Teollisuuden Voima Oy Vuosikertomus Vuosikertomus. Teollisuuden Voima Oyj

Transkriptio

1 Teollisuuden Voima Oy Vuosikertomus Vuosikertomus Teollisuuden Voima Oyj

2 Sähköä turvallisesti ja luotettavasti jo lähes 30 vuotta.

3

4 Tieto ja osaaminen siirretään suunnitellusti uudelle sukupolvelle. Rakennustyöt jatkuivat Olkiluoto 3 -työmaalla. Käytetty polttoaine varastoidaan ennen loppusijoitusta välivarastossa.

5 Vuosikertomus 2007 Teollisuuden Voima Oyj TVO yhtiönä Visio, toiminta-ajatus, arvot Painopistealueet Konsernirakenne Osakkaat ja osuudet TVO:n politiikat Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2007 lyhyesti Teollisuuden Voima Oyj:n keskeisiä lukuja graafeina Hallituksen toimintakertomus Toimintaympäristö Keskeiset tapahtumat Hallinnointiperiaatteet Hallintoelimet Konsernirakenne Liiketoiminnan tulos Rahoitus Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus Riskienhallinta Osakepääoma ja osakeanti Olkiluodon ydinvoimalaitos Vuosihuollot Meri-Pori Olkiluoto 3 Ydinjätehuolto Tutkimus ja kehitys Investoinnit OL4 -ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arviointi Turvallisuus ja ympäristöasiat Henkilöstö Tytäryhtiöt Osakkuus- ja yhteisyritykset Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Arvio tulevasta kehityksestä Ehdotukset yhtiökokoukselle Keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja Tilinpäätös 2007 TVO-konsernin tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Ehdotukset yhtiökokoukselle Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Hallitus Johtoryhmä Perusorganisaatio Hallituksen toimikunnat ja tilintarkastajat Talousjulkaisut Yhteystiedot Takakansi

6 TVO yhtiönä Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on vuonna 1969 perustettu osakeyhtiö, joka tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushinnalla. TVO tuottaa noin kuudesosan Suomessa käytetystä sähköstä. Sähköä tuotetaan kahdessa ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 (OL1 ja OL2) Eurajoen Olkiluodossa sekä Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa Porissa. Uusi ydinvoimalaitosyksikkö Olkiluoto 3 (OL3) on rakenteilla Olkiluotoon. Visio Suomalaisen yhteiskunnan arvostama ydinvoimayhtiö maailman huipulta. Toiminta-ajatus Sähkön tuottaminen omistajille turvallisesti, ympäristöystävällisesti, luotettavasti ja taloudellisesti. Arvot Vastuullisuus Vastuullisuus merkitsee TVO:ssa ennen kaikkea sitä, että sähköä tuotetaan turvallisesti. Korkean turvallisuuskulttuurin vaaliminen ja edistäminen on koko henkilöstön yhteinen asia. Sovittuja ja voimassaolevia sääntöjä noudatetaan tarkasti. Toiminnalta edellytetään korkeaa ja tinkimätöntä laatua. TVO tuntee vastuunsa merkittävänä alueellisen hyvinvoinnin edistäjänä. Avoimuus TVO:n palveluksessa työskentelevä henkilö on avoin, yhteistyöhakuinen ja oikeudenmukainen, eikä hyväksy oman edun tavoittelua. Yhtiö kertoo toiminnastaan avoimesti ja tekee sidosryhmien kanssa rakentavaa ja asiallista yhteistyötä pyrkien hyvään vuorovaikutukseen. Ennakointi Yhtiössä toimitaan suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti ottamalla huomioon toiminnan pitkä aikajänne. Tavoitteena on ennalta ehkäistä turvallisuuteen tai käytettävyyteen vaikuttavien häiriötilanteiden syntyminen. Tämä saavutetaan huolehtimalla laitosyksiköiden kunnosta ja ajanmukaisuudesta sekä varmistamalla henkilöstön osaaminen, hyvä työilmapiiri ja työssä jaksaminen. Jatkuva parantaminen Yhtiössä rohkaistaan kehittämään osaamista, työskentelytapoja ja työolosuhteita. Toimintatapojen jatkuva kehittäminen edistää turvallisuutta ja taloudellisuutta. Parannuskohteita etsitään aktiivisesti laitteista, toimintatavoista ja ohjeista. Jos puutteita havaitaan, ne korjataan välittömästi. Painopistealueet TVO:lla on kaksi painopistealuetta 1. Pitää nykyiset ydinvoimalaitosyksiköt turvallisina, uuden veroisina, hyväkuntoisina, luotettavina ja tuotantokustannuksiltaan kilpailukykyisinä. 2. Toteuttaa OL3-projekti laadukkaasti, turvallisesti ja tekniset vaatimukset täyttäen, asetetun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Konsernirakenne TVO kuuluu Pohjolan Voima -konserniin, jonka emoyhtiö on Pohjolan Voima Oy. TVO-alakonserniin kuuluvat emoyhtiö Teollisuuden Voima Oyj:n lisäksi tytäryhtiöt TVO Nuclear Services Oy (TVONS), Olkiluodon Vesi Oy ja Perusvoima Oy sekä yhteisyritys Posiva Oy. TVO Nuclear Services Oy:n toiminta-ajatuksena on markkinoida ja myydä palveluita hyödyntäen TVO:n ydinvoimaosaamista. Olkiluodon Vesi Oy:n toimintaajatuksena on huolehtia Olkiluodon laitosyksiköiden raakaveden tarpeesta. Perusvoima Oy:llä ei ole kertomusvuonna ollut toimintaa. TVONS, Olkiluodon Vesi Oy ja Perusvoima Oy ovat sataprosenttisesti TVO:n omistamia. Posiva Oy:n toiminta-ajatuksena on huolehtia Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen huollosta. TVO:n omistusosuus Posiva Oy:stä on 60 prosenttia.

7 TVO on sitoutunut noudattamaan korkeaa turvallisuuskulttuuria ja eettisiä periaatteita. Osakkaat ja osuudet Yhtiössä on kolme osakesarjaa. A-sarja oikeuttaa nykyisten OL1- ja OL2-ydinvoimalaitosyksiköiden tuottamaan sähköön. B-sarja oikeuttaa rakenteilla olevan OL3-ydinvoimalaitosyksikön tuottamaan sähköön. C-sarja oikeuttaa Meri-Porin hiilivoimalaitoksen TVO-osuuden tuottamaan sähköön. TVO:n politiikat Yhtiön toiminnoissa otetaan huomioon hyväksytyt toimintaperiaatteet, yhtiötason politiikat. TVO ja sen henkilöstö toimivat yhtiön määrittelemien politiikkojen mukaisesti. Politiikat on ryhmitelty neljäksi kokonaisuudeksi: ydinturvallisuus ja laatu, yhteiskuntavastuu, tuotanto sekä yritysturvallisuus. Ydinturvallisuus- ja laatupolitiikkaan kuuluvat ydinturvallisuus, säteilysuojelu, ydinmateriaalivalvonta ja laatu. Yhteiskuntavastuupolitiikkaan kuuluvat ympäristö, hankinnat, henkilöstö, työturvallisuus ja viestintä. Tuotantopolitiikkaan kuuluvat laitoksen käyttö ja ylläpito sekä tuotantokapasiteetin lisääminen. Yritysturvallisuuspolitiikkaan kuuluvat tuotannon ja toiminnan turvallisuus, henkilö- ja toimitilaturvallisuus, pelastus- ja valmiustoiminta sekä tietoturvallisuus. Sähkönkulutus Suomessa ja TVO:n osuus siitä TWh TVO:n ydinvoimalaitos tuotti noin kuudenneksen Suomen sähkön tarpeesta vuonna Arvio OL1 ja OL2 OL MW 1320 MW 1420 MW 1680 MW 1720 MW

8 Toimitusjohtajan katsaus OL3:n reaktorilaitoksen työmaa kesällä 2007.

9 Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi ihmiskunnan merkittävimmistä haasteista. Vuonna 2007 tehdyt päätökset ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpiteistä ja keinoista tulevat vaikuttamaan merkittävästi energiateollisuuden toimintaympäristöön tulevina vuosina niin maailmanlaajuisesti, Euroopassa, kuin kansallisestikin. Energia-ala, TVO mukaan lukien, on viime vuosina pyrkinyt ennakoimaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tarvittavia toimenpiteitä ja on investoinut sekä investoi edelleen merkittävästi hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon. Euroopan unioni on keväällä 2007 tehdyllä päätöksellä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kahdellakymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Euroopan komissio julkisti tammikuussa 2008 ilmasto- ja energiapaketin eli direktiiviehdotukset, joihin sisältyvät maakohtaiset tavoitteet uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä ehdotus päästökauppajärjestelmän kehittämiseksi. Pakettiin sisältyy lisäksi tiedonanto hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista. Suomelle päätetyt kansalliset kasvihuonekaasupäästöjen alentamistavoitteet ja uusiutuvien energiamuotojen lisäämisvelvoitteet ovat äärimmäisen haasteelliset ja raskaat. YK:n johtamat ilmastoneuvottelut jatkuvat vuonna 2009 ja sen jälkeen nähdään millaisiin päästövähennyksiin EU tulee jatkossa sitoutumaan. Joka tapauksessa on selvää, että ilmastonmuutoksen torjunnassa tullaan niin teollisuudessa kuin kansalaisten keskuudessa käyttämään kaikkia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja energiankulutuksen kasvun hillitsemiseksi. Maailmanlaajuiset energia-alan haasteet - ilmastonmuutos, kilpailukyky ja energian saannin varmuus - ovat nostaneet ydinvoiman poliittiseen keskusteluun useissa maissa, muun muassa USA:ssa, Kanadassa, Englannissa ja Ruotsissa. Suomessa huhtikuussa 2007 hyväksytyn hallitusohjelman energia- ja ilmastopolitiikan lähtökohtina ovat ilmastonmuutoksen hillintä, sähkön toimitusvarmuudesta ja kohtuuhintaisuudesta huolehtiminen sekä energiaomavaraisuuden kasvattaminen. Hallitus on luvannut osaltaan huolehtia siitä, että energiantuotanto pidetään vastaisuudessakin mahdollisimman monipuolisena. Mitään päästötöntä, vähäpäästöistä taikka päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, ei suljeta pois keinovalikoimasta. Helmikuussa 2008 Pertti Simola Tämä antaa Teollisuuden Voimalle mahdollisuuden kasvattaa pitkäjänteisesti ydinvoiman tuotantokapasiteettia Eurajoen Olkiluodossa. Ydinsähkön tuotanto Olkiluodossa sujui kertomusvuonna turvallisesti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Nykyisten laitosyksiköiden yhteenlaskettu tuotanto, 14,4 terawattituntia, oli yrityksen historian suurin ja käyttökertoimet kansainvälisestikin verrattuna erinomaiset. Vuosihuollot toteutettiin ammattitaidolla ja laitosyksiköiden todettiin olevan hyvässä kunnossa. Huipputuloksiin pääsemisen keskeisenä menestystekijänä on osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka on myös TVO:n merkittävä kilpailuetu. Olkiluoto 3 -projektin suunnittelu, rakentaminen, alihankinnat, laitteiden konepajavalmistus sekä asennustyöt jatkuivat. Laitostoimittaja raportoi elokuussa, että sopimusten mukaisten, edistyksellisten turvallisuusominaisuuksien huomioonottaminen reaktorirakennuksessa vie alkuperäistä sopimusaikataulua kauemmin ja ilmoitti keskeisimpien rakennustöiden jatkuvan talveen Tämän arvioitiin siirtävän OL3:n käytön alkamisen vuoteen Joulukuussa laitostoimittaja tarkensi aiempaa arviota ja vahvisti laitosyksikön valmistuvan kesällä Alkuvuonna 2007 käynnistetty Olkiluoto 4 -laitosyksikön ympäristövaikutusten arviointi sekä hankekehitykseen liittyvät muut selvitykset etenivät suunnitellusti. Olkiluoto tarjoaa erinomaiset puitteet tällaiselle suurelle hankkeelle, koska alueella voidaan sähköntuotannon lisäksi hoitaa ydinjätehuolto turvallisesti ja edistyksellisesti. TVO:n talous oli vakaa ja yhtiön asema edullisen omakustannushintaisen sähkön tuottajana hyvä. Aiemmat luottokelpoisuusluokitukset säilyivät ennallaan. Alkanut vuosi on TVO:lle työntäyteinen. Nykyiset laitosyksiköt pyritään pitämään turvallisesti ja luotettavasti käytössä koko vuoden. Meneillään olevan OL3-projektin toteutus vaatii edelleen jatkuvaa ponnistelua ja hyvää yhteistyötä eri osapuolten välillä. OL4:n valmistelutyötä jatketaan suunnitellusti siten, että periaatepäätöshakemus voidaan jättää valtioneuvostolle vuonna Yhtiön toiminta ja osaaminen ovat vankalla pohjalla. Korkea turvallisuuskulttuuri ja hyviin tuloksiin tähtäävät huipputiimien toimintatavat luovat menestyksen edellytykset myös tulevaisuudessa. Haluan esittää parhaat kiitokset yhtiön omistajille, henkilöstölle, rahoittajille, viranomaisille ja muille sidosryhmille vuodesta

10 V uosi ly h y e s t i Tammikuu 2007 Maaliskuu 2007 Toukokuu 2007 OL3-projektin rakennustyöt jatkuivat koko vuoden. OL4-laitosyksikön YVA-menettely aloitettiin. OL1:n ja OL2:n vuosihuollot tehtiin pääosin toukokuussa. Kesäkuu 2007 Heinäkuu 2007 Elokuu 2007 EU:n energiakomissaari Andris Piebalgs vieraili Olkiluodossa. Laiteasennukset pääsivät vauhtiin OL3:n turpiinilaitoksella. Lasten perinteinen ja suosittu teknologialeiri järjestettiin elokuussa. Syyskuu 2007 Marraskuu 2007 Joulukuu 2007 OL3:n käyttöhenkilökunnan koulutusta jatkettiin. Sisäasiainministeri Anne Holmlund vihki TVO:n ja Fingridin kaasuturpiinivoimalaitoksen käyttöön. Mikko Kosonen aloitti vuoden 2008 alussa tuotantojohtajana.

11 Teollisuuden Voima Oyj:n keskeisiä lukuja graafeina

12 Olkiluoto soveltuu hyvin ydinvoiman tuotantoon ja tuotannon laajentamiselle. Alueen ja infrastruktuurin kehittäminen on varatoimitusjohtaja Rauno Mokan vastuulla. 10

13 Hallituksen toimintakertomus Toimintaympäristö Ilmastonmuutoksen torjunta oli keskeisesti esillä vuoden 2007 energiakeskustelussa niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. YK:n ilmastokokouksessa Balilla joulukuussa 2007 päästiin sopuun vuoden 2012 jälkeisiin ilmastotoimiin tähtäävien neuvottelujen aloittamisesta. Neuvottelut on tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2009 Kööpenhaminassa järjestettävässä ilmastokokouksessa. Euroopan unioni teki vuoden 2007 alkuneljänneksellä merkittäviä energia- ja ilmastopoliittisia päätöksiä. Kasvihuonekaasupäästöjä pyritään leikkaamaan 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Uusiutuvan energian osuus pyritään nostamaan samalla aikajänteellä 20 prosenttiin, mikä merkitsee sen käytön kolminkertaistamista nykytasoon verrattuna. Unionin tavoitteet jaetaan maakohtaisiksi tavoitteiksi. Komissio on tehnyt myös asetusehdotuksia energiamarkkinoiden avaamisen edistämiseksi. Huhtikuussa 2007 hyväksytyn Suomen hallituksen hallitusohjelman energia- ja ilmastopolitiikan lähtökohtina ovat ilmastonmuutoksen hillintä, sähkön toimitusvarmuudesta ja kohtuuhintaisuudesta huolehtiminen sekä energiaomavaraisuuden kasvattaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hallitusohjelmassa luvataan panostaa niin energiatehokkuuteen kuin vähäpäästöisiin ja päästöttömiin energiamuotoihin. Ohjelmassa todetaan, että lisääntyvän energiantarpeen tyydyttäminen ja käytöstä poistuvien fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitoksien korvaaminen pelkästään uusiutuvilla energialähteillä saattaa olla vaikeaa. Hallitus on luvannut huolehtia siitä, että energiantuotanto pidetään vastaisuudessakin mahdollisimman monipuolisena. Mitään päästötöntä, vähäpäästöistä taikka päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, ei suljeta pois keinovalikoimasta. Suomen sähkön tarve vuonna 2007 oli 90,3 TWh. Kasvu edellisestä vuodesta oli 0,3 prosenttia. Teollisuus ja rakentaminen käyttivät sähköstä 53 prosenttia, palvelut ja liikenne 18 prosenttia, asuminen ja maatalous runsaat 15 prosenttia ja sähkölämmitys 10 prosenttia. Siirto- ja jakeluhäviöiden osuus sähkön käytöstä oli runsaat kolme prosenttia. Elinkeinoelämän marraskuussa 2007 julkaiseman arvion mukaan sähkön kulutus jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa. Kulutuksen arvioidaan olevan 107 TWh vuonna 2020 ja 115 TWh vuonna Keskimääräinen vuosikasvu on 1,2 prosenttia vuoteen 2020 asti ja 0,7 prosenttia vuosina Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkön kulutus on kasvanut keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa. Vastaavasti sähkönkulutuksen hetkellisen huipputehontarpeen kasvu on ollut runsaat 300 MW vuodessa. Suomen sähkön hankinta on edelleen yksi maailman monipuolisimmista. Vuonna 2007 sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi sähkön tarpeesta 29, ydinvoima 25, vesivoima 15 sekä hiili- ja muu lauhdevoima 16 prosenttia. Sähkön nettotuonti kasvoi 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna kattaen 14 prosenttia sähkön käytöstä. Pohjoismaiden hyvä vesitilanne mahdollisti sähkön tuonnin kasvattamisen sekä Ruotsista että Norjasta. Tuulivoiman osuus oli 0,2 prosenttia. Keskeiset tapahtumat Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vuoden 2007 sähköntuotanto oli yhtiön historian suurin. Voimalaitosyksiköiden yhteenlaskettu vuosituotanto oli 14,4 TWh (miljardia kilowattituntia). OL1:n ja OL2:n kokonaistuotanto toiminnan käynnistymisestä alkaen oli 337 (323) TWh. TVO:n osuus Meri-Porin hiilivoimalaitoksen tuotannosta oli 1,4 (1,5) TWh. Olkiluodon yhden megawatin tuulivoimalaitos tuotti sähköä (1 743) MWh (tuhatta kilowattituntia). Olkiluoto 3 -projektin suunnittelu, asiakirjojen laadinta ja viranomaiskäsittely, rakentaminen, alihankinnat sekä laitteiden valmistus jatkuivat. Hanke ei edelleenkään edennyt aikataulun mukaisesti. Laitostoimittaja (AREVA NP/Siemens-konsortio) raportoi elokuussa, 11

