Kevät 2011 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevät 2011 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013"

Transkriptio

1 Kevät 2011 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA OHJELMA

2 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI Helsinki Puh Kerstin Degerman Puh Inkeri Lundgren Fax Sähköposti: Media -lehti Julkaisija: Media Desk Finland Kanavakatu 12, Helsinki Päätoimittaja: Kerstin Degerman Lehden toimitus: Inkeri Lundgren Taitto: Praxis Oy Painopaikka: Pre Media Helsinki Osoitteenmuutokset: SISÄLLYSLUETTELO Kerstin Degerman: Pääkirjoitus: Media-ohjelma täyttää tänä vuonna 20 vuotta! 3 Suomalaisten saamat tuet vuosina Suomalaisten saamat MEDIA-tuet Uutisia 5 Ajankohtaiset hakukierrokset 6 Inkeri Lundgren: Agency tutuksi: Automaattisen levitystuen käsittelijä Chris Miller 9 Nick Dorra: Yhteistuottaminen elokuvarahoituksen muotona 10 Inkeri Lundgren: Sources-workshop dokumenttielokuvan kehittelypaikkana Ulla Simosen haastattelu 13 Ajankohtaisia kursseja 16 Yhteystietoja 23 Kannen kuva: Ulrika Bengtsin elokuva Iris saa ensi-iltansa elokuussa Elokuvan on tuottanut Långfilm Productions Oy ja se on saanut Median hankekehittelytukea. Takakannen kuvat: (ylempi kuva) Markku Tuurnan Salla Selling the silence (2010), tuotanto Filmimaa Oy. Elokuva on saanut Median hankekehittelytukea. (alempi kuva): Sinkkuelämän säännöt (2011), ohjaus Tonislav Hristov, tuotanto Making Movies Oy. Elokuva on saanut Median hankekehittelytukea. Ruotsissa parhaan elokuvan Guldbaggella palkittu Pernilla Augustin elokuva Sovinto (Svinalängorna, 2010) pohjautuu Susanna Alakosken palkittuun romaaniin. Elokuvan ovat tuottaneet Drakfilm, Heppfilm, Kamolifilm ja suomalainen osatuottaja Blind Spot Pictures. Kuvassa Ville 2 Virtanen, Outi Mäenpää, Junior Blad ja Tehilla Blad. Elokuva on saanut Median hankekehittelytukea.

3 P ä ä k i r j o i t u s Media-ohjelma täyttää tänä vuonna 20 vuotta! 18 vuotta Mediaa Suomessa Media-ohjelma juhlii tänä vuonna 20-vuotiskauttaan: paljon onnea syntymäpäiväsankarille! Suomi on ehtinyt olla ohjelmassa mukana 18 vuotta eli Suomi liittyi Media-perheeseen jo pari vuotta ennen maamme EU-jäsenyyttä. Nykyinen Media 2007 on jo tukiohjelman neljäs sukupolvi. Edellisten ohjelmien Media I, Media II ja Media Plussan kokemusten perusteella rakennettu ohjelma toimii nyt tehokkaammin kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Nykyisen ohjelman myötä kaikki tuet muuttuivat suoriksi tuiksi ilman takaisinmaksuvelvollisuutta, hakuprosessin byrokratiaa on viime vuosien aikana päättäväisesti kevennetty ja osittain on siirrytty sähköiseen asiointiin online-hakemusten myötä. Nykyisestä ohjelmasta löytyy osa-alueita, joita ei 90-luvulla ollut yksinkertaisesti olemassa, kuten VOD tai sosiaalinen media tai uudet mediat ylipäätään. Ohjelman perusta on silti pysynyt aika samanlaisena, edelleen tuetaan tuotantoyhtiöitä, levittäjiä ja festivaaleja. Myös alan ammattilaisten kouluttaminen on kaikkien näiden vuosien aikana pysynyt tärkeänä osana tukiohjelmaa. Suomalaiset ovat vuosien varrella saaneet yhteensä yli 21 miljoonaa euroa Media-ohjelmasta (katso taulukko s. 4). Lisäksi yli 500 suomalaista on käynyt Median eri kursseilla. Pelkästään EAVEn koulutusohjelman on läpikäynyt noin 50 suomalaista tuottajaa. Näiden eri kursseille osallistuneiden yhteenlaskettu kontaktien määrä 18 vuoden aikana on huima! Suomalainen AV-ala on paljon kansainvälisempi ja ammattimaisempi nyt kuin 90-luvulla, ja vaikka siihen on vaikuttanut monta tekijää, olen vakuuttunut siitä, että Median vaikutus on merkittävä. Suomalainen tuotantoyhtiö hakijana vuonna 2011 Menestyäkseen kilpailussa hankekehittelytuista suomalaiselta hakijalta vaaditaan enemmän kuin pari vuotta sitten. Tähän on monta osasyytä, joista suurin on kenties kiristynyt kilpailu, joka räjähti entisestään Median hankekehittelyn online-hakemisen myötä. Keventynyt byrokratia johti entistä suurempiin hakija-joukkoihin, ja kun rahapotti ei ole juurikaan kasvanut, mutta kustannukset eri puolilla Eurooppaa kylläkin, näemme että suomalainen normihakemus ei välttämättä enää riitä. Iso miinus tällä hetkellä on myös Yleisradion taloudellinen tilanne, joka vaikuttaa negatiivisesti itsenäisiin tuotantoyhtiöihin, ja sitä kautta vaikeutuu myös Media-tukien menestyksekäs hakeminen. Tv-levitystuista on aina kilpailtu verisesti, ja vaikka pisteytystä on muutettu niin, että se paremmin palvelisi pieniä jäsenmaita, se on eksklusiivinen tuki: TV-levitystuen vuosibudjetti on 10 miljoonaa euroa ja kun tuella on kolme hakuaikaa vuosittain, jaettavaksi jää 3,3 miljoonaa per deadline. Määrärahasta korvamerkataan noin miljoona euroa fi ktiolle, miljoona dokumentille ja miljoona animaatiolle. Hakijayhtiö voi saada enintään euroa tukea fi ktio- tai animaatiohankkeelleen, ja jos hakukierroksella koko määräraha jaetaan kahdelle suurelle tv-sarjalle, todella hyvätkin projektit jäävät helposti ilman tukea. Dokumentin tilanne on parempi. Tuki on enintään euroa, ja yleensä jaetaan monta pienempää summaa, joten tuen saaminen dokumentille on merkittävässä määrin helpompaa. Median uusin tukimuoto: Tuotantotakuurahasto Median tuorein tukimuoto tuotantotakuurahasto on ajatuksena vanha. Takuurahastoideaa kokeiltiin jo 90-luvulla Median avustuksella, mutta aika ei tainnut olla silloin kypsä sentyyppiselle toiminnalle. Tällä kertaa Median tuotantotakuurahastotoimintaa hoitaa kaksi eri toimijaa. Nämä rahastot eivät sinänsä jaa tukea tuotantoyhtiöille, mutta takaamalla pankille osan tuotantoyhtiön lainasta, voi lainan korko alentua ja pankki olla suostuvaisempi lainan myöntämiseen. Tämäntyyppinen takuu lienee mielenkiintoinen erityisesti monivuotisten ja kalliiden projektien kohdalla, kuten isot animaatiosarjat tai epookkielokuvat. Tällaisten hankkeiden kassavirta voi tuotannon alkuvaiheessa olla ongelmallinen, vaikka rahoitus olisi sinänsä kunnossa. Median takuurahastoa hoitaa siis kaksi erillistä toimijaa, joista toinen (espanjalainen Audiovisual SRG) asioi suoraan tuotantoyhtiöiden kanssa, ja toinen (ranskalainen IFCIC) neuvottelee vain tuotantoyhtiön pankin kanssa. Lue lisää takuurahastotoiminnasta sivuilta 5 ja 8. Media-ohjelman tulevaisuus on epävarma Tänä keväänä Euroopassa on liikkunut runsaasti huhuja Media-ohjelman kohtalosta vuoden 2013 jälkeen. Tämän vuoden aikana selvinnee, tuleeko uusi ohjelma vai ei ja jatkaako Media itsenäisenä tukiohjelmana. Berliinin elokuvajuhlilla huhut Media-ohjelman yhdistämisestä muihin kulttuurialan tukiohjelmiin tai ohjelman lopettamisesta sai koko eurooppalaisen elokuva-alan ärähtämään. Erityisesti ranskalaiset ovat sen jälkeen hyvin aktiivisesti lobanneet uuden, itsenäisen tukiohjelman puolesta. Myös animaatioala on Cartoonin johdolla kerännyt yli nimeä omaan vetoomukseensa. Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja EU:n koulutuksesta ja kulttuurista vastaava komissaari Androulla Vassilou ovat molemmat vakuuttaneet, että Mediaohjelma jatkaa itsenäisenä ohjelmana. Mediaa pidetäänkin yleisesti komissiossa tehokkaana tukiohjelmana. Eurooppa on kuitenkin taloudellisessa kriisissä ja myös komissiossa säästetään. Tänä keväänä komissio tekee budjettiraamit seuraavalle 7-vuotiskaudelle. Jos uusi Media-ohjelma tulee, se sijoitetaan Kulttuuri-ohjelman ja muiden saman lohkon tukiohjelmien kanssa yhteisen hallinnollisen Creative Europe -nimisen katon alle. Mitä kaikkea tämä katto käytännössä merkitsee, sen näemme vasta 2014, kun (toivottavasti!) uusi ohjelma käynnistyy. Kerstin Degerman 3

