Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvitys Evijärvi Luoto Kruunupyy Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvitys Evijärvi Luoto Kruunupyy Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy"

Transkriptio

1 Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvitys Evijärvi Luoto Kruunupyy Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy Kuntaselvitysraportit Työryhmä 1 Työryhmä 2 Työryhmä 3 Työryhmä 4 Työryhmä 5 Uusi kunta Talous-, hallinto- ja tukipalvelut MAL-yhteistyön loppuraportti Kuntarakenneselvitys kannanotto sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut

2

3 Työryhmä 1 Uusi kunta... 1 Uuden kunnan kuvaus... 1 Väestötiedot... 1 Asutusrakenne... 7 Elinkeinoelämä... 9 Kielellinen jakauma Uuden kunnan visio SWOT Strategiset linjaukset Toimielimet Kaksikielisyys Elinkeinopalvelut Omistajaohjaus ja kuntakonsernin johto Uusi kunta muodostuu Evijärven, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnanosista. Uusi kunta on kaksikielinen kunta, jossa on n asukasta. Kunta kuuluu Pohjanmaan maakuntaan. Uusi kunta sijaitsee Suomen länsirannikolla ja sen maapinta-ala on km 2. Päärata Helsingistä kulkee kunnan läpi, rautatieasema on Pännäisissä ja pistoraide sitoo Pietarsaaren kunnanosan sataman ja teollisuuden päärataan. Kruunupyyn kunnanosassa sijaitsee Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä, joka jaetaan huomattavasti suuremman alueen kanssa. Kunta rajoittuu pohjoisessa Kokkolaan, etelässä Vöyriin ja Kauhavaan ja idässä Kaustiseen, Veteliin ja Lappajärveen. Kunnan läpi kulkee valtatie 8 pohjois-eteläsuunnassa, valtatie 19 Tampereen-Helsingin suuntaan ja valtatie 13 Jyväskylän suuntaan. Kantatie 68 yhdistää Evijärven kunnanosan Pietarsaaren kunnanosaan (satamatie). Etäisyys pääkaupunkiin on tieverkkoa pitkin n. 475 km. Kunnalla on kasvava väestö. Vuonna 2040 kunnassa odotetaan olevan yli asukasta, väestömäärä lisääntyy siis n henkilöllä. Alueen väestömäärä lisääntyi 1980-luvulla ja kääntyi laskuun 1990-luvun taantuman jälkeen. Vuodesta 2003 alkaen 1

4 Työryhmä 1 väestömäärä on kuitenkin lisääntynyt ja Tilastokeskuksen mukaan sen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessakin. Seuraava kaavio osoittaa uuden kunnan väestömuutokset vuosina Vuosien muutokset esitetään Tilastokeskuksen ennusteen (2012) mukaan. Syntyvyysluku on suuri ja kunnassa on huomattavasti suurempi osuus alle 20-vuotiaita kuin maassamme keskimäärin. Vuonna 2013 syntyvyys oli tuhatta asukasta kohden 12,2, koko maassa se oli 10,7. Työikäisten osuus on uudessa kunnassa pienempi kuin koko maassa. Se johtuu lähinnä siitä, että lapsia on 3,1 prosenttiyksikköä enemmän, mutta myös siitä, että yli 65-vuotiaita asukkaita on 1,2 prosenttiyksikköä enemmän. Yllä olevasta kaaviosta näkyy lisäksi, että eri kunnanosien välillä on suuria eroja. Seuraavassa kuvataan uuden kunnan väestöpyramidia jaettuna viiden vuoden kohortteihin. Uusi kunta on merkitty sinisellä värillä, koko maan ollessa oranssinvärinen. 2

5 Työryhmä 1 Vuonna 2013 uuden kunnan väestöllinen huoltosuhde oli 66,9. Luku ilmoittaa, kuinka monta lasta ja vanhusta on sataa työikäistä kohden. Väestöllinen huoltosuhde on tulevaisuuden kansallinen haaste. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ajat muuttuvat vaikeammiksi ja vuonna 2030 kansallisen luvun odotetaan olevan 71,2. Uuden kunnan tilanteen odotetaan olevan vieläkin vaikeampi, sillä huollettavia on 79,2 sataa työikäistä kohden. Yllä olevasta kaaviosta näkyy kunnanosien kehitys vuoteen 2040 saakka. 3

6 Työryhmä 1 Maantieteellisesti väestö jakautuu taajamiin ja jokilaaksojen varrelle. Väestömäärä on lisääntynyt eniten 20 km:n säteellä Pietarsaaren keskustasta, ja lisäyksestä vastaavat lähinnä lapsiperheet. Seuraavista kartoista näkyy selvästi, että lasten osuus on suuri Pietarsaaren ympärysalueilla, kun taas keskustassa on keskimäärin iäkkäämpää väestöä. Ikääntyneiden maantieteelliseen jakautumiseen vaikuttaa luonnollisesti vanhusten asumispalvelupaikkojen sijainti, mutta kartasta näkyy lisäksi, että Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Evijärven ja Kruunupyyn kunnanosissa on haja-asutusta, jossa asuu enimmäkseen ikääntynyttä väestöä. 4

7 5 Työryhmä 1

8 Työryhmä 1 Väestönmuutosten maantieteellinen jakautuminen viimeisten viiden vuoden aikana. Uuden kunnan muuttoliikettä leimaa myönteinen kansainvälinen muuttoliike, nettomuuttoliikkeen ollessa negatiivinen Suomen rajojen sisäpuolella. Kasvava maahanmuutto on vaikuttanut myönteiseen nettomuuttoon kolmen viime vuoden aikana. 6

9 Työryhmä 1 Suomessa muuttoliikkeen suunta on kohti maan suurempia väestönkeskittymiä. Alla olevalla kartalla ilmenee, että tämä trendi on kasvanut huomattavasti vertailtaessa vuosia ja Esimerkiksi nettomuutto oli keskimäärin 47,2 vuodessa uuden kunnan alueelta Vaasaan, vastaavan luvun ollessa jopa 103,8 vuosina Vastaavia trendejä on huomattavissa myös muuttoliikkeessä Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Seinäjoelle. Uuden kunnan koko väestöstä 37 % asuu Pietarsaaren kunnanosassa. Toiseksi suurin kunnanosa on Pedersöre 21 %:n osuudellaan. Seuraavina ovat Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Luoto. Pienin kunnanosa on Evijärvi, jossa asuu 5 % väestöstä. Kunnan väestötiheys on 18,6 asukasta/km 2. Suomen väestötiheys on 17,9 asukasta/km 2. 7

10 Työryhmä 1 Taajamissa asuu yhteensä kolme neljäsosaa väestöstä. Kylissä asuu 14 % ja haja-asutusalueella 11 %. Yllä oleva kaavio osoittaa kunnanosien asutusrakenteen väliset erot. Pietarsaaressa ja Luodossa asuu taajamissa enemmän väestöä kuin kunnassa keskimäärin, kun taas muissa kunnanosissa on keskimääräistä enemmän kylä- ja haja-asutusta. Kyläasutus on ominaisinta Evijärven kunnanosalle. (Lähde SYKE, YKR/Hertta.) 8

11 Työryhmä 1 Uuden kunnan elinkeinoelämää leimaa monipuolinen valmistusteollisuus: yritysten työpaikoista 42,3 % on valmistusteollisuudessa. Kauppa työllistää 11,8 % ja peruselinkeinot 12,2 %. Peräti 42,3 % Suomen turkisnahanmyynnin arvosta tulee uudesta kunnasta (Profur 2014). Kaaviosta ilmenevät uuden kunnan työpaikat. Värillä merkityt pylväät osoittavat yritysten työntekijämäärät vuonna 2012 ja harmaat pylväät työpaikkojen kokonaismäärän vuonna Erityisen vahvoja aloja ovat veneteollisuus, turkistarhaus sekä elintarvike-, muovi-, metalli- ja selluloosateollisuus. Seuraava kaavio osoittaa valmistusteollisuuden työpaikkojen jakauman. 9

12 Työryhmä 1 Uudessa kunnassa on yli yritystä ja nämä työllistävät n henkilöä. Noin 84 %:lla yrityksistä on alle 4 työntekijää. Luoto ja Evijärvi ovat kunnanosia, joissa esiintyy eniten mikroyrityksiä, joissa vain joka kymmenessä toimipaikassa on yli neljä työntekijää. Vastaava luku on Pietarsaaressa yksi viidesosa. Yritysten toimipaikat ja henkilöstö jaettuina kunnanosien kesken. 10

13 Työryhmä 1 Huom: yllä olevaan taulukkoon eivät kuulu maatalousyritykset, joilla ei ole työntekijöitä, kokonaissumma vaihtelee sen vuoksi ensimmäiseen taulukkoon verrattuna. Väestöstä 71,3 % on ruotsinkielisiä, 24,5 % suomenkielisiä ja 4,2 % muita. Kunta on proaktiivinen, tehokas, hyvin hoidettu, ulospäin suuntautunut ja monikulttuurinen. Kunnassa onnistutaan ja voidaan hyvin. Työllisyys Työllisyysaste on selvästi maan keskiarvoa suurempi. Huoltosuhde on yli 100 %. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 6,2 % verrattuna 11,3 %:iin koko maan osalta (TEM, 2014). Alla olevassa kuviossa vertaillaan työttömyysastetta kunnanosien välillä. 11

14 Työryhmä 1 Työpaikat ovat keskittyneet taajamiin suuremmassa määrin kuin väestö. Suurin keskittymä on Pietarsaaressa. Jalostus- (teollisuus, rakentaminen, sähkö- ja vesihuolto) ja palvelualojen työpaikkoja koskevissa kartoissa on otettu tietojen toimittajan sääntöjen vuoksi huomioon vain ne työpaikat, joissa on yli 10 työntekijää. 12

15 13 Työryhmä 1

16 Työryhmä 1 Uuden kunnan työssäkäyntivirrat kulkevat Pietarsaaren ja Kokkolan välillä sekä Pedersören, Luodon ja Pietarsaaren kunnanosien välillä. Kokkolasta käy enemmän väkeä työssä Pietarsaaressa kuin Pietarsaaresta Kokkolassa. Kruunupyystä työssäkäyntivirrat kulkevat sekä Kokkolaan että Pietarsaareen. Työssäkäyntikartta koskee Pietarsaaren seutua eikä siinä ole otettu huomioon työssäkäyntiä Evijärven kunnanosasta etelään ja itään päin. Vahvuudet Kaksi kieltä Väestörakenne Sosiaalinen pääoma, aktiivinen yhdistystoiminta, yritteliäisyys Energiahuolto Hyvät liikenneyhteydet/helppopääsyisyys Turvallinen ja luonnonläheinen asuinympäristö Monipuolinen, kansainvälinen elinkeinoelämä Yrittäjyys ja vahvat klusterit 14

17 Työryhmä 1 Korkea työllisyysaste Luonnonarvot ja saaristo Hyvä harrastustarjonta Kuitu- ja verkkopalvelut Perusopetuksen koulurakenne Heikkoudet Keski- ja korkeakouluasteen koulutustaso on maamme keskiarvoa matalampi Kehittymätön joukkoliikenne Pulaa korkeasti koulutettujen työpaikoista Mahdollisuudet Saaristo ja luonto Elävä, avara maaseutu Yrittäjähenkisyys Kielitaito Vahvempi kansallinen edunvalvonta Monikulttuurisuus Globaalien verkostojen hyödyntäminen Yritysten valmius kansainvälistymiseen Uhat Väestömäärän väheneminen Ympäristön tuhoaminen Epäedulliset valtiolliset toimenpiteet Taloudelliset kriisit Yritystoiminnan lakkauttamiset ja siirrot Puutteellinen yhteenkuuluvuus Me-hengen puuttuminen Väestönkasvua kaikissa kunnanosissa Tehokas hallinto - kustannustehokas - laadukas Voimakas yhteenkuuluvuus - molempien kieliryhmien tarpeet huomioidaan palvelutuotannossa, häiriöherkättömällä käännöspalveluresursoinnilla - päätöksenteossa huomioidaan molempien kieliryhmien osallistuminen ja vaikuttaminen - kotouttaminen - yhteistoiminnalliset kehittämispyrkimykset Hyvien valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien turvaaminen 15