14 että reaktorirakennuksen keskeisimmät rakennustyöt jatkuvat talveen Joulukuussa laitostoimittaja ilmoitti laitosyksikön valmistuvan kesällä TVO käynnisti maaliskuussa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eli YVA-menettelyn Olkiluotoon mahdollisesti rakennettavasta neljännestä ydinvoimalaitosyksiköstä. Vierailukeskukseen ja Olkiluodon toimintaan tutustui noin (23 000) vierasta. OL1:n ja OL2:n vuosihuollot toteutettiin suunnitelmien mukaisesti Fingrid Oyj:n kanssa puoliksi omistetun, Olkiluotoon rakennetun ja teholtaan 100 MW:n kaasuturpiinilaitoksen vihkiäiset olivat marraskuussa. Vuoden aikana yhtiöön palkattiin 57 (44) uutta vakinaista henkilöä. Yhtiöstä lähti vuoden aikana 43 (18) vakinaista henkilöä, joista 13 (8) siirtyi eläkkeelle. TVO-konserni laatii vuodesta 2007 ensimmäisen kerran IFRS-tilinpäätösstandardin mukaisen tilinpäätöksen. Teollisuuden Voima Oy rekisteröitiin kaupparekisteriin julkiseksi osakeyhtiöksi Yhtiön toiminimi on muutoksen jälkeen Teollisuuden Voima Oyj. Hallinnointiperiaatteet TVO:n hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän ja enintään kymmenen jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy uuden vaalin suorittavan yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokuntana toimii koko hallitus ja palkitsemisvaliokunnan muodostavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Valiokunnat on asetettu hallituksen päätöksellä joulukuussa Yhtiön hallinnoinnissa ja ohjauksessa noudatetaan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevia toimintaperiaatteita (Corporate Governance), jotka hallitus on kirjannut ja hyväksynyt sovellettaviksi vuoden 2005 alusta. Ne perustuvat listayhtiöitä koskevaan suositukseen, jota TVO noudattaa soveltuvin osin. Hallintoelimet Yhtiökokouksia pidettiin kaksi. Varsinainen yhtiökokous pidettiin , jolloin hallitukseen valittiin kymmenen jäsentä. Samassa yhteydessä tehtiin osakeyhtiölain edellyttämät teknisluonteiset muutokset yhtiöjärjestyksen 8 :ään ja 11 :n 2. kappaleeseen. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin , jolloin päätettiin yhtiön muuttamisesta julkiseksi osakeyhtiöksi, osakepääoman korottamisesta sekä näiden päätösten edellyttämistä teknisluonteisista yhtiöjärjestyksen muutoksista. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Timo Rajala ja varapuheenjohtajaksi Tapio Kuula. Hallitus piti 13 kokousta kertomusvuoden aikana. Yhtiön toimitusjohtaja on dipl.ins. Pertti Simola. Varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajiksi Eero Suomelan, KHT sekä KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, jonka päävastuullisena tarkastajana on toiminut Niina Raninen, KHT. Konsernirakenne Konsernin siirtyessä IFRS-tilinpäätösraportointiin, Posiva Oy:tä ei enää yhdistellä konserniin tytäryhtiönä, vaan se otetaan huomioon yhteisyrityksenä ja yhdistellään konserniin pääomaosuusmenetelmällä. Liiketoiminnan tulos Konsernin liikevaihto oli raportointikaudella 232,3 (230,4) miljoonaa euroa. Sähkön toimitusmäärä oli (15 743) GWh. Konsernille on syntynyt ja syntyy OL3-hankkeen viivästymisestä aiheutuvia kuluja, joista yhtiöllä on toi- 12

15 mitussopimukseen perustuen mahdollisuus vaatia korvausta. Koska lopullisen saatavan määrää ei luotettavasti voida vielä arvioida, ei tätä ole IAS 37 -säännösten mukaisesti kirjattu. Kaikki OL3-hankkeen toteutuneet menot on kirjattu konsernin taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. TVO toimii omakustannusperiaatteella. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko tehoosuutta käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Rahoitus Konsernin likviditeetti ja rahoitusasema oli kertomusvuoden ajan vakaa. OL3-projektin viivästymisen seurauksena lainoja nostettiin suunniteltua vähemmän. TVO:n korollisten pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen määrä, lukuun ottamatta osakkaille edelleen lainattua lainaa Valtion ydinjätehuoltorahastosta, oli vuoden lopussa 1 362,3 (1 242,1) miljoonaa euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin vuoden aikana 119,7 (100,0) miljoonaa euroa, ja lainoja lyhennettiin 11,4 (30,0) miljoonaa euroa. Lainamäärän lisäys kohdistui pääasiassa OL3-projektiin. Projektin rahoituskulut on aktivoitu taseeseen. Vuoden lopussa yhtiöllä oli nostamattomia pitkäaikaisia luottositoumuksia yhteensä noin (2 100) miljoonaa euroa ja likvidejä varoja 80,7 (88,4) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen ohella yhtiöllä on kotimainen yritystodistusohjelma, jonka enimmäismäärä on miljoonaa euroa. Yhtiön osakepääomaa korotettiin B-osakesarjan osakkaiden merkitsemällä ja maksamalla osakeannilla 100 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin B-osakesarjan osakeannista (95,6 miljoonaa euroa), jonka B-osakesarjan osakkaat merkitsivät täysimääräisesti ja joka maksetaan vuonna 2008 hallituksen päättämänä ajankohtana. Korkojohdannaisilla pidennettiin yhtiön vaihtuvakorkoisten lainojen korkosidonnaisuusaikaa. Valuuttajohdannaisilla on käännetty dollarimääräisiä maksuja euromääräisiksi. Johdannaisten käsittelytapa on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja johdannaiset on eritelty liitetiedoissa. Yhtiöllä oli vuoden lopussa seuraavat luottokelpoisuusluokitukset: Pitkäaikainen Lyhytaikainen FitchRatings A- F2 Japan Credit Rating Agency AA Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus TVO:n hallitus ja toimiva johto vastaavat yhtiön sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus ja tuloksellisuus, informaation luotettavuus sekä se, että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan. Yhtiöasiakirjat sekä vahvistetut politiikat ja toimintaohjeet luovat perustan TVO:n hallintojärjestelmälle ja sisäiselle valvonnalle. TVO:n sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet on määritelty yhtiön sisäisissä ohjeissa. Sisäinen tarkastus raportoi toimitusjohtajalle. Sisäinen tarkastus tukee toiminnallaan johtoa hyvän hallintojärjestelmän, riskienhallinnan ja sisäisen valvontajärjestelmän kehittämisessä ja tehokkuuden arvioinnissa. Riskienhallinta Riskienhallinnan tarkoituksena on tukea tavoitteiden saavuttamista ja estää riskejä toteutumasta sekä pienentää riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja mahdollisia vaikutuksia. Riskienhallintaa valvoo hallitus, joka vahvistaa yhtiön riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintaa johtaa yhtiön johtoryhmä, jonka alaisuudessa on koordinoinnista huolehtiva riskienhallintaryhmä. Riskienhallintaryhmä ylläpitää ja kehittää riskienhallintajärjestelmää, tekee yhtiötason riski- 13

16 Tuotanto 00 OL1 keskimääräinen sähköteho MW Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu OL2 keskimääräinen sähköteho MW Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu TVO:n osuus Meri-Porin tuotannosta keskimääräinen sähköteho MW Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu kartoituksia riittävän usein ja laajasti, analysoi riskejä sekä seuraa ja koordinoi tarvittavia varautumistoimenpiteitä. Organisaatioyksiköt vastaavat osaltaan riskienhallinnan käytännön toteutuksesta. Yritysturvallisuus, riskienhallinnan ohjeistus, raportointi sekä vakuuttaminen hoidetaan keskitetysti. TVO:ssa riskienhallinta on osa yhtiön turvallisuuskulttuurin mukaista toimintajärjestelmää. Toiminnan uhkia ja eri riskitekijöitä sekä menetelmiä niiden ennaltaehkäisemiseen, hallintaan ja vähentämiseen seurataan jatkuvasti. Riskikartoituksessa eri uhkien toteutumisen todennäköisyys arvioidaan ja riskeille laaditaan tapauskohtaisesti erillinen toimenpideohjelma. Turvallisuuteen ja tuotantoon liittyviä riskejä pienennetään muun muassa pitämällä laitosyksiköt hyvässä kunnossa. Erityisen tärkeää on vuosihuoltojen laadukas suunnittelu ja toteutus. Omaisuusriskejä on lisäksi katettu ydinesinevakuutuksilla. Ydinvastuun osalta ovat voimassa lain mukaiset ydinvastuuvakuutukset. Konsernin sähkön tuotanto vaatii maailmanlaajuisilta markkinoilta ostettavien polttoaineiden käyttöä. Tärkeimmät konsernin käyttämät polttoaineet ovat uraani ja hiili. Ydinpolttoaineeseen liittyviä riskejä on pienennetty hajauttamalla hankintoja useammalle toimittajalle ja pyrkimällä pitkäaikaisiin sopimuksiin. OL3:n rakennusvaiheen riskienhallinnassa on keskeistä laitostoimittajan toiminnan valvonta. TVO:n rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti yhtiön rahoitustoiminnossa yhtiön hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. TVO:n liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät likviditeetti-, markkina- ja luottoriskeihin. Pitkäaikaisilla luottositoumuksilla ja likvideillä varoilla pienennetään rahoitukseen liittyviä riskejä. Markkinariskejä on pienennetty korkojohdannaisilla ja pitämällä lainat euromääräisinä. Rahoitusriskien hallintaa ja polttoaineen hintariskiä on käsitelty laajemmin tilinpäätöksen (IFRS) laadintaperiaatteiden kohdassa 29. Osakepääoma ja osakeanti Yhtiön osakepääoma oli 266,1 (166,1) miljoonaa euroa. Yhtiössä on ( ) osaketta, joista osaketta kuuluu A-sarjaan. Nämä oikeuttavat nykyisten OL1- ja OL2-ydinvoimalaitosyksiköiden tuottamaan sähköön. C-sarjassa on osaketta, jotka oikeuttavat Meri-Porin hiilivoimalaitoksen TVO-osuuden tuottamaan sähköön. Lisäksi yhtiössä voi olla enintään B-sarjan osaketta, jotka oikeuttavat OL3:n tuottamaan sähköön. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin korottaa osakepääomaa ,00 eurolla ,23 euroon antamalla kappaletta uusia B-sarjan osakkeita yhteensä 100,0 miljoonan euron merkintähinnalla. Osakkeet merkittiin heti ja merkintähinta maksettiin Lisäksi päätettiin B-sarjan osakeannista 95,6 miljoonaa euroa antamalla kappaletta uusia osakkeita, jotka B-sarjan osakkaat merkitsivät täysimääräisesti, ja jotka maksetaan vuonna 2008 hallituksen päättämänä ajankohtana. B- sarjan osakkeita on tämän jälkeen yhteensä ( ) kappaletta. Osakepääoman korotus perustui OL3-ydinvoimalaitosyksikön rahoitussuunnitelmaan, jonka mukaan investoinnin edellyttämä oman pääoman ehtoinen rahoitus kerrytetään projektin etenemisen mukaisesti. Olkiluodon ydinvoimalaitos TVO tuottaa sähköä Eurajoen Olkiluodossa kahdella ydinvoimalaitosyksiköllä, OL1 ja OL2. Molempien laitosyksiköiden nimellissähköteho on 860 MW. Olkiluodon voimalaitoksen vuosituotantomäärä 2007 oli yhtiön historian suurin, (14 268) GWh. Määrä on 15,9 (15,9) prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä. Laitosyksiköt toimivat turvallisesti koko vuoden. OL1 kävi ilman merkittäviä, tehonalennukseen johtavia vikoja. OL2-yksiköllä oli kolme reaktoripikasulkua, joiden seurauksena menetettiin pienehkö määrä tuotantoa. 14

17 Tuotanto 007 OL1 keskimääräinen sähköteho MW Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu OL2 keskimääräinen sähköteho MW Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu TVO:n osuus Meri-Porin tuotannosta keskimääräinen sähköteho MW Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu OL1 tuotti sähköä (6 973) GWh ja sen käyttökerroin oli 97,5 (93,8) prosenttia. OL2 tuotti sähköä (7 294) GWh ja sen käyttökerroin oli 93,7 (96,9) prosenttia. Tuulivoimalaitoksen tuotanto oli 1,8 (1,7) GWh. Olkiluodon kaasuturpiinivoimalaitoksen TVO-osuuden tuotanto oli 0,2 GWh. Vuosihuollot Laitosyksiköiden vuosihuollot kestivät yhteensä 25 vrk 13 tuntia (30 vrk 9 tuntia). Tarkastukset osoittivat, että laitosyksiköt ovat hyvässä kunnossa. OL1:llä oli polttoaineenvaihtoseisokki Laitosyksiköllä vaihdettiin 124 (110) nippua polttoainetta sekä tehtiin ohjelman mukaiset määräaikaishuollot, vuosittaiset koestukset, tarkastukset, testaukset ja tarvittavat korjaukset. OL2:lla oli huoltoseisokki Laitosyksiköllä vaihdettiin 116 (116) nippua polttoainetta sekä tehtiin tarkastus- ja huoltotöitä. Suurimpia näistä olivat kahden matalapaineturpiinin avaus, tarkastus ja siipiurien koneistus sekä generaattorin roottorin vaihto. Ydinpolttoainehankinnat olivat raportointikaudella 57,6 (41,1) miljoonaa euroa ja ydinpolttoaineen kulutus 38,3 (37,7) miljoonaa euroa. Ydinpolttoaine- ja uraanivaraston arvo vuoden lopussa oli 146,6 (127,3) miljoonaa euroa, josta reaktoreissa olevan polttoaineen arvo oli 61,3 (60,9) miljoonaa euroa. Meri-Pori TVO on osallistunut Fortum Power and Heat Oy:n omistaman Meri-Porin hiilivoimalaitoksen rakentamiskustannuksiin 45 prosentin osuudella ja saa käyttöönsä osallistumisosuuttaan vastaavan määrän laitoksen kapasiteetista. Voimalaitoksen käytöstä vastaa Fortum Power and Heat Oy. TVO hankki itse osuutensa käyttöön tarvittavan kivihiilen. TVO:n osuus Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa tuotetusta sähköstä oli 1 374,2 (1 508,7) GWh ja sen tuottamiseen käytettiin hiiltä 458,4 (524,5) tuhatta tonnia ja hiilidioksidipäästöoikeuksia 1 129,5 (1 257,5) tuhatta tonnia. Yhtiön vuotuinen osuus vastikkeetta saaduista Meri-Porin päästöoikeuksista oli 904,7 tuhatta tonnia vuosina Olkiluoto 3 Laitostoimittajan suunnittelu, asiakirjojen laadinta ja viranomaisluvitus etenivät kaikilla osa-alueilla. Reaktoripaineastian valmistus jatkui Japanissa ja höyrystimien sekä paineistimen valmistus Ranskassa. Turpiinin ja generaattorin valmistus jatkui vastaavasti Saksassa ja ensimmäiset turpiiniosat laivattiin Suomeen. Turpiinin lauhdutinlohkot saapuivat kesällä Olkiluotoon, missä ne koottiin ja asennettiin paikoilleen. Primääripiirin uudelleen valettujen pääkiertoputkistojen valmistus ja testaus jatkuivat. Olkiluodossa rakennustyöt jatkuivat sekä reaktori- että turpiinilaitoksen alueella. Reaktorilaitokseen kuuluvien reaktori-, polttoaine- ja suojarakennuksien sekä jäte- ja apurakennuksien valu- ja raudoitustyöt jatkuivat. Kesäkuussa nostettiin suojarakennuksen sisemmän seinämän teräsvuorauksen kaksi osaa paikoilleen ja hitsattiin kiinni aiemmin asennettuun vuorauksen alaosaan. Reaktorirakennuksessa tehtiin ensimmäiset laiteasennukset. Turpiinilaitokseen kuuluvien keskeisten rakennuksien, turpiinirakennuksen, kytkinlaitoksen ja merivesipumppaamon rakennustyöt etenivät hyvin ja jatkuivat läpi vuoden. Turpiinilaitoksen tärkeimmät betonivalut on tehty ja turpiinihalli saavutti harjakorkeuden viimeisellä neljänneksellä. Turpiinilaitoksella on aloitettu laitteiden asennustyöt, joiden ennakoidaan valmistuvan pääosin vuoden 2008 aikana. Kertomusvuoden aikana asennettiin paikoilleen mm. lauhduttimet, syöttövesisäiliö sekä alemmissa kerroksissa olevia lämmönsiirtimiä, pumppuja ja putkistoja. Kytkinlaitoksella aloitetut asennustyöt ovat edenneet hyvin. Työmaan henkilöstövahvuus vuoden 2007 lopussa oli noin Keskeiset rakennustyöt tehtiin pääsääntöi- 15

