Itsearviointi- ja kehityskyselyn laadullisen osion toteutus. Itsearviointi- ja kehityskyselyn laadullisen osion kysymykset olivat seuraavat:

Transkriptio

1 Draaman ja soveltavan teatterin menetelmien luonne havaintoja Kansalaisnavigointia metropolissa - hankkeen itsearviointi- ja kehitys- kyselyn laadullisesta osiosta Rami Ratvio, Geotieteiden ja maantieteen laitos rami.ratvio@helsinki.fi Itsearviointi- ja kehityskyselyn laadullisen osion toteutus Kansalaisnavigointia metropolissa -hankkeen kehittämiseksi ja toimintatapojen arvioimiseksi tehtiin huhtikuussa 2011 kysely, joka koostui kahdesta osiosta. Hankkeen etenemistä, haasteita ja vahvuuksia selvitettiin strukturoidulla verkkokyselylomakkeella seitsemältätoista hankkeessa työskentelevältä ja ohjausryhmän jäseneltä. Tämän lisäksi 55:lle hankkeen työpajaan osallistuneelle tai sitä suunnitelleelle henkilölle lähetettiin sähköpostitse neljä muodoltaan avointa kysymystä. Kysymyksillä selvitettiin draaman ja soveltavan teatterin menetelmien hyötyjä, mahdollisuuksia ja haasteita vastaajien kohdeyhteisöissä. Lisäksi kysyttiin vastaajien näkemystä siitä, minkälaista tietoa menetelmät tuottavat, sekä ideoita ja toiveita menetelmien käytöstä. Menetelmien käyttö on haastatteluun vastanneiden organisaatioissa uutta. Vastaukset kuvaavatkin ennen kaikkea menetelmien mahdollisuuksia ja niihin kohdistuvia toiveita sekä odotuksia. Henkilöt vastasivat avoimiin kysymyksiin omalla nimellään, joten kysely muistutti asiantuntijahaastattelua. Itsearviointi- ja kehityskyselyn laadullisen osion kysymykset olivat seuraavat: - Mikä mielestäsi on draaman tai soveltavan teatterin menetelmien hyöty ja mahdollisuus kohdeyhteisöissänne? - Mikä haastaa draaman ja soveltavan teatterin käyttämistä kohdeyhteisöissänne? - Millaista tietoa draaman ja soveltavan teatterin menetelmin mielestänne saa? - Onko teillä joitakin oivalluksia tai toiveita ko. menetelmien käytöstä toimialallanne tai edelleen jossakin aivan uudessa yhteydessä? Laadulliseen osioon vastasi 14 ihmistä, eli noin neljännes tavoitelluista henkilöistä. Vastaajat edustavat sekä julkista, yksityistä että kolmatta sektoria usealta eri toimialalta (Taulukko 1). Heidän toimialansa liittyvät alueiden kehittämiseen, sosiaalityöhön, kulttuurityöhön sekä tutkimukseen tai koulutukseen, mutta joukossa on myös muita toimijoita. Alueellisesti vastaajien organisaatiot ovat Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta. Vastauksia on analysoitu aineistolähtöisesti teemoittelemalla. Kuvaan seuraavaksi keskeisiä vastauksista esiin nousseita teemoja.

