VUOSIKATSAUS Geologian tutkimuskeskus
|
|
- Ville Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VUOSIKATSAUS 2010 Geologian tutkimuskeskus
2 ikuisesti nuori ung för evigt Sisältö GTK lyhyesti 3 Pääjohtajan katsaus 4 Toimintavuosi Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 8 Energiahuolto ja ympäristö 10 Maankäyttö ja rakentaminen 12 Kansainvälinen toiminta 14 Geotiedon jakelu 15 Vuosi 2010 lyhyesti 16 Johtokunnan tervehdys 18 Organisaatio ja johto 19 Yhteystiedot GTK täytti 125 vuotta Keisari Aleksanteri III antoi toukokuun 21. päivänä 1885 armollisen asetuksen, jolla perustettiin itsenäinen geologinen tutkimuslaitos Suomeen. Vuodesta 1877 toiminut Vuorihallituksen geologinen toimisto muuttui siten Geologiseksi komissioniksi (Suomen geologinen tutkimus). Tammikuussa 2011 tuli kuluneeksi 125 vuotta toiminnan aloittamisesta. Juhlia vietettiin neljällä paikkakunnalla: Espoossa, Kokkolassa, Rovaniemellä ja Kuopiossa. Tänä päivänä GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos, joka toiminta-ajatuksensa mukai- sesti keskittyy maankamaran luonnonvarojen tutkimukseen sekä geologisen tiedon ja lisäarvon tuottamiseen elinkeinoelämälle ja viranomaisille. GTK toimii valtakunnallisesti ja sillä on tärkeä rooli alueiden kehittämisessä. GTK:n strategia perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän odotuksiin ja tarpeisiin. GTK:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy välillisesti ja pitkällä aikajänteellä uusien työpaikkojen muodossa. GTK on tunnustettu kansainvälinen toimija, jolla on aktiiviset kumppanuussuhteet niin teollisuuden kuin alan tutkimusorganisaatioidenkin kanssa. 2 Kansikuva: GTK:n tutkimuslaboratoriossa on monipuoliset ja nykyaikaiset tutkimuslaitteistot ja kansainvälisesti korkeatasoista osaamista geologisten materiaalien analysointiin ja tutkimukseen. Kuvassa erikoistutkija Kari Kinnunen tutkii kultamalmia. Tämä vuosikertomus on painettu Edixion-paperille, jolle on myönnetty EU:n ympäristömerkki rek. nro FI/11/1.
3 GTK lyhyesti VISIO Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimusja projektitoiminnassa. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, joka perustettiin GTK NUMEROIN Bruttomenot, M 50,5 53,6 Kokonaistulot, M 13,1 10,4 Maksullisen toiminnan myyntituotot, M 8,8 7,4 Henkilöstö, henkilötyövuodet Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, % 44,4 43,7 tulot asiakasryhmittäin vuonna 2010 Strategiset tavoitteet Asiakastarpeista ohjautuva toimintamalli Tarvelähtöiset tieto- ja asiantuntijapalvelut Uutta teknologiaa ja innovaatioita kestävään kehitykseen Kansainvälisesti verkottunut toimija Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö Muut 0,4 M Tulot EU:lta 0,7 M Vientiprojektit 3,2 M Muu elinkeinoelämä 2,56 M 3 % 15 % 6 % 8 % 25 % 24 % 19 % Valtionhallinto 1,9 M Kuntasektori 1,1 M Kaivannaisteollisuus 3,1 M ARVOT 1 Asiakaslähtöisyys 2 3 Tavoitteemme on tuntea sidosryhmien tarpeet ja päästä lähemmäksi asiakasta. Yhteistyö Arvostamme henkilöstö- ja asiakasyhteistyötä. Luottamus ja vastuullisuus Tutkimuksellinen ote, luottamus ja vastuullisuus ovat toimintamme kulmakiviä. 3
4 Pääjohtajan katsaus GTK fokusoi toimintaansa Geotieteiden merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, kun reunaehtoina ovat kilpailu niukkenevista luonnonvaroista, voimakas kaupungistuminen ja pyrkimys kestäviin energiaratkaisuihin. Maankamaraan liittyvän tiedon ja geologisen osaamisen merkitys kasvavat merkittävästi etsittäessä ratkaisuja tuleviin haasteisiin. Megatrendit ohjaavat tulevaisuuden haasteisiin GTK:n tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet liittyvät kolmeen megatrendiin. Ensimmäinen ja keskeisin maailmanlaajuinen muutostekijä on kasvava huoli mineraalisten raaka-ainevarojen riittävyydestä. Haasteena ei ole vain mineraalihuollon turvaaminen vaan myös ympäristönäkökohtien entistä määrätietoisempi huomioiminen. Kehitämme ja keskitämme osaamistamme luonnonvarojen kestävän käytön tutkimukseen. Tavoitteenamme on koko elinkaaren mittainen materiaalitehokas ja ympäristöystävällinen ajattelu sekä siihen liittyvä menetelmäkehitys. Tähän meillä on tutkimuslaitoksena poikkeuksellisen hyvät edellytykset lähtien etsinnästä ja luonnonvarojen tilinpidosta aina tehdasmittakaavaiseen prosessiosaamiseen. GTK:lla onkin merkittävä toimijarooli ekotehokkaiden rikastusprosessien kehittäjänä samoin kuin etsittäessä korvaavia materiaaleja tai uusiokäyttöä sivutuotteille. Hi-tech-metallien merkitys kasvaa kehitettäessä tulevaisuuden teknologioita, kuten suprajohteita, akkuteknologiaa, elektroniikkaa ja uusia nanomateriaaleja. GTK on jo vahvasti mukana näiden tulevaisuusmetallien tutkimuksissa ja koordinoi hi-tech-metallien ja nanoteknologian nelivuotista EU-rahoitteista ProMine-hanketta. Olemme nousemassa keskeiseksi asiantuntijaksi ja vaikuttajaksi sekä Suomen että EU:n mineraalipolitiikassa samalla kun Suomen ja koko Fennoskandian strateginen merkitys raaka-aineiden lähteenä vahvistuu. Toinen megatrendi liittyy maapallon väestön nopeaan kasvuun, mikä aiheuttaa voimakasta muuttoliikettä kasvukeskuksiin. Kaupungistumisen seurauksena rakentaminen keskittyy yhä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen, liikenneväyliin sekä energia- ja vesihuollon vaatimaan infrastruktuuriin. Kaupunkien kasvu haastaa GTK:n tuomaan panoksensa turvallisten, asukkaille viihtyisien ja kestäviin energiaratkaisuihin perustuvien yhdyskuntien rakentamiseen. EU:n direktiivit ohjaavat osaltaan kansallista päätöksentekoa ja asettavat lisävaatimuksia koskien mm. ympäristön tilaa, puhtaan veden saantia, turvallisuutta ja maankäytön järkevää suunnittelua. Yhdyskuntien nopea kasvu lisää geologisen tiedon kysyntää liikenneväylien ja maanalaisten tilojen rakentamisessa sekä kiviaines-, vesi- ja jätehuollossa. Kolmas GTK:n tulevaisuuteen kytkeytyvä muutostekijä on ilmasto- ja energiapolitiikan kasvava merkitys. Energiaratkaisuista ja niihin liittyvien vaihtoehtojen arvioinnista on tulossa sekä elinkeinopolitiikan että ympäristöpolitiikan keskeisin kysymys. Valtiovallan keskeisiä linjauksia ovatkin uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, omavaraisuus ja energiatuotannon monipuolisuus. Osaamisellamme on tärkeä rooli uusien kotimaisten ja vähäpäästöisten energiaratkaisujen kehittämisessä. Geoenergian mahdollisuuksien tutkiminen ja soveltamisen laajentaminen onkin uusin ja kasvava asiantuntemusalueemme. Kalliotilat ja maanalaiset energian siirtoreitit ovat osa uusiutuvaa yhdyskuntarakentamista. Asutusten keskittyminen lisää myös tarvetta ympäristön tilan seurantaan ja erilaisten riskien arviointiin. Turvevarojen inventoinnissa ja turpeen käyttöön liittyvissä tutkimuksissa osaamisemme on keskeistä myös tulevaisuudessa. Osallistumme pitkäjänteiseen tutkimustyöhön käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamiseksi turvallisesti kallioperään. Polttoaineen loppusijoittamiseen liittyvillä ratkaisuilla ja osaamisella on kasvavaa kysyntää myös muissa loppusijoitukseen valmistautuvissa maissa. 4
5 Suomelle mineraalistrategia Vain tiedolla ja osaamisella on kysyntää Kykymme vastata tulevaisuuden haasteisiin perustuu henkilöstön osaamiseen, tutkimukseen ja teknologiaan. Tutkimusaineistojen, informaatioteknologian ja geotieteellisen osaamisen yhdistäminen kolmiulotteisina mallinnuksina avaa todellisia tulevaisuuden näköaloja huippuosaamisen kehittämisessä. GTK:n palvelut ovat tulevaisuudessakin nopeimmin muuttuva ja asiakastarpeisiin vastaava toiminnan osa. Tutkimuslaitosten merkitys kansallisina asiantuntijoina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina korostuu etsittäessä ratkaisuja yhä monitahoisimpiin ongelmiin. Jatkamme aktiivista rooliamme myös EU-tasoisen yhteisen tietoperustan rakentajana ja ylläpitäjänä. Tulevaisuuden haasteet edellyttävät kansainvälisen verkostoyhteistyön syventämistä ja strategisia kumppanuuksia. Suomen kehitysyhteistyöllä ja vientiprojekteilla on jatkossakin tärkeä merkitys GTK:n kansainvälistymisen, osaamisen kehittämisen ja verkostoitumisen kannalta. GTK:n toiminta 2010 vastasi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa tehdyn tulossopimuksen tavoitteenasettelua ja saavutimme keskeiset tulostavoitteemme hyvin. Toiminta oli tuloksellista myös tehokkuuden ja laadunhallinnan näkökulmista. Kiitän GTK:n henkilöstöä erinomaisesta työtuloksesta Kiitän myös johtokuntaa, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja innostavasta yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa. Maamme monipuoliset mineraalivarannot ovat merkittävä osa kansallisvarallisuuttamme. Luonnonvarojen saatavuus ja tuotanto ovat muodostuneet keskeisiksi varallisuus- ja menestystekijöiksi muuttuvassa maailmassa. GTK:n vetämä ja laajan asiantuntijajoukon kokoama strategia näkee raaka-ainesektorin muutokset Suomelle suurena mahdollisuutena. Suomalaisella osaamisella ja innovaatioilla on luotu globaalisti tärkeää mineraalialan teknologiateollisuutta, jatkojalostusta ja palvelutuotantoa. Mineraalivarantojemme älykäs hyödyntäminen turvaa raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen. Mineraalialan osaamisella voimme myös edistää globaalisti resurssitehokasta ja vastuullista mineraalitaloutta sekä luoda uutta kansainvälistä liiketoimintaa. Strategiahanke on arvioinut mineraalialan kansainvälisiä ja kotimaisia kehitysedellytyksiä keskipitkällä ja vuoteen 2050 ulottuvalla aikavälillä. Strategian keskeiset tavoitteet ovat kotimaisen kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen, ratkaisujen tarjoaminen mineraaliketjun globaaleihin haasteisiin ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Strategia sisältää toimenpide-ehdotukset mineraalialan kehittämiseksi. Näitä ovat mineraalialan vahvistaminen, raakaaineiden saatavuuden varmistaminen, alan ympäristövaikutusten vähentäminen ja tuottavuuden lisääminen sekä T&K-toiminnan ja osaamisen vahvistaminen. Strategia luovutettiin elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle Suomen mineraalistrategia löytyy osoitteesta Pekka Nurmi tutkimusjohtaja Elias Ekdahl pääjohtaja Taina Järvinen, GTK mineraalistrategiassa raaka-ainesektorin muutokset nähdään Suomelle suurena mahdollisuutena. Mongolian presidentti Tsakhia Elbegdorj (oik.) vieraili GTK:n toimipaikassa Espoossa
6 TOIMINTAVUOSI 2010 GTK saavutti hyvin keskeiset tulostavoitteensa Kertomusvuonna 2010 GTK:n toiminta oli tuloksellista sekä toiminnallisen tehokkuuden että tuotosten ja laadunhallinnan näkökulmista. GTK:n työn pitkäjänteisyyden merkitys näkyi kertomusvuonna konkreettisesti erityisesti kaivostoiminnassa, jonka arvokehitys ja investoinnit ovat yhä vahvassa kasvussa. Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli erittäin hyvä, ja GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä oli edellisvuotta vilkkaampaa. Maksullisen toiminnan tuotot nousivat varsinkin kaivannaisteollisuuden ja vientitoiminnan Kertomusvuonna GTK julkaisi verkossa ensimmäiset versiot saumattomista kallio- ja maaperäkartoista. Karttapalvelu perustuu julkaistuihin ja julkaisemattomiin kartta-aineistoihin, eikä se ole sidottu karttalehtijakoon. Palvelu on tässä vaiheessa tarkoitettu lähinnä asiantuntijoiden, kuten malminetsinnän, tutkimuksen ja aluesuunnittelun käyttöön. Palvelua täydennetään ja kehitetään jatkuvasti. asiakasryhmissä, jotka vahvistivat merkitystään suurimpina asiakasryhminä. Myös yhteisrahoitteisen toiminnan osuus jatkoi kasvuaan sekä tuottojen että henkilötyövuosien suhteen aktiivisen kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta. Asiantuntijaryhmille suunnattuja verkkopalveluja käytettiin selvästi aikaisempaa enemmän, mikä vahvisti edelleen maksuttomien verkkopalvelujen merkitystä GTK:n keskeisenä tietopalvelukanavana. GTK vahvisti verkottumistaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. GTK veti Suomen mineraalistrategian valmistelua, johon osallistui yli sata asiantuntijaa. Lisäksi GTK oli aktiivisesti mukana laatimassa valtioneuvoston luonnonvaraselontekoa. EU-tasolla osallistuimme yhteistyöelimiin erityisesti mineraalivaroihin, merigeologiaan sekä hiilidioksidin varastointiin liittyvissä kysymyksissä. Keskeisiä foorumeja olivat mm. komission Sustainable Mineral Resources Technology Platform ja EuroGeoSurveys-verkosto. Komissio nimesi GTK:n EU:n paikkatietodirektiivin (INSPIRE) toteuttamisen työryhmään vastuualueena geologisia luonnonvaroja koskevat tietomallit. Aiheen tiimoilta on tiivistetty yhteistyötä alan johtavan tutkimuslaitoksen, Australian GeoScience Victorian kanssa globaalien tietomallien kehittämiseksi. Mineraalivarojen käyttöön liittyvä yhteistyö kytkeytyy tiiviisti EU:n v julkaisemaan raaka-ainealoitteeseen sekä EU:n mineraalipolitiikan valmisteluun. Konkreettisen IKIvientiprojektitoiminnan lisäksi GTK-TEM-UM-yhteistyön keskeisenä teemana on ollut mineraalisektorin ja kehityspolitiikan rajapinnalle kehittyvä Minerals for Development -aloite. Kotimaassa tutkimusyhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa oli vilkasta ja GTK jatkoi aktiivista tutkimusyhteistyötä sektoritutkimusverkostossa. Verkostomaisena rakenteena tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävä Suomen Vuoriklusteri kytkeytyi entistä vahvemmin osaksi Suomen mineraalistrategian toteutusta. Henkilöstön osaamista kehitettiin mm. jatkamalla huippuosaamisen kehittämisohjelmaa. Ohjelma sisältää tutkijavaihtoa ja kansainvälistä verkostoitumista alan tutkimuslai- 6