18 sesti kaksivuorotyönä. Olkiluoto 3:n vuoropäälliköiden ja ohjaajien koulutus jatkui. Laitostoimittajan ja sen alihankkijoiden toimintaa todennettiin normaalin toimitus- ja valmistusvalvonnan lisäksi lukuisin laatujärjestelmän mukaisin auditoinnein. OL3-projektin työmaalla on ollut alusta alkaen käytössä työturvallisuuden hallintajärjestelmä. Syyskuussa työmaalla tapahtui kuolemaan johtanut työtapaturma. Tapaturmataajuusindeksillä mitattu työturvallisuustaso säilyi korkeana. Laitostoimittaja raportoi elokuussa, että sopimusten mukaisten, edistyksellisten turvallisuusominaisuuksien huomioonottaminen reaktorirakennuksessa vie alkuperäistä sopimusaikataulua kauemmin ja ilmoitti keskeisimpien rakennustöiden jatkuvan talveen Tämän arvioitiin siirtävän OL3:n käytön alkamisen vuoteen Joulukuussa laitostoimittaja tarkensi aiempaa arviota ja vahvisti laitosyksikön valmistuvan kesällä Median ja muiden sidosryhmien mielenkiinto projektia kohtaan oli koko vuoden suuri. Ydinjätehuolto Matala- ja keskiaktiivista voimalaitosjätettä on OL1:n ja OL2:n toiminnan aikana kertynyt yhteensä m 3, josta 119 m 3 vuonna Jätteet loppusijoitetaan Olkiluodon matala- ja keskiaktiivisen jätteen luolaan (VLJluola). Käytettyä ydinpolttoainetta on vastaavasti kertynyt vuoden loppuun mennessä 1 314,2 tonnia, josta 39,5 tonnia vuonna Käytetty ydinpolttoaine on varastoituna pääosin erillisessä Olkiluodon käytetyn polttoaineen välivarastossa. Konsernin yhteisyritys Posiva Oy huolehtii käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta osakkaidensa TVO:n ja Fortum Power and Heat Oy:n lukuun. Loppusijoituslaitokseen liittyvän tutkimustilan (ONKALO) rakennustyöt jatkuivat Olkiluodossa. Olkiluodon loppusijoitustilaan sijoitetaan OL1:n, OL2:n, Loviisa 1:n ja Loviisa 2:n sekä OL3:n käytetty polttoaine. TVO:n osuus käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta ja sen kustannuksista on noin 74 prosenttia. Ydinjätehuollon kustannusten kattamiseksi yhtiö suorittaa maksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vahvisti yhtiön ydinjätehuollon vuoden 2007 lopun vastuumääräksi 1 079,8 (903,4) miljoonaa euroa ja yhtiön vuoden 2008 rahastotavoitteeksi Valtion ydinjätehuoltorahastossa 927,7 (864,1) miljoonaa euroa. Erotus on katettu vakuuksilla. Vastuumäärän lisäys edelliseen vuoteen verrattuna on merkittävä, minkä johdosta valtioneuvosto yhtiön hakemuksesta hyväksyi ydinenergialain 46 :n nojalla yhtiön rahastotavoitteen pienentämisen vuosille Vastuumäärän lisäyksen syynä on käytetyn polttoaineen luolien täyttöratkaisun muutos sekä ydinjätehuollon kustannustason nousu. Tutkimus ja kehitys Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut olivat 17,1 (15,7) miljoonaa euroa (omia palkkoja huomioimatta), josta valtaosa käytettiin ydinjätehuoltoon. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut kasvoivat vuodesta 2006 lähinnä Posivan vastuulla olevan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimuksen alueella. TVO on merkittävä rahoittaja Suomessa reaktoriturvallisuuden ja ydinjätehuollon julkisissa tutkimusohjelmissa. Vuonna 2007 TVO:n maksuosuus ohjelmia rahoittavalle Valtion ydinjätehuoltorahastolle oli 2,7 miljoonaa euroa. Investoinnit TVO:n investointikustannukset raportointikaudella olivat 227,2 (262,9) miljoonaa euroa, joista OL3-projektiin kohdistui 178,3 (197,1) miljoonaa euroa. Päästöoikeuksia luovutettiin vuonna 2007 energiamarkkinavirastolle 9,0 miljoonan euron arvosta. TVO allekirjoitti toukokuussa Alstom Power Sweden AB:n kanssa sopimuksen OL1- ja OL2-laitosyksiköiden matalapaineturpiinien ja OL1-laitosyksikön generaatto- 16

19 rin uusimisesta. Projektin suuruus on kokonaisuudessaan noin 100 miljoonaa euroa. Muutostyöt toteutetaan vuosien 2010 ja 2011 vuosihuolloissa. TVO:n ja Fingridin yhteisesti omistama Olkiluodon kaasuturpiinivoimalaitos vihittiin käyttöön marraskuussa. Laitoksen nimellisteho on 100 MW, joka on sopimusosapuolten käytettävissä. OL4-ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arviointi TVO käynnisti maaliskuun lopussa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eli YVA-menettelyn Olkiluotoon mahdollisesti rakennettavasta neljännestä ydinvoimalaitosyksiköstä. YVA-menettelyssä tarkastellaan sähköteholtaan noin MW ja lämpöteholtaan noin MW ydinvoimalaitosyksikön rakentamista Olkiluotoon. Suunnitelman mukaisesti uusi yksikkö on tyypiltään joko kiehutus- tai painevesireaktorilaitos. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään ympäristön nykytila ja arvioidaan hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja niiden merkittävyyttä. YVA-menettelyssä arvioitavia asioita ovat muun muassa vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan, vesistöön ja kalatalouteen, maankäyttöön ja maisemaan, maa- ja kallioperään, pohjavesiin sekä kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma luovutettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle toukokuun 31. päivänä. Nähtävillä olon ja lausuntojen jälkeen ministeriö antoi TVO:lle oman lausuntonsa syyskuussa. Sen ja YVA-ohjelman perusteella käynnistettiin YVAselostuksen laadinta. Arviointimenettely antoi lähiseudun asukkaille ja muille, joihin hanke saattaa vaikuttaa, tilaisuuden ottaa kantaa uuden laitosyksikön ympäristövaikutuksiin. YVA-menettelyn yhteydessä järjestettiin useita tilaisuuksia, muun muassa pienryhmä- ja yleisötilaisuuksia, joissa kerrottiin YVA-menettelystä ja saaduista tuloksista. Turvallisuus ja ympäristöasiat Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt toimivat turvallisesti koko vuoden. Ydinturvallisuuteen merkittävästi vaikuttaneita tapahtumia ei ollut. Kertomusvuoden aikana laadittiin Säteilyturvakeskukselle (STUK) sattuneista tapahtumista kuusi erikoisraporttia. Tapahtumista kaksi luokiteltiin kansainvälisellä seitsenportaisella INES-asteikolla poikkeuksellisena turvallisuuteen vaikuttavana tapahtumana luokkaan 1. Muut tapahtumat luokiteltiin luokkaan 0 (ei merkitystä ydin- eikä säteilyturvallisuuteen). Toiminta on ollut yhtiön ympäristöpolitiikan, ympäristölupien sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaista. Yhtiön ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, johon kuuluu myös OL3-laitosyksikön rakentamisvaihe, täyttää kansainvälisen ISO 14001:2004 -standardin vaatimukset. Vuodelle 2007 asetetut parannusta vaativat ympäristötavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta valvonnasta vapautettavan metalliromun määrää. Myös OL3-rakennustyömaan sekajätteen kuukausittaiselle määrälle asetettu tavoite ylitettiin joidenkin kuukausien osalta. Vuoden aikana ei todettu yhtään merkittävää ympäristöpoikkeamaa. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutukset olivat vähäiset. Radioaktiiviset ilma- ja vesipäästöt olivat aiempien vuosien tapaan erittäin pienet ja huomattavasti alle viranomaisten asettamien rajojen. Käytössä olevia laitosyksiköitä OL1 ja OL2 sekä rakennettavaa laitosyksikköä OL3 koskevaan ympäristölupaan esitettyjen muutosten käsittely jatkui Vaasan hallinto-oikeudessa. Marraskuun alussa otettiin käyttöön TVO:n uusi kaatopaikka, joka täyttää valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen asettamat vaatimukset. Käytöstä poistetun kaatopaikan sulkeminen toteutetaan vuosina ympäristölupamääräysten mukaisesti. Kertomusvuoden aikana aloitettiin OL1- ja OL2-laitosyksiköiden väliturvallisuusarvion laadinta, joka valmistuu vuoden 2008 aikana luovutettavaksi STUKille. 17

20 Vuoden 2007 ympäristöasiat ja ympäristöä kuvaavat tunnusluvut raportoidaan yksityiskohtaisemmin erillisessä, EMAS-asetuksen vaatimukset täyttävässä yhteiskuntavastuuraportissa, joka on ulkopuolisen tahon todentama. Henkilöstö Konsernin henkilöstön määrä mukaan lukien Posiva oli vuoden lopussa 836 (804) henkilöä ja keskimäärin vuoden aikana 868 (825) henkilöä. Yhtiön henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 750 (730) henkilöä ja keskimäärin vuoden aikana 780 (748) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 676 (662) henkilöä. TVO:n henkilöstöä lisättiin rekrytoimalla 57 (44) uutta henkilöä. Työtehtäviään vaihtoi vuoden aikana 56 (41) henkilöä. Yhtiön palveluksesta erosi vuoden aikana 43 (18) vakinaista henkilöä, joista 13 (8) siirtyi eläkkeelle ja 5 vaihtoi TVO-konsernin sisällä yhtiötä. Marraskuussa tehtiin koko henkilöstöä koskeva Suomen paras työpaikka -kilpailun kyselytutkimus, jonka tulokset selviävät vuoden 2008 alkupuolella. Lokakuussa tulivat voimaan energia-alan eri henkilöstöryhmiä koskevat työehtosopimukset. Työntekijöiden sopimuskausi päättyy ja toimihenkilöiden sekä ylempien toimihenkilöiden sopimuskausi Organisaatio Hallitus vahvisti syksyllä yhtiön uuden perusorganisaation, joka astui voimaan Organisaatiomuutoksen yhteydessä aiempi Käyttöosasto muutettiin Tuotanto-osastoksi. Osaaminen Henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen painopistealueita olivat OL3-projektiin liittyvä koulutus, turvallisuuskulttuurin parantamiseen liittyvät kehityskohteet kuten organisaation oppiminen ja nollatoleranssi-ajattelutapa sekä ydinvoima- ja laitostekniikan tietämyksen syventäminen. OL3-laitosyksikön käyttöhenkilöstön koulutusta jatkettiin laitostoimittajan antamalla koulutuksella. Laitosyksiköiden OL1 ja OL2 nykyiset ohjaajat osallistuivat vuonna 2007 täydennyskoulutukseen viranomaisten edellyttämällä tavalla. Syksyllä pidettiin kirjalliset kuulustelut kahdeksalle ohjaajakoulutuksessa olleelle henkilölle, jonka jälkeen he aloittivat työskentelyn ohjaajaharjoittelijoina. Joulukuussa aloitettiin uusien, kertomusvuonna rekrytoitujen ohjaajien kouluttaminen. Olkiluodon alueen toiminnan erityispiirteet huomioon ottava aluetulokoulutus jatkui koko vuoden. Aluetulokoulutukseen osallistui vuoden aikana noin henkilöä, joista englanninkieliseen koulutukseen. Toimikohtaisten koulutusvaatimusten mukaiset kurssit toteutettiin vuosisuunnitelman mukaisella tavalla. Tytäryhtiöt TVO Nuclear Services Oy TVO Nuclear Services Oy (TVONS) on kokonaan TVO:n omistama tytäryhtiö. TVONS tuottaa asiakkailleen lisäarvoa, joka perustuu korkeaan ydinturvallisuuteen, kustannustehokkaaseen toimintaan ja ydinjätehuoltoon, sekä näihin liittyvään osaamiseen ja palveluihin. TVONSin asiakkaiden käytettävissä on TVO:n henkilöstön erikoisosaaminen. TVONSin toteuttamia projekteja ovat voimalaitosten kunnossapitopalvelut ja muut voimantuotantoon liittyvät hankkeet, Euroopan komission Tacis- ja Phareohjelmiin kuuluvat projektit, pohjoisen ulottuvuuden ympäristöyhteistyö sekä kansainvälisiin indikaattoreihin perustuva voimalaitosten vertailu. Olkiluodon Vesi Oy Olkiluodon Vesi Oy on kokonaan TVO:n omistama tytäryhtiö. Se huolehtii TVO:n ja Posivan Olkiluodon toimintaan tarvittavasta raakavesihuollosta. 18

21 Osakkuus- ja yhteisyritykset Posiva Oy TVO:n ja Fortum Power and Heat Oy:n omistama Posiva Oy huolehtii osakkaidensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimuksesta ja toteutuksesta. TVO omistaa Posivasta 60 prosenttia. Posiva jatkoi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen maanalaisen tutkimustilan louhintatöitä suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2007 aikana valmistui uusi loppusijoituksen kokonaiskustannusarvio, joka perustuu vuoden 2006 lopussa julkaistuun Laitoskuvaus 2006:een. Kustannusarvion loppusumma on miljoonaa euroa joulukuun 2006 hintatasossa. Kustannuksia lisäävät aikaisempaan verrattuna yleisen kustannustason muutoksen lisäksi erityisesti entistä turvallisempi loppusijoitustilojen täyttöratkaisu. Polartest Oy TVO omistaa Polartest Oy:stä 32 prosenttia ja se on otettu huomioon konsernin osakkuusyrityksenä. Polartest Oy tekee mekaanisia tarkastuksia ja sen toiminta on laajentunut myös sähkötarkastusalueelle. TVO käyttää Meri-Porin hiilivoimalaitoksen kapasiteettia aiempien periaatteiden mukaisesti. OL3:n ja yhtiön muiden voimalaitosyksiköiden tarvitseman henkilöstön rekrytointia ja koulutusta jatketaan suunnitellusti. TVO jatkaa OL4-ydinvoimalaitoshankkeen valmistelua vuoden 2008 aikana. Posiva jatkaa maanalaisen tutkimustilan rakentamista Olkiluodossa ja toteuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin laajemmasta ydinpolttoaineen loppusijoitustilasta, suuruudeltaan tonnia. TVONS jatkaa palveluiden markkinointia ja myyntiä nykyisellä laajuudella. Ehdotukset yhtiökokoukselle Teollisuuden Voima Oyj:llä ei ole vapaata omaa pääomaa. Hallitus toteaa, ettei osinkoa voida jakaa. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen TVO jätti OL4:n YVA-selostuksen työ- ja elinkeinoministeriölle helmikuussa Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut muita olennaisia, raportoitavia tapahtumia tai muutoksia. Arvio tulevasta kehityksestä Alkaneella tilikaudella tuotantotoiminnan odotetaan jatkuvan edellisen vuoden tapaan. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuotantoedellytykset ovat hyvät. Ydinpolttoaineen saatavuus on varmistettu pitkäaikaisin sopimuksin. Vuonna 2008 OL1- ja OL2-laitosyksiköillä toteutetaan tavanomaiset polttoaineenvaihto- ja huoltoseisokit, joiden arvioidaan kestävän yhteensä noin 21 vuorokautta. TVO jatkaa suunnitelmallisesti OL3-ydinvoimalaitosyksikön toteutusta. 19

22 Keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja Sähkön toimitus (GWh) Olkiluoto Olkiluoto Olkiluoto 1 ja 2 yhteensä * Meri-Pori Sähkön toimitus yhteensä * Sisältää tuulivoimasähköä 1,8 GWh (2006: 1,7 GWh), ja kaasuturpiinisähköä 0,2 GWh. TVO:n sähkön toimituksen osuus Suomen sähkön käytöstä (%) 17,4 17,5 17,0 18,3 18,5 Käyttökertoimet (%) Olkiluoto 1 97,5 93,8 98,3 95,1 97,0 Olkiluoto 2 93,7 96,9 94,0 96,1 95,5 Laitosyksiköt yhteensä 95,6 95,4 96,1 95,6 96,3 Varat Valtion ydinjätehuoltorahastossa (VYR) (M ) 927,7 864,1 826,6 792,7 763,8 TVO-KONSERNI (IFRS) (M ) Liikevaihto Tilikauden tulos Tutkimustoiminnan menot Investoinnit Oma pääoma Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat (ilman lainaa VYR:ltä) Osakaslainat (sisältyvät edellisiin) Laina VYR:ltä Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus Taseen loppusumma Omavaraisuusaste % * 45,6 44,6 Henkilöstö (keskimäärin) *Omavaraisuusaste % = 100 x oma pääoma + osakaslainat taseen loppusumma - ydinjätehuoltoon liittyvä varaus - laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ (FAS) (M ) Liikevaihto Polttoainekulut Ydinjätehuoltokulut Muut sähköntuotannon tuotot ja kulut Pääomakulut (poistot ja rahoituskulut) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja Investoinnit Oma pääoma Tilinpäätössiirtojen kertymä Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat (ilman lainaa VYR:ltä) Osakaslainat (sisältyvät edellisiin) Laina VYR:ltä Taseen loppusumma Omavaraisuusaste % ** 43,6 42,5 46,0 62,3 61,7 Henkilöstö (keskimäärin) **Omavaraisuusaste % = 100 x oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä + osakaslainat taseen loppusumma - laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta 20

23 Tilinpäätös 2007 TVO-konsernin tilinpäätös sivut Emoyhtiön tilinpäätös sivut

24 Tuloslaskelma, IFRS TVO-KONSERNI liitetieto Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta Voitto ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto / tappio Jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille

25 Tase, IFRS TVO-KONSERNI liitetieto Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Laina- ja muut saamiset Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Sijoitukset osakkeisiin Johdannaiset Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Johdannaiset Rahasto-osuudet Rahavarat Varat yhteensä Oma pääoma ja velat Oma pääoma Osakepääoma Osakeanti Ylikurssirahasto ja vararahasto Arvonmuutosrahasto Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Oma pääoma yhteensä Velat Pitkäaikaiset velat Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus Osakaslainat Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta Muut korolliset velat Johdannaiset 20, Lyhytaikaiset velat Varaukset Korolliset velat Johdannaiset 20, Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

26 Oman pääoman muutoslaskelma, IFRS TVO-KONSERNI Emoyrityksen omistajille kuuluva oma ylikurssirahasto Arvonmuutos- Kertyneet pääoma Oma pääoma ja vararahasto Osakeanti rahasto voittovarat yhteensä yhteensä Oma pääoma Rahavirran suojaukset Koronvaihtosopimukset - Omaan pääomaan kirjatut voitot tai tappiot Valuuttatermiinit - Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot Vaihto-omaisuuteen siirretty määrä Keskeneräiseen laitosinvestointiin siirretty määrä Myytävissä olevat sijoitukset - Voitot/tappiot käypään arvoon arvostuksesta Tuloslaskelmaan siirretty määrä Suoraan omaan pääomaan kirjatut erät Tilikauden voitto Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä Osakeanti Oma pääoma Emoyrityksen omistajille kuuluva oma ylikurssirahasto Arvonmuutos- Kertyneet pääoma Oma pääoma osakepääoma ja vararahasto Osakeanti rahasto voittovarat yhteensä yhteensä Oma pääoma , FAS IFRS-siirtymän vaikutus Oma pääoma , IFRS Rahavirran suojaukset Koronvaihtosopimukset - Omaan pääomaan kirjatut voitot tai tappiot Valuuttatermiinit - Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot Vaihto-omaisuuteen siirretty määrä Myytävissä olevat sijoitukset - Voitot / tappiot käypään arvoon arvostuksesta Tuloslaskelmaan siirretty määrä Suoraan omaan pääomaan kirjatut erät Tilikauden voitto Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä Osakeanti Oma pääoma

27 Rahavirtalaskelma, IFRS TVO-KONSERNI liitetieto Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto Oikaisut: Verot 5 19 Rahoitustuotot ja -kulut Poistot Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa Muut oikaisut Käyttöpääoman muutokset: Korottomien saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+) Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Maksetut korot ja muut rahoituskulut Saadut osingot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 3 0 Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Maksullinen osakeanti Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Korollisten saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahasto-osuuksien käyvän arvon muutos Rahavarat ,

28 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 KONSERNIN PERUSTIEDOT Teollisuuden Voima Oyj tytäryhtiöineen muodostavat TVO-konsernin. Konsernin emoyhtiö on Teollisuuden Voima Oyj, jonka rekisteröity kotipaikka on Helsinki. Teollisuuden Voima Oyj on julkinen suomalaisten teollisuus- ja voimayhtiöiden omistama osakeyhtiö. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti TVO toimittaa sähköä osakkailleen ns. Mankala-periaatteella eli luovuttaa tuottamansa tai hankkimansa sähkön osakkailleen näiden kunkin osakesarjan omistuksen suhteessa ja kukin kyseisen osakesarjan osakas vastaa yhtiötä kohtaan yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määritellyistä muuttuvista ja kiinteistä vuosikustannuksista. Yhtiö omistaa ja käyttää kahta ydinvoimalaitosyksikköä (OL1 ja OL2) ja rakennuttaa kolmatta yksikköä (OL3) Olkiluodossa, Eurajoen kunnassa. Olkiluodon ydinvoimalan lisäksi TVO:lla on osuus Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa sekä osuus kaasuturpiinilaitoksesta ja tuulivoimalaitos Olkiluodossa. Jäljennöksiä konsernitilinpäätöksestä on saatavilla Internet-osoitteessa ja TVO:n Helsingin konttorista osoitteessa Töölönkatu 4, Helsinki. Tämä konsernitilinpäätös hyväksyttiin julkistettavaksi TVO:n hallituksen kokouksessa Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi muuttaa tai hylätä tilinpäätöksen. 2 LAADINTAPERIAATTEET Laadintaperusta Tämä on TVO-konsernin ensimmäinen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Siirryttyään vuoden 2007 aikana IFRS-tilinpäätöskäytäntöön konserni on soveltanut IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia. Siirtymispäivä on Konsernitilinpäätös on ennen siirtymistä laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaan saakka. Koska suomalaisen ja kansainvälisen tilinpäätösnormiston periaatteet eroavat toisistaan joiltain osin, tietyt kirjaamis-, arvostus- ja konsolidointiperiaatteet on oikaistu IFRS:n mukaisiksi. Täsmäytyslaskelmat ja kuvaukset IFRS: ään siirtymisen vaikutuksista konsernin tilinpäätökseen on esitetty liitetiedossa 30 Siirtyminen IFRS-tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon kirjattavia rahasto-osuuksia, sijoituksia osakkeisiin ja johdannaisia. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Seuraavat pakolliset IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat on julkaistu, mutta konserni ei ole vielä ottanut niitä käyttöön: IFRS 2 Osakeperusteiset maksut*) -standardin muutos (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 3 (Revised), Business combinations *) -standardin ja IAS 27 (Revised), Consolidated and separate financial statements *) -standardin muutos (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen sallittua). IFRS 8 Operating Segments (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 8 vaatii tietoja yhteisön operatiivisista segmenteistä sekä sen tuotteista ja palveluista, maantieteellisistä alueista, joilla se toimii ja suurimmista asiakkaista. IAS 1 (Muutos), Tilinpäätöksen esittäminen *) (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardin *) muutos (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRIC 11, Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRIC 12, Service Concession Arrangements* ) (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRIC 13, Customer Loyalty Programmes* ) (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRIC 14, IAS 19 The Limit on a Defined Benefit Asset, Minimum Funding Requirements and their Interaction* ) (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). *) EU ei ole vielä hyväksynyt standardia / tulkintaa sovellettavaksi. Konsernissa arvioidaan parhaillaan, tuleeko segmenttiraportointia koskeva uusi standardi vaikuttamaan yhtiön liitetietoihin. Muilla muutoksilla ei katsota olevan olennaista vaikutusta tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhtiöt Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja sen tytäryritykset TVO Nuclear Services 26

29 Oy, Olkiluodon Vesi Oy ja Perusvoima Oy. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta tilikauden lopussa. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Tytäryritykset yhdistellään konserniin hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen sekä hankinnasta välittömästi johtuneiden menojen yhteissumma. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa konsernin keskinäinen osakkeenomistus, konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako eliminoidaan. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten laadintaperiaatteet on pääosin muutettu vastaamaan konsernin omaksumia laadintaperiaatteita yhtenäisyyden varmistamiseksi. Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. TVO:n osakkuusyhtiö on 32 %:n omistusosuudella Polartest Oy. Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni on sopimukseen perustuen sitoutunut jakamaan määräysvallan kyseisen yrityksen taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista toisen osapuolen kanssa. TVO:n yhteisyritys 60 %:n omistusosuudella on Posiva Oy, jonka pääasiallisesta toiminnasta, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta, vastaa sen kumpikin omistaja oman käyttönsä mukaisesti. Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään konserniin pääomaosuusmenetelmällä. Arvioiden käyttö ja johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Arviot ja oletukset vaikuttavat varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Toteumat voivat poiketa arvioista. Ydinvoimalan tulevaan käytöstä poistoon ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvä varaus Arvioita ja oletuksia on käytetty ydinvoimalan tulevaan käytöstä poistoon ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvien varojen, velkojen, kulujen ja tuottojen arviointiin. Arviot perustuvat pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista syntyvistä kustannuksista. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, aikatekijään, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtion viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, aikatekijän ja kustannusennusteet. Muutokset oletetussa diskonttokorossa vaikuttavat varauksen määrään. Jos diskonttokorkoa pienennetään, varaus kasvaa. TVO:n maksut Valtion ydinjätehuoltorahastolle perustuvat diskonttaamattomaan velkaan. Mahdollinen varauksen kasvu kompensoituu taseeseen kirjattavalla yhtä suurella TVO:n osuuden kasvulla Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista. IFRS:n mukaan varojen kirjanpitoarvo ei voi ylittää varauksen arvoa, koska TVO:lla ei ole määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa (katso liitetieto 25 Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus). Vieraan pääoman menojen käsittely Johto käyttää harkintaa soveltaessaan vieraan pääoman menoja koskevaa laadintaperiaatetta, jonka mukaan voimalaitoshankkeisiin liittyvät rakennusaikaiset vieraan pääoman menot aktivoidaan taseeseen. Rakenteilla oleva voimalaitos OL3 OL3 on rakenteilla oleva voimalaitos, joka on tilattu avaimet käteen -periaatteella. Avaimet käteen -toimittajan ilmoituksen mukaan toimitus myöhästyy alkuperäisestä aikataulusta. Yhtiölle on syntynyt ja syntyy viivästymisestä aiheutuvia kuluja, joista yhtiöllä on toimitussopimukseen perustuen mahdollisuus vaatia korvausta. Koska lopullisen saatavan määrää ei luotettavasti voida vielä arvioida, ei tätä ole IAS 37:n mukaisesti kirjattu. Kaikki OL3-hankkeen toteutuneet menot on kirjattu konsernin taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Segmenttiraportointi Konsernin pääasiallinen liiketoiminta on sähkön tuottaminen osakkailleen Suomessa. Muun liiketoiminnan kuten konsultointipalveluiden myynnin osuus suhteessa sähkön tuottamiseen on vähäinen. Maantieteellisiä segmenttejä ei ole, sillä yhtiön sähköä käyttävät osakkaat sekä varat ja velat sijaitsevat Suomessa. Tämän vuoksi segmenttiraportointia ei esitetä erillisenä liitetietona. Tuloutusperiaatteet Konserni toimii omakustannusperiaatteella. Tuotot määräytyvät saadun vastikkeen perusteella sähköä tai palveluja luovutettaessa. Tuotot esitetään vähennettynä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla. Tuotot on kirjattu seuraavasti: Sähkön myynti ja muu liikevaihto Sähkön myyntituotot kirjataan toimituksen perusteella. Kirjatut myyntituotot osakkaille perustuvat toimitettuihin määriin. Palvelujen myyntituotot kirjataan suoriteperusteisesti tilikaudella, jolloin palvelu tuotetaan asiakkaalle. Usean tilikauden kestävät pitkän aikavälin konsultointipalveluprojektien tuotot tuloutetaan tilinpäätöspäivään mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen suhteessa projektin arvioiduista kokonaismenoista. Mikäli on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saa- 27

30 miseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Muut tuotot Tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuoliset tuotot sisältyvät muihin tuottoihin. Tähän ryhmään luetaan vuokratuotot ja kertaluonteiset erät kuten aineellisen käyttöomaisuuden myyntivoitot. Nämä tuloutetaan suoriteperusteisesti. Avustukset Avustukset merkitään kirjanpitoon niiden käypään arvoon silloin, kun konserni täyttää avustusten saamiseen liittyvät ehdot ja on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan. Menoihin liittyvät avustukset merkitään tuloennakoiksi taseeseen ja kirjataan tuloslaskelmaan samalla kaudella, jolloin niihin liittyvät menot kirjataan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset vähennetään kyseisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenosta. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi, kun ne syntyvät, ja ne sisältyvät konsernituloslaskelman muihin kuluihin. Kehittämismenot aktivoidaan, jos on varmuus siitä, että ne kerryttävät tuloja tulevaisuudessa jolloin ko. kulut aktivoidaan aineettomiksi hyödykkeiksi ja kirjataan poistoina kuluksi tulovirtojen kertymisen aikana. TVO:lla ei ole tällä hetkellä aktivointiedellytykset täyttäviä kehittämismenoja. Ydinjätehuoltoon liittyvät tutkimusmenot on käsitelty laadintaperiaatteiden kohdassa Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Konsernin käyttöomaisuus on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla avustuksilla, kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Voimalaitoshankkeiden hankintamenoon sisällytetään rakennusaikaiset vieraan pääoman menot. Vieraan pääoman menoja ovat rakennusaikaisiin velkoihin liittyvät korkokulut sekä omasta pääomasta siirretyt voitot ja tappiot, jotka liittyvät suojauslaskennan ehdot täyttäviin johdannaissopimuksiin. Ydinvoimalaitoksen hankintameno sisältää arvioidut hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja ympäristön alkuperäiseen tilaan palauttamisesta aiheutuvat menot (lisätietoja laadintaperiaatteiden kohdassa Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus). Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Muu käyttöomaisuus poistetaan tasapoistomenetelmällä niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Tasapoistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin: OL1- ja OL2-ydinvoimalayksiköt, perusinvestointi modernisointihankeinvestoinnit modernisointiin liittyvät automaatioinvestoinnit ylläpitoinvestoinnit Meri-Porin hiilivoimalaitososuus tuulivoimalaitos kaasuturpiinilaitososuus 61 vuotta vuotta 15 vuotta 10 vuotta 25 vuotta 10 vuotta 30 vuotta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika oikaistaan tarvittaessa kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Käyttöomaisuushyödykkeen tai sen osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan, jos osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että menoista koituu vastaista taloudellista hyötyä. Merkittävät sykliset ennakkohuolto- ja tarkastuskulut sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon ja poistetaan syklien aikana. Syklisillä ennakkohuolto- ja tarkastuskuluilla tarkoitetaan kuluja, jotka perustuvat säännöllisiin ja perinpohjaisiin ennakkohuoltoihin ja tarkastuksiin. Muut korjaus- ja huoltomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla avustuksilla, kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät atk-ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat eräät käyttökorvaukset. Konsernilla ei ole liikearvoa eikä muita aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: ATK-ohjelmistot Muut aineettomat hyödykkeet 10 vuotta 10 vuotta Aineettomien hyödykkeiden poistoaikaa muutetaan tarvittaessa, jos arvioitu taloudellinen käyttöikä muuttuu aikaisemmista arvioista. Lisäksi aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät hiilidioksidi (CO 2 ) -päästöoikeudet. Päästöoikeudet kirjataan hankintahintaisina ja ne näkyvät omana eränään. Palautettavia päästöoikeuksia varten kirjataan varaus. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeuksia ei ole riittävästi kattamaan palautusvelvollisuutta, arvostetaan varaus ko. päästöoikeuksien markkina-arvoon. Varauk- 28

31 sista johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut -ryhmän kuluihin. Päästöoikeuksien myyntitulot hyvitetään omistajille. Päästöoikeuksista ei kirjata poistoja, sillä niiden tasearvo vastaa niiden arvoa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisten havaitsemiseksi. Kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää, on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Hiilen osalta hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out), ydinpolttoaineen osalta laskennallisen kulutuksen mukaisesti ja tarvikevaraston osalta painotettuun, juoksevaan keskihintaan. Hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vuokrasopimukset Rahoitusleasingsopimukset Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Muut vuokrasopimukset Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti vuokra-ajan kuluessa. Vuokrasopimusten perusteella saatavat vuokrat kirjataan tulolaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusvarat Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä käypään arvoon. Rahoitusvarat kirjataan taseesta pois silloin, kun oikeudet sijoituksen kassavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai ne on siirretty ja konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut. Konserni on luokitellut rahoitusvarat neljään ryhmään alkaen. Ryhmät ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, laina- ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset ja rahavarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat tällä hetkellä ne johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan kriteereitä. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista syntyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella kuin ne syntyvät. Laina- ja muut saamiset Laina- ja muihin saamisiin sisältyvät pitkäaikaiset laina- ja muut saamiset sekä lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset. Jos erä erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua, niin se kirjataan pitkäaikaisiin varoihin. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kaikki laina- ja muut saamiset arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen niiden alkuperäiseen nimellisarvoon, mikä vastaa niiden käypää arvoa. Myytävissä olevat sijoitukset Myytävissä oleviin sijoituksiin sisältyvät sijoitukset osakkeisiin ja rahasto-osuudet. Jos erä erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua, niin se kirjataan pitkäaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset merkitään omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Sellaiset sijoitukset noteerattomiin osakkeisiin, joiden käypää arvoa ei voi luotettavasti määrittää, arvostetaan hankintamenoon. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos myytävissä olevaksi sijoitukseksi luokitellun rahoitusvaran tai varojen ryhmän arvonalentumisesta on näyttöä, arvonmuutosrahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistunut 29

32 arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserni kirjaa myyntisaamisesta arvon alentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Johdannaiset ja suojauslaskenta Konserni käyttää johdannaissopimuksia suojautuakseen polttoainehankintojen valuuttariskiltä sekä lainojen korkoriskiltä. IAS 39:n mukaisen suojauslaskennan piiriin kuuluu tällä hetkellä konsernin uraani- ja hiilipolttoaineen kiinteäehtoisten hankintasopimusten valuuttakurssiriskiltä suojautumiseen tehdyt instrumentit (valuuttatermiinit) sekä pääosa konsernin lainasopimusten korkorahavirtojen heilahtelulta suojautumiseen tehdyistä koronvaihtosopimuksista. Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee johdannaissopimuksen osapuoli ja arvostetaan aina jatkossa tilinpäätöshetken käypään arvoon. Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien korko-optioiden (korkokatto- ja -lattiasopimukset) ja eräiden koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Rahavirran suojauslaskenta Konserni dokumentoi sekä suojausta aloitettaessa että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutokset. Suojauslaskennassa mukana olevat johdannaiset jaetaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin sen mukaan, miten suojausinstrumentin rahavirrat ajoittuvat. Rahavirtojen suojauksiksi määritettyjen ja rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus merkitään omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Kuitenkin kun suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta ja sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan alkuperäiseen hankintamenoon tai kirjanpitoarvoon. Kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, kyseisellä hetkellä omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun myös ennakoitu liiketoimi toteutuu ja merkitään tuloslaskelmaan. Kun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta tapahtuvan, omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Polttoaineostojen suojaustulokset kirjataan oikaisemaan varaston arvoa. Koronvaihtosopimukset kirjataan rahoituseriin. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Erä kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin, jos se erääntyy 12 kuukauden kuluessa. Rahoitusvelkoihin sisältyy lisäksi johdannaisia, jotka on käsitelty omassa kappaleessa. Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet paitsi, jos ne johtuvat voimalaitoksen rakentamisesta, jonka saaminen valmiiksi sen aiottua käyttötarkoitusta varten vaatii huomattavan pitkän ajan. Tällöin vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Tällaisia ovat muun muassa OL3:n rakennusaikaiset vieraan pääoman menot. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoituserien kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Osakepääoma TVO:lla on A-, B- ja C-osakesarjat. A-sarja oikeuttaa nykyisten OL1- ja OL2-ydinvoimalaitosyksiköiden tuottamaan sähköön. B-sarja oikeuttaa OL3:n tuottamaan sähköön. C-sarja oikeuttaa Meri-Porin hiilivoimalaitoksen TVO-osuuden tuottamaan sähköön. A-, B- ja C-osakesarjoihin kuuluvat osakkeet luokitellaan omaksi pääomaksi ja esitetään osakepääomana, vararahastona ja ylikurssirahastona. Osakekohtainen tulos Konserni ei esitä osakekohtaista tulosta, koska emoyritys toimii omakustannusperiaatteella. TVO:n osakkeet eivät myöskään ole julkisen kaupankäynnin kohteena. Varaukset Konserni kirjaa varauksen ympäristön alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, hyödykkeen käytöstä poistamisesta ja lakiin perustuvista ym. vaateista silloin, kun konsernilla on oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta ja että velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Arvostamisessa käytetään korkoa, joka muodostuu arvioidusta pitkän aikavälin reaalikorosta lisättynä EKP:n inflaatiotavoitteella sekä arvioidulla yhtiön riskipreemiolla. Ajan kulumisesta johtuva varauksen määrän kasvu kirjataan korkokuluksi. 30

33 Merkittävin varaus on Ydinenergialakiin perustuva ydinjätehuoltovastuu, joka kattaa kaikki tulevat olemassa olevan ydinjätteen käsittelystä aiheutuvat kulut mukaan lukien ydinvoimalaitosten käytöstä poiston, käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen sekä riskimarginaalin. Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus Emoyhtiön Ydinenergialain mukainen ydinjätehuoltovastuu katetaan maksamalla Valtion ydinjätehuoltorahastoon ydinjätehuoltomaksua. Vastuu kattaa kaikki tulevat olemassa olevan ydinjätteen käsittelystä aiheutuvat kulut mukaan luettuna ydinvoimalaitosten käytöstä poiston, käytetyn polttoaineen loppusijoituskustannukset sekä riskimarginaalin siten, että käytöstä poiston oletetaan alkavan arviointivuotta seuraavan kunkin vuoden alusta. Posiva Oy huolehtii TVO:n käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutkimuksista ja toteutuksesta. Posiva perii näistä toimenpiteistä vuosittain aiheutuneet kustannukset mukaan lukien käyttöomaisuuden hankintamenot TVO:lta. Konsernitilinpäätöksessä TVO:n rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja ydinjätehuoltovastuu esitetään bruttomääräisinä pitkäaikaisissa varoissa ja varauksena pitkäaikaisissa veloissa. Ne on käsitelty noudattaen IFRIC 5:n Oikeudet osuuksiin rahastoissa, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen tulkintaa. Ydinjätehuollon varauksen käypä arvo on laskettu diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat suunnitelmiin arvioiduista tulevista toimenpiteistä ja niiden kustannuksista huomioiden jo tehdyt toimenpiteet. Ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen alkuperäinen nykyarvo (ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu investointina taseeseen ja sitä oikaistaan myöhemmin suunnitelmaan tulevilla muutoksilla. Käytöstä poistamiseen liittyvästä investoinnista tehdään poistot ydinvoimalaitoksen ennakoidun käyttöajan kuluessa. Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa tulevat ydinjätteen loppusijoituskustannukset kunkin tilikauden loppuun saakka. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön perusteella. Suunnitelmiin tulevien muutosten vaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan perustuen käytetyn polttoaineen määrään kunkin tilikauden loppuun mennessä. Aikatekijä otetaan huomioon kirjaamalla ydinjätehuoltovarauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu. TVO:n Valtion ydinjätehuoltorahaston osuudelle kertyvä korko esitetään rahoitustuotoissa. TVO:n rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on suurempi kuin rahasto-osuutta vastaava taseessa esitetty omaisuuserä. Ydinjätehuollon vastuumäärä on katettu TVO:n rahasto-osuudella ydinjätehuoltorahastossa Ydinenergialain mukaisesti. Ydinjätehuollon vastuumäärää ei diskontata. Vuosittainen maksu Valtion ydinjätehuoltorahastoon perustuu ydinjätehuoltovastuun ja rahastotavoitteen muutokseen, osuuteen ydinjätehuoltorahaston tuloksesta ja tehdyistä toimenpiteistä johtuviin muutoksiin. Verot Konserni ei kirjaa laskennallisia veroja, koska TVO toimii omakustannusperiaatteella. Tämän periaatteen mukaan TVO ei tule maksamaan veroa liiketoiminnastaan, joten verotettavaa tuloa ei synny. Konsernin veromäärä muodostuu verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen veroista. Vero koostuu myös mahdollisista edellisten tilikausien veroista, jotka liittyvät verotarkastuksiin. Työsuhde-etuudet Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusyhtiöissä oleva TyEL-eläkevakuutus on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä kuten myös eräät vapaaehtoiset eläkevakuutukset. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. 31

34 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 3 LIIKEVAIHTO Olkiluoto 1 ja Meri-Pori TVO Nuclear Services Oy Olkiluodon Vesi Oy Liikevaihto yhteensä Sähkön toimitus (GWh) Olkiluoto Olkiluoto Olkiluoto yhteensä * Meri-Pori Sähkön toimitus yhteensä * Sisältää tuulivoimasähköä 1,8 (2006: 1,7) GWh ja kaasuturpiinisähköä 0,2 GWh. 4 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN OL3-projektin henkilöstökulut OL3-projektin ydinjäte- ja vesihuoltopalvelut 21 8 Valmistus omaan käyttöön yhteensä LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vuokratuotot Myyntivoitot sijoituksista Myyntivoitot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä Saadut avustukset Työpalvelujen myynti Muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä

35 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 6 MATERIAALIT JA PALVELUT Ydinpolttoaine Hiili Aineet ja tarvikkeet Siirto OL3-varastoon Päästöoikeudet Ydinjätehuollon kulut Varastojen vähennys (-) / lisäys (+) Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä HENKILÖSTÖKULUT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Tulospalkkiojärjestelmä Kaikki vakituiset ja pitkäaikaiset (yli vuoden) määräaikaiset kuuluvat tulospalkkiojärjestelmään. TVO:n johtoryhmä määrittelee vuosittain muille paitsi yhtiön johtajille tulospalkkiojärjestelmästä maksettavan tulospalkkioerän määräytymisperusteet eli tulosmittarit. Muutoksista tulospalkkiojärjestelmään päättää yhtiön hallitus. Tulospalkkiot kirjataan vuosittain kuluksi työsuoritusta vastaavasti. Osa palkkioista maksetaan palkkana ja osa Teollisuuden Voiman henkilöstörahasto hr.:on. Hallituksen palkitsemisvaliokunta vahvistaa vuosittain yhtiön johtajille sovellettavat palkitsemisperiaatteet ja palkkion. Konsernin palveluksessa tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä Työntekijöitä Henkilöstö keskimäärin yhteensä Konsernin palveluksessa Toimihenkilöitä Työntekijöitä Henkilöstö yhteensä

36 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 8 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Aineettomat hyödykkeet Atk-ohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Voimalaitoksen käytöstäpoisto Aineelliset hyödykkeet yhteensä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Kiinteistövero Vuokrat Vakuutukset Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut Kunnossapitomenot (OL1 ja OL2) Muut ulkopuoliset palvelut Muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä Tutkimustoiminnan kulut Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimusmenoja (omia palkkoja huomioimatta) 17,1 milj. euroa vuonna 2007 (15,7 milj. euroa vuonna 2006). Suurin osa tutkimusmenoista käytettiin ydinjätehuollon tutkimustoimintaan. 34

37 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 10 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista Voitot myytävissä olevista sijoituksista Korkotuotot lainoista ja muista saamisista Ydinjätehuoltolaina Muut Suojauslaskennan alaiset johdannaiset Käyvän arvon muutoksen tehoton osuus, netto Ei suojauslaskennan alaiset johdannaiset Käyvän arvon muutos, netto Ydinjätehuoltoon liittyvien varojen korkotuotot Rahoitustuotot yhteensä Korkokulut ja muut rahoituskulut Valtion ydinjätehuoltorahastolle Muille Suojauslaskennan alaiset johdannaiset Käyvän arvon muutoksen tehoton osuus, netto 419 Realisoituneet johdannaiskulut, netto* Ydinjätehuoltoon liittyvän varauksen korkokulut Rahoituskulut yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä * Suojauslaskennan alaisista koronvaihtosopimuksista 155 tuhatta euroa (-277) sisältyy realisoituneihin johdannaiskuluihin ja 643 tuhatta euroa (-1 037) on aktivoitu taseeseen. 11 TULOVEROT Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 5 7 Edellisten tilikausien verot 0 12 Tuloverot yhteensä 5 19 TVO toimii omakustannusperiaatteella, joten TVO ei tule maksamaan veroa toimintansa aikana. Tilikauden verot muodostuvat verotuksessa vähennyskelvottomista kuluista. 35

38 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 12 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Keskeneräinen laitosinvestointi Maa- ja- Rakennukset ja Koneet ja Muut aineelliset ja muut Voimalaitoksen vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet ennakkomaksut käytöstäpoisto Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Uudelleenryhmittelyt Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Vähennykset Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Keskeneräinen laitosinvestointi Maa- ja- Rakennukset ja Koneet ja Muut aineelliset ja muut Voimalaitoksen vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet ennakkomaksut käytöstäpoisto Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Uudelleenryhmittelyt Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Vähennykset Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Rakenteilla olevan ydinvoimalaitosyksikön (OL3) osuus ennakkomaksuista on 1,3 mrd. euroa vuonna 2007 (1,1 mrd. euroa vuonna 2006). Rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta sisältyy aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin seuraavasti: Keskeneräinen laitosinvestointi Hankintameno Lisäykset 346 Kirjanpitoarvo Keskeneräinen laitosinvestointi Hankintameno Lisäykset 349 Kirjanpitoarvo Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu omaisuus on taseessa keskeneräisissä investoinneissa, joten poistoja ei ole kertynyt. 36

39 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 13 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut Päästö- ATK- aineettomat Ennakko oikeudet ohjelmistot hyödykkeet maksut Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Uudelleenryhmittelyt Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Muut Päästö- ATK- aineettomat Ennakko oikeudet ohjelmistot hyödykkeet maksut Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Uudelleenryhmittelyt Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät aktivoidut korkomenot Rakennusaikaiset korot Muut Raken- Muut aineettomat nukset ja Koneet ja aineelliset Ennakko hyödykkeet rakennelmat kalusto hyödykkeet maksut Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Uudelleenryhmittelyt Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Rakennusaikaiset korot Muut Raken- Muut aineettomat nukset ja Koneet ja aineelliset Ennakko hyödykkeet rakennelmat kalusto hyödykkeet maksut Yhteensä Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

40 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 14 OSUUDET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ Tilikauden alussa Osuus tilikauden tuloksesta Tilikauden lopussa tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio: Voitto/ Omistus Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto tappio osuus (%) 2007 Polartest Oy Helsinki Polartest Oy Helsinki Polartest Oy on tarkastusyhtiö, joka tarjoaa laitteiden valmistajille, käyttäjille ja painelaitteiden valmistajille vaatimustenmukaisuuden arviointeja, NDT-tarkastuksia ja DT-testauksia. Osakkuusyhtiö on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. tiedot konsernin yhteisyrityksestä sekä yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio: Voitto/ Omistus Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto tappio osuus (%) 2007 Posiva Oy Eurajoki Posiva Oy Eurajoki Konsernilla on 60 %:n omistusosuus Posiva Oy:ssä. Posiva vastaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimuksesta ja toteutuksesta Suomessa. Posiva on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konserni hallinnoi yhteisesti sopimusperusteisesti Fortum Power and Heat Oy:n kanssa Posiva Oy:tä. TVO:n kustannusvastuu on noin 74 % Posivan kuluista. Posivan kustannukset jaetaan laitosten (OL1, OL2 ja OL3) käytetyn polttoaineen suhteessa TVO:lle. Posiva Oy:n toimialana on sen omistajien Suomeen rakennettavien ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ydinenergialaissa tarkoitetun jätehuoltovelvollisten huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi. Posivan toimintaan kuuluu myös loppusijoitusratkaisuun liittyvät tutkimus- ja rakennustyöt. Käytetyn polttoaineen huolto toteutetaan Fortum Power and Heat Oy:n ja TVO:n hyväksymän vuosittaisen yksityiskohtaisen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. 38

41 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 15 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN Johdannaiset Jaksotettuun Käypään arvoon rahavirran Laina- ja Myytävissä hankintamenoon tulosvaikutteisesti suojaus- muut olevat arvostettavat kirjattavat laskennassa saamiset sijoitukset rahoitusvelat Yhteensä Käypä arvo Liitetieto Pitkäaikaiset varat Laina ja muut saamiset Sijoitukset osakkeisiin Johdannaiset Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahasto-osuudet Johdannaiset Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin Pitkäaikaiset velat Osakaslainat Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta Muut korolliset velat Johdannaiset Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Johdannaiset Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin Johdannaiset Jaksotettuun Käypään arvoon rahavirran Laina- ja Myytävissä hankintamenoon tulosvaikutteisesti suojaus- muut olevat arvostettavat kirjattavat laskennassa saamiset sijoitukset rahoitusvelat Yhteensä Käypä arvo Liitetieto Pitkäaikaiset varat Laina- ja muut saamiset Sijoitukset osakkeisiin Johdannaiset Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahasto-osuudet Johdannaiset Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin Pitkäaikaiset velat Osakaslainat Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta Muut korolliset velat Johdannaiset Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Johdannaiset Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin

42 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI Käyvän arvon määrittäminen Vaihtuvakorkoisten lainasaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja on myös kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Lyhytaikaisten myynti- ja muiden saamisten käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioiden. Myytävissä oleviin sijoituksiin sisältyvät sijoitukset osakkeisiin ja rahasto-osuudet. Noteeratut osakkeet ja rahasto-osuudet arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla. Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen ja myöhemmin arvostettu käypiin arvoihin. Käyvät arvot on määritelty käyttämällä useita eri menetelmiä sekä arvonmääritystekniikoita ja lisäksi taustaoletukset perustuvat kyseisten tilinpäätöspäivien markkinanoteerauksiin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot ovat ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvoja. Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia. Korko-optiosopimusten käyvät arvot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinanoterauksia ja Black and Scholes-optioarvostusmallia. Koronvaihto- ja valuuttatermiinisopimusten käypien arvojen muutokset on raportoitu joko omassa pääomassa tai tuloslaskelmassa riippuen siitä täyttävätkö ne suojauslaskennan ehdot. Korko-optiosopimuksiin ei sovelleta suojauslaskentaa, joten niiden käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan. Pitkäaikaisten velkojen kirjanpitoarvo sekä lyhytaikaisten korollisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Vaihtuvakorkoisten lainojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Kiinteäkorkoisten lainojen käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakoroilla (ei sisällä yritys- tai lainakohtaista preemiota), jotka olivat 4,1 % 4,9 % (3,6 % 4,2 %). Lyhytaikaisten korottomien velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. 16 LAINA- JA MUUT SAAMISET Laina- ja muut saamiset (pitkäaikaiset) Ydinjätehuoltolainasaamiset emoyhtiöltä Ydinjätehuoltolainasaamiset muilta Lainasaamiset Laina- ja muut saamiset yhteensä Ydinenergialain 52 :n mukaan TVO:lla on oikeus saada turvaavia vakuuksia vastaan lainaa määräajaksi Valtion ydinjätehuoltorahastosta enintään määrä, joka vastaa 75 %:ia TVO:n viimeksi vahvistetusta rahasto-osuudesta. Ydinjätehuoltolainasaamiset muodostuvat Valtion ydinjätehuoltorahastolta lainatusta määrästä, joka on lainattu samoin lainaehdoin edelleen yhtiön osakkaille ja Fortum Oyj:lle. Lainasaamiset muodostuvat Eurajoen Jäähalli Oy:n ja Posiva Oy:n lainasaamisista. Laina- ja muihin saamisiin ei liity luottoriskiä. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) Myyntisaamiset emoyhtiöltä Myyntisaamiset muilta Lainasaamiset Siirtosaamiset emoyhtiöltä Siirtosaamiset muilta Muut saamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä Siirtosaamiset muilta muodostuvat korkomenoennakoista, korkotulojäämistä, muista tulojäämistä ja muista menoennakoista. Konserni ei ole kirjannut kuluvan eikä edellisen tilikauden aikana luottotappioita tai arvonalennuksia myynti- tai muista saamisista. Myynti- ja muiden saamisten maksimiluottoriski vastaa niiden kirjanpitoarvoa. Konsernilla oli erääntyneitä saatavia tuhatta euroa (667 tuhatta euroa ), joista yli 6 kk erääntyneitä saatavia oli 642 tuhatta euroa (615 tuhatta euroa ). Erääntyneiden saatavien ei odoteta aiheuttavan konsernille luottotappioita tai arvonalennuksia. 40

43 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 17 MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET Sijoitukset noteerattuihin osakkeisiin Sijoitukset muihin osakkeisiin ja osuuksiin Rahasto-osuudet Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä Rahasto-osuudet koostuvat likvideistä lyhyen koron sijoitusrahasto-osuuksista ja ne arvostetaan taseessa käypään arvoon. Ne sisältyvät rahavirtalaskelmassa likvideihin varoihin. 18 RAHAVARAT Rahavarat muodostuvat käteisestä rahasta ja pankkitileistä. 19 VAIHTO-OMAISUUS Hiili Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Raaka-uraani Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Hiili Raaka-uraani Muu ydinpolttoaine Tarvikkeet Vaihto-omaisuus yhteensä Vaihto-omaisuus on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon. Välilliset kustannukset ja muut kohdistettavissa olevat välittömät kulut ovat niin vähäisiä, että niitä ei ole huomioitu. 41

44 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 20 JOHDANNAISSOPIMUKSET Johdannaissopimusten nimellisarvot Maturiteettirakenne < 1 vuosi 1 3 vuotta 3 5 vuotta 5 7 vuotta > 7 vuotta Yhteensä Korko-optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset Valuuttatermiinit Yhteensä Johdannaissopimusten nimellisarvot Maturiteettirakenne < 1 vuosi 1 3 vuotta 3 5 vuotta 5 7 vuotta > 7 vuotta Yhteensä Korko-optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset Valuuttatermiinit Yhteensä Johdannaissopimusten käyvät arvot Positiivinen Negatiivinen Positiivinen Negatiivinen Korko-optiosopimukset (ei suojauslaskennassa) Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset Rahavirran suojaukset Ei suojauslaskennassa Valuuttatermiinit (suojauslaskennassa) Yhteensä

45 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 21 OMA PÄÄOMA Yhtiöjärjestyksen mukainen yhtiön rekisteröity osakepääoma on ,23 euroa, jota korotettiin euroa kuluneen vuoden aikana. Yhtiön osakepääoma oli ,23 euroa TVO:lla ei ole osakepääoman vähimmäis- ja enimmäismäärää. Osakkeiden lukumäärä on osaketta Osakkeista kuuluu A-sarjaan osaketta, B-sarjaan osaketta ja C-sarjaan osaketta. Vuoden 2007 aikana B-sarjan osakkeiden lukumäärä kasvoi osaketta. Kaikki osakkeet on täysin maksettu. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiökokous päätti osakeannista, jonka mukainen B-sarjan osakepääoman korotus maksettiin ja rekisteröitiin joulukuussa kappaleen osalta. Lisäksi päätettiin B-sarjan osakkeen osakeannista, euroa, joka maksetaan vuonna 2008 hallituksen päättämänä ajankohtana. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti TVO toimittaa sähköä osakkailleen ns. Mankala-periaatteen mukaisesti eli luovuttaa tuottamansa tai hankkimansa sähkön jokaisen osakesarjan omistuksen suhteessa ja kukin kyseisen osakesarjan osakas vastaa yhtiötä kohtaan yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määritellyistä muuttuvista ja kiinteistä vuosikustannuksista. Yhtiö laatii vuosittain laskelman, jossa yhtiön tase jaetaan osakesarjoille. Yhtiökokoukselle esitettävästä laskelmasta käy ilmi eri osakesarjoille kuuluvat varat, velat ja oma pääoma. Osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma: Osakkeiden Osake- Ylikurssirahasto lukumäärä pääoma ja vararahasto Osakeanti Osakeanti Osakeanti Yhtiöllä on kolme eri rekisteröityä osakesarjaa: A, B, ja C. Osakkeiden lukumäärä A B C Osakkeiden lukumäärä yhteensä Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset: Ylikurssirahasto Ylikurssirahastoon on kirjattu osakeantien ylikurssit tuhatta euroa. Vararahasto Vararahastoon on kirjattu Fortum Power and Heat Oy:n edeltäjän Imatran Voima Oy:n maksama ylikurssi tuhatta euroa sen liittyessä yhtiön osakkaaksi vuonna Arvonmuutosrahasto Arvonmuutosrahastoon kirjataan rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset sekä myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutoksista syntyneet voitot ja tappiot. Johdannaisten käyvän arvon muutokset siirretään tulokseen, kun niiden suojaamat rahavirrat ovat realisoituneet. Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset siirretään tulokseen, kun sijoituksesta luovutaan tai kun sen arvo on alentunut. Kertyneet voittovarat Tässä erässä esitetään aikaisempien tilikausien kertyneet voittovarat sekä tilikauden voitto. 22 VARAUKSET Ympäristövaraus Varausten lisäykset Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus esitetään liitetiedossa 25 Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus. 43

46 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 23 KOROLLISET VELAT Pitkäaikaiset korolliset velat Osakaslainat emoyhtiölle * Osakaslainat muille * Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat Johdannaiset Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä Lyhytaikaiset korolliset velat Lainat rahoituslaitoksilta Muut korolliset velat (Yritystodistukset) Rahoitusleasingvelat Johdannaiset Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä * Osakaslainoilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla. Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua 0 0 Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä yhteensä Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua 0 0 Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut Konsernin rahoitusleasingvelat koostuvat toimistorakennuksen leasingsopimuksesta. 44

47 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 24 OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT Saadut ennakot Saadut ennakot emoyhtiöltä Saadut ennakot muilta Saadut ennakot yhteensä Ostovelat Ostovelat emoyhtiöltä 5 72 Ostovelat muilta Ostovelat yhteensä Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat emoyhtiölle Siirtovelat muille Muut velat Muut lyhytaikaiset velat yhteensä Siirtovelat muille jakautuvat seuraavasti: Valtion ydinjätehuoltorahasto Korkojaksotukset Palkkajaksotukset Muut siirtovelat Siirtovelat muille yhteensä

48 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 25 YDINJÄTEHUOLTOVASTUUSEEN LIITTYVÄT VARAT JA VARAUS Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain mukaan TVO:lla on velvoite rahoittaa Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus (=ydinjätehuoltovastuu). TVO maksaa maksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon, josta tulevat vastuut katetaan ydinenergialain mukaisesti. Rahaston kirja-arvo taseessa on esitetty noudattaen IFRIC 5:n Oikeudet osuuksiin rahastoissa, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen tulkintaa. Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvä varaus Varaus liittyy tuleviin ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistoon ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamisvelvollisuuteen. IAS 37:n mukainen varauksen käypä arvo on laskettu diskonttaamalla tulevat kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin. Vuoden lopussa taseeseen sisältyvät seuraavat ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja velat: TVO:n Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo (pitkäaikaiset varat) Ydinvoimaan liittyvät varaukset (pitkäaikaiset velat) Tilikauden alussa Varausten lisäys Käytetyt varaukset Diskonttauksesta johtuvat muutokset Tilikauden lopussa Diskonttauskorkona on käytetty 5,2 %. TVO:n ydinenergialain mukainen ydinjätehuoltovastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta TVO:n ydinenergialain mukainen ydinjätehuollon vastuumäärä ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on vuoden lopussa seuraava: Ydinjätehuollon vastuumäärä ydinenergialain mukaan TVO:n vuoden 2008 (2007) rahastotavoite Valtion ydinjätehuoltorahastossa TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ( ) Vastuumäärän ja rahasto-osuuden erotus Ydinenergialain mukaisesti määräytyvä ja valvontaviranomaisen (Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM) päättämä vastuumäärä on 1 079,8 (903,4) milj. euroa ( ). Taseeseen IAS 37:n mukaan kirjattu diskontattu velka oli 568,1 (505,0) milj. euroa ( ). Suurin ero lain mukaisen vastuumäärän ja taseeseen kirjatun velan välillä on, että lainmukainen vastuu kattaa vuoden 2007 loppuun mennessä kertyneiden ydinjätteiden tulevien toimenpiteiden diskonttaamattomat arvioidut kustannukset, IAS-velkaan on laskettu ydinjätehuollon arvioidut kokonaiskustannukset ja kassavirrat kuluneen käyttöajan sekä polttoaineen käytön suhteessa diskontattuna nettonykyarvoon. TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on 897,2 (851,1) milj. euroa. Taseessa esitetty osuuden arvo on 568,1 (505,0) milj. euroa. Tämä ero johtuu siitä, että IFRIC 5 -tulkinnan mukaan Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei voi ylittää siihen liittyvien velkojen määrää taseessa, koska TVO:lla ei ole määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa. Lain mukainen rahastotavoite Valtion ydinjätehuoltorahastossa ja osuus rahastosta ovat erisuuruiset vuoden 2007 lopussa johtuen vuosittaisesta vastuumäärän ja rahastotavoitteen tarkistamisesta. Ero johtuu ajoituksesta, sillä vuotuinen lainmukainen rahastotavoite maksetaan seuraavan tilikauden ensimmäisen neljänneksen aikana. Vuonna 2007 valtioneuvosto hyväksyi TVO:n hakemuksesta ydinenergialain 46 :n nojalla yhtiön rahastotavoitteen pienentämisen vuosille TVO on antanut valtiolle vastuumäärän kattamattomasta osuudesta omistajien takaukset, jotka kattavat myös vastuun ydinjätehuollon mahdollisista ennalta arvaamattomista menoista ydinenergialain mukaisesti. Takaukset sisältyvät ydinjätehuoltovastuisiin, katso liitetieto 26 Vastuut ja muut sitoumukset. TVO käyttää oikeuttaan lainata varoja takaisin Valtion ydinjätehuoltorahastolta laissa määrättyjen sääntöjen puitteissa. Lainat sisältyvät korollisiin velkoihin, katso liitetieto 23 Korolliset velat. 46

49 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 26 VASTUUT JA MUUT SITOUMUKSET Muut vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: Yhden vuoden kuluessa Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yhteensä Kaudella kuluksi kirjatut vuokrat ovat seuraavat: Vähimmäisvuokrat Yhteensä Tilikaudelle kuuluvia vuokria on aktivoitu keskeneräiseen investointiin (OL3) 20 tuhatta euroa vuonna 2007 ja 14 tuhatta euroa vuonna Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset on tehty toimistokoneista ja autoista. Pantatut velkakirjat Ydinjätehuoltovelvollisella on oikeus lainata 75 % Valtion ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuudestaan. TVO on lainannut rahastolta lainaamansa varat edelleen omistajilleen ja pantannut omistajilta olevat saatavansa rahastolle lainansa vakuudeksi 648,1 milj. eur vuonna 2007 ja 619,9 milj. eur vuonna Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät takaukset Valtiolle luovutetut takaukset ydinjätehuoltovastuun kattamattomasta osuudesta on 120,4 milj. euroa (75,2 milj. eur ). Luovutettavien sitoumusten määrä on 264,7 milj. euroa. Takaukset kattavat myös vastuun ydinjätehuollon mahdollisista ennalta arvaamattomista menoista ydinenergialain mukaisesti. Investointisitoumukset Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset: OL1 ja OL OL Yhteensä Hiilidioksidin päästöoikeudet t CO t CO Myönnetyt päästöoikeudet (mukaan lukien Olkiluodon varavoimadieselien päästöoikeudet) Tuotantolaitosten yhteenlasketut vuotuiset päästömäärät Hallussa olevat päästöoikeudet Jäljellä olevat päästöoikeudet (Nord Poolin noteeraus ) Päästöoikeusmyynnit Päästöoikeusostot TVO:lla on vuosina toteutuneen sähkön tuotannon perusteella laskettu oikeus Meri-Porin voimalaitokselle vastikkeetta myönnettyihin päästöoikeuksiin. TVO vastaa Meri-Porin laitososuudella tuottamansa sähkön päästöoikeuksista. Päästöoikeuksien laskentaperiaatteet perustuvat kirjanpitolautakunnan antamaan lausuntoon päästöoikeuksien kirjaamisesta. Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely perustuu toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien vertaamiseen, ns. nettomenettelyyn. Jos toteutuneet päästöt ylittävät vastikkeetta saadut oikeudet, tehdään ylimeneviä tonneja vastaava kulukirjaus tilinpäätöshetken markkinahinnalla ja pakolliset varaukset tai lyhytaikaiset velat vastatilinä. Jos toteutuneet määrät alittavat vastikkeetta saadut oikeudet, ne esitetään liitetietoina taseen ulkopuolisena varallisuutena. Päästöoikeuksien ostot ja myynnit kirjataan liiketapahtumina suoriteperusteisesti. Ostetut päästöoikeudet on kirjattu taseen aineettomiin oikeuksiin. 47

50 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 27 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys Teollisuuden Voima Oyj sekä sen tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja. TVO:n emoyritys on Pohjolan Voima Oy. Muut osakkaat ovat Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Fortum Power and Heat Oy, Karhu Voima Oy, Kemira Oyj ja Oy Mankala Ab. Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat : omistus- Osuus ääni- Yritys Kotimaa osuus (%) vallasta (%) Teollisuuden Voima Oyj Suomi TVO Nuclear Services Oy Suomi Olkiluodon Vesi Oy Suomi Perusvoima Oy Suomi Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: 2007 Myynnit Ostot Saamiset Velat Polartest Oy Posiva Oy Myynnit Ostot Saamiset Velat Polartest Oy Posiva Oy TVO:n ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta, varatoimitusjohtajasta ja operatiivisesta johtoryhmästä. Konserni ei ole lainannut varoja ylimmälle johdolle, eikä yhtiöllä ole liiketoimia ylimmän johdon kanssa. Ylimmän johdon työsuhde-etuudet Ylin johto Ylin johto Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Yhteensä Eräillä emoyhtiön johtajilla on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle 60-vuotiaana. 28 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT TVO jätti OL4:n YVA-selostuksen työ- ja elinkeinoministeriölle helmikuussa Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut muita olennaisia raportoitavia tapahtumia tai muutoksia. 48

51 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI 29 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA TVO:n rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti yhtiön rahoitusyksikössä yhtiön hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. TVO:n liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät likviditeetti- markkina- ja luottoriskeihin. Näihin ei ole luettu yhtiön ja omistajien välisiä saamisia ja vastuita, koska yhtiö toimii Mankalaperiaatteella, katso laadintaperiaatteiden kohta Konsernin perustiedot. Rahoituspolitiikan mukaisesti, riskienhallinnan tavoitteena on tasainen ja pitkällä aikavälillä mahdollisimman alhainen rahoituskustannus ja -riski. Luottojen pääomiin ja korkoihin sekä valuuttamääräisiin hankintoihin liittyvältä valuuttakurssiriskiltä suojaudutaan kokonaan. Korkorahavirtojen heilahtelulta suojaudutaan osittain. Yhtiön rahoituspolitiikan mukaisesti, johdannaissopimuksia solmitaan vain suojaustarkoituksessa ja niihin pyritään soveltamaan IFRS:n tarkoittamaa suojauslaskentaa. Likviditeettiriski Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan sitä vaikutusta yhtiön tulokseen ja kassavirtaan, mikä syntyy jos yhtiö ei kykene varmistamaan riittävää rahoitusta toiminnalleen. Riittävien likvidien varojen sekä sitovien luottolimiittien lisäksi TVO pyrkii alentamaan jälleenrahoitusriskiä hajauttamalla lainojensa erääntymisajankohtia sekä rahoituslähteitä mahdollisimman hyvin eri markkinoille. TVO:n rahoituspolitiikan mukaisesti, pitkäaikaisten luottojen maturiteetit ja jälleenrahoitus suunnitellaan sellaiseksi, että lähinnä olevan 12 kk:n aikana ei eräänny yli 25 % yhtiön luotoista. Poikkeuksena ovat valtion ydinjäterahaston kautta nostetut lainat, jotka on edelleen lainattu omistajille. Lyhytaikaiseen rahoitukseen TVO käyttää kotimaista yritystodistusohjelmaa. Sitovia vähintään 12 kuukauden mittaisia luottolimiittejä tulee aina olla sellainen määrä, joka vastaa yhtiön seuraavan 12 kuukauden rahoitustarvetta. Pitkäaikaisten luottositoumusten lisäksi yhtiöllä pitää olla rahoituspolitiikan vaatimuksen mukainen määrä likvidejä varoja. Rahoituspolitiikan mukaisina sijoituskohteina käytetään pankkitalletusten ohella instrumentteina pankkien sijoitustodistuksia, yritystodistuksia, kuntatodistuksia ja valtion velkasitoumuksia sekä lyhyen koron sijoitusrahastoja. Sijoitukset ovat pääasiassa lyhytaikaisia (alle 12 kk). Rahoitusvelkojen diskonttaamattomat kassavirrat Yhteensä Rahalaitoslainat * Rahoituskulut ** Osakaslainat Rahoituskulut Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta *** Rahoituskulut Rahoitusleasingvelat Yritystodistukset Muut velat Korkojohdannaiset Valuuttatermiinit Rahoitusvelkojen diskonttaamattomat kassavirrat yhteensä Yhteensä Valuuttatermiinien nettokassavirrat (käypä arvo) * Lyhennykset vuonna 2008 sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin. ** Korkokulujen lisäksi, rahoituskulut sisältävät sitoutumispalkkiot. *** Lainalla Valtion ydinjätehuoltorahastolle ei ole varsinaista eräpäivää, mutta tässä se käsitellään 5 vuoden lainana. TVO:lla oli sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 2 217,1 milj. euron arvosta, joista nostamaton määrä oli 2 097,6 milj. euroa. Näistä rahoituslimiiteistä 467,6 milj. euroa erääntyy vuonna 2009 ja 1 630,0 milj. euroa vuonna Rahoitusvelkojen diskonttaamattomat kassavirrat Yhteensä Rahalaitoslainat * Rahoituskulut ** Osakaslainat Rahoituskulut Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta *** Rahoituskulut Rahoitusleasingvelat Yritystodistukset Muut velat Korkojohdannaiset Valuuttatermiinit Rahoitusvelkojen diskonttaamattomat kassavirrat yhteensä Yhteensä Valuuttatermiinien nettokassavirrat (käypä arvo) * Lyhennykset vuonna 2007 sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin. ** Korkokulujen lisäksi, rahoituskulut sisältävät sitoutumispalkkiot. *** Lainalla Valtion ydinjätehuoltorahastolle ei ole varsinaista eräpäivää, mutta tässä se käsitellään 5 vuoden lainana. TVO:lla oli sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 2 217,1 milj. euron arvosta, joista nostamaton määrä oli 2 097,6 milj. euroa. Näistä rahoituslimiiteistä 467,6 milj. euroa erääntyy vuonna 2009 ja 1 630,0 milj. euroa vuonna

52 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI Markkinariskit Valuuttariski TVO altistuu valuuttakurssiriskille lähinnä polttoainehankinnoissa. Raakauraanin, rikastuksen sekä kivihiilen kauppavaluuttana on usein USD. Valuuttamääräisen oston suojaukseen ryhdytään, kun kiinteäehtoinen sopimus on solmittu, jolloin ennustettu valuuttakurssiriski muuttuu erittäin todennäköiseksi. Sekä lyhyt- että pitkäaikaiset lainat nostetaan pääsääntöisesti euromääräisinä. Muiden kuin euromääräisten lainojen pääomat suojataan viimeistään lainojen nostohetkellä. Valuuttariskin suojausinstrumentteina voidaan käyttää valuutanvaihtosopimuksia, valuuttatermiinejä ja -optioita. Korkoriski Korollinen velka altistaa yhtiön korkoriskille. Yhtiön korkoriskin hallinnan tavoitteena on mahdollisimman alhainen korkokustannus sekä korkokulujen vaihtelun vähentäminen. Rahoituspolitiikan mukaan yhtiön velkaportfolion (sis. sitoumukset) duraatio voi vaihdella 30 ja 42 kuukauden välillä. Tilinpäätöshetkellä duraatio oli 36 kuukautta. Keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa voidaan muuttaa kiinteäkorkoisilla lainoilla, koronvaihtosopimuksilla, korkotermiineillä sekä korkokatto- ja lattiasopimuksilla. Herkkyys markkinariskeille Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7-standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille Tuloslaskelma Oma pääoma Tuloslaskelma Oma pääoma +/- 10 % muutos EUR/USD valuuttakurssissa -/ / %-yksikön nousu markkinakoroissa %-yksikön lasku markkinakoroissa Oletukset: - Euron ja dollarin valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/- 10 %. - Dollarimääräinen positio sisältää ainoastaan valuuttatermiinisopimukset, jotka suojauslaskennan kautta vaikuttavat omaan pääomaan. - Korkotason muutokseksi oletetaan yksi prosenttiyksikkö. - Korkopositio sisältää vaihtuvakorkoiset lainasaamiset, rahoituslainat sekä korkojohdannaiset. - Korolliset lainasaamiset ja vaihtuvakorkoiset rahoituslainat vaikuttavat tuloslaskelmaan. Korkojohdannaiset vaikuttavat tuloslaskelmaan sekä omaan pääomaan suojauslaskennan kautta. Luottoriski Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta, että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Kaupalliset myyntisaatavat sekä sijoituksiin ja johdannaiskauppoihin perustuvat saatavat rahoituslaitoksilta altistavat yhtiön luottoriskille. Vastapuoliksi hyväksytään lyhyen koron rahastojen lisäksi sellaisia rahoituslaitoksia, joiden pitkäaikainen luottoluokitus on vähintään A- (Standard & Poor s) tai A3 (Moody s) tai A- (Fitch). Tämän lisäksi TVO:lla on voimassa puitesopimukset (ISDA) johdannaissopimusten vastapuolten kanssa. Polttoaineen hintariski Konsernin sähkön tuotanto vaatii maailmanlaajuisilta markkinoilta ostettavien polttoaineiden käyttöä. Tärkeimmät konsernin käyttämät polttoaineet ovat uraani ja hiili. TVO hankkii uraanipolttoaineen maailmanmarkkinoilta. Hankinta käsittää neljä vaihetta: raakauraanin, konversion, väkevöinnin ja valmistuksen hankinta. TVO käyttää kaikissa näissä vaiheissa pitkäaikaishankintoja eri toimittajilta. Polttoaineiden saatavuutta varmistetaan ja hintariskiä minimoidaan hankintapolitiikalla, johon kuuluu varastojen pito, hajautetut pitkäaikaissopimukset sekä eri tyyppiset hintakaavat, joilla pyritään välttämään ja lieventämään erityisesti uraanin hinnan tilapäisten suurten heilahtelujen vaikutuksia. Hiilen hankintaa toteutetaan hankintasopimuksilla siten, että yhtiöllä on varastossa enintään noin vuoden tuotantoa vastaava määrä hiiltä. TVO ei ole käyttänyt hintariskiltä suojautumiseen rahoitusinstrumentteja. Pääomarakenteen hallinta Riittävällä omanpääomanehtoisen rahoituksen määrällä mahdollistetaan monipuoliset rahoituslähteet. Yhtiön omavaraisuusaste vaihtelee investointisyklien mukaisesti. Tavoitteena on, että yhtiön suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukainen omavaraisuusaste olisi pitkällä aikavälillä noin 25 %:n tasolla. Omavaraisuusastetta laskettaessa mukaan ei lasketa Valtion ydinjätehuoltorahastolta nostettuja lainoja, jotka on edelleen lainattu omistajille. Lisäksi muita lainoja huonomman etuoikeuden omaavat osakaslainat tai muut vastaavat lainat luetaan täysimääräisesti omaan pääomaan. Teollisuuden Voima Oyj:n omavaraisuusaste (FAS) Omavaraisuusaste (%) 43,6 42,5 50

53 TVO-KONSERNI 30 SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutukset TVO-konsernin tuloslaskelmaan, taseeseen ja omaan pääomaan esitetään seuraavissa siltalaskelmissa. Konserni on vuoden 2007 aikana siirtynyt kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön ja on soveltanut tässä yhteydessä IFRS 1 (Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto) -standardia. Vertailutietojen laskemiseksi IFRS-siirtymähetki oli Erityisiä konserniin vaikuttavia eroja aikaisempaan suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisiin laskentaperiaatteisiin on ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvien varojen ja velkojen kirjaamisessa, sekä sijoitusten ja johdannaisten kirjaamisessa ja arvostamisessa. Siirtymisen yhteydessä konserni on soveltanut IFRS 1:n pakollisia helpotuksia sekä aikaisemmin taseeseen merkittyjen rahoitusvarojen luokittelua koskevan standardin sallimia helpotuksia. Konserni on tämän helpotuksen mukaan luokitellut sijoitukset osakkeisiin ja rahasto-osuudet myytäviksi oleviksi sijoituksiksi. IAS 39:n mukaan tällainen luokittelu tulisi tehdä rahoitusvarojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Alla olevissa täsmäytyslaskelmissa on esitetty IFRS-siirtymän vaikutukset suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaiseen tuloslaskelmaan kaudelta sekä omaan pääomaan ja Täsmäytyslaskelman sarakkeet a, c, d, f, g ja h koskevat sekä tuloslaskelmaa että tasetta, kun taas sarakkeet b, e ja i koskevat vain tasetta. Tuloksen täsmäytys kaudelta a) c) d) f) g) h) Ydinjätehuoltoon Johdannaiset Johdannaiset ifrs FAS liittyvät Ei-suojaus- Suojaus- Osakkuus- vaikutus ifrs varat ja varaus laskenta laskenta yritys Yhteisyritys Käyttöomaisuus yhteensä Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta Voitto ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto / tappio Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille

54 TVO-KONSERNI Taseen täsmäytys a) b) c) d) e) f) g) h) i) ydinjätehuoltoon Johdannaiset Johdannaiset ifrs- FAS liittyvät ei-suojaus- Suojaus- Leasing- Osakkuus- Yhteis- Käyttö- Muut IFRS- vaikutus ifrs varat ja varaus Sijoitukset laskenta laskenta sopimukset yritys yritys omaisuus oikaisut yhteensä Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Laina- ja muut saamiset Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Sijoitukset osakkeisiin Johdannaiset Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Johdannaiset Rahasto-osuudet Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä Oma pääoma Osakepääoma Osakeanti Ylikurssirahasto ja vararahasto Arvonmuutosrahasto Kertyneet voittovarat Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Vähemmistön osuus Pitkäaikaiset velat Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus Osakaslainat Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta Muut korolliset velat Johdannaiset Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Johdannaiset Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

55 TVO-KONSERNI Taseen täsmäytys a) b) c) d) e) f) g) h) i) ydinjätehuoltoon Johdannaiset Johdannaiset ifrs- FAS liittyvät ei-suojaus- Suojaus- Leasing- Osakkuus- Yhteis- Käyttö- Muut IFRS- vaikutus ifrs varat ja varaus Sijoitukset laskenta laskenta sopimukset yritys yritys omaisuus oikaisut yhteensä Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Laina- ja muut saamiset Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Sijoitukset osakkeisiin Johdannaiset Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Johdannaiset Rahasto-osuudet Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto ja vararahasto Arvonmuutosrahasto Kertyneet voittovarat Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Vähemmistön osuus Pitkäaikaiset velat Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus Osakaslainat Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta Muut korolliset velat Johdannaiset Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Johdannaiset Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

56 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI Kertyneiden voittovarojen täsmäytys: Kertyneet voittovarat FAS * IFRS-oikaisut: Ydinjätehuolto (IFRIC 5) Rahoitusinstrumentit (IAS 39) Osakkuusyrityksen yhdistely (IAS 28) Käyttöomaisuus (IAS 16) Kertyneet voittovarat IFRS * * Kertyneet voittovarat sisältää myös tilikauden tuloksen. a) IFRS:n mukaan TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja siihen liittyvästä ydinjätehuoltovastuusta esitetään muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa ja pitkäaikaisissa veloissa varauksena. TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on käsitelty IFRIC 5 mukaisesti, jossa todetaan että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseessä olevaan varausten arvoon, koska TVO:lla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa ydinjätehuoltorahastossa. Sekä TVO:n ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuus että varausten ja velkojen arvo avaavassa taseessa on 476,3 milj. euroa. Tästä 280,7 milj. euroa liittyy tulevaisuudessa syntyvän ydinjätteen huoltoon ja 195,6 milj. euroa jo syntyneen ydinjätteen loppusijoitukseen. Vertailutaseessa summa on 505,0 milj. euroa, josta 289,4 milj. euroa liittyy tulevaisuudessa syntyvään käytettyyn polttoaineeseen ja 215,6 milj. euron varaus jo syntyneeseen ydinjätteeseen. Tulosvaikutuksena materiaalit ja palvelukulut kasvavat 1,7 milj. euroa, liiketoiminnan muut kulut kasvavat 17,1 milj. euroa ja poistot kasvavat 1,9 milj. euroa. Ydinjätehuoltomaksu 12,9 milj. euroa on siirretty IFRS-tilinpäätöksessä liiketoiminnan muista kuluista materiaalit ja palvelut -erään, joka paremmin vastaa sen luonnetta. IFRS:n mukainen varausten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla tulevat kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin ja jo tehtyihin toimenpiteisiin. Käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen nykyarvo ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä on kirjattu investointina taseeseen ja se poistetaan ydinvoimalaitoksen ennakoidun käyttöajan kuluessa. Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa tulevat loppusijoittamiskustannukset kunkin tilikauden loppuun saakka. Käytetyn polttoaineen käytön mukaiset loppusijoittamiseen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi laitoksen käyttöaikana. Aikatekijä otetaan huomioon kirjaamalla ydinjätehuoltovarauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu. TVO:n Valtion ydinjätehuoltorahaston osuudelle kertyvä korko esitetään rahoitustuotoissa. Tämän suuruus vuonna 2006 oli 23,9 milj. euroa. Varauksesta kirjattu rahoituskulu oli vastaavasti 24,0 milj. euroa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon on IAS 16:n mukaan luettava kaikki menot, jotka johtuvat hyödykkeen purkamisesta ja siirtämisestä alkuperäiseen tilaan. Näiden vaikutus avaavaan taseeseen on 51,2 milj. euroa ja taseeseen 64,6 milj. euroa. b) FAS:n mukaan TVO on kirjannut sekä rahasto-osuudet että osakesijoitukset hankintamenon määräisenä taseeseen. IFRS:n mukaan sijoitukset osakkeisiin ja rahasto-osuudet luokitellaan myytävissä oleviin sijoituksiin, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Osakkeiden käypään arvoon kirjaaminen kasvatti tasetta yhteensä 9,6 milj. euroa ja yhteensä 12,5 milj. eur. Rahasto-osuuksien vastaava vaikutus taseeseen oli tuhatta euroa ja tuhatta euroa. c) FAS:n mukaan johdannaisia ei kirjattu taseeseen. IFRS:n mukaan johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan taseeseen. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:ssä määriteltyjä suojauslaskennan ehtoja, sisältyvät lyhytaikaisten varojen riville Johdannaiset ja ollessaan negatiivisia luonteensa mukaisesti vastaavalle riville lyhytaikaisiin velkoihin. TVO:n korko-optiosopimukset ja muutama koronvaihtosopimus eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, joiden käypä arvo avaavassa taseessa oli -4,6 milj. euroa (netto) ja ,4 milj. euroa (netto). Näiden johdannaisten käyvän arvon muutokset sekä suojauslaskennassa mukana olevien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehoton osuus kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti. Vuonna 2006 johdannaisten käyvän arvon muutos kasvatti rahoitustuottoja 19,4 milj. eurolla ( ,0 milj. euroa). Tase-ero c- ja d-sarakkeissa liittyy suojauslaskentaa aloitettaessa voimassa olevien koronvaihtosopimusten sitä ennen kertyneeseen tulosvaikutukseen, joka näkyy eri sarakkeissa. d) Johdannaiset, jotka täyttävät IAS 39:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot, jaetaan sekä lyhytaikaisiin että pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin. Suurin osa TVO:n koronvaihtosopimuksista sekä kaikki valuuttatermiinit ovat mukana suojauslaskennassa ja ne on määritetty erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (rahavirran suojaus). Näiden johdannaisten käypä arvo avaavassa taseessa on 3,1 milj. euroa (netto) ja ,5 milj. euroa (netto). Rahavirran suojauksessa mukana olevien johdannaisten käyvän arvon muutoksen tehokas osa kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Tämän vaikutus avaavaan taseeseen oli 3,1 milj. euroa ja ,4 milj. euroa. Käyvän arvon muutoksen tehottoman osuuden vaikutus tuloslaskelmaan oli tuhatta euroa. 54

57 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TVO-KONSERNI e) IFRS:n mukaan eräät leasingsopimukset, jotka FAS:ssa käsitellään tavallisina vuokrasopimuksina, täyttävät rahoitusleasingsopimuksen kriteerit. Tällaiset leasingsopimukset kirjataan taseeseen aineellisiksi käyttöomaisuushyödykkeiksi ja rahoitusleasingvelkoihin (muut korolliset velat). TVO:lla tällaisia sopimuksia ovat vain OL3:n väliaikaiset toimistorakennukset. Avaavassa taseessa nämä lisäävät taseen varoja ja velkoja 939 tuhatta euroa ja tuhatta euroa. Seuraavan vuoden rahoitusleasingin lyhennysosuus kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin. f) TVO yhdistelee Polartest Oy:n osakkuusyhtiönä IFRS-konsernitilinpäätökseensä. FAS-tilinpäätöksessä Polartest on sisältynyt muihin osakkeisiin. Polartestin osakkeet (0,4 milj. euroa) eliminoidaan osakesijoituksista. Osakkuusyrityssijoituksen arvoksi tulee ,6 milj. euroa ja ,2 milj. euroa. Polartestin yhdistelyn vaikutus omaan pääomaan on 0,2 milj. euroa ja ,8 milj. euroa. TVO:n osuus Polartestin tilikauden tuloksesta vuodelta 2006 on 0,6 milj. euroa. g) Posiva Oy käsiteltiin FAS-tilinpäätöksessä tytäryhtiönä. IFRS:n mukaan kyseessä on yhteistä toimintaa varten perustettu yritys, joka konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä. Posivan kautta harjoitettu toiminta huomioidaan ydinjätehuoltoon liittyvien kulujen ja varausten laskennassa. Posivan FAS:n mukainen konsolidointi, jonka vaikutus on 10,0 milj. euroa ja 12,0 milj. euroa taseen molemmin puolin, on peruttu. Tuloksesta ei tule eroteltavaksi vähemmistöosuutta. h) FAS:n mukaan vuokrahuoneistojen perusparannusmenot kuuluvat aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Koska nämä eivät kuitenkaan täytä IFRS:n mukaisia aineettomien hyödykkeiden kriteerejä, ne tulee IFRS:n mukaan luokitella aineellisiksi hyödykkeiksi. Uudelleenluokittelun suuruus on 0,3 milj. euroa ja ,4 milj. euroa. FAS:ssa TVO on aktivoinut keskeneräisen ydinvoimalaitosyksikön (OL3) investoinnnin hankintamenoon niiden johdannaisten käyvän arvon muutokset, jotka eivät ole mukana suojauslaskennassa. IFRS:n mukaan hankintamenoon IAS 23:n salliman vaihtoehtoisen menettelytavan mukaan voi aktivoida vain niiden johdannaisten käyvän arvon muutokset, jotka ovat mukana suojauslaskennassa. Näin ollen aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet pienenevät ,0 milj.euroa ja ,6 milj. euroa. Tulosvaikutus vuonna 2006 on -1,7 milj.euroa. i) IFRS:n mukaan rahoitusvelkojen transaktiomenot kirjataan alun perin oikaisemaan velkojen kirjanpitoarvoa ja jaksotetaan osana efektiivistä korkoa laina-ajalle. TVO on kirjannut transaktiomenot saamisiksi FAS-tilinpäätöksessä. IFRS-tilinpäätöksessä siirretään transaktiomenot niitä vastaavien lainojen kirjanpitoarvoon. Siirto pienentää tasetta 7,0 milj. euroa ja 6,3 milj. euroa Asunto-osakeyhtiöiden osakkeet siirretään sijoituksista aineellisiin hyödykkeisiin, koska ne ovat henkilöstön käytettävissä. Tämä vaikutus on ,8 milj. euroa ja ,3 milj. euroa. 55

58 Tuloslaskelma, FAS EMOYHTIÖ liitetieto Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalennukset Liiketoiminnan muut kulut Liiketulos Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Tuloverot 0-8 Tilikauden tulos

59 Tase, FAS EMOYHTIÖ liitetieto Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Osakeanti Ylikurssirahasto Vararahasto Edellisten tilikausien tulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Tilinpäätössiirtojen kertymä Pakolliset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen 18, Osakaslainat Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta Lyhytaikainen Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa

60 Rahoituslaskelma, FAS EMOYHTIÖ Liiketoiminta Liiketulos Oikaisut liiketulokseen 1) Käyttöpääoman muutos 2) * Maksetut korot ja muut rahoituskulut Saadut osingot Saadut korot * Satunnaiset erät 97 0 Maksetut välittömät verot -1-8 Liiketoiminnan rahavirta Investoinnit Osakkeiden ostot Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Osakkeiden myynnit Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Investointien rahavirta Rahoitus Maksullinen osakeanti Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Korollisten saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat ) Oikaisut liiketulokseen Poistot ja arvonalentumiset Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) tai -tappiot (+) Muut oikaisut, joihin ei liity maksua Oikaisut liiketulokseen yhteensä ) Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+) Korottomien saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) * Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Käyttöpääoman muutos yhteensä * Edellisen tilikauden rahoituslaskelman tietoja on korjattu saatujen korkojen osalta. 58

61 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Arvostusperiaatteet Pysyvät vastaavat ja niiden poisto Pysyvät vastaavat, sisältäen rakennusaikaiset korot, on aktivoitu hankintamenoon suunnitelman mukaisilla poistoilla sekä saaduilla avustuksilla vähennettynä. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat tasapoistoon arvioituna taloudellisena pitoaikana. Poistoajat ovat seuraavat: OL1- ja OL2-ydinvoimalaitosyksiköiden Perusinvestointi Modernisointihankeinvestoinnit Modernisointiin liittyvät automaatioinvestoinnit Lisäinvestoinnit Meri-Porin hiilivoimalaitososuus Tuulivoimalaitos Olkiluodon kaasuturpiinilaitososuus 61 vuotta vuotta 15 vuotta 10 vuotta 25 vuotta 10 vuotta 30 vuotta. Vaihto-omaisuuden arvostus Aineet ja tarvikkeet on arvostettu muuttuvaan hankintamenoon, hiilen osalta fifo-periaatteella, ydinpolttoaineen osalta laskennallisen kulutuksen mukaisesti ja tarvikevaraston osalta painotettuun, juoksevaan keskihintaan. Mikäli vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tilinpäätöspäivänä on alhaisempi kuin alkuperäinen hankintameno, erotusta ei omakustannusperiaatteesta johtuen kirjata kuluksi. Päästöoikeudet Päästöoikeuksien laskentaperiaatteet perustuvat kirjanpitolautakunnan antamaan lausuntoon päästöoikeuksien kirjaamisesta. Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely perustuu toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien vertaamiseen, ns. nettomenettelyyn. Jos toteutuneet päästöt ylittävät vastikkeetta saadut oikeudet, tehdään ylimeneviä tonneja vastaava kulukirjaus tilinpäätöshetken markkinahinnalla ja pakolliset varaukset tai lyhytaikaiset velat vastatilinä. Jos toteutuneet määrät alittavat vastikkeetta saadut oikeudet, ne esitetään liitetietoina taseen ulkopuolisena varallisuutena. Päästöoikeuksien ostot ja myynnit kirjataan liiketapahtumina suoriteperusteisesti. Ostetut päästöoikeudet on kirjattu taseen aineettomiin oikeuksiin. Tutkimus- ja kehityskulut Tuotantotoimintaan liittyvät tutkimus- ja kehityskulut on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin tai valuuttaostojen ja -myyntien osalta kaupantekokurssiin. Valuuttatilien kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan. Rahoitusvälineiden arvostus Rahoitusarvopaperit Rahoitusarvopaperit koostuvat likvideistä lyhyen koron sijoitusrahasto-osuuksista ja ne arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa. Ne sisältyvät rahoituslaskelmassa likvideihin varoihin. Johdannaisten käsittely Johdannaissopimuksia ei ole kirjattu taseeseen. Niiden nimellisarvot ja käyvät arvot on eritelty liitetiedoissa. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkosidonnaisuusaikaa on pidennetty koronvaihto-, korkokatto- ja korkolattiasopimuksilla. Näihin sopimuksiin liittyvät korot on tilinpäätöksessä jaksotettu suoriteperusteisesti ja ne on esitetty nettomääräisinä korkokulujen pääryhmässä. Korko-optioiden preemio-osuus on jaksotettu optioiden voimassaoloajalle. Valuuttatermiinisopimuksilla on suojattu USD-määräisiä vaihto-omaisuushankintojen maksuja. Johdannaisten kurssieroilla on oikaistu vastaavia eriä. Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät erät Ydinjätehuoltovastuu määräytyy Ydinenergialain mukaan. Vastuu kattaa kaikki tulevat ydinjätteen käsittelystä aiheutuvat kulut mukaan luettuna ydinvoimalaitosten käytöstä poiston, käytetyn polttoaineen loppusijoituskustannukset sekä riskimarginaalin siten, että käytöstä poiston oletetaan alkavan kunkin vuoden lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa kalenterivuoden alussa jätehuoltovelvollisen edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärän ja kalenterivuoden rahastotavoitteen. Jätehuoltovelvollisen on suoritettava ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon siten, että maaliskuun viimeisen päivän rahasto-osuus on yhtä suuri kuin saman kalenterivuoden rahastotavoite. Vuotuinen maksu ydinjätehuoltorahastoon ja ydinjätehuollon toimenpiteistä ja palveluista aiheutuvat kulut kirjataan vuosikuluiksi. Ydinjätehuoltomaksu perustuu TVO:n esitykseen. Mikäli ydinjätehuoltorahaston määräämä ydinjätehuoltomaksu poikkeaa esityksestä, erotus kirjataan seuraavalle tilikaudelle. Ydinjätehuoltovastuu ja TVO:n rahasto-osuus ydinjätehuoltorahastossa esitetään liitetiedoissa. 59

62 Ydinjätehuoltovastuun ja yhtiön rahasto-osuuden mahdollisen erotuksen samoin kuin ydinjätehuollon ennalta arvaamattomien menojen varalta on ministeriölle luovutettava vakuudet. Vakuudet on niinikään esitetty liitetiedoissa. Ydinjätehuoltovelvollinen tai sen osakkeenomistaja on oikeutettu lainaamaan takaisin 75 % osuudestaan ydinjätehuoltorahastossa. Emoyhtiö Teollisuuden Voima Oyj kuuluu Pohjolan Voima -konserniin. Pohjolan Voima -konsernin emoyhtiö on Pohjolan Voima Oy, jonka kotipaikka on Helsinki. Pohjolan Voima -konsernin tilinpäätös on nähtävissä Pohjolan Voima -konsernin pääkonttorissa, Töölönkatu 4, Helsinki. 60

63 Tuloslaskelman liitetiedot EMOYHTIÖ Liikevaihto Olkiluoto Meri-Pori Liikevaihto yhteensä Sähkön toimitus (GWh) Olkiluoto Olkiluoto Olkiluoto yhteensä * Meri-Pori Sähkön toimitus yhteensä Valmistus omaan käyttöön OL3-projektin henkilöstökulut Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot Myyntivoitot Palvelujen myyntituotot Muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä Materiaalit ja palvelut Suoriteperusteiset ostot Ydinpolttoaine Hiili Aineet ja tarvikkeet Siirto OL3-varastoon Päästöoikeudet Varastojen lisäys (-)/vähennys (+) Suoriteperusteiset ostot yhteensä Ydinjätehuolto Ydinjätehuoltomaksu ** Ydinjätehuoltopalvelut Ydinjätehuolto yhteensä Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Kulutus Ydinpolttoaine Hiili Päästöoikeudet Tarvikkeet Kulutus yhteensä Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot Henkilöstö keskimäärin Toimihenkilöt Työntekijät Henkilöstö keskimäärin yhteensä Henkilöstö Toimihenkilöt Työntekijät Henkilöstö yhteensä * Sisältää tuulivoimasähköä 1,8 (2006: 1,7) GWh ja kaasuturpiinisähköä 0,2 GWh. ** Perustuu yhtiön esitykseen. Mikäli ydinjätehuoltorahaston määräämä ydinjätehuoltomaksu vuodelle 2007 poikkeaa esityksestä, erotus kirjataan seuraavalle tilikaudelle. 61

64 Tuloslaskelman liitetiedot EMOYHTIÖ Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut pakolliset henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat ja hallitusten jäsenet Johdon eläkejärjestelyt Eräillä yhtiön johtajilla on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle 60-vuotiaana. 6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot OL1 ja OL Meri-Pori Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä (OL1 ja OL2) Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Liiketoiminnan muut kulut Kiinteistövero Vuokrat Vakuutukset Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut Kunnossapito (OL1 ja OL2) Muut ulkopuoliset palvelut Muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot Muilta Osinkotuotot yhteensä Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Valtion ydinjätehuoltorahastolle Muille Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä Rahoitustuotot (+) ja -kulut(-) yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät kurssivoittoja (+)/tappioita (-) (netto) Satunnaiset erät Saatu konserniavustus Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (+)/vähennys (-)

65 Taseen liitetiedot EMOYHTIÖ 11 Pysyvät vastaavat Muut pitkä- Perustamis- Aineettomat vaikutteiset Ennakko menot oikeudet menot maksut Yhteensä Aineettomat hyödykkeet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Vähennysten kertyneet poistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron muutos Kertynyt poistoero Poistamaton hankintameno Muut Maa- ja Rakennukset ja Koneet ja aineelliset Ennakko vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet maksut Yhteensä Aineelliset hyödykkeet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Vähennysten kertyneet poistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron muutos Kertynyt poistoero Poistamaton hankintameno Koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta Koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta Pysyvien vastaavien eriin sisältyvät aktivoidut korkomenot Muut pitkä- Perustamis- vaikutteiset Rakennukset ja Koneet ja Muut aineelliset Ennakko menot menot rakennelmat kalusto hyödykkeet maksut Yhteensä Rakennusaikaiset korot Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron muutos Kertynyt poistoero Poistamaton hankintameno

66 Taseen liitetiedot EMOYHTIÖ 12 Sijoitukset Osakkeet, lainasaamiset konserni- Osakkeet, konserni- Lainasaamiset, yritykset muut yritykset muut Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kirjanpitoarvo osakkaille edelleen lainattu ydinjätehuoltolaina Omistus- Konserniyritykset osuus (%) Posiva Oy, Eurajoki 60 TVO Nuclear Services Oy, Eurajoki 100 Olkiluodon Vesi Oy, Helsinki 100 Perusvoima Oy, Helsinki 100 Omistus- Osakkuusyritykset osuus (%) Polartest Oy, Helsinki 32 64

67 Taseen liitetiedot EMOYHTIÖ Vaihto-omaisuus Hiili Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Raaka-uraani Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Hiili Raaka-uraani Muu ydinpolttoaine Tarvikkeet Vaihto-omaisuus yhteensä Pitkäaikaiset saamiset Saamiset, konserniyritykset Lainasaamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset, konserniyritykset Myyntisaamiset Lainasaamiset Osakeantisaamiset Siirtosaamiset Saamiset, konserniyritykset yhteensä Muut saamiset Osakeantisaamiset Siirtosaamiset Korkomenoennakot Korkotulojäämät Muut tulojäämät Muut menoennakot Siirtosaamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

68 Taseen liitetiedot EMOYHTIÖ Rahoitusarvopaperit Lyhyen koron sijoitusrahasto-osuudet Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Rahoitusarvopaperit yhteensä Oma pääoma Osakepääoma Siirto osakeannista Osakepääoma Osakeanti Osakeanti Siirto osakepääomaan Siirto ylikurssirahastoon Osakeanti Vararahasto Muutos 0 0 Vararahasto Ylikurssirahasto Siirto osakeannista Ylikurssirahasto Tulos edellisiltä tilikausilta 0 0 Tilikauden tulos 0 0 Tulos 0 0 Oma pääoma yhteensä

69 Taseen liitetiedot EMOYHTIÖ Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Osakaslainat *** Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta (lainattu edelleen yhtiön osakkaille) Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä *** Osakaslainoilla huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla. 19 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat, konserniyritykset Saadut ennakot Ostovelat 4 72 Siirtovelat Velat, konserniyritykset yhteensä Muut velat Korolliset velat Muut velat Muut velat yhteensä Siirtovelat Valtion ydinjätehuoltorahasto Korkojaksotukset Palkkajaksotukset Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

70 Taseen liitetiedot EMOYHTIÖ Voitonjakokelpoiset varat Emoyhtiöllä ei ole voitonjakokelpoisia varoja. 22 Vastuusitoumukset Leasingvuokravastuut Alle vuoden sisällä erääntyvät leasingvuokravastuut Myöhemmin erääntyvät leasingvuokravastuut Leasingvuokravastuut yhteensä Ydinjätehuoltovastuut Ydinjätehuollon vastuumäärä **** Varat ydinjätehuoltorahastossa / Ydinjätehuollon ennalta-arvaamattomien menojen vakuudet Valtion ydinjätehuoltorahastolle pantatut ydinjätehuoltolainasaamiset **** Perustuu yhtiön laatimaan jätehuoltokaavioon ja esitykseen vastuumääräksi, jonka TEM vahvistaa vuoden 2008 alussa. 23 Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset Optiosopimukset, ostetut (nimellisarvo) Käypä arvo, Optiosopimukset, asetetut (nimellisarvo) Käypä arvo Koronvaihtosopimukset (nimellisarvo) Käypä arvo Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset (nimellisarvo) Käypä arvo

71 Taseen liitetiedot EMOYHTIÖ 24 Osakesarjat Osakepääoma ja osakesarjat lukumäärä A-sarja - OL1 ja OL muutos B-sarja - OL muutos C-sarja - Meri-Porin hiilivoimalaitoksen TVO-osuus muutos Yhteensä Yhtiöjärjestyksen mukaisesti TVO toimittaa sähköä osakkailleen ns. Mankala-periaatteella eli luovuttaa tuottamansa tai hankkimansa sähkön osakkailleen näiden kunkin osakesarjan omistuksen suhteessa ja kukin kyseisen osakesarjan osakas vastaa yhtiötä kohtaan yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määritellyistä muuttuvista ja kiinteistä vuosikustannuksista. Yhtiö laatii vuosittain laskelman, jossa yhtiön tase jaetaan osakesarjoille. Yhtiökokoukselle esitettävästä laskelmasta käyvät ilmi eri osakesarjoille kuuluvat varat, velat ja oma pääoma. 25 Hiilidioksidin päästöoikeudet t CO t CO Myönnetyt päästöoikeudet (mukaan lukien Olkiluodon varavoimadieselien päästöoikeudet) Tuotantolaitosten yhteenlasketut vuotuiset päästömäärät Hallussa olevat päästöoikeudet Jäljellä olevat päästöoikeudet (Nord Poolin noteeraus ) Päästöoikeusmyynnit Päästöoikeusostot Teollisuuden Voima Oyj:lla on vuosina toteutuneen sähkön tuotannon perusteella laskettu oikeus Meri-Porin voimalaitokselle vastikkeetta myönnettyihin päästöoikeuksiin. TVO vastaa Meri-Porin laitososuudella tuottamansa sähkön päästöoikeuksista. 69

72 Ehdotukset yhtiökokoukselle Teollisuuden Voima Oyj:llä ei ole vapaata omaa pääomaa. Hallitus toteaa, ettei osinkoa voida jakaa. 70

73 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Helsingissä 22. helmikuuta 2008 Timo Rajala Tapio Kuula Hannu Anttila Timo Koivuniemi Juha Laaksonen Pekka Päätiläinen Seppo Ruohonen Esa Tirkkonen Markku Tynkkynen Rami Vuola Pertti Simola toimitusjohtaja 71

74 Tilintarkastuskertomus Teollisuuden Voima Oyj:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Teollisuuden Voima Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen sekä Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laaditun toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Emoyhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2008 Konsernitilinpäätös EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Eero Suomela KHT PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Niina Raninen KHT 72

75 Hallitus Valittu varsinaisessa yhtiökokouksessa Timo Rajala Tapio Kuula Hannu Anttila Timo Koivuniemi Juha Laaksonen Puheenjohtaja synt. 1947, dipl.ins., toimitusjohtaja, Pohjolan Voima Oy Varapuheenjohtaja synt. 1957, dipl.ins., taloustiet. maist., toimitusjohtaja, Fortum Power and Heat Oy synt. 1955, ekonomi, strategiajohtaja, Metsäliitto-konserni synt. 1948, dipl.ins., energiajohtaja, Stora Enso Oyj synt. 1952, ekon., talousjohtaja, Fortum Oyj Pekka Päätiläinen Seppo Ruohonen Esa Tirkkonen Markku Tynkkynen Rami Vuola synt. 1948, dipl.ins., Senior Advisor, Fortum Power and Heat Oy synt. 1946, dipl.ins., toimitusjohtaja, Helsingin Energia synt. 1949, dipl.ins., varapääjohtaja, Kemira Oyj synt. 1952, dipl.ins., resurssijohtaja, UPM-Kymmene Oyj synt. 1968, dipl.ins., toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 7

76 Johtoryhmä Pertti Simola 2. Rauno Mokka 3. Martin Landtman 4. Klaus Luotonen 5. Esa Mannola 6. Anneli Nikula 7. Risto Siilos 8. Reijo Sundell 9. Jarmo Tanhua 10. Rainer Karlsson 11. Liisa Leppänen 12. Reijo Sjöblom Harmaalla numeroidut ovat henkilöstöedustajia. Kuvasta puuttuu henkilöstöedustaja Kari Halminen. 7

77 Perusorganisaatio

78 Hallituksen toimikunnat ja tilintarkastajat Hallituksen asettamat toimikunnat Käyttötoimikunta Puheenjohtaja: Pekka Manninen, synt. 1954, dipl.ins., johtaja, Helsingin Energia Varapuheenjohtaja: Arvo Vuorenmaa, synt. 1949, dipl.ins., Vice President, Nuclear Asset Management and Engineering, Fortum Power and Heat Oy Jäsenet: Sauli Ekola, synt. 1952, dipl.ins., voimaosaston päällikkö, Varenso Oy Elina Engman, synt. 1970, dipl.ins., energiajohtaja, Kemira Oyj Ilkka Latvala, synt. 1964, dipl.ins., emba, energiajohtaja, M-real Oyj Timo Mäki, synt. 1965, dipl.ins., energiapäällikkö, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Arto Tuominen, synt. 1957, dipl.ins., johtava asiantuntija, Pohjolan Voima Oy Pekka Tynkkynen, synt. 1968, dipl.ins., johtaja, UPM-Kymmene Oyj Asiantuntija: Reijo Sundell, käyttöosaston johtaja, TVO Sihteeri: Jaakko Tuomisto, toimistopäällikkö, TVO Rahoitustoimikunta Puheenjohtaja: Juha Forsius, synt. 1957, kauppat. maist., rahoitusjohtaja, UPM-Kymmene Oyj Varapuheenjohtaja: Jouni Huttunen, synt. 1962, oikeust. kand., Head of Treasury Management, Fortum Oyj Jäsenet: Minna Korkeaoja, synt. 1964, kauppat.maist., johtaja, Pohjolan Voima Oy Markku Källström, synt. 1963, kauppat.maist., talousjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Veli-Jussi Potka, synt. 1959, ekon., johtaja, Stora Enso Oyj Seppo Ruohonen, synt. 1946, dipl.ins., toimitusjohtaja, Helsingin Energia Jukka Ryhänen, synt. 1968, kauppat. maist., rahoitusjohtaja, Kemira Oyj Pertti Simola, toimitusjohtaja, TVO Asiantuntija: Klaus Luotonen, talousjohtaja, TVO Sihteeri: Lauri Piekkari, OL3-projektin rahoitusjohtaja, TVO Toimitusjohtajaa avustava taloustoimikunta Puheenjohtaja: Pertti Simola, toimitusjohtaja, TVO Jäsenet: Hannele Autio, synt. 1962, kauppat.maist., talouspäällikkö, Pohjolan Voima Oy Tiina Tuomela, synt. 1966, dipl.ins., MBA, Vice President, Business Control, Generation, Fortum Power and Heat Oy Asiantuntijat: Klaus Luotonen, talousjohtaja, TVO Anja Ussa, controller, TVO Sihteeri: Päivi Lahti, talouspäällikkö, TVO OL3-projektin ohjausryhmä Puheenjohtaja: Timo Rajala, synt. 1947, dipl.ins., toimitusjohtaja, Pohjolan Voima Oy Jäsenet: Mauno Paavola, synt. 1942, dipl.ins. Heikki Peltola, synt. 1943, dipl.ins. Pekka Päätiläinen, synt. 1948, dipl.ins.,senior Advisor, Fortum Power and Heat Oy Ami Rastas, synt. 1943, tekn.lis. Pertti Simola, toimitusjohtaja, TVO Asiantuntija: Martin Landtman, projektiosaston johtaja, TVO Sihteeri: Risto Siilos, lakiasiainjohtaja, TVO Tilintarkastajat Eero Suomela, synt. 1953, KHT KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tarkastajana Niina Raninen, synt. 1974, KHT 76

79 Talousjulkaisut Teollisuuden Voima julkaisi kertomusvuoden aikana Vuosikertomuksen 2006, Yhteiskuntavastuuraportin 2006 ja Vuosikatsauksen 2006 sekä Osavuosikatsaukset Tammikuu maaliskuu 2007, Tammikuu kesäkuu 2007 ja Tammikuu syyskuu Julkaisut ilmestyivät suomeksi ja englanniksi. Vuoden 2008 aikana julkaistaan - Vuosikatsaus 2007 tammikuussa Vuosikertomus 2007 huhtikuussa Yhteiskuntavastuuraportti 2007 toukokuussa Osavuosikatsaus Tammi kesäkuu 2008 elokuussa Edellä mainitut julkaisut ilmestyvät myös englanninkielisinä. Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj, Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus Graafinen suunnittelu: Lahtinen & Mantere Saatchi & Saatchi Valokuvat: Hannu Huovila, Timo Snällström, TVO:n kuva-arkisto Painopaikka: Euraprint, Eura 77

80 Onkalo-työmaa Voimalaitosjäteluola Olkiluodon saaren 78

81 OL2 OL1 Käytetyn polttoaineen välivarasto OL3 länsiosa kesällä

82 Havainnekuva OL4:n YVA-selostuksesta. Kuvassa keskellä näkyvät käyvät yksiköt OL1 ja OL2, oikealla rakenteilla oleva yksikkö OL3 ja vasemmalla suunnitteilla oleva yksikkö OL4.

83