Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeen Ikäihmisten alueellinen yhteisömalli

Transkriptio

1 Ohjeita matkalle: Avaa näkymä painamalla näppäimistösi ylärivissä olevaa F5 näppäintä (muuten linkit eivät toimi). Ikäihmisten alueellinen yhteisömalli -kuvasta pääset eteenpäin klikkaamalla sinua kiinnostavaa aihetta. Voit jatkaa matkaasi yhä syvemmälle sekä tutustua näin paremmin malliin ja sen toteutusideoihin. Ole utelias ja poimi matkaasi sopivat ideat alueelle, jota itse haluat olla kehittämässä. Pysy isossa pääkuvassa, josta voit tehdä klikkaamalla vierailuja erilaisiin kokonaisuuksiin palaten tuplanuolella aina ääkuvaan. Hyvää matkaa!

2 Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeen Ikäihmisten alueellinen yhteisömalli Matkan alku VERKOSTOITUMINEN ASUKASLÄHTÖISYYS YHTEISÖLLISYYS TIEDOTTAMINEN Matkalla opittua

3 Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeen Ikäihmisten alueellinen yhteisömalli Matkan alku VERKOSTOITUMINEN ASUKASLÄHTÖISYYS YHTEISÖLLISYYS TIEDOTTAMINEN Matkalla opittua

4 MATKAN ALKU Miina Sillanpään Säätiö on toiminut Helsingissä Pikku Huopalahden alueella vuodesta 1996 ja nähnyt alueen rakentumisen monikasvoisuuden. Hyvää tulevaisuutta Ruskeasuolle ja Pikku Huopalahdelle lähdettiin rakentamaan yhdessä kaikkien niiden kanssa, joiden koti- ja asuinympäristö oli alueella. Miina Sillanpään Säätiö halusi edistää alueen yhteisöllisyyttä ja koota eri-ikäiset asukkaat oppimaan ja toimimaan yhdessä. Tähän tarpeeseen käynnistyi vuonna 2010 Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella Kohtaamisia Kotikulmilla - hanke. Hankkeen suunnittelusta ja koordinoinnista vastasi Miina Sillanpään Säätiön projektikoordinaattori. Hankkeen tarkoituksena oli edistää ikääntyneiden asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

5 KOTIKULMAT Yhteisöllisen toiminnan kehittäminen perustuu alueellisen toimintaympäristön tuntemukselle. Ympäristö tarjoaa asukkaille erilaisia mahdollisuuksia toimintaan. Esimerkiksi miellyttävät puistoalueet kannustavat ulkoilemaan, kun taas epätasaiset tai heikosti valaistut kulkureitit pikemminkin rajoittavat liikkumista. Asukkaiden koti- ja lähiympäristöt muodostuvat toimintaan vaikuttavista osa-alueista, joita ovat: fyysinen ympäristö, sosiaalinen ympäristö, kulttuurinen ympäristö, asenneympäristö. Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeessa kartoitettiin Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden toimintaympäristöjä. Hankkeessa etsittiin olemassa olevia voimavaroja, jotka edistäisivät erityisesti ikääntyneiden asukkaiden aktiivisuutta ja osallistumista yhteisölliseen toimintaan. Näitä olivat mm. käytettävissä olevat julkiset tilat, puistot ja alueelliset toimijat.

6 Perinteikäs Ruskeasuo Ruskeasuo sijaitsee laajan Keskuspuiston reunassa. Aluetta ja sen puistoa, Kurkipuistoa, symboloi Kurki-patsas. Invalidisäätiön puistossa sijaitseva Veistospuisto elävöittää alueen taidetarjontaa. Ruskeasuolla ei ole yleisiä kerhotiloja. Maksullisia tapahtumiin soveltuvia kokoontumistiloja on muutama. Alueen ainoa ryhmille soveltuva tila on kerrostalon pohjakerroksessa sijaitseva seurakunnan kerhotila, jonne liikuntarajoitteisten on hankala päästä. Kaupunginosan kerrostalot on rakennettu pääasiassa 1950-luvulla. Alueella on myös pieni omakotitalo- ja puutarhapalsta-alue. Persoonallisen leimansa alueelle antavat Ratsupoliisit, joiden tallit sijaitsevat Ruskeasuon ratsastushalleilla. Suuri osa asukkaista on ikääntyneitä, mutta alueelle muuttaa uusia lapsiperheitä. Ruskeasuon tärkeimmät toimijat ovat Ruskeasuo-Seura ja seurakunta.

7 Monimuotoinen Pikku Huopalahti Pikku Huopalahden asuinalue on rakennettu luvuilla. Pikku Huopalahden tori, Tilkantori, on keskeisellä paikalla meren rannalla. Vuonna 2009 valmistui uudenlainen monenikäisten liikunta- ja kohtaamispaikka Taavetinpuisto. Pikku Huopalahden väestö on Ruskeasuota heterogeenisempaa ja siellä asuu enemmän lapsiperheitä sekä maahanmuuttajia. Alueella on paljon toimijoita, kuten yhdistyksiä, seurakunta ja useita yrityksiä. Alueelta löytyy lukuisia yhteiskerhotiloja. Hirsinen Asukastalo (ns. Tapanilan asema), muodostaa alueen keskeisen kokoontumispaikan, jota vuokrataan yksittäisiin tilaisuuksiin.

8 ASUKASLÄHTÖISYYS Yhteisöllisen toimintamallin kehittäminen edellytti asukaslähtöisyyttä, joka tarkoitti asukkaiden osallistumisen mahdollistavaa yhteistyöprosessia. Asukaslähtöisen työskentelyn kulmakiviä hankkeessa olivat asukkaiden tietojen ja kokemusten tunnistaminen ja arvostaminen, asukkaiden tarpeiden selvittäminen, asukkaiden osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon. Asukaslähtöisyys edellytti osallistavien ja yhteisöllisten toimintamuotojen tietoista hyödyntämistä. Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeessa näitä olivat asukasfoorumit ja kyselyt. Asukaslähtöisyyttä oli myös vapaaehtoistoiminta ja sen vahvistaminen. Asiantuntijana toiminut tutkija Robert Arnkil valaisee hanketta loppuseminaarin kuulijoille.

9 Asukasfoorumit Toimijoiden ja asukkaiden yhteisissä Asukasfoorumeissa ideoitiin ja kehitettiin alueen toimintaa. Kahdesti vuodessa järjestetyissä Asukasfoorumeissa hyödynnettiin osallistavia menetelmiä, kuten ennakoivaa dialogia, fasilitointia ja pienryhmätyöskentelyä. Asukasfoorumit lisäsivät asukkaiden keskinäistä kanssakäymistä. Myös hankealueen asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden yhteistyö tehostui. Toimijat saivat Asukasfoorumeissa tietoa asukkaiden toiveista, joita olivat mm. harrasteryhmät, ulkoilmatapahtumat, yhteisöllisyyden vahvistaminen, naapuriapu, eri-ikäisten yhteinen toiminta, matalan kynnyksen kahvila, kerhotilojen toiminnan lisääminen, tiedottamisen tehostaminen. Vinkkilaatikko: Asukasfoorumi

10 Vinkkilaatikko: ASUKASFOORUMI Järjestäjä voi olla esim. asukasyhdistys tai joukko aktiivisia asukkaita. Ensimmäinen foorumi voi olla yleiskatsaus tulevaisuuteen: mitä alueella halutaan kehittää. Kutsutaan koolle asukkaita ja alueen toimijoita. Tiedotetaan monipuolisesti: lehdet, ilmoitustaulut, mainokset, tapahtumat, sähköposti ja Internet. Muodostetaan toimintaryhmiä, jotka ottavat esille tulevat asiat saman tien vastuulleen. Erilaiset toteuttamismenetelmät edistävät toiminnan ideointia ja toteutusta. Kannattaa kokeilla esimerkiksi fasilitointia tai ennakoivaa dialogia. Sovitaan miten asukasfoorumin tuotoksista tiedotetaan.

11 Ennakoiva dialogi Ennakoiva dialogi soveltuu verkostojen yhteistyön ja -toiminnan menetelmäksi. Ensimmäinen asukasfoorumi toteutettiin dialogimenetelmiin perehtyneen tutkija Robert Arnkilin kanssa. Siinä hyödynnettiin tulevaisuusdialogimenetelmää, jossa toiminnan tavoitteita lähestyttiin tulevaisuudesta käsin. On marraskuun toinen päivä vuonna Kohtaamisia kotikulmilla -hanke on päättynyt onnistuneesti. Ensimmäisen kerran tapasimme kolme vuotta sitten, vuonna 2010 järjestetyssä asukasfoorumissa. Mikä (muutos) sinua erityisesti ilahduttaa? Arnkil johdatti alueen asukkaat ja toimijat visioimaan tilannetta vuonna 2013 eli miltä Pikku Huopalahdessa ja Ruskeasuolla näyttää Kohtaamisia kotikulmilla - hankkeen päätyttyä:

12 Asukaskyselyt Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeessa tietoa asukkaiden kokemuksista ja toiveista kerättiin suunnitelmallisesti esimerkiksi kyselyillä ja haastatteluilla. Kyselyjen tuloksista tiedottaminen edisti asukkaiden kokemusta todellisesta vaikuttamisesta ja kuulluksi tulemisesta. Hankealueen senioriasukkaiden koteihin lähetetyn kyselyn avulla selvitettiin liikunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia toiveita. Lisäksi tehtiin katukyselyjä sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Asukaskyselyihin saatiin apua ammattikorkeakoulun opiskelijoilta.

13 VERKOSTOITUMINEN Kehittäminen edellyttää toiminnasta vastaavan yhteisön. Tässä hankkeessa se oli Miina Sillapään Säätiö. Hankkeeseen etsittiin laajasti alueellisia yhteistyökumppaneita (mm. palvelutalot, asukasyhdistykset, seurakunta ja oppilaitokset). Uusia kumppanuuksia rakentui hankkeen ajan. Kumppanit osallistuivat toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen ja arviointiin sekä kohderyhmän saavuttavaan etsivään työhön ja tiedottamiseen. Hankealueilla ei ollut eri toimijoiden säännöllistä yhteistyötä, joten aktiiviset toimijat ja asukkaat perustivat hankkeen myötä alueellisen verkoston eli Kotikulmilla-ryhmän. Yhteistyö Helsingin Valikko-verkostossa (vapaaehtoistoimintaa organisoivien yhteistyöryhmä) edisti hankeideointia ja - tiedottamista. Ryhmän välityksellä hyvät käytännöt siirtyivät sovellettaviksi muille alueille. Valtakunnallisia kontakteja luotiin ja hankkeesta tiedotettiin mm. seminaareissa ja messuilla.

