VUOSIKIRJA Laitoksista lähiyhteisöön. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA Oy

Transkriptio

1 VOSIKIRJA 2010 Laitoksista lähiyhteisöön KEHITYSVAMMAISTEN PALVELSÄÄTIÖ KVPS TKENA Oy

2 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 1 Sisältö Puheenjohtajan puheenvuoro Valttinamme vahva yhteys omaisiin KVPS Tukena Oy: Asiantuntevaa kumppanuutta Kehitysvammaisten Palvelusäätiö: Edistämme laitosasumisen lakkauttamista Puheenjohtajan puheenvuoro Valttinamme vahva yhteys omaisiin Asuntoministeri Jan Vapaavuori: Tulevaisuudessa ei ole enää laitoshoitoa... 6 Ohjaaja Johanna Leivo: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tuo vaihtoehtoja Turkuun... 8 Toiminnanjohtaja Miina Weckroth: Toimiva tilapäishoito vastaa lapsen ja perheen tarpeisiin Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu: Muuttajan polku Sosiaalityönjohtaja Sirpa Koistinen: Kehitämme yhdessä palveluita KARI T KORHONEN, PHEENJOHTAJA KEHITYSVAMMAISTEN PALVELSÄÄTIÖ Elina Leinonen Johtaja Minna Hyvärinen: Arvojen pitää välittyä jo kosketuksesta Yhteystiedot Tämän Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n yhteisen Vuosikirjan 2010 tarkoituksena on antaa yleiskuva KVPS-konsernin ajankohtaisista haasteista, tämän päivän toiminnasta ja tulevaisuuden tavoitteista. ELINA LEINONEN, JLKAISN TOIMITS JA LKOASN SNNITTEL TII KAITALO, KANNEN VALOKVA KANSI: Jari Virtanen, Kauko Saarelainen ja Seppo Pöylä Turun torilla. He kuuluvat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asumisen yksilölliset tukimallit - hankkeen itsenäisesti asuvien Itsenäiset -keskusteluryhmään. FORSSAN KIRJAPAINO Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. OLEMME OMAISJÄRJESTÖN, Kehitysvammaisten Tukiliiton, perustama yleishyödylliseksi yhteisöksi hyväksytty säätiö. lkoisten paineiden vaatimuksesta toimintamme on jaettu kahtia. Olemme konserni, jonka ydin, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, rakentaa ja hankkii asuntoja sekä kehittää uusia tapoja palvella kehitysvammaisia ja heidän perheitään. Konsernin palvelut tuottaa omistamamme KVPS Tukena Oy. Tilapäishoitoon liittyvässä palvelutuotannossa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on tosin jatkossakin mukana. Meillä on erinomainen tausta omaisissa, joiden kanssa yhteistyössä kehitämme palveluitamme. Harvalla kilpailijoistamme on samanlaiset edellytykset saada tietoa palvelutarpeiden muutoksista suoraan palvelunkäyttäjiltä. Omaisten ja vastuullamme olevien henkilöiden kanssa meillä on luonnollinen ja vahva yhteys, jos vain osaamme sitä nöyrästi soveltaa. KVPS-konsernissa syksyllä 2010 käynnistyvä Toimiva läheisyhteistyö hyvän elämän tukena -hanke luo mahdollisuuden kehittää nykyistä paremmin yhteistyötä asiakkaittemme ja heidän läheistensä kanssa. Luomme menetelmiä ja toimintamalleja, jotka auttavat henkilökuntaamme oivaltamaan asiakkaittemme ja heidän läheistensä mahdollisuudet tukea työtämme. Luottamuksen läheisten ja henkilökuntamme välillä on oltava vankka ja sallittava keskusteleva ja rakentava yhteistyö arjen ongelmia ratkaistaessa.

3 2 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja KVPS Tukena Oy 3 KVPS Tukena Oy: Asiantuntevaa kumppanuutta VALTIONEVOSTON TEKEMÄ PERIAATEPÄÄTÖS laitosasumisen lakkauttamisesta on mielestäni todella tervetullut ratkaisu ja erinomainen asia, johon olen luottamustehtävissäni pyrkinyt jo vuosikymmenten ajan. YK:n vammaisten oikeuksia koskeva allekirjoitettu, mutta vielä ratifioimaton yleissopimus on tältä osin saatettavissa voimaan. Otamme resurssiemme puitteissa vastuun asuntojen ja palveluitten tuottamisesta. Voidaksemme vastata asumispalveluiden laadusta emme tyydy pelkästään järjestämään asuntoja, vaan haluamme vastata myös palveluiden tuottamisesta. LAITOSTEN LAKKATTAMISPÄÄTÖS on kuitenkin vain osaratkaisu tarkasteltaessa kehitysvammaisten ihmisten toimeentuloa ja muita elinehtoja maassamme. Suomessa on noin ihmistä, jotka ovat syntyneet siten vammautuneina, ettei heitä nykyoloissa pidetä työkykyisinä. Heidät on tuomittu jo lapsuudessaan eläkkeelle, joka on toimeentuloon liian pieni. Kunnat vastaavat nykykäytännön mukaan näistä ihmisistä, ja kuntien käytännöt vaihtelevat tunnetusti suuresti. Kuntien koko vaikuttaa niiden haluun ja taloudelliseen kykyyn hoitaa vastuunsa tästä ryhmästä. Pienessä kunnassa paljon tukea vaativa vammainen on rasitus, joka haastaa raamibudjetoijat hankaliin ratkaisuihin. Mielestäni tämän pienen joukon elämän vakauttamiseksi tulisi palveluitten rahoitus keskittää vaikkapa valtiolle aikaisemminhan valtio oli sidotuin määrärahoin tukemassa näitä kansalaisia. Palvelun rahoitus olisi tavallaan vakuutettu, kun maksajina olisivat kaikki veronmaksajat, eivätkä kulut enää uhkaisi kunnallistaloutta. Riittävä eläke taas vähentäisi avun jakamisbyrokratiaa ja tehostaisi hallintoa. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELSÄÄTIÖ pitää tärkeänä tilapäishoidon järjestämisvelvollisuuden laajentamista. Toimivaan tilapäishoitoon kuuluu mielestäni tilapäishoitokoteja, ryhmäjaksoja, perhehoitoa ja kotiin vietävää palvelua. Tilapäishoito on vaativaa, sillä hoitojaksot ovat lyhyitä ja hoidettavien tarpeet on tunnettava hyvin. Laadukas palvelu edellyttää hyviä työolosuhteita sekä hoito- ja työsuhteiden jatkuvuutta. Palvelun rahoitus on voitava järjestää siten, että perheillä on varaa sitä käyttää. Huomattava osa perheistä ei saa omaishoidon tukea. Näistä perheistä suuri osa asuu harvaan asutuilla alueilla pitkien matkojen päässä keskuksista. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELSÄÄTIÖN JA TKENAN keskeisiin tulevaisuuden haasteisiin kuuluu konsernin toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Olemme siitä vastuussa perustajillemme ja rahoittajillemme, asiakkaillemme ja heidän omaisilleen sekä henkilökunnallemme. Taloutemme on oltava kunnossa, jotta tähän haasteeseen voidaan vastata. Tämän takaa ainoastaan hyvä ja korkeatasoinen palvelumme. PÄIVI KARI, TOIMITSJOHTAJA JERE METSÄHONKALA, PALVELJOHTAJA KVPS TKENA OY KVPS TKENA OY:LLÄ on aktiivinen rooli kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palveluiden valtakunnallisena tuottajana ja kehittäjänä. Tukenan keskeisenä strategisena tavoitteena on yhtiön palvelujen ja toimintojen kasvu sekä uudenlaisten palvelutuotteiden kehittäminen. Tavoitteet on saavutettu erinomaisella tavalla Tukenan toimiessa monessa suhteessa edelläkävijänä omalla toimialallaan yksilölähtöisten palveluiden tuottajana. Tukenan toimintaympäristössä vuosi 2009 oli monella tapaa poikkeuksellinen; sitä varjosti vakava kansainvälinen talouskriisi, joka heijastui nopeasti myös kuntien taloudelliseen tilanteeseen. Kuntien menojen kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa johtivat vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan reippaaseen kasvuun. Taloudellinen tilanne ja väestön ikääntyminen asettavat erityisiä haasteita julkiselle taloudelle myös tulevina vuosina. Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palveluihin ja niiden järjestämistapaan kohdistuu suuria muutosodotuksia. Palveluiden suunnittelun perustana tulee olla vammaisten ihmisten ihmisoikeudet ja tasavertainen asema kansalaisena. Taustavelvoitteena on muun muassa YK:n hyväksymä vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus, jonka myös Suomi on allekirjoittanut. Kansallisella tasolla velvoittaa valtioneuvoston tammikuussa 2010 tekemä periaatepäätös kehitysvammaisten laitosasumisen lopettamisesta. Kunnille tulee olla tarjolla asiantuntemusta ja vaihtoehtoja, jotta ne voivat vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa vastata palveluiden muutostarpeisiin laitospalveluiden lopettamiseksi ja riittävien korvaavien palveluiden tuottamiseksi myös kotona asuville ja itsenäistyville henkilöille. Tukena haluaa rakentaa kuntien kanssa uudenlaisia strategiakumppanuuksia palveluiden innovoimiseksi ja järjestämiseksi. Tukenan erityisryhmien palveluihin liittyvä erityinen kompetenssi edistää kumppanuuksien kehittymistä ja menestyksellistä yhteistyötä. Toimimme kuntien kanssa avoimessa, tasapuolisessa ja pitkäjänteisessä vuoropuhelussa edistäen näin kuntakumppaniemme mahdollisuuksia vakaaseen ja käyttäjän odotukset ja tarpeet huomioivaan palveluiden suunnitteluun. Tukenan palveluyksiköt Asumis- ja päivätoimintapalvelut: Menninkäinen, Lehmo Päivänsäde, Jyväskylä Neliapila, Raisio Pohjantähti, Kemi Kurikan Hirvinummi Poutapilvi, Imatra Kaislaranta, Pyhäjärvi Lounatuuli, Hyvinkää Kesäheinä, Kajaani Hopeanuoli, Harjavalta Pikkutulppaani, Kauhava Kultakuusi, Kuhmo Asumispalvelut: Aarlanmarkki, Lapua Lamminranta, Forssa Päivätoimintapalvelut: Sinikello, Tampere Tilapäishoitokodit: Tulppaanikoti, Tampere Citytulppaani, Helsinki Tunnuslukuja vuodelta 2009 Liikevaihto 13,07 milj. Liikevaihdon kehitys + 8 % Henkilötyövuodet 273 Asiakkaat 392 Kunta-asiakkaat 80 Läheisyhteistyön arvostaminen ja korostaminen on omaisjärjestötaustaisen Tukenan strateginen valinta, joka erottaa yhtiön positiivisella tavalla muista palveluntuottajista. Toimintamme arvot ja palveluidemme laadun tekee näkyviksi innovatiivinen henkilöstömme. Luotettava ja henkilöstöä arvostava työnantajapolitiikka takaa meille palvelualamme parhaat asiantuntijat ja osaajat. Haluamme olla edistämässä hyvää elämää arjen suurissa ja pienissä asioissa jokainen kohtaaminen on meille arvokas.

4 4 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 5 Sanna Sepposen unelma omasta kodista toteutui, kun hän sai asunnon Kankurinkulmasta. Vieraisilla poikaystävä Janne Matilainen. Petteri Kukkaniemi Omalla terassilla. Sanna Sepponen tuo asumiseen ja itsenäiseen elämään liittyviä ajatuksiaan esille Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämistoiminnan asiantuntijaryhmän jäsenenä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö: Edistämme laitosasumisen lakkauttamista Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tukee kaikilla toimillaan kehitysvammapalvelujen rakennemuutosta ja laitosasumisen lakkauttamista: vaikuttamis- ja kehittämistoiminnalla, asuntojen rakennuttamisella ja hankinnalla sekä tilapäishoidon järjestämisellä. Vaikuttamistoiminnan ytimessä on ollut yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Olemme hakeneet rahoitusta merkittävälle kehittämishankkeelle, jolla luodaan hyviä käytäntöjä eri alueille konkreettisten päätösten ja muutosten aikaansaamiseksi. Tärkeätä on ottaa alusta alkaen tulevat muuttajat, heidän läheisensä ja henkilökunta toteutuksen suunnitteluun mukaan. Asuntojen rakennuttamisella ja hankinnalla luomme edellytyksiä lisätä normaaliyhteisössä tapahtuvan asumisen tarjontaa. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisolosuhteiden järjestämistä on vuosikymmeniä haitannut asuntojen ja niihin liittyvien palveluiden puute ja rajallinen tarjonta. Laitoksiin tulee uusia asukkaita niistä perheistä, joiden voimavarat loppuvat. Siksi tilapäishoidon järjestäminen on keskeinen edellytys sille, että tämä uusvirta voidaan ehkäistä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS-konserni haluavat kehittää tilapäishoitoa koko ajan vanhempien jaksamisen edistämiseksi. Kehittämistoiminta haluaa osaltaan olla edistämässä kehitysvammapalvelujen rakennemuutosta ja yksilöllistä asumista. Kaikissa kehittämishankkeissamme on liittymäpintoja tähän tavoitteeseen. Hankkeissamme tuemme muuttajia ja heidän perheitään tulevaisuuden suunnittelussa edistämme yksilöllistä ajattelua luomme ja kokeilemme malleja itsenäiseen elämään kehitämme asumisen ja tuen ratkaisuja eri elämäntilanteisiin edistämme kehitysvammaisten ihmisten valinnanmahdollisuuksia ja oman äänen kuulumista koulutamme kehitysvammapalvelujen henkilöstöä, kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään aktivoimme alueellista yhteistyötä ja kehitämme alan työntekijöiden osaamista. Kehittämistoiminta tukee yksilöllistä asumista Muuttovalmennus tukee muuttajaa ja hänen läheisiään kohti elämänmuutosta ja muuttoa. Elämäntilanteen arvioinnin ja elämänmuutokseen valmistautumisen avulla tunnistetaan ja ymmärretään muuttoon liittyviä tunteita ja annetaan tietoa käytännön asioista. Palvelusäätiö kehittää ja toteuttaa muuttovalmennusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Henkilökohtainen avustajatoiminta luo henkilökohtaisen avun malleja, järjestää koulutusta, tuottaa selkokielistä materiaalia ja vaikuttaa aktiivisesti toiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Toiminta tukee kehitysvammaisen ihmisen päämiehisyyttä. Tukiasuminen mahdollistaa kehitysvammaisten ihmisten itsenäisen tai tuetun elämän omassa kodissa. Palvelusäätiö ostaa asunnon, ja kotikunta järjestää asukkaan tarvitsemat yksilölliset tukipalvelut. Asumisen yksilölliset tukimallit hanke kehittää asumisen ja tuen ratkaisuja kehitysvammaisten ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuutta valita oma kotinsa ja asuinkumppaninsa. Lähtökohtana on yksilökeskeinen ajattelu ja henkilöiden itsensä kuunteleminen. Asumisen ja elämisen turvallisuus hanke edistää lyksilöllistä asumista kehittämällä turvallisuusaiheista koulutusta kehitysvammaisille ihmisille sekä kartoittamalla ja vähentämällä tuetun asumisen mahdollisuuksia rajoittavia turvallisuusriskejä. Tiedän mitä tahdon! hanke yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa kehittää ja kokeilee yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia tukevaa henkilökohtaista budjetointia. Yksilökeskeisen suunnittelun ja henkilökohtaisen budjetin avulla myös muutto laitosasumisesta yksilöllisesti tuettuun elämään on mahdollista. Tasokasta koulutusta ja kehittyvää asumista ja Päivätoiminnan kehittämisen yhteistoiminnallinen koulutusmalli hankkeissa päämääränä on kehittää palveluiden laatua ja yksiköiden valmiutta asiakkaiden tarpeista ohjautuvan palvelun järjestämiseen. Hankkeiden aikana luodaan koulutusmalli, jota voidaan hyödyntää henkilökunnan koulutuksessa myös laitosasumista lakkautettaessa. Ikäperhetoiminta tukee ikääntyviä vanhempia tarjoamalla tietoa palveluista ja asumisen vaihtoehdoista kehitysvammaisen perheenjäsenen itsenäistyessä.

