Yhteistyöllä parempaan. vesienhoitoon. Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Vuoksen vesienhoitoalueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistyöllä parempaan. vesienhoitoon. Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Vuoksen vesienhoitoalueella"

Transkriptio

1 Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Vuoksen vesienhoitoalueella

2 Mikä on mielestäsi keskeistä vesienhoidossa? Oletko kiinnostunut siitä, missä kunnossa kotikuntasi, mökkikuntasi tai maakuntasi vesistöt ja pohjavedet ovat? Haluatko osallistua ja auttaa viranomaisia suunnittelemaan vesienhoitoa siten, että vedet ovat hyvässä kunnossa sekä ihmisten tarpeisiin että eliöstölle? Alueelliset ympäristökeskukset laativat parhaillaan vesienhoitosuunnitelmia ja niiden osana toimenpideohjelmia. Suunnitelmissa kerrotaan vesien tilasta, ongelmista ja suunnitelluista hoitotoimista. Voit osallistua vesienhoidon suunnitteluun kahdessa vaiheessa: vuosina 2007 ja Nyt alueellinen ympäristökeskus tarvitsee mielipidettäsi vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Tämä julkaisu on yhteenveto keskeisistä kysymyksistä. Se kertoo, mihin kysymyksiin vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa on aiottu kiinnittää huomiota. Voit edistää yhteistä asiaa antamalla vapaamuotoisen kirjallisen palautteen. Lukemista helpottamaan on koottu julkaisun loppuun sanasto peruskäsitteistä. Sanastossa esitetyt käsitteet on ensi kertaa mainitessa kursivoitu. Tavoitteena vesien hyvä tila Vesiensuojelussa ja -hoidossa pyritään koko EU:n alueella yhteisiin tavoitteisiin. Yleinen tavoite on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Rakentamalla tai muutoin fyysisesti muutetut vedet voidaan tietyin edellytyksin nimetä keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi. Tällaisten vesien tilalle asetetaan omat tavoitteet vesienhoitosuunnitelmassa. Joidenkin vesien tilaa ei pystytä parantamaan eikä vaativia tavoitteita saavuttamaan esimerkiksi luonnonolojen vuoksi tai taloudellisista syistä. Tällöin tavoitteiden saavuttamiseen voidaan antaa lisäaikaa tai tavoitteita voidaan lieventää. Pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan. Tulvien ja kuivuuden aiheuttamia haittoja vähennetään. Jokien, järvien ja rannikkovesien tilaa arvioidaan jatkossa entistä monipuolisemmin. Aiemmin veden laadun luokittelu perustui siihen, miten käyttökelpoista vesi on ihmiselle. Nyt luokittelussa otetaan huomioon, millainen vesistönosa on luontaisesti ja arvioidaan, miten ihmisen toiminta muuttaa vesistönosan luontaista tilaa. Vesien tilan seurantaa kehitetään niin, että sillä saadaan luokitteluun tarvittavaa tietoa. 2 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

3 Kuvaliiteri/Keijo Penttinen Miten vesienhoidon suunnittelu vaikuttaa? Suunnittelu vaikuttaa lupapäätöksiin ja näin edelleen vesiensuojeluun lisää tietoa vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ohjaa vesiensuojelutoimia sekä maankäytön suunnittelua auttaa ohjaamaan EU:n ja kansallista rahoitusta, kuten maatalouden ympäristötukea ja aluekehitysrahoitusta Lisäksi suunnittelussa asetetaan alueen vesienhoidolle tavoitteet sekä määritellään vesiensuojelutoimia, joilla tavoitteet saavutetaan. tunnistetaan ne vedet, joiden tilalle asetettuja tavoitteita on lievennettävä luonnonolojen sekä teknisten tai taloudellisten syiden vuoksi Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

4 Ketä kuullaan, mistä ja milloin? Vesienhoidon suunnitteluun voivat osallistua kaikki kansalaiset, kansalaisjärjestöt, viranomaiset ja toiminnanharjoittajat. Tämä kuuleminen koskee kaikkia niitä, jotka ovat kiinnostuneita vesienhoidosta. Ympäristökeskukset pyytävät lisäksi lausunnot mm. alueen kunnilta, viranomaisilta ja yhteisöiltä. Mistä asioista odotetaan palautetta? Odotamme näkemyksiäsi vesienhoidon suunnittelun suuntaamiseksi ja tueksi: vesien tilaan liittyvistä ongelmista ja kehittämistarpeista siitä, onko tässä asiakirjassa tuotu esiin keskeisimmät ongelmat keinoista ja toimista, joilla ongelmia voidaan poistaa toimien rahoitusmahdollisuuksista Tietoa toivotaan myös olemassa olevista suunnitelmista, ohjelmista ja tavoitteista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi vesien hoitoon. Toimenpideohjelmissa keskitytään pääasiassa keskeisiin kysymyksiin, ja niistä kuuleminen on osa toimenpideohjelmien valmistelua. Kuulemisessa saatavasta palautteesta ja lausunnoista laaditaan yhteenveto, joka käsitellään alueellisen ympäristökeskuksen perustamassa vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Kuulemisessa saatu palaute ja ehdotukset käsitellään, otetaan huomioon suunnittelussa sekä kirjataan vesienhoitosuunnitelmaan. Miten ja milloin toimitan mielipiteeni eteenpäin? Kuulemiseen on varattu aikaa puoli vuotta. Kuuleminen alkaa ja päättyy Kuuleminen tapahtuu kaikkialla Suomessa samaan aikaan. Mielipiteet ja kannanotot on esitettävä kirjeitse tai sähköpostitse. Palautteesta tulee selvitä palautteen antajan nimi ja yhteystiedot. Palautteet on toimitettava alueellisen ympäristökeskuksen kirjaamoon (yhteystiedot on esitetty kuulutuksessa ja tämän esitteen lopussa). 4 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

5 Vesienhoidon suunnittelun ja kuulemisen aikataulu Ensimmäinen kuuleminen oli vuonna 2006, jolloin kysyttiin mielipiteitä vesienhoitosuunnitelman työohjelmasta, siinä esitetystä aikataulusta sekä osallistumismenettelyistä. Silloin saadut näkemykset otettiin huomioon valmisteltaessa tätä yhteenvetoa vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Kolmas kuuleminen on vuonna 2008, jolloin on nähtävänä ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi. Vesienhoitosuunnitelma hyväksytään vuoden 2009 lopussa. VESIENHOITOSUUNNITELMAN AIKATAULU Vesienhoitosuunnitelman työohjelman ja aikataulun laatiminen Kuuleminen työohjelmasta ja aikataulusta Seurantaohjelman laatiminen Pinta- ja pohjavesien luokittelu Yhteenvedon laatiminen vesienhoitoa koskevista tärkeistä kysymyksistä Kuuleminen yhteenvedosta Vesien laatua ja määrää koskevien tavoitteiden määrittely Toimenpideohjelmien kokoaminen Ehdotuksen laatiminen vesienhoitosuunnitelmaksi Kuuleminen ehdotuksista Vuosineljännes I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen täydentäminen kuulemisen perusteella Vesienhoitosuunitelman käsittely vesienhoitoalueen ohjausryhmässä Vesienhoitosuunnitelman hyväksyminen valtioneuvostossa Yhteistyöryhmän työskentely Tiedon kokoaminen ja täydentäminen suunnittelua varten Kuva 1. Ensimmäisen vesienhoitosuunnitelman laadinnan tärkeimmät vaiheet ja niiden aikataulut. Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

6 Uusi lainsäädäntö edellyttää kuulemista Laki vesienhoidon järjestämisestä Vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset pannaan täytäntöön kansallisin säädöksin, joista tärkeimpiä ovat laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004), jäljempänä vesienhoitolaki ja sen pohjalta annetut asetukset. Vesienhoitolaissa säädetään viranomaisten yhteistyöstä, vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämisestä, seurannasta, vesien luokittelusta, vesienhoidon suunnittelusta sekä kansalaisten ja eri tahojen osallistumisesta suunnitteluun. Asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004) sekä asetuksella vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) säädetään tarkemmin suunnittelutyön järjestämisestä vesienhoitoalueilla ja eri sidosryhmien osallistumisesta vesienhoitosuunnitelman valmisteluun. Vesienhoitolaki ohjaa siis tarvittavaa vesienhoidon suunnittelujärjestelmää. Toiminnanharjoittajia koskevista luvista päätetään edelleen ympäristönsuojelulain (86/2000), vesilain (264/1961) ja muun lainsäädännön mukaisesti. Vesienhoitolain 13 :n mukaan Alueellisen ympäristökeskuksen on vesienhoitosuunnitelman laatimista varten tehtävä: 1) hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma vähintään kolme vuotta ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista; 2) yhteenveto vesistöalueen hoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä vähintään kaksi vuotta ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista; sekä 3) hoitosuunnitelmaehdotus vähintään vuosi ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista. Tämä asiakirja on kohdassa 2 tarkoitettu yhteenveto keskeisistä kysymyksistä. Vesienhoitolain 15 :n mukaan Alueellisen ympäristökeskuksen on varattava kaikille mahdollisuus tutustua 13 :ssä tarkoitettuihin valmisteluasiakirjoihin ja niiden tausta-asiakirjoihin sekä varattava tilaisuus esittää mielipiteensä valmisteluasiakirjoista kirjallisesti tai sähköisesti. Ympäristökeskuksen on julkaistava kuulutus valmisteluasiakirjojen nähtävillä olosta alueen kuntien ilmoitustauluilla. Asiakirjat on pidettävä nähtävillä tarpeellisilta osin alueen kunnissa ja ne on julkaistava sähköisesti. Ympäristökeskuksen on lisäksi pyydettävä tarvittavat lausunnot. 6 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

7 Kuvaliiteri/Markku Varjo Vesiensuojelun nykytila Suomessa Suomessa vesienhoito perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ja valtioneuvoston hyväksymään Suomen Itämeren suojeluohjelmaan. Vaikka Suomella on pitkät perinteet vesienhoidossa, kaikkia tavoitteita ei ole vielä saavutettu. Monilla alueilla tarvitaan tehostettuja toimia vesien tilan kohentamiseksi. Vesiensuojelun ja -hoidon painopisteet vaihtelevat alueellisten erityispiirteiden mukaan. Pintavesien suojelemiseksi tärkeintä on vähentää erityisesti rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden sekä haitallisten ja happea kuluttavien aineiden kuormitusta. Samalla suojellaan vesiluontoa. Pohjavesiä suojellaan niiden laatua heikentäviltä riskeiltä sekä toimilta, jotka vähentävät pohjaveden muodostumista. Aiemmassa Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, ettei ihmistoiminta huononna Itämeren ja sisämaan pintavesien tilaa ja että haitallisesti muuttuneiden vesien tila paranee. Tämä tavoite ei ole kaikilta osin toteutunut, sillä haitallisesti muuttuneiden vesialueiden tila ei ole olennaisesti parantunut. Vesiä rehevöittävää ravinnekuormitusta ei ole vähennetty läheskään riittävästi. Pintavesien ekologista tilaa heikentävät monin paikoin kuormituksen lisäksi myös veden korkeuden ja virtaamien säännöstely sekä vesistöjen sekä rantojen rakenteelliset muutokset (pengerrykset, mökkirantojen käsittely, satamien rakentaminen jne.). Luonnontilaiset pienvedet ovat selvästi taantuneet. Noin 40 % vedenhankinnalle tärkeistä pohjavesialueista sijaitsee alueella, missä on pohjaveden tilalle riskiä aiheuttavaa toimintaa. Monien voimakkaasti kuormitettujen vesien tila parani merkittävästi ja luvuilla, jolloin toteutettiin yhdyskuntien ja teollisuuden vesiensuojelutoimia luvun puolivälin ja 2000-luvun alun välisenä aikana vesien tila ei ole kuitenkaan kehittynyt suotuisasti. Erityisen huolestuttavaa on jokien heikko tila sekä rannikkovesien rehevöitymisen lisääntyminen Suomenlahdella, Saaristomerellä ja osittain myös Pohjanlahdella. Vesiensuojelutarpeita lisää se, että huomattava osa väestöstä asuu tilaltaan heikentyneiden vesien äärellä. Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

8 Mitä on jo tehty? Vesiensuojelun kaikkia tavoitteita ei ole vielä saavutettu. Paljon on kuitenkin tehty: Maatalouden viljelykäytännöt ovat kehittyneet vesiensuojelun kannalta myönteisesti. Esimerkiksi suojavyöhykkeiden määrä vesistöjen varsilla on lisääntynyt ja lannoitteiden ja karjanlannan käyttö peltohehtaaria kohti on vähentynyt. Myös eroosiota vähentävät muokkausmenetelmät ovat yleistyneet. Metsätalouden suunnitteluun liittyvä ohjausta ja lainsäädäntöä on kehitetty merkittävästi. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien ravinnekuormitus on pienentynyt selvästi 1990-luvun alusta lähtien. Jätevesien purkuvesissä aiheuttamat haitat ovat vähentyneet huomattavasti. Haja-asutuksen vesiensuojelu on edistynyt, kun haja-asutuksen talousjätevesien käsittelystä annettu asetus tuli voimaan vuonna Turvetuotannon tehostetut vesiensuojelutoimet ovat vähentäneet turvetuotannon aiheuttamaa ravinnekuormitusta. Turkistuotannon vesiensuojelu on tehostunut viime vuosina ympäristölupien ansiosta sekä siksi, että turkistarhoja on siirretty pois pohjavesialueilta Kalankasvatuksen kuormitus on alentunut vesiensuojelutoimien ansiosta ja tuotantomäärien laskettua. 8 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

9 Eräiden vaarallisten aineiden pitoisuudet vesiympäristössä ovat alentuneet selvästi päästörajoitusten ja käyttökieltojen ansiosta. Teollisuuden jätevesien metallikuormitus on vähentynyt merkittävästi. Säännöstelyjen haittojen vähentämistä on selvitetty ja niitä on lievennetty lähes kaikissa merkittävissä säännöstellyissä vesistöissä. Vesien tilaa on parannettu kunnostuksilla. Pohjavesien suojelu on tehostunut viime vuosina merkittävästi. Teollisuudesta, liikenteestä, haitallisista aineista, maataloudesta ja muusta ihmisen toiminnasta aiheutuvia riskejä on vähennetty. Pohjavesiriskejä aiheuttavia laitoksia ja toimintoja on ohjattu luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolelle. Itämeren suojelu on edistynyt Itämeren suojelukomission ansiosta. Erityisesti suora pistekuormitus rannikkovesiin on vähentynyt. Vesiluonnon suojelua on edistetty luonnon- ja biologisen monimuotoisuuden suojeluohjelmilla ja Natura verkostolla. Vesienhoidon suunnittelussa vesiensuojelutyötä jatketaan ja pyritään löytämään myös uusia ratkaisuja vesien tilan parantamiseksi. Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

10 Vesienhoidon keskeiset kysymykset Vuoksen vesienhoitoalueella Vuoksen vesienhoitoalue kattaa Vuoksen Suomen puoleisen valuma-alueen Kainuun eteläosista lähtien ja lisäksi Jänisjoen, Kiteenjoen-Tohmajoen sekä Hiitolanjoen vesistöalueet, jotka laskevat Vuoksen tavoin Laatokkaan (kuvat 2-3). Vuoksen vesienhoitoalueeseen kuuluvat myös Kaakkois-Suomesta etelään laskevat jokivesistöalueet Juustilanjoki, Hounijoki, Tervajoki, Vilajoki, Urpalanjoki ja Vaalimaanjoki. Vesienhoitoalueen kokonaisala on Suomen vesienhoitoalueista suurin, noin neliökilometriä. Alueella asuu yhteensä noin ihmistä. Osa vesienhoitoalueen valuma-alueesta sijaitsee Venäjällä, jonka kanssa tehdään yhteistyötä mm. Pohjois- Karjalan ja Kaakkois-Suomen rajavesistöissä. Kuva 2. Alueelliset ympäristökeskukset Vuoksen vesienhoitoalueella. 10 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

11 Järvien ja jokien vedenlaadussa alueellisia eroja Vuoksen vesienhoitoalueen yli tuhannesta järvestä 95 % on pieniä, alle neliökilometrin kokoisia. Toisaalta suuret yli 100 km 2 :n järvet muodostavat valtaosan vesipinta-alasta (kuva 3). Järvet ovat pääosin luontaisesti karuja ja kirkasvetisiä tai lievästi humuspitoisia, kuten Saimaa osa-altaineen. Vesienhoitoalueen itä- ja pohjoisosan metsäisten turvemaiden järvet ja joet ovat monin paikoin luontaisesti runsashumuksisia. Vuoksen vesienhoitoalueen merkittävimmät joet ovat Pielisjoki ja Vuoksi, joka on keskivirtaamaltaan Suomen suurin joki. Suurten järvien vedenlaatu on pääosin erinomainen tai hyvä ja osa järvistä on lähellä luonnontilaa. Niissä ei alustavan tarkastelun mukaan ole voimakkaita ihmistoiminnasta johtuvia vaikutuksia lukuun ottamatta Pohjois- Savon Onkivettä, joka on luontaisen rehevyyden lisäksi hajakuormituksen vaivaama. Osa Iisalmen reitin muistakin järvistä on todettu luontaisesti runsasravinteisiksi johtuen maaperän ominaisuuksista. Itäistä Pien-Saimaata kuormittavat erityisesti metsäteollisuuden jätevedet. Vesistöjen tilan tarkempi arviointi on parhaillaan käynnissä. Kuva 3. Vuoksen vesienhoitoalueen vesistöalueet ja pintavedet Vesienhoitoalueen useat pienet ja paikoin suuretkin järvet on laskettu menneinä aikoina viljelysmaan lisäämiseksi. Useita järviä säännöstellään voimatalouden, vesiliikenteen, virkistyskäytön tai tulvasuojelun tarpeisiin. Suurikokoisista joista lähes puolet on vesivoimarakentamisen takia muutettuja, mikä on heijastunut myös muutoksina niiden alkuperäiseen kalalajistoon. Alueelliset ympäristökeskukset ovat järjestäneet vesienhoitoalueen pintavesien seurannan. Vuoksen vesienhoitoalueen pintavesien seurantaohjelmaan kuuluu yhteensä 223 järvien ja jokien seurantapaikkaa. Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

12 Pohjavesivarat harjuissa ja Salpausselillä Vuoksen vesienhoitoalueen suurimmat pohjavesivarat ovat Salpausselillä Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa (kuva 4). Hyödynnettävissä olevat pohjavesivarat sijaitsevat pääasiassa lajittuneilla sora- ja hiekkamailla harjumuodostumissa sekä ns. Salpausselkämuodostumissa. Vesienhoitoalueella on hieman yli tuhat neliökilometriä (295 kpl) vedenhankinnan kannalta tärkeitä I-luokan pohjavesialueita. Vedenhankintaan soveltuvia II-luokan pohjavesialueita on niin ikään yli tuhat neliökilometriä (399 kpl). Kuva 4. Vuoksen vesienhoitoalueen pohjavesialueet Vesienhoitoalueella vedenhankinta perustuu harjumuodostumien pohjaveden käyttöön, mutta paikoin hyödynnetään myös kalliopohjavettä sekä pintavedestä tehtyä tekopohjavettä. Vuoksen vesienhoitoalueella käytetään yhteensä lähes viidennes arvioidusta muodostuvasta pohjavesimäärästä. Alueelliset ympäristökeskukset ovat järjestäneet pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan seurannan. Vesienhoitoalueella on 32 pohjavesien seurantaasemaa. Seurannan helpottamiseksi pohjavesialueet on ryhmitelty kolmeen ryhmään: Etelä-Suomi, Salpausselät ja Sisä-Suomi. Vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä Vuoksen vesienhoitoalueella Vuoksen vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset on laadittu vesienhoitoalueen alueellisissa ympäristökeskuksissa (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Kaakkois-Suomi). Valmisteluun ovat osallistuneet ympäristökeskusten vesienhoidon yhteistyöryhmät alaryhmineen. Merkittävimmät keskeiset kysymykset on sovitettu yhteen koskemaan koko Vuoksen vesienhoitoaluetta. Vesienhoitoalue on 12 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

13 jaettu keskeisten kysymysten tarkempaa alueellista tarkastelua varten valuma-alueperustaisesti osa-alueisiin. Näiden avulla keskeiset kysymykset on paikallistettu vesienhoitoalueen ja alueellisten ympäristökeskusten sidosryhmäyhteistyön kannalta tarkoituksenmukaisiksi suunnittelukokonaisuuksiksi. Osa-alueiden vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä esitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Valtakunnallisesti vesienhoidon tavoitteita on linjattu valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen Päätös on laadittu ohjaamaan vesiensuojelua jo asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toisaalta vastaamaan vesiensuojelun uusiin haasteisiin. Tavoitteena on ollut myös tukea vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaista vesienhoidon suunnittelua. Ensimmäisen kuulemisen yhteydessä vuonna 2006 saadussa palautteessa esitettiin myös lukuisia ehdotuksia vesienhoidon keskeisiin kysymyksiin liittyen. Saatu palaute on otettu huomioon tämän asiakirjan valmistelussa. Suunnittelualueen eri toimijoiden hyvä yhteistyö ja sen kehittäminen korostuvat uuden vesienhoidon järjestelmän toimenpanossa. Rajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan alueilla, joissa vesistöt ulottuvat usean ympäristökeskuksen toimialueelle. Vesienhoidon suunnittelussa määriteltävien tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa ratkaisevasti, miten toimien toteuttamiseen tarvittavat voimavarat pystytään järjestämään. Vesiensuojelun rahoituksen niukkuus vaikeuttaa useimpien ongelmien ratkaisua. Vaikeutena ovat myös ristiriitaiset tavoitteet ja tiedon puute sekä käytännön keinojen vähäisyys. Alueella tulee voida harjoittaa erilaisia elinkeinoja ja toimintoja kuitenkin minimoiden niiden haitalliset vesistövaikutukset. Vuoksen vesienhoitoalueen alueelliset ympäristökeskukset ja yhteistyöryhmät ehdottavat tehdyn valmistelun pohjalta että vesienhoitoalueella tarkastellaan seuraavia keskeisiä kysymyksiä: Hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen Pistekuormituksen purkuvesistöjen rehevöityminen ja haitalliset aineet Pohjavesiä kuormittava toiminta ja pohjavesien tilan sekä antoisuuden vaarantuminen Vesistöjen rakentaminen, säännöstely ja kalojen vaellusesteet Rehevien järvien sisäinen kuormitus Saimaan ja Kallaveden laivaliikenteen onnettomuusriskit ja muut ympäristövahingot Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yh nveto

14 Hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen Vuoksen vesienhoitoalueen merkittävimpiä vesistöjen kuormituslähteitä on luonnonhuuhtouman ohella hajakuormitus, jonka vaikutukset näkyvät erityisesti pienissä ja matalissa järvissä. Vesistöjen rehevöityminen ilmenee mm. happivajeena, sinileväkukintoina, pyydysten limoittumisena, liiallisena vesikasvillisuutena ja siten esimerkiksi veden virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentymisenä. Rehevöitymisen seurauksena vesi elinympäristönä häiriintyy ja mm. kalaston rakenne vinoutuu. Kuviin 5 ja 6 on koottu laskennallisen hajakuormituksen jakautuminen vesienhoitoalueen 3. jakovaiheen valuma-alueilla. Hajakuormituksesta merkittävä osa on arvioitu olevan peräisin maa- ja metsätaloudesta. Keskeisimmät maatalouden hajakuormituksen painopistealueet sijaitsevat Iisalmen reitin valuma-alueella missä erityisesti karjataloutta on runsaasti. Maatalouden kuormitus on huomattavaa myös muun muassa Salpausselkien eteläpuolisilla alueilla sekä paikoin vesienhoitoalueen muiden osien peltovaltaisilla alueilla. Maatalouden ravinteiden käytön tehostaminen, viljelytekniikan kehittyminen ja ympäristönhoidossa tehdyt toimenpiteet kahden viime vuosikymmenen aikana eivät ole vielä selvästi näkyneet veden laadussa ja kuormituksen arviointituloksissa. Metsätalouden vesistökuormituksen vaikutukset painottuvat Vuoksen vesienhoitoalueen itä- ja pohjoisosien pienissä suovaltaisten alueiden latvavesistöissä. Kuormitus on paikoitellen merkittävää myös Järvi-Suomen pienissä latvavesistöissä. Yksittäiset kuormitusta aiheuttavat toimenpiteet ovat yleensä suhteellisen pienialaisia ja toistuvat samalle alueelle harvoin. Kuormituksen laatu, voimakkuus ja kesto vaihtelevat riippuen toimenpiteestä, alueen ominaisuuksista sekä sijainnista vesistöön. Valumaalueella kuormitus on suhteellisen tasaista lukuun ottamatta laajoja lannoitus- ja kunnostusojitushankkeita. Metsätalouden vesiensuojelua on tehostettu parin viime vuosikymmenen aikana mm. vesiensuojelumenetelmien ja ohjeistuksen osalta. Vaikutuksia on vaikeaa mitata, sillä samalle valuma-alueelle kohdistuvien eri maankäyttömuotojen vesistövaikutukset ovat usein samankaltaisia. Loma- ja haja-asutus ovat paikoin merkittäviä vesistökuormittajia Vuoksen vesienhoitoalueella. Tämä kuormitus on viime aikoina suhteellisesti ja määrällisesti kasvanut lisääntyneen rakentamisen myötä. Rantarakentamisella on vaikutuksia myös rantaja vesiluontoon. Ruoppaukset ja täytöt muuttavat rantojen luonnontilaa ja voivat merkittävästi köyhdyttää pohjan ja rantavyöhykkeen elinympäristöjä. Suurten ja keskisuurten vesistöjen lievän nuhraantumisen lisäksi vesienhoitoalueella on yleisesti tapahtunut myös pienten järvien rehevöitymistä ja rehevöitymiseen liittyviä kalastomuutoksia. Erityisesti matalien lahtialueiden ja pienten latvajärvien rehevöityminen ja umpeenkasvu on todettu ongelmaksi koko vesienhoitoalueella. Ongelmat aiheutuvat monin paikoin maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta ja rantarakentamisesta. Rehevöitymistä on usein kiihdyttänyt aiemmin toteutettu järvenlasku. Myös säästä johtuvat vesitilanteen vaihtelut lisäävät ajoittain hajakuormituksesta aiheutuvia ongelmia. 14 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

15 Kuva 5. Laskennallinen kokonaisfosforin piste- ja hajakuormitus Vuoksen vesienhoitoalueella. Hajakuormitus on laskettu vesistöaluekohtaisesti v keskiarvoina suhteutettuna vesistöalueen maapinta-alaan. Kartan kuormitustiedoista on poistettu luonnonhuuhtouma ja laskeuma, jotka eivät aiheudu alueen ihmistoiminnasta. Pistekuormitustiedot on laskettu v keskiarvoina. Lähde: VEPS 2 / VAHTI. Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

16 Kuva 6. Laskennallinen kokonaistypen piste- ja hajakuormitus Vuoksen vesienhoitoalueella. Hajakuormitus on laskettu vesistöaluekohtaisesti v keskiarvoina suhteutettuna vesistöalueen maapinta-alaan. Kartan kuormitustiedoista on poistettu luonnonhuuhtouma ja laskeuma, jotka eivät aiheudu alueen ihmistoiminnasta. Pistekuormitustiedot on laskettu v keskiarvoina. Lähde: VEPS 2 / VAHTI. 16 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

17 Pistekuormituksen purkuvesistöjen rehevöityminen ja haitalliset aineet Yhdyskunnat ja teollisuus aiheuttavat pistemäistä, yhteen purkupaikkaan johdettavaa kuormitusta. Niiden pistekuormitus on vähentynyt merkittävästi prosessi- ja puhdistamotekniikan paranemisen ja lupaehtojen kiristymisen myötä viime vuosikymmeninä. Teollisuuden pistekuormitus on merkittävintä Saimaan alueella vesienhoitoalueen eteläosassa. Suurin kemiallisen metsäteollisuuden keskittymä sijaitsee eteläisen Saimaan äärellä Lappeenrannan-Joutsenon-Imatran seudulla. Puunjalostusteollisuutta on lisäksi muun muassa Kuopiossa, Varkaudessa ja Enossa. Mekaanista puunjalostusteollisuutta on sijoittunut eri puolille vesienhoitoaluetta, mutta sen vesistövaikutukset ovat paikallisempia ja suhteellisen vähäisiä. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien mukana vesistöihin pääsee ravinteiden lisäksi vesiluontoa vaarantavia kemikaaleja. Vesiympäristölle haitallisia raskasmetalleja pääsee vesiin kaivannaisteollisuudesta, jota on erityisesti Pohjois-Karjalassa Outokummun-Polvijärven alueella sekä Pohjois-Savossa. Kuviin 5 ja 6 on koottu kuormituslähteittäin ravinteiden osalta vesienhoitoalueen merkittävimmät pistekuormittajat. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien kuormitus voi ilmetä esimerkiksi vesien rehevöitymisenä sekä hygieenisen laadun heikentymisenä. Vaikka jätevesien puhdistaminen on hallinnassa, paikallisia vesistövaikutuksia esiintyy kuitenkin paikoin puhdistamojen purkuvesistöissä johtuen mm. purkupaikan huonoista laimenemisoloista ja aikaisemmasta kuormituksesta. Puhdistamojen häiriötilanteet ja ympäristövahingot ovat olleet paikoin ongelmallisia. Turvetuotannon pistekuormitus on vähentynyt vesiensuojelumenetelmien paranemisen ja lupaehtojen kiristymisen myötä viime vuosikymmeninä. Kuormitus on keskittynyt turvetuotantoon soveltuville suovaltaisille alueille eri puolille vesienhoitoaluetta. Turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormitus kohdistuu yleisesti ottaen tuotantoalueiden alapuolisiin lähivesistöihin ja sillä on erityisesti vesistöjen virkistyskäyttöä haittaavia vaikutuksia kuten liettymistä. Pohjavesiä kuormittava toiminta ja pohjavesien tilan sekä antoisuuden vaarantuminen Vesienhoitoalueen pohjavesimuodostumat ovat pääosin ympäristöönsä purkavia ja pohjaveden luontainen veden laatu on pääosin hyvä lukuun ottamatta luontaista lievää happamuutta sekä rauta- ja mangaanipitoisuutta. Lisäksi paikoin luontaisesti korkeahko radonsäteily sekä fluoridi- ja nikkelipitoisuus vaikeuttavat pohjaveden käyttöä. Vedenhankinnan kannalta tärkeät (I-luokka) ja siihen soveltuvat (II-luokka) pohjavesialueet ovat tärkeimpiä pohjavesien hyvän tilan säilymisen kannalta. Pohjavesien likaantumisvaara johtuu osittain siitä, että pohjavesialueet koostuvat usein helposti vettä ja kuormittavia aineita läpäisevistä hiekka- ja soramaista. Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

18 Osalla Vuoksen vesienhoitoalueen pohjavesialueista eri toiminnoista aiheutuneet päästöt ovat pilanneet pohjavesiä. Pohjavedestä on tavattu hiilivetyjä, liuottimia ja viime aikoina myös kasvinsuojeluaineita. Alustavan asiantuntija-arvion perusteella vesienhoitoalueella on määritetty 66 riskipohjavesialuetta (ks. kuva 7), joilla pohjaveden laatua vaarantavat useat ihmistoiminnot. Pohjavesialueiden pilaantuminen on ongelmallista, koska niiden tilan luontainen paraneminen on erittäin hidasta ja kunnostaminen kallista. Riskinalaisille pohjavesialueille ja vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille on laadittu vesienhoitoalueella suojelusuunnitelmia. Luonnontilaisten pohjavesialueiden säilyttäminen veden laadun turvaamiseksi on tärkeää. Pohjavesien kemiallisen tilan kannalta yksi merkittävimmistä riskeistä on asutus ja muu maankäyttö. Asutustaajamat sijaitsevat monissa tapauksissa parhaiden pohjavesialueiden päällä. Erityisesti Etelä-Karjalan keskeinen yhdyskuntarakenne sijaitsee merkittäviltä osin Salpausselällä. Myös muissa vesienhoitoalueen maakuntien taajamissa ja niiden lähialueilla, kuten Joensuussa, rakentaminen on monin paikoin leviämässä pohjavesialueille. Myös teollisuuden ja muun yritystoiminnan sijoittuminen pohjavesialueille on riski pohjavedelle. Riskinalaisia toimintoja ovat mm. polttonesteiden jakelu- ja varastointipaikat, asfalttiasemat sekä taimi- ja kauppapuutarhat. Pilaantuneita kiinteistöjä on toiminnassa olevien yritysten lisäksi myös toimintansa lopettaneiden joukossa. Näitä ovat muun muassa puutavaran kyllästyspaikat, kuten Mikkelin Pursialassa. Hoitamattomat pilaantuneet maa-alueet ja vanhat kaatopaikat aiheuttavat ongelmia pohjavesille eri puolilla vesienhoitoaluetta. Eniten pilaantuneita maita vedenoton kannalta tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsee Salpausselillä Etelä-Karjalassa. Liikenneväylät on ollut helppo rakentaa pohjavesialueiden hiekkakankaille. Vilkkaita liikenneväyliä on rakennettu varsin tiheästi mm. Salpausselille sekä pitkittäisharjuille eri puolilla vesienhoitoaluetta. Pohjavesille aiheutuvat liikenneriskit pohjavesialueilla liittyvät mm. öljy- ja kemikaalikuljetuksien Kuva 7. Alustavan asiantuntija-arvion perusteella määritetyt riskipohjavesialueet I- ja II-luokan pohjavesialueilla Vuoksen vesienhoitoalueella. 18 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

19 maanteillä tapahtuviin onnettomuuksiin, liikenteeseen yleensä sekä tienpitoon, kuten suolan käyttöön liukkauden torjunnassa. Rautatiekuljetuksissa kaluston kunto ja onnettomuudet voivat muodostaa riskin pohjavesille. Pohjavesialueilla hajakuormitus, kuten hulevedet, haja-asutus sekä maatalous ovat riskejä pohjavesien tilalle. Vesienhoitoalueella kuudella pohjavesialueella pohjavedestä on todettu torjunta-ainepitoisuuksia, joista muutamassa tapauksessa säädetyt laatunormit ovat ylittyneet. Maa-ainesten otto voi aiheuttaa riskin pohjavesille kun pohjavesiä suojaava maakerros ohenee ja alue on alttiimpana kuormitukselle sekä mahdollisille onnettomuuksille. Vuoksen vesienhoitoalueella vedenhankinta perustuu osittain tekopohjaveteen, jota valmistetaan johtamalla pintavettä pohjavesialueiden maaperään tai rantaimeytyksellä, jolloin pintavettä suotautuu harjuun rantapenkan läpi. Tekopohjavesilaitosten veden laadun suurin uhka on raakavesilähteen pilaantuminen. Vesistöjen rakentaminen, säännöstely ja kalojen vaellusesteet Virtavesien vesistörakentamisen myötä kalojen vaellusesteet (kuva 8) ja kalojen lisääntymisolojen huonontuminen voimatalouden ja perkausten vuoksi ovat heikentäneet kalojen elinoloja. Jokien patoamisen seurauksena vaelluskalojen elinkierto on estynyt ja lisääntymisalueita on menetetty, mikä on johtanut useiden arvokkaiden kalakantojen häviämiseen ja estää niiden uudelleenkotiutuksen. Muun muassa Vuoksen vesistön järvilohi ei lisäänny enää luontaisesti, vaan kanta on istutusten varassa. Lukuisista järvitaimenkannoista suurin osa on menetetty ja niistä vain muutama lisääntyy enää luonnossa. Jokikutuisista harjus- ja siikakannoista osa on taantunut tai jopa hävinnyt. Vaeltavien lohikalojen lisääntymismahdollisuuksien heikentyminen ja häviäminen on Kuva 8. Patorakenteita Vuoksen vesienhoitoalueella. Osa padoista vaikeuttaa tai estää kalojen vaelluksen. Lähde: Vesistötöiden tietojärjestelmä (VESTY). Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

20 vaikuttanut myös järvialtaiden kalastoon koko vesistöalueella. Toisaalta säännöstelyluvissa on edellytetty haittojen kompensoimista kalaistutuksin ja kalatalousmaksuin, joiden avulla kalakantojen tilaa on pyritty turvaamaan. Vuoksen vesienhoitoalueen yleinen piirre on luonnontilaisten jokien ja purojen vähäisyys. Suurin osa puroista on perattu ja kaivettu uittoa tai kuivatuksia varten. Pienten virtavesien nousuesteet, kuten vanhat käytöstä poistuneet myllyrakenteet, vaikeuttavat ja estävät kalojen vaelluksia. Edellä mainittujen syiden takia myös pienempien jokien paikalliset purotaimenkannat ovat kärsineet. Alkuperäisten kalalajien ja -kantojen elinolojen ja monimuotoisuuden turvaamisen vuoksi tarvitaan enemmän panostusta kalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Saimaalla elävistä uhanalaisista eläinlajeista saimaannorpan kannan yksi uhkatekijöistä on vesien säännöstely. Saimaan vedenpinnan talviaikaisen säännöstelyn aiheuttama riski kuuteille on tosin pienentynyt Saimaan ja Vuoksen juoksutuslainsäädännön muutoksella. Osa vesistöistä on niin paljon rakentamalla muutettuja, että ne on vesihoidon suunnittelussa nimettävä voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi. Niille asetettavat tilatavoitteet ovat lievempiä kuin muissa vesistöissä. Voimakkaasti muutetuissa vesistöissä pyritään hyvään saavutettavissa olevaan vesien tilaan. Rehevien järvien sisäinen kuormitus Järven pohjalta veteen vapautuvat ravinteet aiheuttavat ns. sisäistä kuormitusta, joka kiihdyttää rehevöitymistä edelleen. Ravinnekuormituksen seurauksena järven pintasedimenttiin varastoituu erityisesti fosforia. Hapettomissa oloissa, kuten ajoittain keväällä talven kerrostuneisuuskauden lopussa, pohjalietteeseen sitoutunutta fosforia liukenee veteen, mikä vaikuttaa järven rehevyyteen seuraavana kesänä. Järvien sisäinen kuormitus on merkittävää muun muassa Iisalmen reitin matalilla rehevöityneillä järvillä. Lisäksi em. ongelma esiintyy paikallisemmin myös vesienhoitoalueen muissa osissa mm. hajakuormitetuissa pienissä vesistöissä sekä taajamien lähivesissä, joihin on aikaisemmin johdettu huonommin puhdistettuja asumajätevesiä tai teollisuuden jätevesiä. Saimaan ja Kallaveden laivaliikenteen onnettomuusriskit ja muut ympäristövahingot Saimaan vesistöalueella tapahtuvan onnettomuuden riski on lisääntynyt tavaraliikenteen kasvun myötä. Veden vähyys ja väylien mataloituminen lisäävät onnettomuusriskiä. Kuvassa 9 on esitetty Saimaan-Kallaveden syväväylä sekä sulut ja satamat. 20 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

21 Kuva 9. Saimaan syväväylä. Laivaliikenteen onnettomuuteen varautuminen on vielä osin puutteellista. Onnettomuuksissa esimerkiksi öljy- tai kemikaalipäästöllä voi olla suuri merkitys Saimaan herkkään elinympäristöön. Laivojen mukana vesistöön voi levitä myös Saimaan elinympäristöön kuulumattomia vieraslajeja, jotka voivat vaikeuttaa luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia. Muun muassa vesistöjen pistekuormittajien, kuten teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen häiriötilanteet ja ympäristövahingot ovat olleet Saimaalla ja Kallavedellä paikoin ongelmallisia. Niissä on päässyt vesistöihin ravinteita ja haitallisia aineita. Häiriötilanteisiin ei toistaiseksi ole pystytty varautumaan riittävän suunnitelmallisesti. Onnettomuusriskien hallintaan tulee kiinnittää huomiota vesienhoidon suunnittelussa. Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

22 Kuva 10. Suunnittelun osa-alueet Vuoksen vesienhoitoalueella. Keskeiset kysymykset osa-alueittain Seuraaviin teksteihin on koottu vesienhoidon keskeiset kysymykset osa-alueittain Vuoksen vesienhoitoalueella (kuva 10). Osa-alueet käsittävät vesistöjä, jotka kuuluvat esimerkiksi samaan reittivesistöön tai niissä on samankaltaisia vesiensuojeluongelmia. Joiltakin osa-alueilta on laskettu keskimääräisiä haja- ja pistekuormitustietoja, jotka ovat peräisin ympäristöhallinnon Vesistökuormituksen arviointijärjestelmästä (VEPS 2) ja Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmästä (VAHTI). Pohjavesiä on käsitelty koko vesienhoitoalueella yhteisesti sivulla 17. Merkittävimpiä pohjavesiasioita on koottu myös osa-aluekohtaisiin teksteihin. 22 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

23 POHJOIS-SAVON ALUEET Iisalmen reitti Iisalmen reitillä ihmistoiminnasta riippumattoman luontaisen kuormituksen eli taustahuuhtouman osuus fosforikuormituksesta on noin kolmannes. Reitillä on lisäksi reheviä osavaluma-alueita, joissa luontainen taustahuuhtouma on tätäkin korkeampi. Suotuisten olosuhteiden seurauksena alueen maatalous on voimaperäistä ja se onkin alueen suurin yksittäinen fosforin kuormittaja noin 55 %:n osuudella. Maatalousvaltaisia alueita ovat Iso-Iin Vieremänjoen-Murennusjoen valuma-alueet, Hautajärven- Kilpijärven-Niemisjärven valuma-alueet sekä Naarvanjoen valuma-alue. Maataloutta on runsaasti myös muutenkin kuormitetuilla Poroveden-Kiuruveden ja Onkiveden alueilla. Erittäin vähäkuormitteista aluetta puolestaan ovat Salahminjärven yläpuoliset vesistöreitit. Laajat suometsien ojitukset ovat osaltaan lisänneet vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta sekä muuttaneet vesistöreitin valumien määrää ja ajoittumista. Metsätalouden kuormitusosuuden on arvioitu nykyisin olevan fosforin osalta 4 %, mutta eroosioherkät maalajit lisäävät kiintoainekuormitusta, joka aiheuttaa paikallisia vesiensuojeluongelmia. Myös turvetuotannon kuormitusvaikutukset keskittyvät muutamille osavalumaalueille. Turvetuotanto on voimakkainta Luupujoen valuma-alueella, jossa se aiheuttaa 8% fosfori- ja 13 % typpikuormituksesta. Myös Iisalmen reitin luoteisosassa on runsaasti turvetuotantoa. Viemäröinnin piirissä olevien yhdyskuntajätevesien kuormitusosuus, sisältäen myös teollisuuden kuormituksen, on koko Iisalmen reitin fosforikuormituksesta 3 %, mutta selvästi tätä suurempi osuus sillä on Poroveden- Kiuruveden alueella (14%) ja Onkiveden alueella (6%). Jätevesien vaikutukset ovat havaittavissa purkualueiden läheisyydessä. Haja-asutuksen aiheuttama kuormitus on noin kaksinkertainen verrattuna yhdyskuntajätevesiin ja vaikutukset ovat havaittavissa erityisesti pienempien vesistöjen veden laadussa. Iisalmen reitin järvissä on yleisesti pitkäkestoisia, jokakesäisiä sinileväkukintoja, talviaikaista happikatoa ja korkeamman vesikasvillisuuden liiallista runsastumista. Fosforikuormitusmalleilla on selvitetty, ettei kuormitus Iisalmen reitin kaikilla osilla yksin selitä järvien korkeaa rehevyystasoa. Alueen luontainen ravinteikkuus on johtanut siihen, että veden ravinnepitoisuuksien lähtötaso on varsin korkea. Toinen rehevöitymiselle altistava tekijä on järvien mataluus: noin joka viidennestä Iisalmen reitin järvestä ei löydy kolmea metriä suurempaa vesisyvyyttä. Suuri osa matalista järvistä on aikanaan laskettu. Pienen vesitilavuuden seurauksena vesistöjen rehevyystason kannalta keskeisen fosforin sedimentaatio järvialtaissa on alhainen. Mataluus on myös lisännyt muun muassa umpeenkasvua ja happiongelmia. Esimerkiksi Onkivedellä ongelmana on kesäaikaan mataluus ja paikallinen virtauksen estyminen salmipaikoissa. Iisalmen reitin järvien kalasto on rehevyyden seurauksena särkikalavaltaista. Vinoutunut kalakanta on ongelma myös järvien vedenlaadun kannalta, sillä pohjaa pöyhivät särkikalat lisäävät omalta osaltaan myös sisäkuormitusta. Lisäksi särkikalavaltaisuus voi myötävaikuttaa levien massaesiintymien muodostumiseen. Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

24 Iisalmen reitillä on tällä vuosikymmenellä ollut kuntien yhteinen valuma-alueen kunnostushanke, jolla on saavutettu laajamittaisia tuloksia maatalouden vesiensuojelussa. Iisalmen reitin erityispiirteistä johtuen vesistöjen tilan parantaminen on edellyttänyt myös sisäiseen kuormitukseen kohdistuvia kunnostustoimia. Iisalmen reitin järvistä säännösteltyjä ovat Onki- ja Porovesi, Salahminjärvi, Kiuruvesi sekä Hauta-, Kilpi- ja Rytkynjärvi. Järvien säännöstelystä aiheutuvia vaikutuksia on lievennetty säännöstelyn kehittämishankkeissa. Kalastolle Salahmin voimalaitos ja pato muodostavat vaellusesteen. Seitsemän pohjavesialuetta on alustavasti luokiteltu riskialueiksi. Nilsiän reitti Nilsiän reitti on keskimäärin varsin vähäkuormitteista aluetta. Maa- ja siinä erityisesti karjatalous on merkittävin ravinnekuormituslähde. Maatalouden osuus fosforikuormituksesta on noin 40% ja typpikuormituksesta kolmannes. Maa- ja karjatalouden kuormitus on keskittynyt Nilsiän reitin alaosaan ja aiheuttanut rehevyyshaittoja pienemmissä järvissä. Metsätalouden vaikutukset näkyvät latvapurojen liettymisenä. Pistekuormituksen osuus koko reitillä on viiden prosenttiyksikön luokkaa, mutta paikallisesti teollisuuden ja yhdyskuntajätevesien vaikutus on nähtävissä Juurusvedessä, Akonvedessä ja Sulkavanjärvessä. Myös uittotoiminta aiheuttaa ongelmia pudotuspaikoilla ja käsittelyalueilla, joilla on samanaikaisesti suuret määrät puutavaraa vedessä. Tällaisia alueita ovat Akonpohja ja Pöllänveden Pajulahti. Nilsiän reitin säännöstelystä saattaa aiheutua vaikutuksia rantavyöhykkeen kasvillisuuteen, eliöstöön ja kalastoon, vaikka voimataloussäännösteltyjen järvien keskimääräiseen kansalliseen tilaan verrattuna tilanne on parempi. Atronjoen alaosan voimalaitoksen ohijuoksutuskanavaksi määritettyä vanhaa jokiuomaa on rakentamalla muutettu niin paljon, että se on arvioitu nimettävän voimakkaasti muutetuksi vesis- 24 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

25 töksi. Vaelluskaloille jokien patoamisesta ja perkauksista on aiheutunut merkittäviä vaikutuksia: kalojen vaellus on laajasti estynyt ja kokonaisia koskialueita, jotka ovat vaelluskalojen lisääntymisympäristöjä, on menetetty. Lisäksi Nurmijoen normaalista poikkeavat virtaamavaihtelut yhdessä tehtyjen kalatalouskunnostusten kanssa ovat aiheuttaneet joessa hyytöongelmia. Rautavaaralla on huomattava osa Pohjois-Savon rakentamattomista joista. Luostanjoella, Ylä-Tiilikanjoella ja Ylä-Keyritynjoella kevät- ja syysvalumahuippujen aikaiset happamuuspiikit heikentävät virtakutuisten lohikalojen lisääntymisedellytyksiä. Kuusi pohjavesialuetta on alustavasti luokiteltu riskialueiksi Juojärven reitti Juojärven reitin erityispiirteenä on kaivannaisteollisuus, muuten reitti on erittäin vähäkuormitteinen. Kaivosteollisuuden jätevesien käsittelyssä olisi pyrittävä mahdollisimman pieneen haitallisten aineiden kuormitukseen. Metsätalouden vaikutuksia on havaittavissa latvavesistöissä. Palokin voimalaitoksen vaelluseste on merkittävä yläpuolisten vesistöjen kalakannoille. Kallaveden ja Sorsaveden alue Sorsaveden alue on varsin luonnontilainen, pinta-alayksikköä kohti laskettu ravinteiden ominaiskuormitus on lähes yhtä pieni kuin Pohjois-Savon vähäkuormitteisimmalla vesistöalueella, Juojärven reitillä. Fosforikuormituksesta 60% ja typpikuormituksesta 74% tulee laskeumana ja luonnonhuuhtoumana eli muun kuin oman alueen ihmistoiminnan tuloksena. Maatalouden osuus kokonaisfosforikuormituksesta (18%) on vain vähän korkeampi kuin haja-asutuksen osuus (12%), typpikuormituksessa ero sen sijaan on selkeämpi (14 ja 3 %). Sorsaveden alueella ei ole merkittäviä vesiensuojeluongelmia. Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

26 Pohjois-Kallaveden alue (sisältäen myös Ruokoveden ja Maaninkajärven) on maatalouskuormitteista: maatalouden osuus fosforikuormituksesta on puolet ja typpikuormituksesta 44%. Fosforikuormituksesta myös haja-asutuksen osuus on melko suuri, 11%. Iisalmen reitiltä tuleva kuormitus on merkittävää Pohjois-Kallaveden alueella. Kallaveden alueella (käsittäen myös Suvasveden ja Unnukan alueen) pinta-alayksikköä kohti laskettu ominaiskuormitus on pienempi kuin Pohjois-Kallaveden alueella ja eri kuormituslähteiden suhteelliset osuudet poikkeavat siitä ja koko muusta Pohjois-Savon alueesta huomattavasti. Maatalouden osuus fosforikuormituksesta on vain 23% ja typpikuormituksesta 12%, kun taas pistekuormituksen osuus on typpikuormituksesta jopa 41% ja fosforikuormituksestakin 13%. Haukiveden-Kallaveden alueella ovat maakunnan suurimmat puunjalostuslaitokset. Teollisuuden fosfori- ja typpikuorma ovat lähes viidennes tämän alueen kokonaiskuormitusluvuista. Yhdyskuntien jätevedet aiheuttavat teollisuutta suuremman typpikuorman, mutta oleellisesti pienemmän fosforikuorman. Teollisuusjätevedet aiheuttavat myös suuren kemiallisen hapenkulutuskuorman. Kaivosteollisuuden vaikutuksia on nähtävissä Leppävirran Oravilahdessa. Haitallisten aineiden vaikutuksiin ja niiden aiheuttamiin riskeihin on kiinnitettävä muuallakin aiempaa enemmän huomiota. Haitallisia aineita käyttävien laitosten lisäksi varsinkin Kallavedellä vesiliikenne ja myös tie- ja raideliikenne ovat riskitekijöitä. Uittotoiminta aiheuttaa ongelmia pudotuspaikoilla ja käsittelyalueilla, joilla on samanaikaisesti suuret määrät puutavaraa vedessä. Taajamien läheisyydessä olevien pienten mutta virkistyskäyttöarvoltaan merkittävien vesistöjen tila on monin paikoin heikentynyt lähinnä hulevesien vaikutuksesta. 26 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

27 Unnukan säännöstely on nostanut vedenkorkeuksia keskimäärin 40 cm ja muuttanut vedenkorkeuden vaihtelun rytmiä. Avovesikauden vedenkorkeuden vaihtelu on nykyisin vain cm. Säännöstely onkin aiheuttanut suuria muutoksia rantavyöhykkeen kasvillisuudessa. Erityisesti hauen lisääntymisalueena tärkeä sarakasvillisuusvyöhyke on vähentynyt selvästi. Kolme pohjavesialuetta on alustavasti luokiteltu riskialueiksi. POHJOIS-KARJALAN ALUEET Pielisen reitti Pohjois-Karjalan suurimpaan järveen Pieliseen laskevat mm. Lieksanjoen, Saramojoen, Valtimonjoen ja Juuanjoen vedet sekä Kainuun puolelta Jonkeri Jongunjoen kautta. Merkittävä osa vesistä tulee rajan takaa Venäjältä. Pieliseen kohdistuu pistekuormitusta yhdyskunnista (Nurmes, Lieksa, Juuka), teollisuudesta sekä kalankasvatuksesta. Alueella on merkittävää vuolukiviteollisuutta. Pielisen veden laatu on arvioitu lahtialueita lukuun ottamatta pääosin hyväksi. Alhaiset vedenkorkeudet ovat viime vuosina ajoittain aiheuttaneet ongelmia virkistyskäytölle. Valuma-alueen latvoilla vesiin on vaikuttanut eniten metsätalous. Rantojen savikkoalueet ovat luontaisesti viljavia ja tehokkaassa viljelyssä. Rehevöityminen on nähtävissä useissa maatalousalueiden vesistöissä. Pielisen reitin runsashumuksisissa vesistöissä on paikoin havaittu kohonneita elohopeapitoisuuksia petokaloissa. Perkaukset ja patorakenteet ovat merkittävästi vaikuttaneet alueen virtavesien tilaan ja kalakantoihin. Lieksanjoki on alajuoksultaan voimakkaasti muuttunut voimalaitosrakentamisen seurauksena. Alueen arvokkaiden alkuperäisten harjuskantojen ja istutusten varassa olevan järvilohen elinolojen turvaaminen on vesienhoidon keskeisiä haasteita. Kahdeksan pohjavesialuetta on alustavasti luokiteltu riskialueiksi. Esimerkiksi Nurmeksessa Porokylän pohjavesialueella tärkeimpinä riskiä aiheuttavina tekijöinä ovat kaupunkiasutus ja teollisuus. Viinijärvi-Höytiäinen Alueen vesistöt ovat luontaisesti yleensä kirkasvetisiä ja karuja, kuten Viinijärvi, Höytiäinen sekä niiden lähiympäristössä sijaitsevat lukuisat järvet ja lammet. Viinijärven länsiosaan sekä Höytiäisen lahtialueille kohdistuu runsaasti hajakuormitusta maataloudesta. Viinijärven alueella on lisäksi paljon kaivannaisteollisuutta sekä muuta pistekuormitusta, Taipaleenjoella maataloutta ja kalankasvatusta. Kuormitetuimpia vesistöjä ovat Sysmäjärvi ja Polvijärvi alapuolisine vesistöineen. Haitalliset aineet voivat paikoin olla uhka pienien ja vähävirtaamaisten purkuvesistöjen tilalle, mikäli Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

28 suunnitellut kaivoshankkeet toteutuvat. Sysmäjärvi on linnustollisesti arvokas Natura 2000-suojelukohde. Viisi pohjavesialuetta on alustavasti luokiteltu riskialueiksi. Esimerkkinä on Lavalammen pohjavesialue Polvijärvellä, josta on tavattu torjunta-aineita. Koitajoen alue Koitajoen valuma-alueen vedet ovat tyypillisesti humuspitoisia. Lähes puolet valuma-alueesta on Venäjän puolella. Vesistöjen tilaan on vaikuttanut voimakkaimmin metsätalous kuivatuksineen, paikoin myös turvetuotanto, jonka merkitys on tuotantoalueiden vähenemisen myötä pienenemässä. Ilomantsinjärven tilaa heikentävät hajapäästöjen lisäksi yhdyskuntajätevedet. Alueen merkittävin järvi on Koitere, jota säännöstellään Pamilon voimalaitoksen tarpeisiin. Säännöstely on lisännyt rantojen eroosiota, yksipuolistanut rantavyöhykkeen eliöstöä ja heikentänyt siian lisääntymisoloja. Haittojen lieventämismahdollisuuksia on selvitetty säännöstelyn kehittämishankkeessa vuosina Ala-Koitajoki, joka oli aikanaan Saimaan järvilohen tärkein lisääntymisalue, on patoamisen myötä muuttunut voimakkaasti. Kalojen kulku ja lisääntyminen ovat estyneet. Myös planktonsiian elinolojen turvaaminen ylempänä Koitajoessa on keskeisiä kysymyksiä. Alueen vesistöissä on lisäksi todettu kohonneita petokalojen elohopeapitoisuuksia. Tämä koetaan uhkaksi vesistöjen virkistyskalastusmahdollisuuksien kehittämiselle niin Koitajoen alueella kuin muuallakin Pohjois-Karjalassa. Kaksi pohjavesialuetta on alustavasti luokiteltu riskialueiksi. Esimerkkinä on Tuomaanlähteen pohjavesialue Ilomantsissa, jossa tärkeimpänä riskiä aiheuttavana tekijänä on asutus. Pielisjoen-Pyhäselän-Oriveden alue Pielisjoki on Pohjois-Karjalan merkittävin joki, jonka kautta Pielisen ja Koitajoen alueen vedet virtaavat Pyhäselkään. Joen veden laatu on parantunut pistekuormituksen vähentymisen myötä. Vesienhoidon ongelmat liittyvät voimalaitoksiin ja perkauksiin. Kalojen vaellusesteet sekä koskien ja kutualueiden häviäminen ovat aiheuttaneet Pielisjoessa voimakkaan muutoksen. Joki on kuitenkin erittäin tärkeä uhanalaisen järvilohen emokalapyyntialue. Yhdyskuntien jätevesipäästöt ovat keskittymässä Pyhäselkään Joensuun edustalle, missä niiden samoin kuin Pielisjoen kautta tulevan kuormituksen vaikutukset ovat nähtävissä veden laadussa. Lisäksi Puhoksen alueella sijaitsee kehittyvä teollisuuskeskittymä, jonka päästöt saattavat tulevaisuudessa lisääntyä. Vesiliikenne on vilkasta, ja alueen läpi kulkee syväväylä Joensuun ja Kiteen Puhoksen satamiin. Oriveden selkävesillä veden laatu on arvioitu pääosin hyväksi. Veden vähyys on viime vuosina ajoittain vaikeuttanut virkistyskäyttöä matalilla lahtialueilla. Heposelän 28 Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto 2007

29 tila on heikentynyt lähivaluma-alueelta sekä Taipaleenjoen kautta tulevan hajakuormituksen seurauksena. Rehevöityminen on heikentänyt myös Onkamojärvien sekä Karjalan Pyhäjärveen laskevan Ätäskön tilaa. Neljä pohjavesialuetta on alustavasti luokiteltu riskialueiksi. Esimerkkinä on Rääkkylän pohjavesialue, jossa riskiä aiheuttavina toimintoina ovat mm. ampumarata ja käytöstä poistettu kaatopaikka. Jänisjoen-Kiteenjoen-Tohmajoen alue Alueen vesistöjä kuormittaa pääosin hajakuormitus ja paikoin turvetuotanto. Voimakkaimmin kuormittuneita ovat Kiteenjärvi ja Tohmajärvi, joihin johdetaan myös yhdyskuntien jätevesiä. Molemmissa järvissä pohjan happioloja on pyritty parantamaan hapetuksen avulla. Turvetuotannon vaikutus on nähtävissä tuotantoalueiden alapuolisissa vesissä. Tuotanto on alueella jonkin verran lisääntymässä. Runsashumuksisissa vesistöissä on havaittu kohonneita petokalojen elohopeapitoisuuksia. Ojitukset ja perkaukset ovat monin paikoin vaikuttaneet alueen virtavesien tilaan. Jänisjokeen on rakennettu neljä vesivoimalaitosta, minkä seurauksena joen luontaiset olot ovat voimakkaasti muuttuneet. Loitimon ja Eimisjärven vedenkorkeutta säännöstellään voimalaitosten tarpeisiin. Kolme pohjavesialuetta on alustavasti luokiteltu riskialueiksi. Esimerkiksi Kiteen pohjavesialueella riskiä aiheuttavia toimintoja ovat mm. asutus ja teollisuus. Vesienhoitoalueen keskeisten kysymysten yhteenveto

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Yhteistyöllä parempaan. vesienhoitoon. Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Kemijoen vesienhoitoalueella

Yhteistyöllä parempaan. vesienhoitoon. Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Kemijoen vesienhoitoalueella Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Kemijoen vesienhoitoalueella KEMIJOEN VESIENHOITOALUE Mikä on mielestäsi keskeistä vesienhoidossa? Oletko

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto

Lisätiedot

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Haaste Itämeren pelastamiseksi Haaste Itämeren pelastamiseksi Oulun kaupungin toimenpideohjelma Marketta Karhu, Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristövirasto Itämerihaasteen kansallinen seminaari 3.12.2008, Helsinki

Lisätiedot

vesienhoitoon Yhteistyöllä parempaan Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalue

vesienhoitoon Yhteistyöllä parempaan Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalue Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella Kansi: kukin alue valitsee oman kansikuvansa ja täydentää alaotsikkoon

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:1390 /2014

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:1390 /2014 Lausuntopyyntö ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi 2016-2021 sekä ehdotuksesta Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen Förverkligandet av vattenvårdsåtgärderna, ansvarsfördelning samt uppnåendet av våra gemensamma mål 29.1.2015

Lisätiedot

Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon:

Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon: Ympäristölautakunta 16 18.03.2015 Lausunto vesienhoitosuunnitelmista vuosille 2016-2021 873/11.01.01.02/2014 YMPL 16 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä edellyttää vesienhoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Suurimmat järvet ovat erämaisena lintujärvenä tunnettu Koskeljärvi

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Raportti Etelä-Savo 8.12.2015 Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Satu Torvinen POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)

2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1) Lappi LAPIN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS (6) Aika: 28.05.2013 klo 12.00-14.00 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Timo

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Mikkelin alapuolinen Saimaa

Mikkelin alapuolinen Saimaa Mikkelin alapuolinen Saimaa Valuma-alueen ja vesialueen hoidon yleissuunnitelma Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Lähtökohdat Vesialueen tila kohentunut 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta tämän

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI LAPPI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n tutkimuspäivät 17.11.2009 VPD:n vaikutuksen arvoinnin vaikeuksia

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015. Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon

Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015. Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015 Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon SISÄLLYS 1 Johdanto... 7 1.1 Vesienhoitosuunnitelmien tarkoitus...7 1.2 Vesienhoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille 2010 2015

Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille 2010 2015 Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille 2010 2015 Visa Niittyniemi, Marja Kauppi, Taina Ihaksi, Jukka Höytämö, Pekka Ojanen 1/2010 Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:

Lisätiedot

VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT 2015

VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT 2015 VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT 2015 Ulla Kaarikivi-Laine Hallitusneuvos/YM 18.3.2008 1 VSS2015 lähtökohtia Vesiensuojelun suojelun suuntaviivat 2015 on neljäs valtakunnallinen vesiensuojelun tavoiteohjelma

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021

Lausunto ehdotuksesta Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 Ympäristölautakunta 49 11.03.2015 Lausunto ehdotuksesta Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 1631/11.03.03/2014 Ympäristölautakunta 11.03.2015

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi

Lausunto ehdotuksesta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi 1 / 7 Pohjois-Karjalan ELY-keskus kirjaamo.pohjois-karjala@ely-keskus.fi Lausunto ehdotuksesta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 1. Yleistä (myöhemmin yhdistys) korostaa,

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015

Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 5/2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

RAPORTTEJA 67 I 2016. Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021

RAPORTTEJA 67 I 2016. Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021 RAPORTTEJA 67 I 2016 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Vesien tila hyväksi yhdessä

Vesien tila hyväksi yhdessä RAPORTTEJA 101 2015 Vesien tila hyväksi yhdessä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016 2021 RAPORTTEJA 101/2015 VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ KOKEMÄENJOEN-SELKÄMEREN

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI UIMALAITOS, LIEKSA

UIMAVESIPROFIILI UIMALAITOS, LIEKSA UIMAVESIPROFIILI UIMALAITOS, LIEKSA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)

Lisätiedot