Oikein Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta kaikille Suomelan jäsenille!

Transkriptio

1 Kuva: Olavi Kurkela Kamerakerho Oikein Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta kaikille Suomelan jäsenille! Harrastuspiirit sekä toimisto ja kirjasto ovat joulutauolla

2 Espanjalaista palvelua Päätin eräänä aamuna hoitaa tarpeellisen asioinnin sähköyhtiö Endesan toimistolla. Oletin sen olevan entisellä paikalla härkätaisteluareenan lähellä. Olin liikkeellä jo aikaisin, koska tasan yhdeksältä aletaan ovella jakaa jonotus-/asiointilippuja. Kuinkas ollakaan, siinä missä oli ennen Endesan toimisto, olikin muun yrittäjän toimisto. Tämä on jo kolmas paikka tuolla asiointipisteellä muutaman vuoden sisällä. Yritin kysellä paikallisilta, missä nykyisin kyseinen toimisto sijaitsee ja sainkin monta hyvää neuvoa, mutta kaikki viittoilivat eri suuntiin, tai eivät tienneet asiasta mitään. Ajoin kotiin ja netistä sain uuden osoitteen, ja taas asialle. Nykyinen toimisto löytyi Mijaksen tien varresta läheltä Lidliä ja vaihteeksi autoillekin on parkkipaikkoja, joita ei aiemmissa toimistopaikoissa ollut. Sain parkkipaikan ja kaikki kunnossa. Riuhtaisin laitteesta jonotuslipun numero 26 ja mietin, milloin kannattaa yrittää päästä asioimaan. Päätin kahden tunnin päästä kokeilla onneani ja sain vaimonkin mukaan, kun halusin näyttää miten pärjään lontoon murteellani. Kun saavuimme paikalle, ei näyttänyt juuri ketään ihmistä olevan toimistolla ja ihmettelimme, missä asiakkaat ovat. Asia selvisi kun menimme sisälle. Virkailija kertoi, että valitettavasti tänään ei voida palvella, koska Endesan ohjelmat ovat kaatuneet ja voinette palata huomenna, jolloin asia on varmasti korjattu. Lähdin taas aamulla hakemaan jonotuslippua ja toimiston edessä oli pari-kolmekymmentä henkeä. Joukosta nousi heti käsi pystyyn merkiksi, että hän oli tullut paikalle ennen minua ja minun taas tuli huutaa ULTIMO, kun seuraava tuli paikalle. Tällä tavalla taataan oikea sisäänmenojärjestys ja se toimii ihan hyvin. 2 Sain aika suuren numeron ja mietin, mihin aikaan tänään kannattaa saapua paikalle. Asiointi kestää yleensä aika kauan ja noin kymmenen henkeä tunnissa on aika sopiva nopeus. Menimme kuitenkin jo aiemmin iltapäivällä toimistolle ja nyt päästiin jo hiostaviin sisätiloihin. Oli lämmin päivä ja odotustila täynnä asiakkaita. Toimistossa oli paljon ilmalämpöpumppuja, tosin vain myyntitarkoituksessa. Odotellessa ja hikeä pyyhkiessä totesin vaimolle, että pitäisiköhän niille sanoa, että laittaisivat vaikka yhden pumpun jäähdyttämään asiointitilaa. Jotenkin alkoi tuo niin sanottu pinnakin kiristyä. Aikaa kului tunti toisensa jälkeen, kun kaksi naista hoiteli rauhallisesti asiakkaiden ongelmia ja välillä hiukan omiakin ilman kiireen häivää. Kerran virkailijan hyvä tuttu pääsi livahtamaan ilman numeroa tiskille. Eräs kravattikaulainen meni suoraan jonotuksen ohi. Totesin, että oli isokenkäinen. Päivän paras hetki oli, kun vuoromme tuli ja viimein pääsimme ilmoittamaan sähkömittarin kulutuslukeman ja asia tuli hoidetuksi puoleksi vuodeksi eteenpäin. Tämä siksi, ettei arviolaskutus käynnisty. Eihän siinä mennyt kuin puoli päivää kahtena päivänä. Kun kerroin naapurille käyneemme Endesalla, hän toi kiireesti sähkölaskun ja sanoi, enkö voisi kipaista hoitamassa hänenkin asiansa toimistolla. Sanoin etten taida nyt ehtiä ja kehuin miten sujuvaa palvelua sieltä saa. Puhelimella asiointi on toivotonta, siksi ihmiset pyrkivät hoitamaan asiansa henkilökohtaisesti. Minulle on aikojen saatossa vahvistunut sellainen käsitys, että vain yritysten välinen kilpailu takaa palvelun laadun ja niiden kehittämisen asiakaslähtöiseksi. Riippumatta siitä missä kulttuurissa eletään. Olavi Turunen, pj

3 Joulukuun persoona: Veikko Liira Kuinka kauan olet ollut Espanjassa? Nyt on kolmas talvi menossa. Kuinka kauan olet ollut Suomelan toiminnassa mukana? Syksystä 2013 alkaen. Miksi liityit aikanaan Suomelaan? Kuulin ystäviltä, että Suomelan keittiöön kaivataan kokkia. Mitä toimintasi Suomelassa on sinulle antanut? Uusia ystäviä ja mielekästä tekemistä. Mitä kaipaat Suomesta? Saimaata ja kavereita. Mitä kaipaat Espanjasta, kun olet Suomessa? Lämpöä ja valoisuutta Mihin et ole vielä ehtinyt tutustua? Sevillaan ja moniin muihin aitoihin paikkoihin. Lempiviikonpäiväsi ja miten ne vietät? Kaikki aurinkoiset, kävellen ja kokkaillen. Miten vietät joulua? Vietämme sen täällä Fugessa. Suomelan jouluaterian jälkeen käymme seurakunnan kynttiläkirkossa Rafaelin aukiolla. Lempiravintolasi täällä? Suosittele pikkuisen... Kalaravintoloista ensiksi tulee mieleen Paseo Maritimolla Carvajalissa oleva Los Marinos Jose. Lyhyitä kysymyksiä: Espanjalainen hyvä ruoka/ hedelmä/ vihannes? Paella / chirimoya / pataatti Paras jouluherkkusi? Kokonaisena paistettu ankka lisukkeineen. Paras vuodenaika täällä? Kevät. Lempipaikkasi? Satama. Lempijuomasi? Punaviini. Päivän paras hetki? Auringonlasku. Siesta? Nukuttaa. Luonto? Karu/jylhä. Ystävät? Tärkeitä. Luojan luomista me lienemme altteimpia vaikutuksille; ystävällinen sana voi pitää meitä pystyssä kokonaisen viikon. 3

4 Aurinkorannikon veteraanitoiminta Kun keväällä 1992 järjestimme ensimmäisen Veteraanijuhlan, päätimme, että Veteraanit voisivat jatkuvasti pitää yhteyttä keskenään. Oiva Kulo, joka oli ollut tämän juhlan järjestäjänä, lupautui koollekutsujaksi. Emme kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen siitä, mikä olisi tämän tulevan toiminnan nimi, ketkä siihen voisivat kuulua ja missä kokoonnuttaisiin ja toimittaisiin. Asia jätettiinkin sellaisenaan Oivan valmisteltavaksi. 16. päivä syyskuuta 1992 kokoontuessamme pääsimme sitten yksimielisyyteen siitä, että kaikki sodissa mukana olleet tulisivat tasavertaisina kuulumaan tulevaan yhteisöön eli Sotaveteraanit, Rintamamiehet, Sotainvalidit, Sotasokeat, Sotavangit ja naisista ainakin Lotat ja Kotisisaret. Emme kerää mitään jäsenmaksuja, koska jokainen tammenlehvän omaava henkilö maksaa jäsenmaksunsa omalle yhdistykselleen. Saimme myös lupauksen kokoontua Suomelassa ja olla yksi heidän harrastuspiireistään. Käyttöömme varattiin myös koko toimintakauden ajaksi joka kuukauden viimeisen perjantain illaksi klo 19 alkaen Suomelan sali. Ensimmäiseksi ryhmämme vetäjäksi eli kokoonkutsujaksi kutsuttiin Oiva Kulo. Hänen jälkeensä olivat vetovuorossa Viljo Ratia, Arvo Niemi, Esko Luostarinen ja viimeisimpänä monet vuodet Vesa Tuominen. Vesan aika onkin alusta asti ollut veteraaneille ja heidän ystävilleen kovin antoisaa ja mielekästä yhdessäoloa. Kokoontumisen säännöllisyys sekä asiapitoiset ohjelmat ovat taanneet runsaan yleisöjoukon tilaisuuksiimme. 4 Vierailevien puhujien lisäksi on meillä käynyt mm. Virosta sikäläiset Metsäveljet kertomassa omia kokemuksiaan sekä sodasta että sodan jälkeisestä Neuvostovallan ajasta. Samoin Kanadasta oli vieraanamme joukko sikäläisiä veteraaneja, jotka olivat olleet vapaaehtoisina Suomea puolustamassa. Me puolestamme vierailimme Madridissa parin päivän matkalla suurlähettilään kutsumina. Meille esiteltiin hyvin laajasti Madridin nähtävyyksiä sekä Suomen suurlähetystön toimintaa Madridissa. Saimme myös päivitetyn katsauksen Suomen ja Espanjan välisistä sekä poliittisista että taloudellisista suhteista. Myös Malagan konsuli on tarjonnut meille monet lounaat. Täällä vierailulla käyneet arkkipiispa John Wickström sekä presidentti Mauno Koivisto itse pyysivät saada tavata täkäläisiä veteraaneja. Keväisin vietettyyn Veteraanijuhlaan on kaikilla rannikolla olevilla ollut mahdollisuus osallistua ja sitä on pidetty arvokkaimpana juhlana heti Itsenäisyyspäiväjuhlan jälkeen. Kaiken tämän Vesa Tuominen järjesti ja hoiti apujoukkoineen. Tavallisissa kuukausikokouksissamme ovat suomalaiset eiveteraanit olleet kovin kiitettävästi suorittamassa erilaisia ohjelmia. Ennen kaikkea mieskuoro Örisevät on ollut usein sekä kuukausikokouksissa että juhlissamme laulamassa, mistä olemmekin aina olleet erittäin kiitollisia. Vesa on toiminut toistakymmentä vuotta veteraanijaoston vetäjänä mutta myös hyvin paljon avustajana veteraanien

5 Kuva: Pekka Savolainen Suomelan perustajajäsenet Inga ja Mikko Kettunen. henkilökohtaisissa asioissa. Lisäksi hän auttoi liikuntarajoitteisia veljiä (ja sisaria) pääsemään järjestettyihin tilaisuuksiin hakemalla heitä autollaan paikalle sekä viemällä takaisin kotiin juhlan päätyttyä. Olimme jo erittäin huolestuneita, kun tuntui siltä, että toimintamme loppuu kokonaan, sillä Vesan on ollut hankala olla täällä Espanjassa oman sairautensa vuoksi. Olemmehan vuoden aikana toimineet luvalla sanottuna melkoisen ontuvasti. Yli kaksikymmentä vuotta toimittuamme olemme nyt menettäneet kuukauden viimeisen perjantai-illan toiselle piirille Suomelassa, eikä veteraaneille ole myöskään löytynyt vetäjää. Mutta nyt olen saanut tiedon, että olemme onneksemme saaneet uuden vetäjän joukkomme johtoon. Hän on Matti Konkola ja haluankin kiitollisin mielin toivottaa hänet sydämellisesti tervetulleeksi tähän vaativaan nk. kokoonkutsujan tehtävään, mikä sisältää kuten edellisestä käy ilmi paljon, paljon erilaisia tehtäviä. Vesa Tuominen on toiminut kahteen eri kertaan Suomelan varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana 2000-luvun alkupuolella. Hän oli myöskin pitkään Hopeaseppien piirin vetäjänä. Hän hankki raakahopean sekä kaikki tarvittavat työkalut, mutta ennen kaikkea hän opetti ja ohjasi meitä hopeakorujen valmistamiseen. Se kunnioitus ja kiitollisuus, jota tunnemme Vesa Tuomista kohtaan, ei ole sanoilla mitattavissa. Toivotamme hänelle pikaista paranemista, voimia ja kaikkea hyvää. Tässä yhteydessä haluaisin kiittää myös Anja-vaimoa niistä runsaista kahvi-illoista, joita Anja on meille järjestänyt. Kiitollisin mielin Inga Kettunen, Lotta 5

6 Käärmeitä ja mölysammakoita Luontopiirimme asiantuntija Veikko Makkonen kokosi porukkansa marraskuisena torstaiaamuna Suomelan portille. Jännittyneitä luontoretkeläisiä oli tusinan verran. Retkemme suuntautui Los Pacosin bussin päätepysäkin taustalla olevaan jokiuomaan. Toinen maamerkki kohteen sijainnille on suomalaistalo Edificio Condor ja Kallen Kaivohuonekin ovat siinä välittömässä läheisyydessä. Täällä rannikolla ei ole sellaista kohdetta eikä ajankohtaa, ettei Veikko olisi paikan luontohavainnoista tietoinen. Tällä retkellä odotimme jännittyneinä käärmeitten kohtaamista. Kuitenkin käärme on sellainen kaveri, ettei se luonnollisessa olossaan tule näkyviin käskemällä. Edellisenä sunnuntaina Veikko oli nähnyt puron uomassa kyyrantakäärmeitä. Tämä lajike on noin 60 cm pitkä ja viihtyy vedessä. Vesi väreilee sen uidessa. Sanotaan, että eihän kukkokaan käskemällä laula, joten eiväthän käärmeetkään tulleet näytille juuri silloin, kun niitä tulimme katsomaan. Onneksi Veikko antoi oheisen kuvan samalla paikalla bongatusta käärmeestä edelliseltä sunnuntailta. Käärmeet viihtyvät siellä, missä niille on ruokaa. Tämä luikertelija syö mm. sammakoita ja sellaisen otuksen mekin tällä retkellä tapasimme. Kuvassa on vihreä mölysammakko. Tarkkasilmäiset huomaavat, että kärpänen istuu sen päällä eikä lähtenyt pois edes kuvaamisen hetkellä. Tavallinen kävelyllä oleva kansalainen ei havaitse juuri mitään poikkeavaa tai näkemisen arvoista luonnossa. Ajattelee vain, että nämä kaikki kasvit, eläimet ja linnut kuuluvat tähän elämään. Biologi näkee asian toisin. Koska mekin olimme biologin matkassa, saimme nähdä monenlaista. Tässä luettelo retkellä havaituista kasveista: 6 Japaninmispeli, käpypalmu, kiinanruusu, jakaranda, tulikruunu, casuarina, partapalmu, araucaria, bougainvillea eli ihmeköynnös, oliivi, kultasilkkipuu ja kirjotrumpetti. Välimeren sypressi. Aleppomänty (pinus halepensis), jonka oksat huojuvat tuulessa. Käpypalmu. Palmuja on olemassa yli 1500 lajia. Valkopoppeli, täällä rannikolla on myös mustapoppeli ja hopeapoppeli. Yksisirkkainen palmu, Kanarian taateli, jättityräkki, joka muistuttaa kaktusta mutta ei ole. Tien ohessa kukkiaan availi vielä tupakkapuu.

7 Veikon mukana on myös opittu, että Espanja on joskus ympäröinyt koko maailman. Siksipä Etelä-Amerikassa puhutaan vieläkin espanjaa. Täällä rannikolla on hyvä muistaa toinenkin asia: kasvimaailma on täällä niin vireä, että jossain päin Espanjaa kukkii läpi vuoden aina jokin laji. Kolmanneksi voi painaa mieleen, miten erikoinen hedelmäpuu sitruuna on: samassa oksassa voi olla kukkia ja valmiita hedelmiä. Paavo Kivelä Autoja, hattuja ja hyvää ruokaa Sunnuntaina teimme retken Malagan Automuseoon, mikä on aiemmin toiminut tupakkatehtaana. Sieltä huristimme Paco Pepen bussilla Cartaman Tintero Campero-huutoravintolaan syömään ja nauttimaan upeasta flamencoesityksestä. Ruoka maistuu, vaikka meteli on melkoinen, kun tarjoilijat kaupittelevat kovaäänisesti annoksia. Automuseossa on upeimmat autot Elviksen ja Michael Jacksonin kulkuvälineistä lähtien. Tässäkö on Matin seuraava menopeli? 7

8 Vanheneminen on prosessi Gerontologi, terveystieteiden maisteri Taija Pakarinen piti Suomelassa luennon Arvokas ikääntyminen - hyvä vanheneminen. Tässä muistin virkistykseksi kertauksena luennon sisältö. 8 Ihmisen elinajan odote on viimeisen vuosisadan kuluessa lähes kaksinkertaistunut. Tähän ovat vaikuttaneet epidemioiden, imeväis- ja lapsikuolleisuuden väheneminen, ympäristön turvallisuuden paraneminen, parantunut hygienia, väestön lisääntynyt koulutustaso ja tieto terveellisistä elintavoista sekä myös lääketieteen kehitys. Elinajan odote kasvaa edelleen n. 2-3 kk vuosittain. Jopa puolet tänä vuonna syntyvistä tyttölapsista voi odottaa elävänsa sadan vuoden ikään. Millaisia nuo ikävuodet vanhuudessa tulevat olemaan? Piteneekö sairastamis- ja raihnaistumisaika, vai ovatko lisävuodet toimintakykyisiä? Ja miten me itse siihen voimme vaikuttaa - vai voimmeko? Vanheneminen on prosessi, jossa ihmiselle tapahtuu muutoksia niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Muutokset tapahtuvat hitaasti ja yksilöllisesti, mutta ovat palautumattomia. Fyysisiin muutoksiin kuuluvat kehon koostumuksen muutokset (mm. rasvan lisääntyminen, lihasten väheneminen, painon lasku), hermoston muutokset (mm. aivokudoksen väheneminen, säätelyjärjestelmän vaimentuminen, muistin toiminnan häiriöt), ihon muutokset (mm. ohentuminen, elastisuuden heikentyminen), muutokset verisuonistossa (mm. virtausvastuksen nousu, sydämen läppien kalkkeutuminen), keuhkojen toiminnan heikentyminen keuhkokudoksen kimmoisuuden vähenemisen myötä, ruuansulatuksen muutokset (mm. makunystyröiden kato, syljen erityksen väheneminen, aistien heikkeneminen) sekä immuunijärjestelmän muutokset. Fyysiset muutokset liittyvät primaariseen vanhenemiseen, jota myös luonnollisena vanhenemisena kutsutaan. Primaarinen vanheneminen on kasvuvaiheen päättymisen jälkeen tapahtuvaa kehon muutosta, jota ei voida estää. Sekundaarinen vanheneminen on taas sairauksista johtuvia kehon muutoksia, jotka useimmiten etenevät nopeasti, mutta ovat usein hyvällä hoidolla hidastettavissa tai jopa estettävissä. Jokainen haluaisi elää kauan, mutta kukaan ei haluaisi tulla vanhaksi Vaikka vanhenemiseen liittyy paljon toimintakyvyn heikkenemistä, liittyy siihen myös paljon positiivisia asioita. Vanhuus elämänvaiheena onkin saavutus eikä se kaikilta onnistu. Toisaalta vanhuuden saavuttaminen on vaatinut ristiriitojen kohtaamista ja niistä selviämistä. Kehityspsykologian näkökulmasta vanhuus on eheytymisen aika, jolloin ihminen käy läpi omaa elämäänsä ja liittää yhteen elämän vastakohtaiset ainekset, nautinnot ja katkerat palat, menestykset ja epäonnistumiset. Eheytymisestä tulee arvo sinänsä, joka on ominaista vanhalle iälle; nuoremmat kamp-

9 pailevat muunlaisten ongelmien kuin puhtaasti eheytymisen kanssa. Hyvä, terve ja arvokas vanheneminen Hyvä, terve ja arvokas vanheneminen on monen tekijän summa. Ihmisen oman autonomian säilyttäminen on tutkimusten mukaan yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat arvokkaaseen vanhenemisen. Toisaalta merkitykselliset roolit esim. isovanhempana ja/tai vapaaehtoisena ovat vaikuttamassa hyvään vanhenemiseen. Myös elämään tyytyväisyys ja hyvät ihmisuhteet ovat merkityksellisiä ikääntyessä. Toimintakyvyn näkökulma on myös aina mukana silloin kun puhutaan terveellisyydestä. Hyvä toimintakyky, vähän sairauksia ja hyvä kognitiivinen taso ovat siis tärkeitä asioita mietittäessä hyvää, arvokasta ja terveellistä vanhenemista Terveen vanhenemisen eteen voi tehdä itse paljonkin. Liikunta lisää terveyttä ja toimintakykyä missä iässä tahansa aloitettuna (vieressä terveysliikunnan suositus yli 65 v). Keski-iässä paino pitää pitää kurissa, mutta vanhuudessa ei kannata ryhtyä rajuun laihduttamiseen. Tupakointi on eräs sairauksien vahvimmista riskitekijöistä. Perinteisten riskitekijöiden korkean verenpaineen ja kolesterolin hoito kannattaa. Aivoterveyttä voi hoitaa kouluttautumalla ja antamalla aivoille haastetta. Olemalla sosiaalisesti aktiivinen ja optimistisella mielellä voi tuoda sekä elämää vuosiin että vuosia elämään. Taija Pakarinen 9

10 Isabel opastaa, Ulla tulkkaa. Setenil de las Bodegas Perjantaina Suomelan täpötäysi tilausbussi suuntasi kohti Setenil de la Bodegasia. Andalusian valkoisista kylistä ertottuva Setenil on kaupunki, jonka talot on rakennettu kanjonin reunoille kuin osaksi kalliota. Suomelan marraskuinen retki suuntautui Seteniliin. Viinikellareiden kaupungin nimestä on loppuosa kuihtunut pois, koska 1860-luvulla Euroopassa tuhohyönteiset tuhosivat kaikki viiniviljelmät ja tämän seurauksena viininvalmistus loppui tässäkin kaupungissa. Setenil sijaitsee Rondan pohjoispuolella. Meidän oli kuitenkin parempi ajaa itäistä reittiä, jolloin Marbellasta Rondaan johtavalta mutkaiselta tieosuudelta vältyttiin. Ajoimme Malagasta Cartaman ja Ardalesin ohi A-367-tielle, josta MA-414- tietä pitkin köröteltiin ennen näkemättömään matkakohteeseen. Ennen Seteniliä Malaga vaihtui Gadiz in provinssiin. Oppaamme Ulla Turtola ei juuri esittelyitä kaipaa. Ulla on hyvin ystävällinen, kirkasääninen ja kielitaitoinen kaikkien rakastama opas. Meillä oli siis turvallista olla tälläkin Suomelan matkalla. Jo aikaisemminkin Suomelan väkeä kuljettanut Emilio-bussikuski huolehti myös Espanjan 10 lakimääräisistä ajotauoista. Siinä samalla mekin 53 matkailijaa saimme pitää vessa-/ kahvitauon. Marraskuu on yleensä Espanjan sateisin kuukausi. Kyllä sitä vettä tulikin kavutessamme bussiin Los Pacosissa. Espanjan rannikolla 360 päivää vuodessa paistava aurinko poisti kuitenkin jo matkan puolessa välissä murheemme. Perillä seuraamme liittyi kaupungin turistitoimiston opas Isabel. Hänen kertomuksiensa sekä Ullan tulkkauksien avulla tuli kaupungin menneisyys tutuksi. Setenilin nimi tarkoittaa seitsemää ei mitään, koska kaupunkia yritettiin vallata seitsemän kertaa 1400-luvulla. Lopulta kristityt saivat voiton syyskuussa vuonna Ferdinad ja vaimonsa Isabel julistautuivat voittajiksi. Sotaa kesti 60 vuotta, minkä saavutuksena tutut seudut Malagasta Esteponaan saivat itsenäisyytensä. Muslimiajalta asti kaupungissa on vieläkin 23 vartiotornista tallella yksi, jossa saimme myös käydä.

11 Teksti ja kuvat: Paavo Kivelä Kaupunkia vartioi 1400 luvulla entisen moskeijan päälle rakennettu Neitsyt Marialle omistettu myöhäisgoottilainen kirkko, joka oli remontissa. Setenilin ensimmäinen kirkko oli San Sebastianin kirkko. Legendan mukaan Isabel synnytti sodan melskeissä pojan, joka kuoli pian syntymänsä jälkeen ja pojalle olisi annettu nimi Sebastian. San Sebastian on kuitenkin Setenilin suojeluspyhimys. Ei kai matkan pääasia saa unohtua. Mehän olimme menossa katsomaan kaupungissa olevaa luola-asutusta. Siellä on sellaisia rivitaloja, joitten takaseinän ja katonkin muodostaa kallio. Etupuoli on siis näkyvissä aivan samalla tavalla kuin rivitaloissa yleensäkin. Hyvää tässä asumismuodossa on se, että asunnoissa on vuoden ajoista riippumatta tasalämpöistä. Ai, miksi? No siksi, että kesällä auringon valo varaa lämmön kallioon ja talvella se suuri lämpömassa hiljalleen luovuttaa varaustaan asuntoihin. Se on ilmainen ja ekologinen lämmitysmuoto. Kaikessa on kuitenkin omat ongelmansa. Asunnot ovat kosteita. Kaupungin kaksi erikoista luolatalokatua ovat nimeltään aurinkokatu ja varjokatu, Sol y Sombra. Saimme oppaamme Isabelin kanssa tutustua myös kaupungin turistitoimistoon. Sielläkin on omat erikoisuutensa. Se on ollut 1400-luvulla myös valvontatorni. Rakennus on kolmikerroksinen. Alimmainen oli ennen vankila ja nyt kahvio. Keskimmäisessä toimi ennen kaupungin hallinto. Nykyään se on turistitoimisto. Ylimmäinen osa on ollut kaupungin valvontapaikka. Nykyisin siinä on vain parvi ja toimistosta voi ihailla arvokasta maurilaistyylistä kattoa, jollaista puuveistoskuviota ei ole säilynyt missään muualla. Hieno reissu, kiitos matkanjärjestäjille! 11

12 Narsismi on aikamme vitsaus Yleisradion toimittaja Brita Jokinen piti Suomelassa luennon narsismista. Aiheesta kiinnostuneet voivat nyt tilata edullisesti Brita Jokisen kirjan Narsisti keskellämme. Kiusaajan voi kohdata joko työpaikalla tai yksityiselämässä. Kiusaaminen on pääosin narsismia, sanoo psykiatri Jorma Tähkä. Miten tunnistaa narsistinen käytös ja selvitä? Narsisti keskellämme -kirja auttaa kiusattua tunnistamaan tilanteensa kartoittamalla narsistisen käyttäytymisen tyypillisiä piirteitä. Kirjaa varten on haastateltu noin 150 ihmistä heidän kiusaamiskokemuksistaan. Vertaiskokemusten lisäksi kirjassa on haastateltu asiantuntijoina mm. professori Liisa Keltikangas-Järvistä, psykiatri Jorma Tähkää ja professori Jouko Lönnqvistiä. Millainen on narsisti? - itsekeskeinen - ei tunne empatiaa eikä syyllisyyttä - ei kadu eikä pyydä anteeksi - ailahteleva ja kaksinaamainen - manipuloi, valehtelee ja on epärehellinen - syyttää aina muita - haluaa alistaa ja hallita - vihaisia tunnetiloja - vähän positiivisia tunteita - mustasukkainen - voi olla väkivaltainen - energiasyöppö, jonka lähellä ei helppoa Kuvaukset Brita Jokisen kirjasta Narsisti keskellämme, Minerva, Kirjan voi tilata postiennakolla hintaan 20 e + postikulut osoittesta: bjokinen@ hotmail.com

13 Myös meille aikuisille LASTENTARHAN OPIT Leiki reilusti Älä lyö Pane kaikki tavarat paikoilleen Siivoa omat sotkusi Älä ota tavaroita, jotka eivät kuulu sinulle Anna muidenkin leikkiä leluillasi Sano anteeksi, kun olet tehnyt jotakin väärin Pese kätesi ennen ruokailua Vedä vessa Lämmin pulla ja maito maistuvat hyvälle Elä tasapainoista elämää - opi jotain uutta, ajattele, piirrä, laula ja tanssi Joka päivä tee työtä ja leiki Kun menet ulos, varo autoja, pidä ystäviä kädestä ja pysy joukossa mukana Ihmettele kaikkea uutta. Opi ja ole iloinen. Robert Fulghum Mummoräppi Oon eläkemummo kuuskytä plussa. Rauhassa tahtoisin elellä mutta viisaat ne huutaa osallistua jotta ei aivosi jäädy ja ruumiisi prakaa, et vieläkin monien vuosien takaa, sut löytäisi riennoista muumioiden. Sä heiluta jalkaa ja käännä päätäs. Ei kangistu roppa ja veltostu lihas. Siis kaikkea humppaa harrastaa pitäs. Mut missä on aika ajatuksen ja sielun tasapainoituksen. Vai onko tarkoituskin että ei huomaiskaan, kun aamulla peilistä tuijottaa todentotta vieras naama, kalkkunan kaula, sihkerosilmät, poissa on kuulas iho, tilalla karhea pinta. Vuodet on menneet, se on totuus mikään sitä ei estänyt ois. Onko parempi ruumis ikuinen ja aivotoiminta vähäinen, kun lopulta makaat sä pohjalla sängyn ja kysyt sieltä kun aika on mennyt. Mikä onkaan tarkoitus kaikella täällä maailmanmenolla, hälinällä? Siis elälööt mummot niin kuin tahtoo ei kukaan voi sanella sääntöjä mitään, sillä emmehän näe kenenkään sisään. Juhli elämääsi Se hetki koittaa vielä, kun tervehdit riemulla itseäsi saapuessasi kotiovellesi, omaa peilikuvaasi, kun kumpikin toivottaa toisen tervetulleeksi hymyllä ja sanoo: Istuhan alas, syö. Silloin rakastat taas muukalaista, joka itse kerran olit. Anna viiniä. Anna leipää. Anna sydämesi takaisin sille muukalaiselle, joka on rakastanut sinua koko elämäsi - häntä jota laiminlöit jonkun toisen vuoksi, mutta joka tuntee sinut läpikotaisin. Siirrä pois rakkauskirjeet kirjahyllystä, valokuvat, epätoivoiset muistiinpanot, kuori esiin kuvasi peilistä. Istu ja juhli elämääsi. Derek Walcott 13

14 Isänpäivälounas Naantalin kokkiharjoittelijat Pilke, Fanny ja Anita olivat valmistaneet opettajansa Elinan johdolla upean isänpäivälounaan. Se nautittiin runsaslukuisesti perinteisin menoin ja ohjelmanumeroin marraskuun toisena sunnuntaina Suomelassa. Sali oli kauniisti katettu ja tarjoilu pelasi Alinan, Sinin, Jennin ja Tiian avulla erinomaisesti. Kiitos! Iki-ihana Irja-trio lauloi isille Mä päivänsäteen näin kerran pienen... Alkupalapöytäkin notkuu herkkuja ja sali on koristettu kukkasin. Juhlat voivat alkaa! 14

15 Toesta talavee Aarinkorannikolla Niihä siinä käv, ett tänne pit tulla het uuvestaa. Lippukin pit ostoo jo huhtikuussa. Ku sillo sae nii halavalla. Ku männä viikolla kyöräsin kahta matkalaakkuu ja selekäreppuva tänne rinteelle, aattelin, että mikähä järki tässäe oekeen o.ku saen laakut lattialle levällee, nii oti uimavehkeet kaenaloo ja talsin sammoo mäkkeen alas merree uimaa. Kyllä rupes hiki lähtemää ja tulj iham mukava olo. Siinä veessä selälläe köllötellessä ja aarinkoa katellessa tulj mielee yks ajatus. Jos taevaassa oes tämmöstä, nii tämä suattas riittee. Ee välttämätä tarttis ennee muuta lisäks ku kylymee kaljoo. No jokune päevä o jo männy ja hyvältä näättää. Suomelassa ja karaokepaarissa näkkyy olevan kaekki samat nuamat ku viime talavenakkii. Ku uamusella lähen saavakävelylle ja uimaa, nii kyllä tuolla rantapulevartilla sitte näkköö monenlaesta vemputtajata. O ukkoo ja akkoo koeran kans ja iliman. Jokkaesella näkkyy oleva oma meininki mänössää. Nii o minullaki. Mut o se ihme otus tuo aarinko. Se ku noosee uamulla veestä ku narusta vetämällä. Vae onko se nii että kiinan pojat työntää sitä taevaalle. Tiiä häntä sitte. Mutta kyllä se jaksaa paestoo joka päevä samalla laella. Ee sitä Suomessa nää ku sillon tällö ja loppuvuonna ee oekeestaa ollenkaa. Että alaku aenaki näättää iha mukavalta. Onkoha teällä se satumua, josta Suomessa aena laaletaa. Jotta kaekki ymmärtäs mitä tarkotan, panen tähän se laalun sanat. Voe, voe Jaska Satumua Uavam meren tuolla puolen pitäsj olla mua, jossa paekat lämpösinä aena olla sua. Siellä kukat nuutumatta aena rehottaa, päevä paestaa, rannan hiekkaa laene liplattaa. Voe, voe jos minnäi jonnii kerran tuonne piäsisin, niin tuskin tänne palluuta ies yhtää miettisin. Vuan siivetön en ossoo lentee, vanki se on muan. Suan huaveilla ja unta nähhä minnäi täällä vuan. Lennä laalu sinne, missä lie tuo satumua. Jossa jonnii pittäis outtoo minuakkii vuan! Lennä laalu niin ku liitää huarapiäskynen, kerro että unissain on yksinommaan hiän. 15

16 Malagan jouluvalot -retki Lähdemme tutustumaan Malagan ihaniin jouluvaloihin torstaina klo junalla Los Bolichesin asemalta. Tervetuloa! Rauhaa, vain rauhaa Helsingin Lauluveljien joululevy Rauhaa, vain rauhaa julkaistiin adventtina 2013, ja levy sai hyvän vastaanoton. Levyn tekstiosassa on mielenkiintoiset tiedot laulujen syntyhistoriasta, säveltäjistä ja sanoittajista. Levyä on myytävänä Suomelassa hintaan 10. Kuoro tulee Fuengirolaan helmikuussa ja esiintyy mm. Suomelassa Kalevalan päivänä. Tammikuun Suomelan Sanomissa esitellään kuoro ja kerrotaan kuoron muut esiintymiset Fuengirolassa. Helsingin Lauluveljet toivottavat kaikille suomelalaisille Hyvää Joulua! Helena Kääriäinen aloittaa AKVARELLIKURSSIN perjantaina klo Kuvataidepiirin muu toiminta jatkaa entisellään. KEVÄÄN NÄYTTELYKALENTERI Kameraseura, avajaiset su 1.2. klo Kuvataidepiiri, avajaiset su klo Tilkkupiiri, avajaiset ke klo 12 16

17 Suomelan viikko-ohjelma Maanantai Venyttelyjumppa 1 Suomela Hopeasepät Suomela Toimisto ja kirjasto Girasol Senioritanssi Suomela Espanjaa, Fantástico 1 Suomela Fantástico 2 Suomela Espanjan jatkokurssi Suomela Mölkky (itseohjautuva ryhmä) Cantera-puisto Äijäjumppa Suomela Tiistai Keppijumppa 1 Cantera-puisto Español efectivo 1 Suomela Español efectivo 2 Suomela Kirjallisuuspiiri Suomela Tuolijumppa Suomela Virikepiiri Suomela Keskiviikko Keppijumppa 2 Cantera-puisto Tilkkupiiri Suomela Toimisto ja kirjasto Girasol Lounas Suomela Viikkotiedotukset Suomela Te ta Suomela Torstai Käsityö- ja kädentaitokahvila Suomela Luontopiiri kk:n 1. ja 3. to Suomelan portilta Jooga Suomela Helisevät Suomela Español efectivo 1 Suomela Español efectivo 2 Suomela Kameraseura kk:n 2. ja 4. to Suomela Golf-kerhon kokous kk:n 1. to Suomela Perjantai Venyttelyjumppa 2 Suomela Kuvataidepiiri Suomela Espanjan keskusteluryhmä G:n uima-altaalla Karaoke Suomela Lauantai Tietovisa Suomela Tanssi-ilta, elävä musiikki Suomela Sunnuntai Mijas-kävely lähtö Girasolin yläkulmalta Sohail-kävely lähtö Rafaelin aukiolta Yhteislauluilta Suomela 17

18 Joulukuun kuukausiohjelma MA Olli Joen taidenäyttely Suomelan salissa KE klo 14 Lounas: Kalapaistos klo Te lassa tri Paula Könnilä: Sisua ja mañanaa TO klo 9.30 Luontopiiri klo 18 Golf-kerhon kokous PE Annan joulumarkkinoiden valmistelua salissa LA klo 9 ITSENÄISYYSPÄIVÄN LIPUNNOSTO Girasolin pihalla klo 12 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUMALANPALVELUS ja klo 14 ITSENÄISYYSJUHLA Torremolinosin Palacio del Congresossa MA klo Golf-kilpailu Laurossa TI klo 12 Annan joulumarkkinat KE klo 14 Lounas: Jauheliha-perunapaistos klo Te lassa Evita Kettunen ja sydänasiaa TO klo Kameraseura klo Malagan jouluvalot, lähtö Los Bolichesin asemalta SU klo 17 Esitelmä Joulu kautta aikojen, Eero Teerijoki ja heti perään yhteislauluilta, joululauluja KE klo 14 PERINTEINEN RUNSAS JOULUATERIA 20 e, varaukset mennessä toimistolta Lisäyksistä ja muutoksista ilmoitetaan te loissa, kotisivuilla, ilmoitustauluilla, Radio Finlandiassa, paikallislehdissä sekä facebookissa. Jäseneksi voit liittyä Suomelan toimistossa tai maksamalla jäsenmaksun pankkiin. 30 euron kausi- ( ) tai 15 euron kk-jäsenmaksulla voit osallistua eri harrastuspiireihin. Espanjan opettaja ottaa tuntikorvauksen itselleen. Muistathan, että Suomelan jäsenkortilla saat huomattavia alennuksia mm. Biofaclaboratoriossa, Coliseon kuntosalilla sekä Lauron ja Mirafloresin golf-kentillä. Suosittu Tanssiorkesteri Lapin-Tähti Ivalosta viihdytti suomelalaisia Hanuri: Ahti Similä, rummut ja laulu: Markku Korhonen, basso ja laulu: Osmo Aikio. 18

19 Asociación Finlandesa Suomela HALLITUS puh. sähköposti: Olavi Turunen, puheenjohtaja Marjut Hurtig, tiedottaja Ritva Pekkanen, sihteeri Eero Rautio Martti Haavisto Ulf Lindholm, rahastonhoitaja Mauri Kyyrönen Suomelan toimisto Suomelan fax Suomelan kotisivut TOIMINTA- JA HARRASTUSPIIRIT Espanjan kieli, Tina Lindén Espanjan keskustelu, Elena Vergara Golf-kerho, Eero Rautio Harjoittelijat, jumpat, Sirpa Ruhanen Harjoittelijavaihto, Jaakko Nyman Helisevät, Irja Tihula-Suominen Hopeasepät, Waltteri Pirttivaara Jooga, Sari Mäkelä Kameraseura, Ilkka Vainio-Mattila Keittiö- ja baari Merja Putkonen kokki Veikko Liira Kirjallisuuspiiri, Kaija Tyyskä Kirjasto, Kaarina Kämpe Kuvataidepiiri, Reetta Kiiski keväällä Helena Kääriäinen Käsityökahvila, espanja, Ulla Turtola Luontopiiri, Veikko Makkonen Mijas-kävely, Olavi Silventoinen Senioritanssi, Marja ja Olli Kurkela Soitinryhmä, Rauno Järvinen Suomelan Sanomat, toimitus Marjut Hurtig taitto Ritva Pekkanen Tietovisa, Raija Ihanainen ja Matti Tuovinen Tilkkupiiri, Raili Parviainen Veteraanitoiminta, Matti Konkola

20 AVOIMET GOLF-KILPAILUT LAUROSSA KAUDELLA ma miehet/naiset kinkkukisa pistebogi 18 reikää klo ma miehet/naiset pistebogi 18 reikää klo su miehet/naiset maaottelu Suomi-Ruotsi yhteislähtö klo 9.00 ma miehet/naiset mest.kilp. tasoit.lyöntipeli vain jäs. klo ma miehet/naiset paras pallo parikisa klo Kilpailumaksu GF+18 sisältää 10 :n valinnaisen aterian ja juoman. Ilmoittautumiset Caddiemasterin ilmoitustaululla olevalle listalle tai Lisätietoja Caddiemasterin toimistosta. Puheenjohtaja Eero Rautio Kilpailutoiminta Kari Eklund Valmennus Tapani Saarentola Golfretket Aarne Kallislahti Lehdistö Ilkka Ulander Suomelan sali: Camino de la Cantera 49, Los Pacos Toimisto ja kirjasto: Calle Las Viñas 54, Edif. Girasol, ES Fuengirola Toimisto ja kirjasto ovat avoinna ma ja ke klo Tärkeitä numeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisin hätänumero 092 Rikosilmoitus Palokunta 080 Ambulanssi 061 TAXI Suomelan jäsenmaksun 30e/toimintakausi ( ) tai 15e/kk voi maksaa Suomelan toimistossa myös pankki-tai luottokortilla tai pankkiin tilille ES BIC SWIFT-koodi: CCRIES2A, Cajamar Fuengirola. Maksajan nimi ja jäsennumero tulee merkitä selkeästi. Uuden jäsenkortin, mikä on myös Suomelan Golf-kerhon jäsenkortti, saa Suomelan toimistolta. 20