7 Kaivosten ympäristöriskinarviointi kehittyy monitieteisessä verkostossa Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli erittäin hyvä, ja GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä oli edellisvuotta vilkkaampaa. tosten välillä ympäri maailman. Lisäksi laadittiin strategisen osaamisen kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuodelle Suunnitelma sisältää kehittämistoimenpiteitä eri osaamisalueilla. GTK:n tavoitteena on asiantuntijoiden osuuden lisääminen sekä osaamisen suuntaaminen entistä selkeämmin ydintoimintoihin. GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantamisen edellytyksiä vahvistavaa johdon syväjohtamisvalmennusta. Lisäksi esimiehille ja potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen erikoistutkintokoulutusta (JET-tutkinto) jatkettiin. Vuoden 2010 henkilötyövuosikertymä oli 637 henkilötyövuotta, 29 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakituisen henkilöstön osuus henkilötyövuosikertymästä oli 600 htv. Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä siirrettiin suunnitellusti valtionkonttorin palvelukeskuksiin Mikkeliin ja Joensuuhun. Työ ja elinkeinoministeriön toteuttaman GTK:n strategisen ja toiminnallisen arvioinnin suositusten pohjalta jo kertomusvuonna käynnistetyt toimenpiteet, erityisesti ohjelmatoiminnan vahvistaminen ja fokusointi sekä hanke- ja kehittämistoiminnan terävöinti, luovat hyvän pohjan laitoksen toiminnan edelleen kehittämiselle ja luonnonvarojen käyttöä koskeviin kansallisiin ja globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi. GTK osallistuu Pohjois-Savossa metallimalmikaivosten ympäristöriskinarvioinnin osaamisen kehittämiseen laajapohjaisessa verkostossa. Metallikaivokset eroavat monista muista teollisuuskohteista. Toiminnan luonteen huomioivaa menettelytapaa ja riskinarviointimallia ei ole vielä kehitetty. Tämän vuoksi ympäristöriskinarvioinnissa tehtävä kaivostoiminnan eri prosessien aiheuttamien vaikutusten ja niihin mahdollisesti liittyvien riskien järjestelmällinen kuvaaminen on tarpeen. Hankkeen kehitystyö painottuu metallimalmikaivoksille tyypillisiin piirteisiin, kuten mineraalien rikastamisessa syntyvän rikastushiekan sekä louhinnan tuottamien sivukivien pitkäaikaisvarastointiin. Terveysvaikutusten ja ekologisten vaikutusten selvittäminen keskittyy kaivoskohteille ominaisiin haitallisiin aineisiin ja altistusreitteihin. Lopputuloksena saadaan kaivoskohteiden kokonaisvaltainen syy-seuraussuhteisiin perustuva riskimalli ja siihen liittyvät menettelytavat, joita voidaan soveltaa kulloisessakin kohteessa. Ympäristöriskinarviointi edellyttää syvällistä tietämystä useilta eri aloilta. Minera-hankkeessa yhdistyvät GTK:n kaivosalueiden ympäristöosaaminen, THL:n terveysriskinarvioinnin ja riskimallinnuksen osaaminen sekä Itä-Suomen yliopiston monipuolisen ekologisen riskinarvioinnin osaaminen. Lisäksi mukana on ekotoksikologian asiantuntijoita Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta. Tutkimusorganisaatioiden panosta täydentävät vielä hankkeessa mukana olevien itäsuomalaisten ympäristöalan konsulttiyritysten osaaminen sekä hanketta tukevien viranomaisten ja kaivosyritysten alan tuntemus. Hanketta rahoittaa Tekesin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke kestää vuosien 2010 ja 2012 välisen ajan. Maria Nikkarinen ympäristögeologi Ympäristöriskinarviointi edellyttää syvällistä tietämystä useilta eri aloilta. Jari Nenonen, GTK 7
8 TOIMINTAVUOSI 2010 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalueen tavoitteena on edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävää käyttöä luoden edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK tarjoaa mineraalivarojen ja niiden kestävää käyttöä koskevia tietoja asiantuntijapalveluja kansallisesti ja EU-tasolla. GTK on aktiivisella otteellaan kotimaassa ja Euroopassa kertomusvuoden aikana vahvistanut sekä kansallisen että eurooppalaisen mineraalipolitiikan toteuttamisen edellytyksiä. GTK vastasi kansallisen mineraalistrategian valmisteluprosessista työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannon mukaisesti osana Suomen luonnonvarastrategian kehittämistä, ja osallis- Mineraalitalous nähdään merkittävänä tulevaisuuden mahdollisuutena Suomen kansantalouden kehittymiselle. tui vahvalla panoksella valtioneuvoston eduskunnalle antaman luonnonvaraselonteon valmisteluun. Mineraalitalous nähdään sekä mineraalistrategiassa että luonnonvaraselonteossa merkittävänä tulevaisuuden mahdollisuutena Suomen kansantalouden kehittymiselle. Kertomusvuonna GTK raportoi työ ja elinkeinoministeriölle kaikkiaan neljän malmiaiheen tutkimustulokset esiintymien myyntiprosessia varten. Tutkimusraporteista kaksi oli siirtynyt edelliseltä vuodelta. Keski-Pohjanmaalta raportoidut kahden litiumesiintymän raportit lisäävät alueen malmivarantoja merkittävästi ja parantavat mahdollisuuksia alueen litiumesiintymiin perustuvan kaivostoiminnan ja mahdollisen jatkojalostustoiminnan kehittymiselle. Suomen hi-tech-metallipotentiaalin selvittäminen jatkui suunnitelman mukaisesti kolmivuotisessa hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja tutkia hi-tech-metallien (litium, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani ja harvinaiset maametallit) potentiaalia Suomen kallioperässä ja näin edistää niiden hyödyntämismahdollisuuksia kaivos- ja teknologiateollisuudessa. Jo alustavat tulokset osoittavat useita kiin- PDAC GTK on vuodesta 1995 osallistunut omalla messuosastollaan PDAC-kongressiin, joka pidetään vuosittain Torontossa, Kanadassa. Tässä vuoden merkittävimmässä kaivosalan tapahtumassa vieraili kertomusvuonna asiantuntijaa kaikkialta maailmasta. 8
9 nostavia alueita eri puolilla Suomea. Hanke kestää vuoteen 2012 loppuun. Keski-Lapin kallioperän ja malmipotentiaalin 3D-mallinnushanke jatkui niin ikään suunnitelmien mukaisesti tavoitteena tuottaa kolmiulotteinen alueellinen geologinen malli sekä kohteellisia 3Dmalleja merkittävistä malmiesiintymistä ja valituilta kohdealueilta. Hanke on viisivuotinen päättyen Myös GTK:n merkittävin yhteisrahoitteinen nelivuotinen EU-hanke ProMine jatkui suunnitelmien mukaisesti. Hanke etsii ratkaisuja korvaamaan Euroopan metallien ja hyötymineraalien tuontia. ProMine on EU:n 7. puiteohjelman nanotieteeseen ja -materiaaleihin painottuvan tutkimusohjelman hanke. Hanke toimitti kesäkuussa 2010 komissiolle 12 kuukauden raportin. GTK toimii hankkeen koordinoijana. ProMine-hanke kestää vuoteen Arvio Suomen platinametallivarannoista julkaistiin kansainvälisesti, ja platina- ja nikkelitietokantoja vietiin verkkopalveluun osana metallimalmien tilinpidon kehittämistä. Kertomusvuonna aloitettiin mm. kaivannaisalan Tekes-rahoitteisen Green Mining -ohjelman valmistelu. Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä aloitettiin kaivannaisjäteoppaan laadintatyö, joka ei alun perin kuulunut kertomusvuoden suunnitelmiin. Kertomusvuonna aloitettiin Tekes-rahoitteinen hanke, jossa tutkitaan Pohjois-Savon metallimalmikaivosten ympäristöriskiarviointia. Hanke kestää vuoteen Työ ja elinkeinoministeriön teettämässä arvioinnissa GTK:n toiminta nähdään malminetsinnän osalta koko mineraalialan kehittymisen kannalta keskeiseksi. Mineraalistrategia, luonnonvaraselonteko ja GTK:n arvioinnin suositukset antavat vahvan selkärangan GTK:n tulevien toimintalinjojen ja tavoitteiden määrittelyyn. Suomen vuoriklusterin myötä GTK on vahvasti mukana mineraalialan edelleen kehittämisessä. Hi-tech-metallit Suomen kallioperässä Tämän päivän huipputeknologisiin sovelluksiin tarvitaan monia harvinaisia metalleja, joita tuotetaan maailmalla vähän ja joiden suhteen EU on tuonnin varassa. Hi-tech-metalleihin kuuluvat mm. litium, titaani, gallium, germanium, indium, telluuri, antimoni, niobium, tantaali ja harvinaiset maametallit. Suomen kallioperää pidetään suotuisana useiden hi-tech-metallien esiintymisen suhteen. Tunnettuja malmiaiheita ovat Soklin karbonatiittiin, Korsnäsin Pb-malmiin ja Otanmäen alkalikiviin liittyvät harvinaiset maametallit ja Nb-Ta-mineraalit, Pohjanmaan litiumpegmatiittialueet sekä titaanimalmit. GTK:n nelivuotisen tutkimushankkeen päämääränä on tuottaa uutta tietoa hi-tech-metallien esiintymisestä Suomen kallioperässä ja edistää niiden hyödyntämismahdollisuuksia kaivos- ja teknologiateollisuudessa kestävän kehityksen tueksi. Hankkeessa on rajattu geologisten aineistojen perusteella uusia tutkimuskohteita, joita tutkitaan kaikilla GTK:n käytössä olevilla geologisilla ja geofysikaalisilla menetelmillä maastossa ja laboratoriossa. Vuonna 2010 kohteellisia tutkimuksia tehtiin mm. Sodankylän, Rovaniemen ja Pyhännän alueilla. Kiinteä kansainvälinen tutkimusyhteistyö harvinaisiin maametalleihin erikoistuneen Japanin geologisen tutkimuslaitoksen kanssa edistää tietotaidon siirtymistä GTK:n tutkijoille. Laura S. Lauri geologi Suomen kallioperää pidetään suotuisana useiden hi-techmetallien esiintymisen suhteen. Reijo Lampela, GTK 9
10 TOIMINTAVUOSI 2010 Energiahuolto ja ympäristö Energiahuolto ja ympäristö -tulosalueen tavoitteena on edistää ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti tuontia korvaavien ja vähäpäästöisten energiamuotojen hyödyntämistä sekä ilmastomuutokseen sopeutumista. Energiasektorilla tutkimusten painopisteinä ovat geoenergian käyttösovellukset ns. suurkohteissa, ydinvoimalaitosten ja käytetyn polttoaineen turvallinen sijoittaminen sekä turvevarat ja niiden käytettävyys. Merenpohjan geologian tutkimuksella tuotetaan luotettavaa tietoa pitkäaikaisista ilmasto- ja ympäristömuutoksista tulevan ilmastokehityksen mallinnukseen ja sopeutumistoimien suunnitteluun. Geoenergiatutkimuksissa GTK keskittyy ns. suurkohteiden kuten liikekeskusten ja uusien asutusalueiden energiaratkaisujen kehittämiseen. Painopiste on uusiutuvia energiamuotoja yhdistävien hybridiratkaisujen kehittämisessä tiiviissä yhteistoiminnassa alan teknologiatoimijoiden ja korkeakoulujen kanssa. Merkittävä osa toiminnasta toteutui maksullisina toimeksiantoina, joissa on kehitetty menestyksellisesti asiakasratkaisuja. Tekesin rahoittama GEOENER-hanke päättyi, ja kertomusvuoden lopussa järjestettyyn hankkeen päätösseminaariin osallistui yli 100 yritysten, viranomaisten ja tutkimustahojen edustajaa. GTK:n rooli tutkimuksissa on geoenergiakentän lämmitys- ja viilennyskapasiteetin mittauksessa ja mallinnuksessa. Kertomusvuoden tärkeä innovaatio oli hybridiratkaisuja tukevan kuituoptisen monitoroinnin kehittäminen geoenergiakentän käytön ohjaukseen. GTK liittyi kertomusvuonna energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamiskeskittymän (SHOK) Cleen Oy:n osakkaaksi. Ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyviä tutkimuksia toteutettiin voimayhtiöiden toimeksiannosta kotimaassa ja ulkomailla. GTK osallistui monivuotiseen yhteisrahoitteiseen hankkeeseen Grönlannissa. Hankkeessa selvitetään kansainvälisenä yhteistyönä jäätikön sulamisvesien mahdollisia vaikutuksia ydinjätteiden loppusijoitukseen. Valtioneuvoston päätös uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta on lisännyt GTK:n asiantuntemuksen kysyntää sijoituspaikkaratkaisuihin liittyvissä kysymyksissä. Ilkka Martinkauppi, GTK Energiakaivokentän putkituksia tehtiin helmikuussa 2010 SOK:n logistiikkakeskuksen työmaalla Sipoossa. 10
11 Geoenergiatutkimuksissa GTK keskittyy ns. suurkohteiden energiaratkaisujen kehittämiseen. GTK järjesti syyskuussa yhteistyössä Suomen säteilyturvakeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa seminaarin uraanin etsinnästä, kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä kaivoslain luonnoksesta. Seminaariin osallistui laajasti asiantuntijoita, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajia sekä kansalaisia. Seminaaria pystyi myös seuraamaan reaaliaikaisesti verkon kautta. Turvevarojen kartoitus jatkui ministeriön asettaman tavoitteen mukaisesti. Kertomusvuonna raportoitu teollisesti hyödynnettävä turvemäärä vastaa energiasisällöltään (75 TWh) noin kolmen vuoden energiaturvetarvetta. GTK osallistui lisäksi vahvalla asiantuntijapanoksella kansallisen suo- ja turvemaiden strategian laadintaan. Turvetilinpidon pilottivaihe valmistui. Kertomusvuoden aikana GTK osallistui aktiivisesti Itämeren maiden ja EU:n yhteisrahoitteiseen BONUS-tutkimusohjelmaan, jossa tutkittiin mm. Itämeren pintalämpötilojen vaikutusta ja merenpohjan hapettomuutta. GTK:n koordinoimassa yhteisrahoitteisessa INFLOW-projektissa tutkitaan Itämeren ympäristömuutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä viimeisten 6000 vuoden aikana. Vuoden 2009 alussa aloitetussa, nelivuotisessa EU:n Life+-ohjelman FINMARINET-hankkeessa kartoitetaan vedenalaisia elinympäristöjä ja eliöiden levinneisyyttä Suomen rannikolla. Laaja, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU jatkui niin ikään suunnitelmien mukaisesti. Yhteisrahoitteisessa BaltCICA-hankkeessa tutkitaan ilmastonmuutoksen kustannusvaikutuksia ja sopeutumisvaateita Itämeren alueella. Vuonna 2007 alkanut hanke päättyy Strategia linjaamaan suoalueiden kestävää käyttöä Maa- ja metsätalousministeriö asetti 2009 työryhmän valmistelemaan soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa. Ryhmään kutsuttiin laaja asiantuntijajoukko eri ministeriöistä, viranomaisista, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista, ympäristöjärjestöistä sekä alan järjestöistä. Myös GTK osallistui asiantuntijana työryhmään. Työryhmän ehdotus strategiaksi luovutettiin maa- ja metsätalousministerille helmikuussa Strategian tavoitteena oli luoda yhtenäinen, ajantasainen näkemys soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta ja kestävästä käytöstä sekä sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttötapoja. Keskeisiä yhteensovittamisen välineitä ovat työryhmän kehittämä luonnontilaisuusasteikko, maakuntakaavoituksen aseman vahvistaminen, vapaaehtoisen tilusjärjestely- ja vaihtomaamekanismin kehittäminen sekä turvemaiden tilinpidon luominen. Suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen on yksi merkittävistä soihin kohdistuvista tulevaisuuden haasteista. Soihin kohdistuu myös muita käyttöpaineita, kuten turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden tarpeet. Turve on tärkeä kotimainen energiamuoto, jolla on olennainen rooli Suomen energiatuotannossa ja huoltovarmuudessa myös tulevaisuudessa tietyin reunaehdoin. Soita ja turvemaita sekä niiden käyttöä ei ole aiemmin tarkasteltu näin laaja-alaisesti. Soiden ja turvemaiden kestävän käytön yhteensovittamiseksi strategiassa hyödynnetään ekosysteemilähestymistapaa Suomessa ensimmäistä kertaa. Lisäksi soiden ja turvemaiden kansallisen strategian valmistelussa huomioitiin olemassa olevat kansalliset, EU-tason sekä kansainväliset linjaukset. Markku Mäkilä erikoistutkija Soita ja turvemaita sekä niiden käyttöä ei ole aiemmin tarkasteltu näin laaja-alaisesti. 11
12 TOIMINTAVUOSI 2010 Maankäyttö ja rakentaminen Maankäyttö ja rakentaminen -tulosalueen tavoitteena on parantaa maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla tarjoamalla käyttäjälähtöisiä aineisto- ja asiantuntijapalveluita, edistämällä taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskusrakentamisessa, sekä tukemalla Itämeristrategian ja meristrategiadirektiivin toteuttamista. GTK jatkoi yhdyskuntien tarvitsemien kiviainesten, luonnonkiviesiintymien ja pohjavesialueiden tutkimuksia yhteisrahoitteisina ja maksullisesti sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kertomusvuoden lopulla valmistunut valtioneuvoston päätökseen perustuva vesienhoitoalueiden toimenpideohjelma nostaa pohjavesialueet sekä Länsi-Suomen happamat sulfaattimaat tärkeään asemaan ja lisää GTK:een kohdistuvia yhteiskunnan odotuksia muodostumien kartoittamiseksi. Yhdyskuntarakentamiseen liittyen GTK on jatkanut mm. Päijät-Hämeen ja Kainuun alueilla sekä Pohjanmaalla ja Itä- Suomessa kiviainesten ja luonnonkiviesiintymien tutkimuksia ensisijaisesti yhteisrahoitteisina hankkeina sekä maksullisina toimeksiantoina. Vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi kertomusvuonna oli käynnissä useita pohjavesialueiden kolmiulotteista rakennekartoituksia pohjaveden virtausmallien ja antoisuuden määrittämiseksi. Toiminnan alueellinen painopiste oli Etelä- ja Länsi-Suomessa ja hankkeet toteutetaan yhteisrahoitteisesti viranomaisten ja vesiyhtiöiden kanssa. Liikenneviraston kanssa rakennettu pohjatutkimuspalvelu otettiin käyttöön osana valtakunnallisen palvelun kehittämistä. Palvelu parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin mahdollisuuksia sekä kustannuksia säästävään että ympäristötekijät paremmin huomioivaan rakentamiseen. GTK tarjoaa pohjatutkimusaineistoihin liittyvän peruspalvelun, jota varsinaiset palvelutuottajat voivat hyödyntää kaupallisten palveluiden kehittämiseen. Seilo Ristimäki, Iloinen Liftari Oy GTK teki kiviainesten ja luonnonkiviesiintymien tutkimuksia vuonna 2010 mm. Päijät-Hämeen ja Kainuun alueilla sekä Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. 12
13 LÄNSIMETRO PUHKOO KALLIOPERÄÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Kertomusvuonna GTK:lta pyydettiin 40 virallista asiantuntijalausuntoa maankäyttöön ja ympäristöön liittyvistä aihepiireistä. Kertomusvuonna GTK:lta pyydettiin 40 virallista asiantuntijalausuntoa maankäyttöön ja ympäristöön liittyvistä aihepiireistä. Keskeisimpiä olivat maakuntakaavoitusta koskevat asiat, eräät lainsäädännön kehittämiseen liittyvät kysymykset, kuten maankäyttö ja rakennusasetusten muutoksia koskevat lausunnot sekä ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät lausunnot, joista tärkein koski Talvivaaran uraanituotantoa. GTK päivitti vuonna 2009 laatimaansa selvitystä Länsimetro Oy:lle Espoon alueen kallioperän rikkonaisuuskuvasta huomioiden uusien kallioperätutkimusten tulokset. Toimeksianto liittyy metrotunneleiden tarkemman rakennettavuuden selvittämiseen. Kertomusvuonna jatkui kehityshanke, jonka tavoitteena on toteuttaa vaatimukset täyttävä verkossa toimiva pohjatutkimuspalvelu. Toteutuessaan pohjatutkimusrekisteri kokoaa valtion ja kuntien organisaatioiden sekä yksityisten yritysten pohjatutkimustietoja valtakunnalliseen pohjatutkimusrekisteriin. GTK sopi Liikenneviraston pohjatutkimusaineistojen tallentamisesta ja esittämisestä verkossa. GTK jatkoi vuonna 2009 aloitettuja happamien sulfaattimaiden kartoituksia kahdessa yhteisrahoitteisessa hankkeessa. Tutkimuskeskus täydensi geokemian tietokantaansa tutkimustuloksilla Pirkanmaan ja Espoon osalta. Työ on jatkoa pääkaupunkiseudun, Pirkanmaan ja Hämeen taustapitoisuuskartoitukselle. Rakenteilla oleva Länsimetro toteutetaan pääosin kalliotunnelina. Pääkaupunkiseudulla on pitkät perinteet ja hyvä kokemus kalliorakentamisen hyödyntämisestä mitä erilaisimmissa käyttötarkoituksissa. Hyvä kalliolaatu luo tähän erinomaiset olosuhteet. Tunnelirakentamisen kannalta on oleellista tietää kalliopinnan korkeusasema maapeitteiden alla, kalliolaatu ja kallioperän jännitystila. Huono kalliolaatu lisää kustannuksia, mutta kun rakentamisen kannalta vaikeat paikat tiedetään, voidaan siihen aikataulullisesti ja suunnittelulla varautua etukäteen, eikä näin synny yllätyksellisiä kustannuksia. Kalliolaadun suhteen merkittävimpiä ovat rikkonaisuusvyöhykkeet, joita edustavat erilaiset siirros- ja hiertovyöhykkeet. Rapautuminen ja rikkonainen kallio muodostavatkin vaikeimmat kallio-olosuhteet rakentamiselle, erityisesti silloin kun tehdään tunnelia meren alla. Helsingin ja Etelä-Espoon kallioperästä on koottu tietoa useassa eri vaiheessa aina 60-luvulta saakka. GTK on selvittänyt kallioperän yleistä geologiaa valtakunnallisen kallioperäkartoituksen yhteydessä. Kallioperätietoja on koottu myös pääkaupunkiseudun kaupunkien toimesta. Erityisesti 2000-luvulla pääkaupunkiseudulla on kalliorakentaminen ollut vilkasta, ja uutta tietoa on syntynyt paljon isojen rakennushankkeiden yhteydessä. Lisäksi GTK on koonnut useissa erillisissä kartoitus- ja tutkimushankkeissa tietoa pääkaupunkiseudun kallioperän koostumuksesta, rakenteesta ja rikkonaisuuksista. Kun päätös metron rakentamisesta syntyi, käynnistyi metroalueella laaja hanke metrotunneleiden tarkemman rakennettavuuden selvittämiseksi. Vuonna 2009 GTK laati Länsimetro Oy:lle päivityksen Espoon alueen rikkonaisuuskuvasta huomioiden uusien kallioperätutkimusten tulokset. Selvitystä päivitettiin loppuvuodesta Keväällä 2010 käynnistyneet Länsimetron louhintaurakat etenevät metroreitin varrella useassa kohdassa yhtäaikaisesti. Länsimetro kuljettaa ihmisiä näillä näkymin ensimmäisen kerran vuonna Silloin metrolla voi matkustaa länsisuunnassa aina Espoon Matinkylään saakka. Ossi Ikävalko johtava tutkija Pääkaupunkiseudulla on pitkät perinteet kalliorakentamisen hyödyntämisestä. 13
14 TOIMINTAVUOSI 2010 Kansainvälinen toiminta GTK toimii aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa hyödyntäen laajasti kansainvälistymiskehitystä ja strategisia kumppanuuksia. GTK oli kertomusvuonna yhä halutumpi yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. EU-rahoitteinen toiminta lähes kaksinkertaistui sekä toiminnan tuottojen että toimintaan käytettyjen htv-määrien osalta. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 72 yhteisrahoitteista hanketta, joista noin 30 oli EU:n osarahoitukseen perustuvia. GTK toimi koordinaattorina kolmasosassa EU-hankkeita. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin, joissa tarvitaan geologista asiantuntemusta. Yksittäisistä hankkeista ylivoimaisesti suurin oli ProMine-hanke, joka jatkui GTK:n johdolla. AEGOS-hankkeessa valmisteltiin eurooppalais-afrikkalaisena yhteistyönä Afrikan tietoinfrastruktuurin kehittämistä ja raaka-aineita koskevan tiedon käytettävyyden parantamista. Kansainvälisen verkostoyhteistyön vahvistuminen jatkui ja kehittyvä eurooppalainen lainsäädäntö aktivoi työryhmissä tehtävää työtä. Eurooppalainen yhteistyö on vahvasti tiivistymässä koko mineraalialalla, ja kokoavina tekijöinä ovat EU:n raaka-ainealoite (RMI), Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävä EU:n teknologiaohjelma sekä EuroGeoSurveys-asiantuntijaverkosto. Raakaainekysymysten ajankohtaisuus heijastui edelleen ulkoministeriön (UM) kanssa tiivistyvänä yhteistyönä. GEOALAN YHTEISTYÖTÄ Etiopiassa Geologisten tietojen käyttö on ollut vähäistä Etiopian mineraalisektorin kehittämisessä, vesivarantojen arvioinnissa, ympäristöriskien tunnistamisessa ja ehkäisemisessä sekä maan infrastruktuurin kehittämisessä. Geological Survey of Ethiopia (GSE), Etiopian kaivosministeriö ja GTK ovat suunnitelleet yhteistyössä Capacity Building for Accelerated Geoinformation Production -projektin, jossa on hyödynnetty GTK:n pitkää kokemusta digitaalisen tieteellisen geotiedon tuottamisesta ja geotietojen hallinnasta Afrikassa. Projektin tavoite vastaa suoraan Etiopian hallituksen linjaukseen mineraalisektorin kehittämisestä teollisen tuotannon aikaansaamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. Geotietojärjestelmä parantaa ympäristön seurantaa ja geologisten vaarojen arviointia, ja se mahdollistaa hyvät hallintokäytännöt. Projekti koostuu seuraavista osioista: 1) etiopialaisten geotieteilijöiden digitaalista tiedonhallintaa koskevan tietämyksen lisääminen, GIS- ja etätunnistussovellukset sekä geotieteisiin liittyvän tiedon ja palvelujen edistäminen, 2) nykyaikaisten GIS- ja etätunnistusvalmiuksien kehittäminen ja 3) geologisten tietojen hallinnan, saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen. Projektin päätyttyä GSE:llä on valmiudet tuottaa luonnonvaroihin ja maankäyttöön liittyvää tietoa ja palveluja yhteiskunnan tarpeisiin. GSE:lle luodaan nykyaikaisen tutkimuslaitoksen toimintavalmiudet, jotta koko sektori pystyy tehokkaasti osallistumaan maan talouden ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Projektin kesto on 18 kuukautta, ja se päättyy vuonna Yhteistyöprojekti rahoitetaan Suomen ulkoministeriön Instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI). Tegist Chernet erikoistutkija Merkittävimpiä kehitysyhteistyörahoituksella toteuttavia vientihankkeita vuonna 2010 olivat Ugandan kallioperäkartoitushanke sekä UM:n IKI-rahoituksella toteutettavat Mongolian mineraalitekniikan laboratorio, Laosin, Keski-Aasian ja Etiopian informaatiojärjestelmien kehittäminen sekä Tansanian kartoitushanke. Uusia IKI-hankkeita käynnistyi tai oli käynnistysvaiheessa Namibiassa, Vietnamissa, Ukrainassa ja Sambiassa. Yhteistyömahdollisuuksia tunnusteltiin Afganistanin ja Suomen mineraalisektorin, Tansanian kartoituksen jatko-ohjelman, Bolivian litiumvarantojen hyödyntämisen ja Angolan luonnonvarojen kartoittamisen tiimoilta. Projektin tavoitteena on mineraalisektorin kehittäminen teollisen tuotannon aikaansaamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. 14
15 Geotiedon jakelu Kehittyviä asiakastarpeita vastaavat tietopalvelut ovat keskeinen osa GTK:n roolia ja vaikuttavuutta. Aineistojen ja tietojen ensisijainen jakelukanava on tutkimuskeskuksen verkkosivut. Verkkopalvelujen kehittämistä jatkettiin asiakassegmenteittäin. Pohjatutkimuksia koskeva verkkopalvelu valmistui yhteistyössä Liikenneviraston kanssa osana valtakunnallisen palvelun kehittämistä. Energiakysymyksiin liittyvän verkkopalvelun (EnergiaInfo) 1-versio valmistui. Maksuttomista verkkopalveluista on lyhyessä ajassa kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. Malminetsintäyhtiöille suunnattu englanninkielinen Exploration-sivukokonaisuus keräsi runsaasti vierailijoita yltäen uuteen kävijämääräennätykseen. Myös geo.fi-portaalin kautta tarjottujen karttapalveluiden kävijämäärä ylsi uuteen ennätykseen kasvaen jopa 236 % edellisvuodesta. GTK:n keväällä 2010 julkistama uusi Suomen kallioperää ja sen yksiköitä koskeva verkkopalvelu on merkittävä tekijä käyntimäärien nousussa. Palvelu on ainoa laatuaan maailmassa ja sai kansainvälistäkin huomiota. GTK:n verkkosivujen käyttäjämäärien kasvu jatkui vahvana ammattikäyttäjille tarjottavissa verkkovälitteisissä palveluissa. GTK:n internet-sivujen kokonaiskävijämäärä vuonna 2010 ylsi käyntiin määrän jatkaessa lievää laskuaan edellisiin vuosiin verrattuna. Suosituimmat suomenkieliset sivukokonaisuudet olivat karttojen aineistohaut, ajankohtaissivuilla olevat tiedotteet, artikkelit ja avoimet työpaikat, sekä luonnonvarat ja tutkimussivukokonaisuudet. Englanninkielisiä kävijöitä kiinnostivat eniten Exploration-sivukokonaisuus uutisineen sekä GTK:n julkaisut ja karttahaut. GTK:n suosituimman julkaisun, Retkeilijän kivioppaan, verkkoversio julkaistiin keväällä uudenlaisena digitaalisena e-julkaisuna. Reaalimaailman mallintajat Mallintamisella tarkoitetaan reaalimaailman ilmiöiden yleistämistä ja esittämistä helposti hahmotettavalla, ymmärrettävällä tavalla. Tämä voidaan tehdä joko kaksiulotteisessa tasossa tai kolmiulotteisessa tila-avaruudessa. Esimerkiksi geologinen kartta on kaksiulotteinen geologin laatima malli kallioperästä tai maalajeista. Se perustuu kentällä tehtyjen havaintojen sekä geofysikaalisten ja geokemiallisten mittausten yhdistämiseen yhdeksi malliksi. Geologia tuo maanpintaa kuvaavaan kaksiulotteiseen karttaan uuden ulottuvuuden, ajan. Geologisella kartalla esitetään usein geologisia muodostumia, jotka voidaan jakaa tiettyyn ikäjärjestykseen. Kallioperän muodostumat ovat kolmiulotteisia reaalimaailman kohteita, tosin meillä Suomessa pääosin paksun maapeitteen alla piilossa. GTK on perustehtävänsä myötä kartuttanut paikkatietoaineistoja, jotka mahdollistavat kallio- ja maaperän mallintamisen. 3Dmallintamista varten tarvitaan tietoa maasta pintaa syvemmältä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kairaamalla kallioperästä näytteitä. Vielä syvemmältä informaatiota saadaan erilaisilla geofysikaalisilla mittausmenetelmillä. Näiden menetelmien avulla pystymme kuvaamaan maankuoren rakenteita jopa kymmenien kilometrien syvyyteen. Koska malminetsintää on perinteisesti tehty maan pintaosissa, avaavat maankuoren syvyyksistä tulevat geofysiikkaan perustuvat tietolähteet uusia ulottuvuuksia myös malminetsinnälle. Tulevaisuuden kaivokset ovat mahdollisesti syvempiä ja siten myös ympäristöystävällisempiä. Kaupungistumisen myötä moniulotteinen geologinen mallinnus on olennainen osa kallioperä-, maaperä- tai pohjavesimuodostumien tutkimuksessa rakentamisen ja maankäytön suunnittelun yhteydessä. Niinpä GTK panostaa moniulotteisen mallintamisen osaamiseen ja menetelmien kehittämiseen tietoaineistojen jalostamisessa yhteiskunnan erilaisia tarpeita varten. Vesa Nykänen johtava geologi GTK panostaa moniulotteisen mallintamisen osaamiseen ja menetelmien kehittämiseen. 15
16 TOIMINTAVUOSI 2010 Vuosi 2010 lyhyesti GTK:n talous Menorakenne 2010 rahoitusrakenteen kehitys Muut menot 1,0 M 2 % Investoinnit 0,2 M Matkat 2,4 M Ulkopuoliset palvelut 7,5 M Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,3 M Kiinteistömenot 5,5 M 0,2 % 5 % 15 % 4 % 11 % 63 % Palkat 31,6 M YHTEENSÄ 50,5 M Oma budjettirahoitus Tulorahoitus Ulkopuolinen rahoitus GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna 2010 on esitetty sivulla 3. Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa GTK:n henkilöstö Henkilöstön koulutusjakauma 2010 koulutusaste Ylempi korkeakoulututkinto Muu korkeakoulututkinto 28 % 14 % 5 % 11 % 19 % 23 % Lisensiaatit Tohtorit Peruskoulu tai vastaava Keskiasteen koulutus Tohtorit ja lisensiaatit Ylempi korkeakoulututkinto Muu korkeakoulututkinto Keskiaste Perusaste Lue GTK:n henkilöstökertomus osoitteessa 16
17 GTK:n julkaisutoiminta KAIKKI JULKAISUT VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN 2010 VERTAISARVIOIDUT JULKAISUT VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN 2010 Luokittelemattomat Maankäyttö ja rakentaminen 16 % 6 % 46 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto Luokittelemattomat Maankäyttö ja rakentaminen 22 % 3 % 39 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto Energiahuolto ja ympäristö 32 % Energiahuolto ja ympäristö 36 % GTK:n julkaisut, kpl Kansainväliset vertaisarvioidut Kotimaiset vertaisarvioidut Muut julkaisut Kaikki yhteensä Lähde: FINGEO Löydä GTK:n julkaisut osoitteesta HENKILÖSTÖRAKENNE Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) Tutkijat Tutkimusta avustava henkilöstö Kenttähenkilöstö Tietotekniikkatehtävät Tekniset tehtävät Asiantuntijat Laboratoriotehtävät Toimistotehtävät Naiset Miehet 17
18 JOHTOKUNNAN TERVEHDYS Tuloksekas vuosi kasvun innoittamana Kertomusvuonna GTK:n vaikuttavuusalueilla tapahtui merkittäviä muutoksia. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi hellitti ainakin GTK:n kaivannaisteollisuuden asiakkaiden kannalta siten, että vuoden 2009 aikana keskeytetyt projektit käynnistettiin uudestaan vuoden 2010 aikana. Raaka-ainemarkkinat elpyivät nopeasti ja raaka-aineiden hinnat nousivat nopeasti samalle tasolle, jopa ylikin, kuin ennen rahoituskriisiä. Aasian markkinat toimivat edelleen vetureina maailman raaka-ainesektorilla: nykyaikaisen yhteiskuntainfrastruktuurin rakentaminen johti jatkuvaan kivimateriaalin, mineraalien ja metallien kysynnän kasvuun. GTK:n vaikuttavuusalueilla, mineraalivarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen, vuosi oli vilkas. Raaka-ainesektorin lisäksi energiaratkaisuihin liittyvät haasteet, yhteiskuntarakentamisen vaatima maankäytön suunnittelu sekä ulkomaan projektitoiminta toivat runsaasti toimeksiantoja GTK:lle. Nettorahoitus mukaan luettuna maksullisista ja yhteisrahoitteista projekteista saatu tulokertymä nousi lähes ennätykselliselle tasolle 55,3 milj. euroon. Maksulliset toimeksiannot mukaan lukien yhteisrahoitteinen projektitoiminta toi paljon kaivattua lisärahoitusta nousten 13,1 milj. euroon vuoden takaisesta 10,3 milj. eurosta. Toimintavuoden säästötoimenpiteiden ansiosta vuodesta tuli taloudellisesti hyvä ja kannattava. Menestys näyttää vuoden 2011 tilauskantatietojen valossa jatkuvan. Katsausvuonna GTK:n toimintaa arvioitiin ministeriön toimesta laajasti. Sen tuloksena GTK pyrkii tulevaisuudessa fokusoimaan toimintaansa ja keskittämään rajalliset resurssinsa valittuihin keihäänkärkialueisiin. Yleinen suhtautuminen geoalaan muuttui selvästi vuoden 2010 aikana. Useat GTK:n alkujaan löytämät malmiesiintymät olivat kehittyneet joko toimiviksi kaivoksiksi tai olivat investointivaiheessa. Esimerkkejä ovat Talvivaara, Kittilä, Kevitsa ja Pampalo. Talvivaaran rinnakkaislistautuminen Helsingin pörssiin 2009 herätti myös suuren yleisön huomaamaan mielenkiintoisen ja vetovoimaisen alan. Kaivannaisalan voimakas kasvu johti myös siihen, että kertomusvuoden lopussa työ- ja elinkeiniministeriö pyysi minua selvittämään valtion keinoja osallistua kaivostoiminnan rahoitukseen ja omistamiseen. Selvitystyön alkuvaiheessa selvisi, että valtiolla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa kaivannaisteollisuuden nousuun uudeksi strategiseksi alaksi Suomessa osaamisemme, tietopohjamme, teknologiamme ja luonnonvarojemme ansiosta. Tämän strategisen alan tärkeimpiä kulmakiviä on GTK ja sen määrätietoinen, pitkäaikainen työ luonnonvarojemme kestävän käytön suunnittelussa. Haluan omasta ja johtokunnan puolesta kiittää koko GTK:n henkilökuntaa hyvästä työsuorituksesta kertomusvuonna ja toivottaa innostavaa ja tuloksellista vuotta Tom O. Niemi puheenjohtaja Kuvassa vasemmalta Tom Niemi, Riitta Murto- Laitinen, Pirkko Isoviita, Pirkko Selin, Sakari Immonen, Elias Ekdahl, Jukka Eskelinen ja Jorma Järvinen.
19 ORGANISAATIO Organisaatio ja johto työ- ja elinkeinoministeriö Johtokunta esikunta pääjohtaja johtoryhmä etelä-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö LÄNSI-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö konsernipalvelut Taloushallinto Itä-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö pohjois-suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Kallioperä ja raaka-aineet Merigeologia ja geofysiikka Tutkimuslaboratorio Henkilöstöhallinto Yleishallinto IT-palvelut Tekniset palvelut Kallioperä ja raaka-aineet Mineraalitekniikka Tietopalvelut Kallioperä ja raaka-aineet Tietopalvelut Tietopalvelut Johtokunta Puheenjohtaja: diplomi-insinööri Tom Niemi Varapuheenjohtaja: teollisuusneuvos Sakari Immonen, työ- ja elinkeinoministeriö Ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Ympäristöjohtaja Pirkko Selin, Vapo Oy Pääjohtaja Elias Ekdahl, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Henkilöstön edustaja: tutkimusavustaja Jukka Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Johtokunnan sihteeri: hallintojohtaja Jorma Järvinen, Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n johto Pääjohtaja Elias Ekdahl Hallintojohtaja Jorma Järvinen Ohjelmajohtaja Hannu Idman Kehitysjohtaja Jarmo Kohonen Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund Yksiköiden johtajat Etelä-Suomen yksikkö: Keijo Nenonen Itä-Suomen yksikkö: Mika Räisänen Länsi-Suomen yksikkö: Runar Blomqvist Pohjois-Suomen yksikkö: Risto Pietilä Konsernipalvelut: Erik Semenius 19
20 Geologian tutkimuskeskus Rovaniemi POHJOIS-suomen yksikkö Kaivosteollisuutta palveleva toiminta ITÄ-suomen yksikkö LÄNSI-suomen yksikkö Kokkola Kaivannaisteollisuutta ja ympäristönhuoltoa palveleva toiminta Maankäyttöä ja energianhuoltoa palveleva toiminta Kuopio Outokumpu ETELÄ-suomen yksikkö Loppi Kasvukeskuksia palveleva toiminta ja kansainväliset projektit Espoo Etelä-Suomen yksikkö PL 96 (Betonimiehenkuja 4) Espoo Fax Itä-Suomen yksikkö PL 1237 (Neulaniementie 5) Kuopio Fax Länsi-Suomen yksikkö PL 97 (Vaasantie 6) Kokkola Fax Pohjois-Suomen yksikkö PL 77 (Lähteentie 2) Rovaniemi Fax Kairasydänarkisto Mustinsuontie Läyliäinen Fax (019) Mineraalitekniikan laboratorio Tutkijankatu Outokumpu Fax (013) Puh gtk@gtk.fi Onnion Erweko
Geologian tutkimuskeskus GTK
Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa
Lisätiedot10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013
E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
LisätiedotKaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö
Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun
LisätiedotGTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015
GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi
KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on
LisätiedotGTK lyhyesti. gtk.fi
GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen
LisätiedotEsityksen sisältö. Muutoksen taustalla Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategian kulmakivet Muutoksen elementit Valtakunnallinen organisaatio
Esityksen sisältö Muutoksen taustalla Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategian kulmakivet Muutoksen elementit Valtakunnallinen organisaatio Muutoksen taustalla GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti
LisätiedotGeoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa
Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat
LisätiedotGTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotValokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali
Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.
LisätiedotE/83/223/2011. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012
E/83/223/2011 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2010 2011 2012 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
LisätiedotSUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI
SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen
LisätiedotKatsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti
E/334/221/2011 26.9.2011 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 JOHDANTO Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välille laaditun vuoden 2011 tulossopimuksen (12.11.2010, TEM/2558/00.03.01.02/2010)
LisätiedotE/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan
E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus
LisätiedotGTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma
GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet
LisätiedotGreen Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016
Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma
LisätiedotEspoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotPalkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen
Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus
Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTAMISEN
VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta
LisätiedotGeonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)
Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA
Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA SISÄLTÖ 5 ROOLI, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN SUUNTA 13 STRATEGISET LINJAUKSET KOHTI VAIKUTTAVUUTTA ONNISTUMISEN AVAIMET
LisätiedotMaa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko
Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.2014, Ossi Ikävalko Ossi Ikävalko 02.04.2014 1 Perustehtävä Kartoittaa ja tutkii
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2011. Geologian tutkimuskeskus
VUOSIKATSAUS 2011 Geologian tutkimuskeskus CGL SISÄLTÖ GTK lyhyesti 3 Pääjohtajan katsaus 4 Toimintavuosi 2011 6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 8 Energiahuolto ja ympäristö 10 Maankäyttö ja rakentaminen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotSUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI
SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian
LisätiedotUAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy
Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi Keskeiset tulokset ja suositukset HMV PublicPartner Oy Yhteenveto tuloksista GTK:n valitsemat vaikuttavuusalueet (ydintehtävät) ovat
LisätiedotKaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma
KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja 29.-30.1.2013 Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma Kestävän kaivostoiminnan kehittäminen Kaivostoiminnan kansainvälisyys ja kotimaisen tuotannon
LisätiedotTiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT
Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat
LisätiedotE/504/211/2010 11.3.2011. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010
E/504/211/2010 11.3.2011 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.2 Vaikuttavuus 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus
LisätiedotKäyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus
Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus
LisätiedotILPO. Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho 1. GTK, 2 Itä-Lapin Kuntayhtymä
ILPO Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset ja niiden hyödyntäminen Itä-Lapin elinkeinoelämässä (ILPO) Hankehakemus 28.9.2018 Suomen rakennerahasto-ohjelma Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho
LisätiedotMineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys
J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko
LisätiedotEAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral
LisätiedotKatsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti
E/313/221/2010 24.9.2010 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2 3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 3 4 TULOSSOPIMUKSEN LIITE
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT
Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotTornionjokilaakson kuntaseminaari
Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2013. Geologian tutkimuskeskus
VUOSIKATSAUS 2013 Geologian tutkimuskeskus VUOSIKATSAUS 2013 GTK Sisältö GTK lyhyesti...3 Pääjohtajan katsaus...4 Katsaus toimintavuoteen 2013...6 Geologisen tiedon merkitys yhteiskunnassa kasvaa...6 Mineraalivarat
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotTRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotSOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa
SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö
LisätiedotTekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin
Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotSuomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma
Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat
LisätiedotMetallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus
Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen
LisätiedotKONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus
KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotMitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit
Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit ESTIMATED FUTURE INVESTMENTS IN FINLAND (est. 2011) 2 KAIVOSINVESTOINNIT 2003-2013 Viime vuosina investoinnit yli 2,0 miljardia mm Talvivaara
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
Lisätiedotstrategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström
EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2012. Geologian tutkimuskeskus
VUOSIKATSAUS 2012 Geologian tutkimuskeskus Taina Järvinen, GTK Sisältö GTK lyhyesti...3 Pääjohtajan katsaus... 4 Toimintavuosi 2012...6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto... 8 Energiahuolto ja ympäristö...10
Lisätiedot23.1.2012 Measurepolis Development Oy
23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan
LisätiedotLuonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus
Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotSuomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma
Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotKaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys
Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotTahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä
Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotSuomen mineraalistrategia
Suomen mineraalistrategia Mineraalivarantojemme älykäs hyödyntäminen turvaa kansallista raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen. Mineraalialan
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotSuomen kansallisen geotietoaineiston arvo ja mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus I Riikka Aaltonen
Suomen kansallisen geotietoaineiston arvo ja mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus 11.10.2018 I Riikka Aaltonen Taustaa Pitkä historia mineraalien hyödyntämisen ja kaivosteollisuuden
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
Lisätiedot