Ministeriökohtaisen toimintaohjelman jatkotyö kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi LVM:n hallinnonalalla

Transkriptio

1 LVM/1785/02/2013 Valtiovarainministeriö finanssineuvos Mikko Spolander VM/107:00/2011 Ministeriökohtaisen toimintaohjelman jatkotyö kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi LVM:n hallinnonalalla Liikenne- ja viestintäministeriö on vastannut aiemmin kirjeellään valtiovarainministeriölle kuntien tehtävien vähentämismahdollisuuksista. Ministeriö antoi vastauksensa valtiovarainministeriön raportin 2/2013 Kuntien tehtävien kartoitus pohjalta. Raportissa tehtäviä oli tarkasteltu hallinnonaloittain sillä perusteella minkä ministeriön lainsäädäntövaltaan tehtävä kuului. Ministeriö vastasi omalla vastuulla olevien säädösten kannalta. Kartoituksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osalta oli kunnilla 62 tehtävää, jotka sisälsivät 24 velvoitetta. Ministeriö on jo aiemmin todennut, että näiden vaikutus kuntien talouteen on hyvin vähäinen. Tehtävät ovat lähes kaikki lupamenettelyihin tai muihin vastaaviin hallinnollisiin tehtäviin liittyviä. Taloudellisesti merkittävin ministeriön lainsäädäntötoimivallan mukainen tehtävä on joukkoliikenteen järjestäminen, johon lainsäädännössä ei sinänsä velvoiteta vaan annetaan mahdollisuus. Valtiovarainministeriö on uudella kirjeellään pyytänyt ministeriöitä tekemään jatkoehdotukset tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi noudattaen kuntien tehtävien arviointityöryhmän toimintaohjelman valmistelussa hyväksyttyä toimintaohjelman sisältörakennetta. Ministeriön tulee ilmoittaa kunkin ehdotuksen osalta; sisältö, taloudelliset vaikutukset, muut vaikutukset ja aikatauluehdotus toimenpiteen toteuttamiseksi. Valtiovarainministeriö on kirjeessään ilmoittanut, että kunkin ministeriön omalla hallinnonalalla tulee johtaa kuntatalouden toimintamenojen vähennykseen euromäärällä, joka vastaa suuruusluokaltaan hallinnonalan osuutta kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoista. Kuntasektorin toimintamenojen määräksi oli merkitty liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osalta 1,81 miljardia euroa. Tämän perusteella laskennallisen säästön suuruus on 5,3 %, mikä vastaa 53 miljoonaa euroa. Sittemmin VM on toimittanut tiedon, jonka mukaan 1,81 miljardia euroa koostuu seuraavista kuntien menoista: liikenneväylät (1,10 miljardia euroa), joukkoliikenne 0,67 miljardia euroa ja satamat 0,04 miljardia euroa. Kun ensimmäisessä pyynnössä oli pyydetty tarkastelemaan kuntien tehtäviä kunkin hallinnonalan oman säädösvastuun mukaisesti, uusi pyyntö on tehty sen mukaisesti miten kuntien tehtävät sijoittuvat taloudellisesti tarkastellen valtionhallinnossa vastaavien ministeriöiden vastuulle. Kuntien liikenneväylien toimintamenoista pääosa kohdistuu kuntien katuverkkoon, johon lainsäädäntövalta on ympäristöministeriöllä, ei liikenne- ja viestintäministeriöllä. Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei muutoinkaan ole ohjausvaltaa kuntien PL

2 2/5 katuverkkojen suhteen. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vastatessa valtion väyläverkon ylläpitotehtävistä ministeriö voi esittää asiantuntijanäkemyksensä mahdollisuuksista tehostaa kuntien katuverkon ylläpitoa. Tehostamista voidaan tehdä myös ELY- keskusten ja kuntien välisellä yhteistyöllä. Ministeriön intressissä on myös valtion ja kuntasektorin sekä yksityisteiden välisten väylävastuiden ja rahoituksen uudelleen arvioiminen. Valtion, kuntien ja yksityisten infrastruktuurin vastuunjakoa tulisi tarkastella laajemminkin kansantalouden kannalta tehokkuus-hyötyjen saamiseksi. Valtion, kuntien ja yksityisten vastuiden rajapinnat ovat muotoutuneet vuosikymmenten saatossa, eivätkä parhaalla tavalla enää tue tehokasta liikennejärjestelmää ja yhdyskuntarakennetta. Eri alueilla ja/tai verkon osilla vastuujako ei välttämättä ole yhteismitallinen eli vaikuttaa myös kansalaisten ja kuntien oikeudenmukaiseen kohteluun. Valtion ja kuntien tehtävien, vastuun ja rahoituksen tarkastelu tulee esille esimerkiksi hallituksen rakennepoliittisen ohjelmaan sisältyvien metropolihallintoa koskevien ehdotusten kohdalla. Vähäliikenteisen tiestön osalta on tarpeen selvitys, jossa määritellään valtion, kunnan ja yksityisten vastuut ja rahoitus. Liikenneverkko palvelee yhteiskunnan, ihmisten ja elinkeinoelämän toimintoja kokonaisuutena ja sitä olisikin tarkasteltava kokonaisuutena huolimatta vastuu- ja rahoitustahosta. Sen vuoksi tulisi määrittää myös tieverkon eri osien (ml. kadut) laatutaso suhteutettuna käytettävissä olevaan rahoitustasoon. Vaikkakin katuverkon taso on kunkin kunnan vastuulla, voidaan saada aikaan säästöjä määrittelemällä laatutasoja yhdenmukaisemmin. Yksityisteitä koskeva lainsäädäntö on liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla. Kunnat avustavat yksityisteiden rakentamista, ja valtio myöntää harkinnanvaraisia avustuksia yksityisteiden tekemiseen ja parantamiseen. Kyseessä on harkinnanvarainen avustus, ei lakisääteinen. Lisäksi kunnilla on eräitä yksityisteihin liittyviä hallinnollisia tehtäviä, joita voidaan arvioida uudelleen. Eräät niistä olisi mahdollista siirtää esimerkiksi Maanmittauslaitokselle. Ministeriön vastuulla on joukkoliikennelainsäädäntö, joka antaa kunnille mahdollisuudet joukkoliikenteen järjestämiseen, mutta ei aseta velvoitetta. Kaikilla kunnilla on sen sijaan velvoitteita lakisääteisten henkilökuljetusten järjestämisessä (mm. perusopetuslaki ja vammaispalvelulaki, jotka kuuluvat muiden ministeriöiden toimivaltaan) voimaan tullut joukkoliikennelaki määrittelee toimivaltaisten viranomaisten tehtävät. Viranomaisia ovat ELY- keskukset ja 26 kunnallista viranomaista (16 kaupunkia ja 10 seudullista viranomaista). Liikenne- ja viestintäministeriö hoitaa valtakunnallisen joukkoliikenteen palvelutason määrittämisen, ELY- keskukset oman toimivalta-alueensa ja kunnalliset viranomaiset oman alueensa palvelutason määrittelyn. ELY kilpailuttaa ja rahoittaa muiden kuin kunnallisten toimivaltaisten viranomaisten hoitaman joukkoliikenteen. Peruskunnat vastaavat henkilökuljetusten järjestämisestä ja osallistuvat joukkoliikenteen rahoitukseen harkintansa mukaan. Satamiin liittyviin menoihin liikenne- ja viestintäministeriö ei ota tässä yhteydessä kantaa. Kunnilla ei ole lakiperusteista eikä muutakaan velvoitetta satamanpitoon. Satamatoiminta on muutoinkin yleisesti organisoitu liiketoiminnan muodossa harjoitettavaksi.

3 3/5 Liikenne- ja viestintäministeriö esittää ehdotuksinaan seuraavaa: 1. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen Sisältö: Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida hanketta, jossa selvitetään, miten henkilöliikennepalvelut, kuten Kelan korvaamat kuljetukset ja avoin joukkoliikenne, voidaan suunnitella, hankkia ja toteuttaa uudella tavalla. Ohjausryhmä vastaa uudistuksen toteutuksesta, ohjauksesta ja valvonnasta. Sen tarkoituksena on muun muassa käynnistää kokeiluja 1-3 alueella ja valvoa niiden toteutumista. Tavoitteena on siis arvioida, miten kyseiset kuljetukset voitaisiin hoitaa nykyistä tehokkaammin. Taloudelliset vaikutukset: Nykyisellään valtion ja kuntien toimialat sekä Kela käyttävät vuodessa noin miljardi euroa julkisesti hankittuihin tai korvattuihin henkilökuljetuksiin, kuten koulukyyteihin, Kela-korvattuihin takseihin ja sosiaalitoimen matkoihin. Kustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti (ks. liite). Tavoitteena on pysäyttää kustannusten kasvu. Mikäli voitaisiin saavuttaa 10%:n säästö, niin kokonaiskustannuksia säästettäisiin noin 100 miljoonaa euroa. Tästä kuntien osuus olisi nykyisen prosenttijakauman mukaisesti 70 miljoonaa euroa. Muut vaikutukset: Voidaan turvata tulevaisuudessakin palvelutaso väestön ikääntymisen myötä. Aikataulu: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistamistyön toteuttamisesta. Työryhmän määräaika päättyy Toteutus mahdollinen vuoden 2015 jälkeen. Muuta: Hanke on nimetty myös valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kärkihankkeeksi. 2. Yksityisteiden rakentamiseen, rahoitukseen ja ylläpitoon liittyvien kuntien tehtävien uudelleenjärjestely Sisältö: Yksityistielaissa säädettyjä kuntien tehtäviä arvioidaan yksityistielain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Osa yksityisteistä voitaneen lakkauttaa ja osa siirtää muille toimijoille. Samassa yhteydessä arvioidaan myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla olevien nk. metsäautoteiden rahoitusvastuut. Taloudelliset vaikutukset: Kuntien avustukset yksityisteihin ovat olleet vuosittain milj. euron tasolla. Valtion talousarviossa on liikenne- ja viestintäministeriön pääluokassa osoitettu määrärahaa vuoden 2013 talousarviossa 9 miljoonaa euroa sekä vuoden 2014 hallituksen talousarvioesityksessä kehyksen mukaisesti 5 miljoonan euron määräraha. Metsäautoteihin on MMM:n pääluokassa osoitettu vuosittain noin 7-10 miljoonaa euroa. Säästöarvio koko maan tasolla ei ole kovin merkittävä eli noin miljoona euroa vuodessa. Muut vaikutukset: - Aikataulu: Yksityistielain kokonaisuudistus on mahdollista toteuttaa seuraavalla hallituskaudella. Hallituksen on mahdollista antaa 11/2013 jatkovalmistelua ohjaava linjaus, mutta toimenpiteen sisällöstä päättäminen jää seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