14 Vapaaehtoistoiminta Hankkeessa vahvistettiin vapaaehtoistoimintaa ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Alueella toteutettiin Kylämummi- ja vaarikoulutus Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Ikäihmiset osallistuivat päiväkotien ja kerhojen toimintaan mm. leikkimällä, leipomalla, joogaamalla lasten kanssa. Vapaaehtoiset toimivat myös ryhmien ohjaajina ja vanhusten kävelykavereina. Hankkeessa toteutettiin Liikuntakaverikoulutus Helsingin kaupungin ja Ikäinstituutin kanssa. Koulutus antoi vapaaehtoisille tietoa liikunnan hyödyistä iäkkäille ja käytännön ohjeita liikuntakaveruudesta.

15 vapaaehtoistoiminta Iäkkäiltä asukkailta tiedusteltiin sekä halukkuutta vapaaehtoistoimintaan että omaa tarvetta vapaaehtoisapuun. Seniorit toivoivat pienimuotoista naapuriapua, kuten lamppujen vaihtoa ja taulukiinnikkeiden poraamista. Seurakunta perusti tarpeeseen vapaaehtoisten ryhmän NikkaRistit. Jokaiselle vapaaehtoiselle etsittiin sopiva toiminnanmuoto, joka saattoi olla esimerkiksi projektiluontoinen tehtävä. Vapaaehtoisia ohjattiin myös liittymään yhteisöihin, joissa heille olisi tarjolla vapaaehtoistoiminnan tukea myös hankkeen päätyttyä.

16 Vapaaehtoistoiminnan minimessut Viimeisenä hankevuonna järjestettiin kaupungin vapaaehtoiskoordinaattorin, seurakunnan ja asukasyhdistyksen kanssa Vapaaehtoistoiminnan minimessut. Positiivisen palautteen kannustamina järjestäjät sopivat messujen toteutuksesta seuraavana vuonna. Tapahtumassa asukkaat löysivät itseään kiinnostavaa vapaaehtoistoimintaa. Messuilla osa toimijoista tapasi toisensa ensimmäistä kertaa, joten ne edistivät myös alueen toimijoiden verkostoitumista. Vinkkilaatikko: Vapaaehtoistoiminnan minimessut

17 Vinkkilaatikko: VAPAAEHTOISTOIMINNAN MINIMESSUT Selvitetään lähialueen toimijoiden yhteystiedot. Kutsutaan mukaan kaikki, jotka voivat tarjota vapaaehtoistoimintaa. Viestitään monipuolisesti: sähköposti, asukasyhdistysten Internet-sivut, Facebook, paikallislehdet ja minne mennä -palstat, asuinalueen ilmoitustaulut, kadunvarsimainonta, toimijoiden verkostot jne. Toimijoiden aktiivisuus ja sijoittuminen tilassa vaikuttavat paljon messujen luonteeseen. Kahvio ja makkaranmyynti lisäävät tunnelmaa. Kahviosta voi vastata esimerkiksi urheiluseura. Minimessujen pääjärjestäjän vastuuta kannattaa kierrättää vuosittain.

18 YHTEISÖLLISYYS Ihmissuhteiden ja ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen vaikutus terveyteen on tunnettu jo pitkään. Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeessa yhteisöllisyyttä edistettiin mm. luomalla tilanteita, joissa asukkaat tapasivat toisiaan mielekkään toiminnan yhteydessä. Tällaisia olivat kaikille avoimet tilaisuudet ja tempaukset sekä ryhmätapaamiset.

19 Tapahtumat Lähialueiden tapahtumat mahdollistivat asukkaiden luontevan kohtaamisen. Asukkaita innostettiin juhlien ja tapahtumien ideointiin. Asukkaat halusivat virkistää kotialueensa toimintaa. He toivoivat mm. teemallisia kaiken ikäisille suunnattuja tapahtumia ja paikallisen torin elävöittämistä. Tapahtumien järjestämiseen tarvittavaa välineistöä voi lainata alueen toimijoilta tai hankkia yhteisesti. Hankealueelta löytyivät mm. pikkuteltta ja makkaragrilli. Lisäksi ostettiin iso teltta esiintymiskatokseksi, koottava esiintymislava, taittojalkaisia pöytiä ja penkkejä sekä pienet äänentoistolaitteet. Alueellisten toimijoiden kanssa järjestettiin monipuolisia tapahtumia, joiden järjestelyihin osallistui myös lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä. Tutustu tapahtumiin

20 Esimerkkejä tapahtumista Klikkaamalla tapahtuman nimeä saat siitä lisätietoa. Naapuriviikko tuottaa monenlaisia yhteisöllisiä tapahtumia viikon aikana kuten Naapuripäivän juhlan. Tilkantori skulaa -konserttitapahtuma on kaikenikäisten musiikkitapahtuma. Citysuunnistus (nykyinen Citykävely) haastaa erityisesti seniorit tutustumaan asuinalueeseensa uudella tavalla. Taavetinpuisto tanssii, laulaa ja soi tuo tuttuja sisätapahtumia ulkotiloihin. Ilonkorjuujuhla värittää elokuuta Joulun iloa-tapahtuma kutsuu yksin joulua viettäviä vanhuksia yhteen. Elävä joulukalenteri ilahduttaa asukkaita joka päivä joulukuuta. Korttitempauksissa valmistetaan kortti tuntemattomalle vanhukselle.