2 Taulukko 1. Laadullisen osion vastaajat toimialoittain. - Julkiset toimijat: kaupunki (sosiaali- ja kulttuuripalvelut, kaupunkisuunnittelu, koulu) - Julkiset toimijat: yliopistot ja korkeakoulut - Yksityiset toimijat: yritykset (tutkimus- ja konsultointi, vähittäiskauppa) - Kolmas sektori: yhdistykset ja säätiöt (asukas- ja muut yhdistykset, kasvatus ja koulutus) 5 kpl 2 kpl 2 kpl 5 kpl Draaman ja soveltavan teatterin menetelmien hyöty ja mahdollisuudet kohdeyhteisössä Menetelmien käytöllä nähdään olevan positiivisia vaikutuksia. Vastauksissa korostuvat mahdollisuudet, joita menetelmien käyttöönotto voisi luoda. Vastaajien arvioissa vaihtelevat sekä aluetaso ja konteksti, että yksilön rooli ja osallisuuden taso. Menetelmien vaikutuksia kuvataan usealla eri aluetasolla, yksilöstä yhteisöön ja kaupunginosasta koko yhteiskuntaan. Asukasta, asiakasta tai kansalaista tarkastellaan vastauksissa useasta eri näkökulmasta: esimerkiksi tiedonlähteenä, aktiivisena asukasyhteisön toimijana ja asiantuntijana. Yksilön rooli vaihtelee arvioissa myös sen mukaan, mikä on vastaajien organisaation kohdeyhteisö ja kohdeyhteisön resurssit toimia. Vastauksissa nousevat esiin seuraavat teemat menetelmien hyödyistä ja mahdollisuuksista. 1. Lisäävät asukkaiden osallisuutta: mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja asuin- ja elinympäristönsä kehittämiseen ja päätöksentekoon. Vastaajat näkevät draaman ja soveltavan teatterin menetelmien lisäävän asukkaiden osallisuutta kahdesta eri näkökulmasta. a) Syventävät ja lisäävät asukkaiden, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta Menetelmän mahdollisuus nähdään erilaisten ristiriitaistenkin näkökulmien tunnistajana, välittäjänä ja sovittelijana. Draama haastaa osallistujat myös perustelemaan omat mielipiteensä, mikä avaa eri osapuolten näkökantoja ja lisää ymmärrystä. Draaman ja soveltavan teatterin pohjalta voi kehittyä uusia muotoja -- malli syvempään vuorovaikutukseen kaupunginosien kehittämisessä. - Vastaaja, julkinen sektori, tutkimus b) Voimaannuttavat yksilöä aktiiviseksi toimijaksi

3 Menetelmien nähdään opettavan, tutustuttavan, rohkaisevan, reipastavan ja innostavan ihmisiä aktiivisiksi toimijoiksi omassa yhteisössään ja yhteiskunnassa. Menetelmien avulla osallistujat oppivat, miten ja millaisten roolien kautta yksilö voi vaikuttaa asuinalueensa tai elinympäristönsä kehitykseen. Yksilöllä on myös mahdollisuus ottaa toisenlainen rooli kuin yleensä. Menetelmien vahvuutena on omakohtaisuus se, että on mietittävä omaa suhdetta maailmaan. Draaman ja soveltavan teatterin harjoitukset voivat tutustuttaa ihmisiä yli ikäluokka- ja toimialarajojen ja löytää ihmisissä piileviä voimavaroja. Kohderyhmänä ikääntyvät somalimiehet: Antaa miehille mahdollisuuden osallistua siten, että heidän omat resurssit ja osaamiset tulevat esiin. Luku- ja kirjoitustaidolla tai suomen kielen osaamisasteella ei ole merkitystä. Miehet pääsevät näyttämään omia taitojaan ja omaa persoonallisuuttaan. Rohkaisee heitä toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa, antaa heille uusia elämyksiä, ihmissuhteita, kontakteja suomalaiseen todellisuuteen. Vastaaja, kolmas sektori, järjestö, sosiaalityö 2. Lisäävät yhteisöllisyyttä alueella tai organisaatiossa Menetelmät voivat tuottaa yhteisöllisyyden kokemuksia, millä on useita positiivisia vaikutuksia. Menetelmät voivat herättää ihmiset huomioimaan ympäristöään ja arvostamaan omaa yhteisöään. Tuloksena voi olla asukkaiden juurtuminen ja parempi sitoutuminen omaan asuinalueeseensa ja sen kehittämiseen. Lisäksi menetelmät voivat parantaa