18 Työryhmä 1 - helppopääsyisyys turvataan ja sitä kehitetään Kuntalaisten mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen turvataan päätöksenteon läheisyydellä - aktiivista yhdistystoimintaa tuetaan ja kannustetaan - kansalaisaktiivisuutta kannustetaan, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta Yritysten mahdollisuus osallisuuteen ja kaupungin päätösten arvioimiseen turvataan tekemällä yritysvaikuttavuusarvioita päätöksenteon yhteydessä sekä - yrittäjien ja yritysten aktiivista yhdistystoimintaa tuetaan ja kannustetaan - yritys- ja yrittäjäaktiivisuutta kannustetaan, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta Palvelutarjonta turvataan kaikissa kunnanosissa - päivähoito - esikoulu - perusopetus, vuosikurssit perusterveydenhuollon vastaanotto - vanhushuoltopalvelut Kehitetään yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka kannustaa aloitteenteon rikkauteen ja yrittäjyyteen Toisen ja kolmannen asteen koulutus- ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen. Vahva kulttuuritarjonta molemmilla kielillä vahvistaa kuntalaisten viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Maakunnan kattavin facilitointi maahanmuuttajien oman kulttuurin tuottamiseen ja esittämiseen parantaa kotouttamista ja vahvistaa kunnan asemaa kulttuurituotannollisesti mielenkiintoisena kuntana maakuntien välisessä kilpailussa. Vapaa-ajan toimintojen suuri tarjonta kaikilla osa-alueilla aktivoi asukkaita terveyttä edistäviin toimintoihin. Palvelut ovat asiakkaille suunnattuja ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään palvelutuotannossa, kustannustehokkuuden parantamisessa ja asukkaiden välisessä yhteistoiminnassa. Rakentamisen ja kaavoituksen periaatteet noudattavat Elämänlaatu asiakirjan linjauksia. Konsernin tase optimoidaan strategisesta näkökulmasta huomioiden ennen kaikkea taseen keventämisen tuomat mahdollisuudet verotukselliseen kilpailukykyyn saada kuntaan uusia kuntalaisia. Kunta luo edellytykset yrittäjyydelle hyvän ja kaukonäköisen kaavoituksen ja tonttipolitiikan kautta. 16

19 Työryhmä 1 Uuden kunnan peruslähtökohtana on, että kunta ei kilpaile vapailla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, kuitenkin huomioidaan uuden kunnan palvelustrategian linjaukset sekä mahdolliset markkinapuutetilanteet. Päätöksenteossa tarkistetaan päätöksen vaikutusta yrityksiin. Kunta arvostaa kolmannen sektorin työtä yhteiskunnallisesti aktivoivassa toiminnassaan sekä palveluntuottajana. 17

20 Työryhmä 1 - Esityslistat, pöytäkirjat ja liitteet molemmilla kielillä. - Henkilöstöllä oltava sellainen kielitaito, että asukkaita voidaan palvella näiden äidinkielellä - Kyltit Kehittämisyhtiö Concordian tehtävänä on toimia yhdistävänä voimana ja katalysaattorina uuden kunnan kehittämisessä. Yhtiön tehtävänä on löytää uusia mahdollisuuksia ja tarjota hyvä kasvualusta kehitykselle ja kasvulle. Yrityskehittäminen ja alueellinen kehittäminen ovat Concordian perustehtäviä. Toimintaan kuuluvat pääasiallisesti yritysneuvonta ja yrityskehittäminen sekä strategisesti tärkeiden kehittämisyksiköiden toteuttaminen uuden kunnan strategian tavoitteiden mukaan. Concordialla on tärkeä koordinoiva rooli yhtiön yhdistäessä toimijoita yhteisten kehittämistoimenpiteiden puitteissa. Yhtiö rakentaa aktiivisesti verkostoja ja foorumeita, jotta asiakkaisiin ja sidoshenkilöihin luodaan laaja kontaktipinta, ja näin ollen saavutetaan menestystä yhteistyön kautta. 18

21 Työryhmä 1 Kunta ja sen tytäryhtiöt muodostavat kuntakonsernin. Kunnan tytäryhtiöt ovat yhtiöitä, joissa kunnalla on määräysvalta kirjanpitolain 1. luvun 5 :n mukaan. 19

22 Työryhmä 1 Kunnanvaltuusto päättää kuntakonsernin toiminnasta ja taloudellisista tavoitteista, sekä konserniohjauksen periaatteista ja omistajapoliittisista linjauksista. Lisäksi valtuusto päättää kuntakonsernin sisäisestä tarkkailusta ja riskinkäsittelyn perusteista. Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kuntakonsernia ja käyttää kunnan toimivaltaa konserniyhteisöissä, tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä ja muiden yhteisöjen omistajaohjauksessa. Hallitus valitsee kunnan edustajat niihin yhteisöihin, joissa kunta on jäsen tai omistaja. Uudelle kunnalle laaditaan omistajapoliittiset linjaukset, jotka sisältävät määräykset kunnan hankkimasta omaisuudesta sekä mihin tehtäviin hankintoihin kunta osallistuu omistajana tai sijoittajana. Samalla vahvistetaan omaisuuden tuottotavoitteet ja muut tavoitteet. 20

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47 o o o o o o

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88 Loppuraportti Kuntarakenneselvitys kannanotto sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Työryhmä 4 Kuntaselvityksessä mukana olevat neljä kuntaa (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Luoto, Pedersöre) ovat yhteistyösopimukseen perustuen muodostaneet yhteisen sote alueen Pietarsaaren toimiessa isäntäkuntana vuoden 2010 alusta. Alueen väestöpohja on noin Evijärvi ostaa sote palveluja Kauhavan alueelta ja Kruunupyy käyttää Kokkolan tuottamia palveluja ns. isäntäkuntamallin mukaisesti. Mikäli kaikki kuusi edellä mainittua kuntaa yhdistyisi yhdeksi kunnaksi, kaksikielisen kunnan väestöpohja olisi noin Uuden kunnan ikärakenne olisi sekä lapsipainotteinen että vanhuspainotteinen verrattuna maan väestörakenteeseen (katso erillinen taustamateriaali). Maantieteellisesti kunta jakautuisi taajamiin ja keskustaan. Taulukossa 1 on verrattu Swot analyysia hyödyntäen kaksi vaihtoehtoista mallia. Malli 1 kuvaa uutta kuntaa ja malli 2 nykytilannetta, jossa yhteistyö Pietarsaaren sote alueen ja Kruunupyyn sekä Evijärven kanssa on tehostunut ja viimemainitut kunnat ostavat halutessaan palveluita. Taulukko 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, Swot analyysi Vahvuudet Mahdollisuudet Heikkoudet Malli 1 Malli 2 Yksi kunta (Pietarsaari, Luoto, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Evijärvi) ja sote Ei kuntarajoja eikä erillistä kuntakohtaista kuntalaskutusta Laajempi väestöpohja parempi turva palvelujen tuotannolle Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Erikoisosaamisen turvaaminen Lähipalvelujen tuottaminen alueella Yhteinen SOTE alue (Vaasa-Turku) Pitkällä aikavälillä hallintokustannusten laskeminen mahdollista Maanteiden ja luonnollisten yhteyksien hyödyntäminen taaja-alueiden palveluiden turvaamisessa (Evijärvi, Kruunupyy, Pedersöre) Päällekkäisten toimintojen purkamisen vaikeus/hitaus Organisaatioiden purkaminen/yhdistäminen ja palveluihin liittyvä harmonisointi hidas prosessi Kuntarakenne kuten tällä hetkellä, tehostettu yhteistyö Pietarsaaren sote alueen ja muiden kuntien välillä Pietarsaaren alue jatkaa nykyistä sote toimintaa, joka on vakiintunutta. Yhteistyötä voidaan tehostaa Kruunupyyn ja Evijärven kanssa. Kunnilla on mahdollisuus ostaa palveluja Pietarsaaren alueelta halutessaan Pietarsaaren sote alueen toiminta on vakiintunutta, mahdollisuus on panostaa tuotannon sisällölliseen ja rakenteelliseen kehittämiseen ja kustannusvaikuttavuuteen (Pietarsaaren sote kustannukset laskeneet alle maan keskiarvon) Väestöpohja on liian pieni kattavaan palvelutuotantoon Monta kansallisen tason SOTE aluetta (Oulu, Tampere, Turku)

89 Uhat Edelleen liian pieni väestöpohja Palvelujen turvaaminen äidinkielellä kaikissa palvelupisteissä Pätevän henkilökunnan saaminen Pietarsaaren sote alue puretaan kansallisen SOTE uudistuksen myötä Palvelujen turvaaminen äidinkielellä kaikissa palvelupisteissä Pätevän henkilökunnan saaminen Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut mallissa 1 - Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan pääsääntöisesti Vaasan sairaalasta ja yliopistollisen sairaalan palvelut Turusta. Potilaiden valinnanvapaus mahdollistaa todennäköisesti palvelujen käytön Kokkolasta ja Seinäjoelta. Lausuntokierroksella olevan SOTE lain puitteissa palvelujen käyttö oman SOTE alueen ulkopuolella on epäselvää. - Perusterveydenhuollon, sosiaalityön ja vanhushuollon (perus/lähipalvelut) palvelut ovat todennäköisesti tuotettavissa omana palveluna. Toisaalta palvelujen tuottamisen osalta on tehostettava kustannusvaikuttavuutta, jotta kustannuskehitys saadaan hallintaan. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelupisteiden yhdistämistä, moniammatillisen toiminnan ja palveluohjauksen tehostamista sekä panostamista kuntoutumista edistävään toimintaan kaikissa palveluissa ja kotona asumisen tukemista. o Pietarsaaressa on terveyskeskus (mm, neuvola, vastaanotot, sosiaalityön toimipisteet ja kotihoito) ja vuodeosasto sekä peruserikoissairaanhoito. Pedersöressä, Luodossa ja Evijärvellä on kussakin hyvinvointikeskuksia (neuvolatoimintaa, lääkärivastaanotto, sosiaalityön toimipiste ja kotihoito). Evijärven hyvinvointikeskus toimii keskitetysti suomenkielisenä hyvinvointikeskuksena. Uudessakaarlepyyssä on terveyskeskus (neuvola, vastaanotot, sosiaalityön toimipisteet ja kotihoito) vuodeosastoineen. Myös Kruunupyyn Teerijärvellä on terveyskeskus vuodeosastoineen. Teerijärven terveysosasto tuottaa palveluja Evijärven alueelle o Kaikkien nykyisten kuntien alueella tulee vähentää nykyisiä toimipisteitä - Vanhushuollon toimintamallilla on vaikutusta terveydenhuollon kustannuksiin. Kansallisten linjausten mukaisesti kotona asumisen tukeminen ja kuntoutumista edistävä toiminta muodostaa perustan kustannusvaikuttavalle toiminnalle. Taulukossa 2 on kuvattu miten laitoshoitomaisuudesta siirrytään kotihoitoa tukevaan hoitoon. o Taulukon mukaisesti nykyisissä kunnissa tulee lisätä kotihoitoa ja vähentää nykyisiä pitkäaikaishoitopaikkoja väestöpohjan ja rakenteen mukaisesti. o Pitkäaikaishoito säilyy kunnassa

90 Taulukko 2. Yli 75-vuotiaiden palveluiden %-osuudet Yli 75-vuotiaiden Sosiaali- ja terveysvirasto Kruunupyy Evijärvi palveluiden %-osuudet % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Väestönennuste >75-vuotiaita 9, hlö 9, hlö 10,8 721 hlö hlö 12,9 343 hlö hlö Tehostettu palveluasuminen 8,4 344 paik paik. 7,6 55 paik paik. 8,8 29 paik paik. Laitosasuminen 4,2 170 paik paik. 4,4 32 paik paik. 4,5 15 paik. 2 7 paik. Kotona asuvia hlö hlö hlö hlö 86,7 297 hlö hlö Omaishoidontuen saajia 3,7 151 hlö hlö 4,4 32 hlö 7 51 hlö 7,9 27 hlö 7 24 hlö Säännöllinen kotihoito hlö hlö 10,5 78 hlö hlö 14,9 49 hlö hlö - Palveluohjaus on keskitetty yhdeksi kokonaisuudeksi, joka vastaa keskitetysti omaishoidon tuen ja tukipalvelujen myöntämisestä kuten myös kotihoitoon ja pitkäaikaishoitoon ohjautumisesta. Palveluohjaus koskee sekä vanhus- että vammaispalveluja - Sosiaalityö toimii organisaationa keskitetysti mutta jakautuu alueella erillisten toimipisteiden mukaisesti tehden kotikäyntejä - Kaikkien palvelujen osalta toimintaa harmonisoidaan. Luodaan yhteiset kriteerit palveluiden käyttöön hyödyntäen olemassa olevia kriteerejä. - Ympäristöterveydenhuolto ei ole lausuntokierroksella olevan SOTE lain piirissä, joten Pietarsaaren sote alueen ympäristöterveydenhuoltoa koskevat käytännöt koskevat myös uutta mahdollista kuntaa. Liitteessä 1 on kuvattu nykyisen Pietarsaaren sote alueen organisaatiorakennemuutoksen vaikutusta kustannuskehitykseen. Laskelmat ovat viitteellisiä ja niihin ei sisälly Kruunupyyn ja Evijärven kustannuksia. Riippumatta kuntareformista ja mahdollisesta SOTE laista, on rakenneuudistus tehtävä, jotta kuntien vähenevät varat käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi optimaalisesti. Mallin 2 lähtökohtana on se, että yhteistyötä Pietarsaaren nykyisen sote alueen ja Kruunupyyn sekä Evijärven kuntien kanssa tehostetaan. Vaasan alueen NHG:n tekemän SOTE selvitystyön mukaan yhtenä skenaariona on VSOTE malli. Jos kyseinen malli valitaan, tässä ehdotettua mallia 2 ei ole mahdollista toteuttaa. Väliraportti perustuu seuraaviin perustietoihin: - Maantieteellinen kartta - Nykyiset palvelupisteet ja tuotanto - Väestörakenne ja sairastavuus - Vanhushuollon rakennetta koskevat kansalliset suositukset

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100 JAKOBSTAD / PIETARSAARI BILDNINGSNÄMNDEN, SIVISTYSLAUTAKUNTA Bildningsdirektör, sivistysjohtaja: Jan Levander DAGVÅRD, PÄIVÄHOITO Tom Enbacka FINSKA SEKTIONEN, SUOMENKIELINEN JAOSTO Juha Paasimäki SVENSKA SEKTIONEN, RUOTSINKIELINEN JAOSTO Jan Levander JUNGMANS DIREKTION Bertil Klingenberg KULTURSEKTIONEN, KULTUURIJAOSTO Guy Björklund ARBETARINSTITUTETS DIREKTION Mari-Louise Björndahl TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA Päivi Rosnell MUSIKINSTITUTETS DIREKTION, MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Bo-Anders Sandström IDROTTSSEKTIONEN, LIIKUNTAJAOSTO Tove Jansson

101

102 NYKARLEBY STAD BILDNINGSVÄSENDET Organisationsschema ADMINISTRATION Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 5,5 Bokslut 2013: , Ospeciferad utbildning: SKOLVÄSENDET (svenskspråkiga) Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 116, bokslut 2013: Topeliusgymnasiet: , Elevvård: SKOLVÄSENDET (FINSKSPRÅKIGA) Ansvarig: skoldirektör Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: DAGVÅRD Ansvarig: Dagvårdschef Antalet anställda: 106 Bokslut: 2013: KULTUR & FRITID Ansvarig: kultur- och fritidschef Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: , varav Kuddnäs: BIBLIOTEK Ansvarig: bibliotekschef Antalet anställda: 7 Bokslut 2013: ARBETARINSTITUT Ansvarig: Rektor Antalet anställda: 2 Bokslut 2013:

103

104 LARSMO KOMMUN NÄMNDEN FÖR BARNOMSORG OCH BILDNING Budget 2013: 11.3 milj. euro 149,5 tjänster och befattningar BILDNINGSCHEF Carola Holm Palonen 0,8 bildningschef, 0,2 kultursekreterare sektorchef FRITIDSSEKRETERARE REKTORER 4 st i förskola och åk st i åk 7-9 BIBLIOTEKTSCHEF BARNOMSORGSCHEF Malin Källman 1,0 sektorchef 1 dagvårdsledare 60 % 3 föreståndare i barngrupp för förskolbarn och barn å 1-2 Öppen verksamhet

105

106 EVIJÄRVEN KUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 jäsentä Tilinpäätös 2013: ,49 virkaa ja tointa Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Toimistonhoitaja Päivähoito (ostopalveluna) Perusopetus, lukio Kirjasto Museo Liikunta Nuoriso Kansalaisopisto 1 rehtori 3 koulunjohtajaa kirjastonjohtaja Liikunnanohjaaja/ urheilualueiden hoitaja

107

108 KRONOBY KOMMUN BILDNINGSNÄMNDEN 9 medlemmar bokslut 2013: ,72 tjänster och befattningar SVENSKA SKOLSEKTIONEN 7 medlemmar FINSKA SKOLSEKTIONEN 5 medlemmar BILDNINGSKANSLIET BILDNINGSCHEF/ SEKTORCHEF DAGVÅRDSCHEF 10 REKTORER BIBLIOTEKSCHEF MI-REKTOR 0,1 AVDELNINGS- SEKRETERARE KANSLIST FRITIDSKORDINATOR Obs! skild nämnd o budget KANSLIST SPECIALBARNTRÄD- GÅRDSLÄRARE 4 DAGVÅRDSLEDARE 1 DAGHEMSFÖRESTÅNDARE

109

110 DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSNÄMNDEN SVENSKA SEKTIONEN FINSKA SEKTIONEN DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 4,7 Bokslut 2013: ,58 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (svenskspråkiga) Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 160,79 Bokslut 2013: ,12 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (finskspråkiga) Ansvarig: Skoldirektör (10 %) Antal anställda: 7 Bokslut 2013: ,10 FÖRSKOLA/DAGVÅRD/ EFTERMIDDAGSVERKSAMHET Ansvarig: dagvårdschef Antal anställda: 146,68 Bokslut 2013: ,93 Pedersöre gymnasium Bokslut 2013: ,12 KULTURNÄMNDEN KULTURAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: Bokslut 2013: BIBLIOTEK Ansvarig: Bibliotekschef Antal anställda: 7,33 Bokslut 2013: MEDBORGARINSTITUTET Ansvarig: Rektor Antal anställda: 4,5 Bokslut 2013: UNGDOMSARBETE Ansvarig: Ungdomssekreterare Antal anställda: 1 Bokslut 2013: KULTURARBETE Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: 1 Bokslut 2013: IDROTTSNÄMNDEN Ansvarig: Idrottssekreterare Antal anställda: 1,8 Bokslut 2013:

111

112

113

114 ESI- JA PERUSOPETUKSEN TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU ESIOPETUS -PERUSOPETUS- Opetuksen järjestäjä vl 1-9 josta mamu Oppilas- Toteut. Rah. lask. Erotus Rah. Kokonais ero lisäop. yli 17v valm. määrä kust. peruste e/opp perus. euroa yhteensä e/opp e/opp osuus kust.% Kunta Evijärven kunta Jakobstads stad ,5 0 20, , Kronoby kommun , , Larsmo kommun Nykarleby stad 75,5 732, Pedersöre kommun 192, ,5 0, , Evijärven kunta 22,5 287,5 0 0,5 310, Jakobstads stad 204, ,5 2, , Kronoby kommun 86,5 716,5 0 4,5 807, Larsmo kommun 104,5 772,5 0 4,5 881, Nykarleby stad 68,5 723, Pedersöre kommun 190, , , Evijärven kunta 25,5 273,5 0 0,5 299, Jakobstads stad 220, , , Kronoby kommun 71,5 710, Larsmo kommun ,5 0 4, Nykarleby stad Pedersöre kommun 184, ,5 0 5, ,

115

116 TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA VALTIONOSUUDEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU Koulutuksen järjestäjä Kunta 1) Yli Aineop. Laskenn. Toteut. Valt. osuuden Edell. YH:n Kokonaisero Opisk. 18 v. kurssien opisk. kust. lask. peruste erotus osuus euroa määrä aloit. määrä määrä e/opisk. e/opisk. kustann. % Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun

117

118

119

120

121

122

123

124

125

126

127

128

129

130

131

132

133

134

135

136

137

138

139

140

141

142

143

144

145

146

147

148

149

Uusi kunta. Uuden kunnan kuvaus

Uusi kunta. Uuden kunnan kuvaus 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 Uusi kunta Uusi kunta muodostuu Evijärven, Kruunupyyn,

Lisätiedot

Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre

Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre Työryhmä 5; väliraportti Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy- Pedersöre Sisällysluettelo 1. Sivistys-

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi

Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi 20.5.2016 Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen De unga beslutsfattarnas toppmöte Ylijohtaja Päivi Laajala Tulevaisuutta on vaikea

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio kvalt

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio kvalt LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2013 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2013 kvalt 18.12.2012 1 Lapinlahden kunta Organisaatiokaaviot, värisymbolit Osasto Tulosalue Tulosalue Tulosyksikkö

Lisätiedot