21 Naapuriviikko ja Naapuripäivän juhla Kansainvälisen naapuriviikon aikana alueen toimijat, päiväkodit, koulut ja asukkaat loivat hyvää naapuruutta ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. Naapuriviikon tapahtumat listattiin alueella jaettuun ilmoitukseen. Päiväkotiryhmissä esimerkiksi keskusteltiin naapuruudesta, tervehtimisestä ja ikääntyneiden huomioimisesta. Ryhmät myös vierailivat palvelutaloissa. Viikko huipentui Naapuripäivän juhlaan torilla, jossa alueen toimijat esittäytyivät ja yleisö sai nauttia elävästä musiikista. Naapuriviikon toteutuksen suunnitteluun osallistui myös ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoita. Vinkkilaatikko: Naapuripäivän juhla

22 Vinkkilaatikko: NAAPURIPÄIVÄN JUHLA Yhteisöllisessä tapahtumassa tutustutaan alueen toimintaan. Musiikkiohjelman ja alueen toimijoiden esittäytymisen ohella esim. asukkaiden oma kirpputori houkuttelee paikalle osallistujia. Tilaisuus vaatii äänentoiston. Kannattaa selvittää, saako kunnalta, nuorisotoimelta tai joltain järjestöltä laitteet lainaksi. Eri-ikäiset osallistujat voivat pelata yhdessä suosittua Mölkky-peliä. Sääntöjä helpottamalla peli nopeutuu. Pelipalkintoja voi tiedustella lähikauppiailta ja -yrityksiltä. Osallistujat voivat merkitä kankaalle piirrettyyn aluekarttaan nuppineulalla kotinsa sijainnin. Tämän jälkeen heille annetaan kotialuetta kuvaava värilappu rintaan. Näin asukkaat tunnistavat samalla alueella asuvan naapurin, johon helppo tutustua.

23 Tilkantori skulaa -konserttitapahtuma Kaikenikäisten konserttitapahtuma sai alkunsa asukkaiden lukuisista toiveista. Konsertin teema vaihteli vuosittain, mutta ohjelmistossa huomioitiin aina sekä ikääntyneet että lapset ja nuoret. Järjestäjät sopivat työnjaosta ja etsivät tarvittavat yhteistyökumppanit: Naapuriseurakunta lainasi Back stage -teltan, alueen toimija esiintymislavan ja penkit. Veneseura avusti tavaroiden kantamisessa. Jäätelökioskiyritys antoi sähkön. Puutarhayhdistys koristeli lavan. Seurakunta vastasi kahvitarjoilusta ja asukasyhdistys makkaroiden paistosta. Asukas suunnitteli vapaaehtoistyönään ilmoitukset. Vastapalveluksena toimijoille tarjottiin mahdollisuutta esittäytymiseen. Heidän toimintaansa esiteltiin myös välijuonnoissa. Konserttitapahtuman rahoituksessa avustivat Helsingin kulttuurilautakunta ja alueelliset sponsorit.

24 Citysuunnistus eli Citykävely Citykävely-tapahtumassa (entinen Citysuunnistus) autettiin asukkaita löytämään mukavia ja turvallisia kävelyreittejä. Tapahtuma antoi uusia vinkkejä tutussa ympäristössä liikkumiseen muiden kanssa. Tapahtuma on Helsingin Liikuntaviraston ideoima ja helppo juurruttaa myös muualle. Lue lisää täältä.

25 Ilonkorjuujuhla Elokuun taiteiden yötä vietettiin hankealueella jo päivällä. Silloin asukkaat kohtasivat iloisten liikunnallisten ja musiikillisten teemojen virittämänä liikuntapuistossa. Tavoitteena oli tuottaa taiteiden yön iloa ja yllätyksellisyyttä omilla kotikulmilla, paremmin myös iäkkäämpien asukkaiden ulottuvilla. Videokooste Taavetinpuiston juhlista. Ilonkorjuujuhla toteutettiin hankeaikana kolme kertaa. Miina Sillanpään Säätiö sitoutui tapahtuman toteutukseen jatkossa. Teemat vaihtelivat sambasta tankotanssiin ja uuden liikkumaan innostavan puistolaitteen avajaisiin.

26 Taavetinpuisto tanssii, laulaa ja soi Senioreiden uutena liikuntapuistona Taavetinpuisto sopi hyvin ikääntyneille suunnattujen tapahtumien järjestämiseen. Se toimi myös esimerkkinä kaupunkitilojen moninaisesta käytöstä. Tapahtuma järjestettiin lähitoimijoiden kanssa. Alueen palvelukeskus sitoutui tapahtuman toteutukseen jatkossa. Puisto tuli tutuksi senioreiden kohtaamisja liikuntapaikkana esimerkiksi Taavetinpuisto tanssii, laulaa ja soi - tapahtumassa. Vuosittaisessa tilaisuudessa oli musiikkia, yhteislaulua ja tanssia eli toimintoja, joita tavallisesti toteutetaan vain sisätiloissa.