5 6 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 7 Asuntoministeri Jan Vapaavuori: Tulevaisuudessa ei ole enää laitoshoitoa ELINA LEINONEN, HAASTATTEL VALTIONEVOSTO, VALOKVAT Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina Päätöksen tarkoituksena on vähentää laitoshoitoa alle 500 laitospaikkaan, purkaa lapsuudenkodeissa asuvien asuntojonoja sekä kehittää kehitysvammaisten ihmisten yksilöllistä asumista. Tulevaisuudessa kehitysvammaiset ihmiset asuvat tavallisilla asuinalueilla, saavat tarvitsemansa palvelut ja osallistuvat monenlaiseen toimintaan, ministeri Jan Vapaavuori uskoo. Asuntoministeri Jan Vapaavuori, Teillä on ollut merkittävä rooli ympäristö- sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä laaditun periaatepäätöksen valmistelussa. Kehitysvamma-alan toimijoiden keskuudessa sitä pidetään viime vuosikymmenten merkittävimpänä asumista ja asumispalveluiden kehittämistä ohjaavana päätöksenä. Mitkä ovat valtioneuvoston hyväksymän ohjelman tärkeimmät tavoitteet kehitysvammaisten ihmisten asumisen järjestämiseksi tulevina vuosina? Periaatepäätöksen tavoitteena on todellakin parantaa kehitysvammaisten henkilöiden asuntotarjontaa ja asumisen laatua. Määrällinen tavoite on tuottaa ohjelmakaudella yhteensä kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa, joista noin asuntoa tuotettaisiin pitkäaikaisesta laitoshoidosta ja hieman enemmän lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaisille aikuisille. Tärkeää on myös asumisratkaisujen laadullinen kehittäminen erilaisiin tarpeisiin, kuten vaativaa hoitoa tarvitseville ja autisteille. Asunnon lisäksi on tärkeää turvata riittävät asumiseen liittyvät palvelut ja tuki. Mitkä ovat näkemyksenne mukaan valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamisen suurimmat haasteet? Kehitysvammaisten asumisen ja palvelujen tarjonta on kuntien vastuulla. Periaatepäätöksen toteuttamisessa tarvitaan eri osapuolten, ennen kaikkea kuntien, vahvaa osallistumista laitoshoidon vähentämiseen. Haasteena on saada kunnat sitoutumaan ohjelman toteutukseen aikana, jolloin kuntatalous on kurimuksessa. On kuitenkin syytä muistaa, että kunnat maksavat myös laitoshoidosta. Valtio voi tukea tarjoamalla rahoitusta asuntojen rakentamiseen, kuten nyt tehdään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen järjestämisessä on kyse asumisen ja palvelujen kokonaisuudesta. Ei riitä, että asuntoja on tarjolla, vaan tarvitaan myös asumisen ja elämisen mahdollistavia palveluita. Kehitysvammaisten asumisen järjestämisessä tarvitaan sekä asunto- että sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteistyötä ja panostusta niin valtionhallinnossa kuin kunnissakin. Tämä asettaa omat haasteensa. Laitoshoitoa ei voida purkaa ilman, että varmistetaan avohuollon palveluiden taso. Toisaalta esimerkiksi kuntien kannalta on oleellista, ettei rahoitettavaksi tule kaksinkertaisia rakenteita. Tämä tarkoittaa, että yhä kal- Laitospaikkojen vähentäminen tulee toteuttaa hallitusti ja riittävän nopeasti, Jan Vapaavuori sanoo. liimmaksi tulevia laitospaikkoja tarjotaan pienelle kehitysvammaisten joukolle samalla, kun kehitetään ja rahoitetaan avohuollon asumisratkaisuja. Siksi laitospaikkojen vähentäminen tulee toteuttaa hallitusti ja riittävän nopeasti. Millä tavoin valtiovalta seuraa ja ohjaa periaatepäätöksen toteutumista? Millä tavoin voidaan taata, että kunnalliset ja alueelliset ratkaisut ovat päätöksen mukaisia? ARA ohjaa laatu- ja kustannusohjauksellaan sekä muilla rahoituksen ehdoillaan asuntohankkeiden toteuttamista. Esimerkiksi erityisryhmien asumisen investointiavustusta ei pääsääntöisesti myönnetä laitosten alueella olevien rakennusten muuttamiseksi asumisyksiköiksi, vaan uudet kohteet sijoittuvat muun asutuksen keskuuteen. Ympäristöministeriö seuraa ja tukee ohjelman toteutumista erityisesti asumisen näkökulmasta ja sosiaali- ja terveysministeriö palvelujen näkökulmasta. Koska ohjelman toteutuksessa on kyse monen tahon yhteistyöstä, työtä ja myös seurantaa tehdään alan toimijoiden kanssa. Valtio tukee ohjelman mukaisten paikallisten ratkaisujen aikaansaamista ja toteuttamista myös erilaisten kehittämishankkeiden ja muiden toimien kautta. Miten turvataan kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä kuuleminen asumispalveluita kehitettäessä? Periaatepäätöksen mukaisesti kuntatoimijoiden tulee ottaa alueellisten suunnitelmien valmisteluun mukaan keskeisiä toimijoita, kuten asuntojen rakennuttajia, asumispalvelujen tuottajia sekä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa edustajia. Ohjelman valmisteluun osallistui kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään järjestöjen kautta. Tämä osallistuminen ja kuuleminen on tärkeää myös ohjelman toteutuksen eri vaiheissa, esimerkiksi kehittämistyössä, toteutuksen seurannassa ja arvioinnissa. Millainen on Teidän visionne siitä, miten kehitysvammaiset ihmiset asuvat tulevaisuuden Suomessa? Visioni on, että kehitysvammaiset henkilöt asuvat muun väestön keskuudessa tavallisilla asuinalueilla joko asumisyksiköissä tai yksittäisissä asunnoissa. Heidän asuntonsa ovat laadukkaita ja vastaavat asukkaiden tarpeita. He saavat myös tarvitsemiaan palveluja ja tukea ja osallistuvat monenlaiseen toimintaan. Laitoshoitoa ei enää ole, vaan tarvittava vaativa hoito ja tuki järjestetään avohuollon kautta.

6 8 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Ohjaaja Johanna Leivo: Vapaa-aikanaan Jari Virtanen harrastaa pyöräilyä. uden polkupyörän käyttöä opeteltiin yhdessä ohjaaja Johanna Leivon kanssa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tuo vaihtoehtoja Turkuun TLA PRANEN, TEKSTIT TII KAITALO, VALOKVAT Yhteistyö Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa käynnistyi vuonna 2009, kun toiminnanjohtaja Markku Virkamäki tuli Turkuun kertomaan tukiasuntojen etsimisestä kehitysvammaisille ihmisille, ohjaaja Johanna Leivo kertoo. Hän toimii yhteyshenkilönä Turun kaupungin ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön välillä. Meillä on muutama yhteinen asiakas, joiden asioissa olemme tehneet yhteistyötä. Johanna Leivo työskentelee ohjaajana Turun kaupungin vammaispalvelujen toimintayksikkö Paletissa, joka järjestää palveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Hänen työhönsä kuuluu itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten henkilöiden ohjaaminen. Asuntoja itsenäiseen ja tuettuun asumiseen Toimintayksikkö Paletin ohjaaja Johanna Leivo on tyytyväinen yhteistyöhön Kehitysvammasten Palvelusäätiön kanssa. Palvelusäätiön ostamaan asuntoon muuttanut Jari Virtanen saa tukea itsenäiseen asumiseensa paletin ohjaajilta ja kotihoidon palveluista. Toiveena itsenäistyminen ja oma koti? Kehitysvammaisten Palvelusäätiö hankkii asuntoja itsenäiseen elämään haluaville nuorille ja aikuisille. Asunnon tarvitsijat, heidän läheisensä ja kuntien edustajat voivat ottaa yhteyttä: Markku Virkamäki, puh Tuomas Laine, puh Asuntojen ostaminen ja vuokraaminen edelleen erityistä tukea tarvitseville henkilöille on yksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintamalleista. Kokemustensa perusteella Johanna Leivo on malliin tyytyväinen. Sen vahvuuksia on yhtäältä asiakkaan tarpeiden ja toiveiden kuunteleminen, toisaalta palvelujen järjestäjien ja asiakkaiden valinnanvaran ja vaihtoehtojen lisääntyminen. Asiakkaalle ei tarjota valmista asuntoratkaisua, vaan hän osallistuu itse asunnon etsintään ja valintaan. Johanna Leivo kertoo, että kesäkuuhun mennessä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintamallilla asunnon oli Turun seudulla saanut kuusi erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä. Yksi heistä on Jari Virtanen, jonka kanssa Johanna etsi asuntoa syksyllä Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on tietyt kriteerit, joihon asunnon pitäisi sopia. Tarkkailin asuntotarjontaa netistä ja lehdistä, ja kävimme Jarin kanssa katsomassa kahta asuntoa. Niistä toinen tuntui hänestä heti hyvältä, Johanna Leivo kertoo. Turussa tarvitaan lisää tukiasuntoja Johanna Leivo arvioi erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asumispalvelujen tarpeen kasvavan Turun alueella lähitulevaisuudessa, ja yhä useampi Paletinkin asiakas haluaa asua mahdollisimman itsenäisesti. Turun kaupungin

7 10 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 11 Puiden latvat huojuvat Jari Virtasen keittiön ikkunan takana. Kesäloma on alkanut. Kesällä tehdään venereissu isän paatilla, ja tukihenkilön kanssa on juteltu Naantalin-retkestä. Turun kaupungin apuvälinelainaamosta kesäksi saatu polkupyörä odottaa pyöräkellarissa pääsyä kesäkaduille. Jalkapallofanin kesän huippu ovat jalkapallon MM-kisat. Jari Virtanen on asunut nykyisessä asunnossaan noin puoli vuotta. Turun ittamon kaupunginosassa sijaitsevasta asunnosta on pikku hiljaa tullut koti. Jari muutti ittamolle Poppelin asuntolan pihapiiristä rivitalon päätyasunnosta. Siihen hän oli muuttanut äidin luota vuonna Hän kuvaa nykyiseen asuntoonsa muuttamista kivuliaammaksi kuin äidin luota lähtemistä. Lapsuudenkodista muuttaminen merkitsi itsenäisempää ja vapaampaa elämää, vaikka monia asioita pitikin opetella hoitamaan itse. Kun Jari muutti ittamolle kerrostaloon, etenkin naapurista kantautuvat omat asumisyksiköt ovat Johanna Leivon mukaan täynnä. Tässä tilanteessa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tarjoaakin Turun kaupungille lisää vaihtoehtoja asiakkaiden palvelukokonaisuuksien järjestämisessä. Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelujen tarvetta arvioi Paletissa toimiva kuntoutustyöryhmä. Myös asiakas läheisineen osallistuu arviointiin. Palvelujen ostaminen tulee harkittavaksi esimerkiksi silloin, kun asiakas tarvitsee asumiseensa enemmän tukea kuin mihin kaupungin ohjaaja- ja kotihoitopalvelut riittävät. Turun kaupunki kilpailutti viime vuonna asumisen tukipalvelut, ja KVPS Tukena Oy voitti kilpailutuksen. Se, että voimme ostaa palveluja Tukenalta silloin, kun asiakkaan tuen tarve on tiivis ja kokonaisvaltainen, mahdollistaa niidenkin ihmisten itsenäisempää asumista, jotka tarvitsevat siihen tavallista enemmän tukea, Johanna Leivo kertoo. Tukena Oy:n tukiasumisen palvelut tulevat Turun seudulla Raision Neliapilan palvelukodin kautta, ja sieltä tavoittaa työntekijän ympäri vuorokauden. Jari Virtanen tapasi Turun torilla tuttuja itsenäisesti asuvien Itsenäiset-keskusteluryhmästä. Asumisen yksilölliset tukimallit -hankkeen projektityöntekijä Hanna Heikkilä (kesk.) toimii ryhmän vetäjänä, Kauko Saarelainen ja Seppo Pöylä (oik.) ovat mukanana ryhmässä. Jari Virtasen elämässä työ, koti ja harrastukset ovat tasapainossa äänet kuulostivat uusilta ja oudoilta. Tuli orpo olo, enkä aluksi uskaltanut tehdä kodissani arkisia asioita, koska pelkäsin sen häiritsevän naapureita, Jari muistelee. Naapureihin tutustuminen auttoi. Nyt ajattelen, että ahaa, naapuri katsoo telkkaria. Jari Virtanen työskentelee Turun sosiaalikeskuksen postituksessa sisälähettinä. Hän jakaa kahdesti päivässä postin parillesadalle ihmiselle. Aloitin vakituisena marraskuussa Tykkään työstäni ja osaan sen hyvin. Minulla on mukavat työkaverit, saan nähdä erilaisia ihmisiä ja rupatella heidän kanssaan, Jari kertoo. Toukokuussa Jari Virtanen meni mukaan Itsenäiset-nimiseen vapaa-ajan ryhmään. Se on osa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asumisen yksilölliset tukimallit -projektia. Ensimmäisessä kokoontumisessa oli 13 ihmistä, osa heistä oli minulle entuudestaankin tuttuja, Jari kertoo hieman yllättyneenä. Itsenäisetryhmässä voi keskustella itsenäiseen asumiseen liittyvistä asioista muiden kanssa. Toiminnanjohtaja Miina Weckroth: Toimiva tilapäishoito vastaa lapsen ja perheen tarpeisiin ELINA LEINONEN, TEKSTIT TII KAITALO, VALOKVAT On tärkeää tarjota erilaisia tilapäishoidon vaihtoehtoja ja vastata yksilöllisiin tarpeisiin: Perheiden tarpeet ja elämäntilanteet vaihtelevat yksi tilapäishoitopalvelu sopii yhdelle perheelle mutta ei sovikaan toiselle. Lasten tarpeet vaihtelevat niin ikään suuresti, Miina Weckroth toteaa. Meidän perheemme on käyttänyt tilapäishoitokoti Citytulppaania ja Ainon sairastellessa perhelomitusta. Vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatinen ry:n toiminnanjohtaja Miina Weckroth tuntee vammaista lasta kotona hoitavien vanhempien toiveet, sillä yhdistys on alusta alkaen kannustanut vanhempia avoimeen keskusteluun ja kokemusten jakamiseen. Miina Weckroth tietää myös, millaista on arki paljon erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheessä. Aino-tyttären vammautuminen mullisti oman perheen elämän täysin 15 vuotta sitten. Arjen asiantuntemuksensa Miina Weckroth tuo myös Kehitysvammaisten Palvelusäätiöön, jonka hallituksen jäsenenä hän on työskennellyt kolmisen vuotta. Ei ole olemassa hankalia vanhempia; on vain jaksamisen äärirajoilla olevia vanhempia. Eniten tukea tarvitsevien lasten huoltajat tarvitsevat eniten tilapäishoidon palveluita, mutta usein näiden perheiden on vaikeinta niitä saada, Miina Weckroth korostaa. Tilapäishoitopalveluiden tarve on tällä hetkellä suurempi, kuin mihin kunnat pystyvät vastaamaan. Kuntien kannattaisi kehittää tilapäishoitoa myös siksi, että sen avulla voidaan ehkäistä lapsen ennenaikaista muuttoa pois kotoa ja päätymistä laitoshoitoon. Iloista tekemistä ja aktiivista toimintaa Mielestäni ihanteellinen tilapäishoitopaikka on kuin mummola, jossa on virkeä ja tekeväinen mummo ja paljon serkkuja. Se on iloinen talo, joka on täynnä aktiivista tekemistä ja toimintaa sekä tietämystä erityislapsille soveltuvista leikeistä, peleistä, toimintavälineistä ja maastossa liikkumisesta. Ympäristö on viihtyisä ja tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, Miina Weckroth kuvailee. Lapsen näkökulmasta tilapäishoitoa pohtiessaan Miina Weckroth nostaa ykkösasioiksi juuri mieluisan tekemi- Miina Weckroth Lääkäri, psykoterapeutti ja lääketieteen tohtori 15-vuotiaan paljon erityistä tukea tarvitsevan Aino-tyttären äiti Vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatinen ry:n perustajajäseniä ja vuodesta 2002 lähtien yhdistyksen toiminnanjohtaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hallituksen jäsen ja tilapäishoitokoti Citytulppaanin yhteistyöryhmän puheenjohtaja

8 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 13 Miina Weckroth on ilahtunut, että paljon tukea tarvitsevalle Aino-tyttärelle on Citytulppaanissa nimetty aina oma avustaja. seimmiten tytär palaa hyväntuulisena kotiin. sen yhdessä toisten lasten kanssa sekä mahdollisuuden ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Lapsen kannalta kommunikointi ja mahdollisuus ilmaista itseään ovat olennaisen tärkeitä asioita tilapäishoitojakson aikana. Vanhempien pahimpana pelkona on, että lapsi istuu viikonlopun hiljaa säkkituolissa eikä kukaan keskustele hänen kanssaan. Vaihtoehtoisten kommunikointikeinojen käyttäminen on lapsen kunnioittamista. Avointa yhteistyötä perheen kanssa Tilapäishoitokoti Citytulppaanin yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi vast ikään nimetty Miina Weckroth on täynnä ajatuksia ja kehittämisideoita. Haasteeksi hän näkee kaikille vanhemmille avoimen, toimivan yhteistyömallin rakentamisen. Avoin yhteistyö ja tiedonvaihto vanhempien kanssa ovat laadukkaan tilapäishoidon perusta. Hyvässä tilapäishoitopaikassa on perheelle tutuksi tullut, helposti lähestyttävä henkilökunta, joka tuntee lapsen ja perheen toiveet ja heille tärkeät asiat, Miina Weckroth pohtii. Tilapäishoidon tulisi olla luonnollinen ja helposti hoituva osa perheen arkea, jota palveluviidakko monesti liiaksi kuormittaa. Toimiessaan tilapäishoito tukee koko perheen ja jokaisen perheenjäsenen mahdollisuutta elää oman näköistään elämää. Miina Weckrothin mielestä perheen jaksamisen kannalta avainasemassa on palvelusuunnitelma, jota laadittaessa tulisi ottaa huomioon perhe kokonaisuutena ja kullekin sen jäsenelle tärkeät asiat. Onnistunut palvelusuunnitelma tukee koko perheen voimavaroja. Henkilökohtainen budjetointi tulevaisuuden haaveena Toivoisin, että tulevaisuudessa lainsäädäntö tukisi henkilökohtaisen budjetoinnin ideaa, mikä tarkoittaa sitä, että perheelle varataan tietty summa, jolla se ostaa tarvitsemansa palvelut oman mielensä mukaan, Miina Weckroth pohtii. Hän osallistui pari vuotta sitten Kehitysvammaisten Palvelusäätiön opintomatkalle Englantiin, missä henkilökohtainen budjetointi on jo tämän päivän todellisuutta vammaisten lasten perheissä. Jotta perheen oma päätösvalta voisi tilapäishoidon osalta toteutua, tarvitaan erilaisia palveluvaihtoehtoja. - Tärkeäksi kehittämiskohteeksi näen kotiin vietävän avun yhdistämisen tilapäishoitoon. Hoiva-avustajapalvelu voisi olla yksi malli perhelomituksen rinnalla. Paljon tukea tarvitsevan lapsen perheessä hoiva-avustaja jakaisi arjen avustustyön vanhempien kanssa. Tällöin äiti voisi olla enemmän äiti myös monivammaiselle lapselleen. Tilapäishoidon tarve on suuri Valtaosa perheistä tarvitsee tilapäishoidon palveluita joko säännöllisesti tai tietyssä elämänvaiheessaan. Toimiva tilapäishoito on vanhempien uupumista ja lasten laitossijoituksia ennaltaehkäisevä palvelu. Suomessa on noin lapsuudenkodissaan asuvaa kehitysvammaista henkilöä, joista arviolta on omaishoitajan sopimuksen piirissä. Kaikkiaan noin perhettä on lakisääteisen tilapäishoidon ulkopuolella. Osa perheistä saa sitä kehitysvammalain perusteella, mutta merkittävä osa perheistä jää ilman tilapäishoidon palveluita. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön järjestämiä tilapäishoitopalveluita käytti viime vuonna yhteensä 970 perhettä 168 kunnassa.

