Suomen aiemmat, kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa käsittelevät linjaukset on kirjattu

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen aiemmat, kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa käsittelevät linjaukset on kirjattu"

Transkriptio

1 Valtiosihteeri Pertti Torstila/UM 1 "Suomen ihmisoikeuspolitiikka, valtioneuvoston selonteko 2009" Eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumi Suomen kansainvälisiä ihmisoikeuslinjauksia kirjataan nyt neljättä kertaa. UM vastaa selonteon kansainvälisestä osuudesta. Oikeusministeriö on koordinoinut selonteon kansallista osuutta. Ihmisoikeuspoliittisen selonteon valmistelussa on kuultu laajasti kansalaisjärjestöjen, viranomaisten ja neuvottelukuntien näkemyksiä Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteistä, haasteista ja olennaisista sisältökysymyksistä. Tässä tarkoituksessa on järjestetty kaksi laajaa kansalaisjärjestökuulemista. Ulkoasiainministeriö on lisäksi järjestänyt kuluneen vuoden aikana neljä temaattista keskustelutilaisuutta, joihin kutsuttiin sekä viranomaisten että kansalaisjärjestöjen edustajia. Olemme saaneet kiitosta tästä avoimesta ja eri osapuolet laajasti mukaan ottavasta laadintaprosessista. Vuoden 2009 selonteon laadinnassa on otettu huomioon Eduskunnan vuoden 2004 ihmisoikeusselontekoon mietinnössään antamat kommentit. Kansainvälisen osuuden sivumäärä on supistunut eikä uusi selonteko ole samalla tavalla ihmisoikeuksien "käsikirja" kuin vuonna Tavoitteena kansainvälisessä osuudessa on ollut poliittisuus, toimintamme poliittisten tavoitteiden esittely. Eduskunta saa toivomuksensa mukaisesti nyt myös yleisen katsauksen Suomen omaan perus- ja ihmisoikeustilanteeseen. Kansainvälisen ja kansallisen ihmisoikeustilanteen käsitteleminen samassa asiakirjassa korostaa ihmisoikeuksien jakamattomuutta. Oikeuksien toteutuminen kotimaassa antaa pohjan kansainvälisen ihmisoikeuspoliittisen toimintamme uskottavuudelle. Kotimaisessa osuudessa selostavaa toimintaa on enemmän. Suomen aiemmat, kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa käsittelevät linjaukset on kirjattu - vuosina 1998 ja 2000 annettuihin ulkoasiainministerin selvityksiin Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle sekä - vuonna 2004 annettuun ensimmäiseen Valtioneuvoston selontekoon Suomen ihmisoikeuspolitiikasta. - myös tuoreessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa annetaan merkittävä osuus ihmisoikeuksille, demokratia- ja oikeusvaltiokehitykselle laajan turvallisuuskäsitteen tärkeinä osatekijöinä. Eduskunnan toivomuksen mukaisesti uudessa selonteossa pyritään aikaisempia ihmisoikeusselvityksiä ja -selontekoja toiminnallisempaan lähestymistapaan. Sitä on myös kehitetty selkeämmin poliittisia