27 Korttitempaus Päiväkotiryhmät ja koululuokat järjestivät korttitalkoot, joissa askarreltiin kortti tuntemattomalle vanhukselle. Tämä oli helppo tapa ilahduttaa yksinäisiä vanhuksia ja muistuttaa samalla nuorille ikäihmisten muistamisen tärkeydestä. Kortteihin liimattiin tarra, jossa kortin tarkoitus kerrottiin vastaanottajalle. Näin vanhus tai hänen omaisensa tiesivät, että kortti oli tullut oikeaan osoitteeseen. Vastaanottajalle oli tärkeää, että kortissa näkyi tekijän nimi ja ikä. Korttitempaukset toteutettiin jouluisin sekä ystävänpäivinä. Vanhukset ilahtuivat korteista ja niistä riitti keskusteltavaa pitkäksi aikaa. Osa lapsista vei kortit henkilökohtaisesti palvelutalojen asukkaille. Osa antoi korttinsa oman rappukäytävän tai lähitalon vanhukselle. Jotkut päiväkodit toimittivat kortit alueen palvelutaloihin tai kotihoitoon, joista ne jaettiin edelleen vanhuksille.

28 Elävä joulukalenteri Elävän joulukalenterin idea on yksinkertainen: jokaisena joulukuun päivänä jouluaattoon asti alueella avautuu luukku eli kaikille asukkaille avoin maksuton tapahtuma. Hanke toimi alueella kalenterin alullepanijana ja kokoajana, mutta toimijat ja yritykset vastasivat käytännön toteutuksesta. Kalenterin toteutuksessa huomioitiin senioriväestö. Joulukalenterin tapahtumat olivat sisällöltään, kestoltaan ja kooltaan hyvin erilaisia. Luukusta paljastui esimerkiksi Taskulamppukävely sekä Kauneimmat joululaulut -tilaisuus. Yhtenäisellä visuaalisella ilmeellä varmistettiin, että kunkin tapahtuman tunnisti kuuluvan Elävään joulukalenteriin. 1.luukku: valmistetaan yhdessä savesta joulutonttuja

29 Joulun iloa -tapahtuma Joulun iloa -tapahtuma oli suunnattu erityisesti yksin joulua viettäville senioreille. Osallistujat saivat tiedon tapahtumasta seurakunnan, kotihoidon ja avointen ilmoitusten välityksellä. Yksinäisten senioreiden tavoittaminen ja mukaan saaminen oli haastavaa, vaikka saatavilla oli saatto- ja kuljetusapua. Tapahtumalle ei saatu vakituista rahoitusta, joten sen järjestämisestä jouduttiin luopumaan viimeisenä hankevuonna. Joulun iloa -tapahtuman ohjelmassa oli mm. joululauluja, Tiernapojat sekä kohtaamisia ja puheensorinaa niin tuttujen kuin tuntemattomienkin naapureiden kanssa. Tapahtumassa tarjottiin joulupuuroa, kinkkuvoileipiä, kahvia ja pipareita.

30 Harrasteryhmät Seniorit toivoivat kotialueelleen päivällä toteutuvia harrasteryhmiä, koska kulkeminen ja matkat etäämpänä oleviin harrastuksiin oli haasteellisia. Hankkeen myötävaikutuksella käynnistettiin kymmeniä harrasteryhmiä, joista osa oli määräaikaisia ja osa pysyviä. Hanke oli mukana käynnistämässä mm. Seniorikuoroa, Ruotsinkielistä kirjallisuuspiiriä, Teatteritoimintaa, Sauvakävelyryhmää, Joogaryhmiä, Kaikenikäisten neulekerhoa, Bridgeryhmää, ATK-kurssitoimintaa.

31 Seniorikuoro Laulusta voimaa! -seniorikuoro perustettiin syyskuussa Kuorosta muodostui kaikille avoin sekakuoro, johon ei vaadittu aiempaa laulukokemusta. Kuoronjohtajaksi saatiin kokenut ja innostunut ammattilainen. Kuoron turvaamiseksi mukaan otettiin senioreita muiltakin asuinalueilta. Kuoro vakiintui pian lähes viiteenkymmeneen osallistujaan, joista kerrallaan oli paikalla kolmisenkymmentä laulajaa. Kuorolla oli kahdesti vuodessa laulutapaamisia päiväkerhon lasten kanssa, jotka mm. opettivat kuorolaisille uuden laulun. Vinkkilaatikko: kuoron perustaminen Kuoron toiminta jatkuu edelleen viikoittain palvelukeskus Wilhelmiinassa.

32 Vinkkilaatikko: KUORON PERUSTAMINEN Kuoron perustaminen vaatii innostuneen ja innostavan johtajan. Kuorolaisista valitaan nuottivastaava (hoitaa kopioimisen ja nuottiarkiston) sekä yhteistiedoista vastaava (päivittää nimi- ja osoitetiedot). Kuoron kannattaa kokoontua paikassa, jonne on hyvät liikenneyhteydet. Hankealueella kuoro kokoontuu palvelutalossa, mikä tuo viikoittain mukavan lisän talon asukkaiden elämään. Samanvärinen laulukansio luo yhteneväisyyttä esiintymistilanteissa ja korostaa kuorolaisten identiteettiä. Kuoro voi olla esim. kansalaisopiston ryhmä, jolloin kuoron ohjaajan mahdollinen palkkio, ilmoitukset ja nuottien monistukset hoituvat helposti. Säännölliset laulutapaamiset esim. lapsikuoron tai iltapäiväkerhon kanssa rikastuttavat kuoroa.

33 Sauvakävelyryhmä Syksyllä 2010 käynnistyi sauvakävelyryhmä, joka liikkui läpi vuoden säässä kuin säässä. Ryhmä ei kaivannut erillistä ohjaajaa vaan yksi ryhmäläisistä toimi yhteyshenkilönä. Samanaikaisesti käynnistettiin myös rauhallisemmin liikkuva ryhmä. Sen toiminta oli pitkään vain muutaman henkilön varassa, kunnes se hiipui kokonaan. Tämä ryhmä olisi hyötynyt ryhmänohjaajasta. Kunnon ylläpitämisen ohella kävelyryhmäläiset tutustuivat lähialueen nähtävyyksiin, kahviloihin ja kohtaamispaikkoihin. Muutamat ryhmäläiset kävivät myös yhdessä hiihtämässä. Vinkkilaatikko: sauvakävelyryhmä

34 Vinkkilaatikko: KÄVELYRYHMÄ Ryhmän käynnistämiseksi saattaa riittää yksikin kiinnostunut henkilö ja aktiivinen mainostus Tarvittaessa olisi hyvä olla nimetty henkilö tiedottamiseen ja mainostamiseen. Ryhmä voi toimia vertaisryhmänä ilman ulkopuolista ohjaajaa. Ohjaaja on eduksi, jos ryhmäläisillä on toimintarajoitteita tai erityistarpeita. Ryhmään on hyvä saada vähintään viisi osallistujaa, jotta kävelyseuraa on aina tarjolla poissaoloista huolimatta.

35 Teatteritoiminta Pikku Huopalahden ja Ruskeasuon alueella käynnistyi hankkeen aloitteesta vuonna 2010 pitkä yhteistyö Suomen Kansallisteatterin kanssa. Asukkaat olivat aiemmin toivoneet teatteritoimintaa. Hankealueella toteutui kolme teatteriprojektia vuosina : Unelmien aikataulu, Tarinoita ja tunnelmia varjoteatterin keinoin sekä Kylä elää! -yleisötyönprojekti, joka samalla toimi Kansallisteatterin pilottiprojektina. Näistä Unelmien aikataulu jatkuu hankkeen päätyttyä uusin esiintymispyynnöin. Hankkeen teatteritoiminnasta tehtiin Teatterikorkeakoulun tutkimusseminaarityö sekä ammattikorkeakoulun työharjoittelu. Lehtikirjoitus Unelmien aikataulusta.

36 Unelmien aikataulu Unelmien aikataulu -produktiossa kohtasivat eläkeläiset ja eläkkeelle jääneet taiteilijat. Yhdessä he kertoivat tarinoita liikkein, sanoin, kuvin ja äänin. Elämänmakuisissa tarinoissa katseltiin tätä päivää kokemuksen kirkastamasta näkökulmasta. Unelmien aikataulua esitettiin mm. Kansallisteatterissa, Kajaanin runoviikoilla ja Tampereen teatterissa. Esitykset jatkuvat Kansallisteatterissa vuonna Eläkeläiset löytyivät hankkeen avulla sen eri ryhmistä ja hankealueen palvelutalosta. Esityksen ohjauksesta ja dramaturgiasta vastasi ammattinäyttelijä. Eläkeläiset heittäytyivät uuteen kokemukseen rohkeasti. Prosessissa koettiin tärkeäksi tulla kuulluksi, kuunnella toista sekä kokea, ettei ole liian vanha antautumaan uusille kokemuksille.

37 Varjoteatteria Tarinoita ja tunnelmia varjoteatterin keinoin -produktio toteutettiin koululaisten ja seniori-ikäisten asukkaiden yhteistyönä. Senioriryhmä ja kaksi alueen koulun viidettä luokkaa toteuttivat ensin erillään saman prosessin. Tämän jälkeen he kohtasivat toisensa yhteistoiminnallisessa ryhmässä. Projekti huipentui senioreiden vierailuun koulun kevätjuhlan kenraaliesitykseen katsomaan lasten varjoteatteriesitystä ja keskustelemaan siitä. Toimintaa ohjasi teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija, joka toteutti työn hankkeen työharjoittelijana.

38 Kylä elää Kylä elää! -projekti oli monitaiteinen ja -muotoinen taideprojekti, johon kutsuttiin alueen 7 70-vuotiaat asukkaat. Projektissa järjestettiin 20 erilaista työpajaa (kuten Runollisen ilmaisun iltapäivät palvelutalossa, Naamiotanssityöpaja, Bändipaja ja Naisten sanatyöpaja), valokuvaus- ja kirjoituskilpailu sekä avoimia tapahtumia. Projekti kasvatti tietoisuutta alueen historiasta ja nykyisyydestä. Kantavana teemana oli nykyihmisen suhde luontoon ja ilmastonmuutokseen. Hanketta tuki taloudellisesti Helsingin Kulttuurikeskus. Kansallisteatterin tavoitteena oli toteuttaa yhteisöprojekti, joka on sovellettavissa myös muilla asuinalueilla. Pajatyöskentely sai upean päätöksen tammikuussa 2013 yhteisessä Kylä elää! - revyyssä. Projektilla oli omat blogisivut.

