelin sydän. Kierroksen alussa vuorossa oleva pelaaja, eli tarinankertoja, valitsee kädestään kuvakortin. Hän kertoo kuvaan pohjautuvan vihjeen, joka voi olla esimerkiksi sana tai sananlasku. Muiden pelaajien tulee valita omista kuvakorteistaan vihjeeseen mahdollisimman hyvin sopiva kuva. Kortit annetaan tarinankertojalle. Hän sekoittaa kortit ja esettaa ne pöytään satunnaisessa järjestyksessä. Seuraavaksi pelaajat äänestävät sitä korttia jonka uskovat olevan tarinankertojan vihjeen perustana. Pisteet jakautuvat äänestyksen mukaan. Jos kaikki tunnistavat alkuperäiskortin, kaikki saavat pisteitä tarinankertojaa lukuunottamatta. Muissa tapauksissa pisteet jakautuvat pelistä riippuvan taulukon mukaisesti. Kierroksia pelataan kunnes kaikki pelin kortit on käytetty. Eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa. Peli soveltuu mainiosti viihdykkeeksi vaikka illanistujaisiin, mutta ei välttämättä tarjoa suuria haasteita niitä kaipaavalle. Haastetta peliin voi tuoda vihjeitä kerrottaessa rohkealla luovuudella ja mielikuvituksen käytöllä. Dixitin vahvuus on sen soveltuvuus kaikenikäisille pelaajille. Parhaimman annin pelistä saa pelattaessa suurella porukalla. Kolmen henkilön peli jää tyngäksi ja eri kuvien arvailu ei ole yhtä mielenkiintoista verrattuna kuuden hengen peliin. Kaikenkaikkiaan Dixit on miellyttävää ajanvietettä. Tämä on huomioitu myös maailmalla useilla pelipalkinnoilla ja kotimaisella Vuoden Perhepeli -palkinnolla vuonna Peliin on saatavilla myös muutamia lisäosia, jotka tarjoavat pelaajille lisää kuvakortteja. Deniz Kaya Trials Frontier ios RedLynx, Ubisoft Mitä syntyy, kun yhdistää villin lännen elokuvat, mustan huumorin ja vakavasti otettavan moottoripyörätrialin? Yksi vaihtoehto on suomalaisen pelinkehittäjä Red- Lynxin uutuusjulkaisu Trials Frontier. Trials Frontier on jatkoa Red- Lynxin suositulle Trials-pelisarjalle. Vaikka sarjan pelejä on julkaistu jo useita, on niiden perusajatus pysynyt samana. Pelissä ajetaan moottoripyörällä läpi erilaisten lyhyiden esteratojen mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman vähillä kaatumisilla. Huhtikuun puolessa välissä päivänvalon nähnyt Trials Frontier sisältää kuitenkin myös jotain uutta. Se pistää pelaajan ajamaan trialia keskelle Clint Eastwood -leffaa. Trials Frontier on pelisarjan ensimmäinen mobiilipeli. Ohjattavuudeltaan peli on onnistuttu pitämään yllättävän samantasoisena kuin aikaisemmat sarjan pelit. Suurin ero muihin Trials-peleihin on kuitenkin se, että Trials Frontierissa on panostettu selvästi eniten tarinaan. Tarina ohjaa pelaajaa vahvasti, joten aikaisemmista osista tuttu vapaa pelailu ei ole mahdollista. Pelin voi ladata ilmaiseksi, mutta nopeampi eteneminen vaatii pelinsisäisten ostosten tekemistä. Trials Frontier yllättää positiivisesti. Pelin ulkoasu on riittävän pelkistetty, ja äänimaailma on vertaansa vailla. Aikaisemmissa Trials-peleissä pelaaja on voinut huvittaa itseään katkomalla tahallaan moottoripyöräkuskin luita ajamalla esimerkiksi pylvästä päin. Trials Frontierista katkenneiden luiden mittaria ei löydy, joten se sisältää sairasta huumoria aavistuksen vähemmän. Pienellä näytöllä neljällä napilla ohjaaminen saattaa aiheuttaa hankaluuksia. Teemu Kakko