4 Suomalaisten saamat tuet vuosina Euroa Vuoden 2010 Media-ohjelman päätökset Suomalaisten saamat tuet Festivaalituki Espoo Ciné Sodankylän elokuvajuhlat DocPoint Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvafestivaali Tampereen elokuvajuhlat Festivaalit yhteensä: euroa Hankekehittely Deadline (vuoden 2010 hakukierros) Call for proposals 20/2009 Kinocompany /Place in the Sun/dok Road Movies/Dance of Outlaws/dok Marianna Films/Midsummer Moon/fi ktio Helsinki Filmi/Slate Funding 2 nd Stage Deadline Animaker/Niko2 Family Affairs/animaatio Anima Vitae/Daily Ape Show/anim.sarja Illume/Slate Funding/dok Mouka Filmi/Once I Dreamt of Life/dok Art Films/When Heroes Lie/dok Snapper Films/Ella ja F1/fi ktio Call for proposals 21/2009 Interactive works Deadline Recoil/Rochard Hankekehittely yhteensä: euroa Harkinnanvarainen tuki teatterielokuvien levittäjille (Call for proposals 19/2009) Deadline Cinema Mondo Oy: Cosa voglio di piu FS Film Oy: Serge Gainsbourg, vie heroique Oy Future Film Ab: Soul Kitchen Scanbox Entertainment Finland Oy: Buried Scanbox Entertainment Finland Oy: Io sono l amore Scanbox Entertainment Finland Oy: Streetdance 3D Deadline Cinema Mondo: Des Hommes et des Dieux Cinema Mondo: Tournee Scanbox Entertainment Finland Oy: Chatroom Scanbox Entertainment Finland Oy: You Will Meet a Tall Dark Stranger

5 Deadline FS Film Oy/Another Year FS Film Oy/The King s Speech Oy Future Film Ab/Drei(de) Oy Future Film Ab/Tamara Drewe Harkinnanvarainen tuki yhteensä: euroa i2i Audiovisual Deadline Cinet/Rare Exports Automaattinen tuki teatterielokuvien levittäjille 2010 (myydyt liput 2009) (Call for proposals 03/2009) Fs Film Oy Oy Cinema Mondo Ltd Oy Future Film Ab Oy Nordisk Film Ab Sandrew Metronome Distribution Finland Scanbox Entertainment Finland Oy Automaattinen levitystuki yhteensä i2i Audiovisual yhteensä: 9669 euroa Elokuvateatteriverkostot: TV-levitystuki Kaikki tuet yhteensä euroa Uutisia Median tuotantotakuurahasto SRG esittäytyy suomalaisille kesäkuussa Median tuorein aloite elokuva-alan tukemiseksi on tuotantotakuurahastojen käynnistäminen. Jatkossa kaksi eri tuotantotakuurahastoa tarjoaa palvelujaan eurooppalaiselle elokuvaalalle. Kummallakin on 4 miljoonaa euroa tähän tarkoituk seen, ja näin ollen kumpikin rahasto pystyy takaamaan tuo tantolainoja 40 miljoonan euron edestä, yhteensä potti siis nousee 80 miljoonaan euroon. Nämä kaksi toimijaa ovat espanjalainen Audiovisual SGR ja ranskalainen IFCIC. IFCIC -rahasto ei asioi tuotantoyhtiöiden kanssa, vaan neuvottelee suoraan pankkien kanssa. Audiovisual SRG -rahasto toimii yhteistyössä saksalaisen konsulttiyhtiö Peacefulfi shin kanssa, ja heidän konsulttinsa toimii tuotantoyhtiön yhteyshenkilönä. Käytännössä lainan takuupyyntö tapahtuu niin, että tuotantoyhtiö ottaa yhteyttä Peacefulfi shiin, ja sinne lähetetään myös kaikki tarvittava taustamateriaali, tilinpäätöstiedot, liiketoimintasuunnitelma jne. Kesäkuun 21. päivä Peacefulfishin konsultti Thierry Bau jard ja mahdollisesti myös Audiovisual SRG:n edustaja vierailevat Suomen elokuvasäätiössä. Tarkennettu aikataulu ja lisätietoja seuraa lähempänä kesäkuuta. Merkkaa nyt jo päivä kalenteriisi, jos haluat lisätietoja tuotantotakuurahaston toiminnasta ja mahdollisuuden tutustua Thierry Baujardiin. Lisätietoja: sh.com, sh.com DigiTraining Plus Suomeen kesällä Media ohjelman tukema DigiTraining Plus: European Cinemas experiencing New Technologies koulutuskurssi pidetään kesällä Helsingissä. Kurssipaikkana on viime vuoden tapaan Suomen elokuvasäätiön SES-Auditorio ja kurssin ajankohta on Tällä kertaa kurssi tosin laajenee myös Tallinnaan, jossa toteutetaan osa kurssin ohjelmaa. Tarkka kurssiohjelma ei ole vielä saatavilla, mutta suosittelemme kurssille osallistumista, sillä digitalisoituva maailma ympärillämme muuttuu nopeassa tahdissa ja DigiTraining Plus -kurssi tarjoaa loistavan mahdollisuuden saada uusin tieto meneillään olevasta digikehityksestä. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti levitysyhtiöissä ja elokuvateattereissa työskenteleville, mutta soveltuu muillekin elokuva-alan ammattilaisille. Kurssin hinta hotellimajoituksen ja aterioiden kera on 800 euroa ja ilman majoitusta ja aterioita kurssi maksaa vain 370 euroa. Kurssille tulee ilmoittautua mennessä. Todennäköisesti kurssia ei tulevina vuosina järjestetä Suomessa, joten kannattaa hyödyntää tämä tilaisuus. Lisätietoja: POWR käsikirjoittajille Tallinnassa Suomen Media Desk osallistuu kahden edellisvuoden tapaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden Media Deskien kanssa POWR-tapahtuman järjestämiseen. POWRin ajankohta on samanaikaisesti Baltic Eventin ja Pimeiden Öiden Festivaalin kanssa. POWR: Baltic Stories Exchange on Pohjoismaiden ja Baltian maan käsikirjoittajille tarkoitettu kolmipäiväinen workshop, johon käsikirjoittajat hakevat kehitteillä olevan hankkeen kanssa. Workshopin tutoreiden Valerie Richterin ja Gino Ventriglian kanssa hankkeita käydään läpi ja lopuksi ne esitellään Baltic Eventiin osallistuville tuottajille, levittäjille ja myyntiyhtiöiden edustajille. Tapahtumaan valitaan 12 käsikirjoittajaa. Kurssi on ilmainen ja osa matka- ja hotellikuluista maksetaan. Hakemukset tulee toimittaa Media Deskiin Kerstin Degermanille mennessä. Lisätietoja: 5

6 Ajankohtaiset hakukierrokset Promootiotuki: Access to Markets (Call for proposals 34/2010) MEDIA 2007 tukee toimijoita, jotka helpottavat tuottajien ja levittäjien pääsyä eurooppalaisille ja kansainvälisille markkinoille. Esimerkiksi Media-stands.eu ja Filmkontakt Nord tekevät tätä työtä alan tapahtumissa, joista tärkeimpiä ovat Cannesin elokuvafestivaali ja -market, MIP ja MIPCOM, Annecy, Milia sekä Sunny Side of the Doc. MEDIA tukee myös organisaatioita, jotka itse järjestävät markkinointitapahtumia. Promootiotuen Access to Markets (Call for proposals 34/2010) -hakukierroksen seuraava hakuaika on hankkeille, jotka ajoittuvat välille Hakulomakkeen löydät osoitteesta: culture/media/programme/festiv/forms/index_en.htm i2i Audiovisual (Call for proposals 27/2010) Itsenäisille tuotantoyhtiöille suunnattu i2i Audiovisual -tuki (Call 27/2010) julkaistiin 10. marraskuuta Tuen tavoitteena on helpottaa tuotantoyhtiön rahoituksen saantia pankeilta ja muilta rahoittajilta. Tukiehdot ovat säilyneet ennallaan, mitään muutoksia ei ole tullut. i2i Audiovisual -tuki on suunnattu itsenäisille eurooppalaisille tuotantoyhtiölle. Tukea voi hakea fi ktioille (kesto vähintään 50 minuuttia), dokumenteille (kesto 25 minuuttia) ja animaatioille (kesto 24 minuuttia). Tuki on enintään euroa per projekti tai 50 % rahoituskuluista (enintään 60 % alhaisen tuotantokapasiteetin maille, joihin Suomi kuuluu). Tuki on vähintään 5000 euroa. i2i Audiovisual -tukea on jaossa tällä hakukierroksella 3 miljoonaa euroa: 1,5 M per deadline. Tukea voi hakea joko: Moduuli 1: vakuutusmaksuihin tai Moduuli 2: valmistumisvakuutukseen (Completion Guarantee) tai Moduuli 3: rahoituskuluihin Huom! Tuotannoille, joille on myönnetty TV-levitystukea, ei voida myöntää i2i-tukea. Projektit pisteytetään seuraavasti: 10 pistettä Median hankekehittelytuesta (single tai slate funding) 10 pistettä pankkiluotosta (credit agreement) 10 pistettä alhaisen tuotantokapasiteetin maan hakijalle 5 pistettä uusille jäsenmaille 3 pistettä yhteistuotannoista Tuotantoyhtiö voi hakea tukea enintään kahdelle projektille. Yhdelle tuotantoyhtiölle voidaan myöntää enintään euroa i2i-tukea. Tuen seuraava deadline on hankkeille, jotka käynnistyvät (ts. kuvaukset aloitetaan edellä mainittuna aikana). Tuki maksetaan kahdessa erässä: 70 % kun sopimus on allekirjoitettu ja 30 % kun loppuselvitys on tehty. Hakemusten käsittely kestää enintään viisi kuukautta. i2i Audiovisual -tuen hakuehdot ja hakulomakkeen löydät osoitteesta: producer/i2i/detail/index_en.htm Pilot Projects (Call for proposals 05/2011) Pilot Projects -tukea voivat hakea Media ohjelman jäsenmaissa toimivat yhtiöt ja organisaatiot. Hakukelpoisella hankkeella pitää olla eurooppalainen lisäarvo European dimension. Ehto täytetään niin, että hankkeeseen osallistuu vähintään neljä Media ohjelmaan kuuluvaa maata ja vähintään kolme eri kielialuetta. Tukea voidaan myöntää enintään 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tänä vuonna komissio on varannut 1,5 miljoonaa euroa tälle tukiohjelmalle. Hankkeet, joille tukea haetaan, voivat olla kestoltaan 1 3 vuoden projekteja ja niiden tulee alkaa Vuoden 2011 aiheet ovat: 1. Levitys: Luodaan uusia levitys- ja myynninedistämiskanavia eurooppalaiselle sisällölle tarjoamalla yksilöllisiä palveluja. 2. Open Media Production Environment 3. Levitys promootio ja markkinointi: miten saada katsojat mukaan paikallisiin elokuvayhteisöihin nykytekniikan avulla 4. Audiovisual Junction Portal : tavoitteena laajentaa ja parantaa hyvin jäsenneltyjen eurooppalaisen audiovisuaalisen sisällön portaaleiden saavutettavuutta 5. Aikaisemmin tuetut hankkeet: hankkeet, jotka ovat aikaisemmin saaneet Media-tukea kokeiluhankkeiden toteuttamiseen Vuoden 2011 hakukierroksen (Call for proposals 05/ 2011) hakuaika päättyy Koulutustuki/Continuous Training (Call for proposals 07/2011) Median koulutustuki on tarkoitettu elokuva-alan ammattilaisten jatkokoulutuskursseja järjestäville tahoille. Tuen hakuehtoihin ei ole tullut muutoksia, vaan tukea haetaan samaan tapaan kuin ennenkin. Yksi uudistus on kuitenkin tullut ja se koskee hakuohjeita. Ne on julkaistu nyt kattamaan vuodet 2011, 2012 ja 2013, eikä niitä uusita tulevina vuosina. Ainoastaan hakulomake julkaistaan vuosittain erikseen. Tällä hakukierroksella (Call for proposals 07/2011) on yksi deadline ja se on Tämä hakukierros koskee vuoden pituisia hankkeita, ei 6

7 Framework Partnership Agreement -sopimuksen piirissä olevia tahoja. Hankkeiden tulee toteutua vuoden 2012 aikana ja niiden maksimikesto on 12 kuukautta. Perusteet koulutustuen hakemiselle Koulutustukea myönnetään eurooppalaisille koulutus- ja kurssijärjestäjille, yliopistoille, tuotantoyhtiöille sekä av-alan järjestöille, jotka tarjoavat jatkokoulutusta käsikirjoittamisen, tuottamisen tai uuden teknologian alalta. TV-yhtiöt eivät voi toimia hakijoina, vaan ne voivat osallistua kurssijärjestelyihin partnerin roolissa. Tukea voi saada korkeintaan 60 % kokonaiskustannuksista. MEDIA 2007 pyrkii erityisesti tukemaan kouluttajatahojen verkottumista ja yhteistyötä. MEDIA 2007 myöntämän koulutustuen painopiste on av-alan ammatillisessa jatkokoulutuksessa. Alan vasta valmistuneille suunnattuja European Masters -kursseja tuetaan vain, jos niiden ei ole mahdollista saada muuta EU-tukea. Tuen saaminen edellyttää, että koulutusohjelmiin osallistujien enemmistön tulee olla ulkomaalaisia koulutuksen järjestäjään nähden. Koulutusjärjestäjien täytyy lisäksi toimia yhteistyössä audiovisuaalisen teollisuuden kanssa. Kurssinjärjestäjien täytyy myöntää 15 % osallistujista apuraha, joka kattaa ainakin kurssimaksun, mutta mielellään myös matkakulut. Hankkeita arvioidaan pisteillä, joita voi saada enintään 100. Arvioinnin kohteina ovat: 1) koulutuksen sisällön laatu, 20 pistettä 2) projektin johtaminen, 20 pistettä 3) audiovisuaalisen alan muiden toimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön laatu, 20 pistettä 4) eurooppalainen ulottuvuus, 20 pistettä 5) koulutuksen vaikutus, 20 pistettä Nyt voimassa olevan hakukierroksen hakemukset tulee lähettää Brysseliin viimeistään Päätökset tulevat lokakuussa ja sopimukset solmitaan viimeistään joulukuussa Koulutustuen hakuohjeet ja hakulomakkeen löydät osoitteesta: Sales Agent -tuki (Call for proposals (03/2011) Kansainvälisille levitysyhtiöille suunnattu harkinnanvarainen tuki, jota myönnetään yhtiön edellisen vuoden toiminnan perusteella. Tuki on tarkoitettu sijoitettavaksi eurooppalaisten tuotantojen markkinointikuluihin ja vähimmäistakuisiin. Hakukierroksen budjetti on miljoona euroa. Vuoden 2011 hakukierros (Call 03/2011) on avoinna saakka. TV-levitystuki (Call for proposals 20/2010) TV-levitystuen uusin hakukierros (Call for proposals 20/2010) julkaistiin syksyllä 2010 ja sen viimeinen deadline on kesäkuussa TV-levitystuki on suora tuki, jota ei tarvitse mak saa takaisin. Hakijana toimii itsenäinen tuotantoyhtiö. Hakukelpoisella televisio-ohjelmalla on vähintään kolme ennakko-ostoon tai yhteistuotantoon sitoutunutta tv-yhtiötä kolmesta erikielisestä maasta. Ohjelman pitää olla vähintään joko 50 minuutin pituinen (fi ktiot) tai 25 minuutin pituinen (dokumenttielokuvat ja animaatiot). TV-levitystukea on uudistettu niin, että jatkossa voi saada tv-levitystukea sellaisillekin fi ktiosarjoille tai animaatiosarjoille, joiden pilottijaksoille on jo aikaisemmin myönnetty tv-levitystukea. Hakemuksia arvioidaan pisteytyksen avulla. Pisteytyksen maksimi on 100 pistettä. TV-levityshakemukset pisteytetään tv-kanavien lukumäärän, tv-kanavien sitoumuksen tason ja ei-kansallisen rahoituksen osuudella. TV-levitystuen uudessa säännöstössä pisteytystapaa on hiukan yksinkertaistettu ja pienten maiden ja uusien jäsenmaiden TV-kanavista saa jat- Automaattinen levitystuki teatterielokuvien levittäjille (Call for proposals 01/2011) Automaattitukea myönnetään elokuvalevittäjille takautuvasti eurooppalaisiin elokuvatuotantoihin myytyjen lippujen eli katsojamäärien perusteella. Saatu tuki investoidaan joko eurooppalaiseen yhteistuotantoon, uusien elokuvien oikeuksien ostoon tai eurooppalaisen elokuvan markkinointikampanjaan. Suomalaiselle levittäjälle tuki on 0,50 1,05 euroa per myyty elokuvalippu riippuen elokuvan alkuperämaasta ja katsojamäärästä. Tällä hakukierroksella haetaan tukea vuonna 2010 levityksessä olleiden eurooppalaisten elokuvien lipunmyynnin perusteella. Automaattisen tuen uusin hakukierros (Call 01/2011) julkaistiin ja hakuaika on voimassa saakka. Nyt julkaistut hakuohjeet ovat voimassa myös vuodet 2012 ja 2013 eli hakuehdot säilyvät ennallaan tämän Media ohjelman loppuun saakka. Vuosittain julkaistaan ainoastaan uusi deadline, hakulomake ja hakukierroksen budjetti. Recoil Oy sai 2010 Median kehittelytukea pelilleen Rochard 7

8 kossa enemmän arviointipisteitä. Myös tuotantoyhtiön koko ja kansainvälisen rahoituksen eteen tehty työ vaikuttaa lopulliseen pisteytykseen. Käytännössä pisteitä jaetaan seuraavasti (0 100): Eurooppalainen ulottuvuus ja hankkeen rahoitus enintään 45 pistettä. (= kanavien ennakko-ostot) Kansainvälisen myyntiagentin sitoutuminen hankkeeseen enintään 10 pistettä Hankkeen kansainvälinen potentiaali enintään 25 pistettä Eurooppalaisen kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen enintään 7 pistettä (= kieliversiot) Eurooppalaisen kulttuuriperinnön edistäminen enintään 3 pistettä Yhtiön aikaisemmat kansainväliset tv-myynnit edellisen viiden vuoden aikana enintään 10 pistettä. Tuki on suunnattu tv-tuotannoille, joten elokuvateatterilevitystä ei hyväksytä, paitsi jos kyseessä on pieni hakijamaa ja ohjelma esitetään televisiossa ennen teatterilevitystä. Dokumenttielokuvien kohdalla hyväksytään myös elokuvateatterilevitystä. Hakijayhtiö voi hakea tuotannolleen Media 2007 TV-levi tystukea aikaisintaan kuusi kuukautta ennen varsinaisia ku vauksia ja viimeistään ensimmäisenä kuvauspäivänä. Tuotanto on hakukelpoinen kun yllämainittujen ehtojen lisäksi vähintään 50 % rahoituksesta on olemassa. Tuen suuruus on enintään 12,5 % tuotantobudjetista fi ktioille ja animaatioille ja enintään 20 % dokumenttielokuville. Tuen määrä on enintään euroa ohjelmaa kohti fi ktioille ja animaatioille, euroa dokumenteille. TV-levitystuen budjetti tällä hakukierroksella on 10,4 miljoonaa. Seuraava hakuaika on TV-levitystuen hakuohjeet ja -lomakkeet osoitteessa index_en.htm TV 1:n Kotikatsomossa nähty Minna Virtasen ohjaama ja Vertigo Oy:n tuottama tv-sarja Alamaailma on saanut Median hankekehittelytukea vuonna Harkinnanvarainen levitystuki teatterielokuvien levittäjille (Calls for proposals 29/2010) Selektiivisen levitystuen uusi hakukierros (Calls for proposals 29/2010) julkaistiin syksyllä Seuraava hakuaika on Tukea on tällä hakukierroksella jaossa yhteensä euroa. Tuen hakuohjeisiin on edelliseen hakukierrokseen verrattuna tullut seuraava muutos: Virtual Print Fee ei ollut aiemmin hyväksyttävä kulu, mutta nyt se on ja saman elokuvan sekä fi lmikopio- että digikopiokuluihin voi saada tukea. Tuen hakemisessa on kaksi vaihtoehtoa. Sähköinen hakulomake, joka oli käytössä jo viime hakukierroksella, on julkaistu myös tällä hakukierroksella. Hakija voi kuitenkin valita, lähettääkö hakemuksen online-lomakkeella (jonka lisäksi täytyy lähettää myös hakemuksen paperiversio Brysseliin) vai pelkästään kirjallisesti postitse. Online-hakemus tulee olla perillä Brysselissä deadlinepäivänä klo Paperiversiossa riittää deadlinepäivän postileima. Muuten tuen perusperiaatteet ovat samat kuin aiemminkin eli: Harkinnanvaraista tukea myönnetään, jos vähintään viisi le vittäjää eri Media ohjelman jäsenmaista on sopinut saman elokuvan levityksestä. Grouping -ryhmän koko tulee olla vähintään viisi levittäjää, jos kyseessä on pieni elokuva ja seitsemän levittäjää, jos kyseessä on keskisuuri elokuva. Tuen voi kohdistaa elokuviin, jotka on julkaistu vuonna 2008 tai sen jälkeen. Tuki kohdistuu elokuvan levitys- ja markkinointikuluihin. Median tuki voi olla enintään 50 % koko kampanjan kustannuksista tai max euroa levittäjää ja elokuvaa kohti. Tällä hakukierroksella tuesta noin 30 % kohdistetaan pienen budjetin elokuville (budjetti alle 3 milj. ) ja noin 70 % budjetiltaan keskiluokkaa edustaville elokuville (budjetti 3 15 milj. ). Elokuvat, joiden budjetti on yli 15 miljoonaa euroa, eivät kuulu tuen piiriin. Tuen takaisinmaksu tai maksamatta jättäminen perustuu siihen, miten paljon elokuva tuottaa. Selektiivisen tuen kohdalla tuenhakijan kaikki saman deadlinen pienet tuet (tuki on pienempi kuin tai enintään euroa) kerätään samaan sopimukseen. Tämä helpottaa hakijaa, jolla on useita pieniä tukia. Media ohjelmassa on mukana 32 Euroopan maata: kaikki EU-maat sekä Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Kroatia. Tukiohjeet ja hakulomakkeet löydät osoitteesta: ec.europa.eu/culture/media/programme/distrib/schemes/select/index_en.htm Video on Demand and Digital Cinema Distribution (Call for proposals 06/2011) Video on Demand and Digital Cinema Distribution -tuen tavoitteena on edistää eurooppalaisten elokuvien digitaalisia levityskanavia. Kyseeseen tulevat niin Video On Demand -palvelut internetissä tai TV:ssä kuin elokuvien digitaalinen levitys elokuvateattereissa. Hakukelpoisessa hankkeessa on mukana tuottajia, levittäjiä, teatterinomistajia tai muita tahoja useista 8

9 Euroopan maasta ja elokuvia vähintään viidestä eri maasta ja viideltä eri kielialueelta. Hankkeet, jotka hakevat tukea, tulee lanseerata viimeistään Tukimuodolla on vuonna 2011 yksi hakuaika, joka päät tyy Tällä hakukierroksella voi hakea tukea yksivuotiselle hankkeelle tai 3-vuotiselle hankkeelle. Tuen kokonaisbudjetti on noin 7 miljoonaa euroa ja tuen enimmäismäärä per hakija voi olla miljoona euroa. Production Guarantee Fund Media-ohjelma on julkaissut uuden tukimuodon nimeltään MEDIA Production Guarantee Fund. Takuurahaston myötä tuottajien on helpompaa saada pankista lainaa elokuvatuotantoihin. Komissio on myöntänyt 8 miljoonaa euroa kahdelle eri rahoitusfi rmalle, joista toinen on ranskalainen Institute for the Financing of Cinema and Cultural Industries (IFCIC) ja toinen espanjalainen Guarantee Society for the Audiovisual Sector (Audiovisual SGR). Komission 8 miljoonan euron takuita vastaan rahastot voivat myöntää elokuvatuotantoon suunnattuja lainoja noin 80 miljoonan euron edestä. Rahoitusfi rmoilla IFCIC ja Audiovisual SRG on toisistaan poikkeavat hakuprosessit, jos haluaa takauksen pankkilainalleen. Suurin ero toimijoiden välillä on, että IFCIC neuvottelee vain pankin kanssa ja Audiovisual SRG/Peacefulfi sh suoraan tuotantoyhtiön kanssa. Hakukäytännöistä lisätietoja seuraa vilta sivuilta: ja ja funding/index_en.htm MEDIA Production Guarantee Fund -tukimuoto on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Lisätietoja tästä uudesta tukimuodosta saa myös Media Deskistä. Eurimages Eurimages on Euroopan Neuvoston alainen rahasto, joka tukee yhteistuotantoja, eurooppalaisen elokuvan jakelua ja digitaalisten kopioiden valmistamista. Eurimagesissa on 34 jäsenmaata ja vuosibudjetti on 22 miljoonaa euroa. Tuotanto- ja jakelutukien seuraava hakuaika on Tarkat tukiohjeet ja lisätietoja osoitteesta: Default_en.asp tai Suomen Eurimages-jäseneltä Petri Kemppiseltä, Aki Kaurismäen Le Havre saa maailmanensi-iltansa Cannesissa toukokuussa Tuotanto Sputnik Oy. 9

10 Agency tutuksi: Automaattisen levitystuen käsittelijä Chris Miller Juttusarjassamme, jossa olemme esitelleet Brysselin EACEA Agencyssä työskenteleviä Media-tukien käsittelijöitä, on nyt vuorossa levitystukien parissa työskentelevä Chris Miller. Kerro taustastasi: mistä olet kotoisin, kauanko olet työskennellyt Brysselissä, mitä opiskelit ja teit ennen työtäsi Media-ohjelmassa? Olen kotoisin Ranskasta, mutta isäni on Skotlannista, joten ehkä jo geeneissäni sain halun matkustaa ja kohdata uusia maita ja kulttuureita. Opiskelin historiaa, erityisesti Euroopan historiaa ja erikoistuin kulttuuriin ja eurooppalaiseen elokuvaan. Valmistuttuani työskentelin Edinburghin elokuvafestivaaleilla. Siellä tutustuin paikalliseen elokuva-alaan ja myös paikalliseen Media Deskiin, joka lopulta palkkasi minut töihin kahdeksi vuodeksi. Siitä alkoi historiani MEDIA-ohjelman kanssa. Brysselissä olen työskennellyt nyt viimeiset kymmenen vuotta. Työskentelet levitystukien parissa EACEA Agencyssä. Mitä työnkuvaasi kuuluu? Olen vastuussa automaattisesta levitystuesta ja kaikesta siihen liittyvästä uuden hakukierroksen julkaisusta sopimusten allekirjoittamiseen valittujen hakijoiden kanssa. Oletko työskennellyt Agencyssä muiden kuin levitystukien parissa? En, olen aina ollut levitysosastolla. Keitä muita työskentelee kanssasi levitysosastolla ja erityisesti automaattisen tuen parissa? Levitysosasto on jaettu kahteen tiimiin, joista toinen käsittelee hakemukset (pre-selection) ja toinen hoitaa raporttien seurannan (monitoring). Minulla on neljä kollegaa tiimissä, jonka vastuulla automaattinen levitystuki on: Violaine Somja, Maria-Antonia Cuadrado, joka tuli tiimiimme koulutus-osastolta, Reinhilde Paeps ja Cynthia Nolmans, joka on aiemmin työskennellyt harkinnanvaraisen levitystuen parissa. Me hoidamme siis kaiken käytännön työn lähtien hakukierroksen julkaisusta, hakemusten käsittelystä, sopimusten tekemisestä valittujen hakijoiden kanssa päättyen siihen, että levittäjät lähettävät loppuraporttinsa siitä, mihin tukirahat on uudelleeninvestoitu. Onko levitysosastolla tiedossa henkilömuutoksia? Ei tällä hetkellä. Tosin Gregory Parr, joka on ollut tiimissäni, on siirtynyt harkinnanvaraisen levitystuen puolelle. Oletko paljon tekemisissä suomalaisten hakijoiden kanssa? Suomessa on viisi aktiivista levittäjää, joihin olen ollut säännöllisesti yhteydessä jo vuosien ajan. He tuntevat hyvin hakukäytännön ja pitävät itsekin tiiviisti yhteyttä minuun. Täytyy sanoa, että he tekevät elämästäni helppoa! Nämä levittäjät ovat vakiintuneita toimijoita alalla ja uusia hakijoita ei ole pahemmin ollut Voitko kertoa joitain vinkkejä onnistuneen automaattituen hakijoille? Yhtä asiaa painottaisin: deadline on ratkaisevan tärkeä! Määräpäivästä ei voi joustaa eli hakemus on lähetettävä ajallaan! Olen nähnyt katastrofaalisia seurauksia joillakin levittäjillä, jotka ovat myöhästyneet hakuajasta. Mutta toisaalta, suomalaisten hakijoiden kanssa ongelmia on harvoin. Lisäksi painottaisin, että aina kannattaa lähettää meille sähköpostia, jos jotain ongelmia on tiedossa. Ongelmat on yleensä helpompi selvittää ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi. Minut tunnetaan yleisesti nimellä Chris, mutta sähköpostiosoitteeni on muodossa Mitkä ovat yleisimpiä virheitä hakemuksissa? Hakuajasta myöhästyminen! Muutoinhan automaattituki on selkeä, ja virheet ovat enemmän teknistä laatua eli hakijalla ei ole hakemansa alueen levitysoikeuksia tai joskus haetut elokuvat eivät olekaan eurooppalaisia. Vaikka et vastaakaan harkinnanvaraisesta levitystuesta, niin osaatko antaa joitain neuvoja sitä hakeville? Monet uudet levittäjät hakevat aluksi harkinnanvaraista levitystukea ennen kuin alkavat hakea automaattitukea. Yleisesti sanoisin, että on tärkeää pysyä kärryillä siitä, millaiset ryhmät (groupings) ovat hakemassa tukea ja mille elokuville, ja mitkä elokuvat ovat kyseistä tukea jo saaneet. Nämä tiedot saa ottamalla yhteyttä ryhmän koordinaattoriin ja tietysti kannattaa seurata Median tuloslistoja, jotka julkaisemme nettisivuillamme: Miten näet levitysosaston aseman uudessa Media-ohjelmassa? Olettaen tietysti, että Media-ohjelma saa jatkoa Tähän voisin vastata, jos omaisin ennustajan kykyjä. Mikä on suosikkisi suomalaisista elokuvista? Paha kysymys. Täytyykö valita toinen kuuluisista veljeksistä? Pidän Mika Kaurismäen elokuvista, mutta viime aikoina olen nähnyt joitakin hyviä lyhytelokuvia, kuten Hannu Lajusen ja Tomi Riionheimon Tango Finlandia. Kysymykset: Media Desk Finland Vastaukset: Chris Miller Käännös: Inkeri Lundgren 10

11 Niko lentäjän poika (Animaker Oy, Anima Vitae Oy ja Cinemaker, 2008) on esimerkki viime vuosien yhteistuotannosta, jossa oli mukana saksalainen yhteistuottaja Ulysses Films. Nick Dorra työskenteli elokuvassa tuotantopäällikkönä. Yhteistuottaminen elokuvarahoituksen muotona Yhteistuottaminen on yksi eurooppalaisen elokuvan keskeisimmistä rahoitusmenetelmistä. Animaatiotuotannoissa näin on ollut jo pitkään projektien suurempien budjettien vuoksi, mutta myös live-elokuvat ja dokumenttituotannot keräävät yhä useammin merkittävän osan rahoituksestaan ulkomailta. Eurooppalaisella elokuvakentällä Saksa on yksi tärkeimmistä markkina-alueista ja perinteisesti vahva yhteistuottajaehdokas monille suomalaisille tuotannoille. Vietin viime syys-joulukuun Saksassa tutustuen alan tekijöihin ja yhteistuotantoilmapiiriin. Näistä kokemuksista syntyi verkkosivuiltani ilmaiseksi ladattava e-kirja Coproducing with Germany, sekä tämä e-kirjaan pohjaava artikkeli. Miksi yhteistuottaa? Euroopassa yhteistuotannot ovat usein välttämätön paha. Yhden maan rahoituspohja ei aina riitä rahoittamaan koko tuotantoa, ja tällöin tuottajan täytyy etsiä yksi tai useampi osatuottajakumppani. Näitä partnereita etsitään elokuvamarketeista ja pitchaustapahtumista, joita järjestetään eri puolilla Eurooppaa pitkin vuotta. On sanottu, että yhteistuottaminen muistuttaa kurjuuden ja kärsimyksen kohtaamista. Yhteistuotantokumppanit ovat kaikki tuottajia, joilla harvoin on sijoittaa suuria summia projektiin. Yhteistuottaminen kuitenkin edistää projektia antamalla mahdollisuuden hakea useampien maiden elokuvatukia, kun jokainen osatuottaja lähettää hakemuksen oman maansa rahoitustahoille. Yhteistuottamisen haittapuolet Eurooppalainen yhteistuotantokäytäntö on ollut käytössä jo pitkään ja sitä on kritisoitu melkein yhtä kauan. Joitain suurimpia yhteistuottamisen haittapuolia ovat: Tuottajan täytyy investoida aikaa ja rahaa hyvän kumppanin etsimiseen Tuottajan täytyy tehdä kompromisseja hankkeen sisältöjen suhteen Tuottajan on mahdollisesti annettava worksplitissä pois sellaisia osia tuotannosta, jotka olisi halunnut toteuttaa itse Projektille on luotava hyväksymisprosessi ja monia tärkeitä päätöksiä tehdään komiteapäätöksinä 11