39 Harrasteryhmiä IT-osaaminen Tietotekniikan oppiminen kiinnosti senioreita. Hanke ja asukasseura järjestivät seuran tietokonetilassa Enter ry:n kanssa Internet tutuksi -kurssin. Suuren kiinnostuksen ja sopivan opettajan myötä teemallinen tietotekniikan opetus jatkui aktiivisesti. Hanke auttoi ideoimisessa ja tiedottamisessa. Elokuvaillat Asukasfoorumissa löytyi aktiivinen asukas, jota kiinnosti Pikku Huopalahden elävöittäminen mm. järjestämällä elokuvailtoja. Hankkeen kannustamana asukas teki yhteistyötä asukasseuran ja - talon kanssa. Yhden kevään aikana järjestettiin kolme elokuvailtaa. Bridge Bridgeä pelaava asukas toivoi käynnistysapua bridgeryhmän perustamiseen. Yhteistyössä tiedotettiin ryhmästä. Vähitellen ryhmä suureni ja kokoontuu nyt viikoittain.

40 Jooga Seniorit olivat toivoneet alueelle iäkkäämmille suunnattua päiväjoogaryhmää. Ryhmään saatiin paikallinen ohjaaja ja se käynnistyi maksullisena urheiluseuran toimintana. Ensimmäisen kauden jälkeen toiminta siirtyi aikuisopistolle, jolloin kurssihinta halpeni, ryhmän vähimmäiskoko pieneni ja mainonta laajeni. Hanke auttoi joogaryhmien käynnistämisessä, perusvälineiden hankinnassa, tilavuokrassa ja mainostuksessa. Kynnys ryhmään tulolle oli matalampi, koska omia välineitä ei edellytetty. Hankkeen päättyessä ohjaajalla oli vuodessa neljä täyttä senioriryhmää. Lisäksi senioreita osallistui kahteen tavalliseen iltaryhmään. Tällä hetkellä ryhmät jatkuvat täysinä ilman erillisiä ponnistuksia.

41 Neulekerho Neulekerhon synty oli esimerkki ns. heikon signaalin huomioimisesta. Eräältä senioriasukkaalta kysyttiin ulkoilmatapahtumassa, millainen toiminta ilahduttaisi hänen arkeansa. Asukas toivoi haravointitalkoiden lisäksi kaikenikäisten neulekerhoa. Samoihin aikoihin nuori nainen kertoi vapaaehtoishaastattelussa, ettei osaa neuloa, mutta olisi kiinnostunut oppimaan taidon iäkkäämmiltään. Hankkeen päätyttyä kerho on jatkanut kokoontumisia vuoroviikoin illalla ja päivällä, jotta myös työssäkäyvät pääsisivät osallistumaan. Palvelutalon asukkaat ja kuntoutujat tervetulleita ryhmään. Ryhmässä neulotaan, virkataan, jaetaan käsityövinkkejä ja tehdään retkiä lankaliikkeisiin. Neulekerho perusti oman Facebook-ryhmän. Näiden kahden asukkaan kanssa ideoitiin alueen palvelutalossa kokoontuva Neulekerho.

42 TIEDOTTAMINEN Alueellisen asukastyön onnistuminen edellyttää monipuolista viestintää ja suunnitelmallista tiedottamista. Yhteisöllisen toiminnan järjestäminen on turhauttavaa, ellei toiminta tavoita kohderyhmäänsä. Vain hyvän tiedottamisen avulla asukkaat löytävät itseään kiinnostavan toiminnan. Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeessa haluttiin saavuttaa mahdollisimman monet asukkaat, erityisesti ikääntyneet. Ns. perinteistä viestintää olivat kasvokkaiset kohtaamiset sekä asukaslehdet, kadunvarsimainonta ja ilmoittelu julkisilla ilmoitustauluilla (mm. asukastilat, kaupat ja seurakunta) sekä lehdissä. Sähköisessä viestinnässä hyödynnettiin olemassa olevia kaupunginosasivuja sekä sosiaalista mediaa. Viestinnän vahvistamiseksi hankkeelle luotiin oma www-sivusto ja omat Facebook-sivut.

43 1. Perinteinen viestintä Perinteinen viestintä on yhä tärkeää erityisesti kun halutaan tavoittaa ikääntyneet asukkaat. Mainonta kadunvarsilla ja ilmoitustauluilla (kaupat, asukas- ja seurakunnan tilat) toimii, jos mainoksia jaetaan riittävästi asukkaiden kulkureiteille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää mainoksien kokoon ja erottavuuteen, sisällön selkeyteen sekä tekstin fonttiin ja kokoon. Lehtien maksuttomia ilmoitusmahdollisuuksia kannattaa myös käyttää. Kasvokkaiset kohtaamiset (face-to-face), asukkaiden jututtaminen kaduilla ja tapahtumissa on aikaa vievää, mutta erinomainen tapa jakaa ja saada tietoa. Esimerkiksi kaupan ulkopuolella järjestettiin vapun alla Hyvän Mielen Tempaus. Ohi käveleviä asukkaita kutsuttiin simalle ja donitsille. Samalla he saivat osallistua kilpailuun, kuulla hankkeesta sekä siinä käynnistetyistä toiminnoista. Tempauksessa kysyttiin myös asukkaiden mielipiteitä, toiveita ja mm. halukkuutta vapaaehtoistoimintaan lasten kanssa.

44 2. Sähköinen viestintä Kaupunginosasivut tiedottavat asukkailleen alueen tapahtumista. Hankealueiden verkkosivujen toimintaperiaatteet olivat erilaiset, mikä hankaloitti sujuvaa tiedottamista. Kaupunginosasivuja olisi hyvä kehittää jatkuvasti. Useampi vastuuhenkilö varmistaisi ajantasaisen ja nopean tiedottamisen. Sähköpostiviestintä on tehokasta tietokonetta käyttäville. Muille voi harkita kirjepostin lähettämistä. Toimijoiden ja aktiivisten asukkaiden verkostolle on kätevää lähettää sähköpostissa mainoksia viestittäväksi edelleen sähköpostitse tai paperiversiona. Hankkeen omat sivut luotiin täydentämään alueen omien kaupunginosasivujen tiedottamista ja kertomaan hankkeesta.

45 sähköinen viestintä Useilla järjestöillä, yhdistyksillä ja harrasteryhmillä on omat Facebooksivut. Sosiaalinen media soveltuu hyvin tiedottamiseen, vaikkei se ole jokaisen ikäihmisen arkea. Viestit kulkevat myös ystävien välityksellä. Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeessa tiedotettiin mm. hankealueiden, lähialueiden sekä hankkeen omien Facebook-sivujen välityksellä. Yksittäiset asukkaat osallistuivat tiedottamiseen omien sivujen kautta jakamalla tiedotteita omille Facebook-kavereilleen. Ruskeasuolla asuville oli hankkeen alkaessa asukkaiden omat Facebooksivut; Pikku Huopalahden sivut luotiin hankkeen myötävaikutuksella. Tietyille sivustoille pääsee kirjoittamaan vain yksityishenkilönä, joten on huomioitava mistä näkökulmasta milloinkin kirjoittaa. Myös esimerkiksi kaupunginosasivujen keskustelupalstoja voi harkita tiedottamiseen.

46 MATKALLA OPITTUA Asukaslähtöisen yhteistyön tärkein ja myös haastavin asia on löytää parhaat toimintatavat. Työnsä puolesta yhteistoimintaan osallistuvien on tärkeä saada organisaationsa valtuutus toimintaan. Verkostoituminen, asukkaiden ja eri yhteistyötahojen mukaan saaminen on välttämätöntä, sillä vain aito yhteistyö luo pysyvää toimintaa. Vaikka alussa tuntuisikin nopeammalta tehdä asiat yksin, on välttämätöntä sitouttaa asukkaat ja toimijat yhteisen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Vain täten asukkaiden ääni aidosti kuuluu ja toiminnan jatkuvuus on vakaalla pohjalla. Kaikkia toiveita ei ole koskaan mahdollista toteuttaa tärkeä onkin tunnistaa toteuttamiskelpoisimmat ideat. Järkevintä on keskittyä muutamiin toimintoihin ja vahvistaa niitä.

47 Matkalla opittua Kehittämistyössä sattuma ei ole häiriö, vaan mahdollisuus. Organisoidun toiminnan rinnalla kannattaakin tarttua satunnaisiin mahdollisuuksiin. Kumppanuudet edellyttävät toisinaan aikaa, jotta niistä rakentuu vastavuoroisia. Osa yhteisöistä ja aktiiviasukkaat saivat uskoa ja vireyttä toimintaansa osittain hankkeen avulla. Enenevässä määrin uskottiin yhteisen toiminnan olevan kunkin toimijan etu. Yhteistyön syveneminen vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja, sopivasti sitkeyttä, tasapuolista suhtautumista, rehellisyyttä sekä motivointia ja kannustusta. Yhteistyö lisääntyi paitsi kahden hankealueen välillä myös viereisen Meilahden kaupunginosan kanssa. Yhteiset kiinnostukset, haasteet ja resurssit toivat alueiden toimintaa yhteen.

48 Matkalla opittua Yhteisömallin toteuttaminen edellyttää toiminnan käynnistäjän, joka tarjoutuu matkaseuraksi. Tällöin asukkaat ja toimijat saavat tarvitsemansa tuen. Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeessakin joidenkin toimintojen käynnistämiseen riitti pelkkä kannustus ja mainoksien laatimis- sekä levittämisapu. Yhteisöllisen toiminnan matkalle kannattaa lähteä. Se on mielenkiintoinen, yhteisöä rikastuttava, sattumia ja mahdollisuuksia täynnä oleva. Erääseen tapahtumaan osallistuneen iäkkään seniorin sanoin: Aamulla en arvannut miten mukava päivä tästä tulee! Aktiivisia ydinhenkilöitä tarvitaan jatkossakin vaikka hetken kaikki tuntuisikin toimivan omillaan. Vain siten yhteistyö jatkuminen turvataan ja toiminnot jatkavat elämäänsä. Lisätietoja

49 Lisätietoja: Miina Sillanpään Säätiö Teija Saarinen Projektikoordinaattori