yhteishenkeä ja opettavat ryhmässä toimimista. Olisi tärkeää, että asukkailla olisi paikka saada ilmaista ja perustella näkemyksiään ja saada niistä myös (positiivista) palautetta. Draamamenetelmät voivat tuottaa myös sellaisia osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia, joita muilla konstein on vaikea saavuttaa. Positiivinen yhteisöllisyys on kuitenkin voima, jolle kaupunginosan hyvä henki paljolti rakentuu. Vastaaja, kolmas sektori, asukasyhdistys 3. Tuottavat moniarvoisempaa ja moniäänisempää tietoa Menetelmien avulla voidaan kerätä moniarvoisempaa ja -äänisempää tietoa asukkailta ja kansalaisilta, joiden mielipide jää yleensä kuulematta. Tällaisina ryhminä mainitaan esimerkiksi lapset, nuoret ja maahanmuuttajat. Kaikki eivät saa perinteisissä kokouksissakaan sanaansa sanottua. Lisäksi menetelmillä voidaan tunnistaa mahdollisuuksia, heikkoja signaaleja, jotka muutoin jäisivät havaitsematta. Tavanomainen asukasilta tuottaa usein äänekkäiden kellokkaiden mielipiteitä, jotka saattavat toisinaan olla hyvinkin triviaaleja alueen kehittämisen kannalta (ja muut kuulijat turhautuvat). Vastaaja, kolmas sektori, asukasyhdistys 4. Virkistävät ja rentouttavat Draaman ja soveltavan teatterin menetelmiä voidaan käyttää myös rentouttavana tai virkistävänä harjoituksena esimerkiksi asukastilaisuuden alussa. Draaman tekeminen myös rentouttaa ja virkistää näin yhteisöllisessä käytössä. Työyhteisön yhteistyön paraneminen ja työntekijöiden tutustuminen toisiinsa. Työyhteisön virkistyspäivä. Vastaaja, julkinen sektori, sosiaali- ja kulttuurityö

4 Draaman ja soveltavan teatterin menetelmien käytön haasteet kohde- yhteisössä Vastaajat näkevät draaman ja soveltavan teatterin menetelmien käytöllä haasteita useissa eri vaiheissa, osallistujien löytämisestä tulosten hyödyntämiseen. 1. Osallistujien löytäminen ja motivoiminen Menetelmien haasteena nähdään yhtäältä kiinnostuneiden kansalaisten löytäminen. Ongelmana ovat mielenkiinnon herättäminen ja ihmisten saaminen paikalle. Kuinka saada mukaan syrjäytyneet sekä ihmiset, jotka eivät yleensä osallistu mihinkään? Kuinka saada paikalle ihmiset, joilla on epäilevä ennakkoasenne? Menetelmien käyttöönottoa tai niihin osallistumista kohtaan voidaan kokea ennakkoluuloja, pelkoja ja tottumattomuutta. Soveltavan teatterin on vastaajan mukaan aktiivisesti mentävä ryhmien luo, etsimään asukkaille tai kansalaisille tärkeä sisältö. Positiiviset kokemukset menetelmien käytöstä ovat hälventäneet myös ennakkoluuloja. Epäilevä ennakkoasenne draamaan voi vaikeuttaa mukaan tulemista, varsinkin jos potentiaaliset osallistujat ovat entuudestaan vieraita toisilleen. Näin meillä usein onkin asian laita. Vastaaja, kolmas sektori, kasvatus ja koulutus Oletin, että kaikkia ei saa mukaan, erityisesti oletin senioreiden ja nuorten vastustavan menetelmiä. Mutta toisin kävi. Vastaaja, julkinen sektori, kaupunki 2. Menetelmät vaativat järjestäjältä kykyjä ja resursseja Draaman ja soveltavan teatterin menetelmien käytön järjestävältä organisaatiolta vaatimat kyvyt ja resurssit nähdään yhtenä haasteena. Menetelmien käyttö vaatii vastaajien mukaan aikaa, rohkeutta ja ammattitaitoisia tekijöitä. Isot ryhmäkoot vaativat useita ohjaajia. Ongelmana on ammattimaisten vetäjien löytäminen. Organisaatio voi myös vaatia ammattilaisia, joilla on sekä tutkimuksellista, että teatteri-ilmaisun osaamista. Tähän ratkaisuna mainitaan kevyemmät, vähemmän dramaturgista ammattitaitoa vaativat työtavat. Pitkäkestoisiin draamatyöpajoihin sitoutuminen on vaikeaa ihmisten kiireen vuoksi. Menetelmien käyttöönottoon vaikuttaa myös