ÄHTÄRIN KAUPUNKI SIVISTYSTOI MI PERUSOPETU KSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN

Transkriptio

1 ÄHTÄRIN KAUPUNKI SIVISTYSTOI MI PERUSOPETU KSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistysltk , Liite n:o 1

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT KESKEISET ASIAT 1.1. Yleistä Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaava lainsäädäntö Toiminnan järjestäminen ja laajuus, lastenmääräja koordinointi Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve jajärjestyminen Ähtärissä kevään hakuun perustuen Toiminta-aika, -paikka ja -tilat Toiminnasta perittävät maksut ja paikan irtisanominen Toiminnasta tiedottaminen, toimintaan hakeminen ja valintakriteerit Henlcilöstön resursointi, henlcilöstön rakenne ja henkilöstölle asetetut vaatimukset sekä ohjaajien perehdyttäminen Vakuutusasiat Kulkemisen ja kuljetuksen järjestäminen Välipalan järjestäminen Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma Taloussuunnitelma 6 2. TOIMINTA- AJATUS JA TAVOITTEET 2.1. Toiminta-ajatus Yleistä aamu-ja iltapäivätoiminnan tavoitteista Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoineet 7 3. SISÄLLÖLLISET PAINOALUEET JA SUUNNITTELUN PERIAATTEET 8 4. TOIMINNAN SEURANTA, ARVIOINTI JA LAADUN KEHITTÄMISTYÖ 9 5. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN YHTEISTYÖ JA TIEDONKULKU TOIM1NTASUUNNITELMAN VOIMASSAOLO 11

3 2 1. Toiminnan järjestämiseen liittyvät keskeiset asiat: 1.1. Yleistä Laki aamu- ja iltapäivätoiminnasta tuli voimaan Aamu-ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan pe rusopetuslain 8 a luvun mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua toimintaa, jonka kokonaj suudesta kunta vastaa. Kunta voi järjestää itse tai hankkia toimintaa muilta palveluntuottaj ilta ja saada siihen valtionosuutta. Valtionosuuden saaminen edellyttää kuntaa noudattamaan toiminnan j ärj estämises sä Opetushallituksen Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita 2011 alkaen Toi mintaa tulee tarjota kunnan päättämässä laaj uudessa perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluoklcien osalta oppilaille, joilla on perusopetuslainmukainen päätös erityi sestä tuesta Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaava lainsäädäntö: Perusopetuslaki (628/1998) 48 a, b, c, d, eja f (1136/2003) Lastensuojelulaki (417/2007) 12, 25 Perusopetuslaki 48 b 4 mom.ja48 f~ 1 mom. (1081/2006) Perusopetuslaki 40 2 mom. (642/2009) Perusopetuslaki 17 2 mom. ja 30 1 mom. (642/2010) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttaminen ja täydentäminen, määräys 50/01/2010 Kuntalaki 365/ mom. Ja 50 1 mom. (1068/2008) ja 2 mom. Laki opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) 5 3 a (1137/2003) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) 2 2.mom. (1138/2003) Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi Ope tushallitusja Kuluttajavirasto, muistio Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn aamu-ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta (115/2004) Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet astuivat voimaan alkaen toistaiseksi. ( asti toimintaa ohjasi vuoden 2004 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet). Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto Lainsäädännön tavoitteet: Selkiyttää aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteita ja sisältöä. Selkiyttää toimijoiden työnjakoa, toiminnan koordinointia ja rahoitusta. Saada toimintaan enemmän suunnitelmallisuutta, laadukkuutta ja turvallisuutta Toiminnan järjestäminen ja laajuus, lastenmäärä ja koordinointi Ähtärin kaupungin sivistystoimi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa luokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta PL 17 :n 2 mom. tarkoitetuille oppilaille. Toiminta järjestetään Opetushallituksen suositusten mukaisesti Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita 2011 noudattaen. Toimintaa järjestetään Ähtärin keskustassa sijaitsevalla Otsonkoululla. Toimintaa järjestetään kyläkou luilla vain, jos toimintaan ilmoittautuu ja sitoutuu riittävästi hakijoita. Jos kylälcouluilla on vain muutama hakija aamu- ja iltapäivätoimintaan, tarjotaan heille mahdollisuus osallistua keskustan aamu- ja iltapäivä toimintaan. Kyläkoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeen järjestymiseksi tehdään yhteistyötä päi vähoidon kanssa toiminnan tarpeen järjestymiseksi mm. perhepäivähoidossa päivähoidon resurssien mu kaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevalla lapsella ei ole subjektiivista oikeutta ilmaiseen koulukulje tukseen.

4 3 Ähtärissä toimintaa tarjotaan 570 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lap selle. Otsonkoululla Reppulassa on paikkoja noin 40:lle samanaikaisesti toiminnassa olevalle lapselle, edellyttäen riittäviä henkilökuntajärjestelyjä siten, että lasten erityistarpeet tulee huomioiduksi. Erityisen tuen tarpeessa olevat lk:n oppilaat ovat mukana toiminnassa heille soveltuvin osin riittävine henkilö kuntaj ärj estelyineen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä, hallinnoimisestaja koordinoinnista vastaa Ähtärin sivistystoimi, joka myös valvoo ja ohjaa toiminnan toteutumista sivistyslautakunnan kanssa. Koordinaattorina toimii Reppulan vastaava ohjaaja, joka laatu ja päivittää toimintasuunnitelman yhteistyössä sivistystoi menjohtajan kanssa. Sivistyslautakunta hyväksyy aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman vuo sittain. Sivistystoimenjohtaja päättää ja hyväksyy toimintaan otettavat lapset, kuultuaan ensin toiminnasta vastaavaa ohj aaj aa Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve ja järjestyminen Ähtärissä kevään hakuun perustuen Otsonkoulun aamu-ja iltapäivätoimintaan lv:lle saapui kaikkiaan 50 ykkös- ja kakicosluokka laisen hakemusta, joista yhdeksän(9) hakemusta saapui varsinaisen hakuajan ( ) jälkeen. Ot sonkoulun aamu- ja iltapäivätoimintaan hyväksytään kaikki 50 hakijaa, joista 37 on ykkösluokicalaisia ja 13 on kakkosluokkalaisia. Osa hakijoista käyttää Reppulaa 1-10 päivää kuukaudessa. Kyläkouluista Inhanlcosken koululle osoitettuja hakemuksia ei saapunut ainuttakaan. Myllymäen koululle saapui hakuaikana yksi hakemus. Varsinaisen hakuajan päätyttyä ilmaantui lähinnä iltapäivätoimintaa koskevia tarpeita Myllymäen koululle kaikkiaan yhdeksälle (9) 0-2 luoldcalaiselle lap selle. Hakijoista neljällä(4) esikouluikäisellä on oikeus päivähoitoon ja viidellä (5) 1-2-luokkalaisella on oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan. Varhaiskasvatuksen päivähoidon järjestelypaineiden helpottamiseksi ja iltapäivätoiminnan tarpeeseen vastaamiseksi perustetaan Myllymäen koululle iltapäivätoiminta tyhmä yhdeksälle (9) 0-2-luokkalaisille lv:ksi Erityishuolto-ja kehitysvammalain piiriin kuuluville isommille oppilaille on syyslukukaudesta 2011 al kaen järjestetty perusturvatoimen alaisuudessa aamu-ja iltapäivätoimintaa koulun lähellä sijaitsevassa rivitaloyksiössä ns. Rivarissa. Rivarin toiminnan suunnittelustaja organisoinnista vastaa perusturvatoi men kehitysvammatyönpalveluvastaava yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Pienemmät kehitysvammaiset integroituvat tarvittaessa Reppulan toimintaan riittävine ohj aaj aj ärj estelyin Toiminta-aika, -paikka ja -tilat. Otsonkoulun aamu- ja iltapäivätoiminta Reppula Otsonkoulun matalassa sivurakennuksessa aloitettiin tammikuussa 2015 mittava Reppulan tilojen sanee raus ns. Reppulan remontti, johon saatiin valtionavustusta kulttuuri- ja opetusministeriöltä. Saneeraukses sa toimintatilat laajenevat (kerrosneliöitä kaikkiaan 587,5) ja tulevat vastaamaan sekä esiopetulcsenja päivähoidon että aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeisiin. Toimintatilat on mitoitettu 60:lle toiminnassa olevalle lapselle. Saneerauksen ajan Reppulan toiminta järjestyy Otsonkoulun kirjastossa, 1 C- ja 1 D luokissa aulatiloineen sekä pienessä liikuntasalissa. Remontti valmistuu syyslukukauden 2015 loppupuo lella. Toimintaa järjestetään koulupäivinä maanantaista perjantaihin kello välisenä aikana. Aa muodotus ennen klo 7.30 järjestetään yhteistyössä päivähoidon henkilökunnan kanssa Ollinkulman päi väkodissa klo alkaen. Vastaavasti Ollinkulman eskarit liittyvät Reppulan toimintaan klo 16.15, jol loin Ollinkulma sulkee ovensa. Toiminta järjestetään kouluyhteistyössä huomioiden lasten lukujärjestyk set (mahd. ryhmäjaot, tukiopetus/läksyjen tuki). Toimintaa ei järjestetä koulujen loma-aikoina (syys-, joulu-, talvi- ja kesälomalla). Aukioloaja yhteistyökuvioita tarkistetaan tarvittaessa yhteistyössä päivä-

5 4 hoidon kanssa toiminnan siirtyessä remontoituihin tiloihin huomioiden vanhempien tarpeet ja ohjaajien työaika. Huonetilat mahdollistavat erilaisen tekemisen samanaikaisesti (esim. leikit, kädentaidot! askartelu, lauta pelien pelaaminen, läksyjen tekeminen, liikunta). Välipala syödään Mesitassussa, koulun pienessä ruoka salissa. Tarvittaessa voimme hyödyntää isoa liikuntasalia ja puutyötilaa, kun ne ovat koulun käytöstä va paana. Ulkoiluun, liikuntaanja leiklceihin käytetään koulun monipuolisia leikkipihoja, viheralueita, met sikköä sekä koulun isoa ja pientä pelikenttää, joissa voi talvisin hiihtää ja luistella. Myllymäen koulun iltapäivätoiminta: Myllymäen koulun iltapäivätoiminta (ip) järjestetään Myllymäen vanhan koulurakennuksen esiopetusti loissa. Välipala syödään koulun ruokasalissa. Toiminnassa voidaan hyödyntää koulun liikuntasaliaja vi rikkeellistä koulun leikkipihaa, kenttää ja lähimetsää. Iltapäivätoimiiman aukiolo on maanantaista peijan taihin klo Toimintaa ei järjestetä koulujen loma-aikoina (syys-, joulu, talvi ja kesälomalla) Toiminnasta perittävät maksut ja paikan irtisanominen Aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävät kuukausimaksut v. 2015: Kuukausimaksu on 60, jos lapsi osallistuu toimintaan enintään 3 tuntia päivässä. Kuukausimaksu on 80, jos lapsi osallistuu toimintaan yli 3 tuntia päivässä. Kuukausimaksusta peritään puolet, 30 tai 40 päivittäisen aikatarpeen mukaan, kun hakemuksessa on ilmoitettu lapsen käyttävän toimintaa 1-10 pv kuukaudessa. Maksu puolitetaan, jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa tai lapsi ei sairautensa vuoksi voi osallistua toimintaan kalenterikuukauden aikana yli 10 päivänä kuukaudessa. Maksua ei peritä, jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuu kausimaksusta. Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen on siihen syytä. Sivistystoimenjohtajan päätöksellä voidaan tarvittaessa alentaa toimintamaksua tai jättää se perimättä. Vuoden 2016 budjettiin sivistystoimenj ohtaja tarkistaa kuukausimaksuj a suhteessa tarjotun toiminnan laajuuteen (tarjotaanko toimintaa 570 h vai 760 h koulun työvuoden aikana) ja tekee tarvittaessa maksui hin muutokset / korotukset, jotka sivistyslautakunta hyväksyy. Irtisanoutuminen: Aamu- ja iltapäivätoimintapaikka tulee sanoa irti kirjallisesti aamu- ja iltapäivätoiminnan irtisanomislo maklceella, mikäli toiminnan tarve päättyy kesken lukuvuoden. Lomake palautetaan koulutoimistoon. Laskutus jatkuu irtisanomiskuukauden loppuun Toiminnasta tiedottaminen, toimintaan hakeminen ja valintakriteerit Aamu- ja iltapäivätoimintaan hakemisesta tiedotetaan keväällä kouluun ilmoittautumisen yhteydessä vi rallisella lehti-ilmoituksella paikallislehdessä sekä kaupungin kotisivuilla ( lomakkeet). Toimintaan haetaan maaliskuun aikana aamu- ja iltapäivätoiminnan hakemuksella, joka pa lautetaan koulutoimistoon. Hakemus ja tiedote jaetaan esikoulusta esikoululaisten koteihin. Aamu- ja ilta päivätoimintaan hakemisesta tiedotetaan toiminnassa olevien lasten vanhemmille Reppulan kuukausitie dotteessa. Hakemusja tiedote löytyy Reppulan ja esiopetuksen ilmoitustaululta. Hakemuksia saa myös kouluilta. (fl~

6 Hakemusten perusteella sivistystoimenj ohtajan, koulujen johtajien, varhaiskasvatuspäällikön ja vastaavan ohjaajan yhteistyönä luodaan raamit aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi kouluilla. Sivistystoi menjohtaja hyväksyy lapset toimintaan hakemusten perusteella kuultuaan ensin vastaavaa ohjaajaa. Sivis tyslautakunta vahvistaa toimintaan hyväksytyt lapset. Koulutoimisto välittää tiedon toimintaan hyväksy tyille toukokuun aikana. Valintakriteerinä käytetään ilmoittautumisjärjestystä siten, että etusijalla ovat ekaluokkalaiset Henkilöstön resursointi, henkilöstön rakenne ja henkilöstölle asetetut vaatimukset sekä ohjaa jien perehdyftäminen Valtioneuvosto on antanut asetuksen perusopetuslaissa säädetyn koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta (Valtioneuvoston asetus n:o 115/2004). Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajana on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkiimon, opistoasteen tut kinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erilcojs ammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemulcsella osoitettu taito toimia lap siryhmän ohjaajana tai jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta tai aineen opetusta tai toimia oppilaan ohjaajana. Henkilökuntajärjestelyt, sijaisjärjestelyt mukaan lukien hoidetaan koulutoimesta sivistystoimenjohtajan, rehtorinlkoulun johtajan, erityisopettajien ja toiminnasta vastaavan ohjaajan yhteistyönä. Henkilökunta järjestelyissä huolehditaan riittävistä ohjaajaresursseista, joilla vastataan toimintaan tulevien lasten tarpei siin ja erityistarpeisiin. Ammattitaitoinen henkilökunta koostuu ohjaajan työhön motivoituneista koulun oppilasohjaajista. Heillä on kokonaiskuva lapsen päivän kulusta ja hyvät edellytykset toimia kouluyhtejs työssä lapsen parhaaksi, siten että lapsen koulupäivä huomioiden saadaan aamu-ja iltapäivätoimiimalla muodostettua lapsen päivästä ehyt ja miellyttävä kokonaisuus. Ohjaajien tarve määritellään toimintaan hyväksyttyjen lasten määrää ja erityistarpeita vastaavaksi. Erityi sen tuen tarpeessa olevat oppilaat huomioidaan toiminnassa riittävillä ohjaajaresursseilla (esim. erityisen tuen tarpeessa olevalle tai erityshuoltolain piiriin kuuluvalle oppilaalle HOJKS :ssa tai tuki- ja palvelusuunnitelmassa määritellään avustajan tarvetta lapsen aamu-ja iltapäivätoiminnan ajaksi). Ohjaajat sijoit tuvat kouluyhteistyönä oppilasohjaajajärjestelyin siten, että 12 lapsesta vastaa yksi ohjaaja, lapsesta vastaa kaksi ohjaajaaja lapsesta vastaa kolme ohjaajaa jne, mikä on opetushallituksen suositus oh j aaj ien tarpeesta suhteessa samanaikaisesti toiminnassa olevaan lasten määrään. Lasten erityistarpeet, esim. lapsen sairauden vaatima lääkehoito, omahoidon tukeminen ja valvonta, on hoiduttava ajallaan ja turvallisesti muun lapsiryhmän ohjauksen ohessa ja muiden lasten turvallisuutta vaarantamatta. Tämä myös huomioidaan riittävillä ohjaajajärjestelyillä. Ennen työsuhteensa aloittamista oppilasohjaajat esittä vät voimassaolevan rikosrekisteriotteensa esimiehelleen. Riittävästi ammattitaitoisia ohjaajia - osaavia, turvallisiaja luotettavia aikuisia tarvitaan suhteessa lapsimäärään, kun luodaan pohja hyvälle ja turvalli selle aamu-ja iltapäivätoiminnalle. Vastaava ohjaaja perehdyttää ohjaajat tulevaan toimintaan toiminnan alussa. Ohjaajien käytössä on pe rehdytyskansio mm. uusille ohjaajille / töihin palaaville ohjaajille. Ohjaajilla on mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen lukuvuoden aikana, mikäli sopivia koulutuksia järestetään. Kouluttautumisen tarkoituksena on sekä ohjaajien ammattitaidon että toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. 5

7 Vakuutusasiat Aamu-ja iltapäivätoiminnassa olevat lapset kuuluvat koulun vakuutusturvan piiriin ja toiminnassa sattu neen tapaturman hoito on lapsen perheelle maksuton. Koulun vakuutusturva kattaa myös ns. välittömät koulumatkat: koti > apip-toiminta >koulu > apip-toiminta > koti, kaupungin ottaman vakuutusehto jen mukaisesti. Toiminnasta lapsella on mahdollisuus siirtyä harrastuksiinsa ja koulun kerhotoimintaan sekä tarvittaessa palata sieltä takaisin toimintaan. Vanhemman / huoltajan tulee huolehtia harrastuksiin siirtymisissäja harrastuksissa lapsensa tapaturmavakuutuksesta ja tarkistaa toiminnan järjestäjän esim, seuran tai yhdis tyksen tapaturmavalcuutuksen voimassaolo ja kattavuus. Koulun kerhotoiminta kuuluu koulun vakuutusturvaan Kulkemisen ja kuljetuksen järjestäminen Aamu-ja iltapäivätoimintaan osallistuvalla lapsella ei ole subjektiivista oikeutta ilmaiseen koulukuljetuk seen. Perusopetuslain 48 b :n 4 momentin mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on 32 :n mukainen oikeus koulumatkaetuun, on mahdollisuus käyttää tätä etuutta. Lain perusteluissa (HE 57/2003) on todettu, ettei kunnalla ole vel vollisuutta erikseen järj estää koulukulj etusta iltapäivätoiminnasta Välipalan järjestäminen Otsonkoulun Reppulassa: Reppulassa tarjotaan välipala iltapäivisin pienessä ruokasali Mesitassussa klo Välipalajärjeste lyt tulevat ostopalveluna Ahtärin aluekeittiöltä, josta se kuljetetaan Otsonkoululle kouluruoan yhteydessä. Ohjaajat osallistuvat välipalan tarjoiluun, mikä tulee huomioida ohjaajajärjestelyissä. Välipalan tarjoilu ym. järjestelyt vievät yhden ohjaajan aikaa noin minuuttia. Lapset, joiden koulupäivä päättyy klo 15 käy vät Reppulan välipalalla, mikäli se koulutuntien puitteissa on mahdollista tai sitten heille varataan välipala Reppulaanklo 15:ksi, kuten se varataan myös klo 14 koulusta pääseville. Myllymäen koulun ip-toiminnassa: Myllymäen koulun keittiöllä valmistetaan ip-toiminnassa oleville lapsille välipala koulun keittäjän toi mesta. Välipala nautitaan koulun ruokasalissa noin klo ohjaajan auttaessa tarjoilussa Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma Toiminnoissa sekä Reppulassa että Myllymäen ip-toiminnassa noudatetaan koulun turvallisuus- ja pelas tussuunnitelmaa, jota vastaava ohjaaja päivittää tarvittaessa toiminnan osalta kouluyhteistyössä rehtorin / koulun johtajan kanssa. Toiminnasta osallistutaan koulun pelastusharjoitulcsiin Taloussuunnitelma Aamu- ja iltapäivätoimintaa rahoitetaan kaupungin budjettiin varatulla määräralaallaja asiakkailta palve lusta perittävillä kuukausimaksuilla. Perusopetuslain aamu- ja iltapäivätoimintaan haetaan valtionapua, jota opetushallitus myöntää kunnille, jotka järjestävät tätä toimintaa tai hankkivat tätä perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa muilta palvelun tuottajilta. Reppulan toiminta sisältyy sivis tystoimen taloussuunnitelmaan vuosille Myllymäen ip-toiminnan kulut hoidetaan Reppulan budjetista vuoden 2015 loppuun. Myllymäen ip-toimirinan tarpeen j atkuminen tulee huomioida vuoden 2016 aamu- ja iltapäivätoiminnan määrärahoja suunniteltaessa. Apip-toiminnan taloussuunnitelman laatu vuosittain sivistystoimenjohtaja yhteistyössä toiminnasta vastaavan ohjaajan kanssa. Toimintaa koskevat muutokset hyväksyy sivistyslautakunta. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sivistystoimen taloussuunnitel man. Ld~

8 7 2. Toiminta- ajatus ja tavoitteet 2.1. Toiminta-ajatus Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tarjotaan lapsille turvallinen kasvuympäristö ja mielekästä tekemistä ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminta, jossa huolehditaan pienistä koululaisista kokonaisvaltaisesti, pohjautuu Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) kehittämään KOTI-PESÄ- malliin. Aamu- ja iltapäivätoiminta toimii lapsille pesänä, paikkana, jonne lapset saapuvat ennen ja/tai jälkeen koulupäivän. Toiminnassa tarjotaan omaehtoistaja ohjattua toimintaa kädentaitojen, arkiaskareiden, musiikin, liikunnan ja ulkoilun, yhteisten leikkienja pelien parissa sosiaalisia vuorovaikutustaitoja harjoitellen. Toimintaa toteutetaan pääasiassa pienryhmissä, joissa on vastuuohjaaja. Näin järjestyy erilaista tekemistä samaan aikaan ns. toimintapisteissä esim. kädentaidot, leikit ja liikunta. Lapsen koulupäivä huomioiden monipuolisella aa mu-ja iltapäivätoiminnalla lapsen päivästä muodostuu ehyt ja mielekäs kokonaisuus. Toiminnassa annetaan tilaa ja järjestetään mahdollisuuksia lasten leikeille ja lasten oman toiminnan suun nittelulle. Tarjotaan myös lasten vanhemmille mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun mm. kyselyj en kautta tai vanhempainvarteissa. Toiminnan toteutuksessa hyödynnetään ohjaajien vahvuusaluei ta sekä koulun vapaina olevia tiloja. Pyritään järjestämään rauhallinen hetki ja tila läksyjen tekemiselle. Mahdollista läksyjen tukea (opettajan /erityisopettajan johdolla) toteutetaan kouluyhteistyössä. Läksytja niiden kontrolli ovat kodin vastuulla. Aamu-ja iltapäivätoiminnalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista hy vinvointia, kasvua, kehitystä sekä kodin ja koulun kasvatustyötä. Toiminnassa lapselle tarjotaan välipala. Lapsella on mahdollisuus siirtyä toiminnasta harrastuksiinsa ja koulun kerhotoimintaan sekä tarvittaessa palata niistä takaisin toimintaan. Toiminnan laatua, toteutumista ja asiakastyytyväisyyttä seurataan ja arvioidaan kyselyjen ja asiakaspa lautteiden avulla keväisin. Kyselyistä saatua palautetta huomioidaan toiminnan kehittämisessä ja tulevan toiminnan suunnittelussa. Kyselyyn vastaavat sekä lapset että vanhemmat Yleistä aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista: Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuslain 48 a :n 3 momentin mukaiset aamu-ja iltapäivätoiminnan tavoitteita ja sisältöjä ohjaavat perusteet, joiden mukaan toiminta tulee järjestää alkaen. (Ope tushallitus: Perusopetuksen aamu-ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011). Aamu-ja iltapäivätoimmnnan yleisenä tavoitteena on tukea koulun ja kodin kasvatustyötä sekä tunne-elämän kehitystä ja eettistä kas vua. Toiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä syrjäy tymistäja lisätä osallisuutta. Tavoitteisiin päästään parhaiten tekemällä yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa, kouluyhteistyössä lapsen opettajien kanssa sekä moniammatillista yhteistyötä tarvittaessa koulun oppilashuollon kanssa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaava perusopetuslaki yhtenäistää toimintaa esi- ja perusopetuksen kanssa (mm. yhteinen arvopohjaja terminologia) ja mahdollistaa tasavertaisenmian toi minnan kuntiin. Yhteistyöllä ja kasvatuskumppanuudella tuetaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä, kasvua, kehitystä ja oppimista. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta on osa Ähtärin kau pungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet Tukea kodin ja koulun kasvatustyötä: Monipuolisella toiminnalla tuetaan ja vahvistetaan lapsen koko naisvaltaista hyvinvointia yhteistyössä perheen kanssa mm. ohjaamalla lapsen vapaa-ajan toimintaa, tu kemalla lapsen kasvua ja kehitystä, sekä koulunlcäyntiä ja oppimista kuin myös perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä moniammatillisessa yhteistyössä (mm. lälcsyjen tukeminen, varhainen puuttuminen, oppilashuolto). Taijotaan vanhemmille mahdollisuuksia osallistua toiminnan kehittämiseen ja suunnitte luun (mm. esitietolomaklceen yhteydessä kysely, asiakaspalaute / tyytyväisyyskyselyt, vanhempainvartit) Toimitaan kodin ja koulun kasvatuskumppanina. Toiminta on esillä ja mukana mm. tulevien ekaluokjca laisten vanhempaintilaisuudessa. Toimitaan j atkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatusteh. tävälle. 2-

9 8 Tukea lapsen hyvinvointia, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä: Tarjotaan pienille koululaisille mahdollisuus ohjattuun / omaehtoiseen toimintaan turvallisessa kasvuympäristössä. Mielekkään tekemi sen ja turvallisen aikuissuhteen avulla tarjotaan lapsille edellytykset turvalliseen ja hyvään lapsuuteen ja kehitykseen. Monipuolisessa toiminnassa harjaantuvat lapsen vuorovaikutustaidot, lapsi saa ilon ja onnis tumisen kokemuksia, kavereita ja tunteen ryhmään kuulumisesta. Toiminnassa huolehditaan sopivassa suhteessa virikkeisen toiminnan tarjomiasta, riittävästä ulkoilusta ja liikunnasta, terveellisestä välipalasta ja mahdollisuudesta levähtää ja rauhoittua. Luodaan perusta hyville vapaa-ajanviettotavoille. Toimintaan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Tukea lapsen eettistä kasvua: Toimintaa ohjaa lapsilähtöisyys. Annetaan lapselle mahdollisuus osallis tua toiminnan suunnitteluun yhdessä ohjaajien kanssa, mikä auttaa lasta kasvamaan yhteisöllisyyteen, vastuullisuuteenja vastavuoroisuuden ymmärtämiseen. Perheen kanssa sovitaan kasvatusperiaatteistaja käytännöistä, jotka ohjaavat lapsen toimintaa. Siinä korostuu aikuisen antama malli samoin kuin myös arki-päivän tilanteissa kohdattavissa eettisissä kysymyksissä. Ohjataan lapsia suhtautumaan myönteisesti ympäristöön, luontoon ja kestävään elämäntapaan. Ohjaamalla lasta terveellisiin elämäntapoihinja arvos tamaan niitä, autetaan lasta välittämään sekä omasta että toisten hyvinvomnnista. Aikuisen esimerkillä ja ryhmätilanteissa (mm. satuhetket, leikki, liikunta, luova toiminta) syntyvän vuorovaikutuksen keinoin voidaan ohjata lasta vähitellen vastuuseen oman ja toisten hyvinvointiin liittyvistä oikeuksista ja velvolli suuksista. Edistää osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä vahvistaa lasta sosiaalisesti: Lapsia kuul laan toiminnassa ja he osallistuvat toiminnan suunnitteluun yhdessä ohjaajien kanssa. Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan tyttöjen ja poikien kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Mielekäs toiminta lisää osallisuutta. Ilon ja onnistumisen kokemukset vahvistavat lasta. Erityistä tukea tarvitsevien ja eri kulttuu ritaustaisten lasten huomioiminen toiminnassa siten, etteivät he joudu kiusaamisen, häirinnän tai väkival lan kohteiksi. Toiminnalla tuetaan lapsen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavia taitoja (esim. ryh mätilanteissa kuten peli-ja leikkihetkillä). Ollaan mukana rakentamassa alueellisia tuki- ja huolenpito verkostoja lapsille (kouluyhteistyö, oppilashuolto, lastensuojelu)ja varhaisella puuttumisella sekä mo niamma-tillisella yhteistyöllä ehkäistään lapsen syrjäytymistä ja tuetaan kodin ja koulun kasvatustyötä toimimalla ns. kasvatuskumppanina. 3. Sisällölliset painoalueet ja suunnittelun periaatteet Aamu- ja iltapäivätoiminnassa painottuvat seuraavat sisältöalueet: Kädentaidot - kädentöihin liittyen erilainen toiminta mm. ompelutyöt/puuaskareet, askartelu. Arkiaskareet mm. leipominen. Luovuuteen liittyvä toiminta mm. vapaa leikki, rakenteluleikit, kuvallinen ilmaisu. Liikunta ja ulkoilu mm. liikuntaleikit, erilaiset pelit, vuodenajat huomioiden monipuolinen liikunta sisällä ja ulkona, luistelu, hiihto, koulun salejaja piha-alueita hyödyntäen. Sosiaalisuus ja vuorovaikutustaidot, kielellinen ilmaisu mm. peli- ja leikkihetket, yhteiset leikki-, keskus telu- ja satuhetket, laululeikit. Mediataidot - iloa ja turvallisia rajoja median käytössä. Tarvittaessa mahdollisuus rentoutua, huilaillaja olla itsekseen ja tehdä läksyjä. Vastaava ohjaaja kokoaa toiminnasta lukuvuoden toimintasuunnitelman, jota tarkistetaan vuosittain ke väällä. Kuukausisuunnitelmaa sisältöalueittain eri aihepiireistä vastaava ohjaaja laatu yhteistyössä oppi lasohjaajien kanssa syksyn aikana. Suunnittelun periaatteena on lasten ja heidän vanhempiensa kuulemi nen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Keväisin kyselyjen avulla lapsilta ja vanhemmilta saatua palautetta toiminnasta huomioidaan tulevan toiminnan suunnittelussa mm. toiminnan sisältöjä ja aihepii rejä mietittäessä. Syksyllä toteutettavan kyselyn avulla kerätään vanhemmilta ja lapsilta toiveita ja ideoita mm. toiminnan sisällöstä, aihepiireistäja toteutuksesta. Suunniteltua toimintarunkoa toteutetaan tai muu tetaan tarvittaessa vanhemmilta saatujen ideoiden ja lasten toiveiden pohjalta käytössä olevat materiaalit, ohjaajaresurssitja ohjaajien vahvuusalueet sekä toimintatilat huomioiden. Toiminnansuumiittelua ohjaa t

10 9 myös vuodenajat, kelit sekä koulun käytöstä vapaana olevat tilat. Ohjaajien yhteiselle suunnittelulleja tiedonkululle tulee varata ohjaa] ien yhteistä aikaa (ilman lasten läsnäoloa). Reppulassa toiminta jaetaan pienryhmiin, jossa on vastuuohj aaj a. Näin] ärj estyy samaan aikaan erilaista tekemistä ns. toimintapisteissä. Päivittäinen toiminta sisältää vapaata leikkiä, kädentaitojaja luovaa toi mintaa, ulkoiluaja liikuntaa sekä mahdollisuutta rauhoittua läksyihin. Tarvittaessa lapsella on mahdolli suus rauhoittuaja olla itsekseen. Kuukausisuunnitelmaan valitaan tarjolle erilaista tekemistä eri sisältö alueista ja eri aiheista, joihin on varauduttu esim. materiaaleinja tarvittavine välinein. Lapsella on mah dollisuus toteuttaa näitä suunniteltuja toimintoja kuukauden aikana. Lapsella on mahdollisuus valita tar jolla olevasta toiminnasta ja toteuttaa omia ideoitaan toiminnan materiaali-, henkilökunta- ja tilaresurs sien puitteissa. 4. Toiminnan seuranta, arviointi ja laadun kehittämistyö Aamu- ja iltapäivätoimmnnasta pyydetään keväisin asiakaspalaute sekä vanhemmilta että lapsilta ns. tyy tyväisyyskyselyn avulla, joista kootaan yhteenvedot. Valtakunnallisesti toimintaa seurataan Opetushalli tuksen laatimilla kyselyillä, jotka kohdistuvat huoltajiin, ohjaajiin, koordinaattoreihin ja toiminnan vas tuuvirkamiehiin. Seurantojen tuloksista kunta saa yhteenvedon. Huoltajakyselyn yhteenvedon lähettämi sen edellytyksenä kunnalle on, että vähintään 10 huoltajaa vastaa kyselyyn. Yhteenvedoistaja palautteista saatua tietoa hyödynnetään kehittäessänime toimintaa paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Yh teenvedot ja asiakaspalautteet julkaistaan liitteenä toimintasuunnitelman yhteydessä. Huolta] at voivat lu kea yhteenvedot paperiversiona Reppulan ilmoitustaululla. Aamu- ja iltapäivätoimmnnasta saatu palaute toimii myös itsearviomnnin pohjana, jota tehtäessä otetaan huomioon toimintasuunnitelmassa määritellyt tavoitteet (missä onnistuttiin, mikä ei mennyt hyvin, miten kehitämme toimintaa). Perusopetuksen laadun kehittämistyö käynnistyi Ähtärissä syksyllä Perusopetuksen laatukriteerei hin on lisätty myös perusopetuksen aamu-ja iltapäivätoimmnnan ja koulun kerhotoimmnnan laatukortit. Tarkasteltavia asioita ovat ns. kunnalle asetetut toiminnan laatukriteerit sekä kyselyjen ja asiakaspalaut teiden tuloksena nousseet kehittämisen kohteet, jotka tulee huomioida toiminnan suunnittelussa ja kehit tämisessä. Keväällä 2013 aloitettua aamu- ja iltapäivätoimiiman tiloja koskeva laadun kehittämistyö kou lu- ja varhaiskasvatusyhteistyössä on edennyt suunnitellusti. Vuoden 2015 loppupuolella saneerauksen tuloksena valmistuvat esiopetuksen ja aamu-ja iltapäivätoiminnan yhteiset toimintatilat noin 60 lapselle. Samalla kehitetään apip-toimmnnassa ja eskarilaisten päivähoidossa yhteistyötä toiminnan suunnittelussa liittyen mm. tilojen ja välineiden käyttöön sekä henkilökuntaresurssiin. Tarkasteltavia asioita ovat esim. aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet laajuus- ja toiminta-aika hakeminen ja valintaperusteet erityislapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa toimintaympäristö (turvallisuus, viihtyisyys) yhteistyö kotien kanssa yhteistyö koulujen kanssa henkilöstön määrä lapsiryhmän tarpeet huomioiden, rauhassa olo toiminnan ja toimintatilojen kehittäminen sekä tiloj en tehokas käyttö. 92

11 10 5. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö ja tiedonkulku Toimitaan kodin ja koulun kasvatuskumppanina yhteistyössä koulun monitahoisen verkoston kanssa lap sen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehityksen sekä vanhempien kasvatustyön tukemiseksi. Kouluyh teistyötä tehdään mm. rehtorin, kylälcoulun johtajien, opettajien, erityisopettajan, varhaiskasvatushenkj löstön, terveydenhoitajan, keittiöhenkilökunnan ja oppilashuollon sekä perusturvatoimen henkilöiden kanssa. Kouluyhteistyötä toteutetaan mm. henkilökunta- ja tilajärjestelyissä, välineiden käytössä sekä materiaalihankinnoissa (mm. yhteistilaukset). Välipalajärjestelyihin liittyen yhteistyötä tehdään aluekejt tiön-ja koulun keittiöhenkilökunnan kanssa. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuspäällikön ja päivähoidon henkilökunnan kanssa mm. varhaisen aamuja myöhäisen iltapäivähoidonjärjestymiseksi. Tarvittaessa kyläkoulujen apip- toiminnan ja koululaisten kesähoidonjärjestymiseksi tehdään yhteistyötä päivähoidon sektorilla. Yhteistyötä tehdään myös kirjasto toimen kanssa mm. kirjaston esittely-ja tutustumiskäyntien merkeissä. Nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa yhteistyössä kerrotaan 1-2-luokkalaisille lapsille sopivasta kesätoimmnnasta. Yhteistyö Ähtärin seurakunnan kanssa jatkuu toimintahetkien merkeissä, jolloin seurakunnan ohjaaja tar joaa yhden toimintapisteen noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestettäneen myös mm. Reppulan pikkujoulu ja kevätretki. Yhteistyötä tehdään myös pelastuslaitoksen henkilökunnan kanssa mm. koulun pelastussuunnitelman päivityksessä ja poistumisharjoituksen merkeissä. Pelastushen kilökunta (palomestari, ambulanssinlculjettajalensihoitajaja poliisi) vierailee toiminnassa kertomassa lap sille työstään. Paikallisilta yrityksiltä, yhdistyksiltäja yksityisiltä henkilöiltä otetaan vastaan mahdollisia materiaalilah joituksia mm. paperia, pahvia, kartonkia, maaleja, kankaita, tilkkuja, puumateriaalia. jne. Lasten vanhempien kanssa tiivis yhteistyö jatkuu. Toimintaan hakemiseen liittyvässä tiedotteessa kerro taan aamu-ja iltapäivätoimmnnasta ja ohjeistetaan toimintaan hakemisessa. Syksyllä jaetaan kaikille kir joilla oleville toiminnan tiedotelehti, josta selviää toiminnan käytännön asioita. Toiminnassa mukana ole ville perheille tiedotetaan toiminnasta ns. kuukausitiedotteella. Tietoa päivitetään vanhempien kanssa tekstiviestein, sähköposteinja tarvittaessa puhelinkeskusteluin. Samoin lapsen tulo- ja hakutilanteissa keskusteluhetket ovat tärkeitä tiedonkulun kannalta. Koulun reissuvihkossa voi myös välittää tietoa tarvit taessa. Ilmoitustaululla tiedotetaan vanhemmille ajankohtaisista toimintaan liittyvistä asioista. Vanhem milla on mahdollisuus osallistua vanhempainvarttiin lukuvuoden aikana. Vastaava ohjaaja on tarvittaessa mukana tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille tarkoitetussa vanhempaintilaisuudessa, jossa hän kertoo koululaisten aamu-ja iltapäivätoimmnnasta ja mahdollisesti esittelee toimintatilat vanhemmille. Lähikuntien aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien sekä koordinaattorien yhteistapaamisia järjestettäneen tarvittaessa. Etelä-pohjanmaan apip- ja koulun kerhokoordinaattoreiden verkostotapaamiset Seinäjoella j atkunevat noin 4-5 kertaa lukuvuodessa. Verkostokokousten tarkoituksena on kehittää ja yhtenäistää ver koston alueen apip- ja koulun kerhotoimintaa ja niissä hyväksi havaittuja käytänteitä. Yhteistyönä kehitet täneen myös ohjaajien osaamisalueiden ja vahvuuksien hyödyntämistä apip- ja koulun kerhotoimmnnan kehittämistä ajatellen. Kerhotoiminnalla pystytään tarjoamaan monipuolisempaa toimintaa esim. erityis oppilaille sekä rikastuttamaan erityisoppilaiden aamu-ja iltapäivätoimintaaja osallisuutta. Kokoontumisilla on ohjaajille ja koordinaattoreille tärkeä vertaistuellinen ja tiedonkulullinen merkitys ajankohtaisista aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvistä asioista. Verkostotapaamisilla on erityistä merki tystä oman kunnan apip- ja kerhotoiminnan kehittämisen kannalta, mutta myös verkostoon kuuluvien kuntien yhteisten toimintamallien kehittämisessä kuten yhtenäiset lomakkeet ja asiakaskyselyt. Verkosto tapaamisissa kehitetään verkoston alueen apip- ja koulun kerho-ohjaajille sekä koordinaattoreille tarkoi tuksenmukaista ja toiminnan haasteisiin vastaavaa koulutusta.

12 Toiminnan toteutumista ja asiakastyytyväisyyttä varmistetaan keväisin asiakastyytyväisyyskyselyn avul la. Kyselyyn vastaavat sekä lapset että vanhemmat. Asiakaspalautteista kootaan yhteenvedot, jotka liite tään toimintasuunnitelman yhteyteen tiedoksi sivistyslautakunnalle ja saatetaan tiedoksi lasten vai±en-i mille sekä muille yhteistyötahoille. 6. Toiniintasuunnitelman voimassaolo Kunta tekee ja hyväksyy vuosittain aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman. Kunnalla on mahdollisuus muuttaa tai tehdä tarkennuksia toimintasuumiitelmaan kesken toimintakauden, mikäli toiminta, lakimuutokset tai organisaatiomuutokset sitä edellyttävät. Päätökset mahdollisista muutoksista tai tarkennuksista tekee sivistyslautakunta. 11