Koulupihat lähiliikuntapaikkoina Suunnitteluopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulupihat lähiliikuntapaikkoina Suunnitteluopas"

Transkriptio

1 Koulupihat lähiliikuntapaikkoina Suunnitteluopas 1

2 Tähän pdf -muodossa julkaistuun oppaaseen on koottu Nuori Suomi ry:n vuonna 2006 nettisivustona toteuttaman Koulupihat lähiliikuntapaikkoina suunnitteluopppaan materiaali (kuva Tähän%pdf%)muodossa%julkaistuun%oppaaseen%on%koottu%Nuori%Suomi%ry:n%vuonna%2006%nettisivustona% toteuttaman% Koulupihat%lähiliikuntapaikkoina % suunnitteluopppaan%materiaali%(kuva%alla).%kyseiseinen% alla). Kyseiseinen nettisivusto on poistettu käytöstä vuonna nettisivusto%on%poistettu%käytöstä%vuonna%2015.% Raportin aineistojen koostamisesta ovat vastanneet Jan Norra (Suomen Kunto ja Virkistys oy) ja Raportin%aineistojen%koostamisesta%ovat%vastanneet%Jan%Norra%(Suomen%Kunto%ja%Virkistys%oy)%ja%Reijo% Reijo Ruokonen (Valo). Oppaan taitosta on vastannut Aino Myllyluoma. Ruokonen%(Valo).%Oppaan%taitosta%on%vastannut%Aino%Myllyluoma.%%%% % % % 2

3 Opetusministeriön esipuhe Suomalaisista lapsista ja nuorista enemmistö liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Yksi keskeinen syy ongelman taustalla on puute lähiympäristöön sijoittuvista liikuntapaikoista. Erityisesti lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta edellyttää kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän päivittäisistä toimintaympäristöistä. Tähän haasteeseen on opetusministeriö pyrkinyt viime vuosina vastaamaan lähiliikuntapaikkarakentamista edistämällä. Vuodesta 2000 saakka on opetusministeriön liikuntapaikkarakentamisen strategiassa korostettu lähiliikuntapaikkojen merkitystä. Painotus on näkynyt mm. mahdollisuutena korotettuun valtionavustukseen. Toteutuneista hankkeista saatujen kokemusten perusteella koulupihat ovat osoittautuneet erityisen hyviksi lähiliikuntapaikkakohteiksi korkean käyttöasteen ja helpon saavutettavuuden vuoksi. Arviointitutkimuksista saatavissa oleva tieto antaa myös tukea hankkeiden vaikuttavuudelle koulupihoille toteutetuilla lähiliikuntapaikoilla on lisätty lasten liikuntaa. Liikkumaan innostavalla koulupihalla on vaikutusta lasten ja nuorten päivittäiseen hyvinvointiin laajemminkin. Tutkimusten perusteella suomalaiset koululaiset ovat tiedoissa ja taidoissa maailman huippuluokkaa. Tietojen ja taitojen opettamisen ohella peruskoulun tehtävä on myös tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Opetusministeriön käynnistämässä kouluhyvinvoinnin toimenpideohjelmassa pyritään kehittämään kouluyhteisöille konkreettisia toimenpiteitä ja välineitä hyvinvointiin liittyvien ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Kouluhyvinvoinnin edistämisessä lapsen päivään sijoittuvalla liikunnalla ja sitä tukevilla olosuhteilla on tärkeä rooli. Koulupihan liikuntapaikkojen suunnittelu kouluyhteisön yhteisenä projektina sekä pihan liikuntamahdollisuuksien aktiivinen käyttö voivat toimia yhtenä tekijänä edistettäessä hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria kouluissa. Valtionhallinnon tasolla koulupihojen kehittäminen lähiliikuntapaikkoina nähdään toimintamallina, joka palvelee sekä lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan edistämisen että kouluhyvinvoinnin ja oppimisen tavoitteita. Tästä syystä Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -oppaan tuottaminen on koettu tärkeäksi opetusministeriön liikuntayksikössä ja yleissivistävän koulutuksen yksikössä, jotka molemmat tahot ovat osallistuneet oppaan tukemiseen. Myös paikallistasolla yhteistyö asian edistämisessä on ehdottoman tärkeää. Koulupihojen kehittäminen lähiliikuntapaikkoina on yhteinen ponnistus, jossa tarvitaan niin kuntien eri hallintokuntien kuin koulujen, vanhempainyhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden panosta. Toivottavasti tämä opas voi osaltaan olla vauhdittamassa ja tukemassa tätä kehittämistyötä! Raija Mattila Liikuntayksikön johtaja Opetusministeriö Eeva-Riitta Pirhonen Yleissivistävän koulutuksen yksikön johtaja Opetusministeriö 3

4 1. Johdanto 1.2 Miksi koulupihoista lähiliikuntapaikkoja? Liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua päivittäin ja mielellään useamman tunnin ajan. Suomalaislapsista kuitenkin enemmistö liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Tutkimusten mukaan keskeisimpiä esteitä lasten päivittäiselle liikunnalle ovat liian pitkät etäisyydet liikuntapaikoille sekä sopivien liikuntapaikkojen puute. Yhdyskunta- ja liikuntapaikkasuunnittelussa ei ole riittävästi osattu huomioida lapsia kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän päivittäisistä toimintaympäristöistä. Koulupihat lasten tärkeimpiä liikuntapaikkoja Nuoren Suomen vuonna 2000 julkaiseman Missä lapsi liikkuu -tutkimuksen mukaan selvästi suurin osa ala-asteikäisten lasten liikuntakerroista tapahtuu kotipihoilla ja -kaduilla sekä koulupihoilla. Yksittäisistä liikuntapaikoista selvästi eniten käytetty on oma koulupiha. Yli kolmannes kaikista ala-asteikäisten liikuntakerroista tapahtuu siellä. Koulupihan keskeisyys lasten liikuntapaikkana käy ilmi myös lasten välitunneilla viettämästä ajasta. Kouluviikon aikana lasten on arvioitu viettävän noin 5 tuntia välitunneilla. Tuntimäärä on suurempi kuin millään yksittäisellä oppiaineella! Koulupihojen liikuntaolosuhteissa paljon kehitettävää! Nuori Suomi toteutti yhdessä opetusministeriön kanssa vuonna 2003 valtakunnallisen tutkimuksen koulupihojen liikuntaolosuhteista Suomessa. Tutkimukseen osallistui 1850 ala-asteen koulua eripuolilta Suomea (n. 60% kaikista Suomen ala-asteista). Tutkimuksen mukaan suuressa osassa kouluja pihojen liikuntaolosuhteet eivät vastaa lasten päivittäisen liikunnan tarpeita. Vähintään kolmasosan koulupihoista voidaan tutkimuksen perusteella arvioida vaativan välittömiä kunnostamistoimenpiteitä. Suurin ongelma tutkimuksen mukaan on liian vähäinen määrä liikunta- ja leikkipaikkoja. Ongelma korostuu erityisesti oppilasmääriltään suurissa kaupunkikeskusta- ja lähiökouluissa. Toimintamahdollisuuksia vähentää myös koulupihojen perinteisyys. Lasten liikuntaharrastusten trendit tai paikalliset erityispiirteet eivät tutkimuksen mukaan juurikaan näy koulupihojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulupihat erinomaisia lähiliikuntapaikkakohteita Lähiliikuntapaikka on uudehko termi liikuntapaikkarakentamisessa. Termin tarkkaa määrittelyä on haluttu välttää ja jättää tilaa erilaisille paikallisille toteutusmalleille. Yleisesti määriteltynä lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan kaikkien väestöryhmien vapaaseen käyttöön tarkoitettuja monipuolisia liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla, lähellä käyttäjiä. Lähiliikuntapaikkarakentamisen tavoitteena on edistää erityisesti lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista. Hyvä lähiliikuntapaikka on monikäyttöinen, viihtyisä ja sijaitsee yhdyskuntarakenteessa keskeisellä paikalla. Lähiliikuntapaikka on asuinalueensa liikunnallinen kohtaamispaikka. Hyviä lähiliikuntapaikkaesimerkkejä on syntynyt viime vuosien aikana useita kymmeniä eri puolille Suomea. Erityisesti alakoulujen pihat ovat osoittautuneet erinomaisiksi lähiliikuntapaikkakohteiksi mm. korkean käyttöasteensa takia. Koulupihaan sijoitettu lähiliikuntapaikka 4