pystyvyysuskomus: yksilöiden tai yhteisön omat uskomukset muutoksen luonteesta ja sen hallinnasta. Yhteisössä tarvitaan rohkeutta ja heittäytymiskykyä. Organisaation omien resurssien lisäksi suunnittelussa tarvitaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, jotta tulokset ovat hyviä. Menetelmä vaatisi toimiakseen ammattilaisen tai sitten jonkun yhdistystoimijan kouluttautumisen, mikä voi olla vapaaehtoistyössä erittäin haastavaa. Olisi hienoa, jos esim. kaupungin vuorovaikutussuunnittelijoilla olisi tällaista osaamista, tai heillä olisi mahdollisuus käyttää alan osaajia työssään. Vastaaja, kolmas sektori, asukasyhdistys

5 3. Menetelmät vaativat osallistujilta kykyjä ja resursseja Myös osallistujien rajalliset kyvyt ja resurssit asettavat haasteita draaman ja soveltavan teatterin menetelmien käytölle. Kohderyhmän fyysiset ja taidolliset rajoitteet, kuten terveydentila, ikä ja kielitaito voivat rajoittaa osallistumista. Myös kulttuuriset erot ja uskontoihin liittyvät tavat tuovat haasteita työpajojen toteutukselle. Voi olla myös haastavaa saada eri-ikäiset osallistujat, lapset ja aikuiset toimimaan yhdessä. Nuoremmilla osallistujilla voi olla vaativaa keskittyä ja suunnata huomio tehtävään. Lisäksi ihmisillä on erilaisia tapoja osallistua: kaikki eivät halua olla esillä, osa haluaa olla passiivisia. Em. seikka, että useimmat vain tulevat ja lähtevät kiireellä pois. Ryhmiä on päivittäin useita ja eläkeläisten päivät ovat kiireisiä. Miten tavoitetaan ne, jotka olisivat kiinnostuneita tulemaan mukaan. Tällä hetkellä on myös niitä, jotka eivät enää lakkauttamisen johdosta ole motivoituneita sitoutumaan yms. Vastaaja, julkinen sektori, sosiaali- ja kulttuurityö Monet asiakkaistamme, joiden kanssa toimintakeskuksessa työskennellään ja on työskennelty ovat osattomia, syrjässä monesta olevia ihmisiä, mielenterveyskuntoutujia, pitkäaikaistyöttömiä ja ikäihmisiä. Heille teatterin tekeminen on uutta ja uskomatonta ( minä näyttelen, teen teatteria). Mitä tähän sanoisi, no vaikka seuraavaa, saada ihmiset uskomaan, että voi heittäytyä draaman pyörteisiin eli rohkaista ihmisiä mukaan. Vastaaja, julkinen sektori, sosiaali- ja kulttuurityö. 4. Menetelmien pysyvässä hyödyntämisessä on haasteita Draaman ja soveltavan teatterin menetelmien haasteena on niiden tuottaman tiedon monitulkintaisuus. Lisäksi kysymyksenä on, kuinka juurruttaa yhteisöön hyvät käytännöt. Seuraava haaste on kuinka edetä onnistuneen alun jälkeen -- kuinka juurruttaa onnistumisia, hyviä käytäntöjä? Vastaaja, julkinen sektori, tutkimus Draaman ja soveltavan teatterin menetelmien tuottaman tiedon luonne Vastaajat näkevät draaman ja soveltavan teatterin menetelmien tuottamalla tiedolla useita erityispiirteitä. Yhden vastaajista kokemuksen mukaan menetelmien tuottama tieto ole ollut aikaisemmissa draamatyöpajoissa kovinkaan keskeisessä osassa. Tältä osin projekti poikkeaa hänen aikaisemmista kokemuksistaan. 1. Jaettua tietoa Draaman ja soveltavan teatterin menetelmillä voidaan ryhmähaastattelun tavoin tuoda esille ryhmässä vallitsevia tapoja, asenteita ja merkityksiä. Ne voivat tuottaa jaettua tietoa, suuremman joukon mielipiteitä. Menetelmien tuottamat yhteisöllisyyden kokemukset voivat myös kasvattaa osallistujia yhteisön jäseniksi. Olennaista on paikallisten asukkaiden kokemuksellisen tiedon tekeminen läpinäkyväksi. Jos asukkailta vain kysytään mielipiteitä, niin saadaan kirjava joukko vastauksia, mutta draaman ja soveltavan teatterin keinoin (ryhmähaastatteluissa voi olla sama tavoite) on mahdollista päästä pidemmälle. Vastaaja, julkinen sektori, tutkimus.

6 2. Kokemuksellista tietoa Menetelmien tuottama tieto voi olla myös kokemuksellista: vastaajien aitoja, sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia, tuntemuksia ja toiveita. Draaman keinoin voidaan purkaa herkkiä ja vaikeita asioita sekä löytää epäkohtia ja huolenaiheita jos niitä uskalletaan kysyä. Paikallisten asukkaiden kokemuksellista tietoa voidaan saattaa näkyväksi ja löytää näkymättömiä ja ehkä piiloteltujakin tietoja. Nämä voivat olla heikkoja signaaleita tulevasta kehityksestä. Menetelmien avulla voidaan kerätä myös syvempää, kehollista tietoa sekä poistaa turhia ennakkoluuloja ja pelkoja. 3. Moniarvoista, moniäänistä ja tasa-arvoisempaa tietoa Kommunikointi harjoituksissa on monipuolista: puheenvuoroja, kirjoittamista, pantomiimia, yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Tämä voi nostaa ihmisten äänet tasapuolisemmin esiin. Asiantuntijan ja asukkaan roolit sekoittuvat, päättäjä voi kommentoida asukkaana. Työtapa, jossa asiantuntijat ja päättäjät eivät istu muusta yleisöstä erillään tuottaa monipuolista tietoa: myös päättäjä on asukas, joten hän voi draamatyöpajassa toimia myös tässä roolissa. Kynnys kommentoida ja kertoa mielipiteitä on näissä menetelmissä niin matala kuin voi olla - tietoa ja näkemyksiä tulee varmasti paljon, koska puheenvuoroihin perustuvan kommunikoinnin lisäksi voi kommunikoida muillakin tavoilla: kirjoittamalla, pantomiimina, yksilönä, ryhmän jäsenenä etc. Työtapa on varmasti tasa-arvoinen kaikille Vastaaja, kolmas sektori, kasvatus ja koulutus. 4. Parempaa ymmärrystä osallistujista ja heidän taustoistaan sekä asukkaille että asiantuntijoille. Saatu tieto voi kertoa yksilöiden sekä asukkaiden että asiantuntijoiden uskomuksista muutoksen luonteesta ja yksilöiden mahdollisuuksista muutoksessa. Draaman kautta saatu tieto voi olla hyvin perusteltua ja siten lisätä ymmärrystä ilmiöstä. Tieto voi olla organisaation toiminnan kannalta hyvin käytännöllistä, esimerkiksi kertoa minkälaista toimintaa asiakkaat haluavat tai voivat itse järjestää, tai miten aiheesta kannattaa tiedottaa. Esitys muistoista, [ ] antoi hyvän kuvan esim. siitä miten asiakkaat ovat aikoinaan tänne tulleet ja mitä talon toiminta on heille antanut oli mielenkiintoista kuultavaa ja antoi myös tietoa siitä miten kannattaa tiedottaa ja millaiset asiat ihmisiä yhdistävät. Vastaaja, julkinen sektori, sosiaali- ja kulttuurityö Kaksi vastaajaa koki kysymyksen epäselvänä. Osa vastaajista kertoi kaipaavansa myös tietoa menetelmien käytöstä yleisesti esimerkiksi lisätietoja ja käytännön ohjeita metodeista verkkoon.

7 Toiveet ja oivallukset draaman ja soveltavan teatterin menetelmien käytöstä Draaman ja soveltavan teatterin menetelmillä nähtiin useita uusia ja erityisiä käyttömahdollisuuksia. 1. Erityisryhmien tiedon ja tarpeiden esiin nostajana Draaman ja soveltavan teatterin menetelmiä voidaan vastaajien mukaan käyttää myös erilaisten erityisryhmien, kuten lasten, vanhusten ja maahanmuuttajien kanssa, joiden ääni ei tule muuten kuuluviin. Menetelmät voivat soveltua esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin, vanhankoteihin tai kaupunginosiin, joissa on maahanmuuttajakeskittymiä. Ydin voidaan nähdä olevan ihmisten esille nostamisessa. Erilaiset erityisryhmät kannattaa pitää mielessä. Hyvin toimeentuleva keskiluokka osaa muutenkin hoitaa asiansa ja etunsa. He osaavat käyttää nykyisiä, tavanomaisempia vuorovaikutuksen keinoja ja välineitä. Toinen mieleen tuleva asia on yhteisöllisyys. Draama ja soveltava teatteri voi soveltua tuomaan esiin mikä voisi yhdistää erilaisia porukoita. Ylipäätään olisi tärkeää, että ymmärtäisimme toisiamme, vaikka emme olisi aina samaa mieltä. Vastaaja, julkinen sektori, tutkimus. 2. Yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnan herättäjänä Draama ja soveltava teatteri voisi tukea yhteisöllisyyttä tuomalla yhteen erilaisia ryhmiä ja lisäämällä ryhmien välistä ymmärrystä. Draama voi opettaa ihmisiä toimimaan yhdessä ja arvostamaan eri ihmisten erilaista muutosprosessissa tarvittavaa osaamista. Menetelmien kautta voidaan antaa ihmisille herätteitä työstämään aiheita myös muilla keinoin, esimerkiksi internetissä. Menetelmät voivat lisätä ihmisten sitoutumista alueeseensa, ja vähentää tätä kautta roskaamista, ilkivaltaa ja turvattomuuden tunnetta. Mitä paremmin asukas tai alueella muuten liikkuva havaitsee ympäristönsä, sitä paremmin viihtyvyys alueella kohenee. Henkilössä itsessään tapahtuneet pienetkin oivallukset ja sitoutumiset alueeseen voivat vähentää mm. roskaamista, ilkivaltaa ja turvattomuuden tunnetta, samalla suhtautuminen kanssaihmisiin muuttuu positiivisemmaksi. Vastaaja, kolmas sektori, asukasyhdistys 3. Menetelmien kehittäminen ja käytön levittäminen organisaatioissa Draaman ja soveltavan teatterin menetelmillä nähdään useita uusia käyttömahdollisuuksia eri organisaatioissa. Menetelmien käyttöä voisi levittää kouluttamalla uusia vetäjiä ja perustamalla osaajapankkeja. Esimerkiksi Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto Helka tai kaupunkisuunnitteluvirasto voisivat vastaajan ehdotuksen mukaan välittää vetäjiä eri kaupunginosiin ja organisoida kursseja, joissa uusia vetäjiä koulutetaan. Yhdistämällä draamaa, roolipeliä ja simulointipeliä asuinalueita voitaisiin mahdollisesti kehittää asukaslähtöisesti. Menetelmiä voisi käyttää myös selkeyttämään työn sisältöjä organisaatiossa. Menetelmiä voisi sisällyttää sosiaalialan koulutukseen. Sosiaalityössä niitä voisi soveltaa kansalaistaitojen kehittämisessä ja keräämään tietoa alueella olevista voimavaroista. Aiheeseen liittyen on tehty väitöskirja: Satu Ranta-Tyrkkö: At the Intersection of Theatre and Social Work in Orissa, India: Natya Chetana and Its

8 Theatre (Teatterin ja sosiaalityön leikkauspisteessä Intian Orissassa - Natya Chetana). Lisäksi draaman ja soveltavan teatterin menetelmiä voisi kehittää tutkimusmenetelmänä. 4. Menetelmien tuominen uusiin paikkoihin ja tilanteisiin Draaman ja soveltavan teatterin menetelmät voisivat soveltua asukastilaisuuksiin, esimerkiksi lähiön uudistamisessa. Menetelmiä voisi tuoda sinne missä ihmiset ovat, kauppakeskuksiin, toreille kansan pariin ja myös työpaikoille, kehittämään työpaikkaa ja parantamaan sen ilmapiiriä.