15 ruotuväki 10/2014 VAPAALLA 15 Vekaranjärven sotilaskodin keittiössä käy kuhina hetkeä ennen ovien avaamista. Kuvaajan läsnäolo ei häiritse Anna Saalastin työtä, sillä lohileipiä valmistuu iloisella ja rennolla otteella. Aamulla tehdyt leivät katosivat nopeasti kahvion vitriineistä asiakkaiden lautasille. Vekaranjärvellä siistijänä toimiva Minna Rinne viettää sotilaskodissa ruokatuntia. Eihän tälle voi antaa kuin kymmenen pistettä ja papukaijamerkin, hehkuttaa Rinne. Varusmies valikoi evästä Santahaminan sotilaskodissa. Tällä kertaa mukaan tarttui kinkkusämpylä, joka on säilyttänyt suosionsa Sotilaskotien valikoimissa vuodesta toiseen. Testissä Tropicana 6,80 Ananas Kinkku Aurajuusto Sotilaskotien valikoimat ovat vuosien varrella muuttuneet huomattavasti. Ennen vitriineistä löytyi munkkien ohella vain muutamia suolaisia vaihtoehtoja. Nykypäivänä sotilaskotien suolaiset tuotteet käyvät kaupaksi ja erilaisten välipalojen osuus tuotteiden kirjossa on kasvanut. Kahviloiden tarjonta mukautuu myös viimeisimpiin ruokatrendeihin ja varusmiesten toiveisiin, mutta pitkällä aikavälillä menekki ratkaisee, jääkö tuote pysyvästi valikoimaan. Santahaminan sotilaskodissa työskentelevä Pirjo Sunikka on seurannut valikoimien kehittymistä aitiopaikalta. Viisitoista vuotta sitten myytiin vain kymmenen reissaria päivässä. Nykyään menee hyvinkin 150 sämpylää päivittäin. Valikoimien muuttuminen on tietysti hyvä juttu, sillä tänä päivänä tuotteissamme on vähemmän rasvaa ja suolaa kuin ennen. Uusimpana trendinä ovat tulleet erilaiset proteiinituotteet, kuten juomat ja rahkat. Niiden myynti on lisääntynyt hurjasti viimeisen vuoden aikana, Sunikka kertoo. Proteiinibuumi näkyy Vekaranjärvelläkin Myös Vekaranjärven varuskunnan sotilaskodissa varusmiehet ostavat erilaisia proteiinituotteita. Paikallisen varusmiestoimi- kunnan varapuheenjohtaja, alikersantti Max Rotko on ehtinyt seurata palverustovereidensa ostoskäyttäytymistä sotilaskodissa. Rahkoja ostetaan, sillä niissä on paljon proteiinia, ne ovat hyviä ja eri makuja löytyy. Porukka ottaa kasarmeille mukaan myös nuudeleita. Myös patukoita ja muuta mättöä menee. Valikoimissa ei ole valittamista Nopea kysely osoittaa, että yleisesti varusmiehet ja muut sotilaskodin asiakkaat sekä Santahaminassa että Vekaranjärvellä ovat tyytyväisiä kanttiiniensa valikoimiin. Vaikea sanoa, mitä tänne voisi vielä lisätä. Varmaan osalle varusmiehistä ruoka kuin ruoka alkaa vuoden aikana tulla korvista ulos. Vaihtelu valikoimassa voisi toimia, jos siihen vaan löytyy resursseja, Rotko visioi. Max Rotkon kanssa samalla linjalla on Santahaminan sotilaskodissa iltapalaa nauttiva kaartinjääkäri Viljami Suutala. Myös hän on tyytyväinen sotilaskodissa tarjottaviin eväisiin. Valikoima on kattava. Muonituskeskuksen iltapalaan verrattuna täältä löytyy reilusti valinnanvaraa pelkän leivän ja jugurtin sijaan. Terveellisiä vaihtoehtoja unohtamatta Vekaranjärven sotilaskodin johtaja Seija Kosonen kannustaa asiakkaita rohkeasti ideoimaan uusia tuotteita sotilaskoteihin. Valikoima kehittyy uusien ideoiden ja tuotteiden suosion mukaan. Hän on iloinen rukiisten tuotteiden menekistä, sillä koko maassa sotilaskodeissa on pyritty siirtymään yhä terveellisempiin tuotteisiin. Lisäämme sämpylöihin vehnäjauhon sekaan moniviljaa, jotta mukana on myös muutakin kuin ihan vaaleaa vehnää. Turvalaiteasentaja Markku Rossi työkavereineen viettää ruokatuntia sotilaskodista löytyvän grillin asiakkaina. Pöytäseurue on saapunut nauttimaan pizzaa ja muita grillituotteita. Rossi tietää valikoimista löytyvän myös terveellisempiä vaihtoehtoja, mutta oma mieltymys kääntyy usein grillin puolelle. Annoksen täyttävyys on lounaalla etusijalla. Salaattia ja muutakin toki löytyy tuolta kahvilan puolelta. Toiveena kuitenkin olisi, että valikoimiin saataisiin ruokaisia salaatteja ja niiden seuraksi kunnon kastikkeita. Annos voisi olla vaikka pitsasiivu ja sen kylkeen vähän salaattia, Rossi ideoi. Suomenlahden meripuolustusalueen sotilaskodin suolaisen ruuan tarjonta rajoittuu pizzaan. Kahvilan lasivitriinistä saa toki panineja ja lihapasteijoita, mutta me etsimme nyt jotain rasvaisempaa. Valinnanvaran puuttuessa emme siis voi muuta kuin tilata pizzaa. Suuret koot ja edulliset hinnat Kajaanin sotilaskotiyhdistys ry:n kodinhoitajan Marja-Leena Väisäsen mukaan sotilaskoteihin myytäväksi asetettavat tuotteet valitaan kysynnän mukaan. Kuukausi takaperin ollessani linjastolla kysyin eräältä varusmieheltä, millaisia suolaisia tuotteita pitäisi olla tarjolla. Teemme myös asiakastyytyväisyyskyselyä kaksi kaksi kertaa vuodessa. Perinteistä hillomunkkia ja täytettyä sämpylää lukuun ottamatta valikoimat vaihtelevat varuskunnittain. Kainuun prikaatissa suolaiset tuotteet valmistetaan paikan päällä. Valmistamme kaiken muun paitsi ruisleivät ja pasteijat itse. Käytössämme on oma leipomo, kaikissa sotilaskodeissa sellaista tosin ei ole, Väisänen kertoo. Väisäsen mukaan itsetehdyt tuotteet saavat paljon parempaa Kyllä tätä nälkäänsä syö, mutta jos tulisin tänne raskaan palveluspäivän päätteeksi rasvaisen pizzan toivossa joutuisin pettymään. Roiskeläppäni maku on varsin turvallinen, ei hyvä eikä huono. Aurajuuston ja ananaksen määrä on riittävä siinä, missä kinkku on vain täytettä kuten yleensä. Kokonsa puolesta pizza täytti palautetta. Sotilaskodeissa toivotaan, että tuotteet ovat mahdollisimman edullisia. Useat tukusta saatavilla olevat tuotteet ovat pakkauskooltaan pieniä, eivätkä riitä täyttämään nälkäisen varusmiehen vatsaa. Pyysimme Väisästä kommentoimaan varusmiehiltä tulleita toiveita sotilaskodeissa myytävien suolaisten tuotteiden suhteen. Salaattien lisääminen valikoimaan: Varuskunnat ovat isoja, joten kaikki pitää tehdä massana salaatin teko on sellaista pientä näpertelyä. Vitriinitila käy vähiin muutenkin, joten salaatti vaatisi isommat resurssit. Lisäksi uskon siihen, että sen tarjoaminen on enemmän muonituskeskuksien tehtävä. Meidän tehtävä on tarjota kahvilapalveluita. vatsani erinomaisen hyvin, mutta raavaammalle miehelle siitä olisi jäänyt vielä nälkä metsässä rymyämisen jälkeen. Kun makua ja kokoa vertaa tekeleen hintaan, totean murkinan olevan hinnaltaan ehkä hieman turhan kallis. Upinniemessä palvelevana söisin tätä täällä kerran, en enempää. Varusmiehillä on kuitenkin mahdollisuus saada halutessaan pelkkä salaattiannos Kajaanin grillipitseriasta. Ruisleivät vaalean leivät tilalla: Pelkkää valkoista vehnää meillä ei ole missään. Jopa hampurilaisissa on käytetty seitsemän viljan hiutaleita. Ruispohjaisia tuotteita on pyynnöstä kuitenkin lisätty. Tällä hetkellä valikoimissa on muun muassa kalalla, kalkkunalla ja kananmunilla täytettyjä ruisleipiä. Maitotuotteiden lisääminen: Kajaanissa on käytössä kylmäkaappi muun muassa rahkaa, raejuustoa, keitettyjä kananmunia ja proteiinijuomia varten. Pyrimme vastaamaan mahdollisimman hyvin varusmiesten toiveisiin proteiinituotteista.