4 4/5 3. Katuverkon kunnossapidon tehostaminen Sisältö: Arvioidaan, miten mm. yhteistoiminta-alueiden kehittäminen kuntien kesken sekä ELY -keskusten kanssa (valtion ja kuntien yhteiset hoitourakat), tiedonhallinnan parantaminen (esimerkkinä valtion ja kuntien yhteinen siltarekisteri) sekä kilpailuttamisen laajentaminen, hankintamenettelyjen kehittäminen jne. voisi tehostaa katuverkon ylläpitoa ja tuottaa siten säästöä kunnille sekä myös valtiolle. Taloudelliset vaikutukset: Esimerkiksi viiden prosentin tehostaminen tuottaisi noin 55 milj. euron vuotuiset säästöt kuntataloudelle. Muut vaikutukset: - Aikataulu: Työ käynnistetään Osia voidaan ottaa käyttöön jo vuoden 2015 aikana. 4. Selvitetään tieverkon (maanteiden sekä katujen) ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavien toimijoiden toiminnallista ja taloudellista vastuunjakoa. Sisältö: Tarkastellaan koko tieverkkoa ja eri yhteysvälejä suhteessa niiden merkitykseen valtakunnallisesta tai alueellista liikennettä palvelevina, erityyppisten alueiden yhdistäjinä sekä elinkeinoelämän kehitysedellytysten ja arjen sujumisen kannalta. Kaupunkiseuduilla tarkastellaan erityisesti valtion ja kunnan vastuiden ja kustannusten optimaalista rajausta. Haja-asutusalueilla tarkastellaan valtion, kuntien ja yksityisten vastuita. Julkisen sektorin takaama tieverkon palvelutaso määritellään suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Taloudelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset tarkentuvat työn aikana. Kokonaistaloudelliset vaikutukset voivat olla huomattavat. Muut vaikutukset Vastuiden uudelleen määrittely vaikuttaa myös kuntien ja eri puolilla maata asuvien oikeudenmukaiseen kohteluun. Vaikuttaa myös kuntien maankäytön suunnitteluun. Yhteys rakennepoliittisen ohjelman metropolihallintoa koskevaan toimenpide-ehdotukseen. Aikataulu: Esiselvitys yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditaan huhtikuuhun 2014 mennessä, minkä jälkeen aikataulu tarkentuu. Päätökset ovat mahdollisia seuraavalla hallituskaudella. Hallituksen on mahdollista antaa 11/2013 jatkovalmistelua ohjaava linjaus, mutta toimenpiteen sisällöstä päättäminen jää seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Edellä mainitut ehdotukset mahdollistavat huomattavasti suuremman säästöpotentiaalin kuin valtiovarainministeriön kirjeessä todettu 53 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö kuitenkin katsoo, että säästöpotentiaali on mahdollista saavuttaa, mikäli ehdotukset toteutetaan määrätietoisesti. Lopuksi liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että kunnat ovat esittäneet kritiikkiä sen suhteen, että ne ovat joutuneet yhä enemmän rahoittamaan valtion vastuulle kuuluvia tehtäviä. Esimerkkinä on mainittu maantieverkkoon kuuluvien kevyen liikenteen väyliin liittyvät investoinnit tai muut pienehköt liikenneturvallisuutta parantavat investoinnit. Tällaiset hankkeet rahoitetaan tavallisesti valtion talousarviosta perusväylänpitoon osoitetuista määrärahoista. Mainittujen investointien rahoitusmahdollisuudet ovat kuitenkin vähentyneet monivuotisten indeksiin sidottujen hoito- ja ylläpitosopimusten vaatiessa jatkuvasti yhä suuremman osuuden momentin

5 5/5 määrärahasta. Liikennevirasto on arvioinut alustavasti kuntien rahoituksen olevan noin miljoonaa euroa vuositasolla, mikä vastaa noin puolta näiden hankkeiden kustannuksista. Kuntien rahoitus on mahdollistanut siten huomattavasti suuremman määrän toteuttamisen. Hankkeista hyötyvät kunnat ja tyypillistä on, että investointitarve on aiheutunut kunnan kaavoituksen johdosta. Kunnilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta osallistua investointien rahoittamiseen. Harri Pursiainen kansliapäällikkö Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller Liite: Julkisen liikenteen kokonaistuki rahoituslähteittäin v Tiedoksi: LVM:n osastot Erityisavustajat Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto