VUOSIKATSAUS Geologian tutkimuskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKATSAUS 2010. Geologian tutkimuskeskus"

Transkriptio

1 VUOSIKATSAUS 2010 Geologian tutkimuskeskus

2 ikuisesti nuori ung för evigt Sisältö GTK lyhyesti 3 Pääjohtajan katsaus 4 Toimintavuosi Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 8 Energiahuolto ja ympäristö 10 Maankäyttö ja rakentaminen 12 Kansainvälinen toiminta 14 Geotiedon jakelu 15 Vuosi 2010 lyhyesti 16 Johtokunnan tervehdys 18 Organisaatio ja johto 19 Yhteystiedot GTK täytti 125 vuotta Keisari Aleksanteri III antoi toukokuun 21. päivänä 1885 armollisen asetuksen, jolla perustettiin itsenäinen geologinen tutkimuslaitos Suomeen. Vuodesta 1877 toiminut Vuorihallituksen geologinen toimisto muuttui siten Geologiseksi komissioniksi (Suomen geologinen tutkimus). Tammikuussa 2011 tuli kuluneeksi 125 vuotta toiminnan aloittamisesta. Juhlia vietettiin neljällä paikkakunnalla: Espoossa, Kokkolassa, Rovaniemellä ja Kuopiossa. Tänä päivänä GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos, joka toiminta-ajatuksensa mukai- sesti keskittyy maankamaran luonnonvarojen tutkimukseen sekä geologisen tiedon ja lisäarvon tuottamiseen elinkeinoelämälle ja viranomaisille. GTK toimii valtakunnallisesti ja sillä on tärkeä rooli alueiden kehittämisessä. GTK:n strategia perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän odotuksiin ja tarpeisiin. GTK:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy välillisesti ja pitkällä aikajänteellä uusien työpaikkojen muodossa. GTK on tunnustettu kansainvälinen toimija, jolla on aktiiviset kumppanuussuhteet niin teollisuuden kuin alan tutkimusorganisaatioidenkin kanssa. 2 Kansikuva: GTK:n tutkimuslaboratoriossa on monipuoliset ja nykyaikaiset tutkimuslaitteistot ja kansainvälisesti korkeatasoista osaamista geologisten materiaalien analysointiin ja tutkimukseen. Kuvassa erikoistutkija Kari Kinnunen tutkii kultamalmia. Tämä vuosikertomus on painettu Edixion-paperille, jolle on myönnetty EU:n ympäristömerkki rek. nro FI/11/1.

3 GTK lyhyesti VISIO Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimusja projektitoiminnassa. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, joka perustettiin GTK NUMEROIN Bruttomenot, M 50,5 53,6 Kokonaistulot, M 13,1 10,4 Maksullisen toiminnan myyntituotot, M 8,8 7,4 Henkilöstö, henkilötyövuodet Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, % 44,4 43,7 tulot asiakasryhmittäin vuonna 2010 Strategiset tavoitteet Asiakastarpeista ohjautuva toimintamalli Tarvelähtöiset tieto- ja asiantuntijapalvelut Uutta teknologiaa ja innovaatioita kestävään kehitykseen Kansainvälisesti verkottunut toimija Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö Muut 0,4 M Tulot EU:lta 0,7 M Vientiprojektit 3,2 M Muu elinkeinoelämä 2,56 M 3 % 15 % 6 % 8 % 25 % 24 % 19 % Valtionhallinto 1,9 M Kuntasektori 1,1 M Kaivannaisteollisuus 3,1 M ARVOT 1 Asiakaslähtöisyys 2 3 Tavoitteemme on tuntea sidosryhmien tarpeet ja päästä lähemmäksi asiakasta. Yhteistyö Arvostamme henkilöstö- ja asiakasyhteistyötä. Luottamus ja vastuullisuus Tutkimuksellinen ote, luottamus ja vastuullisuus ovat toimintamme kulmakiviä. 3

4 Pääjohtajan katsaus GTK fokusoi toimintaansa Geotieteiden merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, kun reunaehtoina ovat kilpailu niukkenevista luonnonvaroista, voimakas kaupungistuminen ja pyrkimys kestäviin energiaratkaisuihin. Maankamaraan liittyvän tiedon ja geologisen osaamisen merkitys kasvavat merkittävästi etsittäessä ratkaisuja tuleviin haasteisiin. Megatrendit ohjaavat tulevaisuuden haasteisiin GTK:n tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet liittyvät kolmeen megatrendiin. Ensimmäinen ja keskeisin maailmanlaajuinen muutostekijä on kasvava huoli mineraalisten raaka-ainevarojen riittävyydestä. Haasteena ei ole vain mineraalihuollon turvaaminen vaan myös ympäristönäkökohtien entistä määrätietoisempi huomioiminen. Kehitämme ja keskitämme osaamistamme luonnonvarojen kestävän käytön tutkimukseen. Tavoitteenamme on koko elinkaaren mittainen materiaalitehokas ja ympäristöystävällinen ajattelu sekä siihen liittyvä menetelmäkehitys. Tähän meillä on tutkimuslaitoksena poikkeuksellisen hyvät edellytykset lähtien etsinnästä ja luonnonvarojen tilinpidosta aina tehdasmittakaavaiseen prosessiosaamiseen. GTK:lla onkin merkittävä toimijarooli ekotehokkaiden rikastusprosessien kehittäjänä samoin kuin etsittäessä korvaavia materiaaleja tai uusiokäyttöä sivutuotteille. Hi-tech-metallien merkitys kasvaa kehitettäessä tulevaisuuden teknologioita, kuten suprajohteita, akkuteknologiaa, elektroniikkaa ja uusia nanomateriaaleja. GTK on jo vahvasti mukana näiden tulevaisuusmetallien tutkimuksissa ja koordinoi hi-tech-metallien ja nanoteknologian nelivuotista EU-rahoitteista ProMine-hanketta. Olemme nousemassa keskeiseksi asiantuntijaksi ja vaikuttajaksi sekä Suomen että EU:n mineraalipolitiikassa samalla kun Suomen ja koko Fennoskandian strateginen merkitys raaka-aineiden lähteenä vahvistuu. Toinen megatrendi liittyy maapallon väestön nopeaan kasvuun, mikä aiheuttaa voimakasta muuttoliikettä kasvukeskuksiin. Kaupungistumisen seurauksena rakentaminen keskittyy yhä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen, liikenneväyliin sekä energia- ja vesihuollon vaatimaan infrastruktuuriin. Kaupunkien kasvu haastaa GTK:n tuomaan panoksensa turvallisten, asukkaille viihtyisien ja kestäviin energiaratkaisuihin perustuvien yhdyskuntien rakentamiseen. EU:n direktiivit ohjaavat osaltaan kansallista päätöksentekoa ja asettavat lisävaatimuksia koskien mm. ympäristön tilaa, puhtaan veden saantia, turvallisuutta ja maankäytön järkevää suunnittelua. Yhdyskuntien nopea kasvu lisää geologisen tiedon kysyntää liikenneväylien ja maanalaisten tilojen rakentamisessa sekä kiviaines-, vesi- ja jätehuollossa. Kolmas GTK:n tulevaisuuteen kytkeytyvä muutostekijä on ilmasto- ja energiapolitiikan kasvava merkitys. Energiaratkaisuista ja niihin liittyvien vaihtoehtojen arvioinnista on tulossa sekä elinkeinopolitiikan että ympäristöpolitiikan keskeisin kysymys. Valtiovallan keskeisiä linjauksia ovatkin uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, omavaraisuus ja energiatuotannon monipuolisuus. Osaamisellamme on tärkeä rooli uusien kotimaisten ja vähäpäästöisten energiaratkaisujen kehittämisessä. Geoenergian mahdollisuuksien tutkiminen ja soveltamisen laajentaminen onkin uusin ja kasvava asiantuntemusalueemme. Kalliotilat ja maanalaiset energian siirtoreitit ovat osa uusiutuvaa yhdyskuntarakentamista. Asutusten keskittyminen lisää myös tarvetta ympäristön tilan seurantaan ja erilaisten riskien arviointiin. Turvevarojen inventoinnissa ja turpeen käyttöön liittyvissä tutkimuksissa osaamisemme on keskeistä myös tulevaisuudessa. Osallistumme pitkäjänteiseen tutkimustyöhön käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamiseksi turvallisesti kallioperään. Polttoaineen loppusijoittamiseen liittyvillä ratkaisuilla ja osaamisella on kasvavaa kysyntää myös muissa loppusijoitukseen valmistautuvissa maissa. 4

5 Suomelle mineraalistrategia Vain tiedolla ja osaamisella on kysyntää Kykymme vastata tulevaisuuden haasteisiin perustuu henkilöstön osaamiseen, tutkimukseen ja teknologiaan. Tutkimusaineistojen, informaatioteknologian ja geotieteellisen osaamisen yhdistäminen kolmiulotteisina mallinnuksina avaa todellisia tulevaisuuden näköaloja huippuosaamisen kehittämisessä. GTK:n palvelut ovat tulevaisuudessakin nopeimmin muuttuva ja asiakastarpeisiin vastaava toiminnan osa. Tutkimuslaitosten merkitys kansallisina asiantuntijoina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina korostuu etsittäessä ratkaisuja yhä monitahoisimpiin ongelmiin. Jatkamme aktiivista rooliamme myös EU-tasoisen yhteisen tietoperustan rakentajana ja ylläpitäjänä. Tulevaisuuden haasteet edellyttävät kansainvälisen verkostoyhteistyön syventämistä ja strategisia kumppanuuksia. Suomen kehitysyhteistyöllä ja vientiprojekteilla on jatkossakin tärkeä merkitys GTK:n kansainvälistymisen, osaamisen kehittämisen ja verkostoitumisen kannalta. GTK:n toiminta 2010 vastasi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa tehdyn tulossopimuksen tavoitteenasettelua ja saavutimme keskeiset tulostavoitteemme hyvin. Toiminta oli tuloksellista myös tehokkuuden ja laadunhallinnan näkökulmista. Kiitän GTK:n henkilöstöä erinomaisesta työtuloksesta Kiitän myös johtokuntaa, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja innostavasta yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa. Maamme monipuoliset mineraalivarannot ovat merkittävä osa kansallisvarallisuuttamme. Luonnonvarojen saatavuus ja tuotanto ovat muodostuneet keskeisiksi varallisuus- ja menestystekijöiksi muuttuvassa maailmassa. GTK:n vetämä ja laajan asiantuntijajoukon kokoama strategia näkee raaka-ainesektorin muutokset Suomelle suurena mahdollisuutena. Suomalaisella osaamisella ja innovaatioilla on luotu globaalisti tärkeää mineraalialan teknologiateollisuutta, jatkojalostusta ja palvelutuotantoa. Mineraalivarantojemme älykäs hyödyntäminen turvaa raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen. Mineraalialan osaamisella voimme myös edistää globaalisti resurssitehokasta ja vastuullista mineraalitaloutta sekä luoda uutta kansainvälistä liiketoimintaa. Strategiahanke on arvioinut mineraalialan kansainvälisiä ja kotimaisia kehitysedellytyksiä keskipitkällä ja vuoteen 2050 ulottuvalla aikavälillä. Strategian keskeiset tavoitteet ovat kotimaisen kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen, ratkaisujen tarjoaminen mineraaliketjun globaaleihin haasteisiin ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Strategia sisältää toimenpide-ehdotukset mineraalialan kehittämiseksi. Näitä ovat mineraalialan vahvistaminen, raakaaineiden saatavuuden varmistaminen, alan ympäristövaikutusten vähentäminen ja tuottavuuden lisääminen sekä T&K-toiminnan ja osaamisen vahvistaminen. Strategia luovutettiin elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle Suomen mineraalistrategia löytyy osoitteesta Pekka Nurmi tutkimusjohtaja Elias Ekdahl pääjohtaja Taina Järvinen, GTK mineraalistrategiassa raaka-ainesektorin muutokset nähdään Suomelle suurena mahdollisuutena. Mongolian presidentti Tsakhia Elbegdorj (oik.) vieraili GTK:n toimipaikassa Espoossa

6 TOIMINTAVUOSI 2010 GTK saavutti hyvin keskeiset tulostavoitteensa Kertomusvuonna 2010 GTK:n toiminta oli tuloksellista sekä toiminnallisen tehokkuuden että tuotosten ja laadunhallinnan näkökulmista. GTK:n työn pitkäjänteisyyden merkitys näkyi kertomusvuonna konkreettisesti erityisesti kaivostoiminnassa, jonka arvokehitys ja investoinnit ovat yhä vahvassa kasvussa. Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli erittäin hyvä, ja GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä oli edellisvuotta vilkkaampaa. Maksullisen toiminnan tuotot nousivat varsinkin kaivannaisteollisuuden ja vientitoiminnan Kertomusvuonna GTK julkaisi verkossa ensimmäiset versiot saumattomista kallio- ja maaperäkartoista. Karttapalvelu perustuu julkaistuihin ja julkaisemattomiin kartta-aineistoihin, eikä se ole sidottu karttalehtijakoon. Palvelu on tässä vaiheessa tarkoitettu lähinnä asiantuntijoiden, kuten malminetsinnän, tutkimuksen ja aluesuunnittelun käyttöön. Palvelua täydennetään ja kehitetään jatkuvasti. asiakasryhmissä, jotka vahvistivat merkitystään suurimpina asiakasryhminä. Myös yhteisrahoitteisen toiminnan osuus jatkoi kasvuaan sekä tuottojen että henkilötyövuosien suhteen aktiivisen kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta. Asiantuntijaryhmille suunnattuja verkkopalveluja käytettiin selvästi aikaisempaa enemmän, mikä vahvisti edelleen maksuttomien verkkopalvelujen merkitystä GTK:n keskeisenä tietopalvelukanavana. GTK vahvisti verkottumistaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. GTK veti Suomen mineraalistrategian valmistelua, johon osallistui yli sata asiantuntijaa. Lisäksi GTK oli aktiivisesti mukana laatimassa valtioneuvoston luonnonvaraselontekoa. EU-tasolla osallistuimme yhteistyöelimiin erityisesti mineraalivaroihin, merigeologiaan sekä hiilidioksidin varastointiin liittyvissä kysymyksissä. Keskeisiä foorumeja olivat mm. komission Sustainable Mineral Resources Technology Platform ja EuroGeoSurveys-verkosto. Komissio nimesi GTK:n EU:n paikkatietodirektiivin (INSPIRE) toteuttamisen työryhmään vastuualueena geologisia luonnonvaroja koskevat tietomallit. Aiheen tiimoilta on tiivistetty yhteistyötä alan johtavan tutkimuslaitoksen, Australian GeoScience Victorian kanssa globaalien tietomallien kehittämiseksi. Mineraalivarojen käyttöön liittyvä yhteistyö kytkeytyy tiiviisti EU:n v julkaisemaan raaka-ainealoitteeseen sekä EU:n mineraalipolitiikan valmisteluun. Konkreettisen IKIvientiprojektitoiminnan lisäksi GTK-TEM-UM-yhteistyön keskeisenä teemana on ollut mineraalisektorin ja kehityspolitiikan rajapinnalle kehittyvä Minerals for Development -aloite. Kotimaassa tutkimusyhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa oli vilkasta ja GTK jatkoi aktiivista tutkimusyhteistyötä sektoritutkimusverkostossa. Verkostomaisena rakenteena tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävä Suomen Vuoriklusteri kytkeytyi entistä vahvemmin osaksi Suomen mineraalistrategian toteutusta. Henkilöstön osaamista kehitettiin mm. jatkamalla huippuosaamisen kehittämisohjelmaa. Ohjelma sisältää tutkijavaihtoa ja kansainvälistä verkostoitumista alan tutkimuslai- 6

7 Kaivosten ympäristöriskinarviointi kehittyy monitieteisessä verkostossa Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli erittäin hyvä, ja GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä oli edellisvuotta vilkkaampaa. tosten välillä ympäri maailman. Lisäksi laadittiin strategisen osaamisen kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuodelle Suunnitelma sisältää kehittämistoimenpiteitä eri osaamisalueilla. GTK:n tavoitteena on asiantuntijoiden osuuden lisääminen sekä osaamisen suuntaaminen entistä selkeämmin ydintoimintoihin. GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantamisen edellytyksiä vahvistavaa johdon syväjohtamisvalmennusta. Lisäksi esimiehille ja potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen erikoistutkintokoulutusta (JET-tutkinto) jatkettiin. Vuoden 2010 henkilötyövuosikertymä oli 637 henkilötyövuotta, 29 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakituisen henkilöstön osuus henkilötyövuosikertymästä oli 600 htv. Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä siirrettiin suunnitellusti valtionkonttorin palvelukeskuksiin Mikkeliin ja Joensuuhun. Työ ja elinkeinoministeriön toteuttaman GTK:n strategisen ja toiminnallisen arvioinnin suositusten pohjalta jo kertomusvuonna käynnistetyt toimenpiteet, erityisesti ohjelmatoiminnan vahvistaminen ja fokusointi sekä hanke- ja kehittämistoiminnan terävöinti, luovat hyvän pohjan laitoksen toiminnan edelleen kehittämiselle ja luonnonvarojen käyttöä koskeviin kansallisiin ja globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi. GTK osallistuu Pohjois-Savossa metallimalmikaivosten ympäristöriskinarvioinnin osaamisen kehittämiseen laajapohjaisessa verkostossa. Metallikaivokset eroavat monista muista teollisuuskohteista. Toiminnan luonteen huomioivaa menettelytapaa ja riskinarviointimallia ei ole vielä kehitetty. Tämän vuoksi ympäristöriskinarvioinnissa tehtävä kaivostoiminnan eri prosessien aiheuttamien vaikutusten ja niihin mahdollisesti liittyvien riskien järjestelmällinen kuvaaminen on tarpeen. Hankkeen kehitystyö painottuu metallimalmikaivoksille tyypillisiin piirteisiin, kuten mineraalien rikastamisessa syntyvän rikastushiekan sekä louhinnan tuottamien sivukivien pitkäaikaisvarastointiin. Terveysvaikutusten ja ekologisten vaikutusten selvittäminen keskittyy kaivoskohteille ominaisiin haitallisiin aineisiin ja altistusreitteihin. Lopputuloksena saadaan kaivoskohteiden kokonaisvaltainen syy-seuraussuhteisiin perustuva riskimalli ja siihen liittyvät menettelytavat, joita voidaan soveltaa kulloisessakin kohteessa. Ympäristöriskinarviointi edellyttää syvällistä tietämystä useilta eri aloilta. Minera-hankkeessa yhdistyvät GTK:n kaivosalueiden ympäristöosaaminen, THL:n terveysriskinarvioinnin ja riskimallinnuksen osaaminen sekä Itä-Suomen yliopiston monipuolisen ekologisen riskinarvioinnin osaaminen. Lisäksi mukana on ekotoksikologian asiantuntijoita Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta. Tutkimusorganisaatioiden panosta täydentävät vielä hankkeessa mukana olevien itäsuomalaisten ympäristöalan konsulttiyritysten osaaminen sekä hanketta tukevien viranomaisten ja kaivosyritysten alan tuntemus. Hanketta rahoittaa Tekesin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke kestää vuosien 2010 ja 2012 välisen ajan. Maria Nikkarinen ympäristögeologi Ympäristöriskinarviointi edellyttää syvällistä tietämystä useilta eri aloilta. Jari Nenonen, GTK 7

8 TOIMINTAVUOSI 2010 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalueen tavoitteena on edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävää käyttöä luoden edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK tarjoaa mineraalivarojen ja niiden kestävää käyttöä koskevia tietoja asiantuntijapalveluja kansallisesti ja EU-tasolla. GTK on aktiivisella otteellaan kotimaassa ja Euroopassa kertomusvuoden aikana vahvistanut sekä kansallisen että eurooppalaisen mineraalipolitiikan toteuttamisen edellytyksiä. GTK vastasi kansallisen mineraalistrategian valmisteluprosessista työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannon mukaisesti osana Suomen luonnonvarastrategian kehittämistä, ja osallis- Mineraalitalous nähdään merkittävänä tulevaisuuden mahdollisuutena Suomen kansantalouden kehittymiselle. tui vahvalla panoksella valtioneuvoston eduskunnalle antaman luonnonvaraselonteon valmisteluun. Mineraalitalous nähdään sekä mineraalistrategiassa että luonnonvaraselonteossa merkittävänä tulevaisuuden mahdollisuutena Suomen kansantalouden kehittymiselle. Kertomusvuonna GTK raportoi työ ja elinkeinoministeriölle kaikkiaan neljän malmiaiheen tutkimustulokset esiintymien myyntiprosessia varten. Tutkimusraporteista kaksi oli siirtynyt edelliseltä vuodelta. Keski-Pohjanmaalta raportoidut kahden litiumesiintymän raportit lisäävät alueen malmivarantoja merkittävästi ja parantavat mahdollisuuksia alueen litiumesiintymiin perustuvan kaivostoiminnan ja mahdollisen jatkojalostustoiminnan kehittymiselle. Suomen hi-tech-metallipotentiaalin selvittäminen jatkui suunnitelman mukaisesti kolmivuotisessa hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja tutkia hi-tech-metallien (litium, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani ja harvinaiset maametallit) potentiaalia Suomen kallioperässä ja näin edistää niiden hyödyntämismahdollisuuksia kaivos- ja teknologiateollisuudessa. Jo alustavat tulokset osoittavat useita kiin- PDAC GTK on vuodesta 1995 osallistunut omalla messuosastollaan PDAC-kongressiin, joka pidetään vuosittain Torontossa, Kanadassa. Tässä vuoden merkittävimmässä kaivosalan tapahtumassa vieraili kertomusvuonna asiantuntijaa kaikkialta maailmasta. 8

9 nostavia alueita eri puolilla Suomea. Hanke kestää vuoteen 2012 loppuun. Keski-Lapin kallioperän ja malmipotentiaalin 3D-mallinnushanke jatkui niin ikään suunnitelmien mukaisesti tavoitteena tuottaa kolmiulotteinen alueellinen geologinen malli sekä kohteellisia 3Dmalleja merkittävistä malmiesiintymistä ja valituilta kohdealueilta. Hanke on viisivuotinen päättyen Myös GTK:n merkittävin yhteisrahoitteinen nelivuotinen EU-hanke ProMine jatkui suunnitelmien mukaisesti. Hanke etsii ratkaisuja korvaamaan Euroopan metallien ja hyötymineraalien tuontia. ProMine on EU:n 7. puiteohjelman nanotieteeseen ja -materiaaleihin painottuvan tutkimusohjelman hanke. Hanke toimitti kesäkuussa 2010 komissiolle 12 kuukauden raportin. GTK toimii hankkeen koordinoijana. ProMine-hanke kestää vuoteen Arvio Suomen platinametallivarannoista julkaistiin kansainvälisesti, ja platina- ja nikkelitietokantoja vietiin verkkopalveluun osana metallimalmien tilinpidon kehittämistä. Kertomusvuonna aloitettiin mm. kaivannaisalan Tekes-rahoitteisen Green Mining -ohjelman valmistelu. Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä aloitettiin kaivannaisjäteoppaan laadintatyö, joka ei alun perin kuulunut kertomusvuoden suunnitelmiin. Kertomusvuonna aloitettiin Tekes-rahoitteinen hanke, jossa tutkitaan Pohjois-Savon metallimalmikaivosten ympäristöriskiarviointia. Hanke kestää vuoteen Työ ja elinkeinoministeriön teettämässä arvioinnissa GTK:n toiminta nähdään malminetsinnän osalta koko mineraalialan kehittymisen kannalta keskeiseksi. Mineraalistrategia, luonnonvaraselonteko ja GTK:n arvioinnin suositukset antavat vahvan selkärangan GTK:n tulevien toimintalinjojen ja tavoitteiden määrittelyyn. Suomen vuoriklusterin myötä GTK on vahvasti mukana mineraalialan edelleen kehittämisessä. Hi-tech-metallit Suomen kallioperässä Tämän päivän huipputeknologisiin sovelluksiin tarvitaan monia harvinaisia metalleja, joita tuotetaan maailmalla vähän ja joiden suhteen EU on tuonnin varassa. Hi-tech-metalleihin kuuluvat mm. litium, titaani, gallium, germanium, indium, telluuri, antimoni, niobium, tantaali ja harvinaiset maametallit. Suomen kallioperää pidetään suotuisana useiden hi-tech-metallien esiintymisen suhteen. Tunnettuja malmiaiheita ovat Soklin karbonatiittiin, Korsnäsin Pb-malmiin ja Otanmäen alkalikiviin liittyvät harvinaiset maametallit ja Nb-Ta-mineraalit, Pohjanmaan litiumpegmatiittialueet sekä titaanimalmit. GTK:n nelivuotisen tutkimushankkeen päämääränä on tuottaa uutta tietoa hi-tech-metallien esiintymisestä Suomen kallioperässä ja edistää niiden hyödyntämismahdollisuuksia kaivos- ja teknologiateollisuudessa kestävän kehityksen tueksi. Hankkeessa on rajattu geologisten aineistojen perusteella uusia tutkimuskohteita, joita tutkitaan kaikilla GTK:n käytössä olevilla geologisilla ja geofysikaalisilla menetelmillä maastossa ja laboratoriossa. Vuonna 2010 kohteellisia tutkimuksia tehtiin mm. Sodankylän, Rovaniemen ja Pyhännän alueilla. Kiinteä kansainvälinen tutkimusyhteistyö harvinaisiin maametalleihin erikoistuneen Japanin geologisen tutkimuslaitoksen kanssa edistää tietotaidon siirtymistä GTK:n tutkijoille. Laura S. Lauri geologi Suomen kallioperää pidetään suotuisana useiden hi-techmetallien esiintymisen suhteen. Reijo Lampela, GTK 9

10 TOIMINTAVUOSI 2010 Energiahuolto ja ympäristö Energiahuolto ja ympäristö -tulosalueen tavoitteena on edistää ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti tuontia korvaavien ja vähäpäästöisten energiamuotojen hyödyntämistä sekä ilmastomuutokseen sopeutumista. Energiasektorilla tutkimusten painopisteinä ovat geoenergian käyttösovellukset ns. suurkohteissa, ydinvoimalaitosten ja käytetyn polttoaineen turvallinen sijoittaminen sekä turvevarat ja niiden käytettävyys. Merenpohjan geologian tutkimuksella tuotetaan luotettavaa tietoa pitkäaikaisista ilmasto- ja ympäristömuutoksista tulevan ilmastokehityksen mallinnukseen ja sopeutumistoimien suunnitteluun. Geoenergiatutkimuksissa GTK keskittyy ns. suurkohteiden kuten liikekeskusten ja uusien asutusalueiden energiaratkaisujen kehittämiseen. Painopiste on uusiutuvia energiamuotoja yhdistävien hybridiratkaisujen kehittämisessä tiiviissä yhteistoiminnassa alan teknologiatoimijoiden ja korkeakoulujen kanssa. Merkittävä osa toiminnasta toteutui maksullisina toimeksiantoina, joissa on kehitetty menestyksellisesti asiakasratkaisuja. Tekesin rahoittama GEOENER-hanke päättyi, ja kertomusvuoden lopussa järjestettyyn hankkeen päätösseminaariin osallistui yli 100 yritysten, viranomaisten ja tutkimustahojen edustajaa. GTK:n rooli tutkimuksissa on geoenergiakentän lämmitys- ja viilennyskapasiteetin mittauksessa ja mallinnuksessa. Kertomusvuoden tärkeä innovaatio oli hybridiratkaisuja tukevan kuituoptisen monitoroinnin kehittäminen geoenergiakentän käytön ohjaukseen. GTK liittyi kertomusvuonna energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamiskeskittymän (SHOK) Cleen Oy:n osakkaaksi. Ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyviä tutkimuksia toteutettiin voimayhtiöiden toimeksiannosta kotimaassa ja ulkomailla. GTK osallistui monivuotiseen yhteisrahoitteiseen hankkeeseen Grönlannissa. Hankkeessa selvitetään kansainvälisenä yhteistyönä jäätikön sulamisvesien mahdollisia vaikutuksia ydinjätteiden loppusijoitukseen. Valtioneuvoston päätös uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta on lisännyt GTK:n asiantuntemuksen kysyntää sijoituspaikkaratkaisuihin liittyvissä kysymyksissä. Ilkka Martinkauppi, GTK Energiakaivokentän putkituksia tehtiin helmikuussa 2010 SOK:n logistiikkakeskuksen työmaalla Sipoossa. 10

11 Geoenergiatutkimuksissa GTK keskittyy ns. suurkohteiden energiaratkaisujen kehittämiseen. GTK järjesti syyskuussa yhteistyössä Suomen säteilyturvakeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa seminaarin uraanin etsinnästä, kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä kaivoslain luonnoksesta. Seminaariin osallistui laajasti asiantuntijoita, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajia sekä kansalaisia. Seminaaria pystyi myös seuraamaan reaaliaikaisesti verkon kautta. Turvevarojen kartoitus jatkui ministeriön asettaman tavoitteen mukaisesti. Kertomusvuonna raportoitu teollisesti hyödynnettävä turvemäärä vastaa energiasisällöltään (75 TWh) noin kolmen vuoden energiaturvetarvetta. GTK osallistui lisäksi vahvalla asiantuntijapanoksella kansallisen suo- ja turvemaiden strategian laadintaan. Turvetilinpidon pilottivaihe valmistui. Kertomusvuoden aikana GTK osallistui aktiivisesti Itämeren maiden ja EU:n yhteisrahoitteiseen BONUS-tutkimusohjelmaan, jossa tutkittiin mm. Itämeren pintalämpötilojen vaikutusta ja merenpohjan hapettomuutta. GTK:n koordinoimassa yhteisrahoitteisessa INFLOW-projektissa tutkitaan Itämeren ympäristömuutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä viimeisten 6000 vuoden aikana. Vuoden 2009 alussa aloitetussa, nelivuotisessa EU:n Life+-ohjelman FINMARINET-hankkeessa kartoitetaan vedenalaisia elinympäristöjä ja eliöiden levinneisyyttä Suomen rannikolla. Laaja, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU jatkui niin ikään suunnitelmien mukaisesti. Yhteisrahoitteisessa BaltCICA-hankkeessa tutkitaan ilmastonmuutoksen kustannusvaikutuksia ja sopeutumisvaateita Itämeren alueella. Vuonna 2007 alkanut hanke päättyy Strategia linjaamaan suoalueiden kestävää käyttöä Maa- ja metsätalousministeriö asetti 2009 työryhmän valmistelemaan soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa. Ryhmään kutsuttiin laaja asiantuntijajoukko eri ministeriöistä, viranomaisista, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista, ympäristöjärjestöistä sekä alan järjestöistä. Myös GTK osallistui asiantuntijana työryhmään. Työryhmän ehdotus strategiaksi luovutettiin maa- ja metsätalousministerille helmikuussa Strategian tavoitteena oli luoda yhtenäinen, ajantasainen näkemys soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta ja kestävästä käytöstä sekä sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttötapoja. Keskeisiä yhteensovittamisen välineitä ovat työryhmän kehittämä luonnontilaisuusasteikko, maakuntakaavoituksen aseman vahvistaminen, vapaaehtoisen tilusjärjestely- ja vaihtomaamekanismin kehittäminen sekä turvemaiden tilinpidon luominen. Suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen on yksi merkittävistä soihin kohdistuvista tulevaisuuden haasteista. Soihin kohdistuu myös muita käyttöpaineita, kuten turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden tarpeet. Turve on tärkeä kotimainen energiamuoto, jolla on olennainen rooli Suomen energiatuotannossa ja huoltovarmuudessa myös tulevaisuudessa tietyin reunaehdoin. Soita ja turvemaita sekä niiden käyttöä ei ole aiemmin tarkasteltu näin laaja-alaisesti. Soiden ja turvemaiden kestävän käytön yhteensovittamiseksi strategiassa hyödynnetään ekosysteemilähestymistapaa Suomessa ensimmäistä kertaa. Lisäksi soiden ja turvemaiden kansallisen strategian valmistelussa huomioitiin olemassa olevat kansalliset, EU-tason sekä kansainväliset linjaukset. Markku Mäkilä erikoistutkija Soita ja turvemaita sekä niiden käyttöä ei ole aiemmin tarkasteltu näin laaja-alaisesti. 11

12 TOIMINTAVUOSI 2010 Maankäyttö ja rakentaminen Maankäyttö ja rakentaminen -tulosalueen tavoitteena on parantaa maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla tarjoamalla käyttäjälähtöisiä aineisto- ja asiantuntijapalveluita, edistämällä taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskusrakentamisessa, sekä tukemalla Itämeristrategian ja meristrategiadirektiivin toteuttamista. GTK jatkoi yhdyskuntien tarvitsemien kiviainesten, luonnonkiviesiintymien ja pohjavesialueiden tutkimuksia yhteisrahoitteisina ja maksullisesti sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kertomusvuoden lopulla valmistunut valtioneuvoston päätökseen perustuva vesienhoitoalueiden toimenpideohjelma nostaa pohjavesialueet sekä Länsi-Suomen happamat sulfaattimaat tärkeään asemaan ja lisää GTK:een kohdistuvia yhteiskunnan odotuksia muodostumien kartoittamiseksi. Yhdyskuntarakentamiseen liittyen GTK on jatkanut mm. Päijät-Hämeen ja Kainuun alueilla sekä Pohjanmaalla ja Itä- Suomessa kiviainesten ja luonnonkiviesiintymien tutkimuksia ensisijaisesti yhteisrahoitteisina hankkeina sekä maksullisina toimeksiantoina. Vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi kertomusvuonna oli käynnissä useita pohjavesialueiden kolmiulotteista rakennekartoituksia pohjaveden virtausmallien ja antoisuuden määrittämiseksi. Toiminnan alueellinen painopiste oli Etelä- ja Länsi-Suomessa ja hankkeet toteutetaan yhteisrahoitteisesti viranomaisten ja vesiyhtiöiden kanssa. Liikenneviraston kanssa rakennettu pohjatutkimuspalvelu otettiin käyttöön osana valtakunnallisen palvelun kehittämistä. Palvelu parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin mahdollisuuksia sekä kustannuksia säästävään että ympäristötekijät paremmin huomioivaan rakentamiseen. GTK tarjoaa pohjatutkimusaineistoihin liittyvän peruspalvelun, jota varsinaiset palvelutuottajat voivat hyödyntää kaupallisten palveluiden kehittämiseen. Seilo Ristimäki, Iloinen Liftari Oy GTK teki kiviainesten ja luonnonkiviesiintymien tutkimuksia vuonna 2010 mm. Päijät-Hämeen ja Kainuun alueilla sekä Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. 12

13 LÄNSIMETRO PUHKOO KALLIOPERÄÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Kertomusvuonna GTK:lta pyydettiin 40 virallista asiantuntijalausuntoa maankäyttöön ja ympäristöön liittyvistä aihepiireistä. Kertomusvuonna GTK:lta pyydettiin 40 virallista asiantuntijalausuntoa maankäyttöön ja ympäristöön liittyvistä aihepiireistä. Keskeisimpiä olivat maakuntakaavoitusta koskevat asiat, eräät lainsäädännön kehittämiseen liittyvät kysymykset, kuten maankäyttö ja rakennusasetusten muutoksia koskevat lausunnot sekä ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät lausunnot, joista tärkein koski Talvivaaran uraanituotantoa. GTK päivitti vuonna 2009 laatimaansa selvitystä Länsimetro Oy:lle Espoon alueen kallioperän rikkonaisuuskuvasta huomioiden uusien kallioperätutkimusten tulokset. Toimeksianto liittyy metrotunneleiden tarkemman rakennettavuuden selvittämiseen. Kertomusvuonna jatkui kehityshanke, jonka tavoitteena on toteuttaa vaatimukset täyttävä verkossa toimiva pohjatutkimuspalvelu. Toteutuessaan pohjatutkimusrekisteri kokoaa valtion ja kuntien organisaatioiden sekä yksityisten yritysten pohjatutkimustietoja valtakunnalliseen pohjatutkimusrekisteriin. GTK sopi Liikenneviraston pohjatutkimusaineistojen tallentamisesta ja esittämisestä verkossa. GTK jatkoi vuonna 2009 aloitettuja happamien sulfaattimaiden kartoituksia kahdessa yhteisrahoitteisessa hankkeessa. Tutkimuskeskus täydensi geokemian tietokantaansa tutkimustuloksilla Pirkanmaan ja Espoon osalta. Työ on jatkoa pääkaupunkiseudun, Pirkanmaan ja Hämeen taustapitoisuuskartoitukselle. Rakenteilla oleva Länsimetro toteutetaan pääosin kalliotunnelina. Pääkaupunkiseudulla on pitkät perinteet ja hyvä kokemus kalliorakentamisen hyödyntämisestä mitä erilaisimmissa käyttötarkoituksissa. Hyvä kalliolaatu luo tähän erinomaiset olosuhteet. Tunnelirakentamisen kannalta on oleellista tietää kalliopinnan korkeusasema maapeitteiden alla, kalliolaatu ja kallioperän jännitystila. Huono kalliolaatu lisää kustannuksia, mutta kun rakentamisen kannalta vaikeat paikat tiedetään, voidaan siihen aikataulullisesti ja suunnittelulla varautua etukäteen, eikä näin synny yllätyksellisiä kustannuksia. Kalliolaadun suhteen merkittävimpiä ovat rikkonaisuusvyöhykkeet, joita edustavat erilaiset siirros- ja hiertovyöhykkeet. Rapautuminen ja rikkonainen kallio muodostavatkin vaikeimmat kallio-olosuhteet rakentamiselle, erityisesti silloin kun tehdään tunnelia meren alla. Helsingin ja Etelä-Espoon kallioperästä on koottu tietoa useassa eri vaiheessa aina 60-luvulta saakka. GTK on selvittänyt kallioperän yleistä geologiaa valtakunnallisen kallioperäkartoituksen yhteydessä. Kallioperätietoja on koottu myös pääkaupunkiseudun kaupunkien toimesta. Erityisesti 2000-luvulla pääkaupunkiseudulla on kalliorakentaminen ollut vilkasta, ja uutta tietoa on syntynyt paljon isojen rakennushankkeiden yhteydessä. Lisäksi GTK on koonnut useissa erillisissä kartoitus- ja tutkimushankkeissa tietoa pääkaupunkiseudun kallioperän koostumuksesta, rakenteesta ja rikkonaisuuksista. Kun päätös metron rakentamisesta syntyi, käynnistyi metroalueella laaja hanke metrotunneleiden tarkemman rakennettavuuden selvittämiseksi. Vuonna 2009 GTK laati Länsimetro Oy:lle päivityksen Espoon alueen rikkonaisuuskuvasta huomioiden uusien kallioperätutkimusten tulokset. Selvitystä päivitettiin loppuvuodesta Keväällä 2010 käynnistyneet Länsimetron louhintaurakat etenevät metroreitin varrella useassa kohdassa yhtäaikaisesti. Länsimetro kuljettaa ihmisiä näillä näkymin ensimmäisen kerran vuonna Silloin metrolla voi matkustaa länsisuunnassa aina Espoon Matinkylään saakka. Ossi Ikävalko johtava tutkija Pääkaupunkiseudulla on pitkät perinteet kalliorakentamisen hyödyntämisestä. 13

