2. HANKKEEN NIMI: Vapari vapaaehtoistyön laaja-alainen toimintamalli

Transkriptio

1 1. HAKIJA Hankkeen hakija on Leader Pyhäjärviseutu ry (Toteuttajakumppani Euran kunta) 2. HANKKEEN NIMI: Vapari vapaaehtoistyön laaja-alainen toimintamalli 3. TOTEUTTAMISAIKA TAUSTA JA TARVE Euraan halutaan kehittää vapaaehtoistyön laaja-alainen toimintamalli. Euran kunnassa on tunnistettu 3. sektorin voimavarat kuntalaisten hyvinvointia edistävässä työssä. Euran perusturvan palvelujärjestelmä on kehittämistyön myötä keskitetty neljään eri keskukseen: terveys-, ikä-, toiminta- ja perhekeskukseen. Kaikissa keskuksissa tunnistetaan tarve vapaaehtoistyön koordinointiin. Euran perusturva on kartoittanut yhdistysten halukkuutta toimia vapaaehtoistyössä. Tämän tuloksena on mm. perustettu perhekeskuksen perhekahvila, jossa vapaaehtoistyöntekijät ja yhdistykset järjestävät toimintaa perheille. Leader Pyhäjärviseutu ry on perustamisestaan alkaen, vuodesta 1997, tehnyt tiivistä yhteistyötä alueensa yhdistysten kanssa. Leader Pyhäjärviseudulla on vahva 3. sektorin tuntemus ja kumppanuus. Pääosin kyläyhdistysten hakemissa vapaaehtoistyöhön liittyvissä hankkeissa on ollut mukana monia eri alan yhdistyksiä, joista mainittakoon mm. SPR, VPK, MLL, 4H, partio, LionsClub ja monet eri urheiluseurat. Hankkeissa on tehty kyläsuunnitelmia, edistetty asukkaiden hyvinvointia ja parannettu olennaisesti palveluita. Lähes kaikissa hankkeissa vapaaehtoistyön määrä esim. erilaisten talkoiden muodossa on ollut mittava. Leader Pyhäjärviseutu on myös pitkään kehittänyt erilaisia kanavia lähidemokratian toteuttamiselle tai ylipäätään 3. sektorin ja kunnan välisen yhteistyön kehittämiseen alueellaan. Leader Pyhäjärviseutu on aikaisemmin rahoittanut Säkylän seurakunnan hakeman hankkeen, jolla Säkylässä kehitettiin toimiva malli ennaltaehkäisevään perhetyöhön osittain vapaaehtoistoiminnan avulla. Euran kunta ja Leader Pyhäjärviseutu ovat päättäneet yhteistuumin lähteä koordinoimaan Euran vapaaehtoistyöhön uutta toimintamallia. Euran kunta on sitoutunut olemaan hankkeessa mukana vahvana yhteistyökumppanina ja hankkeen jälkeen uuden vapaaehtoistoimintamallin jatkajana. 5. KOHDERYHMÄ Hankkeen kohderyhmänä ovat Euran kunnan asukkaat vauvasta vaariin. Vapaaehtoistyö nähdään kunnassa kokonaisvaltaisena ja rajattomana kaikkia ikäryhmiä ja toimijoita yhdistävänä tekijänä. Vapaaehtoistyön tekijä voi olla yksityinen henkilö tai yhteisö. Vapaaehtoistyön kohteena voi olla yksilö tai yhteisö. Vapaaehtoisten kanssa tehdään sopimus vapaaehtoisena toimimisesta, mutta vapaaehtoinen voi itse määritellä, miten hän on käytettävissä. 6. TAVOITTEET Hankkeen päätavoitteena on luoda Euraan vapaaehtoistyön laaja-alainen toimintamalli, joka jäsentää hajallaan olevaa vapaaehtoistyön kenttää yhteen. Tavoitteena on saada pysyviä rakenteita Euran vapaaehtoistyön tukemiseen, sen koordinoinnin helpottamiseen ja luoda yhtenäisiä toimintamalleja

2 toimijoiden välille. Mallia laajennetaan myöhemmin koskemaan koko Pyhäjärviseudun aluetta ja mallin käyttöönottoa tuetaan siitä kiinnostuneisiin kuntiin ympäri Suomea. Hankkeen uutuusarvona luodaan käytänteet, joissa perusturvan palvelujen vapaaehtoistyön kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Vapaaehtoistoiminnalla tuodaan lisäarvoa palvelutarjontaan tarjoamalla asiakkaille heidän tarpeitaan vastaavaa vapaaehtoistyötä. Toisaalta asiakkaat/asiakasryhmät toimivat joko itsenäisesti tai ohjatusti vapaaehtoistyön tehtävissä ja näin saada elämäänsä sisältöä, hyväksyntää ja arvostusta, ja heidän elämänlaatunsa voi parantua vapaaehtoistyötä tekemällä. Hanke kokoaa kaikki kunnan toimijat sekä yksityiset vapaaehtoistyöntekijät yhteisen asian, vapaaehtoistyön, äärelle. Hankkeen tavoitteena on lisätä julkisten tahojen ja erityisesti kunnan ja 3- sektorin välistä yhteistyötä sekä kunnan eri hallintokuntien välistä yhteistyötä. Uuden mallin kautta vapaaehtoistyön voimavarat täydentävät tämän hetkistä hyvinvointipalveluiden aukkoa. Hankkeen aikana vapaaehtoistyön toimintakenttä selkiytyy ja sen tekijät saavat työstään ansaitsemansa huomion. Hankkeessa syntyy hyvin organisoitu ja laaja-alainen vapaaehtoistyön kokonaisuus, jossa on selkeä, kaikkia toimijoita osallistava organisaatio. Hankkeessa vapaaehtoistyön muodot ja tarvitsijat on selvillä ja sitä toteuttaa laaja ja motivoitunut vapaaehtoistyöntekijöiden joukko. Malli on helposti siirrettävissä ja sitä tullaan hankkeen aikana tekemään tunnetuksi ympäri Suomea. 7. TOIMENPITEET Hankkeessa on useita eri kokonaisuuksia (7): 1. Vapaaehtoispankki Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen tulee olla mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Hankkeessa vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä parannetaan tekemällä osallistuminen ja vastaanottaminen helpoksi. Hankkeessa otetaan käyttöön vapaaehtoispankki-ohjelma, joka sisältää jäsenrekisterin, nettisivut, facebookin ja blogin. Ohjelman avulla vapaaehtoistoiminnan parissa työskentelevät voivat jakaa tietoa ja vastuuta sekä hallinnoida toimintaa yhden järjestelmän kautta. 2. Vapaaehtoistyön keskus Hankkeessa perustetaan vapaaehtoistyön keskus keskeiselle paikalle Euran kunnan osoittamiin tiloihin. Vapaaehtoistyön keskus toimii kohtaamispaikkana, jossa vapaaehtoiset, järjestöt, yhdistykset, julkisen- ja yksityisen sektorin edustajat kohtaavat toisensa. Keskus toimii palveluneuvontapisteenä, josta kuntalaisten on helppo löytää ja saada tietoa esimerkiksi julkisten sekä 3. sektorin tarjoamista palveluista. Keskus toimii myös vapaaehtoistyöntekijöiden koulutus- ja virkistystapahtumien pitopaikkana. Keskus toimii hankkeen näkyvänä tapahtumakeskuksena, jossa eri toimijat järjestävät hankkeen koordinoimana teemaviikkoja ja pop-up tapahtumia. 3. Lähipalvelut Nykyinen Euran kunta on vuosien varrella laajentunut monien kuntaliitosten myötä, joten alue on laaja ja osa palveluista sijaitsee kaukana keskustasta. Vapari-hanke keskittyy vapaaehtoistyön kehittämiseen koko kunnan alueella ja hankkeessa jalkaudutaan kyliin. Kylätalot

3 ja muut kylien yhteiset kokoontumispaikat toimivat erilaisten pop up- tapahtumien ja teemaviikkojen keskuksina. Hankkeessa kartoitetaan myös lähipalveluiden viemistä kyliin palvelubussi-mallilla. Kylissä toimivat yhdistykset tuntevat omat asukkaansa ja heidän tarpeensa. Oman kylän asukkaan auttaminen madaltaa kynnystä osallistua vapaaehtoistyöhön ja motivoi jatkossa toimimaan myös muissa kylän asukkaiden hyvinvointia edistävissä vapaaehtoistyön tehtävissä. 4. Palkitsemisohjelma Vapaaehtoistoiminnan edistämiseen vaikuttaa vapaaehtoisen muistaminen ja huomioiminen. Vapari-hankkeessa vapaaehtoistyölle kehitetään palkitsemisjärjestelmä. Vapaaehtoisessa ohjelmassa tekijä pääsee palkitsemisjärjestelmässä tasolta toiseen tietyn määrän vapaaehtoistyötä tehtyään ja vapaaehtoisia koulutuksia käytyään. Ohjelma motivoi vapaaehtoistyöntekijää ja hän saa ansaitsemansa huomionosoituksen siirtyessään tasolta toiselle. Palkitseminen tapahtuu kerran vuodessa järjestettävässä Vapari-illassa, joka on tarkoitettu kaikille vapaaehtoistyöntekijöille. 5. Yhteistyöverkostot Hankkeen sisältökokonaisuudessa hyödynnetään olemassa olevia hyviä vapaaehtoistyön käytänteitä ja malleja sekä omasta kunnasta, kotimaasta että ulkomailta. Esimerkiksi Euran seurakunnalla on pitkät perinteet vapaaehtoistyöstä eri työaloilla. Myös monella paikallisella yhdistyksellä on omia vapaaehtoistyöntekijöitä sekä toimivia käytänteitä, joita hanke pystyy hyödyntämään. Hanketyöntekijät tutustuvat hyviin käytänteisiin opintomatkoilla sekä osallistumalla erilaisiin koulutuksiin. Vapari-hanke tekee valtakunnallista yhteistyöstä muiden vapaaehtoissektorien kanssa Kansalaisareenan tukemana. Hanke hyödyntää Innokylän sähköisiä että kasvotusten kohtaamiseen perustuvia kehittämistyökaluja kehittämistyössään sekä hankkeen tuloksia ja syntynyttä toimintamallia levitetään innokylän verkostoissa. Vapari-hanke tutustuu erilaisiin käytäntöihin ja hyödyntää toimivia vapaaehtoistyön käytäntöjä. Vapari-hanke hyödyntää ja jatkojalostaa esimerkiksi porilaisen vapaaehtoistoimintakeskus Liisan hyviä malleja ystävänvälityksestä sekä soittoringistä. Ystävänvälityksessä välitetään vapaaehtoistyöntekijöitä ystäviksi ja tukihenkilöiksi. Soittoringissä vapaaehtoistyöntekijä soittaa sovitusti yksinäisille ihmisille lyhyen puhelun sovittuna ajankohtana, jolloin ei esimerkiksi kotipalvelu käy. Myös valtakunnallista Jouluapu-mallia, jossa vapaaehtoistyönkohteet on merkitty karttaan, mallinnetaan Vapari-hankkeen koordinointiin. Raision ja Raahen kaupungit ovat tiedostaneet palvelujärjestelmäänsä tukevan vapaaehtoistoiminnan ja 3-sektorin yhteistyön kehittämistarpeen ja ovat halukkaita toimimaan kumppanuuskaupunkeina käytettävän toimintamallin kehittämisessä. Hankeen tapahtumissa, koulutuksissa, työnohjauksessa ja markkinoinnissa tehdään yhteistyötä kunnan erialojen ammattilaisten, vapaaehtoistyökeskus Liisan, Satakunnan yhteisökeskuksen, Kansalaisareenana ja eri oppilaitosten kanssa. 6. Markkinointi Hankkeessa tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi aivan uudella tavalla. Hankkeessa kehitetyn toimintamallin levittämisen lisäksi hankkeessa kerätään hyviä ja toimivia käytäntöjä

4 vapaaehtoistoiminnan helmet - tietopankkiin. Vapari-toimintamallia ja muita tietopankkiin kerättyjä hyviä käytäntöjä levitetään valtakunnallisesti ympäri Suomea jalkautuvalla vapari-kioskilla. Hankkeen työntekijät jalkautuvat erilaisiin yleisötapahtumiin ja kunnan / 3- sektorin keskuksiin hankkeen brändin mukaisella vapari-kioskilla. Hanketyöntekijät kutsuvat paikallisia toimijoita tutustumaan kioskiin ja kertovat Vapari-hankkeesta sekä muista alueellisista / valtakunnallista / kansainvälisistä vapaaehtoistoiminnan toimivista käytänteistä. Hankkeessa tuotetaan myös sähköistä ja painettua materiaalia, joissa vapaaehtoistyöntekijöiden kokemukset ja arjen auttamistyön tarinat tulevat näkyviksi. Vapari-kioski toiminta toteutetaan yhteistyössä Kansalaisareenan kanssa. Kansalaisareena on sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten vapaaehtoista ja omaehtoista toimintaa ja osallistumista sekä lisätä valtakunnallista vapaaehtoissektorin toimijoiden yhteistyötä Suomessa. Hankkeelle luodaan oma tunnistettava brändi. Brändäystä tehdään yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun kanssa erilaisten Tukialus- projektien muodossa. Tukialus-projektit auttavat Länsi-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita palveluiden kehittämisessä ja vastaavat työelämän tarpeisiin palvelutoiminnalla. Projekteissa kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat (AMK) toteuttavat toimeksiantoja, jotka Vapari-hankkeessa olisivat hankkeen brändin tunnettavuuden lisäämiseen liittyviä projekteja. Hanke tekee yhteistyössä videotallenteita mediaopiskelijoiden kanssa. 7. Koulutukset ym. vapaaehtoisille suunnattu toiminta Vapaaehtoisten sitoutuminen edellyttää, että heistä pidetään huolta. Vapaaehtoistyöntekijät eivät saa ilman koulutusta tai pätevyyttä tehdä kaikkia tehtäviä. Vapaaehtoiset koulutetaan ja perehdytetään tehtäviin. Hankkeessa koulutetaan vapaaehtoistyöhön sekä yhdistysten väkeä, että aivan tavallisia kansalaisia, jotka haluavat toimia vapaaehtoistyöntekijöinä kuitenkaan sitoutumatta mihinkään yhdistykseen. Hankkeessa järjestetään yhtenäistä peruskoulutusta, eriytyneitä koulutuksia eri tehtäviin sekä jatkokoulutusta. Vapaaehtoistoiminnan organisointiin sisältyy myös säännöllistä työnohjausta, kriisiapua tarvittaessa sekä virkistystilaisuuksien järjestämistä. Hanke tarjoaa vapaaehtoisille tietoa vapaaehtoistoiminnan muodoista sekä koulutusta ja tukea. Vapari-hanke tukee vapaaehtoistyöntekijöitä tarjoamalla heille erilaisia tapahtumia ja virkistyspäiviä. 8. HANKKEEN RESURSSIT Palkatun henkilökunnalla on keskeinen merkitys vapaaehtoistoiminnan onnistumisessa. Hankkeesta vastaa kaksi osapäiväistä hanketyöntekijää: Elina Haavisto Leader Pyhäjärviseutu ry sekä Outi Mäntynen Euran kunta. Elina Haavistolla on monien vuosien työkokemus alueen yhdistysten kanssa työskentelystä sekä hyvä alueen paikallistuntemus. Outi Mäntysellä on pitkä kokemus vapaaehtoistyön organisoinnista mm. Säkylän ja Euran kunnissa. 9. AIKATAULU Hankkeen aikana luodaan vapaaehtoistyölle ja tapahtumille vuosikello, jota voi seurata mm. nettisivujen kautta kalenterista. Vuosikello ohjaa vapaaehtoistoimintaa hankkeen jälkeen.

5 10. SEURANTA JA ARVIOINTI Vapaaehtoistyön kehittämistä ohjaa eri toimijoista koostuva työryhmä. Hankkeessa perustetaan järjestöraati, joka kokoontuu säännöllisesti. Näin 3. sektorin ja kunnan välinen vuoropuhelu lisääntyy. Hankkeessa kerätään säännöllisesti palautetta niin vapaaehtoistyöntekijöiltä kuin vapaaehtoistyön kohteelta. Palautteen voi antaa esimerkiksi kirjallisesti, suullisesti tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. 11. TULOKSET Vapari-toimintamallia ja hyviä vapaaehtoistyön käytänteitä on jaettu ympäri Suomea. Hanke on saanut osakseen valtakunnallista huomiota ja Vapari-toimintamallia on otettu käyttöön muutamassa kunnassa. Mallin käyttöön ottoa valmistellaan useassa kunnassa tiiviissä yhteistyössä Eurassa muodostuneen vapari-organisaation kanssa. Euran kunnassa vapaaehtoistyölle on muodostunut selkeä palvelujärjestelmää tukeva organisaatio, jonka johtamisesta ja kehittämisestä vastaa hankkeen jälkeen palkattu vapaaehtoistyönkoordinaattori. Hankkeessa vastuuta on jaettu eri tahoja edustaville vastuuhenkilöille. Hankkeen jälkeen eri tahot ja heitä edustavat vastuuhenkilöt mieltävät vapaaehtoistyön osaksi työtään ja siitä huolehtiminen omalla vastuualueella sisällytetään heidän työnkuviinsa. Näin vapaaehtoistyön vastuuta on jaettu kunnan hallintokuntien ja yhdistysten edustajille. Toimijoiden välinen vuoropuhelu on lisääntynyt ja vapaaehtoistyö nähdään koko kunnassa yhteisenä asiana. Myös yksityisen sektorin kumppanuus on saatu näkyväksi vapaaehtoistyössä. Hankkeen tuloksena vapaaehtoistyönrekisteriin kuuluu 500 henkilöä ja vapaaehtoistyötä vastaanottaa useampi henkilö päivässä. Koulutuksia, tapahtumia, messuja, vapari-kioski -käyntejä on järjestetty noin 80 kpl. Hankkeessa syntyneelle vapaaehtoistoiminnan helmet tietopankin ja vapari-kioski toiminnan jatkosta huolehtii valtakunnallinen vapaaehtoistyön piirissä toimiva yhdistys. 12. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (LIITE) 13. VAPAAEHTOSITOIMINNAN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS Vapaaehtoistoimintaan lähtemiselle on monia eri motiiveja. Se on omista arvoista lähtevää toisten ihmisten, yhteisöjen tai ympäristön hyväksi tehtyä työtä, jota ei tehdä rahallista korvausta vastaan. Vapaaehtoistoiminta on Suomessa laajaa, ja sen merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti. Tulevaisuudessa vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallisen merkityksen arvioidaan kasvavan entisestään. Tutkimusten mukaan Suomessa vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on yleistä. Vapaaehtoistoiminnalla on suuret kasvumahdollisuudet, sillä kolmasosa ihmisistä tulisi mukaan pyydettäessä tai mielekkään tehtävän löytyessä. Vapaaehtoistoimintaa myös arvostetaan ja sen merkitys tunnustetaan. Vapaaehtoistoiminta tuottaa yleistä hyvää ja lisäarvoa kaikille osallisille ja on merkki tekijänsä halusta vaikuttaa ja osallistua. Vapaaehtoistyö lisää elämänlaatua, terveitä elinvuosia ja on suositeltavaa kaikille. Joillekin vapaaehtoistoiminta on vastapainoa muulle elämälle ja se tuo mahdollisesti mielekästä ohjelmaa arkeen. Yleensä vapaaehtoistyön takana on halu ja ajatus tehdä velvollisuutensa ja auttaa muita.

6 Suomaisen yhteiskunnan hyvinvointimalli elää muutosvaiheetta, jossa julkinen sektori ei enää yksin pysty huolehtimaan yhteiskunnan hyvinvoinnista. Julkinen sektori tarvitsee vapaaehtoistoiminnan tukea tämän tehtävän suorittamiseen. Yhdistykset toivoivat integroidumpaa yhteistyötä kunnan kanssa, jolloin vapaaehtoistoiminta saataisiin palvelemaan paremmin kunnan toimintaa ja löydettäisiin selkeämmin tilaa vapaaehtoistoiminnalle. Vapaaehtoistoiminta nähdään voimavarana, jota tarvitaan enemmän. Vapaaehtoistoiminta soveltuu tuomaan lisäarvoa lakisääteiseen palvelujärjestelmään, mutta vapaaehtoistoiminnalla ei voida korvata lakisääteisiä tehtäviä.