12 Yhteistuotantoihin kuluu 25 33% tuotannon budjetista: se on rahaa, jota ei koskaan nähdä valkokankaalla. Viimeksi mainittu luku on pelkkä arvio, mutta olen kuullut sen viime vuosien aikana niin taajaan eri ammattilaisten suusta, että uskon sen olevan hyvin kuvaava. Tämä yhteistuottamiseen käytetty raha kuluu erinäisiin menoeriin, joita ovat esimerkiksi: Matka- ja majoituskuluihin erinäisiin tuotantopalavereihin Yhteydenpitokustannuksiin (puhelin, faksi, lähetti- ja kuriiripalvelut jne.) Jokaisen osatuottajana toimivan tuotantoyhtiön hallintoja kiinteisiin kuluihin Aikaa kuluu hukkaan kun tuotantotavat pitää sovittaa yhteen (etenkin animaatiotuotannoissa) Hyväksymisprosessi aiheuttaa viivästyksiä Työtä joudutaan tekemään kahteen kertaan kommunikaatio-ongelmien vuoksi (harvoin kaikkien yhteistuotannon osapuolten äidinkielenä on englanti). Yhteistuotannon suunnittelu Yhteistuotanto on yhteinen hanke, joka on rakennettu ja suunniteltu hyödyttämään kaikkia osapuolia. Projektin täytyy olla lähtökohtaisesti win-win -tilanne kaikille, mikäli tuottaja haluaa löytää ammattimaisia kumppaneita. Kuten pitkäaikaisessa ihmissuhteessa, myös yhteistuotannossa on ylä- ja alamäkensä, ja on hyvin todennäköistä, että matkan varrella tulee erimielisyyksiä. Tämä kannattaa ottaa huomioon yhteistuotantokumppaneita valittaessa: On syytä etsiä sekä yhteistä näkemystä projektin suhteen kuin myös toisiaan täydentävää osaamista. Hyvä lähtökohta on etsiä yhteistuottajaa, jonka vahvuudet täydentävät omia heikkouksiasi, kommentoi Emely Christians, kokenut yhteistuottaja Hampurin Ulysses Filmsistä. Väärinymmärrysten välttämiseksi on lisäksi tärkeää, että tarina toimii kaikissa projektiin osallistuvissa maissa. Yhteistuotanto on aina liitto, joskus kolmeksi vuodeksi tai pidemmäksikin ajaksi. On tärkeää oppia tuntemaan toisensa henkilökohtaisesti, eikä nähdä projektia pelkästään liiketoimintana, sillä tuotannoissa täytyy tehdä hyvin läheistä yhteistyötä. Ammattimaisuuden aste on myös tärkeässä osassa kumppanin valitsemisessa. Taloudellisesti vakaat, kokeneet ja hyvin verkostoituneet tuottajat ovat arvossaan. Ulkomaisen tuottajan kannalta on parasta, jos hän etsii käsiinsä saksalaisen kumppanin, joka on kokenut ja jolla on hyvä track record elokuvarahastojen, levittäjien ja muiden tahojen kanssa, suosittelee Benjamina Mirnik, levittäjä Universum Filmistä. Yhteistuotantoihin kuuluu myös työnjako eli work-split. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen osallistuva tuotantoyhtiö valmistaa elokuvasta tietyn osan suhteessa hankkimaansa rahoitukseen. Työnjaon jäsentämistä on verrattu basaarien osto- ja myynti-tilanteisiin: Jokainen tuottaja yrittää saada toteutettavakseen ne osat elokuvan tuotantoprosessista, joissa hän on parhaimmillaan, jotka kiinnostavat häntä eniten tai joihin hänen on mahdollista hankkia rahoitusta, samalla huolehtien siitä että yhtään tuotannon osaa ei jää pöydälle. Vaihtoehto: Tytäryhtiön perustaminen Yksi tie välttää yhteistuottajien metsästäminen on perustaa tytäryhtiö toiseen maahan. Tätä kautta tuotantoyhtiö voi käytännössä yhteistuottaa itsensä kanssa. Se hyötyy kohdemaan elokuvarahoituksesta, mutta sen ei tarvitse jakaa taiteellista tai taloudellista päätöksentekovaltaa. Tätä lähestymistapaa ovat esimerkiksi Saksassa onnistuneesti käyttäneet monet tuotantoyhtiöt, kuten irlantilainen Magma Films tai tanskalainen Zentropa. Kohdemaan elokuvatukimuotojen, luovan- ja bisnesinfrastruktuurin sekä yleisten yritystukien tuntemus ja arviointi on erittäin tärkeää tätä päätöstä tehdessä. Mitä tarjottavaa Saksalla on? Miksi suomalainen tuottaja sitten hakisi itselleen yhteistuottajan Saksasta? Suuren yleisöpohjan lisäksi houkuttelevia ar gumentteja ovat julkisen rahoituksen mahdollisuudet ja työvoiman ja tuottajien vahva ammattiosaaminen. Myös saksalaiset tuottajat hakevat aktiivisesti yhteistuottajia: Saksan, Itävallan ja Sveitsin yhdistetyt markkinat eivät ole yksinään tarpeeksi suuret, jotta esimerkiksi animaatioelokuvat saisivat tuotettua takaisin niihin investoidut rahat, toteaa elokuva-alan konsultti ja lakimies Patrick Jacobshagen. Tämän vuoksi myös saksalaiset tuottajat ovat erittäin kiinnostuneita luomaan suhteita ulkomaisiin tuottajiin. Saksalaiset rahoituslähteet Tätä tuottajien avoimuutta tukevat Saksan monipuoliset rahoitusmahdollisuudet. Yksi koko Euroopan vahvimmista elokuvan rahoitusinstrumenteista on Saksan elokuvarahasto (Deutscher Filmförderfonds eli lyhyesti DFFF), joka keskittyy yksinomaan pitkiin elokuviin. Rahastolla on ollut merkittävä rooli houkutellessaan Hollywood -tuotantoja maahan ja auttaessaan näin rakentamaan maailmalla kuvaa Saksasta vahvana ja luotettavana kumppanina. DFFF:n houkuttelevuudesta johtuen kansainvälisten yhteistuotantojen määrä Saksassa on kasvanut suhteettomasti, sanoo Juliane Schulze Peacefulfi shistä, berliiniläisestä rahoituskonsulttitoimistosta. Itävalta on kopioinut mallin suoraan ja Ranskakin on kehittänyt oman insentiivinsä pysyäkseen kilpailukykyisenä. Elokuvarahasto on ollut parasta mahdollista mainosta kansainvälisten tuotantojen saamiseksi Saksaan, toteaa Patrick Jacobshagen. Malli hyödyttää myös saksalaisia tuottajia, sillä se tekee heistä kiinnostavia kumppaniehdokkaita sellaistenkin tuotantoyhtiöiden silmissä, jotka eivät muuten harkitsisi Saksaa. DFFF:n lisäksi Saksalla on useita rahoituslaitoksia liittovaltio- ja osavaltiotasolla. Saksan liittovaltion elokuvasäätiö (Filmförderungsanstalt eli FFA) sekä 13 paikallista rahoitusinstituutiota osavaltioissa luovat paljon mahdollisuuksia. Tämä on hyvin ylellistä verrattuna useisiin muihin eurooppalaisiin maihin, sanoo Schulze. Jacobshagen vetää Saksan tilanteen yhteen näin: Keski- Euroopasta löytyy suuria rahastoja yhä myös Belgiasta, Unkarista ja Luxemburgista. Silti Saksa on yhä lyömätön kolmella tasolla toimivine rahoituslaitoksineen (liittovaltio- ja osaval- 12

13 tiotasot sekä erikseen vielä pitkä elokuva). Vahvat levittäjät television sekä DVD- ja teatterilevityksen puolella ja kolmansien osapuolten rahoitusmahdollisuudet täydentävät paletin. Saksalainen osaaminen ja kulttuurierot Työnjako eli work-split on yhteistuotannon rakentamisen herkimpiä vaiheita ja joitakin tuottajia pelottaa antaa osia hankkeestaan muiden toteutettavaksi. Saksasta löytyy kuitenkin korkean tason ammattilaisia jokaiselta av-tuotannon osaalueelta, ja heidän osaamisensa tekevät Saksasta luotettavan kumppaniehdokkaan. Saksalainen av-sektori on hyötynyt valtavasti sekä DFFF: n jatkuvasta tuesta että Studio Babelsbergin ponnisteluista suurten yhdysvaltalaisten tuotantojen saamiseksi Saksaan, kertoo Patrick Jacobshagen. Tämä on jättänyt jälkensä alan joka tasolle ja varmistanut sen, että meillä on nykyään tarpeeksi tietotaitoa suurten tuotantojen tekemiseen kansainvälisellä laatutasolla. Tämä on vasta viime vuosien kehitystä, eikä tilanne ole aina ollut näin hyvä. Saksasta löytyy myös useita korkealuokkaisia opinahjoja, jotka tarjoavat elokuva-alan koulutusta. Vastavalmistuneet opiskelijat pääsevät nopeasti alalle, koska tuotantoja tehdään paljon. Monet ammattilaiset viettävät myös aikaa ulkomailla ja tuovat palatessaan paljon kokemusta mukanaan, toteaa Emely Christians. Suomalaisen tuottajan näkökulmasta kulttuurierot Suo men ja Saksan välillä ovat myös hyvin pienet, niin tuotantokulttuurissa kuin yleisöjenkin kesken. Suomalainen ja saksalainen tulevat hyvin toimeen keskenään, sillä lupauksiin voi luottaa, aikatauluista pidetään kiinni ja töitä tehdään ammattimaisella otteella. Yleisöjenkin maut ovat melko lähellä toisiaan, mikä helpottaa yhteistuotantokelpoisen käsikirjoitusmateriaalin löytämistä. Lue lisää Käsittelen yhteistuottamista ja erityisesti Saksan markkinoita laajemmin e-kirjassani, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta E-kirja sisältää mm. liitto- ja osavaltiotasoisten rahoituslähteiden esittelyjä ja kriteeristöä, case-esimerkkejä ja kokeneiden tuottajien vinkkejä yhteistuotannon rakentamiseksi. Nick Dorra Kirjoittaja on animaatiotuottaja ja Suomen ainoa animaatiokonsultti. Ote DFFF:n tukisäännöistä Tuotantobudjetin tulee olla vähintään miljoona euroa liveelokuvan ja kaksi miljoonaa animaatioelokuvan kohdalla Vähintään 25% tuotannon tukikelpoisista kuluista tulee kertyä Saksassa Saksalaisen osatuottajan täytyy kerätä vähintään 20% rahoituksesta Tuki voi olla maksimissaan 20% saksalaisista tuotantokustannuksista Tukiraja elokuvaa kohden on miljoona euroa Tuottajan omarahoitusosuuden on oltava vähintään 5% Edellyttää levityssopimusta DFFF: n hyväksymän levittäjän kanssa Jos kaikki ehdot täyttyvät tuki on automaattinen Blind Spot Pictures ja Energia Productions ovat tuottaneet Timo Vuorensalon elokuvan Iron Sky yhdessä saksalaisen 27 Films Productionin ja australialaisen New Holland Picturesin kanssa. 13

14 Ulla Simosen Sources-ryhmä marraskuussa 2010: (vasemmalta) Kristine Knudsen, Bjørn-Erik Hanssen, Finn McAlinden, Marcelino Martin Valiente, Ulla Simonen, Ragnheidur Gestsdottir, Markús Thór Andrésson, Patrice Nezan, Antoine Boutet, edessä Jeremy Xido. Ulla Simonen, kauanko olet tehnyt yhteistyötä Sources 2 -koulutuksenjärjestäjän kanssa? Yhteistyöni Sourcesin kanssa alkoi pari vuotta sitten, kun pidin luennon heidän workshopissaan. Viime vuonna eli syksyn 2010 kurssilla toimin ensimmäisen kerran dokumenttiryhmän vetäjänä koko koulutuksen ajan. Seuraava kurssi, jolla olen näillä näkymin mukana, on Sources Projects & Process, joka on syksyllä 2011 Tanskassa. Siellä toimin ni- Sources-workshop dokumenttielokuvan kehittelypaikkana Media-ohjelman tukemista lukuisista jatkokoulutuskursseista Sources 2:n käsikirjoituskurssit ovat tunnetuimpien joukossa. Saksalainen koulutuksentarjoaja Sources 2 on järjestänyt Script Development Workshopeja jo vuodesta 1993 lähtien. Kursseilla on käynyt moni suomalainenkin fiktiohankkeensa kanssa, mutta Sources dokumentin kehittelypaikkana lienee vähemmän tunnettu konsepti. Pitkän linjan dokumenttituottaja Ulla Simonen toimii nykyään Sources-kurssin dokumenttiryhmän vetäjänä ja kertoi Media Deskille kokemuksiaan dokumenttien kehittelystä Sources 2 -käsikirjoituskurssilla. mikkeellä adviser. Muitakin workshopeja on tulossa, mutta ne eivät ole vielä varmistuneet. Miten kauan Sources-kursseilla on kehitelty fiktion rinnalla myös dokumentteja? Sources -käsikirjoituskoulutusta fi ktioille on ollut jo vuodesta 1993 saakka: dokumentit tulivat mukaan vuonna Sources-workshop järjestettiin Oulussa keväällä 2002 ja silloin yh- 14

15 teen näistä ensimmäisistä dokumenttiryhmistä osallistui Ronkaisen Mika Meän kesä -hankkeellaan. Sources-koulutukseen hakee edelleen enimmäkseen fi ktiohankkeita, mutta nykyään joka workshopissa on yleensä kaksi fiktioryhmää ja yksi dokumenttiryhmä. Joskus saattaa olla fi ktio-dokkariryhmä, jossa on molempia. Sekaryhmiä tehdään kuitenkin vain, jos temaattisesti on mielekästä yhdistää kyseiset hankkeet tai kun dokumenttihakijoita on liian vähän. Dokkarihankkeita ei hae kurssille mitenkään pilvin pimein, mutta toisaalta hakijoiden taso on korkea, ja ryhmissä on yleensä hyvinkin ammattitaitoisia ja kokeneita dokumentaristeja. Minkä kokoisissa ryhmissä kurssilla työskennellään? Viime syksyn ryhmässäni oli viisi dokumenttihanketta. Yleensä hankkeita on neljästä kuuteen. Fiktioryhmissä on normaalisti neljä hanketta. Projektien määrä riippuu tietysti myös siitä, kuinka monta osallistujaa per hanke on paikalla: yli 10 hengen ryhmiä ei mielellään oteta. Ajatuksena on nimenomaan se, että ryhmät ovat pieniä ja että hankkeita käydään hyvin tarkasti ja yksityiskohtaisesti läpi. Onko niin, että Sourcesiin suositellaan osallistumista tiimeinä? Suosittelisin kovasti, että ensimmäiseen workshopiin tulisi yhdessä tuottaja-ohjaaja-pari tai tuottaja-käsikirjoittaja-pari, koska siitä on varmasti hyötyä myöhemmälle yhteistyölle. Se opettaa sitä, miten toinen oikeasti ajattelee. Toisaalta kolmen kuukauden päästä pidettävään follow-up-sessioon ei tarvitse kaikkien tulla, vaan yksikin tiimistä riittää. Mutta kyllä kurssille voi hakea yksinkin. Mitä Sources-kurssilla tarkkaan ottaen tehdään? Sourcesin metodi on, että metodia ei ole. Jokaista hanketta lähdetään kehittämään hankkeen omista lähtökohdista ja tarpeista. Sources-workshophan on kokonaisuudessaan aika pitkä eli noin 3 kuukautta; se on niin sanottua pitkäkestoista koulutusta. Kyseessä on siis hankekehittely. Kurssin rakenne on sellainen, että ensimmäinen jakso on seitsemän päivän workshop, jonka kaikki kolme ryhmää ovat samassa paikassa. Työskentelyaikaa on täydet seitsemän päivää; matkapäivät ovat erikseen. Viikkoon kuuluu ryhmän sisäinen työskentely, jonka lisäksi on luentoja, elokuvanäytöksiä ja elokuvantekijöitä kertomassa omasta työstään. Projektien kehittäminen on kurssin ykkösasia, muu ohjelma tulee siihen vain lisänä. Tarkoitus on tuottaa viikon aikana tekstiä ja oman työskentelyn, ryhmätyöskentelyn ja tutor-tapaamisten avulla viedä hanketta eteenpäin. Kaikkien osallistujien kanssa tehdään suunnitelma siitä, miten hanke kehittyy viikon aikana ja mikä on tavoite. Jollakin se voi olla se, että pitää saada tukihakemus tehtyä tiettyyn määräpäivään mennessä. Viime kurssilla oli yksi ohjaaja-tuottaja-pari, joka haki ohjaajan näkökulmaa projektiin, ja sitä sitten etsittiin viikko. Ihme ja kumma, kyllä siihen saatiin viikko kulumaan. Yhdellä osallistujalla tavoite oli kirjoittaa työsuunnitelma tulevaa research-matkaa varten. Se oli hyvin konkreettista suunnittelua siitä, mitä kohteesta ja olosuhteista tiedetään ja mitä pitää vielä varmistaa. Yhdellä osallistujalla tavoitteena oli tehdä parempi pitchaus elokuvasta eli saada selkeämpää ja parempaa esittelymateriaalia elokuvan ideasta tuottajalle, jotta hänen on helpompi edetä rahoituksensaannin kanssa. Tällaiset tavoitteet ovat sinänsä yksinkertaisia ja konkreettisia, mutta työläitä tehdä yksin. Ryhmätyöskentelystä on paljon apua uusien näkökulmien löytämiseen. Vielä yhtenä esimerkkinä kurssilla oli ohjaajapari, joka oikeastaan haki sitä, että onko toinen enemmän ohjaaja ja toinen enemmän tuottaja ja minkälaista olisi tehdä yhdessä töitä. He olivat halunneet jo pitkään tehdä jotain yhteistyötä, ja heillä oli nyt tällainen nuorisoon liittyvä dokumenttiaihe, joka oli vuosia jäänyt muiden työkuvioiden jalkoihin. Tämä kaksikko haki sitten kurssille hankkeen kanssa ja kurssi toimi heille oikein hyvin. He saivat vietyä hanketta aika kivasti eteenpäin. Ja vaikka hanke ei lopulta toteutuisikaan, on kuitenkin melko kustannustehokasta, että viikossa selviää, miten yhteystyö sujuu. Se on vähän sama asia kuin lähteä viikon etelänmatkalle katsomaan, toimiiko parisuhde vai ei. Siinä on myös se hyvä puoli, että koko ajan pystyy skaalaamaan omaa juttuaan muihin osallistujiin ja muihin hankkeisiin. Kurssilla saa heijastepintaa: toimiiko oma juttu vai ei. Syksyn ryhmäni oli todella aktiivinen ja kaikki ihmiset kovin erilaisia. Esittämilleen näkemyksille sai hyvin pian kaikki mahdolliset vastaväitteet. On vaikea kuvitella mitään kysymystä, mikä voisi tulla enää uutena sitten, kun lähtee viemään hankkeen rahoitusta eteenpäin. Ensimmäinen jakso on puhtaasti sisällön kehittämistä, tuotannollinen puoli ei ole siinä vaiheessa esillä. Toki kahdenkeskisissä tapaamisissa voin ottaa kantaa tuotannollisiin asioihin, mutta muuten se jätetään myöhemmäksi. Lisäksi kurssin tässä osiossa kokenut saksalainen tuottaja Dagmar Jakobsen on paikalla pari päivää, ja hän antaa neuvoja rahoituksen suhteen kaikille niille, jotka sellaista konsultaatiota haluavat. Kovan työn tulos Viikko lopetetaan siihen, että katsotaan, mitä saatiin aikaiseksi. Alussa minulla on sellainen pyrkimys, että löydettäisiin se jokaisen oma elokuvantekijän dna, että tiedetään mistä me puhutaan juuri tämän hankkeen kohdalla. Sitten on menty syvemmälle ideoihin ja lopuksi katsotaan, mitä tässä kohdassa saatiin valmiiksi. Seuraavaksi viikon workshopia seuraa kolmen kuukauden seurantajakso ja sovitaan tavoitteet sille ajalle. Sinä aikana osallistujat ovat yhteydessä ryhmän vetäjäänsä ja voivat toki olla yhteyksissä keskenäänkin. Kolmen kuukauden kuluttua pidetään follow up -sessio yleensä siellä, missä ryhmänvetäjä sattuu asumaan. Viime syksyn kurssilaiset tulivat Helsinkiin. Aikaa varataan päivä per projekti, meillä se oli yksi pitkä viikonloppu. Ihan kaikki eivät päässeet paikalle, joten pari seurantakeskustelua hoitui skypen välityksellä, mutta muuten tehtiin töitä projektien kanssa, ja ystävällisten elokuvantekijöiden avustuksella järjestettiin myös vähän ohjelmaa. Mouka Filmin Sami Jahnukainen ja Jukka Kärkkäinen, jotka ovat 15

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa

EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luovien alojen rahoituspäivä Turussa 18.9.2014 Riikka Koivula Luova Eurooppa / Kulttuuri Kansainvälisen liikkuvuuden

Lisätiedot

Syksy 2011 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013

Syksy 2011 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Syksy 2011 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 1 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI-00160 Helsinki Puh. +358 9 6220 3013 Kerstin Degerman Puh. +358

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Luova Eurooppa. Median alaohjelman lehti H 1 EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013

Luova Eurooppa. Median alaohjelman lehti H 1 EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Luova Eurooppa Media Desk SYKSY Finland 2014 EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Median alaohjelman lehti H 1 Sisällysluettelo Muumit Rivieralla Median alaohjelman lehti Julkaisija: Luova Eurooppa

Lisätiedot

Kevät 2012 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013

Kevät 2012 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Kevät 2012 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 1 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI-00160 Helsinki Puh. +358 9 6220 3013 Kerstin Degerman Puh. +358

Lisätiedot

Syksy 2010 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013

Syksy 2010 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Syksy 2010 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 1 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI-00160 Helsinki Puh. +358 9 6220 3013 Kerstin Degerman Puh. +358

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Kevät 2007 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 OHJELMA 2007 2013

Kevät 2007 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 OHJELMA 2007 2013 Kevät 2007 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 OHJELMA 2007 2013 MEDIA 2007 1 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI-00160 Helsinki Puh. +358 9 6220 3013 Kerstin Degerman

Lisätiedot

Kevät 2010 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013

Kevät 2010 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Kevät 2010 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 1 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI-00160 Helsinki Puh. +358 9 6220 3013 Kerstin Degerman Puh. +358

Lisätiedot

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Hakukuulutus 2016: Kiina ja Intia 1. Yleistä CIMOn Aasia-toimintojen koulutusyhteistyötä koskeva ohjelma rahoittaa korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeita Suomelle erityisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Syksy 2008 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 OHJELMA 2007 2013

Syksy 2008 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 OHJELMA 2007 2013 Syksy 2008 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 OHJELMA 2007 2013 1 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI-00160 Helsinki Puh. +358 9 6220 3013 Kerstin Degerman Puh. +358

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1 CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa

Lisätiedot

Luova Eurooppa. Median alaohjelman lehti H 1 EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013

Luova Eurooppa. Median alaohjelman lehti H 1 EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Luova Eurooppa Media JOULUKUU Desk Finland 2015 EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Median alaohjelman lehti H 1 Pääkirjoitus Katse tuotantoyhtiöihin Tässä lehdessä keskitymme tuotantoyhtiöihin.

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa (2014-2020)

EU:n Luova Eurooppa (2014-2020) EU:n Luova Eurooppa (2014-2020) Infoiltapäivä kulttuurin ja luovien alojen kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista Oulu 4.6.2015 Hanna Hietaluoma-Hanin, Luova Eurooppa / Kulttuuri CIMOn EU-ohjelmaperhe

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä Etelä-Pohjanmaan kulttuuri kansainvälistyy seminaari Seinäjoki 26.11.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Anna hankeidean johtaa oikean

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Musiikkitalo 2.12.2013 Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Kulttuurin alaohjelma Median alaohjelma Monialainen toimintalinja

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

SELVITYS SUOMALAISTEN ELOKUVIEN JA TV-DRAAMAOHJELMIEN VOD-OIKEUKSISTA

SELVITYS SUOMALAISTEN ELOKUVIEN JA TV-DRAAMAOHJELMIEN VOD-OIKEUKSISTA AVOD Audiovisual works on demand SELVITYS SUOMALAISTEN ELOKUVIEN JA TV-DRAAMAOHJELMIEN VOD-OIKEUKSISTA 20.10.2008 Entertainment Law Finland, Pia Naarajärvi Tuotos ry, Katariina Kyrölä 1 SISÄLLYS: 1. Johdanto:

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Valtiontuki N 777/2001 Suomi Tukiohjelmat valtiontuen myöntämiseksi elokuville ja muulle audiovisuaaliselle tuotannolle

Valtiontuki N 777/2001 Suomi Tukiohjelmat valtiontuen myöntämiseksi elokuville ja muulle audiovisuaaliselle tuotannolle EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2001 C(2001)4474fin Asia: Valtiontuki N 777/2001 Suomi Tukiohjelmat valtiontuen myöntämiseksi elokuville ja muulle audiovisuaaliselle tuotannolle Arvoisa vastaanottaja 1.

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI Rakkautta & Anarkiaa festivaalilla, Helsinki, 17. 27.9.2009 UUDET KOTIMAISET ANIMAATIOELOKUVAT KILPASARJA ILMOITTAUTUMISLOMAKE Täytä lomake selkeästi tikkukirjaimin ja lähetä

Lisätiedot

2011-2012 MAAILMANLAAJUINEN JOHTAJAKOULUTUSRYHMÄ PIIRIN RAHOITUSTUKIOHJELMA Perustiedot

2011-2012 MAAILMANLAAJUINEN JOHTAJAKOULUTUSRYHMÄ PIIRIN RAHOITUSTUKIOHJELMA Perustiedot 2011-2012 MAAILMANLAAJUINEN JOHTAJAKOULUTUSRYHMÄ PIIRIN RAHOITUSTUKIOHJELMA Perustiedot MIKÄ ON GLT:N PIIRIN RAHOITUSTUKIOHJELMA? Tämän ohjelman kautta tarjotaan taloudellista tukea tärkeiden koulutus-

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen

Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen Kirjallisuuden käännöshankkeet EU:n nykykirjallisuuspalkinto Luova Eurooppa Kulttuurin alaohjelma 2014 2020 Kirjallisuuden käännöshankkeet Kirjallisuuden

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Kevät 2006 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA PLUS OHJELMA 2001 2006. Teemana yhteistuotannot

Kevät 2006 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA PLUS OHJELMA 2001 2006. Teemana yhteistuotannot Kevät 2006 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA PLUS OHJELMA 2001 2006 Teemana yhteistuotannot 1 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI-00160 Helsinki Puh. +358 9 6220 3013 Kerstin

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Aasia-toiminnot koulutusyhteistyö. Kiina-ohjelma, hakukuulutus 2014

Aasia-toiminnot koulutusyhteistyö. Kiina-ohjelma, hakukuulutus 2014 Aasia-toiminnot koulutusyhteistyö Kiina-ohjelma, hakukuulutus 2014 1. Yleistä CIMOn Aasia-toimintojen koulutusyhteistyötä koskeva ohjelma rahoittaa korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeita Suomelle erityisen

Lisätiedot

Syksy 2007 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 OHJELMA 2007 2013. Digiaika tekee tuloaan elokuvateattereihin

Syksy 2007 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 OHJELMA 2007 2013. Digiaika tekee tuloaan elokuvateattereihin Syksy 2007 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 OHJELMA 2007 2013 Digiaika tekee tuloaan elokuvateattereihin 1 Median tukema Nordisk Forum of co-financing documentaries järjestettiin 24. 25.9.2007

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI Helsinki, 4.-7.9.2008 UUDET KOTIMAISET ANIMAATIOELOKUVAT KILPASARJA ILMOITTAUTUMISLOMAKE Täytä lomake selkeästi tikkukirjaimin ja lähetä se liitteineen lomakkeen lopussa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 6.10.2015 TEM/1859/09.10.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 3. haku (30.9. 30.11.2015) Suomi on

Lisätiedot

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 1(5) HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 Mitä haetaan ja mille ajalle? Cirkon residenssihaussa voi hakea 2-4 viikon mittaista residenssityöskentelyjaksoa Cirkossa, Helsingin Suvilahdessa. Tässä

Lisätiedot

Kevät 2009 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013. Teemana peliala 1

Kevät 2009 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013. Teemana peliala 1 Kevät 2009 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Teemana peliala 1 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI-00160 Helsinki Puh. +358 9 6220 3013 Kerstin

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 20.4.2005 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle 1 (2) Hakija voi olla henkilö tai ryhmä. Sukunimi: Etunimet: Osoite: Syntymävuosi: Puhelinnumero: Sähköposti: Nykyinen työ- tai opiskelupaikka: Ryhmän

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

Syksy 2009 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013. Teemana kansainvälistyminen

Syksy 2009 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013. Teemana kansainvälistyminen Syksy 2009 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Teemana kansainvälistyminen 1 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI-00160 Helsinki Puh. +358 9 6220 3013

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Luova Eurooppa. Teemana koulutus. Median alaohjelman lehti H 1 EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013

Luova Eurooppa. Teemana koulutus. Median alaohjelman lehti H 1 EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Luova Eurooppa Media Desk KESÄ Finland 2015 EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Median alaohjelman lehti Teemana koulutus H 1 Pääkirjoitus Median ensimmäinen vuosi osana Luova Eurooppa -ohjelmaa

Lisätiedot

AMO toimenpiteiden priorisointi

AMO toimenpiteiden priorisointi AMO toimenpiteiden priorisointi Annika Kangas Turku 18.5.2009 Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Priorisointi on tarpeen, jotta voidaan keskittyä tärkeimpiin asioihin voidaan keskittyä yhteen asiaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki Kulttuurin avustukset 23.4.2014 Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERIAATTEET Kulttuuritoimintaan tarkoitettujen avustusten jakoperusteet noudattavat Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Kevät 2005 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA PLUS OHJELMA 2001 2006

Kevät 2005 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA PLUS OHJELMA 2001 2006 Kevät 2005 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA PLUS OHJELMA 2001 2006 1 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI-00160 Helsinki Puh. +358 09 6220 3013 Kerstin Degerman Puh. +358

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

SUOMALAISTEN AUDIOVISUAALISEN ALAN TUOTANTOYHTIÖIDEN TOIMIEN MAANTIETEELLINEN KARTOITUS 2006-2009

SUOMALAISTEN AUDIOVISUAALISEN ALAN TUOTANTOYHTIÖIDEN TOIMIEN MAANTIETEELLINEN KARTOITUS 2006-2009 SUOMALAISTEN AUDIOVISUAALISEN ALAN TUOTANTOYHTIÖIDEN TOIMIEN MAANTIETEELLINEN KARTOITUS 2006-2009 Koonnut: Petra Välimäki Annukka Vähäsöyrinki Petra Theman 1. Taustaa Finnish Film and Audiovisual Export,

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 21.5.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Kesätöitä 18 28-vuotiaille Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Mikä on Nordjobb? Välittää kesätöitä, asunnon ja kulttuuriohjelmaa Pohjoismaissa Välittänyt yli 21 000 työpaikkaa vuodesta 1985

Lisätiedot

Kevät 2013 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013

Kevät 2013 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 Kevät 2013 Media Desk Finland EUROOPAN UNIONIN MEDIA 2007 -OHJELMA 2007 2013 1 Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu 12 FI-00160 Helsinki Puh. +358 9 6220 3013 Kerstin Degerman Puh. +358

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot