Kunnallisjohdon seminaari Tallinna, Hotelli Viru

Transkriptio

1 Kunnallisjohdon seminaari Tallinna, Hotelli Viru Kilpailuneutraliteetti avain toimiviin markkinoihin Antti Neimala, johtaja Suomen Yrittäjät

2 Esityksen sisältö 1. Kommentteja Elise Pekkalan esitykseen Oliko JULKI-työryhmän asettaminen tarpeen? Vastasivatko esitykset odotuksia? Miten tästä eteenpäin? 2. Havaintoja SY:n liikelaitosselvityksestä (2008) Olennaisimmat havainnot markkinoiden toimivuuden kannalta 3. Markkinoiden toimivuus, palvelurakenteet ja yritykset Elinkeinopolitiikan kytkeytyminen kuntien oman tuotannon organisointimuotoihin ja tapoihin 4. Hankintasääntelyn ja menettelyiden vaikutuksista Elinkeinopolitiikan ja hankintapolitiikan suhde säännöksiin ja menettelyihin Eduskunnan linjaukset kansallisista kynnysarvoista

3 1. Kommentteja Elisen Pekkalan esitykseen Hallitusohjelma oiva lähtölaukaus Tavoitteena tarjota yrittäjyydelle Suomessa maailman paras toimintaympäristö Kirjaus, jonka mukaan hallitus varmistaa kilpailupolitiikan keinoin yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tasavertaiset edellytykset Tarve kilpailuneutraliteetin vahvistamiselle ilmeinen Yritysten palautetta tulee aiheesta paljon Destia-ratkaisu teki liikelaitosten asemasta helpon ja välttämättömän kohteen, myös kuntapuolella Syytä korostaa, että ongelmat eivät rajoitu liikelaitosmuotoiseen toimintaan, vaan virastojen ja yhtiöiden toimintaa on myös tarkasteltava Huomattakoon, että verolainsäädännön ongelmat tunnistettiin ja tunnustettiin JULKI-työryhmän raportissa, jatko VM:n vastuulla

4 Kommentteja Elisen Pekkalan esitykseen Esitykset oikeansuuntaisia Liikelaitosten toiminnan sääntely keskeinen hanke oli tarkoituksenmukaista, että erilaisia rajauksia EI vielä vahvistettu tarkemmin Valvontajärjestelmän luominen välttämätöntä myös näiltä osin tarkemmat määrittelyt tarpeen: mitä, miten ja millä resursseilla valvotaan HUOM! Työryhmän raportti kaikilta osin yksimielinen Jatko pitkälti kuntien päätösten varassa Sääntelymuutokset vaikuttavia, mutta viime kädessä kuntien toiminta ja päätökset ratkaisevassa asemassa Tärkein kysymys on, mitä kunnan ylipäänsä on järkevää tehdä itse Liikelaitosten yhtiöittämisen ohella rohjettava pohtia niiden toiminnan ajamista alas ja palveluiden hankkimista markkinoilta

5 2. Havaintoja SY:n liikelaitosselvityksestä Selvityksen peruskysymys Onko omistajaohjauksen tavoitteet määritelty markkinoiden toimivuuden näkökulmasta näkökulma oli tietoisesti rajattu Lähdeaineisto: julkinen virallisaineisto (internetistä) Keskeistä materiaalia strategiat, talousarviot, tilinpäätökset, toimintakertomukset jne. Ei siis kyselyjä, haastatteluita tai muutakaan yhteydenottoa suoraan kuntiin/liikelaitoksiin Kohteena kaikkiaan liki 200 liikelaitosta Selvitettiin nimi, toimiala, kysymys palveluiden järjestämisvastuusta, toiminta-alue, liikevaihto, henkilöstö jne. Erityisen huomion kohteena omistajaohjaus, myynti omistajakunnan ulkopuolelle sekä kysymys yksityisestä markkinapotentiaalista

6 Havaintoja SY:n liikelaitosselvityksestä Kokonaisvolyymi mittavaa Kaikkien liikelaitosten yhteenlaskettu liikevaihto 3,8 mrd Ongelmallisimpia yksiköt, jotka eivät palvelujen järjestämisvastuun piirissä Tukipalvelut tyypillisesti tällaisia tapauksia Lisäksi näillä toimialoilla runsaasti yksityistä palvelutarjontaa Satamat, energialaitokset ja vesihuolto oma lukunsa Markkinoiden toimivuus harvoin erikseen huomioitu 10 suurimmasta kaupungista vain Tampereella ja Vantaalla aktiivista otetta: muista kaupungeista erottuivat positiivisesti Iisalmi, Rovaniemi ja Uusikaupunki Elinkeinopolitiikan ja liikelaitostoiminnan yhteys olematon Toiminnan läpinäkyvyys heikko ulosmyynnin osuus ei näy

7 10 suurimman kaupungin liikelaitokset 10 suurimmassa kaupungissa liikelaitoksia yhteensä 65 kpl ja liikevaihto 2,7 miljardia euroa KAUPUNKI KPL LIIKEVAIHTO Helsinki milj. Espoo 3 88 milj. Tampere milj. Vantaa 3 69 milj. Turku milj. Oulu milj. Lahti 1 32 milj. Kuopio 5 84 milj. Jyväskylä 6 88 milj. Pori 4 34 milj

8 3. Markkinoiden toimivuus, palvelurakenteet ja yritykset Julkisten palvelujen rakenteet elävät Yritysten markkinat eivät avaudu/laajene, elleivät kunnat tee rakenteisiin vaikuttavia päätöksiä Yrittäjäjärjestö on kaiken aikaa hyväksynyt sen yleisen lähtökohdan, että järjestämisvastuu on kunnilla Tuottamistapoihin halutaan vaikuttaa siten, että markkinat kehittyvät suotuisasti Lainsäädäntömuutosten ei pidä kahlita palvelurakenteita koskevaa uudistamistyötä lainsäädäntömuutokset antavat hyvän mahdollisuuden tarkastella tuotantorakenteita avoimesti Merkittävästi nykyistä enemmän pitää kiinnittää huomiota palvelurakenteita koskevien päätösten vaikutuksiin yritysten toimintaympäristön kehittymisen kannalta Suurin vastuu markkinoiden toimivuuden varmistamisesta kunnilla, jotka myös suurimpia hyötyjiä strategioitten ja varsinkin niiden noudattamisen merkitys korostuu

9 4. Hankintasääntelyn ja menettelyiden vaikutuksista Julkisten hankintojen merkitys melkoinen Kokonaisvolyymit yli 27 mrd vuodessa (2007) Vajaa puolet volyymista hankintalainsäädännön soveltamisen piirissä ulkopuolella erilaisia vuokria, puolustushankintoja, pienhankinnat jne. Valtion hankintojen kokonaisarvo n. 4,5 mrd Kuntien hankintojen kokonaisarvo yli 13 mrd Julkisissa hankinnoissa yritysten odotukset palvelumarkkinoiden kehittymisestä joko realisoituvat tai sitten eivät Pk-yritysten näkemykset hankintajärjestelmien toimivuudesta erittäin kriittisiä näkemykset eivät voi olla heijastumatta koko palvelumarkkinoiden kehittymiseen Kunnilla vähintään 13 miljardia hyvää syytä huolehtia siitä, että pkyritykset pääsevät tehokkaasti mukaan hankintojen toteutukseen

10 Kansallisella hankintailmoituksella ja EUhankintailmoituksella julkaistut hankinnat Hankinnat hankintalajeittain Määrä (kpl) Arvo ( ) Hintatieto ilmoitettu Tavarat kansallinen ,83 % hankintailmoitus EU-hankintailmoitukset ,45 % Palvelut kansallinen ,71 % hankintailmoitus EU-hankintailmoitukset ,66 % Rakennusurakat kansallinen ,57 % hankintailmoitus EU-hankintailmoitukset ,03 % Muut hankinnat kansallinen hankintailmoitus ,54 %

11 Kunnille myynnin muutos seur. 5 vuoden aikana, % pk-yrityksistä loppuu kokonaan 4 % vähenee % vähenee % vähenee % vähenee alle 10 % ei muutosta 70 kasvaa alle 10 % 10 kasvaa % 6 kasvaa % 2 kasvaa % kasvaa väh. 100 % Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

12 Miten kunta toimii kynnysarvot alittavien pienhankintojen suhteen pääsääntöisesti? Tuottaa itse - ei tarjoa ulkopuolisille vastaajista, joilla sopimus tai kokemusta 13 % Tilaa samoilta käyttämiltään toimittajilta 39 Tarjoaa hankintoja joillekin valitsemilleen yrityksille kilpailuttaen näitä 30 Järjestää avoimia tarjouskilpailuja 18 Järjestää huutokauppoja 0 Muuten

13 Miten kuntien tulisi toimia pienhankintojen suhteen pääsääntöisesti? Kunnan tulisi tuottaa itse 1 vastaajista, joilla sopimus tai kokemusta % Tulisi käyttää samoja käyttämiään toimittajia 8 Pyytämällä tarjouksia yksityisesti suoraan 50 Avoimella tarjouspyynnöllä 38 Järjestämällä sähköisen huutokaupan 1 Muuten

14 Kolmiportainen malli hankinnan kokonaisarvon mukaan EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat tavarat ja palvelut (valtiolla ) 5,28 milj. rakennusurakat Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat tavarat ja palvelut; SOTEpalvelut ja työvoimapoliittinen koulutus; rakennusurakat Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat = PIENHANKINNAT Direktiivien mukaiset kilpailuttamismenettelyt EU-laajuinen ilmoittaminen Valitusoikeus markkinaoikeuteen Hankintojen kilpailuttamis- ja ilmoittamisvelvoite Kevennetyt menettelyt; lisää neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuuksia Valitus markkinaoikeuteen Lain soveltamisalan ulkopuolelle; Ei valitusoikeutta - Oikaisuvaatimus mahdollinen HANKINTALAKI

15 Talousvaliokunnan ehdottamat kynnysarvot Hankintaselonteko käsittelyssä keväällä 2009 eduskunnassa Eduskunta edellyttää kansallisissa hankinnoissa kynnysarvojen kaksinkertaistamista Uudet kansalliset kynnysarvot Tavara- ja palveluhankinnat Sosiaali- ja terveyspalvelut Rakennusurakat Yhä suurempi osuus hankinnoista olisi uudistuksen jälkeen pienhankintoja, jotka jäisivät hankintalain soveltamisen ulkopuolella SY vastustanut kynnysarvojen nostoa Tavoitteenamme avoin kilpailu, jossa pk-yritysten edut otetaan huomioon toteuttamalla hyvää elinkeinopolitiikkaa

16 Kunnissa linjattavia/seurattavia asioita Yleinen hankintapolitiikka Suhde elinkeinopolitiikkaan tärkeä Pk-yritysten kannalta kannustavat hankinnat Hankintojen volyymit, osatarjoukset, yhteistarjoukset Tarjouspyyntöjen toimivuus (ehdot, aikataulut, sopimusten pituus jne.) Hankintojen hinnan ja laadun suhde kriteereinä Mahdolliset pk-yrityksille kynnyksiä aiheuttavat ehdot (liikevaihtoja/tai taserajat hankinnoissa) Hankinnoista tiedottaminen Vuoropuhelu yritysten kanssa ennen ja jälkeen hankintojen Pienhankintojen erityiset periaatteet ja käytännöt Hankintojen kohdentuminen Minkälaiset yritykset tarjoavat palveluita ja tuotteita Minkälaiset yritykset saavat sopimuksia