14 TOIMINTAVUOSI 2010 Kansainvälinen toiminta GTK toimii aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa hyödyntäen laajasti kansainvälistymiskehitystä ja strategisia kumppanuuksia. GTK oli kertomusvuonna yhä halutumpi yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. EU-rahoitteinen toiminta lähes kaksinkertaistui sekä toiminnan tuottojen että toimintaan käytettyjen htv-määrien osalta. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 72 yhteisrahoitteista hanketta, joista noin 30 oli EU:n osarahoitukseen perustuvia. GTK toimi koordinaattorina kolmasosassa EU-hankkeita. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin, joissa tarvitaan geologista asiantuntemusta. Yksittäisistä hankkeista ylivoimaisesti suurin oli ProMine-hanke, joka jatkui GTK:n johdolla. AEGOS-hankkeessa valmisteltiin eurooppalais-afrikkalaisena yhteistyönä Afrikan tietoinfrastruktuurin kehittämistä ja raaka-aineita koskevan tiedon käytettävyyden parantamista. Kansainvälisen verkostoyhteistyön vahvistuminen jatkui ja kehittyvä eurooppalainen lainsäädäntö aktivoi työryhmissä tehtävää työtä. Eurooppalainen yhteistyö on vahvasti tiivistymässä koko mineraalialalla, ja kokoavina tekijöinä ovat EU:n raaka-ainealoite (RMI), Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävä EU:n teknologiaohjelma sekä EuroGeoSurveys-asiantuntijaverkosto. Raakaainekysymysten ajankohtaisuus heijastui edelleen ulkoministeriön (UM) kanssa tiivistyvänä yhteistyönä. GEOALAN YHTEISTYÖTÄ Etiopiassa Geologisten tietojen käyttö on ollut vähäistä Etiopian mineraalisektorin kehittämisessä, vesivarantojen arvioinnissa, ympäristöriskien tunnistamisessa ja ehkäisemisessä sekä maan infrastruktuurin kehittämisessä. Geological Survey of Ethiopia (GSE), Etiopian kaivosministeriö ja GTK ovat suunnitelleet yhteistyössä Capacity Building for Accelerated Geoinformation Production -projektin, jossa on hyödynnetty GTK:n pitkää kokemusta digitaalisen tieteellisen geotiedon tuottamisesta ja geotietojen hallinnasta Afrikassa. Projektin tavoite vastaa suoraan Etiopian hallituksen linjaukseen mineraalisektorin kehittämisestä teollisen tuotannon aikaansaamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. Geotietojärjestelmä parantaa ympäristön seurantaa ja geologisten vaarojen arviointia, ja se mahdollistaa hyvät hallintokäytännöt. Projekti koostuu seuraavista osioista: 1) etiopialaisten geotieteilijöiden digitaalista tiedonhallintaa koskevan tietämyksen lisääminen, GIS- ja etätunnistussovellukset sekä geotieteisiin liittyvän tiedon ja palvelujen edistäminen, 2) nykyaikaisten GIS- ja etätunnistusvalmiuksien kehittäminen ja 3) geologisten tietojen hallinnan, saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen. Projektin päätyttyä GSE:llä on valmiudet tuottaa luonnonvaroihin ja maankäyttöön liittyvää tietoa ja palveluja yhteiskunnan tarpeisiin. GSE:lle luodaan nykyaikaisen tutkimuslaitoksen toimintavalmiudet, jotta koko sektori pystyy tehokkaasti osallistumaan maan talouden ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Projektin kesto on 18 kuukautta, ja se päättyy vuonna Yhteistyöprojekti rahoitetaan Suomen ulkoministeriön Instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI). Tegist Chernet erikoistutkija Merkittävimpiä kehitysyhteistyörahoituksella toteuttavia vientihankkeita vuonna 2010 olivat Ugandan kallioperäkartoitushanke sekä UM:n IKI-rahoituksella toteutettavat Mongolian mineraalitekniikan laboratorio, Laosin, Keski-Aasian ja Etiopian informaatiojärjestelmien kehittäminen sekä Tansanian kartoitushanke. Uusia IKI-hankkeita käynnistyi tai oli käynnistysvaiheessa Namibiassa, Vietnamissa, Ukrainassa ja Sambiassa. Yhteistyömahdollisuuksia tunnusteltiin Afganistanin ja Suomen mineraalisektorin, Tansanian kartoituksen jatko-ohjelman, Bolivian litiumvarantojen hyödyntämisen ja Angolan luonnonvarojen kartoittamisen tiimoilta. Projektin tavoitteena on mineraalisektorin kehittäminen teollisen tuotannon aikaansaamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. 14

15 Geotiedon jakelu Kehittyviä asiakastarpeita vastaavat tietopalvelut ovat keskeinen osa GTK:n roolia ja vaikuttavuutta. Aineistojen ja tietojen ensisijainen jakelukanava on tutkimuskeskuksen verkkosivut. Verkkopalvelujen kehittämistä jatkettiin asiakassegmenteittäin. Pohjatutkimuksia koskeva verkkopalvelu valmistui yhteistyössä Liikenneviraston kanssa osana valtakunnallisen palvelun kehittämistä. Energiakysymyksiin liittyvän verkkopalvelun (EnergiaInfo) 1-versio valmistui. Maksuttomista verkkopalveluista on lyhyessä ajassa kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. Malminetsintäyhtiöille suunnattu englanninkielinen Exploration-sivukokonaisuus keräsi runsaasti vierailijoita yltäen uuteen kävijämääräennätykseen. Myös geo.fi-portaalin kautta tarjottujen karttapalveluiden kävijämäärä ylsi uuteen ennätykseen kasvaen jopa 236 % edellisvuodesta. GTK:n keväällä 2010 julkistama uusi Suomen kallioperää ja sen yksiköitä koskeva verkkopalvelu on merkittävä tekijä käyntimäärien nousussa. Palvelu on ainoa laatuaan maailmassa ja sai kansainvälistäkin huomiota. GTK:n verkkosivujen käyttäjämäärien kasvu jatkui vahvana ammattikäyttäjille tarjottavissa verkkovälitteisissä palveluissa. GTK:n internet-sivujen kokonaiskävijämäärä vuonna 2010 ylsi käyntiin määrän jatkaessa lievää laskuaan edellisiin vuosiin verrattuna. Suosituimmat suomenkieliset sivukokonaisuudet olivat karttojen aineistohaut, ajankohtaissivuilla olevat tiedotteet, artikkelit ja avoimet työpaikat, sekä luonnonvarat ja tutkimussivukokonaisuudet. Englanninkielisiä kävijöitä kiinnostivat eniten Exploration-sivukokonaisuus uutisineen sekä GTK:n julkaisut ja karttahaut. GTK:n suosituimman julkaisun, Retkeilijän kivioppaan, verkkoversio julkaistiin keväällä uudenlaisena digitaalisena e-julkaisuna. Reaalimaailman mallintajat Mallintamisella tarkoitetaan reaalimaailman ilmiöiden yleistämistä ja esittämistä helposti hahmotettavalla, ymmärrettävällä tavalla. Tämä voidaan tehdä joko kaksiulotteisessa tasossa tai kolmiulotteisessa tila-avaruudessa. Esimerkiksi geologinen kartta on kaksiulotteinen geologin laatima malli kallioperästä tai maalajeista. Se perustuu kentällä tehtyjen havaintojen sekä geofysikaalisten ja geokemiallisten mittausten yhdistämiseen yhdeksi malliksi. Geologia tuo maanpintaa kuvaavaan kaksiulotteiseen karttaan uuden ulottuvuuden, ajan. Geologisella kartalla esitetään usein geologisia muodostumia, jotka voidaan jakaa tiettyyn ikäjärjestykseen. Kallioperän muodostumat ovat kolmiulotteisia reaalimaailman kohteita, tosin meillä Suomessa pääosin paksun maapeitteen alla piilossa. GTK on perustehtävänsä myötä kartuttanut paikkatietoaineistoja, jotka mahdollistavat kallio- ja maaperän mallintamisen. 3Dmallintamista varten tarvitaan tietoa maasta pintaa syvemmältä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kairaamalla kallioperästä näytteitä. Vielä syvemmältä informaatiota saadaan erilaisilla geofysikaalisilla mittausmenetelmillä. Näiden menetelmien avulla pystymme kuvaamaan maankuoren rakenteita jopa kymmenien kilometrien syvyyteen. Koska malminetsintää on perinteisesti tehty maan pintaosissa, avaavat maankuoren syvyyksistä tulevat geofysiikkaan perustuvat tietolähteet uusia ulottuvuuksia myös malminetsinnälle. Tulevaisuuden kaivokset ovat mahdollisesti syvempiä ja siten myös ympäristöystävällisempiä. Kaupungistumisen myötä moniulotteinen geologinen mallinnus on olennainen osa kallioperä-, maaperä- tai pohjavesimuodostumien tutkimuksessa rakentamisen ja maankäytön suunnittelun yhteydessä. Niinpä GTK panostaa moniulotteisen mallintamisen osaamiseen ja menetelmien kehittämiseen tietoaineistojen jalostamisessa yhteiskunnan erilaisia tarpeita varten. Vesa Nykänen johtava geologi GTK panostaa moniulotteisen mallintamisen osaamiseen ja menetelmien kehittämiseen. 15

16 TOIMINTAVUOSI 2010 Vuosi 2010 lyhyesti GTK:n talous Menorakenne 2010 rahoitusrakenteen kehitys Muut menot 1,0 M 2 % Investoinnit 0,2 M Matkat 2,4 M Ulkopuoliset palvelut 7,5 M Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,3 M Kiinteistömenot 5,5 M 0,2 % 5 % 15 % 4 % 11 % 63 % Palkat 31,6 M YHTEENSÄ 50,5 M Oma budjettirahoitus Tulorahoitus Ulkopuolinen rahoitus GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna 2010 on esitetty sivulla 3. Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa GTK:n henkilöstö Henkilöstön koulutusjakauma 2010 koulutusaste Ylempi korkeakoulututkinto Muu korkeakoulututkinto 28 % 14 % 5 % 11 % 19 % 23 % Lisensiaatit Tohtorit Peruskoulu tai vastaava Keskiasteen koulutus Tohtorit ja lisensiaatit Ylempi korkeakoulututkinto Muu korkeakoulututkinto Keskiaste Perusaste Lue GTK:n henkilöstökertomus osoitteessa 16

17 GTK:n julkaisutoiminta KAIKKI JULKAISUT VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN 2010 VERTAISARVIOIDUT JULKAISUT VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN 2010 Luokittelemattomat Maankäyttö ja rakentaminen 16 % 6 % 46 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto Luokittelemattomat Maankäyttö ja rakentaminen 22 % 3 % 39 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto Energiahuolto ja ympäristö 32 % Energiahuolto ja ympäristö 36 % GTK:n julkaisut, kpl Kansainväliset vertaisarvioidut Kotimaiset vertaisarvioidut Muut julkaisut Kaikki yhteensä Lähde: FINGEO Löydä GTK:n julkaisut osoitteesta HENKILÖSTÖRAKENNE Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) Tutkijat Tutkimusta avustava henkilöstö Kenttähenkilöstö Tietotekniikkatehtävät Tekniset tehtävät Asiantuntijat Laboratoriotehtävät Toimistotehtävät Naiset Miehet 17

18 JOHTOKUNNAN TERVEHDYS Tuloksekas vuosi kasvun innoittamana Kertomusvuonna GTK:n vaikuttavuusalueilla tapahtui merkittäviä muutoksia. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi hellitti ainakin GTK:n kaivannaisteollisuuden asiakkaiden kannalta siten, että vuoden 2009 aikana keskeytetyt projektit käynnistettiin uudestaan vuoden 2010 aikana. Raaka-ainemarkkinat elpyivät nopeasti ja raaka-aineiden hinnat nousivat nopeasti samalle tasolle, jopa ylikin, kuin ennen rahoituskriisiä. Aasian markkinat toimivat edelleen vetureina maailman raaka-ainesektorilla: nykyaikaisen yhteiskuntainfrastruktuurin rakentaminen johti jatkuvaan kivimateriaalin, mineraalien ja metallien kysynnän kasvuun. GTK:n vaikuttavuusalueilla, mineraalivarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen, vuosi oli vilkas. Raaka-ainesektorin lisäksi energiaratkaisuihin liittyvät haasteet, yhteiskuntarakentamisen vaatima maankäytön suunnittelu sekä ulkomaan projektitoiminta toivat runsaasti toimeksiantoja GTK:lle. Nettorahoitus mukaan luettuna maksullisista ja yhteisrahoitteista projekteista saatu tulokertymä nousi lähes ennätykselliselle tasolle 55,3 milj. euroon. Maksulliset toimeksiannot mukaan lukien yhteisrahoitteinen projektitoiminta toi paljon kaivattua lisärahoitusta nousten 13,1 milj. euroon vuoden takaisesta 10,3 milj. eurosta. Toimintavuoden säästötoimenpiteiden ansiosta vuodesta tuli taloudellisesti hyvä ja kannattava. Menestys näyttää vuoden 2011 tilauskantatietojen valossa jatkuvan. Katsausvuonna GTK:n toimintaa arvioitiin ministeriön toimesta laajasti. Sen tuloksena GTK pyrkii tulevaisuudessa fokusoimaan toimintaansa ja keskittämään rajalliset resurssinsa valittuihin keihäänkärkialueisiin. Yleinen suhtautuminen geoalaan muuttui selvästi vuoden 2010 aikana. Useat GTK:n alkujaan löytämät malmiesiintymät olivat kehittyneet joko toimiviksi kaivoksiksi tai olivat investointivaiheessa. Esimerkkejä ovat Talvivaara, Kittilä, Kevitsa ja Pampalo. Talvivaaran rinnakkaislistautuminen Helsingin pörssiin 2009 herätti myös suuren yleisön huomaamaan mielenkiintoisen ja vetovoimaisen alan. Kaivannaisalan voimakas kasvu johti myös siihen, että kertomusvuoden lopussa työ- ja elinkeiniministeriö pyysi minua selvittämään valtion keinoja osallistua kaivostoiminnan rahoitukseen ja omistamiseen. Selvitystyön alkuvaiheessa selvisi, että valtiolla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa kaivannaisteollisuuden nousuun uudeksi strategiseksi alaksi Suomessa osaamisemme, tietopohjamme, teknologiamme ja luonnonvarojemme ansiosta. Tämän strategisen alan tärkeimpiä kulmakiviä on GTK ja sen määrätietoinen, pitkäaikainen työ luonnonvarojemme kestävän käytön suunnittelussa. Haluan omasta ja johtokunnan puolesta kiittää koko GTK:n henkilökuntaa hyvästä työsuorituksesta kertomusvuonna ja toivottaa innostavaa ja tuloksellista vuotta Tom O. Niemi puheenjohtaja Kuvassa vasemmalta Tom Niemi, Riitta Murto- Laitinen, Pirkko Isoviita, Pirkko Selin, Sakari Immonen, Elias Ekdahl, Jukka Eskelinen ja Jorma Järvinen.

19 ORGANISAATIO Organisaatio ja johto työ- ja elinkeinoministeriö Johtokunta esikunta pääjohtaja johtoryhmä etelä-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö LÄNSI-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö konsernipalvelut Taloushallinto Itä-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö pohjois-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Kallioperä ja raaka-aineet Merigeologia ja geofysiikka Tutkimuslaboratorio Henkilöstöhallinto Yleishallinto IT-palvelut Tekniset palvelut Kallioperä ja raaka-aineet Mineraalitekniikka Tietopalvelut Kallioperä ja raaka-aineet Tietopalvelut Tietopalvelut Johtokunta Puheenjohtaja: diplomi-insinööri Tom Niemi Varapuheenjohtaja: teollisuusneuvos Sakari Immonen, työ- ja elinkeinoministeriö Ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Ympäristöjohtaja Pirkko Selin, Vapo Oy Pääjohtaja Elias Ekdahl, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Henkilöstön edustaja: tutkimusavustaja Jukka Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Johtokunnan sihteeri: hallintojohtaja Jorma Järvinen, Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n johto Pääjohtaja Elias Ekdahl Hallintojohtaja Jorma Järvinen Ohjelmajohtaja Hannu Idman Kehitysjohtaja Jarmo Kohonen Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund Yksiköiden johtajat Etelä-Suomen yksikkö: Keijo Nenonen Itä-Suomen yksikkö: Mika Räisänen Länsi-Suomen yksikkö: Runar Blomqvist Pohjois-Suomen yksikkö: Risto Pietilä Konsernipalvelut: Erik Semenius 19

20 Geologian tutkimuskeskus Rovaniemi POHJOIS-suomen yksikkö Kaivosteollisuutta palveleva toiminta ITÄ-suomen yksikkö LÄNSI-suomen yksikkö Kokkola Kaivannaisteollisuutta ja ympäristönhuoltoa palveleva toiminta Maankäyttöä ja energianhuoltoa palveleva toiminta Kuopio Outokumpu ETELÄ-suomen yksikkö Loppi Kasvukeskuksia palveleva toiminta ja kansainväliset projektit Espoo Etelä-Suomen yksikkö PL 96 (Betonimiehenkuja 4) Espoo Fax Itä-Suomen yksikkö PL 1237 (Neulaniementie 5) Kuopio Fax Länsi-Suomen yksikkö PL 97 (Vaasantie 6) Kokkola Fax Pohjois-Suomen yksikkö PL 77 (Lähteentie 2) Rovaniemi Fax Kairasydänarkisto Mustinsuontie Läyliäinen Fax (019) Mineraalitekniikan laboratorio Tutkijankatu Outokumpu Fax (013) Puh Onnion Erweko

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/334/221/2011 26.9.2011 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 JOHDANTO Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välille laaditun vuoden 2011 tulossopimuksen (12.11.2010, TEM/2558/00.03.01.02/2010)

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2011. Geologian tutkimuskeskus

VUOSIKATSAUS 2011. Geologian tutkimuskeskus VUOSIKATSAUS 2011 Geologian tutkimuskeskus CGL SISÄLTÖ GTK lyhyesti 3 Pääjohtajan katsaus 4 Toimintavuosi 2011 6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 8 Energiahuolto ja ympäristö 10 Maankäyttö ja rakentaminen

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

E/504/211/2010 11.3.2011. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010

E/504/211/2010 11.3.2011. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010 E/504/211/2010 11.3.2011 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.2 Vaikuttavuus 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy

Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi Keskeiset tulokset ja suositukset HMV PublicPartner Oy Yhteenveto tuloksista GTK:n valitsemat vaikuttavuusalueet (ydintehtävät) ovat

Lisätiedot

Katsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/313/221/2010 24.9.2010 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2 3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 3 4 TULOSSOPIMUKSEN LIITE

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2013. Geologian tutkimuskeskus

VUOSIKATSAUS 2013. Geologian tutkimuskeskus VUOSIKATSAUS 2013 Geologian tutkimuskeskus VUOSIKATSAUS 2013 GTK Sisältö GTK lyhyesti...3 Pääjohtajan katsaus...4 Katsaus toimintavuoteen 2013...6 Geologisen tiedon merkitys yhteiskunnassa kasvaa...6 Mineraalivarat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2012. Geologian tutkimuskeskus

VUOSIKATSAUS 2012. Geologian tutkimuskeskus VUOSIKATSAUS 2012 Geologian tutkimuskeskus Taina Järvinen, GTK Sisältö GTK lyhyesti...3 Pääjohtajan katsaus... 4 Toimintavuosi 2012...6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto... 8 Energiahuolto ja ympäristö...10

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

E/3/211/2012 15.3.2012. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011

E/3/211/2012 15.3.2012. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011 E/3/211/2012 15.3.2012 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.2 Vaikuttavuus 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Suomen mineraalistrategia

Suomen mineraalistrategia Suomen mineraalistrategia Mineraalivarantojemme älykäs hyödyntäminen turvaa kansallista raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen. Mineraalialan

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 1 OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA Kari Knuutila Tutkimusprofessori LUOSTO CLASSIC BUSINESS FORUM 8. elokuuta 2014 LAPLAND HOTEL LUOSTOTUNTURI KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 2 Kaivannaisalan tiedekunta,

Lisätiedot