5 palvelee niin koulun välitunti- ja opetuskäyttöä kuin iltapäiväkerhotoimintaakin. Lisäksi alakoulujen pihat sijaitsevat useimmiten asuinalueiden keskellä, joten ne ovat helposti lasten ja muiden alueen asukkaiden käytettävissä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Koulupihat ovat myös varustuksensa ja käytettävissä olevan tilansa näkökulmasta hyvin lähiliikuntapaikoiksi soveltuvia kohteita. Koulupihoissa on aina jo olemassa olevaa liikunta- ja leikkipaikkavarustusta sekä pallopelialueita, joten monipuolisen lähiliikuntapaikan toteuttaminen ei edellytä niiden yhteydessä totaalista uudisrakentamista. Lisäksi koulupihojen käyttöperinne luo hyvän pohjan omaehtoiseen toimintaan tarkoitetuille lähiliikuntapaikoille. Koulupihojen käyttö ei yleensä perustu koulutoiminnan ulkopuolella käyttövuoroihin, vaan ne ovat alueen asukkaiden vapaasti ja maksutta käytettävissä. Positiivisia vaikutuksia liikunta-aktiivisuuteen Koulupihojen liikuntaolosuhteiden kehittämisellä on vaikutusta lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Nuoren Suomen syksyllä 2006 julkaistun arviointitutkimuksen mukaan oppilaiden välituntiliikunta lisääntyi selvästi kouluissa, joiden piha-alue oli kunnostettu. Kunnostaminen lisäsi tutkimuksen mukaan merkittävästi myös lasten vapaa-ajan liikuntaa koulupihoja käytettiin varsin aktiivisesti myös kouluajan ulkopuolella! Liikunta-aktiivisuuteen liittyvien muutosten ohella on tutkimuksissa nostettu esiin myös lukuisia muita positiivisia vaikutuksia, kuten koululaisten parantunut keskittyminen ja jaksaminen oppitunneilla, lisääntyneet mahdollisuudet koulupihojen käyttöön oppimisympäristönä sekä välituntisin tapahtuvan häiriökäyttäytymisen vähentyminen. Kuvio: Lasten välitunneilla tapahtuvan liikunta-aktiivisuuden muutos (vastaajan oma arvio) koulupihan lähiliikuntapaikaksi kunnostamisen jälkeen (N=561). Nuoren Suomen Lähiliikuntapaikkojen monitahoarviointi -tutkimus. 5

6 Rakentamiseen haettavissa valtionavustusta Lähiliikuntapaikat ovat olleet vuodesta 2000 saakka valtion liikuntapaikkarakentamisen rahoituksessa strategisena painopistealueena ja niiden rakentamiseen on ollut haettavissa veikkausvoittovaroista myönnettävää valtionavustusta. Valtionavustuskelpoisen lähiliikuntapaikkahankkeen kustannusalaraja on Valtionavustusta voi hakea mikä tahansa rekisteröity oikeustoimikelpoinen yhteisö. Valtionavustuksen määrä on harkinnanvarainen, mutta painopisteasemasta johtuen avustusprosentti on ollut muuta liikuntapaikkarakentamista korkeampi, keskimäärin 30%:n luokkaa. Enimmillään valtionavustuksen osuus voi olla 50% hankkeen kokonaiskustannuksista. Koulupihahankkeissa avustusehtona on, että piha on koulutoiminnan lisäksi vapaasti yleisessä liikuntakäytössä. Lähiliikuntapaikkojen osalta valtionapuviranomaisina toimivat läänien liikuntatoimet. Valtionavustusten hakuaika on kalenterivuoden loppuun mennessä. 6

7 2. Hankesuunnittelu 2.1. Lähiliikuntapaikat kaavoituksen näkökulmasta 2.2. Kuntakohtaisen lähiliikuntapaikkasuunnitelman tekeminen Keravalle 2.3. Kuntakohtaisen lähiliikuntapaikkasuunnitelman tekeminen Poriin 2.4. Hallintokuntien välinen yhteistyö koulupihojen kunnostamisen haasteena ja voimavarana 2.1. Lähiliikuntapaikat kaavoituksen näkökulmasta Vesa Rajaniemi, Kaavoittaja. Jyväskylän maalaiskunta Kirjoittaja on tehnyt väitöskirjatutkimuksen aiheesta Liikuntapaikkarakentaminen ja maankäytön suunnittelu (2005). Liikuntapaikkasuunnittelun kytkeminen kokonaisvaltaiseen lakisääteiseen maankäytön suunnitteluun eli kaavoitukseen on tärkeää sen vuoksi, että urbaaneilla alueilla vallitsee jatkuva eri maankäyttömuotojen välinen kilpailutilanne. Tietyn alueen maankäytöstä saattaa olla monia toisistaan jyrkästikin poikkeavia mielipiteitä. Kun liikuntapaikat sisällytetään asianmukaisina aluevarauksina kaavoihin, näille syntyy sellainen pysyvyys, joka voidaan sivuuttaa vain kaavaa muuttamalla. Ilman kaavaan merkitse-mistä lähiliikuntapaikka on juridisesti suojaton kilpailevia maankäyttömuotoja vastaan. Puistoalueille ja muille taajaman sisäisille viheralueille aiotut lähiliikuntapaikkahankkeet kannattaa ehdottomasti viedä läpi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena asemakaavoitusprosessina. Lopputuloksena oleva kaavaan merkitty aluevaraus antaa itse liikuntapaikalle sellaisen pysyvyyden, että siihen on mielekästä sijoittaa yleisesti niukkoja liikuntapaikkarakentamisen määrärahoja. Koulupihojen kunnostaminen lähiliikuntapaikoiksi ei mielestäni sen sijaan vaadi erityisiä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia toimenpiteitä. Koulupihat voidaan jo sinällään mieltää alueiksi, joihin on mahdollista sijoittaa lähiliikuntaa. Lähiliikuntapaikkojen kaavoittaminen liittyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen asemakaavoitukseen. Tässä tarkoitetut kaavoitushankkeet voidaan lähtökohtatilanteen pohjalta jakaa kahteen toisistaan selvästi poikkeavaan tapaukseen. Jos lähtökohtana on neitseelliseen maastoon laadittava ensimmäinen asemakaava, on lähiliikuntapaikan sijoittaminen tällaiselle uudelle asuinalueelle varsin vaivatonta. Liikuntapaikka yksinkertaisesti merkitään kaavaan asianmukaisella merkinnällä. Tästä ei yleensä aiheudu sanottavia eri maankäyttömuotojen väliseen kilpailutilanteeseen liittyviä hankaluuksia tai muita maankäytöllisiä ongelmia. Sen sijaan sellaiset hankkeet, joissa lähiliikuntapaikkaa ollaan sijoittamassa jo valmiiksi rakennettuun ympäristöön kuten asuinkorttelien väliselle viheralueelle, saattavat kohdata monenlaisia ongelmia. Liikuntapaikkoja vastustetaan yleisesti niiden aiheuttaman melun sekä muun todellisen tai kuvitellun häiriön vuoksi. 7

8 Lähiliikuntapaikka (VU) ja leikkikenttä (VK) kaavoitettuna asuinalueen sisäiselle viheralueelle uudella rakentamattomalla pientaloalueella. Ote Jyväskylän maalaiskunnan Tikkakosken Oskarinkadun ympäristön asemakaavaehdotuksesta Liikuntatoimijoiden oma aktiivisuus kaavoitukseen vaikuttamisessa tärkeää Tutkimukset ovat osoittaneet, että kaavoittajat ovat aktiivisia liikuntatoimijoiden suuntaan sellaisissa hankkeissa, joissa ollaan tekemisissä liikunnan kanssa. Tavallinen asuinalueasemakaavoitus ei välttämättä täytä kaikkien kaavoittajien ajatusmaailmassa tätä kriteeriä. Kaikki kaavoittajat eivät yksinkertaisesti ole liikuntaihmisiä. Tämän vuoksi asuinalueiden asemakaavoitusprosesseissa liikuntatoimijoiden oma aktiivisuus nousee ensiarvoiseen asemaan. Laki ei velvoita kaavan laatijaa erityiseen aktiivisuuteen liikuntatoimijoiden suuntaan, mutta se velvoittaa hänet kuuntelemaan liikuntatoimijaa, mikäli tämä on aktiivinen ja esittää perusteltuja mielipiteitä laadittavan kaavan sisällöstä. Tällaisessa neitseellisen alueen kaavoituksessa keskeiseen asemaan voidaan nostaa kunnan oma liikuntatoimi ja muut liikunnan asiantuntijatoimijat. Alueelle muuttavista asukkaista ei yleisesti ole vielä tietoa kaavaa laadittaessa, joten ainakaan nämä eivät ymmärrettävästi voi valvoa etujaan virikkeellisen asuinympäristönsä puolesta. Lähiliikuntapaikat tulee merkitä laadittaviin asemakaavoihin siitäkin huolimatta, että niiden toteutusaikatauluista ei vielä kaavan laatimishetkellä ole tarkkaa selvyyttä. Tällä toimenpiteellä voidaan välttää monet myöhemmät juridiikkaan liittyvät hankaluudet. Henkilö, joka ostaa asemakaavan mukaisen tontin tai osakkeen asemakaavan mukaisesta rivitalosta, on tällöin tietoinen tulevasta lähiliikuntapaikasta. Hän ei voi myöhemmin moittia kaavan toteuttamista eli liikuntapaikan rakentamista. Jos liikuntapaikka jää kaavaan merkitsemättä, saattaa myöhempi toteuttaminen olla hankalaa. Kirjallisuudessa NIMBY (not-in my-back-yard) ilmiöksi nimetty käyttäytymismalli on varsin yleinen kaikenlaisissa valmista asemakaavoitettua aluetta muuttavissa hankkeissa. Etenkin sosioekonomisesti parhaimmassa asemassa olevien henkilöiden asuttamilla alueilla tällainen käyttäytyminen on kaavoittajien arkipäivää. 8

9 Lähiliikuntapaikan kaavoittaminen valmiiksi kaavoitetulle asuinalueelle Kun ilmenee tarve saada tässä tarkoitettu liikuntapaikka sellaiselle alueelle, joka on jo valmiiksi kaavoitettu ja rakennettu, tämä vaatii liikuntatoimijoilta erityistä aktiivisuutta. Koko prosessi kannattaa suunnitella huolella. Kunnan kaavoitustoimi ei ala omatoimisesti pohtia tämänkaltaisten hankkeiden toteuttamista. Liikuntatoimijoiden tulee siten itse aktiivisena osapuolena panna asemakaavan muutos vireille. Tämä tapahtuu kuntalain 28 :n mukaisella kunnanhallitukselle osoitetulla aloitteella. Hankkeessa kannattaa jo sen alkuvaiheessa olla yhteydessä paikallisessa päätöksenteossa mukana oleviin toimijoihin. Paikallispoliitikkoja ei liene vaikeaa houkutella mukaan tämän kaltaisiin hankkeisiin Kaavoitushankkeessa, jossa lähiliikuntapaikka aiotaan sijoittaa jo rakennetulle asuinalueelle, on tärkeää, että jo hankkeen alkuvaiheessa tiedetään, minkälaisesta liikuntapaikasta on kyse. Valmis liikuntapaikkasuunnitelma kaavoitushankkeen pohjana nopeuttaa ja yksinkertaistaa kaavoitusprosessia. Kaavan laatimisprosessi sisältää tällaisessa tapauksessa liikuntapaikkasuunnitelman muuntamisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi juridiikaksi sekä mahdollisten hanketta vastustavien tahojen mielipiteiden kartoituksen ja arvioinnin. Ilman tällaista valmista suunnitelmaa käynnistettävä kaavoitushanke voidaan sen sijaan arvioida aikaa vievän ja monin tavoin hankalan prosessin alkusoitoksi. Valmiiksi rakennetulle asuinalueelle ajatellun lähiliikuntapaikan suunnittelu kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä kunnan kaavoitustoimeen. Kaavoittajat haluavat olla selvillä kaikista kunnan alueella vireillä olevista maankäyttöön liittyvistä hankkeista. Tällä menettelyllä pystytään myös varmistamaan, että liikuntapaikan sijoittaminen aiotulle paikalle on ylipäätään mahdollista. On nimittäin täysin mahdollista, että samaa aluetta koskien on valmisteilla muunlaista maankäyttöä. Jos kunnan kaavoitustoimi on sitä mieltä, että hanke on mahdollinen, voidaan siirtyä varsinaiseen toteuttamiseen tähtäävään suunnitteluun. Kaavoitusprosessi edellyttää vuorovaikutteisuutta Maankäyttö- ja rakennuslaki vaatii kaavoitusprosesseilta avointa vuorovaikutteisuutta. Alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Tämän vuoksi avoin vuorovaikutus ympäristön asukkaisiin ja muihin relevantteihin toimijoihin on tärkeää myös kaavan pohjaksi laadittavassa liikuntapaikan suunnittelussa. Käytännössä tässä tarkoitettuun vuorovaikutteisuuteen voidaan päästä toimittamalla lähialueen asukkaille postitse tieto hankkeen käynnistymisestä. Varsinainen suunnittelu voidaan aloittaa asukkaiden kesken kommunikatiivisena prosessina esimerkiksi jossain alueen julkisessa tilassa pidettävänä asukastilaisuutena. Itse suunnitelma voidaan laatia asukkaiden toimesta tai pyytämällä hankkeeseen mukaan ulkopuolinen suunnittelun ammattilainen. Kunnan kaavoitustoimi tulee pitää jatkuvasti ajan tasalla prosessin etenemisestä. Kaavoittajat voivat tällöin itse määritellä sen aktiivisuuden asteen, jolla he haluavat osallistua liikuntapaikkasuunnitteluhankkeeseen tai olla siinä muulla tavoin mukana. Valmis vuorovaikutteisesti laadittu suunnitelma voidaan tämän jälkeen toimittaa kuntaan. Kun kunnanhallitus on tehnyt päätöksensä asemakaavan muuttamisesta on itse asemakaavoitusprosessi tämän jälkeen varsin mutkaton. Hankkeen sisältö on jo lyöty lukkoon ja tämän johdosta maankäyttö- ja rakennuslain vaatima vuorovaikutteisuus kohdistuu mahdollisten hanketta vastustavien tahojen mielipiteiden kartoitukseen. Tässä kaavan virallisessa käsittelyprosessissa tulee myös eteen liikuntapaikkasuunnitelman laatijoiden hankkeeseen liittyvä riski. Hanketta vastustavien tahojen perusteltu mielipiteenilmaisu saattaa johtaa prosessin pitkittymiseen (valitukset) tai pahimmassa tapauksessa jopa koko hankkeen raukeamiseen. 9

10 Linkkejä: Liikunta osaksi yhdyskuntasuunnittelua (pdf) >> Liikunnan olosuhteet yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoitusprosessissa (pdf) >> Kirjallisuutta: Rajaniemi, V Liikuntapaikkarakentaminen ja maankäytön suunnittelu. Studies in sport, physical and health 109. Jyväskylän yliopisto. 2.2 Kuntakohtaisen lähiliikuntapaikkasuunnitelman tekeminen Keravalle Jarmo Vakkila, Liikuntasihteeri, Kerava Kirjoittaja on ollut Keravan liikuntatoimen edustajana Keravan lähiliikuntapaikkaprojektissa ja vastannut projektiin liittyneestä lähiliikuntapaikkakartoituksesta. Lähiliikuntapaikkaprojektin taustaa Keravalla käynnistyi vuonna 2002 lähiliikuntapaikkaprojekti, jossa tavoitteena on rakentaa toimiva ja mahdollisimman kattava lähiliikuntapaikkaverkosto kaupungin alueelle vuoteen 2006 mennessä. Viisi lähiliikuntapaikkaa on kevääseen 2006 mennessä valmiina ja kuudes rakentuu kesällä Lähiliikuntapaikkojen rakentamisen lisäksi Keravan lähiliikuntapaikkaprojektiin liittyy laaja tutkimuksellinen kokonaisuus, jota koordinoi UKK-instituutti. Tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena on arvioida lähiliikuntapaikkarakentamisen vaikutuksia Keravan kaupungissa ja erityisesti lasten ja nuorten liikunnan näkökulmasta. Lähiliikuntapaikkaprojektin käynnistymisen taustalla on Keravan kaupungin strategia, johon on kirjattu elinikäisen liikunnan harrastamisen tukeminen. Viime vuosien kehittämisen painopistealueena on liikuntasektorilla ollut nimenomaan liikuntapaikkojen parantaminen. Laji- ja perusliikuntapaikka infrastruktuurin saavutettua Keravalla jo varsin hyvän tilanteen oli luontevaa siirtää huomioita asuinalueiden lähiliikuntapaikkoihin ja niiden kehittämiseen. Toisaalta Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin taustalla on huoli erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja riittävästä arkiliikunnasta. Lähiliikuntapaikkaprojektin projektisuunnitelmassa nostetaankin esiin mm. seuraavia huomioita lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen: Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt huolestuttavasti viimeisen 20 vuoden aikana. Samanaikaisesti lasten vapaa-ajan liikunta (pl. urheiluseurassa tapahtuva liikunta) on vähentynyt; vähentynyttä fyysistä aktiivisuutta pidetään jopa ruokatottumuksia tärkeämpänä selittäjänä lihavuuden yleistymiselle. Lasten fyysinen aktiivisuus vähenee erityisen selkeästi murrosiän aikana. Terveyden edistämisen teorioissa ja käytännöissä on edetty tiedollisesta terveyskasvattamisesta ympäristön muokkaamiseen terveitä elintapoja mahdollistavaksi ja kannustavaksi. Liikuntapaikkojen helppo saavutettavuus (=lähiliikuntapaikat) on yksi keskeisimmistä keinoista edistää liikunnan harrastusta. Terveyden edistäminen tapahtuu ns. elämän areenoilla, toisin sanoen paikoissa ja tilanteissa, joissa ihmiset ovat päivittäin tai lähes päivittäin. 10

11 Lähiliikuntapaikkaprojektin käynnistäminen Lähiliikuntapaikkaprojektin virallinen käynnistäminen tapahtui Keravalla kaupunginjohtajan toimesta, jolloin hankkeelle saatiin alusta alkaen vahva taustatuki. UKK - Instituutin hankkeelle laatiman tutkimussuunnitelman linjauksiin viitaten kaupunginjohtaja antoi liikuntatoimenjohtajalle tehtäväksi varsinaisen lähiliikuntapaikkojen rakentamisprojektin suunnittelemisen ja käynnistämisen. Toimeksiannon pohjalta liikuntatoimenjohtaja perusti hankkeelle ohjausryhmän. Ryhmään valittiin mukaan tutkimusprojektin koordinoinnista vastaava UKK-instituutti sekä Keravan kaupunkia edustavina vastuullisina hallintokuntina Liikuntatoimi ja Kaupunkiympäristöosasto. Keravalla on korostettu hallintokuntien välistä yhteistyötä hankkeiden toteuttamisessa sekä palveluiden kehittämisessä, joten ko. kaltaiselle hallintokuntien yhteistyöfoorumille oli luontevat edellytykset olemassa. Lisäksi hankkeen ohjausryhmään otettiin mukaan ulkopuolisena asiantuntijajäsenenä Nuori Suomi ry sekä hankkeiden sponsoreiden edustajia. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut 2 4 kertaa vuodessa projektin tilanteesta riippuen. Tilannekartoituksesta kuntakohtaiseen lähiliikuntapaikkasuunnitelmaan Kattavan ja toimivan lähiliikuntapaikkaverkoston aikaansaamiseksi Keravalla lähdettiin liikkeelle olemassa olevan tilanteen kartoittamisesta. Vuonna 2002 Keravalla tehtiin siten liikuntatoimen koordinoimana kaikkien olemassa olevien potentiaalisten lähiliikuntapaikkakohteiden (koulupihat, leikkipuistot ja pallokentät yhteensä 21 kappaletta) kartoittaminen. Kartoittamisvaiheessa kaikki ko. kohteet observoitiin paikan päällä sekä valokuvattiin. Kartoituksen aineistosta tehtiin tiivis kirjallinen yhteenveto, joka sisälsi valokuvan jokaisesta kohteesta sekä lyhyen kuvauksen paikan varustuksesta ja kunnosta. Lisäksi kaikki kartoitetut paikat merkittiin Keravan yhdyskuntarakennetta kuvaavan karttaan. Edellä mainittuja tietoja (kartoituksen yhteenveto) ja apuvälineitä (kartta) ja hyödyntäen hankkeen ohjausryhmässä linjattiin yleispiirteinen lähiliikuntapaikkasuunnitelma, jossa määriteltiin lähiliikuntapaikoiksi kehitettävät kohteet ja rakentamishankkeiden karkea aikataulutus. Keskeisinä kriteereinä ja näkökulmina lähiliikuntapaikkasuunnitelman laadinnassa olivat: Lähiliikuntapaikkojen kattavuus Keravan yhdyskuntarakenteessa. Lähiliikuntapaikkoja tulisi löytyä mahdollisimman tasaisesti eri puolilta Keravaa huomioiden asutuksen / väestön painopisteet. Kehittämistarve, eli missä alueella on erityisen huono tilanne lähiliikuntaolosuhteiden osalta ja toisaalta minkälaisia lähiliikuntapaikkatarpeita eri alueilla on. Kehittämistarpeen arvioinnissa käytettiin kartoitustietojen lisäksi myös UKK-instituutin arviointitutkimuksen alkumittauksissa tekemiä koululaiskyselyitä, joissa kysyttiin oppilaiden näkemyksiä omista koulupihoistaan. Paikkojen soveltuvuus lähiliikuntapaikaksi mm. käyttävissä oleva tila, olemassa olevat lähiliikuntaa tukevat liikuntamahdollisuudet, kulkuyhteydet alueelle ja lähiympäristön suopeus ko. tyyppiselle hankkeelle, esimerkiksi mahdolliset meluhaitat huomioiden. Lähiliikuntapaikkasuunnitelman käytäntöön saattamisen periaatteiksi suunnitelman laadintavaiheessa linjattiin, että 2 3 lähiliikuntapaikkakohdetta pyrittäisiin samaan toteutukseen joka vuosi. Tätä varten merkittäisiin myös korvamerkitty määräraha budjettiin jokaiselle vuodelle. Projektin todellinen toteutus on edennyt pääosin tehtyjen linjausten mukaan osana hankkeen vastuuhallintokuntien normaalia vuosisuunnittelua. Jokaiselle lähiliikuntapaikkakohteelle on myös haettu liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta. Yksittäisten lähiliikuntapaikkojen toteutusmallien osalta suunnitteluvaiheessa perusperiaatteiksi linjattiin, että lähiliikuntapaikoista ei ole tarkoitus toteuttaa keskenään samanlaisia, mutta niiden tulisi kaikkien tarjota monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen, peleihin ja leikkeihin. Tarkoituksena olisi erityisesti houkutella kilpaurheilua harrastamattomia lapsia lähiliikuntaan. 11

12 Lähiliikuntapaikkasuunnitelmaa laadittaessa kartoitetut ja kehittämisen kohteeksi valitut kohteet Keravalla. Koulupihat lähiliikuntapaikkakohteiksi Yhtä lukuun ottamatta kaikki Keravan lähiliikuntapaikkasuunnitelmaan valitut kehittämiskohteet ovat alakoulujen piha-alueita. Koulupihapainotuksella on olemassa hyvät perusteet. Kuten alakoulujen pihat pääsääntöisesti yleisemminkin, Keravalla kaikki kehittämiskohteiksi valitut koulupihat sijaitsevat keskeisillä paikoilla omilla asuinalueillaan ja niihin on hyvät kulkuyhteydet. Tärkeä koulupihoja puoltava tekijä oli myös se, että niissä voidaan välttää kalliita liikuntapaikan perustamiskustannuksia, koska maapohjat rakenteille olivat jo valmiina ja näin voitiin käytettävissä olevat määrärahat keskittää pääsääntöisesti varsinaisiin liikuntavälineistöihin ja -kalusteisiin sekä yleisempään pihan viihtyisyyden parantamiseen. Toisaalta lasten liikunnan edistämistavoitteiden näkökulmasta koulupihat ovat hyviä kohteita, koska ne ovat lasten käytössä jo koulupäivän aikana esimerkiksi välituntiliikunnassa. Koulupihojen kunnostamista puoltaa lisäksi se, että niissä on selkeää kunnostamistarvetta. Keravan koulupihat eivät varmastikaan ole keskimääräistä huonommassa kunnossa, mutta kartoitusten perusteella useimmissa niistä on paljon parantamisen varaa. 12

13 Kokemuksia toteutuneista hankkeista Keravan etuna on sen alueellinen pienuus (30,9 km2) ja sitä kautta kaikkien olemassa olevien liikuntapaikkojen hyvä saavutettavuus. Lähiliikuntapaikkaverkoston suunnitteleminen valmiiseen ympäristöön on siten mahdollistanut varsin pienin kustannuksin liikuntatoimintojen selvän parantamisen. Projektin avulla on pihan yleisten kunnostusten lisäksi saatu aikaiseksi uusia suosittuja liikuntapaikkoja. Pienpelikentät laitoineen, maaleineen ja koreineen ovat olleet yksi suosituimmista liikuttajista. Muutamissa kouluympäristöissä ovat opettajat joutuneet kouluaikana jopa järjestelemään pelialueella vuoroja, jotta kaikille halukkaille löytyisi aikaa pelialueella. Kiipeilytelineet ja erilaiset tasapainoilulaitteet ovat olleet myös suosittuja. Tämän projektin hyöty on ollut merkittävä myös paremman kouluympäristön suunnittelun kannalta. Mukana on kouluja, joissa on tehty laajennuksia ja joiden pihaympäristö on sitä kautta supistunut alkuperäisestä. Lähiliikuntapaikkaprojekti on antanut näissä kohteissa mahdollisuudet pihan uudelleen suunnitteluun. On ollut merkillepantavaa myös se innostus, jolla oppilaat, vanhemmat ja opettajat ovat olleet projektissa mukana. Keravalla on vuosittain järjestetty eri asuntoalueiden kyläiltoja, joissa alueen asukkaat ovat kaupungin infojen ja virkamiesten tapaamisten lisäksi voineet kommentoida suunnittelua ja esittää kysymyksiä. Tämä foorumi onkin toiminut hyvänä asukaslähtöisenä suunnitteluinformaation lähteenä lähiliikuntapaikkaprojektissa. Talviaika ja erityisesti pääkaupunkiseudun leudot talvet luovat haasteen myös lähiliikuntapaikkojen suunnitteluun. Tämän projektin kaikissa lähiliikuntapaikkakohteissa on talvisin luistelukentät ja muutamissa ala-asteissa myös luonnon liukumäet. Nämä ovat olleet oppilaiden aktiivisessa käytössä talviaikoina, muuta niitä ei ole toteutettu lähiliikuntapaikkaprojektin kautta. Pääosaan kohteista projektissa toteutetut monitoimikentät löytävät myös käyttäjänsä talviaikana esimerkiksi jalkapallon pelaaminen tuntuu onnistuvan lumesta huolimatta. Pienten lähilatujen osalta sen sijaan ideat jäivät työpöytäasteelle, niiden aikaansaaminen kaupunkiympäristöön osoittautui pohdituissa tapauksissa mahdottomiksi toteuttaa. Projektin aikana on siten noussut kysymys: Mitä lähiliikuntapaikoille voisi suunnitella erityisesti talvikäyttöä silmällä pitäen? Tähän haasteeseen etsitään vielä vastausta. Monitoimikentät löytävät käyttäjänsä myös talviaikana! 13

14 Lähiliikuntapaikkoja on aktiivisesti ylläpidettävä ja edelleen kehitettävä Vuoden 2005 kesällä aloitettiin lähiliikuntapaikkaprojektin tueksi uutena kokeiluna ns. lähiliikuntavaunun vieminen vertaisohjaajineen lähiliikuntapaikoille. Lähiliikuntavaunu kiersi säännöllisellä rytmillä lähiliikuntapaikoilla siten, että se oli jokaisella lähiliikuntapaikalla vähintään kerran viikossa. Toimintamallin ideana on tarjota lähiliikuntapaikoille saapuville ilmaiseksi välineet ja ohjausta erilaisiin liikuntakokeiluihin. Lähiliikuntavaunu on varustettu niin, että sieltä löytyy mahdollisimman laaja valikoima pesäpalloräpylöistä ja sählymailoista pentaque- ja mölkkypeleihin, sekä myös muita pallopeli- ja yleisurheiluvälineitä. Kokeilusta saadut kokemukset ovat erittäin positiivisia ja toimintamallia aiotaan toteuttaa jatkossakin! Lähiliikuntapaikan tulisi opettaa myös vastuuta omasta lähiympäristöstä. Liikuntatoimen toive onkin Keravalla, että lähiliikuntapaikat koettaisiin tärkeiksi ja ilkivalta jäisi niissä vähäiseksi. Toisaalta lähiliikuntapaikat on suunniteltu siten, että niiden hoito ja huollettavuus on helppoa ja mahdolliset korjaustoimenpiteet tehdään heti kun tarve ilmaantuu. Turvallisuuttakaan ei voi unohtaa. Hyvän huollon lisäksi välineistön, pelialueiden ja maastonkin on täytettävä turvallisen toiminnan kriteerit. Nähtäväksi jää, miten kahden kohteen pienpelialueelle Palloliiton avustuksen tukemana pohjaksi tehty hiekkatekonurmi toimii käytännössä. Tyytyväiset käyttäjät ovat ne jo löytäneet. Lähiliikuntahanke on antanut uusia mahdollisuuksia Keravan liikuntaelämään. Kaikki lähiliikunnan ympärillä tapahtuva toiminta on ollut myönteistä ja ihmisiä innostavaa. Tulevat vuodet näyttävät, mikä hankkeen kokonaisvaikutus tulee olemaan, mutta jo nyt voi todeta erilaisten viimevuosien liikuntamittari kyselyiden perusteella Keravan liikuntapalvelujen käyttäjätyytyväisyyden parantuneen tasaisesti. Linkkejä: Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin esittely -lähiliikuntapaikkojen www-tietopankki >> 2.3. Kuntakohtaisen lähiliikuntapaikkakartoituksen tekeminen Poriin Jukka Pelkonen, nuorisopäällikkö, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Kirjoittaja on vastannut Porin Liikuntatakuu - hankkeen lähiliikuntapaikkakartoituksen tekemisestä Porin kaupungin eri hallintokuntien käyttöön. Porilainen liikuntatakuu hankkeen taustaa Porin kaupungin strategian (Pori 2008) mukaan kaupungin tehtävänä on luoda hyvän elämän edellytykset asukkailleen. Liikunta on keskeinen hyvinvointitekijä, joten kaupungin on luotava asukkailleen riittävät edellytykset liikuntaan. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman monen kuntalaisen aktivoiminen oman terveytensä osalta kestävään kehitykseen eli terveyden ylläpitämiseen mm. liikunnan avulla. Liikunnan myönteiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen sekä muut hyvinvointi- ja terveysvaikutukset toteutuvat ainoastaan liikkumalla. Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa lapsuudenkodista, jatkuu päivähoidossa, koululiikunnassa, urheiluseurassa jne. Mikäli nuorista ikäluokista mahdollisimman moni omaksuu liikunnallisen elämäntavan, kaupungin asukkaista liikkuu vuosi vuodelta suurempi 14

15 osa oman hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Edellä kuvatuista lähtökohdista Porissa käynnistettiin syksyllä 2004 lasten ja nuorten liikuntaa edistävä hanke Porilainen Liikuntatakuu. Hankkeen alkuunpanijoina ovat toimineet Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry ja Porin kaupungin vapaa-aikatoimi ja mukana toiminnassa on urheiluseurojen lisäksi kaikki kaupungin keskeiset hallintokunnat. Liikuntatakuu -hankkeen tavoitteena on lisätä porilaisten lasten ja nuorten hyvinvointia liikunnan avulla. Verkosto tukemaan paikallista liikuntaa Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen voidaan vaikuttaa monin perheiden, kansalaistoiminnan ja julkisen hallinnon keinoin. Porin hankkeen tavoitteena on rakentaa lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi verkosto, jonka yhteispanoksena mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle tarjotaan optimaaliset mahdollisuudet osallistua liikuntaan. Verkoston keskeisinä toimijoina ovat urheiluseurat ja -järjestöt, koululiikunta, vapaa-aikatoimintaan kytkeytyvät yhdistykset ja yhteisöt. Kaupungin hallintokunnista mukaan verkostoon ovat tulleet vapaa-aika-, koulu-, terveys-, sosiaali-, kaavoitus ja ympäristötoimet sekä tekniseltä sektorilta liikenne- ja puistotoimi. Liikuntaverkoston luomisen ja lasten liikunnan eri toimintamuotojen tukemisen lisäksi keskeinen valinta on liikuntaympäristön kehittäminen. Tässä artikkelissa kuvataan Porissa tehtyjä toimenpiteitä liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi. Miksi lähiliikuntapaikkoja? Hankkeen keskeisiä tavoitteita on lasten ja nuorten liikuttajien toimintamahdollisuuksien lisääminen. Liikuntaympäristöistä käytetyin on kodin lähiympäristö. Tavoitteena on, että mahdollisimman monen nuoren lähiympäristö mahdollistaa liikkumisen ja ihanteellisimmillaan houkuttelee, varsinkin lapsia, nuoria ja perheitä, liikkumaan. Asuinalueiden liikuntaympäristöjen kehittäminen on hankkeen yksi keskeinen kohde. Kaiken kaikkiaan hankkeen tarkoituksena on saada kaikki verkoston osapuolet sekä kuntalaiset osallistumaan nykyistä parempien liikuntaympäristöjen kehittämiseen. Varsinaisessa liikuntapaikkarakentamisessa otetaan erityisesti huomioon lasten ja nuorten tarpeet. Liikuntaolosuhteiden kartoituksen toteutus Lähiliikuntapaikkojen ja koulujen liikuntaolosuhteiden kartoituksen tavoitteena on: Luoda kokonaiskuva Porin liikuntapaikoista. Selvittää lähiliikuntapaikkojen kunto ja korjaustarpeet eri hallintokunnille ja toimia pohjana kunnostussuunnitelmien tekemisessä. Tukea eri hallintokuntia liikuntapaikkojen hoitosuunnitelmien laatimisessa. Toimia pohjana uusien lähiliikuntapaikkojen rakentamista ja sijoittelua suunniteltaessa. Kartoittaa turvallisen liikkumisen mahdollisuus liikuntapaikoille. Kartoituksessa liikuntaympäristöt jaettiin seuraavasti: Kodin lähiympäristö; puistot, koulupihat, rakennetut lähiliikuntapaikat. Alueelliset, rakennetut liikuntapaikat; urheilukentät / palloilukentät, koulusali, uimaranta, jääradat, kaukalot, kuntoradat/-ladut. Isot liikuntalaitokset ja erikoisliikuntapaikat; urheiluhallit, uimahallit, maauimala, stadion, golf-kentät, moottoriradat, ampumaradat, slalomrinne jne. Luontoalueet; maastot / kartat, vesistöt, ulkoilureitit. Kartoituksen ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli kokonaiskuvan luonti eri liikuntapaikoista. Ensimmäisen vaiheen aikana käytiin läpi kaikki eri hallintokuntien ylläpitämät liikuntapaikat ja merkittiin ne liikunta-aluekarttaan. Jokaisella liikuntapaikalla oli oma värinsä jolla ne voidaan helposti tunnistaa karttapohjasta. Kartta luo kokonaiskuvan Porin liikuntaolosuhteista ja eri kaupunginosien liikuntamahdollisuuksista. 15

16 Kartoituksen avulla toteutettu Porin liikunta-aluekartta. Kartoituksen toisessa vaiheessa kaikki koulujen piha-alueet valokuvattiin teline- ja liikuntapaikkakohtaisesti niin kesä- kuin talviaikana. Valokuvauksella todennettiin alueiden kunto ja mahdolliset kunnostustarpeet. Kartoituksen 2. vaiheen kuvia Sampolan monitoimikentästä ja viereisen koulun leikkitelineistä. Kartoituksen kolmannessa vaiheessa, Liikuntatakuu -hankkeen kautta, on tavoitteena edistää koululaisten liikunnallista päivää. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joissa lasten liike lisääntyy koulumatkoilla, välitunneilla, kerhoissa ja koulun liikuntatunneilla. Tavoitetta silmällä pitäen kouluissa tehtiin siten kartoitus myös sisätiloissa salia ja liikuntavälineitä koskien. Lisäksi koulut saivat esittää toiveita liikuntaolosuhteiden kehittämisestä koulun lähiympäristössä. 16

17 Kartoituksessa 2. vaiheessa selvitettiin myös koulujen sisäliikuntatilojen ja liikuntavälineiden tilanne. Hallintokuntien suunnittelutoimet Seuraavana vaiheena syksyllä 2006 eri hallintokuntien vastaavat kokoontuvat perehtymään tarkemmin kartoituksen lopputuloksiin. Kartoituksen tuloksia arvioitaessa haetaan ratkaisuja ja tehdään suunnitelmia ainakin seuraaviin kokonaisuuksiin: Mihin uudet lähiliikuntapaikat tulisi sijoittaa ja missä niitä eniten tarvitaan? Laaditaan lähiliikuntapaikkojen kunnostus- ja kehittämissuunnitelma. Missä ja miten voidaan tehostaa liikunta-alueiden hoitoa? Laaditaan koulukohtainen liikuntaolosuhteiden ja -välineiden kunnostus ja hankintasuunnitelma. Toteutetaan liikuntavälinepankki koulujen yhteiskäyttöön. Tuodaan koululaisille lähiliikuntapaikkoja tutuksi erilaisten tapahtumien avulla. Selvitetään turvallisen liikkumisen mahdollisuus liikuntapaikoille. Tulevaisuus Porissa rakennetaan paikallisille lapsille ja lapsiperheille liikuntatakuuta. Nämä lähiliikuntapaikkoihin liittyvät kartoitus- ja kehittämistoimet muodostavat oman kokonaisuutensa tässä hankkeessa. Lähiliikuntakartoituksen ja sitä seuraavan suunnitelman päämäärä on edistää ja helpottaa lasten päivittäistä liikkumista lähiympäristössä. Tässä asiassa haastetta riittää meille kaikille toimijoille! 17

18 2.4. Hallintokuntien välinen yhteistyö koulupihojen kunnostamisen haasteena ja voimavarana Anu Oittinen, Projektipäällikkö, Turun koulut liikkeelle -hanke Kirjoittaja vastaa Turun Koulut Liikkeelle -hankkeesta, jossa tavoitteena on kouluhyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla Turussa vuonna 2004 käynnistyneen Koulut liikkeelle hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on koulupihojen kehittäminen viihtyisämmiksi ja paremmin liikkumaan aktivoiviksi. Haastetta riittää, jäihän Turku likipitäen jumbosijalle Nuori Suomi ry:n teettämässä suurten kaupunkien koulupihatarkastelussa. Koulupihojen merkitystä osana viihtyisän ja aktivoivan kaupunkirakenteen syntyä ei ainakaan Turussa ole tähän mennessä hyödynnetty riittävästi. Koulut liikkeelle hankkeen myötä on keskustelu koulupihojen kehittämisestä kiitettävästi aktivoitunut, ja toimenpiteisiin on ryhdytty sekä hallinnollisen yhteistyöpohjan kuin riittävän rahoituksenkin turvaamiseksi tulevina vuosina. Taustaa Kokonaisuudessaan Turun koulut liikkeelle -hanke on paljon muutakin kuin pelkästään koulupihaolosuhteiden kehittämistä. Hankkeen päätavoitteeksi on asetettu kouluhyvinvoinnin ja -viihtyisyyden lisääminen erilaisten fyysisen aktiivisuuden elementtien avulla. Keinoja koulupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen etsitään niin välituntiliikunnasta, koulumatkoista, kerhotoiminnan kehittämisestä, koulupäivän rakenteen muuttamisesta, kaveriporukkaliikunnasta kuin henkilökohtaisesta liikuntaneuvonnastakin (koulun oma personal trainer ). Kuvio 1: Hankkeen päälinjat 18

19 Hankkeessa on mukana kouluja perusopetuksen alakouluista (18 koulua) ja yläkouluista (4 koulua) aina lukioihin (3 koulua) ja Turun ammatti-instituutin koulutaloihin asti. Oppilaita hankkeen piirissä olevissa oppilaitoksissa on yli Vaikka lasten ja nuorten koulupäivän aikaisen fyysisien aktiivisuuden lisääminen koulujen toimesta on hankkeen pääasia, pitää hanketyö sisällään paljon ns. näkymätöntä työtä. Tämä on työtä, jota ei tehdä suoraan koulujen kanssa vaan heidän toimintansa tueksi. Koulupihojen kehittäminen (olosuhdetyö) on esimerkki juuri tämän kaltaisesta hanketyöstä. Koulupihojen ja lähiliikunnan kehittäminen osa Turku strategiaa Turussa on päädytty monien muiden kaupunkien ja kuntien tapaan siihen, että koulupihojen kehittäminen ja lähiliikunnan edellytysten luominen kytketään toisiinsa. Tälle antoi sysäyksen se, että liikuntatoimi ilmaisi halunsa suunnata lähiliikuntapaikkarakentamiseen kohdistettavia rahoja koulupihoihin, edellyttäen että riittävä yhteistyö- ja rahoituspohja syntyy. Ensimmäinen edistysaskel koulupihojen kehittämiseen tähtäävissä ponnisteluissa oli se, että asia nostettiin yhdeksi Turun kaupunkitason strategian tuloskortiston kriittiseksi menestystekijäksi. Turku strategiassa vuosille on määritelty tavoitteeksi se, että vuoden 2006 aikana on tuotettu koulupihojen kehittämisen kokonaissuunnitelma ja ensimmäiset kohteet on toteutettu. Lopulliseksi tavoitteeksi on asetettu, että joidenkin vuosien kuluttua merkittävä osa koulujen pihoista palvelee myös alueiden lähiliikuntaa. Nämä toimenpiteet koetaan merkittäviksi tekijöiksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämisessä. Tämä strateginen kannanotto oli vahvasti myötävaikuttamassa siihen, että vuoden 2006 alussa kaupunkiin palkattiin koulupihasuunnittelija laatimaan kaupunkitason kokonaissuunnitelmaa sekä ensimmäisiä yksityiskohtaisia pihasuunnitelmia. Kaupunkitason kokonaistarkastelun pohjaksi luotiin kattava kriteeristö, jonka pohjalta pihat arvioitiin kalusteiden, välineiden, valaistuksen, autopaikkojen sijoittumisen, lähikentän ja muiden lähiliikuntapaikkojen sijainnin, kevyen liikenteen väylien ja viihtyisyyden suhteen. Tämän pohjalta koulupihahankkeet kyettiin priorisoimaan ja ensimmäiset kohteet poimimaan suunnittelun kohteeksi. Ensimmäiset osallistavat suunnitteluprosessit käynnistettiin kahden koulupihan osalta keväällä Tavoitteena on yksittäisten koulupihasuunnitelmien valmiiksi saaminen syksyn 2006 aikana niin, että kohteille kyetään hakemaan lähiliikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta. Kohteiden toteutus tapahtuu vuoden 2007 aikana. Vuoden 2006 aikana keskitytään palloseinäprojektiin, joka käynnistyi koulujen välisellä suunnittelukilpailulla ja jatkuu prototyypin työstämisellä lapsilta saatujen ideoiden pohjalta. Ensimmäiset palloseinät tullaan pystyttämään kesän ja syksyn 2006 aikana. Samanaikaisesti käytännön suunnittelutyön rinnalla on edennyt hallinnollisen ja taloudellisen yhteistyöpohjan rakentamistyö. Koulupihojen kehittämisessä erittäin tärkeäksi todettua koulujen ja erityisesti lasten ja nuorten osallistamista suunnitteluprosessiin voidaan kuvata jäävuoren pinnan yläpuolella näkyväksi pieneksi huipuksi. Ennen kuin voidaan käynnistää osallistavaa suunnitteluprosessia koulutasolla, tulee saada paletti kasaan kaikkien muiden toimijoiden osalta. Lapsia ja nuoria ei pidä ottaa mukaan suunnitteluprosessiin vain osallistamisen vuoksi, vaan siinä vaiheessa kun on selvillä konkreettiset kohteet, toteutuksen varmuus ja aikataulut. Isossa kaupungissa paljon toimijoita ja haastava toimintakulttuuri Yhteistyöpohja tulee olla selvä niin vastuualueiden kuin rahoituksenkin suhteen. Tämän pohjan rakentamisessa ehdoton etu on kaupunkiorganisaation tuntemus ja hahmottamiskyky: tulee tietää, kuka on suunnittelu-, investointi- ja ylläpitovastuussa milläkin alueella. Naapurin tontille ei pidä mennä sorkkimaan kaupunkikonsernin sisälläkään. Koulupihojen kehittäminen on asia, joka vaatii kykyä muuttaa perinteisiä ajattelu-, toiminta ja toteutusmalleja, ainakin meillä Turussa. 19

20 Turussa koulukiinteistöjen (pitää sisällään sekä koulurakennukset että niiden tontit, eli välittömän piha-alueen = välituntipihan) suunnittelusta, kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavat opetustoimi ja tilalaitos. Opetustoimi esittää tilalaitokselle kehittämis- ja ylläpitotarpeitaan. Näiden pohjalta tilalaitos investoi uusiin kohteisiin, peruskorjaa vanhaa tai suorittaa ylläpito-/kunnostustoimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden kustannukset tilalaitos perii vuokrina opetustoimelta. Tähän asti koulujen pihoihin ei ole juurikaan satsattu. Nyt asian tärkeys on todettu, ja tilalaitos on ilmoittanut valmiutensa suorittaa pihoihin kohdistuvia investointeja. Opetustoimi puolestaan on sitoutunut näistä investoinneista aiheutuviin vuokrankorotuksiin. Korotusten on arvioitu muodostuvan pihaa kohden vuositasolla noin euroksi. Lähiliikuntanäkökulman kytkeminen koulupihojen kehittämiseen toi ainakin Turun hallintoorganisaatiolle uusia haasteita. Kuten jo aiemmin todettiin, on koulupihojen kehittämisvastuu perinteisesti ollut opetustoimella ja tilalaitoksella. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen taas on tapahtunut kiinteistölaitoksen ja liikuntatoimen yhteistyöllä. Haasteen koulupihojen kehittämiselle tässä viitekehyksessä luo se, että tilalaitoksen vastuulla on kehittämis- ja ylläpitotyöt tonteilla (=koulupihoilla), mutta ei liikunta- ja lähiliikuntapaikkasuunnittelukokemusta. Kiinteistölaitokselta taas löytyy asiantuntemusta lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen, mutta heillä ei ole ollut asiaa tilalaitoksen tonteille. Suunnittelu- ja investointivaiheen vastuut Turussa vastuista eri tasoilla on sovittu niin, että suunnitteluvaiheessa ovat mukana niin opetus- ja liikuntatoimi kuin tila- ja kiinteistölaitoskin. Tällä turvataan se, että suunnittelussa tulee huomioitua sekä koulupäivän aikainen liikuntakäyttö, että alueen lähiliikunnan tarpeet. Suunnittelua koordinoi tällä hetkellä Koulut liikkeelle -hanke ja siitä vastaa käytännössä koulupihasuunnittelija. Ratkaistavaksi jää, mikä taho ja kuka on vastuussa asiasta hankkeen päättymisen jälkeen ja jos koulupihasuunnittelijaa ei jatkossa enää palkata. Varsinaisista pihojen kehittämiseen liittyvistä investoinneista vastaavat tilalaitos ja kiinteistölaitos. Vielä avoimeksi jäänyt kysymys on se, mille tontille kenenkin rahoilla rakennetaan. Perinteisen kaavan mukaan tilalaitos investoi vain koulupihoihin (koulukiinteistön tontilla oleviin alueisiin) ja kiinteistölaitos vastaa niiden ympäristössä oleville yleisille alueille kohdistuvasta lähiliikuntapaikkarakentamisesta. Tämä työnjako on tärkeä ainakin Turussa siitä syystä, että investointitaho määrittelee ylläpitovastuun tulevaisuudessa. Tärkeää on, ettei pääse syntymään tilannetta, jossa ylläpitovastuut ovat epäselvät ja liian monen tahon vastuulla. Ylläpitovastuu Ylläpitokustannuksista vastaa koulupihojen osalta opetustoimi osana vuokranmaksuaan tilalaitokselle. Opetustoimi maksaa vuokrissaan sekä koulupihoille tehdyt investoinnit (aiheuttaa vuokranlisäystä noin euroa / kohde / vuosi) että vuosittaiset ylläpitokustannukset. Mikä on koulun vastuu? Koulupihojen kehittämisinnostus on herättänyt myös huolta kouluissa. Huolta on opettajien ja koulujen johdon taholla aiheuttanut varsinkin valvonta- ja vastuukysymykset kouluajan ulkopuolella. Kauhukuvia on synnyttänyt ajatus siitä, että koulu on vastuussa jos joku satuttaa itsensä koulupihan alueella kouluajan ulkopuolella. Oleelliseksi seikaksi vastuuasiassa nousee pihalle tulevien liikuntapaikkojen ja -välineiden kunto. Kun ne ovat turvanormien ja -säännösten mukaan toteutettuja ja hyvin kunnossa pidettyjä, ei koulun vastuuongelmaa synny. Sama käytäntö pätee muun muassa yleisillä alueilla tai puistoissa sijaitseviin leikkipaikkoihin: kaupungin vastuulla on rakentaa ne oikein ja pitää rakennetut välineet kunnossa. Ihmisten pääsyä näille paikoille ei voida kieltää vetoamalla siihen, että kaupunki ei voi taata riittävää alueen valvontaa. 20

21 Kuvio 2: Koulupihojen suunnittelukokonaisuus. Myös tuhotöiden lisääntymistä pelätään. Niiltä ei varmasti voida välttyä, mutta ajatella voi myös niin päin, että viihtyisien ja aktivoivien pihojen lisääntynyt oikeanlainen käyttö lisää kontrollia ja pahan tekemisen mahdollisuuksia. Yhdessä tekeminen tuottaa tulosta Vaikka Turun kokoisessa kaupungissa haasteita riittääkin kokonaisuuden hiomisessa sellaiseksi, että koulupihojen kehittäminen on mahdollista, on prosessi kuitenkin edennyt, voisi sanoa jopa kiitettävää vauhtia. Ison organisaation jähmeässä liikkeelle lähdössä on ollut positiivisiakin vaikutuksia. Sitä odotellessa koulut ovat aktivoituneet itse tekemällä vaikuttamaan ympäristöönsä. Koulut liikkeelle -hankkeen tuella koulut ovat käynnistäneet omia pihaprojektejaan, joihin on liittynyt monipuolisten ja värikkäiden pihamaalausten tekemistä sekä pienimuotoisten liikuntavälineiden valmistamista (mm. puujalat, mölkky, sählykaukalo). Tämä osa hanketta on ollut erittäin positiivinen siitä syystä, että se on fyysisen aktiivisuuden kannustamisen lisäksi luonut pohjaa yhdessä tekemisen kulttuurille kouluissa. Koulun omatoimisuudella saadaan paljon fyysistä aktiivisuutta aikaan ilman suuria pihahankkeitakin Linkkejä: Turun Koulut Liikkeelle -hanke >> 21

22 3. Osallistuva suunnittelu 3.1. Koulut mukana lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa -toimintamalleja Turun Koulut liikkeelle hankkeesta 3.2. Elektroninen oppimisympäristö suunnittelun apuvälineenä Keravan lähilii kuntapaikkaprojektissa 3.1. Koulut mukana lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa toimintamalleja Turun Koulut Liikkeelle -hankkeesta Koulupihasuunnittelija, Anne Huttunen, Turun kaupunki Kirjoittaja vastaa Turun Koulut Liikkeelle -hankkeessa koulupihoja koskevasta kehittämistyöstä Turussa on käynnistynyt koulupihojen kehittämistyö Koulut Liikkeelle hankkeen myötä. Hanke ajoittuu vuosille Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä ensimmäiset pihakohteet on suunniteltu ja toteutettu, sekä muodostettuna toimintamalli, jonka pohjalta koulupihojen kehittämistyö voi jatkua myös tulevina vuosina. Keväästä 2006 alkaen on työstetty koulupihojen kehittämissuunnitelmaa, jonka yhteydessä on muodostettu priorisointi pihojen nykytilan suhteen. Tämän myötä on saatu selville koulut, joiden pihojen kehittäminen on kiireellisintä, ja valittu ensimmäiset suunniteltavat kohteet, joissa käynnistyi yleissuunnittelu loppukeväästä Ideana on, että koulupihoista saataisiin niin koulupäivän aikana kuin kouluajan ulkopuolellakin ihmisiä liikuttavia alueita; lähiliikuntapaikkoja. Osallistuvan suunnittelun merkitys Lähiliikuntapaikkahankkeissa osallistuvalla suunnittelulla on tärkeä rooli. Osallistuva suunnittelu on suunnittelua, jossa huomioidaan osalliset ja heidän tarpeensa. Koulupihoja suunniteltaessa lähiliikuntapaikoiksi osallisia ovat mm. oppilaat, koulun henkilökunta, vanhempainyhdistykset, lähialueen asukkaat sekä kaupungin virkamiehet. Osallistuva suunnittelu -käsitteen taustalla on nykyinen Maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka keskeisenä päämääränä on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus. Osallistumisen merkitys perustuu siihen, että sen kautta saadaan motivoitua ihmisiä ideoimaan ja vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä. Samalla myös vastuun kantaminen oman lähiliikuntapaikan käytöstä käyttäjinä lisääntyy. Vuorovaikutteisuus rohkaisee vaikuttamaan ja tätä kautta syntyy käyttäjäystävällisempiä lähiliikuntapaikkoja. Osallistuva suunnittelu on haaste niin osallisille kuin osallistamisen vetäjällekin. Olennaista on suunnitella osallistamisen toteutus hyvin etukäteen, jolloin sen toteuttaminen käytännössä sujuu mutkattomammin. Monista eri osallistamismenetelmistä on valittava kohteeseen sopiva menetelmä. Sen valintaan vaikuttavat mm. kohde, osallisten ikä ja käytettävissä olevan 22

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus, Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Missä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto

Missä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto Missä mennään liikuntakaavoituksessa? 1.9.2017 Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Liikuntakaavoitus Arki- ja terveysliikunnan olosuhteiden edistäminen Mitä on liikuntakaavoitus? Ajankohtainen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana. Sivistyslautakunta 6 27.01.2015 Sivistyslautakunta 10 24.02.2015 Kunnanhallitus 75 16.03.2015 Liikuntastrategia 2015-2017 Sivltk 6 Liikunta-vap.ajanohjaaja Juuan kunnan liikuntastrategian luonnos vuosille

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle

Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle 2017 2020 Riittävä liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista terveyden ylläpitämiseksi. Tästä syystä esimerkiksi lasten tulisi voimassa olevien

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle Liikkuva koulu -seminaari 7.10.2014 Jukka Karvinen Muutos oppilaiden arjessa Lisää liikettä ja vähemmän istumista koulupäivän aikana Oppiminen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?

Lisätiedot

LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI

LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI Tehdään yhdessä Lausteen koulupihasta viihtyisä paikka kaikille! LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI Vuoden 2009 alusta Lausteen koululla on alkanut koulupiha-hanke. Hankkeen tarkoituksena on tehdä

Lisätiedot

Perustettu vuonna 1993.

Perustettu vuonna 1993. LiikU lukuina Perustettu vuonna 1993. Yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii yli tuhannen liikunta- ja urheiluseuran asialla. Jäsenet ovat liikuntaseuroja ja järjestöjä. Vaikuttaa Satakunnan ja Varsinais-

Lisätiedot

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Sivistystoimen johdon päivä Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marie Rautio-Sipilä 19.11.2013 1 Liikuntalain

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Julkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini

Julkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini Julkaisija Nuori Suomi ry Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini Kuvat Nuori Suomi ry Paino SLU-Paino 2009 ISBN 978-952-9889-99-0 Yläkoulujen

Lisätiedot

Tornio. Asemakaavan muutos Pirkkiön kaupunginosa Kortteli 58, tontit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Tornio. Asemakaavan muutos Pirkkiön kaupunginosa Kortteli 58, tontit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Tornio Asemakaavan muutos Pirkkiön kaupunginosa Kortteli 58, tontit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.09.2017 Tornion kaupunki Seitap

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Rovaniemi Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet

Rovaniemi Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet Rovaniemi 25.9.2013 Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija Kuntayhteistyö ja liikuntaolosuhteet reijo.ruokonen@valo.fi Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus Hallintojohtaja Sami Niemi, Vapaa-aikajohtaja Hannele Alanärä Liikunnan ajankohtaisseminaari Turku 22.9.2016 1 Liikkuva koulu -> Liikkuva Muurame 2014-

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu.8.1 LIKES-tutkimuskeskus 0 35 30 5 15 10 5 0 35 Arvioinnin täyttäneet koulut 1 Alakoulut Yläkoulut Yhtenäiskoulut (Tilastokeskuksen (1) mukaan kouluja yhteensä 5)

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä , Reijo Ruokonen.

LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä , Reijo Ruokonen. LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Viherseminaari Jyväskylässä 1.11.2012, Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laitilan kaupungin Tuunan alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot