HAKEMUS SEUTUKAUPUNKIPILOTIKSI ÄLYKKÄÄN JA VIHREÄN KASVUN KAUPUNGIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAKEMUS SEUTUKAUPUNKIPILOTIKSI ÄLYKKÄÄN JA VIHREÄN KASVUN KAUPUNGIT"

Transkriptio

1 HAKEMUS SEUTUKAUPUNKIPILOTIKSI ÄLYKKÄÄN JA VIHREÄN KASVUN KAUPUNGIT Versio 1.0/SEK/TV Vetovastuullinen hakijataho: SEK Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä yhteistyössä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien kanssa Sisällys: 1. Johdanto 2 2. Pilotin tavoite, toimintamalli ja osallistuvat kunnat 4 3. Pilotin toimenpidekokonaisuudet Pilottiehdotuksen vastaavuus asetettuihin tavoitteisiin Merkittävyys, innovatiivisuus ja ketteryys 4.2. Verkostoituminen, yhteistyö ja toimijoiden roolit 4.3. Yhteys kansallisiin ja alueellisiin strategioihin ja linjauksiin 4.4. Rahoitus Liite 1. Paikalliset kehittämisalusta-aihiot 19 Sivu Hakemustekstin kirjoittajat: Timo Vesiluoma (koonti), Jarmo Heino, Anne Pesola, Hannu-Heikki Saarinen, Erja Vaarala, muut alueiden yhteyshenkilöt. Lähteet, mm:

2 0. JOHDANTO Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on avannut haun pääosin seutukaupungeille suunnattuun pilottimenettelyyn. Pilottimenettelyn tavoitteena on tukea innovatiivisia avauksia ja kaupunkien yhteistyötä vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Olennaisia tekijöitä ovat kokeilevuus, kumppanuudet ja linkit yrityksiin. Pilottimenettely perustuu TEM:n Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman linjauksiin, jossa todetaan mm: Muilla kaupunkiseuduilla valtio ja kaupungit voivat tehdä kumppanuuteen ja neuvottelumenettelyyn pohjautuvaa yhteistyötä yksittäisillä pilottikokeiluilla Työ- ja elinkeinoministeriön julisti helmikuussa 2013 seutukaupunkipilottien teemoiksi ja niiden koordinointitahoiksi. Tässä haussa TEM:n seutukaupunkijaosto valitsi Kauhajoen ja Kurikan kaupungit koordinoimaan seutukaupunkipilottia teemalla: Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. yhteistyökumppaninaan Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, SEK. SEK toimii hakemuksen vetovastuullisena tahona. Tämä hakemus on tehty yhteistyössä kaikkien pilottiin osallistuvien kaupunkien ja kuntien kesken. Kaikkiaan haettavassa pilotissa on mukana 15 eri seutukaupunkia tai kaupunkiseutua sekä kuntaa. Seutukaupunkien verkosto luo uusia valtakunnallisia yhteyksiä ja vahvistaa nykyisiä verkostoja maakuntakeskusten, seutukaupunkien ja maaseutumaisten kuntien välillä. Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa keskuksia ja joiden vuorovaikutus maaseutumaisten kuntien (kaupunkinen läheisen maaseudun) kanssa on perusta seutujen kehitykselle. Älykkään (viisaan) ja vihreän kasvun seutukaupunki Yhteiskuntien lähitulevaisuuden kehitysnäkymät ovat maailmanlaajuisesti hyvin vaikeasti ennustettavissa. Kehitysvaihtoehtoja on runsaasti ja epävarmuus kasvaa myös Euroopassa. Maailmantalouden ja tuotannon muutokset aiheuttavat sekä kansallisesti että paikallisesti isoja ja usein rajuja seurauksia, joihin tulisi varautua mahdollisimman huolellisesti. Keskeisiksi globaaleiksi kehitysongelmiksi on kuitenkin yleisesti todettu ilmaston lämpeneminen, vesi- ja energiapula. Informaatio ja tieto ovat myös yhä enemmän siirtymässä Internetiin. Ihmisten jokapäiväisen arkiympäristön hyvä toimivuus on tärkeä edellytys sille, että elinkeinoelämän rattaat pysyvät myös muutoksessa pyörimässä ja yhteiskunta voi kehittyä eteenpäin. Kunnilla on hyvin keskeinen rooli tämän arkiympäristön toimivuuden ylläpitämisessä. Kuntatasolla tulee hakea jatkossa toimintatapoja ja organisoitumismuotoja, joilla voidaan lisätä paikallista yrittäjyyttä, omavaraisuutta, omatoimisuutta, verkostojen toimintavarmuutta ja ympäristön kaikinpuolista luotettavuutta ja turvallisuutta. Kestävä kehityksen periaatteet, joita tulisi noudattaa, 2

3 ovat itse asiassa hyvin yksinkertaisia ja nk. maalaisjärjellä ymmärrettäviä toimintatapoja. Kuntatasolla tulisi lähivuosina rakentaa energiataloudeltaan paikallisesti mahdollisimman omavaraisia yhdyskuntia, joissa huolehditaan myös sosiaalisten verkostojen hyvästä toimivuudesta eri väestöryhmien tarpeista. Ekologisuus, ekonomisuus ja inhimillisyys ovat järkeviä toimintalinjoja, joita on pitkälti totuttu noudattamaan tähänkin asti pienissä ja keskisuurissa kunnissa ja kaupungeissa. Seutukaupungeilla on resurssiensa ja kokonsa puolesta erinomaiset edellytykset etsiä joustavia ja yksinkertaisia uusia ratkaisuja paikallisiin ongelmiin. Nämä kaupungit ovat jo tähänkin asti joutuneet käyttämään niukoista voimavaroista johtuen luovuutta monien asioiden hoitamisessa, ja pieni koko on mahdollistanut myös joustavan ja ketterän toiminnan, kun ratkaisut sitä ovat vaatineet. Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -pilotti haluaa osaltaan edistää kestävän kehityksen ratkaisuja ja uudistuvaa elinkeinopolitiikkaa suomalaisissa kunnissa. Ratkaisut pitävät sisällään asennemuokkausta, teknologiaa sekä uutta liiketoimintaa tuotteina ja palveluina. Kunnat, jotka ratkovat aktiivisesti kestävän kehityksen haasteita ovat voittajia myös jatkossa. 1. PILOTIN TAVOITE, TOIMINTAMALLI, OSALLISTUVAT KUNNAT 1.1. Pilotin tavoitteet Haettavalle pilotille on asetettu neljä tavoitetta: 1. Synnyttää uuden osaamisen, yritystoiminnan ja työpaikkojen kautta seutukaupungeille kilpailuetua, vetovoimaa ja kasvua 2. Lisätä kaupunkien energiaomavaraisuutta sekä materiaalien ja luonnonvarojen kestävää käyttöä 3. Vahvistaa mukana olevien seutukaupunkien ja kuntien verkottumista, osaamisprofiilia ja näkyvyyttä pilottiteemaan liittyen 4. Edistää seutukaupunkien kykyä toteuttaa kestävän ja viisaan kasvun kehitysohjelmia ja -alustoja, joilla edistetään uusien teknologioiden ja palvelujen soveltamista ja syntymistä. 3

4 1.2. Toimintamalli Pilotin ydinajatuksena on, että osallistuvat alueet luovat kansallisen verkoston, jolla edistetään tiedon ja kokemusten vaihtoa, paikallisen osaamisen esille tuontia ja teemallista näkyvyyttä. Osallistuvat seutukaupungit ja kunnat edistävät ja kokeilevat myös omalla alueellaan erityyppisiä älykkään ja kestävän kasvun konsepteja yhteistyössä yritysten, oppilaitosten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja mm. INKA-ohjelmien kanssa. Tavoitteena on edistää paikallisten kehitysohjelmien ja -alustojen syntymistä. Kansallisesti halutaan edistää yritysten välistä yhteistyötä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti mm. erilaisten match making -tapahtumien avulla. Sisällöllisesti pilotti yhdistää bio- ja digitaalitalouden. Se jakaantuu kolmeen sisällölliseen erityisteemaan, joita halutaan edistää. Teemat ovat: a) Biotalous ja uudet kestävät energiaratkaisut b) Digitaalisuus ja avointen kuituverkkojen hyödyntäminen c) Materiaalien, luonnonvarojen ja veden kestävä käyttö Kukin osallistuva kaupunki voi painottaa niitä teemoja, joita kokee itselleen tärkeiksi. Pilotin toimintamallin voi havainnollistaa kuvan 1. avulla. Kuva 1. Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit - seutukaupunkipilotin toimintamalli 4

5 Pilotin sisällöllisten teemojen perusteet toimintamallissa: Biotalous EU:n komission arvion mukaan unionin biotaloussektoreiden yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto nousee 2000 miljardin euroon. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että vuonna 2040 jo puolet Suomen bruttokansantuotteesta on biotaloutta. Tavoitteeseen päästään kaksinkertaistamalla biomassojen käyttö. Euroopan komission tuore biotalousstrategia tarjoaakin Suomelle monta mahdollisuutta eurooppalaisessa biotalouskentässä. Tarvitaan kuitenkin perinteisten sektorien uudistumista, joka taas edellyttää uudenlaisia kumppanuuksia. Biotaloudella tarkoitetaan kaikkea sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavaa yhteyttämisen seurauksena uusiutuvaa materiaalia. Kyse ei ole vain tuotteista, vaan myös palveluista ja muista aineettomista hyödyistä, joille voidaan luoda kaupalliset markkinat. Biotaloutta on myös biologisten prosessien, kuten entsyymien tai bakteerien hyödyntäminen tuotannossa. Biotalous voidaan nähdä myös strategiana, jonka avulla yhteiskunta taistelee päivänpolttavia ongelmia vastaan. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, lisääntyvä kilpailu luonnonvaroista sekä maaseudun ja alueiden kehittäminen. Biotalous voidaan nähdä jopa uutena talous- ja yhteiskuntajärjestyksenä, joka haastaa valtaosan nykyisistä käytännöistämme ja rakenteistamme. Kansallisen luonnonvarastrategian visio 2030 on: Älykkäästi luonnon voimin. Suomi voi hyvin ja näyttää suuntaa. Visiota toteuttavat strategiset tavoitteet ovat: 1. Suomessa on menestyvä korkeanarvonlisän biotalous. 2. Suomi hyödyntää ja kierrättää materiaalivirtoja tehokkaasti. 3. Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisäarvoa ja paikallista hyvinvointia. 4. Suomi on aloitteellinen edelläkävijä luonnonvarakysymyksissä. Luonnonvarastrategian vision toteuttaminen edellyttää, että julkinen sektori, elinkeinoelämä ja kansalaisyhteiskunta yhdessä sitoutuvat visioon ja pyrkivät samaan suuntaan. Muutokseen tarvitaan uusi johtamismalli. Vision ja strategisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää dynaamista johtamismallia, jossa tavoitteiden asettaminen, toteutus, arviointi ja kehittäminen nähdään jatkuvana kokonaisuutena. (Lähde: Uusien kestävien energiaratkaisujen tarve Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan hallitus tavoittelee Suomea, joka on maailman eturintamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen kehittäjänä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetään tavoitteita ja toimia, joilla julkinen sektori edistää yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämistä. 5

6 Tavoitteena on parantaa elämän- ja ympäristönlaatua sekä löytää uusia mahdollisuuksia vihreälle taloudelle. Ympäristöministeriö asetti helmikuussa 2011 ministeriöiden, tutkimuslaitosten sekä Tekesin ja Sitran edustajista koostuvan työryhmän valmistelemaan kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistusta ('Vähemmästä viisaammin'). Ohjelma keskittyy julkiseen kulutukseen sekä asumiseen, ruokailuun ja liikkumiseen. Osana ohjelmaa rahoitetaan myös vuosina hankkeita, joissa pyritään löytämään uusia ympäristöä vähemmän kuormittavia ja monistettavia toimintamalleja liikkumisessa, asumisessa ja ruokailussa. Kokeiluhankkeissa on mukana kuntia, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Yhdyskuntarakenteen on monissa eri tutkimuksissa havaittu vaikuttavan liikkumistottumuksiin, asumisrakenteeseen sekä asumisen energiavalintoihin. Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin 40 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Pitkän aikavälin tavoitteena Suomessa on 60 % vähennys rakennusten energiankulutuksessa vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi keskeistä on olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä sekä toiminta- ja elämäntapojen muutokset. Ilmasto- ja energiapolitiikan haasteet ovat myös luomassa tarvetta hajautetulle paikalliselle uusiutuvanenergiantuotannolle. Uusien energiaratkaisujen tarve koskee niin asuntokohtaisia, kiinteistökohtaisia kuin aluekohtaisia ratkaisuja. Tällä hetkellä rakennusten asukkaat, omistajat ja käyttäjät ovat energian kuluttajia mutta jatkossa uudet ratkaisut voivat tarjota mahdollisuuden myös energian tuottamiseen. Uudet energiaratkaisut tarkoittavat myös uudenlaista suhtautumista energiajärjestelmiin, niiden hankkimiseen, ylläpitoon ja rahoitukseen. Uusien energiaratkaisujen tekeminen voidaan jatkossa toteuttaa ns. kokonaisratkaisuina, jolloin esim. järjestelmäkokonaisuudet voidaan kilpailuttaa kerralla. Tulevaisuudessa uudenlaisia energian tuotannon ja käytön konsepteja ovat mm. aurinkosähkön-, lämmön ja -jäähdytyksen ratkaisut, lämmön/kylmän varastointi ja luovutus, pienoistuulivoimalat, energiatehokkuuden ja passiivienergian ratkaisut sekä passiivirakentaminen, hukkalämmön hyödyntäminen, älykkäät sähköverkot ja sähkön varastointi. Esim. älykäs sähköverkko muodostaa markkinapaikan hajautetulle tuotannolle ja erilaisille tuotantomuodoille sekä kysynnän jouston mukaan määrittyvän hinnoittelun/tarjonnan ja energiatehokkuuteen tähtääviä palveluja. Hajautetut tuotantojärjestelmät eivät kilpaile keskenään vaan voivat toimia älykkäästi yhdessä. Hajautetun uusituvan energiantuotannon tekniset ratkaisut ovat jo olemassa mutta liiketoimintamallit vaativat kehitystä. Energiaratkaisut tulee ottaa huomioon jo alueiden kaavoituksessa ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin voidaan käyttää mahdollisimman energiatehokkaita 6

7 vaihtoehtoja ja luoda uusia älykkäitä energiaratkaisuja. Uudet energiaratkaisut voivat hyödyntää uusiutuvaa energiaa monipuolisesti kuten esim. biopolttoaineita, lämpöpumppuja, lämmön talteenottoa ja jäähdytystä sekä aurinkolämpöä. Toistaiseksi kotitalouksien ja yhteisöjen uusiutuvan energian tuotantoa ja luovuttamista verkkoon vaikeuttavat puuttuvat toimintamallit ja taloudelliset kannustimet sekä vielä kehitteillä oleva teknologia ja lupakäytännöt. Hallitus on osana hallitusohjelmaa lupautunut laatimaan ohjeet siitä, miten suunnittelussa, kaavoituksessa sekä tuki- ja lupaprosesseissa voidaan edistää kiinteistökohtaisia ja alueellisia hybridienergiaratkaisuja, helpottaa sähkön pientuotannon verkkoon liitäntää ja otetaan se taloudellisten kannustimien piiriin. (TEM, YM). Seutukaupunkiverkoston Älykkään ja vihreän kasvun toimintamallissa kumppanuuskaupungeista pyritään löytämään ratkaisuja maankäytön, kaavoituksen ja aluemodernisoinnin hankkeissa uusien energiaratkaisujen käyttöönottoon sekä tiedotuksen, viestinnän, korkeakoulujen ja INKA-yhteistyön kautta. INKA-ohjelmista niin Joensuun Biotalous, Vaasan Kestävät energiaratkaisut kuin Tampereen älykäs hankkeista pyritään saamaan uusinta tietoa välitettyä seutukaupunkien energiaratkaisuista päättäville tahoille. Lisäksi tavoitteena on alan yritysverkostojen luominen, sekä uusien rajapintojen löytäminen yritysten ja tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden välille. Tämä mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymisen uusiutuvan energian tuotantoon, energiaratkaisujen toimittamiseen ja ylläpitoon Digitaalisuuden ja avointen kuituverkkojen hyödyntäminen Digitalisaatio tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Yhä suurempi osa palveluista tietojenkäsittely, koulutus, kauppa, matkatoimistot, viihde on ainakin osittain digitalisoitavissa. Vanha käsitys palveluista, jonka mukaan ne kulutetaan samalla kun ne tuotetaan eikä niitä voi varastoida ja siirtää, ei enää pidä paikkaansa. Palveluita voidaan kuluttaa ajasta ja paikasta riippumatta. Ne myös kumuloituvat ja kerryttävät aineetonta pääomaa, joka kehittyneissä talouksissa on jo yhtä suuri osa pääomakannasta kuin aineellinen pääoma. Palveluiden digitalisoitumisen seurauksena myös niiden kansainvälinen kauppa kasvaa nopeasti paljon nopeammin kuin tavarakauppa. Digitaalisten palveluiden jakelutie on globaali tietoverkko, joka mahdollistaa kaupan nopean ja joskus hyppäyksenomaisenkin kasvun. Tietoverkoissa liikkuvan tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti lähes joka alalla. Tiedonsiirtonopeudet kasvavat, mutta niin kasvaa myös liikkuvan datan ja käyttäjien määrä. Langaton teknologia ei pysty kehittymisestään huolimatta palvelemaan käyttäjiä riittävästi. Monissa pilotin seutukaupungeissa onkin joko olemassa tai rakenteilla nopeita ja moderneja, avoimia kuituverkkoja. Niiden kautta voidaan tarjota alueelle merkittäviä uusia kehittymismahdollisuuksia muun muassa koulutuksen, viestinnän, palveluiden ja liiketoiminnan suhteen. Olennaista on myös tietoisuuden lisääminen digitaalisen kommunikaation soveltamisen mahdollisuuksista. Verkkojen avulla voidaan toteuttaa paikallisia, älykkään ja vihreän ajattelun, kaupunki- ja kyläasuminen sekä liiketoiminnan 7

8 kehittämiskokeiluja. Kuituverkot ovat avainasemassa myös hajautetun energiantuotannon ohjauksessa, mm. tuulivoiman tuotannossa. Verkkoon nojauten voidaan lisätä myös alueen ja sen kuntien houkuttelevuutta. Supernopeat avoimet verkot luovat uusia mahdollisuuksia myös yksilölliseen etäkoulutukseen sekä verkottumiseen tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa Materiaalitehokkuus Suomen valtion omistaman, energian ja materiaalien tehokkaan ja kestävän käytön asiantuntijayrityksen, Motiva Oy:n määritelmän mukaisesti materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten, että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana. Tavoitteena on rakentaa biotalouden liiketoiminta kansainväliseksi toimintaalustaksi, kehittää uusiutuvan energian tuotannon ratkaisuja sekä monipuolistaa ympäristöliiketoimintaa, nostaa sen jalostusastetta ja tuottaa osaamisella ratkaisuja myös vientimarkkinoille. Materiaalitehokkuus tarkoittaa lähitulevaisuudessa paitsi materiaalien säästävää käyttöä yrityksissä ja yhteisöissä myös ennen kaikkea osaamisen avulla ja jalostusasteen noston kautta synnytettävää uutta liiketoimintaa. Merkittävä potentiaali liittyy biotalouden tuotteisiin, jotka valmistetaan erilaisista jätteistä ja biomassoista mm. biokaasutuksen, käymisreaktion ja hitaan pyrolyysin kautta. Osa tuotteista on jo nyt markkinoilla ja tulevaisuudessa ne kattavat koko elintarvikeketjun aina lannoitteista ja rehuista ravintoon ja biopolttoaineisiin sekä pidemmälle kehitettyihin teollisuuden ja kuluttajien tuotteisiin korvaten fossiilisia raaka-aineita Vesiliiketoiminta ja ympäristö mahdollisuutena Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -pilotissa toteutukseen satsataan edistämällä vesi osaamiskeskittymän perustamista ja verkottamalla alan toimijat ja kehitystahot kansallisesti ja kansainvälisesti paikallisten toimijoiden kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Tarkoituksena on tukea yrityksiä uusien tuotteiden kehittämisessä, luoda uusia työpaikkoja, tuoda uutta teknologista osaamista alueelle ja välittää eteenpäin sekä tukea maailmanlaajuista vesialaa ja suomalaisen vesiliiketoiminnan kasvua. Vesi- teemaa voidaan lähestyä toiminnallisesti neljältä näkökulmalta, jotka ovat: teollinen toimiala. elinkeinojen mahdollistaja, ympäristötekijä ja vesijalanjälki. Teollinen toimiala: Vesi- ja ympäristöala ovat tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja, osittain välttämättömyydestä, osittain tietoisuuden lisääntyessä veden käytön, säilyttämisen ja pilaantumiselta suojaamisen merkityksestä ja terveysvaikutuksista. Teollisuuden vedenkäyttö on nykyisellään jo kolmannes maailman vedenkäytöstä ja sen on arvioitu vielä kolminkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä. Vesi- ja ympäristöala muodostavat siten dynaamisen, kasvavan ja kiinnostavan markkinan, jolla on huutava tarve uusien teknologioiden ja 8

9 toimintatapojen käyttöönotolle. Vesialaan panostaville yrityksille aukeaa lähitulevaisuudessa ennen näkemätön mahdollisuus osaamislähtöisen, kasvavan, kannattavan ja kansainvälistyvän liiketoiminnan harjoittamiseen. Luonnonvaratalouden osana ja teollisuudessa käytetyn vesimäärän kasvaessa tarvitaan nykyisten, Suomessa pääasiassa pienten n vesialan yritysten verkottumista, tutkimus- ja yrittäjälähtöisten uusien ratkaisujen kaupallistamista ja testialustoja sekä vientiaktiviteettien tukemista kansainvälisille markkinoille. Kansallisesti eri organisaatioissa on panostettu sekä vesialan tutkimukseen että koulutukseen ja on tärkeää, että nämä tulokset tulevat hyödynnetyiksi esim. Vesi- ja ympäristöalan osaamiskeskittymän toimesta. Vesi elinkeinotoimintojen mahdollistajana. Temaattisena veden vipuvaikutus yritystoiminnan, työllisyyden ja alueen kuntien palvelujen uudistumiskyvyn tukemiseen on rajaton ja se toimii alueen rakennemuutoksessa kestävän talouskasvun lähteenä. Vesi vihreän talouskasvun mahdollistajana verkottaa mm. matkailu- ja elämystuotannon palveluja, hoiva- ja kylpyläpalveluja, pesula- ja puhdistuspalveluja, kalastusta ja kalanjalostustuotantoa, liittyy maa- ja metsätalouteen, mahdollistaa puutarhaliiketoimintaa ja on osallisena logistiikassa vesiliikenteen myötä. Palveluliiketoiminnoissa voidaan kehittämiskohteet jaotella esim. yrityskonsortioittain ja näin saadaan paras hyöty kehittämistoiminnoista yrityksille. Vesi voi toimia mittarina kestävän kehityksen näkökulmasta mitattaessa yritys- ja yhteiskuntavastuullisuutta ekonomisen, ekologisen ja sosiaalisen tason mittaristoilla. Vesi ympäristötekijänä, asumis-, virkistys- ja hyötykäyttö. Asumisympäristöt ja vesi niiden laatutekijänä on osa kaavoitusta, jossa vetovoimaisuutta kasvatetaan maisema-asumisen, myös asuntolaivojen, ja siitä syntyvän hyvinvoinnin mielikuvalla. Kaavoitus on kuntien merkittävin elinvoiman ohjauksen väline ja sillä voidaan vaikuttaa jopa ilmaston ääri-ilmiöiden seurausten minimoimiseen. MALe, maankäyttö, asuminen ja liikenne elinkeinojen viitekehyksessä on toimintokokonaisuus, jossa vesi temaattisena tekijänä tulee nähdä mahdollisuutena ja huomioida kuntien ja maakuntatason toimenpidesuunnitelmissa. Ympäristönsuojelunäkökohdat ovat oleellinen tulokulma vesijohdannaisten elinkeinojen kehittämisessä kuten esim. pohjaveden hyötykäyttö pullotukseen vientiin tai keinolumen tekeminen virkistykseen. Vesiensuojelu on osa vesiliiketoimintaa teollisena toimialana niin vedenkulutuksen valvonnan, mittaus-, pumppaus-, puhdistus- kuin virkistystoiminnoissa huomioiden vaikutusalueena myös Itämeren alueen. Ulkomailla tehtävän tuotannon kotiuttaminen voi olla osa vesiensuojelua ja vesijalanjäljen pienentämistä. Uusia näkökulmia veden mahdollistavaan hyötykäyttöön ja tuotteisiin saadaan aikaiseksi mm. HUBimaisella toimintatavalla ja kokoamalla eri siiloista toimijoita yhteen. Vesi- ja hiilijalanjälki toiminnan mittareina. Vesijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon henkilö, yhteisö, valtio tai vastaava on kuluttanut maailman vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä. Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkiksi viljelyyn, teollisuuden 9

10 prosesseihin sekä tuotteiden valmistukseen. Samalla tavalla voidaan määrittää eri valtioiden vedenkäyttö asukasta kohti, esim. Suomessa 1727 kuutiota/vuosi. Vesijalanjälkeä käytetään edelläkävijäyritysten viestinnässä ja markkinoinnissa. Muutoksen laskeminen hiilijalanjäljen osalta on kansainvälisesti hyväksytty toimintatapa. Sama menettely soveltuu myös vedenkulutukseen. Mm. HINKUhankkeessa lasketaan energian käytön osana vedenkulutusta Osallistuvat kunnat Pilottiin ovat mennessä ilmoittautuneet seuraavat kunnat/seudut: 1. Alajärvi, yhteyshenkilöt: Virpi Palomäki ja Vesa Alanko-Luopa 2. Forssa, yhteyshenkilö: Hannu-Heikki Saarinen 3. Juankoski, yhteyshenkilö: Liisa Jokela 4. Kankaanpää, yhteyshenkilö: Marko Rajaniemi 5. Kannus, yhteyshenkilö: Anne Pesola 6. Kauhajoki, yhteyshenkilöt Timo Vesiluoma ja Harri Virtanen 7. Kemi, yhteyshenkilöt Tero Nissinen ja Kimmo Heikka 8. Kristiinankaupunki, yhteyshenkilö Riitta El-Nemr 9. Kurikka, yhteyshenkilö Hannu Alanen 10. Lieksa, yhteyshenkilö Esko Lehto 11. Novago-kunnat (Lohja, Hanko, Inkoo, Raasepori, Siuntio). Yhteyshenkilöt Erja Vaarala ja Eero Soinio 12. Salo, yhteyshenkilöt Anita Silanterä ja Jarmo Heimo 13. Teuva, yhteyshenkilö Veli Nummela 14. Viitasaari, yhteyshenkilö Heikki Vihava 15. Kaskinen, yhteyshenkilö Marlene Svens (ilmoittautui ) 10

11 2. PILOTIN TOIMENPITEET/TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Pilotin työskentely tulee jakaantumaan kolmeen toimenpidekokonaisuuteen (ks. kuva 1.), jotka ovat: 1. Seutukaupunkitasoisen teema- ja osaamisverkoston luominen 2. Paikallisten kehitysohjelmien ja -alustojen synnyn edistäminen 3. Uusien toimintamallien sekä yritysyhteistyön edistäminen (rajapinnat, uudet konseptit, uusi liiketoiminta) 2.1. Seutukaupunkitason teema- ja osaamisverkoston luominen Tavoitteet: 1. Tunnistaa ja määritellä teemaa tukeva, seutukaupungeissa oleva kansallisesti ja alueellisesti merkittävä osaaminen 2. Edistää seutukaupunkien verkottumista ja niissä sijaitsevan osaamisen ja tietotaidon keskinäistä vaihtoa. Uuden toimintatavan kokeileminen 3. Verkottaa seutukaupunkien toimijoita ulkoisiin osaamistahoihin (mm. INKAohjelmat, suuret kaupunkiseudut sekä tutkimuslaitokset) 4. Nostaa seutukaupunkien osaamisprofiilia viestinnän avulla Toimenpiteet: Kartoitetaan tarkemmin osallistuvissa kunnissa oleva, teemaan liittyvä substanssiosaaminen (oppilaitokset, yliopistot, yritykset, olemassa olevat verkostot) Tuodaan esille kartoitettu osaamisen ja lisätään pilottialueiden tunnettuutta viestinnän (web, esitteet, some, ym.) sekä yhteisten esiintymisten kautta Kehittää verkostoyhteistyön toimintamalli ja hyödyntää siinä uutta teknologiaa (mm. yhteistyöalustat ja videoneuvottelut, webinaarit) Kehittää verkostoalueiden yhteistyösuhteita eri tutkimuslaitoksiin ja kansallisiin rahoittajiin Löytää, seuloa ja levittää teemaan liittyvää tietoa verkostolle helposti hyödynnettävässä muodossa 11

12 2.2. Paikallisten kehitysohjelmien ja -alustojen synnyn edistäminen Tavoitteet: 1. Tukea paikallisten kehitysohjelmien ja -alustojen organisointia ja laatimista sekä kaupunkien ja yritysten paikallista kumppanuutta 2. Hakea ohjelmien ja -alustojen esimerkeiksi benchmarking -kohteita sekä tukea teemaan sopivien, erillisten kehitys- ja kokeilualustojen ja - hankkeiden käynnistymistä 3. Edistää biotaloutta, pienentää vesi- ja hiilijalanjälkeä ja edistää älykkään alueen toimintamallien kehittämistä 4. Edistetään tutkimuslaitosyhteistyötä (mm. opinnäytteet) ja verkottumista (INKA) Toimenpiteet: Edistetään pilotin teemojen mukaisten kaupunki- ja kuntakohtaisten kehittämisohjelmien ja -alustojen syntymistä. Hakuvaiheen paikalliset kehittämisaihiot on esitetty hakemuksen liitteessä 1. Toimijoiden valmentaminen, esimerkkien hakeminen Rahoitusmahdollisuuksien paikallisille etsintä (ministeriöt, Tekes, Sitra) Keskinäisen verkottumisen edistäminen paikallistasolla (kunnat, yritykset, oppilaitokset ja kehittäjätahot) 2.3. Yritysyhteistyön ja uusien edistäminen (rajapinnat, uudet konseptit, uusi liiketoiminta) Tavoitteet: 1. Edistää kaupunkien ja paikallisten yritysten välistä kumppanuutta 2. Edistää yritysten keskinäistä yhteistyötä paikallisesti ja valtakunnallisesti 3. Kehittää uusia toimintamalleja ja -tapoja kaupunkien välisten yhteistyön lisäämiseksi Toimenpiteet: Verkotetaan pilotin eri alueiden toimijoita ja yrityksiä keskenään mm. kansallisten match making -tapahtumien avulla 12

13 Luodaan kansallisen tason teemaryhmiä pilotin sisälle (benchmarking, ryhmien meklarointi, spin off-ryhmien ja hankkeiden generointi, tulosten esitteleminen) Pilotin teemojen mahdollisuuksien esittely, koulutuspäivien järjestäminen, tiedon välittäminen eri toimijoille ja kokeilijoille, pilotin oman kiertävän messu/tapahtumakonseptin tuotteistus ja brändäys yhteistyössä yritysten ja eri seutujen toimijoiden kanssa. Konseptin Road show:n organisointi eri pilottipaikkakunnilla yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa palvelevan tutkimustiedon välittäminen yrityksiin. Tiedottaminen yhteisiin toimittajaverkostoihin osallistumisen mahdollisuuksista (tässä yhteydessä tehdään yhteistyötä mm. Kemin Digipolis Oy:n vetämän Arktisuus -pilotin kanssa. Yhteistä pohdintaa hyvistä ideoista ja toimenpiteistä, joita voidaan alueilla toteuttaa, uusia liikeideoita (työpajat) Kokeiluryhmien (living lab) organisointi yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. 3. PILOTTIEHDOTUKSEN VASTAAVUUS ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN 3.1. Merkittävyys, innovatiivisuus, ketteryys Pilotin perustelut kansallisen merkittävyyden, alueellisen merkittävyyden, edelläkävijyyden ja innovatiivisuuden edistämisessä Pilotti tuo esille seutukaupunkien osaamispotentiaalia ajankohtaisessa ja dynaamisessa kehitysteemassa. Yhteinen teema tukee verkoston ajatuksellista vaikuttavuutta. Se voi myös nostaa osallistuvien alueiden osaamistasoa teemassa sekä generoida innovatiivisten paikallisten tai kansallisten kokeilujen käynnistymistä erillisrahoituksella. Alueellisesti pilotti tuo lisäarvoa kunnille ja yrityksille paikalliseen kehittämiseen. Hankkeen avulla voidaan edistää kustannustehokkaita toimintatapoja ja uusiutumista. Pilotti tukee kansallisia alueiden kehittämistavoitteita taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävästä Suomesta sekä luo käytännön esimerkkejä kestävästä kehityksestä. Hyvät ideat ja käytännöt voivat hankkeessa myös levitä seutukaupunkien välillä mm. yhteisen road show:n kautta. Hankkeessa pyritään soveltamaan innovatiivisia T&K- ja koulutusmalleja ja hyödyntämään siinä virtuaalisuuden mahdollisuuksia. Osaamista voidaan hakea 13

14 uudella tavalla eri puolilta maailmaa. Koulutusteeman toteutuksessa ollaan yhteistyössä mm. Rauman PK-teollisuuspilotin kanssa Pilotin kokeilevuus, ketteryys Pilotti yhdistää uudella tavalla uusiutuvan energian, avoimet kuituverkot, sekä materiaalien ja veden kestävän käytön. Seutukaupungit ovat sopivan kokoisia kokeilualueita. Ne toimivat kaupungin ja maaseudun rajapinnassa ja niiden toimijat ovat innostuneita, sitoutuneita eivätkä liian byrokraattisia. Pilottiverkosto voi toimia ketterästi, jolloin suuntaa voidaan tarpeiden pohjalta joustavasti muuttaa. Verkosto haluaa toimia joustavasti tietoverkkoja hyödyntäen Pilotin perustelut osallistuvien alueiden kasvupotentiaalin näkökulmasta Pilotti edistää paikallisten kehitysalustojen syntymistä, joilla voi olla edelläkävijämarkkinoina ja testialustoina merkitystä alueiden kasvulle. Pilotin teemoissa (uusiutuva energia, materiaalitehokkuus, digitaalisuuden mahdollisuudet sekä materiaalien, mm. veden kestävä käyttö) on merkittävää kasvupotentiaalia. Tämä voi mahdollistaa uusia tuotteita ja palveluita, yritysten liiketoiminnan kehittymistä ja sekä myös vientiä. Pilotti edesauttaa onnistuessaan perinteisten toimialojen uusiutumista ja luo uutta liiketoimintaa alueille. Hankkeen teemoista esim. materiaalitehokkuus voi luoda sekä kustannussäästöjä että uutta lisäarvoa ainekierron kautta. Palvelutuotanto, palvelurakenteen uudistuminen (kaavoitus, maankäyttö), palveluvienti ovat myös pilottiin liittyviä mahdollisuuksia Verkostoituminen, yhteistyö ja toimijoiden roolit Perustelut kaupunkiseutujen välisen yhteistyön vahvistamisen kannalta Pilotti vahvistaa merkittävästi mukana olevien kaupunkiseutujen yhteistyötä. Hanke on monikeskuksinen ja maantieteellisesti kattava, sillä sen osallistujakunnat tulevat eri puolilta Suomea. Osallistuvat alueet voivat erikoistua ja vastata kansallisesti eri osaamisteemoista. Pilotissa pyritään kaupunkien väliseen oppimiseen sekä kokemusten ja tiedon vaihtoon. Parhaimmillaan pilotti voi edistää uudenlaista tapaa toimia ja vaihtaa tietoa. Se myös muuttaa kaupunkien välistä viestintää välittömämmäksi. Verkoston tuotokset ovat pääosin kaikkien käytössä. Suunnitellut yhteisesiintymiset tuovat näkyvyyttä ja edesauttavat 14

15 rahoituksen saamista. Seutukaupunkipilottien vetäjien välinen yhteistyö (mm. Suupohja, Rauma, Kemi, Salo) tukee myös seutujen verkottumista Perustelut kaupunkiseutujen sisäisen yhteistyön vahvistamisen kannalta Pilotti luo tilaisuuksia synnyttää kumppanuuksia ja toimintamalleja kuntien, yritysten ja eri osaamistahojen kesken. Pilotin toimintaa halutaan alueellisten yhteyshenkilöiden kautta ulottaa myös paikallisten kaupunkien ja kuntien johtoryhmiin, jolloin sen vaikuttavuus paranee Pilottiin osallistuvien kaupunkien/kuntien ja muiden toimijoiden roolit pilotin toteuttamisessa, sitoutuminen pilotin toteuttamiseen ja edellytykset toteuttaa teemoja Eri kaupungeilla on hankkeessa eri rooleja. Pilotin toimijoiden kesken on sovittu, että SEK (Kauhajoki ja Kurikka) vastaa hakemuskokonaisuuden yleiskoordinoinnista, sekä optisen kuituverkon & digitaalisuuden substanssiosiosta. Muista kaupungeista Kannuksella on erityisrooli bioenergiaosaamisen, Lohjalla vesiliiketoiminnan ja Forssalla materiaalitehokkuuden suhteen. Muita eri kaupunkien osaamisalueita pilotin toteutuksessa ovat mm. - Salo: Asumiseen ja teollisuuteen liittyvien uusien kaavoituksellisten ratkaisujen neuvonta. Myös korjausrakentamisen kokonaisuuden hallinta. - Viitasaari: Asumisen laatuun vaikuttavat ratkaisut maankäytön ja palveluiden suunnittelussa. Uusiutuvan energian eri muotojen osaaminen. - Pilotti tekee yhteistyötä: o Rauman koordinoiman PK-teollisuuspilotin kanssa, jossa Alajärvi vastaa: 2. asteen koulutuksen (verkko-opetus, rakenteet, yrityslähtöiset koulutusmallit) kehittämisestä. o Kemin Arktisuus-pilotin kanssa mm. ekosysteemiosaamisen tunnistamisessa ja vaihtamisessa (benchmarking-ryhmä) Mahdollinen yhteys INKA:an ja suurten kaupunkien kasvusopimuksiin Pilotin edustajat keskustelevat yhteistyöstä INKA -koordinaatiotahojen kanssa kesällä ja syksyllä Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan tehdä yhteistyötä täsmällisesti määritellyissä teemoissa yhteistyötä. Verkottumisen loisi uusia mahdollisuuksia seututason toimijoille sekä lisäarvoa paikalliselle koulutus-, tutkimus- ja yritystoiminnalle. Pilotin teemat liittyvät etenkin seuraaviin INKAohjelmiin: Tampere (tulevaisuuden tuotanto; kommunikointi, tuotantoautomaatio, energiatehokkuus, fiksu kaupunki (älyliikenne) 15

16 Vaasa: Kestävät energiaratkaisut Joensuu: Biotalous (keskustelu yhteistyöstä Josek Oy:n kanssa , jatketaan keskusteluja elokuussa 2013) Lisäksi on alustavasti kartoitettu desk surveyn avulla mahdollisia liittymäpintoja muihin suuriin kaupunkeihin., Lähemmin tarkasteltavia kaupunkeja ovat mm.: Oulu: Arctic Smart City Porin kaupunkiseutu (Smart region) Hämeenlinna (Kestävä kaupunki) Kokkola-Kajaani-Mikkeli (Vihremmän teollisuuden ratkaisut) Seinäjoki: elintarvikealan arvoketju PKS (Greennet) Kytkeytyminen kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin Pilottialueiden osaamista voidaan täydentää ja hyödyntää mm. seuraavien verkostojen kautta. EU:n Smart Cities and Communities. Pilotin aikana tutkitaan mahdollisuudet liittyä mukaan myös EU:n Smart Cities and Communities-verkostoon, Smart Cities and Communities - innovaatiokumppanuuden tavoitteena on löytää älykkäitä ratkaisuja mm. ruuhkiin, saasteisiin ja energiatehokkuuteen. Kumppanuusohjelmat aloittavat ensi vuoden 2014 alusta ja sidosryhmät voivat jo osallistua valmisteluun Pohjanmaan energia-alan t&k-verkostot. Energiatoimiala on valittu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa strategiseksi kehittämiskohteeksi. Vaasan seudun energiatekniikan keskittymä täydentää alueen energiaklusteria. Kokkolassa toimii yliopistokeskus Chydenius, joka tarjoaa suorat yhteydet taustayliopistoihinsa Jyväskylään, Ouluun ja Vaasaan. Geologian tutkimuskeskuksella (GTK) on Kokkolassa lähes 40 henkilö työllistävä alueyksikkö, jonka toiminnan painopisteenä on maankäyttöä ja energiahuoltoa palveleva toiminta sekä geologisten luonnonvarojen tutkimus ja kartoitus. Kokkolanseudun kemian osaaminen on huipputasoa, ja sitä hyödynnetään mm. puubiomassan energiakäyttöä edistävissä teknologiahankkeissa. Myös Ruotsin Uumajassa toimiviin yksiköihin on kiinteät yhteydet (SLU, UU). Esimerkkinä bioenergia-alan tutkimusyhteistyöstä on puubiomassoista biojalosteita kehittävä suomalais-ruotsalainen hanke, johon osallistuvat Metla, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun t&k-yksikkö Centria, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Sveriges lantbruksuniversitetet SLU ja BioFuelRegion. Metlan laboratorioista Kannus on ainoana erikoistunut biopolttoaineanalytiikkaan. Metlan laboratorio ja Kokkolan monipuoliset ja ajanmukaiset tutkimuslaboratoriot (Teknologiakeskus Ketek Oy, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu) muodostavat yhdessä kansainvälisesti ainutlaatuisen 16

17 innovaatioympäristön, jota Kokkolan teollisuutta palvelevat laboratoriot täydentävät. Länsi-Uusimaan vesiosaamisen verkostot. Verkotetaan yhteistyötä paikallistasolla jo aiemmin syntyneiden kehittämisyhteisöjen, yritysten ja oppilaitosten kanssa sekä kansallisesti toimivien järjestöjen, yritysten ja rahoitustahojen kanssa, esim. Green Net Finland ry, Baltic Sea Action Group, Culminatum BSR-hanke, LSBP IA WTC-hanke ja alueen oppilaitosten Novia, Aronia, Axxell, Laurea, HAMK kanssa, Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö, Ely-keskus. Suupohjan optisten kuituverkkojen ENGAGE-verkosto. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK) on partnerina kansainvälisessä Interreg IVC-hankkeessa, joka tavoitteena on ehkäistä digitaalista syrjäytymistä ja edesauttaa nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista maaseutualueille Euroopassa. Lisäksi luodaan eurooppalainen mallisto parhaista tavoista rakentaa HSB (High Speed Broadband) -verkkoja ja eurooppalainen HSBasiantuntijoiden (5-10 hlöä) tiimi. Muita yhteistyöverkostoja voivat olla mm: Jätehuollon, materiaalikierrätyksen, uusiutuvan energian ja biotalouden yritykset ja alan asiantuntijatahot, mm. Biolaitosyhdistys ry. SEKES Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Jokioisilla on merkittävä biotalouden ja maatalouden asiantuntija. Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema 3.3. Yhteys kansallisiin ja alueellisiin strategioihin ja linjauksiin Pilotti tukee monia kansallisia strategioita ja linjauksia. Näistä voidaan mainita mm uuden rakennerahastokauden EAKR-ohjelmat, TEKES:in ja Sitran strategiat, alueelliset maaseutuohjelmat sekä paikalliset LEADER-ohjelmat. Pilotin toteutuksessa huomioidaan myös kansainvälinen rahoitus mm. eurooppalaisista tai alueellisista Interreg-ohjelmista. Yhtenä mahdollisuutena Etelä-Suomessa ja osana kolmen maakunnan yhteistä skenaariotyöskentelyä on nähty tulevan ohjelmakauden Baltic Sea Region ohjelma. Tavoitteet samoja ja toteutusrahaa on mahdollisesti tulossa rakennerahastoja paremmin. 17

18 3.4. Arvoitu rahoitustarve Seuraavassa on esitetty arvio koordinaation rahoitustarpeesta sekä yhteensä kaudelle että vuosittain eriteltynä. Lisäksi on esitetty alustava arvio paikallisten kehitysalustojen luomisen rahoitustarpeesta ja niiden mahdollisista rahoituskanavista. Pilotin toteutuksen myötä nousee esiin tarve myös paikallisten hankkeiden erillisrahoituksesta. Rahoitustarve: 1. Pilotin kansallinen koordinointi Budjetti yhteensä n /vuosi, kausi yhteensä (mm. koordinoinnin palkka- ja matkakulut, toimisto- ja viestintäkustannukset, verkostoalustat, kokouskulut) Rahoitus a. TEM/MKR n /vuosi, yhteensä b. Mukaan tulevat kaupungit ja kunnat yht. n /vuosi, yhteensä Osallistumismaksu 15 kunnalla on siten noin /vuosi/kunta. 2. Paikalliset toimenpiteet muutosprosessien, kehitysohjelmien ja -alustojen sekä hankkeiden luomiseen kunnittain. Budjetti, paikallinen kehittäminen, noin /v Rahoitus: 1. Valtakunnallinen EAKR-rahoitus Alueellinen EAKR-rahoitus 3. Rahoitus: EAKR & kuntien omarahoitus, yritykset 3. Pilotin generoimat teema- ja yritysryhmähankkeet Esim. EAKR, Tekes- tai LEADER kehittämis- tai tutkimusrahoitus 4. Paikallisten pilottien toteuttaminen Kunkin paikallisen kehittämispilotin budjetti määritellään vuoden aikana erikseen Erillisrahoitus, TEKES, ELY:t, yritykset, kaupungit, muut 18

19 LIITE 1. PAIKALLISET KEHITTÄMISAIHIOT (TÄYDENTYY) 1. Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintalue: Älykäs ja vihreä ikääntyneiden asuminen Osaaminen: Valtakunnallisesti hyödynnettävä osaaminen: vahva kansainvälinen rakennustuotealan yrityskeskittymä, jossa on mukana vahvoja vientiyrityksiä teknologiateollisuuden ja puutuoteteollisuuden alalta sekä sisustusalalta. Paikalliset pilottikohteet : Paikallisen pilotin tavoitteena on hakea ratkaisuja alueen ikärakenteen muuttumisen aiheuttamiin ongelmiin. Ikääntyvien voimakas lisääntyminen aiheuttaa tarpeen kehittää älykkäitä ratkaisuja, joilla mahdollistetaan ikääntyvien kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja vähennetään tukipalvelujen tarvetta eri vaiheissa. Myös kuntien tuottamien ikääntyvien asumispalvelujen kustannustehokkuutta voidaan parantaa käyttämällä älykästä uutta tekniikkaa. a) Älykkäät tilaratkaisut ja kalusteet sekä anturitekniikka ja ohjaus - kartoitus älykkäistä ratkaisusta, joita jo sovelletaan eri alueilla sekä selvitys niiden toimivuudesta, hyödystä ja käyttäjäystävällisyydestä l. hyvistä käytännöistä - asiantuntijatiedon kerääminen keskeisistä tarpeista kohderyhmältä - tiedon ja osaamisen välittäminen omalle alueelle sekä soveltamismahdollisuuksien selvittäminen ja soveltamisen aktivointi huomioiden kotona asuvat ikääntyneet sekä tuettu palveluasuminen b) Älykkäät energiaratkaisut Toteuttajatahot: - bio- ja lähienergian käyttöönoton tukeminen ja erilaisten ratkaisujen suunnittelu liittyen kohdan a) toimenpiteisiin - kunnat kunnallisen palveluasumisen osalta - yritykset/yritysryhmät, yksityiset palvelujen tuottajat - yhdistykset esim. kyläyhdistykset Paikallisten pilottien toteutuksen rahoitus: - Erillisrahoitus, TEKES, ELY:t, LEADER, yritykset, kaupungit 2. Forssa: Materiaalitehokkuus Osaaminen: Materiaalikierrätyksen ja biopohjaisten polttoaineiden osalta Forssan seudulla on jo pitkään toiminut yritysvetoisesti ENVITECH -alue. Monipuolinen osaaminen yhdistettynä yritysten verkostomaiseen toimintaan, tekee siitä alansa johtavan toimijan usealla eri alueella. 19

20 Forssa on tässä suhteessa kulkenut kehityksen kärjessä, sillä materiaalikierrätyksestä on kasvanut kilpailukykyinen, monipuolinen ja jo n. 200 henkilöä työllistävä liiketoiminta yrityksissä. Valtakunnallisesti tunnettua on myös koko Forssan seudun elinkeinostrategian kärjeksi nostettu Järkivihreys, mikä tarkoittaa ympäristömyötäisyyden ja kestävän kehityksen periaatteiden ulottamista kaikille toimialoille, yrityksiin ja yhteisöihin. Elinkeinostrategian ympäristö- ja energiaosan päätavoitteina on nostaa ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park biotalouden liiketoiminnan veturiksi. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on maamme johtava luonnonvara-alan kouluttaja. Toinen HAMKn vahvuus on materiaalikierrätykseen kiinteästi liittyvä logistiikka. Seudun elinkeinostrategiassa Vihreä logistiikka onkin nostettu yhdeksi kärjeksi ja sen tavoitteena on multimodaalisuuteen perustuvan logistiikka-alueen toteuttaminen (Humppila Eco Airport). HAMKn kautta seudulla on myös kansainvälisiä yhteyksiä useisiin korkeakouluihin ja yliopistoihin ympäri maailman, esim. : Technical University of Cluj-Napoca Romania, Feevale University Brasilia, Jianxi University Kiina ja VIA University College Tanska. Pilottikohde: Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -otsikon alle sopii hyvin Viksu Vorssa nimellä kulkenut hankekokonaisuus, minkä tavoitteena on Forssan seudun Järkivihreyden esiin nostaminen. Siihen liittyy Forssaan rakennettavan Koijärven koulun ympärille rakentuvan kyläyhteisön palvelujen ja kohtaamisen toteuttaminen. Alueelle muodostunee laajempi vihervyöhyke, jonka vetovoimatekijänä on väljä asuminen ja yhteisöllisyys. Samaan aihepiiriin liittyy seudulla laajemminkin tavoiteltu elinkaariasumisen malli, jossa olemassa olevia kiinteistöjä kunnostetaan huomioiden mm. ikääntyvien asukkaiden liikkumisrajoitteet sekä palveluiden saatavuus, erityisesti sähköisten palveluiden mahdollistaminen. Tässä toteuttamiskohteita voisi olla useampikin eri kunnissa. Keskeistä on yhteisen palvelualustan muodostuminen sekä toimintojen monistettavuus. Kolmas kokonaisuus olisi jatkumoa seudulla jo kokeilussa olevalle tekstiilikierrätykselle. Toiminnasta on jo saatukokemusta, mutta erityisesti aihepiirin liiketoiminnallinen puoli vaatii vielä jatkoselvitystä. Materiaalitehokkuuden näkökulmasta tämä olisi yksi hyvin lähelle kuluttajaa tulevaa toimintaa, mikä on vielä varsin vähän hyödynnettyä. Tässäkin yhteys logistiikkaan on varsin läheinen ja mahdollisuus kolmannen sektorin työllistämiseen merkittävä. Toteuttajatahot: Toteutus tapahtuu Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen (FSKK) kautta ja sen hallinnoiman seudun hankesalkun rahoituksella. Tämän kautta seudun kaikki kunnat (Forssa, Jokioinen, Tammela, Humppila ja Ypäjä) ovat mukana toiminnassa. Keskeisiä toimijoita ovat myös HAMK, Faktia Oy, Forssan ammattiinstituutti (FAI) sekä Forssan seudun terveydenhuollon ky. (FSTKY). 20

21 3. Juankoski: Tulevaisuuden tehdas Osaaminen: Tavoitteena on rakentaa Juankoskelle luonnonkuitujen jatkojalostamisen ja osaamisen keskittymä, joka luo uuden näkökulman teolliseen tuotantoon. Pilottikohde: Tulevaisuuden tehdas; uusi tuotannollinen yritystoiminta, joka hyödyntää uutta raaka-ainetta ja materiaalia, luonnonkuituja - hamppukuitua. Tavoitteena on rakentaa Juankoskelle luonnonkuitujen jatkojalostamisen ja osaamisen keskittymä, joka luo uuden näkökulman teolliseen tuotantoon. (Vaatii laajaa kansallista ja kansainvälistä verkottumista ja yhteistoimintaa). Tarvitsee monipuolisen rahoituksellisen viitekehyksen luomista, uudenlaista ajattelua ja toimintatapaa tukevaa niin kansallista kuin EU-lainsäädäntöä Uuden tuotannollisen toiminnan keskeisiä näkökulmia ovat biotalous ja aineeton arvon luonti. Kehitystyössä otetaan voimallisesti mukaan luova talous ja luovat metodit ja työskentelytavat - design- ajattelu ja palvelumuotoilu. Juankosken kaupunki on toteuttanut design thinking- toimintatavan mukaisen kehittämishankkeen, Design -ajattelu ja kuituhampun jatkojalostaminen, jossa selvitettiin uuteen raaka-aineeseen (luonnonkuidut hamppukuitu) pohjautuvan tuotannollisen toiminnan käynnistämisen mahdollisuus suomalaisella maaseutupaikkakunnalla. Tällä hetkellä Juankoskella on pääasiallisesti mekaanisen puunjalostuksen alalla toimivia pieniä mikroyrityksiä. On myös kaksi isompaa tehdasta, joista toinen sopii pk -rajaukseen (kartonkitehdas) toinen kuuluu isoihin yrityksiin: Metson teknisiä tekstiilejä (viira) valmistava yksikkö. Lisäksi on lukuinen määrä koti - ja taideteollisuusyrityksiä, kuten käsityö, veneenrakennus ja puutuoteala. Lisäksi Juankoskella ja sen ympäristössä on voimallinen perusmaatalous. Toteuttajatahot: Juankosken kaupungilla on hankkeen vetovastuu. Raakaainetuotanto: kansalliset, osin kansainväliset yritykset ja tutkimuslaitokset ja oppilaitokset. Alkutuotanto. Jatkojalostaminen: Yritykset, tutkimuslaitokset, Itä- Suomen yliopisto, muut yliopistot, Joensuun INKA-ohjelma. Huomioidaan laajasti erilaiset yritykset, jotka voivat hyödyntää luonnonkuituja tuotteissaan. Huomioidaan elinkaariajattelu. Pilotin toteutuksen rahoitus: Juankosken kaupunki, EAKR-hankerahoitus. 21

22 4. Kankaanpää: Älykäs alue Osaaminen: (täydentyy) Pilottikohde: Ensisijaisesti älykäs alue-teemaan liittyvä toteutus ja siten rakenteilla olevan valokuituverkon hyödyntäminen. Uuden liiketoiminnan synnyttäminen tukeutuu nopean valokuituverkon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämä lisäisi suoraan alueemme vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Myös alueella jo toimivien yritysten liiketoimintaedellytysten paraneminen tähtäimessä, sparrataan yrityksiä nopeiden yhteyksien mahdollistamien uusimpien tietotekniikkasovelluksien hyödyntämiseen. Myös materiaalitehokkuus ja vesiliiketoiminta ovat mahdollisia, sillä alueella on tunnetusti potentiaalia hyvissä pohjavesivaroissa. Joitain toimia raaka-ainevirtojen tehostamiseksi seutukunnalla on jo tehty. Toteuttajatahot: Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy/Marko Rajamäki P-S Seutuverkko Oy Kankaanpään kaupunki/tietohallintopäällikkö Jukka Ehto Kankaanpään kaupunki/kaupunginjohtaja Paavo Karttunen Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry/leader, toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto SATAEDU Kankaanpään edustaja Paikallisten pilottien rahoitus: PSKK Oy, Kankaanpään kaupunki, hankerahoitus, LEADER, yksityiset toimijat. 5. Kannus: Energiatehokkuus ja vihreät energiaratkaisut Osaaminen: Kannuksen erityisosaamisalueena ovat uudet ja kestävät energiaratkaisut. Bioraaka-aineiden (metsän, energiakasvien, maatalouden, märän biomassan ja öljykasvien biomassan) korjuun, kuljetuksen sekä jalostuksen tutkimuksen, kehityksen sekä koulutuksen osaamista löytyy Kannuksesta. Kannuksessa toimii sektoritutkimuslaitoksista Metlan yksikkö, joka on erikoistunut metsäenergiaan, biojalostukseen, suometsiin sekä metsäsuunnitteluun. Lisäksi Kannuksessa toimii Maa- ja elintarviketalouden tutkimusyksikkö MTT, joka on erikoistunut turkiseläinten hyvinvointitutkimukseen. Kannuksessa toimii myös Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän maaseutuopiston toimipiste, jossa on maa- ja metsätalouden perus- ja ammattitutkintoja sekä vahvaa t&k toimintaa. Kannus on vetää Biolaakso-konseptia, jossa kootaan niin bioalan kuin alueen t&k ja yritystoiminta saman brändin alle ja haetaan yhteisiä vahvuuksia verkostomaisen toimintamallin avulla. Verkostossa on vahvasti mukana Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Centria ammattikorkeakoulu. Kannus voi tarjota myös muille pilottialueille oman Kannuksen energiatehokkuus ja vihreät energiaratkaisut-mallin soveltamista. 22

23 Pilottikohde/kohteet: a) Pilottikohde voi olla Kannuksen energiatehokkuus ja vihreät energiaratkaisut mallin soveltaminen. Mm. kaupungin omien kiinteistöjen energiaratkaisut, Kannuksen kaukolämpö Oy:n bioenergiapohjainen tuotanto sekä Kannuksen ja lähialueen bioenergiaan liittyvä yritystoiminnan monimuotoisuus sekä tuotannon, teknisten ratkaisujen, logistiikan ja seurantajärjestelmät. b) Tutkimuksen ja kehityksen verkostomalli, jossa alueen yritystoiminta verkotetaan tiiviimmin mukaan tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioiden toimintaan ja toisaalta edistetään tutkimus- ja kehitystulosten soveltamista bioalan yritysten liiketoiminnassa. Toteuttajatahot: Kannuksen kaupungin Kannuksen kaukolämpö Oy ja Kannuksen vesiosuuskunta ovat mukana Kannuksen energiatehokkuuden parantamisessa. Kannuksen vetämässä Biolaakso-hankkeessa ovat mukana Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kaustisen seutukunta ja Kokkolan kaupunki. Mikäli teeman rakentaminen vahvistetaan, Kannuksen kaupunki tulee lähestymään em. tahoja ja kysymään kiinnostusta olla mukana myös seutukaupunkipilotin teeman toteuttamisessa. Pilotin toteutuksen rahoitus: Paikalliseen kehittämiseen on jonkin verran resursseja Kannuksen kaupungin nykyisten projektien kuten Biolaakso ja Ympäristötietoinen Kannus, kautta. Lisäksi, mikäli teeman toteuttaminen vaatii uutta hanketoimintaa, erillisrahoitus mm. rakennerahastoista ja maaseudun kehittämisrahastosta. Tekeshankkeet vaativat pääsääntöisesti yritysvetoisen hankehakemuksen, joten niiden resurssien hakemiseen Kannuksen kaupungilla ei tässä vaiheessa ole mahdollisuuksia. 6. Kauhajoki: Älykäs ja vihreä alue sekä avoin kuituverkko-osaaminen Osaaminen: Avoimen kuituverkon osaamisen hyödyntäminen. Suupohjan seutuverkko Oy:n ja yhteistyökumppaneiden olemassa oleva osaaminen. Tuulivoimaosaaminen. (seudullinen energiateemaryhmä ja energiakoordinaattori). Energia- ja materiaalilogistinen osaaminen (Teknologiakeskus Logistia) Pilottikohde: 1) Älykkään ja vihreän teollisuus- ja/tai asuinalueen kehittäminen (Kauhajoen kaupunki), jossa huomioidaan digitaalisuus ja uudet tietotekniset ratkaisut, älykäs energiaympäristö, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen ja integrointi olemassa olevaan toimintaan, ohjausjärjestelmät, uusien liiketoimintamallien kokeilut sekä brändäys. 2) Avointen kuituverkkojen osaamisyksikön kehittäminen (SEK). Kehitystä vauhdittavien uusien teknologisten ratkaisujen ja toimintamallien etsiminen, seuraaminen sekä maakunnallisen ja kansallisen soveltamisen edistäminen. Toteuttajatahot: Yritykset, SEK, Kauhajoen kaupunki, muut kumppanit Paikallisten pilottien rahoitus: Kauhajoen kaupunki, SEK, EAKR-hankerahoitus, LEADER, yksityiset toimijat 23

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. TEM:n Seutukaupunkipilotti 16.12.2013

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. TEM:n Seutukaupunkipilotti 16.12.2013 Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit TEM:n Seutukaupunkipilotti 16.12.2013 Seutukaupunkipilotit TEM on 6.11.2013 päättänyt käynnistää neljä seutukaupunkipilottia: Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit (vetäjänä

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Pilotin 1. työpaja 26.3.2014 Kuntatalo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Pilotin 1. työpaja 26.3.2014 Kuntatalo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Pilotin 1. työpaja 26.3.2014 Kuntatalo Seutukaupunkipilotit TEM (Työ- ja elinkeinoministeriö) on 6.11.2013 päättänyt käynnistää neljä seutukaupunkipilottia: Älykkään

Lisätiedot

HAKEMUS SEUTUKAUPUNKIPILOTIKSI ÄLYKKÄÄN JA VIHREÄN KASVUN KAUPUNGIT

HAKEMUS SEUTUKAUPUNKIPILOTIKSI ÄLYKKÄÄN JA VIHREÄN KASVUN KAUPUNGIT HAKEMUS SEUTUKAUPUNKIPILOTIKSI ÄLYKKÄÄN JA VIHREÄN KASVUN KAUPUNGIT Versio 1.1/SEK/TV 29.8.2013 Vetovastuullinen hakijataho: SEK Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä yhteistyössä Kauhajoen ja Kurikan

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT

SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNGIT OVAT VAHVOJA PERUSKUNTIA JA MUODOSTAVAT YHDESSÄ MAAKUNTAKESKUSTEN KANSSA SUOMEN TULEVAN KUNTARAKENTEEN RUNGON SATAKUNTALIITTO TKI FOORUMI 10.4.2014 PERTTI

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Forssan seudun klusteriohjelma Juha Pirkkamaa 18.3.2011 1. Työn tarkoitus Strategia ohjaa työtä, jolla toteutetaan menestyksellisesti Forssan seudun elinkeinostrategiaa.

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014 Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014 Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Sitra, Motiva, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ritva Saarelainen Pekka Pelkonen ja Leena Leskinen Raija Hirvonen 4.10.2013 1 Pohjois-Karjala Maakunnan

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi

Lisätiedot