2 2 tavoitteita asettavaksi asiakirjaksi. Kansainvälisellä puolella on valittu keskitetty lähestymistapa, eikä siinä yritetä kattaa koko ihmisoikeuskenttää. Katsomme, millä saroilla Suomella on todellista lisäarvoa annettavanaan ja missä Suomi voi parhaiten vaikuttaa. Voimavarojen rajallisuus huomioiden voimme näin tehokkaammin vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen kansainvälisesti. Eduskunnan pyynnöstä tullaan nyt uudessa selonteossa käsittelemään sekä kansainvälistä että - kuten totesin - myös kansallista ihmisoikeustilannetta. Näin saatava kuva on entistä kattavampi ja laajempi. Olemme pyrkineet pois viime selonteon institutionaalisesta lähestymistavasta, jota eduskunta piti heikkoutena. Uudessa selonteossa on keskitytty arvioimaan yleistä globaalia toimintaympäristöä sekä politiikkaamme vallitsevan ihmisoikeustilanteen pohjalta. Myös ihmisoikeuskysymysten aluekohtainen tarkastelu saa nyt enemmän sijaa. Ihmisoikeuspolitiikan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tehokas ihmisoikeustyö vaatii, paitsi johdonmukaisuutta, myös kaukokatseisuutta ja pitkällistä sitoutumista. Ihmisoikeustyössä nähdään harvoin nopeita tuloksia. Viime vuosien myönteisestä kehityksestä esimerkkinä voidaan mainita kansainvälisten ihmisoikeusnormien vahvistuminen mm. vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen sekä tahdonvastaiset katoamiset kieltävän yleissopimuksen kautta. Kuolemanrangaistuksen käyttö on vähentynyt eri puolilla maailmaa. Lisäksi YK:n yleiskokous hyväksyi neuvotteluvuoden jälkeen - alkuperäiskansoja koskevan julistuksen. Myönteisiä esimerkkejä siis on, mutta yleinen kansainvälinen ilmapiiri ei ole viime aikoina ollut selkeästi myönteinen ihmisoikeuksien edistämiselle. Keskustelu "yhteisten arvojen", "yhteisten intressien" ja "yhteisten sitoumusten" merkityksestä, prioriteettijärjestyksestä ja keskinäisestä suhteesta käy vilkkaana. "Intressit" tuntuvat monesti ajavan "arvojen" ohi. Terrorismin vastaisessa toiminnassa tapahtuneet ylilyönnit sekä varsinkin islamilaisten maiden ja Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välinen epäluulo ovat murentaneet yhteistä arvopohjaa. Siksi ryhmä- ja aluerajat ylittävästä yhteistyöstä (ekumenia) on tullut entistäkin tärkeämpää. Suomi etsiikin aktiivisesti tilaisuuksia tällaiseen yhteistyöhön ja pyrkii lieventämään vastakkainasetteluja konkreettisen ihmisoikeustyön mahdollistamiseksi. Tulevan selonteon lähtökohta on entistä täsmällisemmin kohdistettu toiminta, jossa suomalaispanostuksella saadaan aikaan erityistä tulosta. Syrjimättömyys ja jokaisen ihmisen oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on ollut painopisteidemme lähtökohtana. Kansainvälisessä toiminnassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota niiden ihmisryhmien asemaan ja oikeuksiin, jotka joutuvat muita useammin eriarvoisen kohtelun kohteeksi. Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteiksi on valittu naisten, lasten, vammaisten henkilöiden, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen oikeudet.

3 3 Naisten oikeuksien edistämisen keskiössä ovat naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen toiminta, naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet sekä naisten osallistuminen demokraattisiin prosesseihin ja oikeuskeinojen saatavuus. Naisten osallistuminen demokraattisiin prosesseihin on nostettu esiin myös siksi, että ihmisoikeuksien ja demokratian täysimääräinen toteutuminen edellyttää, että naisilla ja miehillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua poliittiseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Konkreettinen ja tuore esimerkki Suomen toiminnasta tällä saralla on maaliskuussa 2009 Liberiassa presidentti Tarja Halosen ja Liberian presidentin koolle kutsuma naisjohtajakokous. Kokoukseen osallistui naisjohtajia eri puolilta maapalloa ja he sitoutuvat toimimaan naisten aseman edistämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja esimerkiksi ilmastomuutosneuvotteluissa. Lapsen oikeuksien osalta tullaan keskittymään lapsiköyhyyden poistamiseen, lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen toimintaan sekä lasten osallistumisoikeuden edistämiseen. Vammaisten henkilöiden, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen oikeuksien edistämisen perimmäisenä tavoitteena on vahvistaa syrjimättömyyttä ja puuttua erityisesti moniperustaiseen syrjintään. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtia on ihmisoikeuksien, kehityksen ja turvallisuuden välinen keskinäisriippuvuus. Konfliktien syntyyn on useita syitä; - taloudellisen hyvinvoinnin tasapainoton jakautuminen, - kilpailu raaka-aineista ja resurssien epätasainen jakaminen, - etniset ja uskonnolliset jännitteet, - murenevat valtiorakenteet sekä - ihmisoikeusloukkaukset. Ihmisoikeuksien laajamittaiset loukkaukset, demokratian ja oikeusvaltion puuttuminen sekä yhteiskunnallinen eriarvoisuus lisäävät epävakautta ja aiheuttavat konflikteja. Konfliktien luonne on muuttunut ja siviiliväestön suojelu aseellisessa konflikteissa on suuri haaste. Yhä useammat konfliktit maailmalla ovat valtioiden sisäisiä, eivät valtioiden välisiä. Kansainväliset pelisäännöt ovat tällaisissa konflikteissa vaikeasti sovellettavissa. Osapuolet eivät ota niitä juurikaan huomioon eikä kansainvälinen oikeus tunnusta humanitaarista interventiota ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta. Hädänalaisimpien ja suojattomimpien väestöryhmien asemasta ja oikeuksista huolehtiminen on keskeistä. Kuten olemme nähneet esimerkiksi Sri Lankassa, ovat ihmisoikeusloukkaukset myös konfliktien seuraus. Alkuvuoden tapahtumat Gazassa ovat puolestaan esimerkki niistä haasteista, joita

4 4 siviiliväestön suojelu aseellisessa konflikteissa kohtaa. Naiset, lapset ja muut väestöryhmät, jotka eivät osallistu taisteluihin, ovat yhä harvemmin suojassa sodankäynniltä ja usein suoraan sen kohteena. Väkivaltaa, mukaan lukien seksuaalista väkivaltaa, käytetään tietoisesti ja suunnitelmallisesti sotilaallisten ja poliittisten päämäärien saavuttamiseksi. Tilanne on akuutti myös sodanjälkeisessä tilanteessa, jossa rankaisemattomuus ja aseiden laaja leviäminen lisäävät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Myös kriisinhallintatyössä olemme osallistuneet aktiivisesti ihmisoikeuksien ja sukupuolinäkökulman virtaviivaistamiseen. Suomi on ollut edelläkävijänä ajamassa io- ja genderasiantuntijoita sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan tehtäviin. Tämä oli esim. EUpuheenjohtajuuskautemme 2006 yksi tärkeä painopiste. Uudessa selonteossa asetetaan tavoitteeksi kriisinhallintaoperaatioissa toimivien tai toimineiden suomalaisten ihmisoikeusasiantuntijoiden tiedon ja kokemuksen hyödyntäminen kansallisen kriisinhallintakoulutuksen kehittämisessä. Kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan kohdentaminen tarkoittaa painopisteiden määrittelemisen lisäksi myös sitä, että vaikutuskanavat ovat mahdollisimman tehokkaita. Euroopan unioni on Suomen ihmisoikeuspolitiikan keskeisin väline. Unioni on mm. YK:n yleiskokouksessa ja Ihmisoikeusneuvostossa keskeinen osapuoli miltei kaikissa ihmisoikeuksien edistämistä käsittelevissä neuvotteluprosesseissa. EU toimii tehokkaasti silloin, kun se on yhtenäinen. On tärkeää, että EU yhtenäisenä puuttuu kysymyksiin, kuten Afganistanin shiioihin kohdistuvan sharia-lain pysäyttämiseen. Ilman EU:n painostusta laki olisi hyväksytty. Suomi oli eturintamassa nostamassa tätä asiaa esiin. Suomi pyrkii vahvistamaan unionin ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta. Samalla painotetaan sitä, että unionin toiminta kokonaisuudessaan - ei vain yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, vaan myös EU:n sisällä - edistää ihmisoikeuksien toteutumista. EU ei ole vaihtoehto YK:lle, Euroopan neuvostolle tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle. Suomi jatkaa aktiivista toimintaa YK:n yleiskokouksessa ja ihmisoikeusneuvostossa. Samoin poliittista ja taloudellista tukea Euroopan neuvostolle jatketaan. Suomi on viime vuosina ollut järjestön suurin vapaaehtoisrahoittaja ja tukenut mm. EN:n ihmisoikeusvaltuutetun työtä ja järjestön romanitoimintaa. ETYJ:ssä Suomi jatkaa omalla puheenjohtajuuskaudellaan aloittamaansa työtä kansalaisyhteiskuntaosallistumisen ja ihmisoikeuspuolustajien aseman vahvistamiseksi ja jäsenvaltioiden antamien sitoumusten toimeenpanon seurannan tehostamiseksi. Ihmiskauppa on ollut korostuneesti esillä myös Eva Biaudetin kautta, joka toimii Etyjn erityisedustajana ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa. Näkemyksiämme arvostetaan. Ihmisoikeuspoliittinen selonteko antaa Suomelle välineet jatkaa määrätietoista ja kansainvälisesti arvostettua työtänsä ihmisoikeuksien edistämisen puolesta. Suomen ihmisoikeuspoliittinen aktiivisuus ja toiminnan johdonmukaisuus on välttämätön valttikortti esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyskampanjassamme vuosille Tässä jo nyt käynnissä

5 5 olevassa kampanjassa kaikkien suomalaisten kansainvälisten vaikuttajien on oltava mukana. Eduskunnan aktiivinen toiminta ja tuki - kotimaassa ja ulkomailla vierailujen yhteydessä - on tärkeätä ja tervetullutta kampanjamme onnistumiselle ja lopputuloksen varmistamiselle. YKTN-kampanjassa olisi ainesta aiheeksi esimerkiksi eduskunnan kansainvälisellä foorumilla keskusteltavaksi.

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2239(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2239(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2016/2239(INI) 15.3.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa

Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa P7_TA(2011)0427 Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. syyskuuta 2011 ihmisoikeuksista,

Lisätiedot

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa

Lisätiedot

LAUSUNTO. Luonnos valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta

LAUSUNTO. Luonnos valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta 13.3.09 LAUSUNTO Luonnos valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta Ihmisoikeusliitto pitää luonnosta valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta yleisesti ottaen onnistuneena pohjana

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EU-ministerivaliokunta käsitteli asiat pidetyssä kokouksessaan.

EU-ministerivaliokunta käsitteli asiat pidetyssä kokouksessaan. Valtioneuvoston EU-sihteeristö LÄHETE VNEUS2010-00421 VNEUS Suomalainen Irma 07.06.2010 Viite Asia Lissabonin sopimuksen toimeenpano; eriytyvä integraatio, EU yhteinäisenä globaalina toimijana Ohessa lähetetään

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

VNS 7/2009 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO SUOMEN IHMISOIKEUSPOLITIIKASTA

VNS 7/2009 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO SUOMEN IHMISOIKEUSPOLITIIKASTA VNS 7/2009 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO SUOMEN IHMISOIKEUSPOLITIIKASTA SISÄLLYS JOHDANTO...5 1 IHMISOIKEUDET SUOMEN ULKOPOLITIIKASSA JA EUROOPAN UNIONIN ULKOSUHTEISSA...7 1.1 Suomen ihmisoikeuspolitiikan

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0029(COD) 19.9.2016 TARKISTUKSET 15-26 Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.811v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin

Lisätiedot

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 1 Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja 2 Hanke Euroopan puolustusyhteisön perustamiseksi jo

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. fr) 7250/14 LIMITE

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. fr) 7250/14 LIMITE Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. fr) 7250/14 PUBLIC LIMITE COAFR 74 CSDP/PSDC 136 POLMIL 25 PESC 229 COHAFA 28 DEVGEN 59 ACP 41 COPS 60 ILMOITUS: I/A-KOHTA

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0259 (NLE) 6732/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: SOC 150 EMPL 77 MIGR 13 JAI 149 NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM TUO-30 Yrjölä Heikki(UM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM TUO-30 Yrjölä Heikki(UM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00963 TUO-30 Yrjölä Heikki(UM) 25.07.2014 VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Asia Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva Euroopan unionin valvontajärjestelmä

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

2. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea tarkasteli myös ehdotusta EU:n painopisteiksi 11. heinäkuuta 2006 ja pääsi siitä yhteisymmärrykseen.

2. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea tarkasteli myös ehdotusta EU:n painopisteiksi 11. heinäkuuta 2006 ja pääsi siitä yhteisymmärrykseen. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. heinäkuuta 2006 (12.07) (OR. en) 11380/06 PESC 665 CONUN 51 ONU 80 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) Vastaanottaja:

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Ulkoasiainvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 2012/2143(INI) 5.2.2013 MIETINTÖLUONNOS johon sisältyy ehdotus Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien suojeluvastuun

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 14.4.2016 JOIN(2016) 8 final 2016/0113 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM OIK-33 Sorsa Katriina VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM OIK-33 Sorsa Katriina VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2007-02313 OIK-33 Sorsa Katriina 28.09.2007 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/OSA; vastavuoroisuus viisumivapausjärjestelyissä Yhdysvaltojen sähköinen

Lisätiedot

Uusi tunnus, uusi ilme

Uusi tunnus, uusi ilme Uusi tunnus, uusi ilme Johdanto Ulkoasiainministeriö uudistuu. Uudistumisesta kertoo ajanmukaistettu tunnus ja uusi, yhtenäinen visuaalinen ilme. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ulkoasiainministeriö edistää

Lisätiedot

Suojelun takaaminen Ihmisoikeuksien puolustajia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat

Suojelun takaaminen Ihmisoikeuksien puolustajia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat Suojelun takaaminen Ihmisoikeuksien puolustajia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat I TARKOITUS 1. Ihmisoikeuksien puolustajien tukeminen on jo pitkään ollut vakiintunut osa Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikkaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion teemat YK:n ihmisoikeuspuolustajan määritelmä Puolustajien vaikutus ihmisoikeuksien kehitykseen

Lisätiedot

25.11.2014. Eduskunnan suuri valiokunta. Viite: VNS 6/2014 vp Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014

25.11.2014. Eduskunnan suuri valiokunta. Viite: VNS 6/2014 vp Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 25.11.2014 Eduskunnan suuri valiokunta Viite: VNS 6/2014 vp Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 Asia: Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 Yleiset huomiot: Ihmisoikeusliitto kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 5055/9B/14 9.12.2014. Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kutsu 1.12.2014

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 5055/9B/14 9.12.2014. Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kutsu 1.12.2014 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Diaarinumero Päiväys 5055/9B/14 9.12.2014 Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kutsu 1.12.2014 Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta

Lisätiedot

7775/17 team/os/ts 1 DGC 2B

7775/17 team/os/ts 1 DGC 2B Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) 7775/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. huhtikuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat COHOM

Lisätiedot

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017) Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 7.6.2016 JOIN(2016) 26 final 2016/0166 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Toimintalinjaukset ja kehittämistoimet. Naisjärjestöjen Keskusliitto Hallituksen esitys kevätkokoukselle

Toimintalinjaukset ja kehittämistoimet. Naisjärjestöjen Keskusliitto Hallituksen esitys kevätkokoukselle oimintalinjaukset ja kehittämistoimet Naisjärjestöjen Keskusliitto Hallituksen esitys kevätkokoukselle 22.4.2015 M P A I N VII saavat ja vaikuttavat naiset rakentavat yhteistyössä tasa-arvoisen yhteiskunnan.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle aeuroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/0207(COD) 4.4.2017 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta

Lisätiedot

Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä

Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä I JOHDANTO i) Yhdistyneet Kansakunnat on muun muassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0199 (NLE) 11685/17 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 11. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: RECH

Lisätiedot

P7_TA(2010)0290 Pohjois-Korea

P7_TA(2010)0290 Pohjois-Korea P7_TA(2010)0290 Pohjois-Korea Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2010 Pohjois-Koreasta Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Korean niemimaasta, ottaa huomioon

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. marraskuuta 2016 (OR. en) 14279/16 SPORT 79 FREMP 180 RELEX 932 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 22. marraskuuta 2016

Lisätiedot

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälinen strategia

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälinen strategia Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälinen strategia 2018-2021 Liiton kansainvälisen strategian yleiset periaatteet 1/2 Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL) on osa kansainvälistä korkeasti

Lisätiedot

Valtioneuvostolle. ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2001 vp. Ministeriön selvitys ihmisoikeuksista ja Suomen ulkopolitiikasta JOHDANTO.

Valtioneuvostolle. ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2001 vp. Ministeriön selvitys ihmisoikeuksista ja Suomen ulkopolitiikasta JOHDANTO. ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2001 vp Ministeriön selvitys ihmisoikeuksista ja Suomen ulkopolitiikasta Valtioneuvostolle JOHDANTO Vireilletulo Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja on 29 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta 4804/9B/ Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta

Eduskunnan perustuslakivaliokunta 4804/9B/ Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta Eduskunnan perustuslakivaliokunta Diaarinumero Päiväys 4804/9B/14 8.12.2014 Viite Perustuslakivaliokunnan kutsu 14.11.2014 Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta Ihmisoikeuskeskus

Lisätiedot

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. tammikuuta 2016 Pohjois-Koreasta (2016/2521(RSP))

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. tammikuuta 2016 Pohjois-Koreasta (2016/2521(RSP)) Euroopan parlamentti 2014-2019 HYVÄKSYTYT TEKSTIT P8_TA(2016)0024 Pohjois-Korea Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. tammikuuta 2016 Pohjois-Koreasta (2016/2521(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 13.4.2015 JOIN(2015) 10 final 2015/0073 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 16.4.2010 2009/2151(INI) TARKISTUKSET 1-12 Antigoni Papadopoulou (PE439.890v01-00) mietinnöstä komission tiedonannosta

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot