ALTIA OYJ RAJAMÄEN TEHDASALUEEN ALUSTAVAN ASEMAKAAVA- LUONNOKSEN RISKISELVI- TYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Altia Oyj Asiakirjatyyppi Riskiselvitys Päivämäärä Viite ALTIA OYJ RAJAMÄEN TEHDASALUEEN ALUSTAVAN ASEMAKAAVA- LUONNOKSEN RISKISELVI- TYS

2 Päivämäärä Laatija Kuvaus Sanna Ojala, Antti Lepola Rajamäen tehdasalueen alustavan asemakaavaluonnoksen riskiselvitys Viite Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI Hollola Finland Puhelin:

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto ja tavoitteet 1 2. Säädösperusta 1 3. Ympäristön nykytila 4 4. Alustava asemakaavaluonnos ja ympäristön suunnitelmat 4 5. Vaaralliset kemikaalit Altia Oyj Rajamäen tehdasalueen muiden toimijoiden vaaralliset kemikaalit 7 6. Tarkasteluun valitut skenaariot Tarkasteluun valitut kemikaalit Etanoli Isopropanoli Ammoniakki Laitteiston putki- tai laippavuoto: nestepäästö ja seuraukset Palavan nesteen säiliön sisällä tapahtuva höyryräjähdys eli BLEVE 9 7. Laskentamenetelmät ja olettamukset 9 8. Terveyshaittaa aiheuttavat pitoisuustasot Tulokset Laitteiston putki- tai laippavuoto: nestepäästö ja seuraukset Etanoli Isopropanoli Palavan nesteen säiliön sisällä tapahtuva höyryräjähdys eli BLEVE Riskinhallintakeinot Yleistä Sijoitus ja etäisyydet Vuotojen keräily Varaston rakenne Räjähdyssuojaus, tilaluokitus ja sähkölaitteet Säiliövarastot ulkona Putkisto ja varusteet Yhteenveto 18 Lähteet 20

4 1 1. JOHDANTO JA TAVOITTEET Työssä on laadittu riskiselvitys Nurmijärven kunnan Rajamäen tehdasalueen alustavasta asemakaavaluonnoksesta. Selvitys on tehty maankäyttö- ja rakennuslain mukaista asemakaavan vaikutusten arviointia silmällä pitäen. Työn tavoitteeksi asetettiin tarkastella alustavan asemakaavaehdotuksen mahdollistaman toiminnan turvallisuusriskejä asemakaava-alueella ja sen ympäristössä tehdä johtopäätöksiä riskeistä sekä mahdollisesti ehdotuksia kaavamerkintöjen tarkentamiseksi. Työn tekemiseksi on arvioitu tilannetta alueella toimivan teollisuuden nykytietojen ja suunnitelmien pohjalta, ja siltä osin mikäli on tietoa uusista alueelle sijoittuvista toiminnoista huomioitu kaava-alueen muut aluevaraukset sekä ympäristön nykyinen ja suunniteltu maankäyttö koottu tiedot vaarallisista kemikaaleista tuotannossa ja varastoissa arvioitu onnettomuusskenaarioiden seurausvaikutuksista. 2. SÄÄDÖSPERUSTA Maankäytön suunnittelu Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 :n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset ohjaavat asemakaavan laadintaa. Sen mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

5 2 MRA 25 :n mukaan: Asemakaavassa tulee esittää selvitys alueen oloista, rakennuskannasta ja muista ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta ja sen lähiympäristöstä. Asemakaavassa on esitettävä yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä. Asemakaavasta on selvitettävä kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset, sekä tehtävä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Nämä asiat on esitettävä asemakaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Vaikutusten arvioinnissa verrataan nykytilannetta tilanteeseen, jossa kaikki kaavan mahdollistama rakentaminen on toteutettu ja alue on kaavan osoittaman maankäytön mukaisessa käytössä. Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliturvallisuutta säätelee laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005). Vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä varastoivan tai valmistavan laitoksen sijoituspaikkaa suunniteltaessa on lain 17 :n mukaan otettava huomioon: että tuotantolaitos on sijoitettava sellaiselle etäisyydelle asuinalueista, yleisessä käytössä olevista rakennuksista ja alueista, kouluista, hoitolaitoksista, teollisuuslaitoksista, varastoista, liikenneväylistä sekä muusta ulkopuolisesta toiminnasta niin, että ennalta mahdollisiksi arvioitavat räjähdykset, tulipalot ja kemikaalipäästöt eivät aiheuta henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaaraa näissä kohteissa. Kemikaaliturvallisuuslain 20 säätää kaavan huomioon ottamisesta: Vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset. Kemikaaliturvallisuuden kannalta vaarallisten kemikaalien laitosmainen tuotanto tai varastointi jaotellaan seuraavasti: I. Vähäinen II. Laajamittainen a. Tukesin luvan edellyttävä b. Toimintaperiaateasiakirjan edellyttävä c. Turvallisuusselvityksen edellyttävä Luokittelu tehdään kemikaalien ominaisuuksien ja määrän mukaan menettelyllä, joka on esitetty asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) liitteineen. Kemikaalien vähäistä valmistusta tai varastointia valvoo pelastuslaitos, laajamittaista toimintaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Tukes on laatinut oppaita vaarallisten kemikaalien teollisesta varastoinnista. Kemikaaleja koskevan lakimuutoksen (n. v. 2015) yhteydessä kemikaalien luokitus tulee uudistumaan ja myös ohjeistus päivitetään. Ympäristöministeriön kirjeessä (Dnro 3/501/2001), joka koskee ns. Seveso-direktiivin 1 mukaisia laitoksia ja maankäytön suunnittelua tällaisten laitosten ympäristössä, on annettu tällaisten laitosten ympäristöön ns. konsultointivyöhykkeitä. Kyseiset vyöhykkeet eivät ole suojaetäisyyksiä laitoksen ja muun toiminnan välillä, vaan ne ilmaisevat sen etäisyyden laitoksesta, 1 Vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annettu direktiivi (96/82/EY)

6 3 jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Konsultointietäisyyksiin vaikuttavat laitoksen kemikaalien määrät ja ominaisuudet. Altian Oyj:n Rajamäen tehdasalue on Seveso-direktiivin mukainen vaarallisia kemikaaleja käsittelevä laitos (Tukesin ylläpitämä luettelo, ). Rajamäen tehdasalueeseen sovelletaan siis em. ympäristöministeriön kirjeessä kuvattuja lausuntomenettelyjä kaavoitukseen ja rakentamisen lupiin liittyen. Laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen laajuus (mitataan tehdasalueen tai tontin rajalta) on 1 km. Tukesin luettelossa esitetyt kohteittaiset konsultointivyöhykkeet on muodostettu riskeistä yleisesti tiedossa olevan karkean arvion perusteella. Sen sijaan yrityskohtaiset riskit tulee arvioida alueen kaavoituksessa, raportoida kaavaselostuksessa ja tarvittaessa antaa näistä johtuvia kaavamääräyksiä. Kemikaaleja varastoivan tai valmistavan kohteen turvallisuusnäkökohdat varmistetaan Tukesin luvassa ja/tai ympäristölupaharkinnassa. Tällaisella alueella tulee rakennuslupaa harkittaessa varmistua MRA 57 :n mukaisista riittävistä suojaetäisyyksistä. Vaarallisten aineiden kuljetus Vaarallisten aineiden kuljetuksessa ja siihen liittyvissä muissa toimenpiteissä, kuten pakkaamisessa ja tilapäisessä säilytyksessä, on noudatettava tarvittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta ottamalla huomioon kuljetettavan aineen laji, määrä ja kuljetusmuoto (Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1994). Laki määrittelee tarkemmin velvollisuudet koskien mm. vaarallisten aineiden kuljetuksen lähettäjää, kuljettajaa, henkilöstön pätevyyttä, ajolupia, turvatoimia ja -velvoitteita, kuljetusta ja tilapäistä säilytystä kuljetusketjussa sekä pakkauksen ja säiliön vaatimustenmukaisuutta. Kemikaaliterminaalin suunnittelussa ja toiminnassa tulee ottaa huomioon vaarallisten aineiden kuljetuksen ja tilapäisen säilytyksen aiheuttamat vaarat ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle. Määritelmiä Vaarallinen aine: Aine, joka räjähdys-, palo-, tartunta- tai säteilyvaarallisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä taikka muun sellaisen ominaisuutensa vuoksi saattaa aiheuttaa vahinkoa ihmiselle, ympäristölle tai omaisuudelle (laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1994)). Onnettomuus/suuronnettomuus: Huomattava päästö, tulipalo, räjähdys tai muu ilmiö, joka seuraa vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavan, käsittelevän tai varastoivan tuotantolaitoksen toiminnassa esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa laitoksen sisä- tai ulkopuolella ja jossa on mukana yksi tai useampi vaarallinen kemikaali tai räjähde (laki vaarallisten kemikaalien tai räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, 390/2005) Riski: Turvallisuuden näkökulmasta onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmä, haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurausvaikutuksen tulo. Riskit voidaan jaotella esimerkiksi niiden luonteen mukaisesti, mm. henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkoriskeihin. Riskianalyysi: Riskienhallinnan työkalu, jonka avulla tunnistetaan alueen onnettomuusriskit ja arvioidaan riskien merkitystä henkilöturvallisuuden, ympäristön suojaamisen sekä taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Suosituksia Ympäristöministeriö (Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 julkaisusarja, opas 12, 2003) ja Tukes suosittelevat kaavamerkintää T/kem kohteissa, jotka ovat suuronnettomuusvaarallisia (ns. Seveso-laitoksia). Viimeisen viiden vuoden aikana T/kem merkintää on alettu käyttää maankäytön suunnittelussa ja käyttö on lisääntymässä. Tarve tulee myös kemikaalitoimintaa harjoittavilta yrityksiltä, joilla on selkeä halu turvata toimintansa jatkuvuus ympäröivän maankäytön muutoksissa.

7 4 3. YMPÄRISTÖN NYKYTILA Alue sijaitsee Nurmijärven kunnan Rajamäen keskustasta noin kilometrin päässä pohjoiseen. Alue sijoittuu pääasiassa Hyvinkää Karjaa -radan länsipuolelle, Hangonväylän ja Rajamäentien väliselle alueelle. Rajamäentieltä liittyvät alueelle Valta-akseli sekä Kiljavantien jatkeena Patruunatie. Alue muodostuu korttelista 1017 sekä siihen liittyvästä katu- ja virkistysalueesta. Asemakaavoitetun tehdasalueen pinta-ala on noin 145 ha, josta asemakaavamuutoksen alue on noin 85 ha. Tehdasalueen rakennukset ja maa-alue ovat pääosin Altian omistuksessa. Bioentsyymitehtaan rakennuksen omistaa Roal Oy. Tehdasalueen viereisillä tonteilla on metsää, peltoa ja haja-asutusta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin päässä laajan tehdasalueen etelärajasta. Lähiympäristössä on 10 päiväkotia, jotka ovat noin 0,4 1 km etäisyydellä tehdasalueesta. Kouluja lähiympäristössä on kolme ja ne sijaitsevat noin 0,6 0,9 km etäisyydellä tehdasalueesta. Rajamäen taajaman peruspalvelut (mm. terveysasema, kirkko) ovat noin 0,6 0,8 km etäisyydellä tehdasalueesta. Hyvinkää Karjaa-rata on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Rataosalle valmistui joulukuussa 2009 kulunvalvonta ja kauko-ohjaus. Rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä. Radalla kulkee noin kymmenen tavarajunaa vuorokaudessa. Radalla kulkee myös Hangon satamasta Venäjälle autoja kuljettavia junia. Tehdasalue sijaitsee tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ( /Rajamäki). Pohjavesi virtaa tehdasalueen länsipuolella sijaitsevalta harjualueelta koilliseen ja pohjaveden pinta tehdasalueella on tasolla m mpy. Tehdasalue ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella. Tehdasaluetta lähimpänä sijaitseva Natura alue on Kalkkilammen Sääksjärven alueeseen (FI ) kuuluva Matkunsuon keidassuo noin 2,2 km tehdasalueesta länteen. Tehdasalueelta pohjoiseen noin 4,8 km on Petkelsuo, jonka kermikeidassuon itäinen ojittamaton puoli on Natura alue (FI ). Lisäksi tehdasalueelta noin 2,6 km pohjoisluoteeseen sijaitsee Salpausselän reunamuodostelma Solttilannummi, joka kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Rajamäen vesitorninmäen luonnonsuojelualue sijaitsee noin 2 km päässä tehdasalueesta. 4. ALUSTAVA ASEMAKAAVALUONNOS JA YMPÄRISTÖN SUUNNITELMAT Nurmijärven kunta on käynnistänyt Altia Oyj:n esityksestä asemakaavan muutoksen (1-144) koskien ns. Altian Rajamäen tehdasaluetta (kiinteistö ). Alue sijoittuu pääasiassa Hanko Hyvinkää radan länsipuolelle, Hangonväylän ja Rajamäentien väliselle alueelle. Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta T, sekä teollisuus- ja laitosrakennusten korttelialuetta TT. Kaavamuutoksen tavoitteena on kehittää tehdasaluetta eriyttämällä alueesta omia toiminnallisia kokonaisuuksia ja lisäämällä alueen avoimuutta poistamalla rajaavia aitoja sekä lisäämällä yleisiä katu- ja kevyenliikenteen alueita. Tehdasalueen rakennukset ja maa-alue ovat pääosin Altian omistuksessa. Kaavamuutoksessa tarkastellaan mm. tehdas- ja toimitilakorttelien rakennusoikeudet, pysäköintialueiden järjestäminen oleville ja uusille toiminnoille sekä liikenneyhteyksien ratkaiseminen toimivalla ja turvallisella tavalla. Koko alueen tonttijako pyritään laatimaan asemakaavan yhteydessä. Kaavahanke on kunnan kaavoitusohjelman mukainen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta on päätti ilmoittaa asemakaavan muutoksen vireille tulleeksi. Kaavan vireille tuloa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä alkaen. Asemakaavan muutosluonnos on tarkoitus valmistella nähtäville keväällä 2012 ja sen pohjalta kehitetty asemakaavan muutosehdotus puolestaan syksyllä Riskiselvitystä laadittaessa käytettävissä oli Nurmijärven kunnalta saatu tehdasalueen alustava asemakaavaluonnos (maaliskuu 2012). Voimassa olevasta Rajamäen Alkon tehdasalueen asemakaavasta (1-084) se tulee eromaan, mm. osoittamalla alueen länsi-, lounais- ja eteläosiin liike- ja

8 5 toimistorakennusten korttelialueita (KTY). Pääosin tehdasalue tultaneen merkitsemään teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Kaavamerkintä on tarkoitettu Seveso IIdirektiivin (96/82/EY) mukaisen toiminnanharjoittamisen merkitsemiseen. Asemakaavassa tarkastellaan lisäksi mm. tonttijakoa, rakennusoikeutta, liikenteen ja pysäköinnin järjestämistä, aitauksia, pohjaveden käyttöä ja suojelua sekä kulttuurihistoriallisia tehdasrakennuksia. Rajamäen tehdasalueen etelä- ja kaakkoispuolella on asutusta ja taajamaa. Kunnan on tarkoitus näillä alueilla tulevaisuudessa tiivistää yhdyskuntarakennetta mm. täydennysrakentamisella. Tehdasalueen länsi-, pohjois- ja koillispuolella maankäyttö on väljempää, eikä sinne ole suunniteltu uusia asuin- tms. alueita. 5. VAARALLISET KEMIKAALIT Tietoja tehdasalueen toimijoiden kemikaaleista, varastoinnista ja tuotannosta saatiin seuraavilta: Altia Oyj Marjo Rasila, Mika Salminen, Arto Tanskanen Berner Oy Pertti Könkö Roal Oy Eino Väisänen VTT Mika Härkönen AB Enzymes Oy Leena Valtakari Fortum Lämpö Oy uuden höyrylaitoksen turvallisuussuunnitelma Altia Oyj Taulukossa 1 esitetään Altia Oyj:n alkoholijuomatehtaan ja etanoliyksikön yhteenlasketut vuoden 2011 vaarallisten kemikaalien määrät.

9 6 Taulukko 1. Altian alkoholijuomatehtaan ja etanoliyksikön vuoden 2011 keskimääräiset kemikaalimäärät sekä asetuksen 59/1999 liitteen 1 rajat (lupa ja toimintaperiaateasiakirja). Kemikaaliluokka Määrä, tn Esimerkki luokitukseen kuuluvasta aineesta Tukesluparaja, tn Tukes- toimintaperiaateas.k. raja, tn (ns. Sevesolaitos) F, helposti syttyvät F+, erittäin helposti syttyvät O, hapettavat C, syövyttävät Xn, haitalliset Xi, ärsyttävät T, myrkylliset T+, erittäin myrkylliset N, ympäristölle vaaralliset etanoli - asetoni ,9 - etyylieetteri ,4 - desinfiointineste natriumhydroksidi - etikkahappo ,7 - n-butanoli ,9 - pullonpesukoneen kivettymien ehkäisemisaine ,7 - voiteluaineet Altian Rajamäen tehtaiden vuoden 2011 kemikaalien laatu- ja käyttömäärätietojen perusteella lasketut vertailuluvut ovat seuraavat: Tukes-luparaja (q/q) 262 (ylittää luvun 1) Toimintaperiaateasiakirjaraja (q/q) 5,3 (ylittää luvun 1) Turvallisuusselvitysraja (q/q) 0,53 (ei ylitä lukua 1) Vertailuluvut osoittavat, että: Tukes myöntää viranomaisena Altian kemikaalien käsittelyyn luvat, valvoo kemikaalien käsittelyä sekä tekee tuotantolaitoksille valvontatarkastuksia. Altian on osoitettava kirjallisella selvityksellä Tukesille toimintaperiaatteensa vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa. Samalla Altia on tämän rajan ylittymisen takia ns. Seveso II-direktiivin mukainen laitos. Turvallisuusselvityksen laadintaa Altialta ei vuoden 2011 ainemäärillä edellytetä. Kemikaaliturvallisuuslainsäädäntömme lähtökohtana on, että toiminnanharjoittaja tunnistaa kemikaaleihinsa ja prosesseihinsa liittyvät onnettomuusmahdollisuudet ja näiden seuraukset sekä on tehnyt riittävät toimet riskien vähentämiseksi. Esimerkki Tukesin tarkastustoiminnasta Esimerkkinä millä tavoin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ja ohjaa vaarallisten kemikaalien käyttöä ja varastointia Rajamäen tehdasalueella on Tukesin Altian etanoliyksikköä koskeva määräaikaistarkastus Kyse on toimintaperiaateasiakirjalaitoksesta (ns. Seveso II-laitos). Otteita tarkastuspöytäkirjasta: Altian Rajamäen tehtailla on toimintaperiaatevastaava, vaarallisten kemikaalien käytönvalvoja ja sijainen sekä painelaitteiden käytönvalvoja. Laitokselle on asennettu uusia sprinklerilaitteistoja sekä etanoli- ja happi-ilmaisimia. Ulkosäiliöiden automaatio on uusittu. Laitoksella on tehty myös putkistomuutoksia.

10 7 Edellisellä tarkastuksella sovitut toimet oli korjattu. Laitoksella on vastuutettu selkeästi lainsäädännön seuranta. Laitoksella on päivitetty toimintaperiaateasiakirjaa viimeksi vuonna Laitokselle on laadittu räjähdyssuojausasiakirja. Asiakirjan sisältöä on koulutettu esimiehille sekä kunnossapitohenkilöstölle. Lisaksi asiakirja on lähetetty sähköisesti kaikille työntekijöille. Palotarkastuksia on laitoksella pidetty säännöllisesti. Laitokselle on myönnetty ympäristölupa, ja se on tullut voimaan vuonna Laitoksella on pidetty useita työsuojelutarkastuksia, mm. koskien huoltotöiden turvallisuutta sekä tehdaspalokunnan toimintaa. Altialla on sertifioidut laatujärjestelmät ISO 9001 ja sekä OHSAS 18001, jotka yhdessä muodostavat Altian toimintajärjestelmän. Laitoksen toimintaperiaatteista vastaava henkilö on myös työsuojelupäällikkö sekä suojelujohtaja. Laitoksella on tavoitteena nolla tapaturmaa sekä 80 vaaratilanneraporttia vuodessa. Lisaksi tavoitteena on turvallisuusajattelun kehittäminen, työsuojelun ja HR-toiminnan yhteensovittaminen ja työhyvinvoinnin nostaminen. Työsuojelutoimikunta sekä turvallisuus-, laatu- ja ympäristöryhmä kokoontuvat säännöllisesti. Laitoksella on vuosittain turvallisuuspäivä. Laitoksen johdolle raportoidaan tapaturmista ja vaaratilanteista. Henkilöstölle on jaettu läheltä piti -vihkonen, johon voi helposti merkitä tapahtumat. Henkilöstöä on koulutettu tilanteiden kirjaamiseen ja käsittelymenettely on ohjeistettu. Kemikaalivuodoista tehdään havaintoraportti. Tapaukset käsitellään laatu-, ympäristö- ja turvallisuusryhmässä. Laitoksella on ohjeistettu kesätyöntekijöiden koulutus. Ulkopuolisille annetaan tehdasalueen turvallisuuskoulutus (n. 1 tunti). Noin 240 henkilöä 270:sta on saanut turvallisuuskorttikoulutuksen. Rakennusprojekteissa edellytetään työntekijöiltä työturvallisuuskortti. Laitoksen kemikaalikuljettajat on koulutettu ja vain koulutetut kuljettajat saavat toimia alueella. Laitoksella on tehty riskikartoituksia säännöllisesti vuosittain. Arviointien seurauksena osastojen vastuuhenkilöt ovat velvollisia käymään havaitut ongelmat läpi ja tarvittaessa niistä tehdään turvallisuusohjelma. Laitoksen huolto-ohjelma toimii Artturi-järjestelmässä. Putkistot tarkastetaan vuosittain ulkopuolisen tarkastusliikkeen (viimeksi Inspecta Oy) toimesta. Säiliöt tarkastetaan ohjelman mukaisesti, noin 10 vuoden välein kunnosta riippuen. Sähkölaitteistoille pidetään määräaikaistarkastukset. Kaasuanturit kalibroidaan ohjelman mukaisesti. Laitoksen sisäinen pelastussuunnitelma on peruskoulutettu, ja siitä on pidetty osastokohtaisia koulutuksia sekä koko yhtiön harjoituksia. Laitoksella on määritelty suojeluorganisaatio rakennuksittain ja myös toiminnoittain. Alueella toimii tehdaspalokunta, jonka vahvuus on 2+7. Henkilöstö on saanut alkusammutuskoulutusta, sprinklerikoulutusta ja ea-1 koulutusta. Ensiapukoulutuksen saaneista henkilöistä ylläpidetään luetteloa. Tarkastuksen (2009) yhteenvetona Tukes toteaa, että - Tapaturmien ja läheltä piti -tapausten korjaavien toimien toteuttamisen seurantaan tulee kiinnittää huomiota - Laitoskierroksella havaittu puute tulee korjata mahdollisimman nopeasti (pumppaamon hätä seis painikkeesta puuttui merkintä). - Seuraava määräaikaistarkastus Altian Rajamäen tehtailla tullaan pitämään vuonna 2012, jolloin tarkastus kohdistetaan alkoholijuomayksikköön. 5.2 Rajamäen tehdasalueen muiden toimijoiden vaaralliset kemikaalit Berner Oy käyttää, valmistaa tai varastoi syttyviä kemikaaleja yhteensä 371 tonnia. Syövyttäviä, myrkyllisiä, ympäristölle vaarallisia ja haitallisia/ärsyttäviä aineita varastoidaan vähemmän eikä niiden määrä ylitä Tukes-luparajaa, syttyvien kemikaalien määrä edellyttää Tukes-luvan (lähde: sähköposti Pertti Könkö ).

11 8 Roal Oy:ssä käsitellään pieniä määriä esim. ammoniakkivettä, rikkihappoa ja lipeää (lähde: sähköposti Eino Väisänen ). AB Enzymes Oy ei käsittele tai varastoi isossa mittakaavassa vaarallisia kemikaaleja (lähde: sähköposti Leena Valtakari ). VTT käyttää koeajoistaan riippuen pieniä määriä palavia aineita, joista propyleenioksidi on huomioitavin (lähde: sähköposti Mika Härkönen ). Teollisuusalueen muiden toimijoiden vaarallisten kemikaalien käyttö- ja varastointimäärät ovat huomattavasti pienempiä, eivätkä ne ole Seveso-laitoksia. 6. TARKASTELUUN VALITUT SKENAARIOT 6.1 Tarkasteluun valitut kemikaalit Seurausvaikutuslaskelmia varten valittiin tehdasalueilla käytettävistä vaarallisista kemikaaleista sellaiset, joiden käyttömäärät ovat huomattavia. Riskitarkastelun kohteeksi valittiin etanoli ja isopropanoli Etanoli Etanoli on väritön, kirkas, haihtuva neste, jolla on makea, eteerinen ja viinamainen haju. Etanoli on helposti syttyvä ja palava neste. Etanolihöyry voi muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa yli 13 C:n lämpötiloissa. Etanolin vuotaminen sisätiloihin ja viemäreihin aiheuttaa räjähdysvaaran. Etanoli imee itseensä kosteutta ilmasta eli se on hygroskooppista. Etanoli on yleensä stabiili, mutta se reagoi kiivaasti voimakkaiden hapettimien (kuten kromitrioksidin, kloorin oksidien, vetyperoksidin ja ammoniakin) kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Etanoli saattaa reagoida myös kuuman alumiinin kanssa aiheuttaen metallin syöpymistä. Etanolin höyryille altistuminen pitoisuuksissa ppm aiheuttaa ärsytystä nenässä, kurkun kuivumista, yskää ja keuhkoputkien supistelua. Suurien, HTP-arvojen (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) ylittävien etanolipitoisuuksien hengittäminen pitkän aikaa saattaa aiheuttaa henkilölle keskushermosto-oireita. Nestemäinen etanoli aiheuttaa silmissä lievää tai kohtalaista ärsytystä ja iholla lievää ärsytystä. Etanoli ei ole kovin myrkyllistä nieltynä, mutta ärsyttää ruoansulatuselimistöä. Suurten etanolimäärien nieleminen lamauttaa keskushermostoa. Etanolia tulee käsitellä ja varastoida erillään syttymis- ja lämmönlähteistä sekä hapettavista aineista. Etanolin suurin käyttäjä tehdasalueella on Altia Oyj. Etanolia käytetään mm. etanoliyksikössä, jossa raakaetanolista tislataan puhdasta etanolia Isopropanoli Isopropanoli on väritön ja kirkas neste, jolla on alkoholeille tyypillinen haju. Isopropanolin höyry on ilmaa raskaampaa ja voi muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa yli 12 C:n lämpötiloissa. Isopropanoli on helposti syttyvä, palava neste. Isopropanoli syttyy herkästi lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta, lisäksi sen reaktio voimakkaiden hapettimien kanssa aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Isopropanolin vuotaminen sisätiloihin ja viemäreihin aiheuttaa räjähdysvaaran. Pienille isopropanolipitoisuuksille altistuminen ei aiheuta merkittäviä oireita. Noin 400 ppm:n pitoisuudet aiheuttavat lieviä ärsytysoireita ja yli 800 ppm:n pitoisuudet voimakkaalta tuntuvia silmä-, nenä- ja kurkkuärsytysoireita. Selvästi HTP-arvot ylittäville pitoisuuksille altistuminen saatta aiheuttaa myös keskushermosto-oireita. Isopropanolihöyry ja nestemäinen isopropanolin roiske aiheuttavat silmissä kohtalaista tai voimakasta ärsytystä. Isopropanoli lamauttaa nieltynä keskushermostoa aiheuttaen mm. koordinaatiokyvyn heikkenemistä, pahoinvointia ja lopulta tajuttomuuden, joka voi johtaa kuolemaan. Rajamäen tehdasalueella isopropanolia käyttävät Altia Oyj ja VTT Ammoniakki Alkoholijuomatehtaan toisessa kerroksessa sijaitsevassa ammoniakkihuoneessa on kylmäkompressori. Huoneessa on kaasunilmaisimet. Laitteistossa on 80 kg ammoniakkia. Ammoniakkiputket kulkevat kompressorilta katolla olevaan lauhduttimeen. Ammoniakkilaitteisto voi vaurioi-

12 9 tua ja näin muodostua ammoniakkipäästö, joka aiheuttaa aina vaaratilanteen päästön suuruudesta riippumatta. Koska kylmälaitteistoa huolletaan säännöllisesti ja henkilökunta on koulutettu toimimaan mahdollisen ammoniakkipäästön tapahtuessa, ammoniakkivuotoa ei tarkasteltu riskiselvityksen suuronnettomuusskenaarioissa. Seuraavassa tarkastellut onnettomuusskenaariot ovat arvioita mahdollisista tapahtumista, joiden kaltaisia on tapahtunut kemikaalien kuljetuksen, varastoinnin tai valmistuksen yhteydessä. Luonteenomaista onnettomuuksille on ennustamattomuus. 6.2 Laitteiston putki- tai laippavuoto: nestepäästö ja seuraukset Lammikkovuotojen tapauksissa tarkasteltiin lammikosta haihtuvan aineen terveysvaikutuksia sekä mahdollisesta lammikkopalosta aiheutuvia säteilyvaikutuksia. Lammikkovuotojen tarkastelut tehtiin kemikaalikohtaisesti. Lammikkopäästön vaikutuksia tutkittiin isopropanolin ja etanolin osalta. Lammikkovuodot voivat tapahtua esimerkiksi laitteistojen putki- tai laippavuotoina niiden joutuessa epäkuntoon tai vaurioituessa esimerkiksi raskaan ajoneuvon tai nosturin törmätessä niihin. Tämän seurauksena pääsee syntymään vuotokohta, joka johtaa lammikkopäästöön. Lammikkopäästössä on aina syttymisvaara olemassa ja lammikkopalo voi aiheutua esimerkiksi sähkölaitteen kipinöinnin tai työntekijän tupakoinnin seurauksena. 6.3 Palavan nesteen säiliön sisällä tapahtuva höyryräjähdys eli BLEVE BLEVE eli palavan nesteen höyryräjähdys voi syntyä, mikäli palavan nesteen säiliö sijaitsee lammikkopalon lähellä tai pistoliekin vaikutusalueella eikä säiliötä pystytä jäähdyttämään/siirtämään pois. BLEVE:ssä säiliön paine nousee voimakkaasti nesteen alkaessa kiehua suljetussa tilassa, kunnes säiliö repeää ja sisältö syttyy palaen korkealle nousevana tulipallona. BLEVE:n vaikutuksesta rakennukset voivat syttyä aiheuttaen vaaratilanteen rakennusten sisällä oleville henkilöille. BLEVE-tilannetta mallinnettiin etanolin säiliöintiin liittyen. Laskelmissa on oletettu, että säiliö on tilavuudeltaan m 3 ja 85 % tai 5 % täynnä. Palavan aineen massaksi tulipallossa on laskennassa oletettu 60 %. 7. LASKENTAMENETELMÄT JA OLETTAMUKSET Riskinarvioinnissa keskityttiin onnettomuusskenaarioiden tunnistamiseen ja niiden vaikutusten arviointiin, mallintamiseen. Tunnistamisessa käytettiin hyväksi tehdasalueen toiminnanharjoittajien listoja varastoitavista ja valmistettavista kemikaaleista sekä niiden tunnettuja fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia Vaikutusten arvioinnissa käytettiin matemaattis-fysikaalisia laskentamalleja. Lisäksi arvioinnissa pohdittiin onnettomuuksien mahdollisia syitä ja onnettomuuksien todennäköisyyksiä. Syinä tarkasteltiin mahdollisia vuotoja, sekä syttymislähteitä ja niiden ehkäisemiskeinoja eri kohteissa. Suuronnettomuusriskien todennäköisyyksien arviointi on joko erittäin haasteellista tai osin mahdotonta koska 1) suuronnettomuudet ovat erittäin harvinaisia eikä niistä siksi ole luotettavaa tilastointia, 2) suuronnettomuuksien alkusyy ja kulku ovat harvoin vertailukelpoisia, ja 3) erittäin pienten todennäköisyyksien eron hahmottaminen on vaikeata ja arviointi siksi usein hyvin subjektiivista. Lopuksi tarkasteltiin vaaratilanteiden ehkäisemis- ja hallintakeinoja ja niiden tehokkuutta. Vaaratilanteiden ehkäisemis- ja hallintakeinoja tarkasteltiin mm. kemikaalivarastojen rakenteellisten suunnittelutietojen, henkilökunnan koulutuksen sekä palokunnan toimintaajan perusteella.

13 10 Laskennallisia arvioita tehtiin käyttäen ALOHA ohjelman malleja (EPA/CAMEO). Ulkona tapahtuvan vaaratilanteen laskentaoletukset olivat seuraavat: lämpötila 15 C stabiilisuusluokka C, pilvisyys 7/10, ilmankosteus 75 % vuodon koko on rajoitettu lammikon koko on rajoitettu ei inversiota tuulennopeus 2 m/s tuulensuunta lounas vuoto- ja paloaika 1 tunti vuoto tapahtuu 0,5 metrin korkeudelta etanolivuoto tapahtuu säiliöstä, jonka tilavuus on m 3 ja halkaisija 14 m isopropanolivuoto tapahtuu säiliöstä, jonka tilavuus on 500 m 3 ja halkaisija 10 m säiliö on 80 % täynnä Olosuhteet on valittu siten, että ne vastaavat tyypillisiä ja keskimääräisiä arvoja. Käytetyt laskentaolettamukset (olosuhteet) ovat yleisesti käytettyjä riskikartoituksissa. Vuoto- ja paloaika (yksi tunti) on maksimiaika vuodolle tai palolle. Viimeistään tuon ajan kuluessa oletetaan, että vuoto/palo on huomattu alueen toimijoiden puolesta ja siihen on reagoitu. Pitoisuus-, lämpö- ja paloilmaisimien avulla tieto saadaan sekunneissa ja reagointiaika tilanteisiin on tyypillisesti vain minuutteja. Paloilmoitinlaitteisto ja sen varavirtajärjestelmä kokeillaan kerran kuukaudessa. 8. TERVEYSHAITTAA AIHEUTTAVAT PITOISUUSTASOT Ilmassa kaasumaisena esiintyvän aineen välitöntä terveyshaittaa voidaan arvioida erilaisilla luokituksilla. Nämä luokitukset esitetään taulukossa 2.

14 11 Taulukko 2. Terveyshaittaa aiheuttavat pitoisuustasot. Luokka ERPG ERPG-1 ERPG-2 ERPG-3 IDLH HTP 15 min HTP 8 h Määritelmä Emergency response planning guidelines. Yhdysvaltalaisen AIHA:n (American Industrial Hygiene Association) asettaman komitean määrittelemiä. Suurin pitoisuus, jossa lähes kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan saaden enintään vähäistä, tilapäistä terveyshaittaa tai tuntien pahaa hajua ilman vaaraa saada palautumattomia tai muita vakavia terveyshaittoja tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistumiselta ilman hengenvaaraa Immediately dangerous to life and health. Yhdysvaltalaisten NIOSH:n (National Institute of Occupational Safety and Health) ja OSHA:n (Occupational Safety and Health Administration) antamia. IDLH-arvo on suurin pitoisuus, jolle terve työntekijä voi altistua 30 minuutiksi saamatta palautumattomia terveydellisiä vaurioita tai poistumista vaikeuttavia vammoja. Työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus, altistusaika 15 minuuttia. HTP-arvot vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ja julkaistaan julkaisussa "HTP-arvot". Työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus, altistusaika 8 tuntia Taulukossa 3 esitetään tarkasteltujen kemikaalien pitoisuustasot sekä haittaa aiheuttavat altisteajat. Taulukko 3. Kemikaalien terveydelle haitalliset pitoisuustasot. Luokka Etanoli, CH 3 CH 2 OH Isopropanoli, CH 3 CH(OH)CH 3 ERPG ppm - ERPG ppm - ERPG IDLH ppm ppm HTP 15 min ppm 250 ppm HTP 8 h ppm 200 ppm

15 12 9. TULOKSET Kertavuotojen tapauksessa on huomioitava, että lasketut etäisyydet ovat arvioita maksimietäisyyksistä, joissa tarkasteltu pitoisuustaso saavutetaan. Terveydelliset raja-arvot on määritelty kestoltaan minuutin yhtämittaiselle jaksolle. 9.1 Laitteiston putki- tai laippavuoto: nestepäästö ja seuraukset Etanoli Taulukossa 4 esitetään etanolin lammikkopäästön terveysvaikutukset. Laskelmat on tehty muuttaen lammikon halkaisijan ja vuotoreiän kokoa. Etanolille ei laskettu erikseen IDLH-pitoisuuden rajaetäisyyksiä, sillä etanolin IDLH-pitoisuus vastaa sen ERPG-2-arvoa. Taulukko 4. Etanolin lammikkopäästön terveysvaikutusten ja syttyvän kaasupilven rajaetäisyydet. Lammikon halkaisija, m Vuotoreiän koko, cm Päästön suuruus, kg 1, ERPG-2 <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m 10 m 10 m ERPG-1 <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m 11 m 11 m HTP 15 min <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m 13 m 13 m HTP 8 h <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m 14 m 15 m LEL* ( ppm) <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m 10 m 10 m 60 % LEL ( ppm) <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m 10 % LEL (4 300 ppm) <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m *LEL tarkoittaa "Lower Explosive Limit"-raja-arvoa eli pitoisuustasoa, jossa ilmassa oleva kaasu pystyy syttymään syttymislähteen läsnä ollessa. Päästön tiedot Terveydelle haitalliset vaikutukset Syttyvän kaasupilven rajaetäisyydet Esimerkkinä vuotonopeudesta voidaan mainita, että lammikon halkaisijan ollessa 20 m ja vuotoreiän koon 2 5 cm, yhden tunnin aikana keskiarvoinen vuotonopeus on 6,6 kg/min. Etanolin lammikkopäästön aiheuttamat haitallisten pitoisuuksien ja syttyvän kaasupilven rajaetäisyydet rajoittuvat arvion mukaan aivan päästöpaikan välittömään läheisyyteen, kuten taulukosta 4 on nähtävissä. Taulukossa 5 esitetään etanolin lammikkopalon lämpösäteilyn rajaetäisyydet.

16 13 Päästön tiedot Lämpösäteily Taulukko 5. Etanolin lammikkopalon lämpösäteilyn rajaetäisyydet. Lammikon halkaisija, m Vuotoreiän koko, cm Palanut kemikaalimäärä, kg Etäisyys, jossa tehotiheys 10,0 <10 m <10 m <10 m <10 m 14 m <10 m 24 m kw/m 2 Etäisyys, jossa tehotiheys 5,0 <10 m <10 m <10 m 12 m 18 m 12 m 32 m kw/m 2 Etäisyys, jossa tehotiheys 2,0 <10 m 14 m 14 m 17 m 26 m 17 m 48 m kw/m 2 Määritelmä Kasvillisuus ja puurakenteet voivat syttyä, kuolemanvaara Palokunta pystyy toimimaan, 2. asteen palovammoja minuutissa, puurakenteet hiiltyvät Mahdollisuus 1. asteen palovammoihin, tuottaen kipua minuutissa Taulukon 5 tuloksista nähdään, että esitettyjen etanolin lammikkopalon lämpösäteilyn rajaetäisyyksien haittavaikutukset rajoittuvat arvion mukaan palon välittömään läheisyyteen. Isoimmissa vuotorei'issä ja lammikoiden halkaisijoiden koissa lämpösäteilyn vaikutukset tuntunevat joidenkin kymmenien metrien päässä palopaikasta Isopropanoli Taulukossa 6 esitetään isopropanolin lammikkopäästön terveysvaikutukset. Laskelmat on tehty muuttaen lammikon halkaisijan ja vuotoaukon kokoa. Taulukko 6. Isopropanolin lammikkopäästön terveysvaikutusten ja syttyvän kaasupilven rajaetäisyydet. Lammikon halkaisija, m Vuotoreiän koko, cm Päästön suuruus, kg 1, IDLH <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m 10 m 10 m HTP 15 min <10 m <10 m <10 m 17 m 17 m 31 m 31 m HTP 8 h <10 m 11 m 11 m 21 m 21 m 39 m 39 m LEL* ( ppm) <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m 10 m 10 m 60 % LEL ( ppm) <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m 10 % LEL (2 000 ppm) <10 m <10 m <10 m <10 m <10 m 12 m 12 m *LEL tarkoittaa "Lower Explosive Limit"-raja-arvoa eli pitoisuustasoa, jossa ilmassa oleva kaasu pystyy syttymään syttymislähteen läsnä ollessa. Päästön tiedot Terveydelle haitalliset vaikutukset Syttyvän kaasupilven rajaetäisyydet Taulukon 6 tulosten perusteella voidaan todeta, että isopropanolin lammikkopäästön aiheuttamat haitallisten pitoisuuksien ja syttyvän kaasupilven rajaetäisyydet rajoittuvat arvion mukaan aivan päästöpaikan välittömään läheisyyteen.

17 14 Esimerkkinä vuotonopeudesta voidaan mainita, että lammikon halkaisijan ollessa 20 m ja vuotoreiän koon 2 5 cm, yhden tunnin aikana keskiarvoinen vuotonopeus on 6,0 kg/min. Taulukossa 7 esitetään isopropanolin lammikkopalon lämpösäteilyn rajaetäisyydet. Taulukko 7. Isopropanolin lammikkopalon lämpösäteilyn rajaetäisyydet. Päästön tiedot Lämpösäteily Lammikon halkaisija, m Vuotoreiän koko, cm Palanut kemikaalimäärä, kg Etäisyys, jossa tehotiheys <10 m <10 m <10 m <10 m 16 m <10 m 24 m 10,0 kw/m 2 Etäisyys, jossa tehotiheys <10 m 12 m 12 m 12 m 22 m 12 m 34 m 5,0 kw/m 2 Etäisyys, jossa tehotiheys <10 m 17 m 17 m 18 m 32 m 18 m 51 m 2,0 kw/m 2 Määritelmä Kasvillisuus ja puurakenteet voivat syttyä, kuolemanvaara Palokunta pystyy toimimaan, 2. asteen palovammoja minuutissa, puurakenteet hiiltyvät Mahdollisuus 1. asteen palovammoihin, tuottaen kipua minuutissa Taulukon 7 tuloksista nähdään, että esitettyjen isopropanolin lammikkopalon lämpösäteilyn rajaetäisyyksien haittavaikutukset rajoittuvat arvion mukaan palon välittömään läheisyyteen. Suurimpien mallinnettujen lammikkopalojen lämpösäteilyn vaikutukset saattavat tuntua joidenkin kymmenien metrien päässä palopaikasta. 9.2 Palavan nesteen säiliön sisällä tapahtuva höyryräjähdys eli BLEVE Ns. worst case -skenaariona tarkasteltiin etanolin BLEVE:ä. Laskennat tehtiin kahdelle eri etanolin tilavuudelle säiliössä ja niiden tulokset esitetään taulukossa 8. Taulukko 8. Etanolin BLEVE:n lämpösäteilyn rajaetäisyydet. Päästön tiedot Lämpösäteily BLEVE:n suuruus etanolia säiliössä 85 % etanolia säiliössä 5 % Etäisyys, jossa tehotiheys 10,0 800 m 330 m kw/m 2 Etäisyys, jossa tehotiheys 5,0 1,1 km 470 m kw/m 2 Etäisyys, jossa tehotiheys 2,0 1,8 km 730 m kw/m 2 Määritelmä Kasvillisuus ja puurakenteet voivat syttyä, kuolemanvaara Palokunta pystyy toimimaan, 2. asteen palovammoja minuutissa, puurakenteet hiiltyvät Mahdollisuus 1. asteen palovammoihin, tuottaen kipua minuutissa Mikäli Rajamäen tehdasalueella tapahtuisi etanolisäiliön BLEVE, tuntuisivat sen vaikutukset laajasti lähiympäristössä. Lieviä lämpösäteilyn vaikutuksia saattaisi tuntua noin 1,8 km etäisyydellä

18 15 räjähdyspaikasta ja akuutteja lämpösäteilyn vaikutuksia saattaisi tuntua noin 800 metrin etäisyydellä räjähdyspisteestä, mikäli kyseessä olisi lähes täyden (säiliö 85 % täynnä) etanolisäiliön BLEVE. Tarkasteltaessa lähes tyhjän (säiliössä etanolia 5 % tilavuudesta) etanolisäiliön BLEVE:ä, jäisivät lämpösäteilyn vaikutukset suppeammiksi, mutta ulottuisivat silti usean sadan metrin etäisyydelle räjähdyspisteestä. BLEVE:n tapahtuminen Rajamäen tehdasalueella arvioidaan erittäin epätodennäköiseksi, sillä tapahtuakseen se vaatisi erittäin ison palon ympäröimään etanolisäiliötä sekä pitkän paloajan. 10. RISKINHALLINTAKEINOT Vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi teollisuudessa on hyvin säädeltyä ja valvottua. Viranomaisvalvonta perustuu ennakkolupaan (suunnitelmien tarkastus) sekä määräajoin tehtäviin tarkastuksiin. Vastuu vaarallisten kemikaalien turvallisesta käsittelystä on toiminnanharjoittajalla. Seuraavassa esitellään tärkeimpiä käytössä olevia riskienhallintakeinoja Tukesin oppaan Vaarallisten kemikaalien varastointi (2009) pohjalta. Suunnittelunormien, standardien, teknisten rakenteiden ja automaattisten järjestelmien lisäksi toiminnassa ensi arvoisen tärkeätä on kemikaalisäiliöiden ja -putkistojen huolellinen käyttö, käyttäjien tekemä valvonta, havainnot ja reagointi sekä säiliöiden kunto ja kunnossapito; vastuullinen ja turvallinen toiminta-asenne. Poikkeustilanteet, kuten muutostyöt ja rakennustyömaat, edellyttävät erityistä huolellisuutta ja ohjeistusta Yleistä Vaarallisten kemikaalien varasto- ja käsittelypaikkojen sijoittelussa on huomioitava, että kemikaalivarastot, tuotantotilat ja muut toiminnot pidetään erillään mahdollinen onnettomuus ei pääse leviämään yksiköstä toiseen laitos voidaan ajaa hallitusti alas onnettomuustilanteessa torjuntalaitteet ja hälytysjärjestelmät ovat käytettävissä henkilö- ja kemikaalikuljetuksille varataan mahdollisuuksien mukaan omat reitit turvallisuusjärjestelyin ehkäistään vaaroja. Kemikaalivaraston sijaintiin ja varustukseen vaikuttavat varastoitavan kemikaalin ominaisuudet ja varaston suuruus, ympäröivä asutus ja tilat joissa voi olla suuria määriä ihmisiä, alueella sijaitsevat muut toiminnot kuten teollisuuslaitokset sekä liikenneväylät. Pääsääntöisesti pyritään siihen, että kemikaaleja ei varastoida pohjavesialueella. Käytännössä teollisuutta sijaitsee pohjavesialueilla, ja se tuo omat vaatimuksensa kemikaalien varastoinnin riskienhallintaan. Toiminnanharjoittajat, Tukes ja ympäristöviranomaiset ottavat tämän huomioon myös Rajamäellä Sijoitus ja etäisyydet Standardeissa 3350 (Palavien nesteiden varastopaikka ja siellä olevat palavan nesteen käsittelypaikat) ja SFS 3353 (Palavan nesteen valmistuslaitos ja teknillinen käyttölaitos) on annettu varastointi- ja käsittelypaikkojen vähimmäisetäisyydet tontilla oleviin varastosäiliöihin ja rakennuksiin. Ne vaihtelevat varastointimäärästä riippuen (< m 3 ) 5 metristä 15 metriin Vuotojen keräily Kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, etteivät mahdolliset vuodot pääse suoraan viemäriin tai ympäristöön. Vuotanutta kemikaalia on tarvittaessa voitava varastoida. Varastoon rakennetaan allastus. Mahdolliset vuodot kerätään pois pumppaamalla tai imeytysaineen avulla. Säilöissä on mittalaitteet, jotka kertovat säiliössä olevan nesteen pinnankorkeuden. Ulkona olevilla varasto- ja käsittelypaikoilla pitää olla helposti valvottava ja hallittava sadevesien poistojärjestelmä. Sadevedet johdetaan valvotusti tarkkailukaivon tai -altaan kautta. Kaivon tai altaan pitää olla riittävän tilava kyetäkseen varastoimaan useiden tuntien aikana kertyvät sadevedet. Vallitila voi toimia sadevesien pidätysaltaana.

19 16 Sadevesiviemärissä pitää olla sulkuventtiilit, joilla voidaan pysäyttää kemikaalivuotojen eteneminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sulkuventtiilien toiminta voidaan järjestää automaattisesti toimivaksi ilmaisin- ja hälytysjärjestelmän ohjauksessa Varaston rakenne Vaarallisten kemikaalien varaston rakenteet suunnitellaan siten, että rakennuksessa sattuvan mahdollisen räjähdyksen (palavien nesteiden varastointi), tulipalon tai kemikaalipäästön vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Palavat nesteet sijoitetaan omaan palotekniseen osastoon. Tavoitteena on estää tulipalon, kaasujen, lämpösäteilyn ym. leviäminen varastorakennukseen tai muihin tiloihin. Teollisuus- ja varastorakennusten rakenteellisessa paloturvallisuudessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelmia E1 ja E2. Rakennuksen ulko- ja sisäpinnat eivät saa syttyä helposti, eikä palo saa levitä helposti toiseen tilaan. Varastotilat palo-osastoidaan muista tiloista EI 60 -rakennusosin. Rakennusosien palonkestävyysvaatimus on EI 30, jos tila on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. Palo-osastoivat rakennusosat tehdään vähintään A2-s1, d0 -luokan rakennustarvikkeista. Palo-osastoivissa rakennusosassa olevien ovien ja aukkojen palonkestävyysaika on puolet rakenteelle asetetusta palonkestävyysajasta. Läpiviennit eivät saa heikentää palo-osastoivan rakennusosan palonkestävyyttä. Palo-oven tulee olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva tai se on varustettava toimilaitteella, joka sulkee oven palon sattuessa. Palo-osastoivassa rakenteessa olevat huolto- ja tarkastusluukut on pidettävä suljettuina. Kemikaalivaraston lattian pintakerros tehdään vähintään A2FL rakennusmateriaalista. Pintakerros tehdään tasaiseksi ja tiiviiksi sekä sellaiseksi, ettei kemikaaleja pääse siihen imeytymään tai kertymään. Rakennukset on suunniteltava siten, että niistä voi vaaratilanteissa poistua turvallisesti. Jos onnettomuus voi esim. tulipalon, räjähdyksen tai paineen purkautumisen laitteesta vuoksi aiheuttaa paineen nousun sisätiloissa, tulee tilat suunnitella niin, ettei sen seurauksena koko rakennus sorru. Tätä voidaan estää ja paineenvaikutuksen suuntaa ohjata rakentamalla osa seinistä kevytrakenteisiksi ja osa seinistä lujarakenteisiksi. Sisätilassa olevaan varasto- ja käsittelypaikkaan järjestetään riittävän tehokas ilmanvaihto siten, ettei tilassa esiinny vaarallisia tai tukahduttavia kemikaalipitoisuuksia. Ilmanvaihto toteutetaan sekä yleisilmanvaihdolla että paikallispoistoin. Vaarallisten kemikaalien tilojen ilmanvaihto on tehtävä erilliseksi muusta kiinteistön ilmanvaihdosta Räjähdyssuojaus, tilaluokitus ja sähkölaitteet Palavien nesteiden käsittely- ja varastointitilat luokitellaan kolmeen tilaluokkaan sen mukaan, miten todennäköistä syttyvän kaasuseoksen esiintyminen niissä on. Palavien nesteiden tilaluokituksesta annetaan ohjeita standardissa SFS-EN ja SFS-käsikirjassa 59. Vaarallisten kemikaalien käyttövarasto, jossa täytetään ja tyhjennetään säiliöitä, on räjähdysvaarallinen tila. Räjähdysvaarallisiksi luokiteltujen tilojen sähköasennukset ja -laitteet tulee rajoittaa minimiin. Niiden on täytettävä tilaluokituksen vaatimukset ja laitteiden tulee olla ATEX-direktiivin mukaisia, Ex-hyväksyttyjä laitteita. Laitteiden kuntoa on seurattava tarkistuksin, koska vioittunut tai rikkoutunut sähkölaite ei yleensä täytä räjähdysvaarallisen tilan suojausvaatimuksia Säiliövarastot ulkona Säiliövarastossa säiliöt sijoitetaan tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon varastoitavat kemikaalit ja niiden määrät. Käyttöön liittyvät toimenpiteet sekä säiliön tarkastukset, huollot ja korjaukset on voitava tehdä helposti ja turvallisesti. Alueelta poistuminen ja pelastushenkilöstön pääsy ainakin kahdesta eri suunnasta erityisesti vaaratilanteissa varmistetaan. Säiliöiden keskinäistä etäisyyttä määrättäessä huomioidaan mahdolliset ylivuodot ja niiden viereiselle säiliölle aiheuttamat vaarat. Tukes on antanut ohjeelliset arvot säiliöiden keskinäisille etäisyyksille. Niissä muuttujina ovat suurimman säiliön halkaisija, palavien nesteiden säiliöiden osalta myös leimahduspiste ja rakenne (kelluva välikatto, välisenä). Säiliöiden keskinäisen etäisyyden tulee olla kuitenkin riittävä myös kunnossapitoa, huoltoa ja tarkistusta varten.

20 17 Säiliöiden perustusten rakentamisesta on asianomaiset SFS-standardit. Säiliöiden perustuksia, säiliöön liittyvien putkistojen ja laitteiden tukirakenteiden ja kannakointien kuntoa on seurattava säännöllisin valvontakierroksin. Laajennettuja tarkastuksia tehdään poikkeamatilanteiden ja muutostöiden yhteydessä. Ulkona olevat vaarallisten kemikaalien säiliöt sijoitetaan tiiviiseen, sisällön vaikutusta kestävään vallitilaan, jonka tilavuus vastaa vähintään vallitilassa olevan suurimman säiliön tilavuutta, palavien nesteiden osalta vaatimus on 110 % suurimman säiliön tilavuudesta (SFS 3350). Olennaista on vallitilan rakenne, kestävyys, lujuus ja tiiveys (erityisesti saumat ja läpiviennit). Mahdolliset vuodot on pystyttävä havaitsemaan ja vahingon torjuntatoimet suorittamaan. Itse kemikaalisäiliö suunnitellaan ja rakennetaan huomioiden käyttötarkoitus, käyttöolosuhteet ja kemikaalin ominaisuudet. Suunnittelu tehdään hyväksyttyjen standardien mukaisesti. Säiliön korjaus- ja muutostöissä noudatetaan samoja periaatteita kuin valmistuksessa. Säiliötä ei saa luovuttaa käyttöön ennen kuin sen on tarkastuslaitoksen rakennetarkastuksessa todettu olevan säännösten mukainen. Vaatimuksenmukaiseen säiliöön kiinnitetään tarkastuslaitoksen merkinnällä varustettu kilpi. Säiliön rakenneaine valitaan ja mitoitus tehdään käyttö- ja koeolosuhteissa jatkuvasti tai hetkellisesti vaikuttavien kuormitusten mukaan. Säiliöiden hitsaus ja pysyvien liitosten kiinnitys tulee tehdä asiantuntevasti ja huolellisesti noudattaen säiliöiden rakennestandardien ohjeita. Säiliöiden nestepinnan valvonta toteutetaan kaikissa säiliöissä. Säiliölle määritellyn ylärajan ylityksestä tulee hälytys. Säiliöön rakennetaan täyttö- ja tyhjennysyhteiden lisäksi säiliön kunnostusta ja tarkastusta varten tulee pienissä säiliöissä olla tarkastusaukko ja suurissa säiliöissä kulkuaukko. Vaarallista kemikaalia sisältävä säiliö merkitään sisältöä ja sen vaaraa osoittavin varoitusmerkinnöin (valtioneuvoston päätös sekä SFS 5491). Säiliöiden kunnon ja toiminnan sekä laitoksen turvallisuuden varmistamiseksi laaditaan kunnossapitosuunnitelma. Se sisältää mm. vaatimusten kuvauksen, riskien arvioinnin, käytönaikaisen valvonnan, määräaikaistarkastukset, dokumentoinnin säiliökirjaan sekä muutostöitä koskevat ohjeet. Kunnossapitosuunnitelmassa määritellään myös vastuuhenkilöt Putkisto ja varusteet Putkistot ovat painelaitteita ja niiden valmistukseen ja valmistuksenaikaisiin tarkistuksiin sovelletaan painelaitedirektiivin mukaisia menettelytapoja, jotka on kirjattu KTM:n päätökseen (1999). Kemikaalilainsäädännössä on vielä lisävaatimuksia mm. putkistojen dokumentaatiosta ja merkinnöistä. Olennaista kemikaaliputkistojen suunnittelussa on putkien pysyvien liitosten toteutus, korroosiosuojaus läpivientien toteutus materiaalin kemikaalinkestävyys, suunnittelulämpötila ja -paine turvallisen ja esteettömän huollon ja puhdistuksen varmistaminen tukeva ja turvallinen kannakointi. Putkiston turvallisessa sijoittamisessa otetaan huomioon mm. suojaus ulkosilta vaikutuksilta, esim. tehdasalueen raskas ajoneuvoliikenne. Putkistot tulisi sijoittaa siten, että kuorma-auto pääsee kulkemaan putkisillan alta lava ylhäällä (vähimmäiskorkeus noin 8 metriä). Rajamäen tehdasalueella teknisen etanolitehtaan ja maanalaisen varaston välillä kulkee tien ylittävä putkisilta, mutta tämä silta siirretään kulkemaan maan alle. Maanpäällisten putkistojen tarkastukset ja huolto voidaan tehdä helpommin. Myös mahdollisten vuotojen havaitseminen on varmempaa. Jos putkisto on sijoitettava maan alle, se asennetaan tiiviiseen kanaaliin tai suojaputkeen, erityisesti pohjavesialueilla. Putkiston suojaputki johdetaan tarkkailukaivoon vuotojen havaitsemiseksi. Putkistoihin liittyvien varusteiden (venttiilit, varolaitteet, pumput, eristeet ja pinnoitteet, mittauslaitteet ym.) tulee vastata tarkoitettua käyttöä, ja niiden suunnittelussa on otettava huomioon myös laitoksen häiriötilanteet sekä ylös- ja alasajot. Varusteiden sijoituksesta, ominaisuuksista,