9 14 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 15 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu: Muuttajan polku Muuttajan polku kuvaa ihannemuuttoa miten erityistä tukea tarvitseva muuttaja ja hänen läheisensä valmistautuvat elämänmuutokseen ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon. Polku pohjaa yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun. Entisen ja uuden kodin hyvä yhteistyö MTTO udet ja vanhat ihmissuhteet Oman elämän haltuunotto Koulu, päivä- tai työtoiminta Harrastukset ja vapaa-aika Oman elämän ja kodin suunnittelu M TT Tutustuminen tuleviin avustajiin, naapureihin, kotiin ja sen ympäristöön LÄ AJ AN H M Talouteen ja terveyteen liittyvät käytännön asiat EI TT O VA LM EN M EN Vuorovaikutus ja kommunikointi N TT O VA Tunteet ja tyhjä pesä LM Positiinen ja kannustava N S asenne EN S Muuton tukihenkilö YKSILÖLLINEN MTTO- JA TKISNNITELMA Päätös tulevasta kodista Asumisen ja tuen vaihtoehdot Palvelusuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma Toimintakyky, tuen- ja avuntarpeet Muuttajan elämäntarina, voimavarat ja vahvuudet Muuttajan ja läheisten toiveet, odotukset ja pelot HAL MTTAA OMA KOTI Lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan osallistuminen Ihmissuhteet ja mielekäs tekeminen ovat osa kotia Voimavarat ja vertaistuki Henkilökohtainen apu Oma elämä ja uusi arki ST Asumisen ja elämisen taitojen harjoitteleminen uteen kotiin kotiutuminen Elämäntilanteen arviointi ja tulevaisuuden suunnittelu Läheiset tukena Lisätietoja: Timo Saarikoski soittaa huuliharppua keittiössään Tukenan ylläpitämässä Lapuan Aarlanmarkissa. Kun hän hetki sitten etsi soittimen pienestä pussukasta, käteen osuivat myös kukkaro ja oman kodin avaimet. Keittiön pöydällä on pinkka valokuva-albumeja eri vuosilta. Kuvat kertovat retkistä, tapahtumista, esiintymisistä, leireistä, vierailuista. Yhdessä katsellaan ja muistellaan, Timon omaohjaaja Piia Hautamäki kertoo. Timo muutti Aarlanmarkkiin runsaat kaksi vuotta sitten naapurikunnasta Seinäjoelta, Eskoon palvelukeskuksesta, jossa hän jakoi huoneen toisen asukkaan kanssa. Nyt hänellä on paljon tilaa ja mahdollisuus omaan rauhaan. Koti on kuitenkin muutakin kuin tila, kukkaro ja avaimet esimerkiksi ihmissuhteita ja mielekästä tekemistä. Timo Saarikoski kertoo elämästä muuton jälkeen: Ensin halusin mennä täältä pois. Sitten halusin olla täällä. Nyt olen asunut täällä kauan. Piia Hautamäki kertoo Timon luvalla, että surutyön jälkeen Timo alkoi kotiutua nopeasti. Siinä auttoivat suhteiden säilyminen Eskoon-aikaisiin kavereihin ja omaohjaajaan. Pähkä-bändin jäsenet kokoontuvat edelleenkin harjoituksiin kerran viikossa Seinäjoelle. Aarlanmarkissa Timo pystyi luomaan suhteita muihin asukkaisiin, ja tuttuvia tuli myös kaupungin päivätoiminnassa. Lisäksi Timo keksii itselleen helposti tekemistä. Hän esimerkiksi imuroi yhteisiä tiloja. Hyvää kuuluu!, hän sanoo nyt. Piia toimii haastattelussa Timon tulkkina. He ymmärtävät toisiaan hyvin, mutta kommunikaatiota kehitetään edelleen. Timo keksii uusia sanoja, ja niiden merkitystä haetaan. Välillä viitotaan, välillä katsotaan sanakirjasta, jonka Timo toi Eskoosta mukanaan, Piia kertoo. Kommunikaatiossa Timo opettaa meitä muita. TLA PRANEN, TEKSTI PALI MÖRSKY, VALOKVAT Timo Saarikoski soittaa Pähkä-bändissä monenlaisia soittimia. Kotikeittiössä soi huuliharppu.

10 16 Vuosikirja KVPS Tukena Oy Vuosikirja KVPS Tukena Oy 17 Työn vaihtelevuus ja mahdollisuus kehittyä siinä sekä työkaverit ja asukkaat ovat syitä, miksi Riikka Ravantti ei ole koskaan hakenut muualle. usi kiehtoo ja haasteita pitää olla Sosiaalityönjohtaja Sirpa Koistinen: Kehitämme yhdessä palveluita TLA PRANEN, TEKSTIT KAI SKYTTÄ, VALOKVAT Imatran kaupungin sosiaalityönjohtaja Sirpa Koistinen kertoo, että yhteistyö KVPS Tukena Oy:n Poutapilven palvelukodin kanssa alkoi jo, kun palvelukotia vasta piirrettiin. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön silloinen puheenjohtaja Tapio Suni toi rakennuspiirustukset toimintakeskukseen ja kysyi, mitä meidän mielestämme palvelukodin suunnittelussa tulisi ottaa huomioon. Imatran Kehitysvammaisten Tuki ry oli aktiivinen toimija niihin aikoihin, kun Sirpa Koistinen aloitti vuonna 1977 työt toimintakeskuksessa. Monet Poutapilven asukkaat omaisineen ovat hänelle tuttuja tuolta ajalta. Imatralla on Poutapilven palvelukodin lisäksi muitakin yksityisiä asumispalvelujen tuottajia. Sirpa Koistisen mukaan ne ovat kunnan silmissä tasavertaisia: kullakin on oma roolinsa kokonaisuudessa. Poutapilven vahvuudeksi hän näkee asiakaslähtöisten asumispalvelujen tuottamisen työikäisille kehitysvammaisille ihmisille. Lisäksi sen valtteja ovat tilapäisasunnot ja yövalvonta. Imatran kaupunki ja Poutapilvi valitsevat asukkaat yhdessä. Kaupungin oma asuntola tekee asumisvalmennusjakson perusteella sijoittamisarvion kehitysvammaiselle asiakkaalle sopivimmasta asumismuodosta ja -paikasta. Näin pysytään puolueettomalla maaperällä, Sirpa Koistinen perustelee. Yhteistyön näkökulmasta keskeisiä ovat Poutapilven palvelukodin tilapäispaikat. Niiden avulla voidaan tukea iäkkäiden omaisten jaksamista. Tilapäispäishoitopalvelut mahdollistavat myös kehitysvammaisen perheenjäsenen itsenäistymisen harjoittelun. Sirpa Koistisen mukaan osa toimintakeskuksen asiakkaista käy Poutapilvessä tilapäishoidossa, johon toimintakeskus varaa ajan. Esimerkiksi, jos kehitysvammainen asuu iäkkään vanhemman kanssa, taksi tuo hänet työpäivän jälkeen suoraan Poutapilveen ja vie paluuaamuna takaisin toimintakeskukseen. Vanhemmalle saadaan näin joitakin tunteja lisäaikaa huilaamiseen. Kun kaupunki ja Poutapilvi pohtivat kehitysvammaisten ja heidän vanhempiensa tilanteita, rajaa kunnan ja yksityisen välillä ei jäädä tuijottamaan. Esimerkiksi kun Asiakaslähtöisyys on Poutapilvessä keskeinen arvo. Pääosassa on asukkaan elämä, Sirpa Koistinen toteaa. Kuten monet Poutapilven asukkaat omaisineen, Keeti Rautiokin (vas.) on hänelle tuttu jo palvelukotia edeltäneeltä ajalta. Poutapilveen tulee tilapäispaikalle erityisen paljon tukea tarvitseva henkilö, toimintakeskuksesta lähtee avustaja mukaan, vaikka tämä onkin kunnan virkamies. Poutapilvi säästää näin ylimääräisestä työntekijästä aiheutuvat kustannukset. Myös päivätoiminnassa tehdään yhteistyötä. Poutapilvellä on omaa päivätoimintaa, mutta muutama asukas käy myös kaupungin päivätoiminnassa. Vastaavasti toimintakeskuksen asiakas voi tarvittaessa tulla Poutapilven päivätoimintaan. Raha-asiat eivät ole nousseet kynnyskysymyksiksi. Olemme menneet Poutapilven kanssa kustannukset läpi asiakas asiakkaalta, ja aina on päästy yhteisymmärrykseen. Arvostamme Poutapilven asiakaslähtöisyyttä. Pääosassa on asukkaan elämä. Asukkaat eivät ole potilaita, joita hoidetaan, vaan kuntalaisia, jotka tekevät asioita itse, Sirpa Koistinen kuvailee. Hän pitää Poutapilven palvelukotia tärkeänä asumisyksikkönä. skon, että yhteistyö jatkuu, olemme aina päässeet osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin. Yhdessähän meidän täytyy palveluja kehittää. Vastaava palvelukotiohjaaja Riikka Ravantti on työskennellyt Imatran Poutapilven palvelukodissa alusta asti, yksitoista vuotta. Hän aloitti päivätoiminnan ohjaajana. usi kiehtoo ja haasteita pitää olla, hän perustelee tuolloista vaihtoa kaupungin palveluksesta Poutapilveen. Työ on vastannut odotuksia. Työ on muuttunut pikku hiljaa ammattinimikettä myöten, ja itsensä kehittämiseen on ollut mahdollisuuksia esimerkiksi lisäkoulutuksen ja kollegojen tapaamisten avulla. Viime vuoden alusta toimenkuva monipuolistui jälleen, kun Riikka Ravantti alkoi tarvittaessa työskennellä johtajan sijaisena. Johtajan sijaisuus menee mukavasti, koska työkaverit tukevat siinä. Tavallisesti yli puolet työstä on asukkaiden avustamista heidän päivittäisissä toimissaan. Lisäksi Riikka vetää päivätoimintaryhmiä. Teemme työtä asukkaiden kotona, ja tehtävämme on heidän toiveidensa ja heille mieluisan elämän tukemista ja auttamista. Ja siitä huolehtimista, että päätökset pienissäkin asioissa olisivat heidän omiaan. Riikka Ravantti pitää suuresti työkavereistaan ja asukkaista. Työpaikan asiat eivät kuitenkaan seuraa kotiin. Työ on työ, koti on koti. Kolmen lapsen kanssa omakotitalossa riittää vilskettä ja vipinää. Mutta työmatkoista voisi maksaa palkkaa, kävellessä tulee paljon työhön liittyviä ideoita, hän hymyilee.

11 18 Vuosikirja KVPS Tukena Oy Vuosikirja KVPS Tukena Oy 19 Johtaja Minna Hyvärinen: Arvojen pitää välittyä jo kosketuksesta TLA PRANEN, TEKSTIT JANNE ROTSALAINEN, VALOKVAT Ajatukset ja energia pitää suunnata siihen, miten halutaan asioiden olevan, KVPS Tukena Oy:n Lamminrannan asumispalvelujen johtaja Minna Hyvärinen kommentoi kahvihuoneen seinälle liimattuja lappuja. Työntekijät ovat kirjoittaneet niihin, miten he haluavat Tukenan arvojen näkyvän käytännössä. Tärkeimpiä arvoja ovat asukkaiden osallisuus ja itsemääräämisoikeus sekä läheisten asiantuntemuksen arvostaminen ja hyödyntäminen. Asukkaat muuttivat koteihinsa Lamminrantaan tammikuussa 2010, Minna Hyvärinen aloitti työnsä lokakuussa Työhön kuului muun muassa työntekijöiden rekrytointi asumispalveluihin. Edellytimme hakijoilta sen ymmärtämistä, että olemme omaisjärjestötaustainen toimija ja asukkaiden läheiset ovat yhteistyökumppaneitamme. Ja että meillä tavoitteena on asukkaiden täysi kansalaisuus, Minna Hyvärinen kertoo. Tämä on asukkaiden koti, jossa asumisen työntekijät mahdollistavat ja jossa läheisten merkitys on suuri. He ovat tärkeä osa asukkaiden sosiaalista elämää. Läheisiltä saamme konkreettista ja hiljaista tietoa asukkaista. Tiedon arvo on suuri, koska se on sellaista tietoa, jota ammattilaisilla ei voi olla. Asukkaat ovat aikuisia, jotka tarvitsevat paljon erityistä tukea ja apua, ja työntekijät huolehtivat myös hoitorutiineista. Rutiinien pelkkä suorittaminen ei riitä, vaikka sen tekisi kuinka oikein. On tärkeää, miten työntekijä koskettaa asukasta ja juttelee hänelle sekä muutenkin huomioi häntä koko ajan, Minna Hyvärinen kertoo. Arkisen toiminnan määräävät asukkaiden tarpeet. Asukkaiden osallisuuden ja itsemääräämisen tulee näkyä jokapäiväisessä elämässä. Se on muiden ihmisten joukossa toimimista ja samojen palvelujen, kuten ravintoloiden ja kauppojen, käyttämistä. Jos asukas tarvitsee lääkäriä, oma työntekijä menee hänen kanssaan terveyskeskukseen, eikä niin, että lääkäri kutsuttaisiin Lamminrantaan saati, että lääkäri tulisi erityisenä lääkäripäivänä käymään läpi kaikki asukkaat. Kampaajalle asukas menee halutessaan vaikka imulaitteen kanssa, Minna kuvailee. Itsemääräämiseen kuuluu sekin, että jos asukas ei halua lähteä kodistaan, palvelu voidaan järjestää hänelle kotiin. Lamminrannan asukkaat asuvat kolmessa kotiryhmässä siten, että kussakin ryhmässä on viisi kotia ja yhtei- Siskokset Eeva Pomell ja Riitta- Liisa Hacklin muistelevat paljon yhteistä lapsuuttaan. nen tupakeittiö. Asukasryhmien muodostaminen oli moniosainen palapeli. Osa asukkaista osasi ilmaista, kenen kanssa haluaa samaan ryhmään. Joidenkin tiedettiin olevan ystäviä läheisten tai aikaisemman asuinpaikan työntekijöiden kertoman perusteella. Läheiset kertoivat tulevien asukkaiden mieltymyksistä ja toiveista. Joku halusi esimerkiksi katsella ikkunastaan liikenteen vilinää, kun taas toinen arvosti enemmän rauhallista pihanäkymää. Kotiryhmien kokoamisessa Minna Hyvärinen otti huomioon myös sen, ettei kenenkään tarvitse olla ryhmänsä ainoa missään ratkaisevassa asiassa: ei ainoa sukupuolensa tai ikäluokkansa edustaja, ei ainoa aktiivinen tai tarkkailija eikä ainoa kotiin jäävä muiden lähtiessä työ- tai päivätoimintaan tai kouluun. Minna Hyvärisen mukaan elämä Lamminrannassa on asettunut uomiinsa hyvin, ja läheisten palaute on ollut enimmäkseen myönteistä. Hekin näyttävät viihtyvän: Minna kertoo olevan hyvin tavallista, että tupakeittiöiden sohvilla istuu myös läheisiä katselemassa telkkaria. Lamminrannassa keskustellaan paljon siitä, mitä läheisten arvostaminen ja muut palveluita ohjaavat arvot tarkoittavat käytännössä, johtaja Minna Hyvärinen (vas.) kertoo. Muutto toi läheiset aiempaa lähemmäksi Punainen on Riitta-Liisa Hacklinin lempiväri, ja niinpä hänen kotinsa verhot ovat punaiset. Ne reunustavat ikkunaa, josta hän katselee ihmisiä, autoja ja koiria. Ennen hän asui ahtaassa huoneessa, jossa oli kapea sänky ja kaappi. Pieni ikkuna antoi takapihalle, jolla ei tapahtunut mitään, Riitta-Liisa Hacklinin sisko Eeva Pomell kertoo. Ennen tarkoittaa niitä neljääkymmentä vuotta, jotka Riitta-Liisa asui Ronnin keskuslaitoksessa, kunnes muutti Lamminrantaan. Siskokset vaikuttavat häkeltyneiltä elämänlaadun paranemisesta. Riitta-Liisan depressiovaiheet ovat harventuneet. Eeva on onnellinen ja kiitollinen. Tämä on niin rakas tämä sisko, hän liikuttuu. Ronniin oli kahdensadan kilometrin matka, ja kävimme katsomassa Riitta-Liisaa viisi tai kuusi kertaa vuodessa, Eeva kertoo. Nyt asun puolen kilometrin päässä ja käyn Riitta-Liisan luona kolme kertaa viikossa. Myös mieheni ja lapseni käyvät hänen luonaan. Eeva tietää nyt enemmän Riitta-Liisasta kuin Ronnin aikoina. Työntekijöiden kanssa voi keskustella häntä koskevista asioista. Läheisiä arvostetaan. On oltu kiinnostuneita siitä, mitä tiedän Riitta- Liisasta, ja esittämiini toiveisiin on reagoitu. Riitta-Liisa käy mielellään kaupungilla ja ostoksilla oman työntekijän, Päivi Nyrösen, kanssa. Lähikaupasta he ostavat jäätelöä ja vissyä, Eeva kertoo. Riitta-Liisa tervehtii kaupassa muita asiakkaita: Päivää, minä olen Riitta-Liisa Hacklin ceellä ja koolla! Riitta-Liisa ujostelee haastattelua, mutta Eevan tuella hän kertoo tykkäävänsä omassa kodissa suvun lähellä asumisesta. Hän pitää naapureista. Hän ei ole enää yksinäinen. Rauhassakin saa olla, jos haluaa.

12 20 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja KVPS Tukena Oy 21 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena Oy Pinninkatu 51, Tampere puh faksi etunimi.sukunimi@kvps.fi Toiminnanjohtaja Markku Virkamäki puh Kiinteistötoimen päällikkö Arto Mäkinen puh Hallintopäällikkö Mika Kankainen puh Tiedottaja Elina Leinonen puh Tilapäishoito Ts. tilapäishoidon johtaja Ryhmälomitus Markku Vellas puh Perhelomitus / Ryhmälomat / Teema- ja harrastekurssit Anu Rintamäki puh Perhelomituksen varaukset Minna Salonen puh Lyhytaikainen perhehoito Kirsi Toiminen puh Pitkäaikainen perhehoito Jaana Väliaho puh Kehittämistoiminta Kehittämispäällikkö Kirsi Konola puh Muuttovalmennus Katja Marjamäki puh Henkilökohtainen avustajatoiminta Kati Haavisto puh Tukiasuminen Tuomas Laine puh Asumisen yksilölliset tukimallit Sanna Kekki puh Tiedän mitä tahdon - henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen Taideopetus Aarne Rajalahti puh Tasokasta koulutusta ja kehittyvää asumista Päivätoiminnan kehittäminen Petra Tiihonen puh Ikäperhetoiminta Marjo Myllykoski puh Asumisen ja elämisen turvallisuus Intti tutuksi -leirit Petteri Kukkaniemi puh Puhevammaisten tulkkipalvelu Minna Salonen puh Hallitus Kari T Korhonen (pj.) puh kari.t.korhonen@kvps.fi Susanna Lohiniemi (vpj.) puh susanna.lohiniemi@kvtl.fi Jaakko Bashmakov puh jaakko.bashmakov@omapolku.fi Risto Kortelainen puh risto.kortelainen@jkl.fi Sirkku Lappalainen-Ruppa puh Miina Weckroth puh miina.weckroth@jaatinen.info Pinninkatu 51, Tampere puh faksi etunimi.sukunimi@tukena.fi Toimitusjohtaja Päivi Kari puh Palvelujohtaja Jere Metsähonkala puh Asumispalveluyksiköt Menninkäisen palvelukoti Menninkäisentie 1, Lehmo Juhani Hirvonen puh Päivänsäteen palvelukoti Palstatie 8, Jyväskylä Marko Ahlström puh Raision Neliapilan palvelukoti Hietatie 1, Raisio Päivi Karlström puh Kemin Pohjantähden palvelukoti Lehtokatu 39, Kemi Liisa Puskala puh Kurikan Hirvinummen palvelukoti Muurimäentie 4, Kurikka Marjut Mäki-Torkko puh Imatran Poutapilven palvelukoti Paajalankatu 16, Imatra Mervi Shemeikka puh Pyhäjärven Kaislarannan palvelukoti Tikkalantie 15, Pyhäsalmi Taimi Piippo puh Hyvinkään Lounatuulen palvelukoti Takamartintie 1, Hyvinkää Maija Suomus puh Kajaanin Kesäheinän palvelukoti itontie 6, Kajaani Raija Hyvönen puh Harjavallan Hopeanuolen palvelukoti Palvelukatu 9, Harjavalta Elina Kallio puh Härmänmaan palvelukoti Pikkutulppaani Hanneksentie 3 A, Kauhava Sirpa Lammi puh Kuhmon Kultakuusen palvelukoti Kirkkotie 3, Kuhmo Sari Eronen puh Lapuan Aarlanmarkin asumispalvelut Kauppakatu 17, Lapua Tanja Huhtanen puh Forssan Lamminrannan asumispalvelut Kujalankatu 1, Forssa Minna Hyvärinen puh Tilapäishoitokodit Tilapäishoitokoti Tulppaanikoti Kurjentaival 35, Tampere Anni Raunio puh Tilapäishoitokoti Citytulppaani Ränkitie 5, Helsinki Sirpa Vartiainen puh Päivätoimintayksiköt Päivätoimintayksikkö Sinikello Kalevantie 7 C, Tampere Samu Salo puh Hallitus Markku Virkamäki (pj.) puh markku.virkamaki@kvps.fi Maija Kangaslahti-Leppä (vpj.) puh maija.kangaslahti@kvps.fi Päivi Kaltio puh kaltio@kvtukitampere.fi Juhani Lankinen puh juhani.lankinen@tukena.fi Jyrki Pinomaa puh. (09) jyrki.pinomaa@ikainst.fi

13 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja sekä asuntojen rakennuttaja ja hankkija. Tavoitteenamme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja luoda laadukkaita palvelumalleja erityisiä tarpeita omaavien ihmisten ja heidän läheistensä tueksi. KVPS Tukena Oy on kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille suunnattujen palveluiden tuottaja. Tuotamme ja kehitämme laadukkaita asumis-, päivätoiminta-, tilapäis- ja tukiasumisen palveluita sekä henkilökohtaista apua alueellisen ja paikallisen kiinnostuksen mukaan koko maan kattavasti. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELSÄÄTIÖ Pinninkatu Tampere puh (vaihde)