16 16 takakansi ruotuväki 10/2014 potretti Maanpuolustusta ja maataloutta Emmi Sivonen Alkuvuosi on ollut erityinen Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) puheenjohtalle Mikko Halkilahdelle. Hän tuli valituksi RUL:n puheenjohtajaksi viime vuoden lopussa järjestetyssä liittokokouksessa. Halkilahden kevät on sujunut pitkälti uuteen rooliin tutustuessa ja kiireisiä aikatauluja sovitellessa. Hänen mukaansa tilannetta kuitenkin helpottaa kolmevuotinen historia RUL:n varapuheenjohtajana, jonka ansiosta hän on asioista perillä jo etukäteen. RUL pyrkii ylläpitämään reserviupseerien sotilaallisia tietoja, johtajakykyä ja valmiuksia sekä toimimaan reserviupseerikerhojen ja niiden jäsenten välisenä yhdyssiteenä. Perusyhdistyksiä liitossa on 320 kappaletta. Tärkeää on suhteiden ylläpitäminen puolustusvoimiin ja muihin maanpuolustusjärjestöihin. Lisäksi eduskunta ja puolutusministeriö ovat meille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Liitto on se elin, joka niihin suhteita hoitaa, Halkilahti kertoo. Kerhotasolta liittotasolle Halkilahti on edennyt maanpuolustussaralla johdonmukaisesti. Aikoinaan ruohonjuuritasolta aloittaneelle Halkilahdelle rooli puheenjohtajana ei ole vieras. Hän on toiminut aikaisemmin Salon Seudun reserviupseerien ja Varsinais-Suomen reserviupseeripiirin puheenjohtajana. Halkilahden mukaan RUL:n puheenjohtajana toimiminen eroaa aikaisemmista luottamustehtävistä ainakin tehtävien laajuudessa. Silloin kun mennään perusyhdistyksen puheenjohtajuuteen, kyseessä on yhdistyksen oman toiminnan ideoimista ja johtamista. Piirissä homma laajenee. Liittotason puheenjohtajatehtävissä johdettava paketti vain kasvaa, mukaan tulee entistä enemmän myös yhteistyö mui- Mikko Halkilahden mukaan puheenjohtajan tehtävään kasvetaan. Hän itse aloitti vuonna 2002 Salon Seudun reserviupseerikerhon varapuheenjohtajana. den osapuolien kanssa. Tässä tehtävässä kannetaan kuvaa koko reserviupseeriudesta ja viedään sitä eteenpäin. Halkilahti pyrkii kiertämään kaikki 20 piiriä läpi vuoden aikana. Viisi piiriä on nyt kierretty ja Halkilahti on iloisesti yllättynyt kentältä tulleesta palautteesta. Kentän vastaanotto on ollut äärettömän hyvä. Olen jopa vähän yllättynyt, että meidän liittomme saa täyden tuen ja arvostuksen. On ollut mukava kiertää kentällä ja jutella ihmisten kanssa, Halkilahti kertoo hymyillen. Hänen mukaansa puheenjohtajana olemisen parhaita puolia on ihmisten kohtaaminen. On hienoa tavata uusia ihmisiä ja päästä keskustelemaan heidän kanssaan. Kun ollaan samanhenkisten ihmisten, maanpuolustajien, kanssa tekemisissä, niin se yhteinen sävel löytyy helposti. Into maanpuolustukseen asepalveluksesta Halkilahti on aina suhtautunut innokkaasti maanpuolustustyöhön. Reservin kapteeni Halkilahti päätti kuitenkin vaalia suvun perintöä sotilas-uran sijaan. "On ollut mukava kiertää kentällä ja jutella ihmisten kanssa. Tykkäsin asepalvelusajasta, ajattelin jopa uralle suuntautumista. Meillä on kuitenkin yli 300 vuotta vanha sukutila kotona. Se ohjasi herkästi siihen, ettei sen enempää tullut ajateltua kadettikoulua, vaan opinnot suuntautuivat maatalous-metsätieteelliseen. Maanviljelijänä työskentelevän Halkilahden aikataulua koettelee vuodenaika. Kevät on ollut kuitenkin maanviljelyksen kannalta erityisen otollinen. Maatilan hoitaminen siis onnistuu, sillä Halkilahti suunnittelee ja laatii itse omat aikataulunsa. Lähtökohtaisesti RUL:n asiat hoidetaan ensin, ja sitten vasta ne tilan asiat. Nyt olen ollut pellolla viimeiset kolme viikkoa. Kevät on ollut äärettömän suotuisa kelien suhteen. Kalenterissa rauhallinen kohta tuli oikeaan aikaan, joten peltotyöt kerettiin kyllä tekemään, Halkilahti naurahtaa. Vapaa-aika toistaiseksi kortilla Halkilahti on viime aikoina joutunut joustamaan mieluisista urheiluharrastuksista, sillä vapaaaikaa ei ole paljon. Kevään aikana kaikki jäljelle jäänyt aika on kulunut remonttia tehden. Tarkoituksena olisi saada viime vuonna omasta pihapiiristä ostettu talo valmiiksi vanhimman tyttären ylioppilasjuhliin mennessä. Urheilu kiinnostaa Halkilahtea myös näytöltä katsottuna. Tavallisesti hän seuraa suurella kiinnostuksella Suomen jääkiekkomaajoukkue Leijonien otteluita. Kevät on ollut niin tiukka, että yhtään MM-ottelua en ole ehtinyt katsomaan. Puoleen yöhön asti on väännetty remonttia ja herätty aamukuudelta. Siinäpä se on sitten mennytkin, hän nauraa. Mikko Halkilahti Ikä: 42 vuotta Asuinpaikka: Salo Ammatti: Maanviljelijä Koulutus: Agronomi Sotilasarvo: Kapteeni reservissä Suurin johtaja on kaikkien palvelija. Kuvat: Ali Rinta-Jaskari poiminta Kesän ensimmäinen vartioparaati pääkaupungissa Deniz Kaya Ryhdikäs ja viihdyttävä vartioparaati katkaisee suurkaupungin arjen. Vartioparaatit tuovat lähes kaikki suomalaiset sotilassoittokunnat kesän aikana Helsingin keskustaan. Vartioparaatipäivinä Espan lavalla järjestetään myös viihteellinen MIL- Espa -ulkoilmakonsertti. Yhdeksän vartioparaatin sarja alkaa toukokuussa ja päättyy elokuun lopulla. Ensimmäisessä MIL-Espa -konsertissa esiintyy Rakuunasoittokunta. Ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälän mukaan kesän konserteissa jokainen soittokunta tuo omanlaista musiikkia Esplanadille. Mukana on monenlaista musiikkia soittokunnasta riippuen. Vartioparaatit lähtevät liikkeelle Senaatintorilta kello Kuva: Puolustusvoimat Konserteissa katsojat voivat kuulla, minkälaista sotilasmusiikki on nykypäivänä. Espalla soitettava musiikki on mukaansatempaavaa ja esille tulevaa. Vartioparaatit alkavat Senaatintorilta kello Paraatireitti kulkee Unioninkadun kautta Pohjoisesplanadille ja Päävartioon, jossa tapahtuu vartionvaihto. Paluumatka kulkee Esplanadin puiston ympäri ja sieltä Kasarmikatua pitkin Kasarmitorille. MIL-Espa -konsertti tuo sotilasmusiikkia Esplanadin lavalle kello alkaen. Vartioparaati Kesän ensimmäinen vartioparaati kello alkaen Helsingin Senaatintorilla. > kalenteri Sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa Helsinki Yleisesikuntamajuri Marko Palokankaan väitöskirja tarkastetaan sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vastaväittäjänä suomenkielisessä väitöstilaisuudessa toimii dosentti, prikaatikenraali evp. Pentti Airio ja kustoksena professori, kenraalimajuri evp. Vesa Tynkkynen. > Kaartin soittokunta Temppeliaukion kirkossa Helsinki Temppeliaukion kirkko Kaartin soittokunnan kirkkokonserttisarjan vuoden toisessa konsertissa kuullaan Paavo Heinisen teos Aiolos (op. 131) uruille ja puhallinorkesterille. Kapellimestarina toimii Sinfonia Lahden käyrätorvisti Petri Komulainen ja urkurina Jan Lehtola. Tiistaina kello MILclassical-sarjassa kuullaan konserttimusiikin helmiä. Ilmapuolustuksen esittelypäivä & Ilmailusta ammatti -tapahtuma Rovaniemi Lapin lennoston Hävittäjälentolaivue 11 avaa jälleen porttinsa yleisölle Rovaniemen Maunun Matissa klo kun perinteinen Ilmapuolustuksen esittelypäivä & Ilmailusta ammatti -tapahtuma järjestetään Ohjelmassa on Hawk-, Hornet-, Vinka- ja Pilatus-esityslentoja, Midnight Hawksin taitolento ja sotilaspoliisitoimintaesitys. Maanäyttelyssä yleisö pääsee tutustumaan Hornetin ja Pilatuksen lisäksi Finavian sekä pelastusalan kalustoon sekä lentämään lentosimulaattorilla.

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Kyberturvallisuus 2015 Snowdenin paljastuksista konkreettisiin tekoihin

Kyberturvallisuus 2015 Snowdenin paljastuksista konkreettisiin tekoihin Kyberturvallisuus 2015 Snowdenin paljastuksista konkreettisiin tekoihin Jyväskylä @petterij Petteri Järvinen Edward Snowden, 29 v. Toukokuu 2013 Honolulu, Havaiji 1 Kunia Regional SIGINT Operations Center,

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Vaikeaa, niin vaikeaa

Vaikeaa, niin vaikeaa Vaikeaa, niin vaikeaa Alueellistaminen median silmin Alueellistaminen puolimatkan krouvissa -seminaari Helsingissä 13.5.2009 Alma Media Corporation / Presentation name / Author 14/05/2009 1 Termeillä politiikkaa

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 000054 VALTIOKONTTORI Rekisterin nimi Valtiolle.fi - Valtion rekrytointijärjestelmä Henkilötietojen

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, toimitusjohtaja (twitter: @kairinen) Nordnet-aamiaistilaisuus, Helsinki, 24.9.2015 24.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. 11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2011 1. Viestintätiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 4/2011 1. Viestintätiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 4/2011 1 Viestintätiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 22 Yhteishaku 2012 3 23 Vuosikello 4 24 Ammattiosaajat -lehti 5 25 Valokuvaukset 6 26 Päivitettävät esitteet 7 27 Traivi 8 28 Kokkolan asuntomessu

Lisätiedot

Ohje 1 (6) 16.2.2016. Ohje kunniamerkkiesitysten tekemisestä

Ohje 1 (6) 16.2.2016. Ohje kunniamerkkiesitysten tekemisestä Ohje 1 (6) 16.2.2016 Ohje kunniamerkkiesitysten tekemisestä Kunniamerkin saaminen edellyttää Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunnanohjesäännön mukaan ansioituneisuutta isänmaan palveluksessa ja Suomen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot