2/2009. Henkilökohtaista: Kauheimmat ja kauneimmat joululaulut s. 18. Sisältöä: Korispelipäivää talkoilla s. 12. Tove Janssonin alttaritaulu s.

Transkriptio

1 Isojoki Kauhajoki Karijoki Kurikka Teuva Sisältöä: Korispelipäivää talkoilla s. 12 2/2009 Tove Janssonin alttaritaulu s. 9 Leijonatoiminta vilkasta s. 10 Henkilökohtaista: Kauheimmat ja kauneimmat joululaulut s. 18 Diili-voittajalla pohjalaisjuuret s. 8 Nuoret: teatteria, ensiapua, 4H:ta s. 14 KOKO käynnistyy tammikuussa s. 17 Huonekaluala tarvitsee yhteisiä ponnistuksia s. 7 Talo esittävälle taiteelle s. 21

2 PÄÄTOIMITTAJALTA Reija Iso-Mustajärvi Annetaan toivon elää SUUPOHJAL AINEN ISSN Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä / Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma Päätoimittaja: Reija Iso-Mustajärvi p s-posti: reijai@kauhajoki.fi Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p tai fax s-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi Postiosoite: Suupohjalainen / toimitus C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Tässä numerossa avustivat: Anne Ylihärsilä Päivi Lahti-Kuusisto Pia Nurmela Anne-Mari Leppinen Mervi Autio Kati Latva-Panula Heikki Mahlamäki Minna-Kaisa Rantala Anssi Murtonen Antti Niemi-Aro Ulkoasu: Divico Oy Osaamme pestä kätemme tarkasti ja hieroa niihin desinfiointiainetta, että voisimme välttää H1N1-viruksen aiheuttaman sikainfluenssan. Kiinnitämme turvavyön ja varustamme automme airbagein, että säilyisimme vahingoittumattomina. Mutta kuka opettaisi meille, miten suojautua kyynikoita vastaan ja päästä eroon profeetoista, jotka ennustavat talouslamasta pitkää ja vaikeaa ja työttömyysprosenteista yhä vain nousevia. Miten ihmeessä täällä aina uskotaan eniten niihin, jolla on huonoimpia uutisia. Onko olemassa kynodesiä, joka estäisi tätä kyynisyyttä tarttumasta? Tiedän, että on. Samalla tavalla kuin pidät mukanasi Buranaa tai nenäliinoja, pidä mukanasi runoa. Kohdatessasi kyynikon, voit kaivaa taskustasi Tommy Tabermannia: Murheeseen suhtautukaamme kuin raskaan lumen painama oksa. Joko kestän tai katkean, mutta toukokuun tullen jossain kukkii oksa. TOIMITUKSELTA Tiina Rantakoski Jos tarvitset järeämpiä aseita, turvaudu T.S.Eliotiin: Päästäksesi perille, sinne missä olet, pois sieltä missä et ole sinun on kuljettava tietä, jolla ei tunneta hurmiota. Saadaksesi tietää mitä et tiedä sinun on kuljettava tietä jolla ollaan tietämättömiä. Saadaksesi omaksi sen mitä et omista sinun on kuljettava tietä jolla mitään omaa ei ole. Tullaksesi siksi mitä et ole sinun on kuljettava tie jolla sinua ei ole. Ja mitä et tiedä on ainoa minkä tiedät Ja mikä on omaasi on se mikä ei ole omaasi ja missä olet on missä sinua ei ole Runo hiljentää vastustajan, saattelee meitä vaikeiden aikojen läpi ja löytää sisällön ja muodon ajatuksillemme. Runo antaa toivon elää. Näitä ja tuhansia muita runoja voi ilmaiseksi lainata seutumme kirjastoista. Runollista Joulua ja Riimikästä Uutta Vuotta! Taitto: Tiina Rantakoski / LC Logistics Center Oy Painosmäärä: kpl Paino: I-Print Oy, Seinäjoki Seuraava numero: ilmestyy kesäkuussa 2010 Hei Joulupukki, toisitko minulle piikkimaton, sillä se vähentää stressiä ja auttaa nukkumaan paremmin. Lapsille pyytäisin jotakin peliä, jota voi pelata yhdessä ja jonka säännöt ovat niin helpot, ettei niitä heti laiteta sivuun. Älä tuo kovin paljon isoja legoja, sillä ne eivät mahdu minnekään ja keräävät vain pölyä ja sitten taas aivastellaan. Miehelle voisit tuoda vaikkapa Kjell Westön kirjan alkuperäiskielellä, sillä hän on hyvä kirjailija ja täällä me tarvitsemme pakkoruotsia, joka on oikeastaan aika mukava kieli. Sisko voisi tykätä Muumit ja olemisen arvoitus -kirjasta. Toiselle siskolle ehkä voide, joka on tarkoitettu aikuiselle naiselle. Kummipojalle voisi antaa sitä astiasarjaa, joka lopetetaan vuonna Hän on jo niin iso, että silloin hän muuttaa pois kotoa. Siinä on sitä paitsi joutsenlippu. Ja sitten olisi isona toiveena, että tulisi vähän lunta. Kaikki olisivat vähän iloisempia ja joulukin sujuisi rattoisasti, eikä niin väsyttäisi. Auringonpaistetta tekisi mieli myös toivoa, mutta ehkä se on jo vähän liikaa. Ehkä kirkasvalolamppu korvikkeeksi tai edes ikkunaan tähtilamppu. Äidille toivoisin jotain kaunista, vaikka kukkia. Mutta ei kynttilöitä, sillä ne voivat unohtua palamaan. Hyvää Joulua! P.S. Ne sinivalkoiset konvehdit ovat parhaita.

3 Sisällys: 9. Tove Janssonin Kymmenen neitsyttä 4. Koulutusselvitys: Sai ja lukiot yhteen 5. Seutupalvelukeskukseen 35 työntekijää 5. Seutuverkko laajensi Satakuntaan 5. Logistia-Instituutti etenee 6. Jätevesiasioissa neuvontaa 6. Kansainvälistymiseen apuja 7. Huonekalualalla tarvitaan yhteisponnistuksia 7. Kotimaisen työn arvostus voi nousta 8. Diili-voittajalla pohjalaisjuuret 8. Kolumni: Ensimmäinen joulu 9. Ainutlaatuinen Tove Janssonin alttaritaulu 10. Lions-harrastus monipuolista 12. Korispelin taustalla tarvitaan talkoolaisia 14. Nuoret harrastavat: teatteria, 4H:ta 15. Nuoret harrastavat: ensiapua, bändiä 16. Ympäristöteknologiabisnes kasvussa 17. Aluekehitystä KOKO:n avulla 17. Kolumni: Lisää senttejä pilateksella? 18. Kauheimmat ja kauneimmat joululaulut 20. Videokuvausta ja editointia 20. Yritysryhmille hankkeita 20. Yritetään yhdessä -hanke 21. Esittävän taiteen talo suunnitteilla 21. Willa Kaarnaa viedään ulkomaille 22. Tapahtumakalenteri 23. Maakuntaviesti teuvalla tammikuussa 23. Teatteriharrastajia hakusessa 24. Suupohja tanssii Isojoella 24. Yhteystiedot 4. Keskiaste yhteen? 18. Joululauluinhokit ja -suosikit 15. Bändikoulua!

4 Selvitysryhmä kannustaa SAI:n ja lukioiden yhdistymiseen. Suupohjan alueen koulutusjärjestelmästä tehty selvitys on valmistunut. Selvitysryhmä ehdottaa, että alueen koko toisen asteen koulutus yhdistetään, jolloin kilpailu opiskelijoista poistuu lukion ja eri ammattioppilaitosten väliltä. Suupohjaan tulisi luoda keihäänkärkialueille huippua oleva koulutusjärjestelmä, joka tukee alueen kilpailukykyä ja menestystä sekä vastaa paikallisen elinkeinoelämän ja väestön elinikäisen oppimisen tarpeisiin. Selvityksessä olivat mukana seuraavat kunnat: Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Kurikka, Närpiö ja Teuva. Tilaajina olivat Kauhajoen kaupunki, Kauhajoki seura sekä Seinäjoen ja Suupohjan koulutuskuntayhtymät. Taustana on, että alueen kunnat haluavat kehittää aluetta omilla ehdoillaan myös koulutuksen keinoin. Selvitysryhmän jäseninä olivat johtaja, dosentti Olli Niemi, professori Eija Paavilainen, teollisuusneuvos Jouko Ketola ja dosentti Marja Naaranoja. Ryhmä tutki alueen erityispiirteitä, opetusministeriön esityksiä ja strategioita koulutuksen kehittämiseksi, erilaisia selvityksiä ja raportteja seutukuntien ja yritystoiminnan kehittämisestä sekä järjesti keskustelutilaisuuksia selvityksen tilanneiden organisaatioiden kanssa. Ryhmä haastatteli alueilla ennakointityötä tekeviä, kävi puhelinkeskusteluja osallisten kanssa sekä analysoi saamiaan kommentteja. Alueen kunnilla on samantyyppisiä haasteita maakuntien keskusten sijaitessa kauempana. Myös seutukuntien elinkeinoelämällä on samankaltaisia piirteitä: pienyritysten osuus, perustuotannon ja elintarviketeollisuuden suuri merkitys sekä kansainvälisten yritysten merkitys alueen kuntien toimintaan. Alueen yrityksille, kunnille ja palvelujärjestelmälle on tärkeää, että aluetta kehitetään aidosti alueen omilla ehdoilla myös koulutuksellisesti. Oppilaitokset ovat pyrkineet saamaan selville yrityselämän tarpeet, mutta eivät ole tähän mennessä erikoistuneet. Taustalla on opetusministeriön suositus koulutusyksiköiden fuusioitumiseen, mikä haastaa tällä hetkellä kilpailevat oppilaitokset yhteistyöhön. Yhteistyön syventäminen maaseutukeskuksena toimivan Kauhajoen ja maakunnan keskuksen Seinäjoen välillä on haaste. Seinäjoen hyvinvoinnin vaikutus ei enää merkittävästi tunnu 68 kilometrin päähän Kauhajoelle ja vielä vähemmän Pohjanmaan maakunnassa Suupohjan rannikkoseudulla. Selvitysryhmä esitti seuraavaa: VISIO - Suupohjan koulutusjärjestelmä on alueen kasvun veturi samalla tavalla kuin yliopisto- ja AMK - keskukset ovat maakuntakeskusten kehittymisen vetureita - Suupohjaan luodaan valituille keihäänkärkialueille huippua oleva koulutusjärjestelmä, joka tukee alueen kilpailukykyä ja menestystä sekä vastaa paikallisen elinkeinoelämän (julkinen ja yksityinen sektori) ja väestön elinikäisen oppimisen tarpeisiin - Suupohjan koulutusjärjestelmä edistää jokaisen alueen kunnan kestävää kehitystä ja asukkaiden hyvinvointia - Koulutusjärjestelmä antaa opiskelijoille vankan perustan joko työelämään siirtymiselle ja/tai opintojen jatkamiselle Strategiset toimenpiteet 1. Ennakointijärjestelmän luominen yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen kanssa, jotta työelämä saa tarvitsemansa määrän oikeantasoisia työntekijöitä. 2. Suupohjan koulutusjärjestelmä pitää sisällään Suupohjan koulutuskuntayhtymän kunnat sekä koulutuksen kaikki tasot (yliopisto-, korkeakoulu-, lukio- ja ammattiopistotasot). 3. Koulutusjärjestelmässä yhdistetään koko toisen asteen koulutus, jolloin kilpailu opiskelijoista poistuu lukion ja eri ammattioppilaitosten väliltä. Ammattikorkeakoulua hyödynnetään aktiivisesti. 4. Ammattikorkeakoulutason koulutusta kehitetään Seinäjoen Koulutuskuntayhtymään kuuluvana hyvällä yhteistyöllä. Tavoitteena on saavuttaa kansallinen huipputaso valituilla keihäänkärkialueilla esim. johtajuus. Soveltavan tutkimuksen tekeminen yhteistyössä yritysten kanssa on näillä aloilla tärkeää. 5. Toisen asteen ammatillista koulutusta kehitetään Suupohjan Koulutuskuntayhtymän johdolla, jolloin varmistetaan - päällekkäisen koulutuksen purku - koulutetaan vain niihin ammatteihin, joihin löytyy riittävästi avoimia työpaikkoja lähialueilla - varmistetaan huippuosaajien koulutus keihäänkärkialueilla. - esimiestoiminnan osaaminen pien- ja mikroyritysten tarpeisiin 6. Koulutusjärjestelmä sisältää opiskelijalle ohjausja tukijärjestelmän, opiskelijoiden asennekasvatuksesta huolehditaan. Tärkeintä on, että opiskelija ohjautuu itselleen sopivalle alalle, joka antaa hänelle vankan perustan joko työllistyä ja/tai jatkaa opintojaan. 7. Koulutuksen toimenpiteet - Alueen yrittäjät/elinkeinoelämän edustajat toimivat korkeamman asteen erikoisopettajina. AMK:t ja toisen asteen instituutit hoitavat opetusrutiinit. - Työharjoittelua kehitetään tekniikan, hallinnon ja liiketalouden alueilla - Oppilaiden vanhemmat aktiivisesti mukaan koulutusyhteistyössä jo alemmista asteista alkaen 8. Opettajien kehittyminen sekä korkeakoulutasolla että toisella asteella - Nykyisen opettajakunnan osaamisen vahvuuksien tunnistaminen ja vahvistaminen - Opettajat ohjataan täydennyskoulutukseen sekä ammatillisten että pedagogisten valmiuksien kehittämiseksi valituilla aloilla - Uusia opettajia rekrytoidaan strategia huomioiden Koulutusjärjestelmän organisoitumisesta vastaa Kauhajoen kaupunki. Suupohjan ja Suupohjan rannikkoseudun kunnat ovat valmiita tarttumaan ennakointijärjestelmän kehittämiseen. Ennakointitiedon hyödyntäminen oppilaitosten kehittämissuunnitelmien teossa on oppilaitosten vastuulla, joten olisi suotavaa, että oppilaitokset tekisivät aktiivisesti ennakointityötä. Toisen asteen ammatillista koulutusta kehitetään SAIn johdolla, varmistaen sekä päällekkäisen koulutuksen purkamisen että kouluttamisen vain niihin ammatteihin, joihin löytyy riittävästi avoimia työpaikkoja. Muun koulutustarjonnan, kuten esim. aikuiskoulutuksen nykyistä tiiviimpi kytkeminen toisiinsa, tulee päättää koulutusjärjestelmän kehitystyön etenemisen myötä harkitusti tarkan ennakointitiedon avulla. Koulutusjärjestelmän kehittämisvastuu sekä eri oppilaitosten roolit tulee olla selkeästi määritelty. Oppilaitosten on ajateltu kantavan edelleen oma vastuunsa 26 perustutkinnon, aikuiskoulutuksen ja rahoitusvaihtoehtojen osalta. Seinäjoen kky haluaisi SAI:n ja Sedun yhteen Selvitysryhmälle annetun tiedon mukaan Seinäjoen koulutuskuntayhtymä on halukas yhdistämään Suupohjan ammatti-insituutin (SAI:n) toiminnan nuorisosasteen koulutuksen osalta Koulutuskeskus Seduun ja aikuiskoulutuksen osalta Sedu Aikuiskoulutukseen. SAI:n henkilökunta on alueen yritysten ja kuntien tapaan haluton yhdistymiseen ja on aktiivisesti kehittänyt toimintaansa itsenäisyyden suuntaan. Alueella kilpaillaan opiskelijoista paitsi koulutuskuntayhtymien välillä myös lukioiden välillä. Oppilaitosten yhteistyö alueellisella tasolla on tärkeää. Selvitysryhmän mukaan tilanteen pitäminen ennallaan ei ole mahdollinen vaihtoehto. Puhdas opetusministeriö-mallin toteutus on aluepoliittisesti vaikeaa. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ehdottama aikataulutettu yhdistyminen on vaihtoehto, joka on toteuttamiskelpoinen, mutta jota alue vastustaa. Selvitysryhmä kannustaakin alueen toimijoita lukioiden ja SAI:n yhdistymiseen. Oppilaitosten ja yrityselämän yhteistyötä avittaisi ennakointijärjestelmä. Ryhmän mukaan Suupohjan koulutusjärjestelmän kehittäminen on välttämätön edellytys, jotta Suupohjan näivettyminen saadaan käännettyä kasvuksi. Strategiset alueet Logistiset järjestelmät Alueen lukiot Suupohjan koulutusjärjestelmä OSAAMISEN TARPEET vrt. pääkaupunkiseudun ja Pirkanmaan ennakointipalvelu Huonekaluja sisustusklusteri Muut osaamistarpeet Elintarvike Julkinen Muut. esim. hoiva ja muovi Mikro- ja pienyritykset ja niiden erikoistarpeet Koulutuksen tuottajat SAI TEAK SEDU Yrkesakademin OPM SeAMK Partnerit Alueen osaamistarpeet selvitetään, erityisesti huolehditaan nykyisten huippuluokan yritysten tarpeista ja alueen strategisesti tärkeiden klusterialojen sekä alueen mikro- ja pienyritysten erityistarpeista. Julkisten palveluiden, erityisesti hoiva-alan lisääntyvästä tarpeesta huolehditaan. Koulutuksellisesti alueen lukiot ja SAI tekevät tiivistä yhteistyötä. Muutkin alueella toimivat oppilaitokset kytkeytyvät ennakointijärjestelmän avulla toisiinsa ja tekevät aktiivisesti yhteistyötä. Ennakointi- ja suunnittelujärjestelmä

5 Suupohjan Seutupalvelukeskus aloitti toimintansa. Suupohjan Seutupalvelukeskus on aloittanut toimintansa. Tämä osakeyhtiö hoitaa jatkossa Suupohjan kuntien talous-, henkilöstö-, tietotekniikka- ja puhelinvaihdepalvelut. Kunnat ovat asettaneet yhtiölle kunnianhimoiset tavoitteet. Osakassopimuksen mukaan taloudellisena tavoitteena on vähentää talousja henkilöstöhallinnon kokonaiskuluja jopa 25 prosenttia seutukunnan kunnissa, kuntayhtymissä ja konserniyhtiöissä. Onneksi osakassopimuksessa lukee, että neljänneksen säästö saavutetaan pitkällä aikavälillä, toteaa marraskuun alusta yhtiön toimitusjohtajana toiminut Antti Niemi-Aro. 35 henkilöä vuoden vaihteessa Vuoden vaihteessa yhtiöön siirtyy kunnista 35 henkilöä palkanlaskennasta, taloushallinnosta, ict-tehtävista ja puhelinpalvelusta. Henkilöstölle on luvattu puitelain mukainen viiden vuoden työsuhdeturva, joten mitään nopeita temppuja suurien säästöjen aikaansaamiseksi ei ole käytettävissä. Samoin toimipisteet ainakin toimintaa aloitettaessa sijaitsevat kaikissa osakasyhteisöissä, joten niistäkään ei voi säästää. Säästöjä saavutetaan varmimmin hankintamenoissa ja yhteisissä ohjelmakustannuksissa. Samoin henkilöstömenoissa luonnollinen poistuma voidaan käyttää suuremmassa yhteisössä paremmin hyväksi, toteaa Niemi-Aro. Toki yhteistyölle on asetettu muitakin kuin taloudellisia tavoitteita. Seudun talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät hoidetaan yhdessä ja lähes yksinomaan sähköistä kokonaistietojärjestelmää hyödyntäen. Tehtävien suoritusrutiinit ja raportointijärjestelmät ovat samanlaiset ja yhteisöille muodostuu yhteiset tietovarastot ja tietojärjestelmät. Suupohjan Seutupalvelukeskuksen varsinainen toiminta alkaa ensi vuoden alusta, jolloin väki siirtyy yhtiön palvelukseen. Palveluiden käyttäjille ei muutoksen pitäisi näkyä millään tavalla. Palkat maksetaan edelleenkin ajallaan, kirjanpito on ajan tasalla ja laskut maksetaan ja laskutetaan ajallaan, puhelut välitetään ja tietojärjestelmät toimivat, uskoo toimitusjohtaja Antti Niemi-Aro. Suupohjan Seutuverkko laajensi Satakuntaan. Suupohjan Seutuverkon alue laajeni viime kesänä maakuntarajan toiselle puolelle, kun Honkajoen pohjoisosassa olevat Lauhalan ja Katkon kylät liitettiin valokuidun ihmeelliseen maailmaan. Kaiken kaikkiaan näihin kahteen kylään tuli yli 60 liittymää. Laajennus lähti liikkeelle perinteisellä tavalla kyläaktiivin ottaessa yhteyttä vuosi sitten syksyllä. Talven aikana pidettyjen kyläiltojen ja infokirjeiden jälkeen liittymien sijainnit alkoivat hahmottua ja itse maatöihin päästiin elokuussa. Ensimmäiset liittymät olivat toiminnassa lokakuun alkupuolella. Moni ottaa myös IPTV:n Valokuituliittymän saaminen Pohjois-Honkajoelle oli monelle elintärkeä asia, sillä alueella sijaitsee runsaasti yritystoimintaa. Suuri plussa oli lisäksi se, että valokuituliittymän sai ns. avoimessa muodossa eli palvelut saa ottaa keneltä tahansa palveluntarjoajalta. Suupohjan Seutuverkon tarjonta täydentyi juuri Honkajoen verkon valmistuessa Pohjanmaan Puhelimella, joka tuli mukaan omalla palvelupaketillaan. Internetin lisäksi valokuituliittymä antaa asukkaille tilaisuuden pitää lankapuhelinyhteytensä sekä saamaan paremman TV-lähetyslaadun puhumattakaan muista kuidun päällä toteutettavista palveluista, Anne-Mari Leppinen Suupohjan Seutuverkosta toteaa. Nimenomaan TV-signaali pätkii osissa aluetta jatkuvasti, joten monet asiakkaat ovat ottaneet netin ja puhelimen lisäksi myös IPTV:n. Logistia-Instituutissa luvassa helmikuussa asiantuntijaseminaari Keväällä aloitettu Logistia-Instituutti etenee erittäin positiivisen ja innostuneen toimijaverkoston myötävaikuttamana. Logistia-Instituutin tavoitteena on koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen edistäminen Logistia-klusterissa. Instituutin ydintoimijaverkosto on nyt koottu ja mukana ovat projektia koordinoivan LC Logistics Center Oy:n lisäksi alueemme kaikki merkittävät koulutustahot, kuten Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Vaasan ammattikorkeakoulu, Suupohjan ammatti-instituutti sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Tämän verkoston tarjonnasta kootaan ympäröivän elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutustarjontaa niin nuoriso- kuin täydennyskoulutukseenkin. Suunnitteilla on myös teknologiakeskus Logistiassa pidettävä seminaari, johon on luvassa tulevaisuutta luotaava, tuotekehitystä käsittelevä ohjelma. Seminaarin yhteydessä sopijaosapuolet allekirjoittavat yhteistyösopimuksen Logistia-Instituutin toiminnasta. Seminaarin tarkempi ohjelma, puhujat ja aihealueet julkaistaan myöhemmin. Luvassa on mielenkiintoisia ja ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja niin toimijaverkostosta kuin sen ulkopuoleltakin sekä tasokasta paneelikeskustelua. Loppuvuoden aikana avautuvat Instituutin uusinta tekniikkaa hyödyntävät nettisivut osoitteeseen Lisätiedot: Anssi Murtonen Projektipäällikkö Logistia-Instituutti LC Logistics Center Oy P

6 Suupohjassa paneudutaan jätevesiasioihin. Vuoden 2013 lopussa jätevesien käsittelyn tulee olla kunnossa jokaisessa hajaasutusalueenkin kiinteistössä. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry on valmistellut Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kuntien kanssa hankkeet, joiden tarkoitus on auttaa kiinteistönomistajia jätevesiasioissa. Kokonaisuus koostuu kahdesta osiosta: Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishankkeesta ja Suupohjan jätevesi-info -tiedotushankkeesta. Jätevesineuvoja Jouko Kortesharju neuvoo muun muassa useampien talouksien ja kokonaisten kylien jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja hankintaan liittyvissä asioissa. Hankkeen kautta saa tietoa esimerkiksi lähialueiden asiantuntijoista, urakoitsijoista ja suunnittelijoista. Ensimmäiset tilaisuudet jätevesien ympäriltä on jo järjestetty ja suunnitellaan ensi vuoden toimia. Kuka olet ja mistä tulet? Jouko Kortesharju Myrkystä, missä olen asunut kohta kaksikymmentä vuotta Millainen on uusi työtehtäväsi? Toimin jätevesineuvojana Suupohjan kehittämisyhdistyksessä vuoteen Kaikilla pitäisi olla toimiva jätevesien puhdistus vuoden 2013 loppuun mennessä ja tämän asian järjestäminen on vielä sangen epäselvää. Minkä asian koet haasteellisimmaksi uudessa tehtävässäsi? Asiallisen tiedon hankkimisen ja tiedon levittämisen kaikkiin talouksiin, jotka jäävät viemäriverkostojen ulkopuolelle. Missä asioissa Suupohjalaisen lukijoiden kannattaa ottaa sinuun yhteyttä? Ennen kaikkea silloin, kun suunnitellaan useamman talouden tai vaikka koko kylän yhteistä jäteveden puhdistusta, eikä tiedetä, mistä hankitaan suunnitelma, mistä hankitaan avustuksia puhdistamon rakentamiseen ja mistä hankitaan laitteet. Mitkä ovat terveisesi Suupohjalaisen lukijoille? Kun hoidetaan jätevesiasiat Suupohjassa yhtä hyvin kuin muutkin jäteasiat, niin Suomen kärjessä ollaan. Kaikenmuotoiset yhteydenotot ovat tervetulleita. Voit tulla käymään Logistian alakertaan, kannattaa kuitenkin soittaa ensin numeroon ja varmistaa, että olen paikalla. Tähän numeroon voi muutenkin soittaa tai tekstata. Ja modernisti voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen Tekstit ja kuvat: Pia Nurmela Suupohjan ja Seinäjoen seudun toimijat yhteistyöllä Eurooppaan. Yhteistyöllä Eurooppaan - To Europe By Cooperation -hankkeen avulla edistetään kahden alueen, Suupohjan ja Seinäjoen seudun, toimijoiden kansainvälistymistä ja kansainvälisten hankkeiden syntymistä. Hankkeen avulla lisätään paikallistoimijoiden osaamista uusien kansainvälisten kontaktien, matkojen ja teemakohtaisten työryhmien kautta. Aktiiviseen käyttöön otetaan molempien alueiden kv-tietokannat, jotka määrittävät jo olemassa olevat kontaktit ja samalla selviävät alueiden kansainvälistymistarpeet ja -toiveet. Näiden pohjalta laaditaan kansainvälistymisen strategiat. Lokakuun puolivälissä kv-koordinaattorina aloittanut Marika Vainio toimii tiedonvälittäjänä, viestijänä ja koordinoijana alueen toimijoille. Hankkeessa tehdään kiinteää yhteistyötä muiden kv-toimijoiden kanssa. Kuka olet ja mistä tulet? Olen Marika Vainio, Suupohjan Kehittämisyhdistyksen uusi kansainvälinen koordinaattori. Muutin Kauhajoelle suoraan Pariisista, mutta syntyjäni olen kuitenkin Pohjanmaalta, Vaasasta. Suupohja on minulle tuttu seutu, sillä sukujuureni ovat Karijoella ja kummini asuvat Kauhajoella. Millainen on uusi työtehtäväsi? Kaikille yksilöstä yritykseen löytyy sopiva tapa kansainvälistyä. Koska muun muassa kieli- ja kulttuurierojen takia yhteistyö muiden eurooppalaisten kanssa ei ole yhtä yksinkertaista kuin toiminta kotimaassa, toimii kv-koordinaattori tiedonvälittäjänä ja apuna kansainvälistymisprojekteissa. Tarjolla on paljon sekä tietoa että rahallista tukea, mutta yksittäisen ihmisen on vaikea ottaa kaikesta itse selvää. Kv-koordinaattorilla on kokemuksen ja kielitaidon lisäksi laaja yhteistyöverkosto niin Suomessa kuin ulkomailla, jota voidaan käyttää koko seutukunnan hyödyksi. Minkä asian koet haasteellisimmaksi uudessa tehtävässäsi? Alkuunpääseminen on ollut haastavaa; valtavan tarjolla olevan tietomäärän lisäksi muihin toimijoihin tutustumiseen sekä alueen tarpeiden kartoitukseen menee oma aikansa. Missä asioissa Suupohjalaisen lukijoiden kannattaa ottaa sinuun yhteyttä? Kuten aluksi mainitsin, löytyy kaikille sopiva tapa kansainvälistyä. Minun kanssani voi tulla juttelemaan ja kuulemaan eri mahdollisuuksista, vaikkei mitään konkreettista olisikaan mielessä. Aina kannattaa ja pitääkin kysyä, sillä jos emme itse pysty auttamaan, ohjaamme kyllä oikeaan paikkaan. Mitkä ovat terveisesi Suupohjalaisen lukijoille? Pieni projekti pitää mielen virkeänä marraskuussakin, joten rohkeasti mukaan! Toivoisin, että ihmiset eivät pelkää EU-byrokratiaa eivätkä aliarvioi omaa kykyään selvitä vieraalla kielellä tai uusissa tilanteissa, vaan lähtevät rohkeasti mukaan kehittämään niin omaa kuin koko seutukunnankin osaamista.

7 Tuonti isompaa kuin koskaan Huonekalualalla tarvitaan valmistajien ja kaupan yhteisiä ponnistuksia. Lama ei näkynyt kotimarkkinavetoisella huonekalualalla vielä vuonna 2008, mutta lasku on odotettavissa tänä vuonna. Tämä selviää toimialaraportista, joka julkaistiin asiantuntijaseminaarissa Nikkarikeskuksessa lokakuun lopussa. Toimialaraporttia esitteli sen laatinut, toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki Kainuun TE-keskuksesta. Huonekalujen vähittäiskaupan arvo on yli miljardi euroa ja laman vaikutuksesta se laskenee tänä vuonna kymmenisen prosenttia. Suomessa huonekaluvalmistajat ovat pääosin pienyrityksiä, jotka toimivat kotimaan markkinoilla. Kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä on vähän, mutta kansainvälinen kilpailu koskee pelkästään kotimaassakin toimivia. Tuonti on noussut merkittävästi, esimerkiksi Kiinasta tuonti on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vielä vuonna 2008 vientikin vielä kasvoi, mutta ei merkittävästi. Tuonnin ja viennin aukko on kasvanut. Ikealle vienti on vähentynyt dramaattisesti. Se ennakoi sitä, että volyymiin perustuva tuotanto vähenee tai ehkä jopa loppuu kokonaan, Loukasmäki korosti. Kansainvälinen kilpailu jo kotimaassa Pasi Loukasmäki Käytännössä kansainvälinen kilpailu kohdataan jo kotimarkkinoilla, sillä Suomeen tuodaan niin paljon. Eniten huonekaluja tuodaan Ruotsista, Virosta ja Kiinasta. Vientimaista isoimpia ovat Ruotsi (25 %), Venäjä (16%), USA (10% ja Saksa (7%). Kalustealan keskittymät ovat Päijät- Hämeessä, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla; näiden tuotanto on noin puolet alan liikevaihdosta. Huonekaluteollisuus työllisti vuonna 2008 noin henkeä 1587 toimipaikassa. Teollisuuden tuotannon arvo oli noin 1,4 miljardia euroa. Yritykset eivät näe tulevaisuutta kovin väkeä. Avajaispäivä huipentui ilotulitukseen. valoisana. Laman vaikutus on suurin toimisto- ja myymäläkalusteita myyvissä yrityksissä. Tuotekehitys on yrityksissä alhaisella tasolla, siihen panostetaan alle prosentti liikevaihdosta. Ala on eläköitymässä eikä kehittämishalukkuutta välttämättä löydy. Kilpailukyky on heikentynyt ja kehittämiseen ei ole varaa. Se on huolestuttava asia, Loukasmäki sanoi. Heikkoa on myös koulutuksen vastaaminen alan tarpeisiin. Yrittäjien ja järjestöjen tulisi markkinoida alaa houkuttelevammaksi, jotta koulutukseen riittäisi Loukasmäen mukaan menestyminen edellyttää asiakaslähtöistä ja yrityksen ydinosaamiseen keskittyvää toimintaa. Tärkeimpänä kehittämiskohteena hän pitää kaupan ja valmistajien yhteisiä ponnistuksia. Kuilu on saatava pienemmäksi ja haettava yhteisiä kehittämishankkeita, Loukasmäki korosti. Sisustusbuumin hyödyntäminen, palvelujen kytkeminen tuotteisiin ja kotimaisuus tuovat myös kasvun mahdollisuuksia. Iso asia on, että kasvu on haettava viennistä. Onko siihen osaamista? Loukasmäki kyseli. -TR Korvien välissä voi liikahtaa kotimaisuudelle Harri Pakka Toimitusjohtaja Harri Pakka E J Hiipakka Oy:stä kertoi liikevaihdon laskun olleen alalla tänä vuonna raju. Arvio on, että liikevaihto laskee yleisesti noin 30 prosenttia. Se on katastrofi monille huonekalutehtaille, joille markkinointi on aina ollut pakkopullaa, Harri Pakka lateli. Kun uutta bisnestä on vaikea tehdä, niin säästetään kaikesta. Hyvä asia on, että pudotetaan löysät pois ja jää perusluuranko. Yritykset, jotka selviävät, ovat jatkossa kannattavia. Harri Pakka arvioi, että alan rakenne tulee muuttumaan suuresti myös kaupan alalla. Ne valmistajayritykset, joiden velkataakka on iso, eivät kestä ja pelkään, että lopettajien aalto on tulossa. Se avaa pelin erilaisille yhteenliittymille ja yritysostoille. Pakka muistutti, että lama on myös mahdollisuus. Kotimaisen työn arvostus voi nousta. Korvien välissä voi liikahtaa sen puolesta. Harri Pakka korosti asiakaslähtöisyyttä. Pitää tunnistaa, kuka on meidän perusasiakas. Se ratkaisee, missä kanavassa pitäisi olla eikä vain työntää vanhaa tuotetta markkinoille. Täytyy olla konsepti, jolla erottua kaupan hankintahenkilöiden edessä. Olisiko aika myös hyödyntää verkostoja? -TR

8 Diilin voittajalla vahvat pohjalaisjuuret. Kolmisen kuukautta kestäneen Diili-ohjelman voittajaksi ja Hjallis Harkimon Sipoonrannan luksusasuntojen myyntijohtajaksi selviytyi espoolainen Antti Seppinen, jonka sukujuuret tulevat vahvasti Etelä-Pohjanmaalle ja Suupohjaan. Antin äiti on lähtöisin Kauhajoelta ja isä Seinäjoelta. Nuoren miehen eno Antti Niemi-Aro kommentoikin sisarenpojan voittoa. Enon ylpeydellä iloitsen vilpittömästi Antin voitosta Diilissä. Hjalliksen arviot kaverin hyvistä puolista osuivat just nappiin. Voittaja itse sanoo vahvuuksikseen energian ja innon sekä positiivisen luonteen ja johtamistaidon. Korrekti käyttäytyminen oli Hjallis Harkimon mukaan olennainen tekijä voiton suhteen. Mielestäni on oikein, ettei aleta haukkua persoonaa. Myös katsojat ovat vakuuttuneita, että Antti Seppinen oli paras valinta. Diili-sivuilla kysyttiin, menikö kisan voitto oikeaan osoitteeseen. Vain parissa päivässä kyselyyn vastasi yli ihmistä, joista 84 prosenttia uskoi Antin olevan paras henkilö myyntijohtajaksi. Antti sai vuolaasti kehuja hyvästä käytöksestään ja positiivisesta asenteestaan. Antti on loistava nuori, fiksu johtajan alku! Ei vielä sillä lailla kyynistynyt kuin muut vanhemmat konkarit. Varmasti Antti tulee pärjäämään upeasti uudessa työssään ja hänestä tulee hyvä esimies! Onnea! Antissa on potentiaalia: Varma, fiksu, osaava. Omaa erikoisen lämpimän luonteen. Hänestä tulee erittäin tykätty johtaja. Koko ohjelman ajan kiinnitin huomioni siihen, että Antti ei koskaan mollannut muita kilpailijoita. Tulee toimeen kaikkien kanssa, oikea valinta. Antti oli vilpitön ja nöyrällä asenteella oppimassa, sai muut viihtymään työn äärellä ja viihyi itsekin, paljon potentiaalia. Tottakai kannustusta ja onnitteluja tuli myös Kauhajoelta, jossa asuvat mummi ja kaksi enoa. Antti Seppinen käy Kauhajoella kerran kaksi vuodessa. Tammikuussa alkava Hjallis Harkimon Sipoonranta-projekti kestää enintään kolme vuotta, jona aikana valmistuu ja on myytävä 250 asuntoa. Halvinkin asunto maksaa euroa. Terve itseluottamus auttoi Teksti: Päivi Lahti-Kuusisto Kuva: MTV3 Vaikka Antti Seppinen ei itse olekaan Pohjanmaalla koskaan asunut, hän sanoo pohjalaisen suoran luonteen ja terveen itseluottamuksen periytyneen. Isän puolelta on mukana myös karjalaista vilkkautta, mikä Seppisen mukaan on hyvä mix. Vielä tällä hetkellä Antti Seppinen työskentelee Sampo Pankin team managerina vetäen 12 hengen myyntiryhmää. Pankin palvelukseen hän on tullut vuonna 2003 ja ehtinyt työskennellä monissa eri työtehtävissä. Hän myöntää, että työnantajan kanssa käytiin keskusteluja hänen menemisestään Diili-ohjelmaan. Suurin osa ohjelmasta kuvattiin keväällä. Lähinnä se puhutti, kun ei tiennyt kuinka kauan olen poissa. Voiton jälkeen Seppinen on jo saanut tiedon, että halutessaan hän voi palata Sampo Pankkiin Diili-projektin jälkeen. Mahdollistahan on, että Hjalliksellakin voisi olla uusia projekteja, sillä hän on idearikas henkilö, sanoo Antti Seppinen. Hän sanoo, että voitto ei sinällään mullista hänen elämäänsä. Toki uusia tuttavia on tullut paljon ohjelman aikana. Se oli hyvä kokemus, jonka aikana opin ihmisistä paljon. Annetut tehtävät olivat monipuolisia ja vaikeutuivat loppua kohti. Työtarjouksia ohjelman kuluessa tuli toista sataa. Haastattelupyyntöjä on voiton jälkeen tullut. Koulutukseltaan Antti Seppinen on kansainvälinen tradenomi eli BBA. Antti Seppinen alkaa tammikuussa myydä Sipoonrannan asuntoja. Kolumni Reija Iso-Mustajärvi Ensimmäinen joulu. Oli vuosi 2001 ja käsillä joulu uudella kotipaikkakunnalla, Kauhajoella. Ikäväkseni mieheni joutui töihin jouluaattoillaksi eikä yksikään sukulainen osoittanut kiinnostusta Pohjanmaa-joulua kohtaan. No, hyvä on, mene töihin, mutta hommaa ainakin kunnon pukki, kun joudun olemaan yksin lasten kanssa koko aattoillan, valitin minä. Söimme jouluaterian aikaisin, perheen isä lähti töihin ja minä jäin pitämään aisoissa jälkikasvua, jonka edessä olisi kohta vuoden odotetuin tapahtuma: joulupukin saapuminen lahjoineen. Ja saapuihan se pukki, tasan kello viideltä, kuten oli sovittu. Paitsi että punaiseen pukuun, partaan ja lapikkaisiin sonnustautunut henkilö ei ollut pukki, vaan pikemminkin kuttu, joka lemahti voimakkaasti viinalta. Hyvä, ajattelin, nyt vaan lahjat jakoon ja naista väkevämpää nauttinut jouluhenkilö äkkiä ulos talosta. Mutta jouluhenkilöpä oli toista mieltä, sillä mieheni oli halunnut rahoille tietysti vastinetta ja vaatinut, että tenavia ja vaimoa leikitetään ja joululauluja lauletaan ja tämä kuttuhan aikoi pitää lupauksensa. Sekä lapset että minä ryhdyimme vastentahtoisesti piirileikkiin. Tiptaptiptaptipetipetiptap tuntui kestävän ikuisesti. Lopulta lahjat jaettiin, pukki sai rahansa ja lähti. Isoveli ja pikkusisko alkoivat innokkaasti aukoa lahjapaketteja. Mä oon kyllä joka vuosi saanut jonkun legojutun, mutta tänä vuonna pukki ei tuonut yhtään, virkkoi esikoinen, kun suurin osa leluista oli saatu kiskottua ulos lahjapaperista. Mielestäni olimme kyllä ostaneet pojalle hintavamman puoleisen legomoottoripyörän, jota siis ei ollut missään. Epäilykseni vahvistuivat, kun huomasin, etten tänä vuonna ollut saanut äidiltäni pyytämääni kirjaa. Ei ollut mahdollista, että yli 20 vuotta kestänyt perinne olisi yhtäkkiä katkennut. Käyn vähän ulkona, huutelen lapsille avatessani ovea rappuun. Tutkin vintille menevät portaat, kurkistan vielä tuuletusparvekkeelle ja manaan jo naapuritkin, sillä päättelen, että a) joku on varastanut yhden lahjapussin ja b) varas on äsken 50 markkaa rikkaampana poistunut joulukuttu. Teen vielä pikatarkastuksen kaikkiin kodin säilytystiloihin ja sieltä perimmäisen kaapin perukoilta löytyy lopulta tuo kadoksissa ollut lahjakassi. Nyt pitää saada lapset viihtymään omassa huoneessaan sen aikaa, että saan vietyä kassin ulos ja sitten voin tulla hämmästyneenä takaisin sisälle valitellen joulupukin hajamielisyyttä ja kovaa työtahtia. Homma onnistuu helposti ja legomoottoripyörä pääsee oikealle omistajalleen. Kirjani lisäksi kassista löytyy puurokattila ja kummitädin ostama kuksa. Kymmenen aikaan illalla mies tulee kotiin, lapset ovat jo nukkumassa. Pelaamme kahdestaan erän Scrabblea, juomme lasilliset valkoviiniä, maistelemme suklaakonvehteja ja annamme tv:n soittaa joululauluja, kunnes testikuvakin vaihtuu lumisateeksi. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

9 Tämä on ainut tiedossa oleva valokuva Tove Janssonista (toinen vas.) Teuvalla vuonna Kuva on kahvitilaisuudesta uuden kirkon vihkiäisistä. Vasemmalla kirkon suunnitellut arkkitehti Elsi Borg, keskellä kirkon vihkinyt arkkipiispa Ilmari Salomies puolisoineen ja oikealla kirkkoherra Jussi Annala ja Selma Annala. Kuva: Eeva Niemen arkisto. Oikealla Tampereen taidemuseon Muumilaakson museoamanuenssi, Tove Jansson -asiantuntija Elina Bonelius (oik.) esittelee alttaritaulua japanilaiselle Chinami Fukuille adventtisunnuntain seminaarissa. Kuva: Tiina Rantakoski Ainutlaatuinen alttaritaulu esillä seminaarissa Tove Jansson Teuvalla sivut avattiin. Tove Jansson maalasi ainoan alttaritaulunsa Teuvan kirkkoon vuonna Aiheesta järjestettiin juhlaseminaari ensimmäisenä adventtina, 56 vuotta kirkon vihkimisen jälkeen. Seminaarissa julkaistiin myös nettisivut, joissa aihetta esitellään mm. aikalaistarinoin. Seminaari ja sivut ovat osa Teuvan kunnan käynnistämää hanketta. on nähtävissä myös aikalaisten muisteluja sisältävä video. Ensi vaiheessa aineisto sivuilla on suomeksi, mutta tarkoituksena on kääntää se ainakin englanniksi ja japaniksi. Elämäkerran mukaan Tove Jansson maalasi Teuvan kirkon alttaritaulun kesällä Aiheena on Kymmenen neitsyttä - viisi viisasta ja viisi tyhmää. Hän matkasi Teuvalle toukokuun lopulla työskenneltyään aiheen parissa jo koko kevään. Hän oli käynyt tutustumassa kirkkoon ennen maalausta. Hän oli innostunut ensimmäisestä kirkollisesta työstään ja päästessään maalaamaan, keskityttyään edellisinä vuosina eniten Muumisarjakuviin ja -kirjoihin. Teoksen maalaaminen ajoittuu juuri kansainvälisen maailmanmaineen kynnykselle. Tove Jansson piti itseään ennen kaikkea kuvataiteilijana, vaikka hänet tunnetaankin eniten Muumeistaan. Työ tilattiin Tove Janssonilta kirkon arkkitehdin Elsi Borgin ehdotuksesta, Jansson oli tuttu toimistossa työskennelleelle arkkitehti Kaisa Harjanteelle. Tove Jansson työskenteli Teuvalla muutaman viikon ajan. Hän teki pitkiä päiviä ja keskittyi iltaisin kirjoittamaan myös Vaarallinen juhannus -Muumikirjaa. Hänen tiedetään halunneen maalata rauhassa ja ajaneen uteliaita katsojia pois kirkosta. Tällä hetkellä Tove Janssonista Teuvalla on tiedossa vain yksi valokuva, kahvitilaisuudesta kirkon vihkiäisistä. Tove Teuvalla hanketta rahoittaa Suupohjan Kehittämisyhdistys LEADERohjelmalla. Muita rahoittajia ovat Teuvan seurakunta ja lukuisat teuvalaiset yritykset ja yhdistykset. -TR Muusikko, tuottaja Heikki Mäenpää esitti seminaarissa musiikkiaan, jota kuullaan aikalaisvideossa (löytyy myös toveteuvallasivuilta). Mäenpää kiertää maailmalla esittämässä muumihahmoja ja tietää, miten suosittu Tove Jansson on esimerkiksi Japanissa. Kuva: Heikki Mahlamäki Komsin koululaiset olivat kirjoittaneet alttaritaulusta ajatuksia, joita Senni Tammisto (vas.), Samuli Rintakomsi ja Roosa Rinta-Säntti lukivat. Kuva: Heikki Mahlamäki Lainauksia sivuilta Tove muistelee: Kirkon ikkunalasit vielä puuttuivat maalaamisen aikana. Neitsyiden sädekehien lehtikulta lenteli tuulen mukana ja muurauslaastisangot putoilivat keskelle ymmärtämättömiä neitsyitäni, ja työmiehet kirosivat niin ettei kirkosta tullut pyhää ennen kuin vihkimistilaisuudessa - jota en unohda koskaan. Tove apulaiselleen kirkossa: No niin Svante, eiköhän vedetä oikein persesavut!. Tämä tarkoitti, että he istuutuivat ja polttelivat rauhassa. Sanonta saattoi olla peräisin apulaiselta, teuvalaiselta suomenkieliseltä Svante Lähdekseltä. Erkki Onnela oli rakennusporukassa mukana ja ihmetteli Tove Janssonin lounaseväitä: ne olivat keltaista jaffaa ja ranskanpullaa.

10 Me palvelemme! sanovat leijonat. Lions-toiminta on iloista yhdessä tekemistä hyvän asian puolesta. Välittäminen lähimmäisten hyvinvoinnista on tärkeässä asemassa kehittyvässä yhteiskunnassa, rakennettaessa maailmaa, jossa kaikkien on hyvä olla. Leijonat ovat rohkeasti tarttuneet tuumasta toimeen ja käyneet levittämään pärjäämistä ja hyvää mieltä eteenpäin. Kun puhutaan keinoista luoda yhteistyöllä parempaa huomista, ei leijonalla ole mennyt tassu suuhun. Auttamisen halu on poikinut runsaasti erilaisia aktiviteettejä ja varoja kerätään hauskoilla tempauksilla. Kyse on vapaaehtoistyöstä, inhimillisestä auttamisesta niin lähellä kuin kaukanakin. Vuoden kotimainen teema Yhdessä nuorten kanssa sisältää ajatuksen kestävästä kehityksestä. Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nousevalle Sukupolvelle onkin oiva motto järjestölle. Leijonat löytävät tiensä Pohjolaan Lions-klubi sai alkunsa Amerikassa kesäkuussa 1917, kun liikemies Melvin Jones perusti järjestön. Suomeen aate rantautui kanadansuomalaisen Arne Ritarin mukana, joka toimi Suomen Lions-toiminnan kummina. Ensimmäinen suomalainen klubi, LC Helsinki-Helsingfors, perustettiin elokuussa Nykyään Suomessa toimivia klubeja on jo 951 ja jäseniä yli Maailmanlaajuisesti Lions- On leijonia Pohjantähden alla, me saimme kodiksemme hienon maan. Ja leijonat, nuo toiset maailmalla ei unohdu ne meiltä milloinkaan. Me yhteistyöllä voimme rakentaa nyt maailmasta vielä parempaa. Leijonahenki! On meille tärkeää. Leijonahenki! Se meitä yhdistää. Saman hengen kun myös nuoret tuntee toimissaan, on tää aate voimissaan. -Leijonahenki järjestössä vaikuttaa noin 1,32 miljoonaa jäsentä 205 maassa. Alun perin klubit koostuivat ainoastaan miehistä, mutta vuodesta 1987 alkaen Lions-toimintaan ovat ottaneet osaa myös naiset. Naisleijonia onkin näinä päivinä jo yli viidennes jäsenistä ympäri maailmaa. Suurin osa klubeista suuntautuu joko miehille tai naisille, mutta myös yhteisklubeja on olemassa. Suomalainen Lions-toiminta uskoo työn tekemiseen yhdessä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Se paneutuu lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseen sekä ikäihmisten, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseen. Lämminhenkinen ja välittävä yhteistyö vallitsee jäsenten keskuudessa, loistaa ulospäin ja auttaa auttamaan. Punainen Sulka tunnetuin Lions-toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Se on palvelemista, itsensä kehittämistä ja toisensa tukemista. Tärkein kiinnostuksen kohde on oma lähialue ja asuinyhteisö, mutta myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä kampanjoita on käynnissä. Tunnetuimpia maanlaajuisista kampanjoistamme on Punainen Sulka -kampanja, joka on pidetty 5 10 vuoden välein aina vuodesta Varoja punaiset sulat ovat keränneet muun muassa syöpätyöhön, sotaveteraanien ja -invalidien, vammaisjärjestöjen ja vanhusten hyväksi. Viimeisin Punainen Sulka järjestettiin 2006 Suomen lasten ja nuorten paremman elämän puolesta. Naisleijonat menossa mukana. Kauhajoella toimiva LC Kauhajoki Katrilli on Suupohjan ainoa naisjärjestö. Se perustettiin vuonna 1998 neljäntenä eteläpohjalaisena naisklubina. Nykyään mukana puuhaa 27 katrillia. Katrillien yksi suurimmista aktiviteeteista on Valon Neito -kampanja. Tänä vuonna kampanjassa myytiin kaikkiaan ääntä ja neidoksi kruunattiin Roosa Rinne. Kampanjan tuotto lahjoitetaan kauhajokisten nuorten hyväksi. Joulun alla menemme yhdessä Valon Neitojen kanssa laulamaan joululauluja Sanssin palvelukotiin, kertoo leijona Sirpa Autio. Muutoinkin katrillit vierailevat palvelukodissa tervehtimässä ja kuulumisia vaihtamassa viikoittain. Ilo on kyllä ollut molemminpuolista, näistä käynneistä nautimme kovasti itsekin, Autio hymyilee. On tavattoman tärkeää antaa aikaa lähimmäisilleen. Meneillään on myös valtakunnallinen, nuorille suuntautuva Lions Quest -ohjelma, johon Katrillitkin osallistuvat lähettäen ja kustantaen opettajia mukaan koulutukseen. Ohjelman keskeisenä teemana on ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä kasvaminen. Elämisen taitoja opiskellaan itseluottamuksen, päätöksenteon, tunteiden ja terveyden saroilla. Myönteinen ja erilaisuutta arvostava ympäristö tarjoaa turvallisen oppimisilmapiirin. Nämä ovat tärkeitä aiheita ihmisen täysipainoisen hyvinvoinnin kannalta. On arvokasta päästä tukemaan opettajien mukana oloa kurssilla, että he jälleen voivat järjestää opetusta nuorille täälläpäin, Autio painottaa. Kiinnostus hyväntekeväisyystyöhön ja järjestötoimintaan innosti Aution lähtemään mukaan Lionseihin. Tämä on yksi hyvältä ja luontevalta tuntuva vaihtoehto olla mukana hyväntekeväisyystoiminnassa, Autio pohtii. Valon Neito on LC Kauhajoki Katrillin näkyvin projekti. Tänä vuonna Valon Neidoksi äänestettiin Roosa Rinne, toiseksi eniten ääniä sai Katri Isomäki. Kuvassa myös toimikunnan jäsenet Eija Mäki-Filppula, Taija Hakola ja Sirpa Autio. Kuva: Annukka Laurila 10

11 Leijonat vauhdissa Isojoella. Yksi LC Isojoen perinteisistä ja näkyvimmistä aktiviteeteistä on Isojoen Joulu -lehden tekeminen ja myyminen. Lehti on ilmestynyt itsenäisyyspäivän tienoilla jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Julkaisut ovat olleet erittäin suosittuja ja usein kappaleita varataan myös toisilla paikkakunnilla asuville sukulaisille lähetettäviksi, kertoo LC Isojoen tämän kauden presidentti Mauri Kankaanpää. Toinen erittäin pidetty Lions-aktiviteetti Isojoella ovat heinäkuiset kesämarkkinat. Talkootyönä ajetaan talviaikaan myös purua kirkonkylältä Lauhaan kulkevan hiihtoladun pohjaan. Talkoille on osallistunut oikein mukavasti porukkaa. Talkootyöllä toimivat niin koneet kuin miehet ja purukin saadaan lahjoituksena Isojoen Sahalta kuormauksen kera, Kankaanpää hymyilee. Kankaanpään mielestä Lions-toiminnan kohteet ovat mielekkäitä ja avun tietää varmuudella menevän suoraan perille. Kampanjoiden tuottoja käytetään muun muassa koulunsa päättävien isojokisten opiskelijoiden stipendeihin, kehitysvammaisten matkojen tukemiseen ja kipupumppujen hankkimiseksi sairaalaan. Palvelutalo Koivukotia muistetaan uudella televisiolla ja vuoden ensimmäinen vauva saa lahjakortin. Pienessä kylässä jokainen syntyvä vauva on tärkeä, Kankaanpää muistuttaa. Klubiin liityttyä on tuntunut, että on tullut hyvään seuraan! Suupohjassa toimivat myös LC Kauhajoki, LC Kauhajoki Päntäne, LC Kauhajoki Aro, LC Karijoki ja LC Jurva. Teuvalaiset työn touhussa. Ne, joille osa leijonan on suotu, on jatkajia aatteen arvokkaan. Nuo sukupolvet, ennen meitä luotu, sen perinnöksi jätti aikanaan. Ja henki, jonka saimme sydämeen, se vahvana on siellä edelleen. Leijonahenki! On meille tärkeää. Leijonahenki! Se meitä yhdistää. Saman hengen kun myös nuoret tuntee toimissaan, on tää aate voimissaan. -Leijonahenki Tekstit: Mervi Autio Muut kuvat: LC Kauhajoki Aro Kun Lions-klubi perustettiin Teuvalle vuonna 1962, oli toiminta uutta ja outoa ja kaikilla valtava innostus. Paikkakunnalla ei entuudestaan ollut niin paljoa mahdollisuuksia toimiville miehille, joten klubi oli erittäin tervetullut, muistelee LC Teuvan perustajajäsen Kalervo Niemelä. Vaati hieman aikaa, että ihmiset tajusivat mistä oikein oli kyse. Ideologia on pysynyt samana, vaikka toiminta paljon onkin muuttunut. Mieleenpainuvia tempauksia Teuvalla ovat olleet Vanhan Tavaran huutokauppa ja uimahallihankkeen virittäminen. Siihen aikaan maalaiskunnissa ei ollut uimahalleja. Lionsit antoivat kunnalle pesämunan ja Teuva saikin toisena maalaispitäjänä oman uimahallin, joka rakennettiin 1970 klubin aloitteesta. Viime aikojen näkyvä hanke on ollut Kantatie 67:n varrella rakennettu valomainospylväs, johon Lionsit myyvät mainostilaa yrityksille. Silmät auki uudelle Nuorison tukeminen on Teuvallakin lähellä sydäntä. Perinteisesti palkitaan Vuoden nuori ja Vuoden urheilija unohtamatta Nappulakisojen palkintoja. Olemassa on myös nuorisovaihtoprojekti, joka mahdollistaa nuorten ulkomaanvaihdon. Itsenäisyyspäivänä sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen on tarjolla Lionsien järjestämä kirkkokyyti. Aina pidetään silmät auki ja katsellaan ympärille, mitä puutteita näkyy, mihin voitaisiin vaikuttaa, Niemelä toteaa. Työaktiviteettejä löytyykin runsaasti: raivataan porukalla tienvarsia ja harvennetaan metsää. Teuvan kesämarkkinoille leijonat valmistavat kauniin huvimajan arpajaispalkinnoksi. 11

12 Lippua ostaa Nevalan Juhani, joka käy katsomassa kaikki kotipelit. Järjestysmies Jari-Pekka Tammi repii lipun. Keskellä vierasjoukkueen linjaautonkuljettaja Martti Tuominen. Hille Rokk ja Kimmo Raumanni kuvaavat peliä, joka menee suoraan liiton sivuille Helsinkiin. Joskus valmentajat pyytävät videota muistitikulle. Kirjuri työssään. Mainoksen vaihtamisen tekivät tällä kertaa (vas.) Asko Nevala ja Erkki Muurimäki. Tarja Kiviluoma on edustusjoukkueen seura-avustaja. Hän huolehtii juoksevista asioista ja junnupuolella tekee myös toimistohommia, sihteerin ohella. Nyt on kiire laittaa pyyhkeet ja jäät valmiiksi. 12 Marjatta Uusitalo tulee huolehtimaan kahviosta joka kotipelissä. Hän tilaa tavarat ja huolehtii myös loppusiivouksesta, jossa huomaavat miehensä kanssa olevansa usein miltei kahdestaan. Myös kökkäväellä on kiire kotiin pelin loputtua.

13 Kotipeli vaatii päivän työn. Talkoohenki on vielä voimissaan Kauhajoen Karhun korisliigajoukkue pelaa kotipelinsä yhteiskoulun liikuntasalissa. Koska sali on monipuolisessa liikuntakäytössä, vaatii sen saaminen pelikuntoon ja takaisin runsaasti työtä. Janne Pättikangas on yksi aktiivisista talkoolaisista. Hän kertoo, että ensimmäiset talkoolaiset tulevat salille noin kolme tuntia ennen pelin alkua. Lauantain peleissä, jotka alkavat klo 17, tämä tarkoittaa iltapäiväkahta. Salin päätyihin siirretään istumakatsomot, kumpaankin päähän 200 paikkaa. Parillesadalle katsojalle on myyty kausiliput, jotka oikeuttavat vakiopaikkaan joka pelissä. Näitä katsojia varten kannetaan tuolit, joiden selkämykseen pujotetaan numeroidut huput. Numeroidut paikat on joka pelissä oltava samoilla sijoilla. Pelin jälkeen kaikki 600 tuolia on jälleen siirrettävä varastoon, jotta sali on valmis muidenkin käyttöön. Numerohuput on talletettava numerojärjestyksessä, jotta ne saadaan nopeasti seuraavan kerran paikoilleen. Tuoliruljanssi vaatii kymmenkunta vapaaehtoista. Molemmissa salin päädyissä on kahvio, jota hoitaa neljä naista. He huolehtivat kahviotarvikkeet paikalle ja pois. Uutta tällä kaudella on makkaramyynti, joka on ulkona koko pelin ajan, kertoo Janne Pättikangas. Liigajoukkueen kuluja peittämään on hankittu runsaasti yritysten mainoksia. Seinillä jatkuvasti olevien mainosten lisäksi pelin aikana on näkyvissä laitamainokset, jotka niinikään on nostettava paikoilleen ennen peliä ja taas pelin jälkeen pois. Toimitsijapöydän ääressä työskentelee pelin aikana seitsemän henkilöä. Pöydän äärestä hoituvat pelikuulutukset, ajanotto ja valotaulun hoito. Myös pelitilastoa päivitetään tässä. Tilastotiedot siirretään reaaliajassa Koripalloliiton nettisivuille. Ainutlaatuinen tunnelma Kotipeleissä on mukana myös joukkueen fysioterapeutti ja lääkäri. Lisäksi tarvitaan järjestyksenvalvojia ja liikenteenohjaajia, 5 10 henkeä. Koska salimme on suhteellisen pieni, yleisö on hyvin lähellä pelikenttää. Siksi järjestyksenvalvojien on tärkeätä seurata yleisöä, että peli sujuu häiriöttä. Salin pienuus on myös hyvä asia, sillä tunnelma pelien aikana on ainutlaatuinen. Janne Pättikangas sanoo, että on ilo nähdä että täällä on vielä kökkähenkeä. Ei ole vaikeata saada ihmisiä töihin. Pättikankaan mukaan työt on jaettu eri vastuualueisiin. Tilastoinnissa ja kanttiinissa on yleensä vakioryhmät joka pelissä, mutta muissa ryhmissä on vaihtuvuutta. Joukkueet saapuvat salille noin pari tuntia ennen pelin alkua. He pitävät pukuhuoneissa palaveria ja lämmittelevät kentällä. Pelin jälkeen järjestetään aina heti lehdistötilaisuus, jossa on mukana kummankin joukkueen valmentajat ja joku pelaajista. Työ kotipelin olosuhteiden luomiseksi parhaiksi mahdollisiksi vaatii kymmenien ihmisten lähes kokonaisen työpäivän, sillä viimeiset siivoukset ja muut työt on saatu valmiiksi noin iltakahdeksaan mennessä. Kauhajoelle rakennetaan uutta koulukeskusta, johon tulee nykyistä huomattavasti isompi liikuntasali ja paremmat katsomot. Janne Pättikangas toivoo, että kotipelien intiimi tunnelma ei muutu. Teksti: Päivi Lahti-Kuusisto Kuvat: Kati Latva-Panula Erja Muurimäki tulee kahvioon joka toinen kotipeli ja hänellä on pilkettä silmäkulmassa: Tämä ei saa olla liian vakavaa. Hänen mielestään on mahtavaa olla hurmiossa mukana. Pelin kulusta keskustellaan asiakkaiden kanssa, se on parasta vuorovaikutusta. Ja miten siinä pelissä kävi? Lainaus -sivulta: Karhu ei onnistunut tuplaamaan voittojensa määrää lauantaina pelatussa Korisliigan ottelussa, vaan sarjapisteet matkasivat Uuteenkaupunkiin lukemin (47 44). Karhu pelasi hyvää peliä. Valmentajat totesivat yhdessä taiston tauottua, että nähtiin hyvä koripallo-ottelu. Valitettavasti se ei Karhulle riitä. Voittoja kaivataan. Lattian moppaus kuuluu joka pelin alkutoimiin, kertoo Mikko Heikkilä. 13

14 Teatteriharrastus kasvattaa itseluottamusta. Laulamista harrastava 16-vuotias Jemina Niemi käy lukion ensimmäistä luokkaa ja tähdittää helmikuussa ensi-iltansa saavaa Peppimusikaalia Jurvan Teatterissa. Peppi-musikaali on Jeminan ensimmäinen näytelmä, jossa hän on mukana. Aiemmin hän on harrastanut laulamista muun muassa karaoken parissa, mutta nyt hän lähti mukaan musikaaliin. Jemina kertoo, että häntä on jo kauan kiinnostanut lähteä kokeilemaan näyttelemistä. Jemina tiesi mukaan lähtiessään, että kyseessä on iso projekti ja hän odotti, että saisi musikaalista jonkun pienen roolin. Päärooli tuli hänelle täytenä yllätyksenä ja aluksi hän ajatteli, että mihin on oikein päänsä pistänyt, mutta nyt hän odottaa tulevaa ensi-iltaa jo innolla. Peppi-musikaalista Jemina luki aluksi lehdestä ja kuuli koulun kautta. Kun kaveritkin vielä lähtivät mukaan, niin Jeminakin innostui. Ensimmäisessä kokoontumisessa halukkaita oli viitisenkymmentä, mutta matkan varrella on karsiutunut noin puolet pois. Pääosissa Tommina, Annikana ja Peppinä nähdään kahdet eri näyttelijät. Jeminan mielestä kaksoisroolitus oli hyvä ratkaisu, sillä se vähentää paineita ja aikatauluja on helpompi sovittaa. Musikaalin harjoitukset alkoivat kesällä, jolloin he ensin lukivat pelkästään tekstiä läpi. Pian he kuitenkin alkoivat mennä kohtauksia läpi näyttämöllä ja näin tutustuivat näytelmään. Lauluharjoituksia on pidetty myös erikseen. Musiikkikappaleita näytelmässä on yhteensä yhdeksän, joista kaksi on Pepin omia soolokappaleita. Kasvot / nuoret Innostava näytelmä Jemina luonnehtii Peppi-musikaalia mukaansatempaavaksi ja innostavaksi näytelmäksi. Hänen mielestään on hyvä, että Jurvassa tehdään välillä nuorten musikaali, koska Jurvan Teatterin näytelmät ovat yleensä enemmän aikuisille suunnattuja. Jemina kertoo Pepin olevan temperamenttinen tyttö, joka yrittää usein jujuttaa läheisiään. Jemina itse ei tunnusta olevansa kovinkaan paljon roolihahmonsa kaltainen. Hän sanoo lukeneensa jonkin verran kirjoja ja katselleensa filmejä, jotta osaisi paremmin samaistua rooliinsa. Jeminan mukaan teatteriharrastus parhaimmillaan kasvattaa itseluottamusta ja onnistumisien kautta antaa varmuutta. Hänen mielestään on iso juttu, että ylipäätään uskaltaa lähteä mukaan ja suuri kokemus on kun joissain tilanteissa pystyy jopa ylittämään itsensä. Jemina Niemi nähdään Peppinä samannimisessä musikaalissa Jurvan Teatterissa keväällä Tekstit ja kuvat: Anne Ylihärsilä 4H:sta taitoja ja omaa rahaa Janika Panttikoski on ollut mukana 4H: ssa pienestä pitäen. Ensimmäinen kosketus toimintaan tuli, kun äiti vei Janikan 4H-kerhoon. Nyt 13-vuotias nuori nainen toimii jo toista vuotta itse kerhonohjaajana Nummikosken Jumppa- ja leikkikerhossa. Idea kerhoon lähti, kun Janikan opettaja sanoi, että lapset tarvitsisivat enemmän liikuntaa. Janika ideoi kerhoa kaverinsa kanssa ja mietti voisiko se olla 4H:n kerho. He ottivat yhteyttä Kauhajoen 4H-yhdistyksen puheenjohtajaan ja saivat siunauksen aloittaa kerho 4H: n suojissa. Kerhonpitopaikkakin löytyi helposti Nummikosken vanhalta koululta, johon on Janikan kotoa matkaa vain noin 100 metriä. Ensimmäisenä vuonna he suunnittelivat kerho-ohjelman itse, mutta nyt toisena vuonna he ovat tehneet enemmän myös tavallisia 4Hkerhon juttuja kuten askartelua, kokkaamista ja käsitöitä. Joka kerta kuitenkin myös leikitään ja liikutaan. Suostuttelutaitoja Janikan mukaan kerhonohjaajana on hauskaa ja sen kautta oppii pärjäämään lasten kanssa. Kerhossa toimitaan yhdessä niin, että kaikilla on mukavaa eikä kukaan jää ulkopuoliseksi. Hankalaksi kerhonvetäminen osoittautuu, jos kerholaiset ovat jääräpäisiä eivätkä suostu johonkin leikkiin mukaan. Silloin tarvitaan suostuttelutaitoja. Kerhonohjaamisen lisäksi Janika on ollut myymässä omia tuotteitaan 4H:n osastolla Ruokamessuilla ja Joulumyyjäisissä. Hän on myynyt muun muassa vaahterantaimia, koruja, luomuperunoita ja leivonnaisia. Janikan mukaan myyjäisistä on tienannut mukavasti ja rahat ovat menneet hyvään kohteeseen pääosin omien hevosten kengitykseen. Oma hevonen Janikalla on ollut nyt vuoden verran. Toinen heidän hevosistaan kuuluu Janikan siskolle. Janika hoitaa hevosia joka päivä. Hän antaa niille heinää ja kauraa, vie aamulla ulos ja hakee illalla sisälle sekä harjaa tarvittaessa. Karsinan tyhjäyksessä äiti on toisinaan apuna. Janikan suunnitelmissa on tulevaisuudessa käydä myös 4H:n Hevostaiturikurssi ja hankkia sitä kautta lisää tietoa ja taitoa hevosista. 14 Janika Panttikoski tienaa 4H:n kautta omaa rahaa.

15 Ensiaputaidoista voi olla hyötyä arkielämässäkin. Kuvan tilanne on kuitenkin onneksi lavastettu. Harrastuksena ensiaputoiminta. Karoliina Hietikko on 18-vuotias teuvalainen nuori, joka on ollut nyt vajaan vuoden mukana Teuvan ensiapuryhmässä. Ryhmä kokoontuu silloin tällöin harjoittelemaan ja kertaamaan ensiaputaitoja sekä tekee päivystysvuoroja erilaisissa tapahtumissa. Karoliina päätyi mukaan EA-ryhmän toimintaan käytyään EA1-kurssin. Hän sanoo, että kurssilla oli mukavaa ja opettavaista, ja ryhmä- ja päivystystoiminnan kautta pystyy konkreettisesti auttamaan ihmisiä. Karoliina on käynyt myös EA2-kurssin sekä Henkisen tuen kurssin. Karoliinan mukaan erilaisissa tapahtumissa päivystämisen myötä saa käytännön kokemusta ja uskaltaa paremmin mennä tilanteisiin ja tehdä jotain. Ensiaputoiminta on hyvä vapaa-ajan harrastus. Karoliina on ollut päivystämässä muun muassa Nummirockissa, Kauhajoen Kasinolla ja Hopeasompahiihdoissa. Kasinolla ensiapupäivystäjät lähinnä tarkistelevat, että juhlivalla nuorisolla ei silmät seiso päässä ja herättelevät välillä EA-pisteessä nukkuvia, että heillä on kaikki hyvin. Sammuneilta mitataan välillä verensokeri, jonka avulla vointia seurataan. Kasinolla joutuu myös välillä auttamaan huonovointisia oksentamisessa, mikä Karoliinan mukaan vaatii vielä hieman totuttelua. Nummirockissa Karoliina oli tänä kesänä päivystämässä ensimmäistä kertaa, mutta töissä oltiinkin sitten heti torstaista sunnuntaihin. Häntä ei yhtään haitannut juhannuksen viettäminen ensiapupäivystäjänä, sillä niin pääsi ilmaiseksi paikanpäälle näkemään ja kokemaan kaiken. Yöunet vain jäivät vähälle kun koko yön piti päivystää. Nukkumaan mentiin sitten kun ehdittiin. Karoliinan mukaan Nummirockissa oli todella hauskaa ilman alkoholia tai muita päihteitä. Vapaatakin olisi saanut välillä pitää ja nauttia Nummirockin annista, mutta Karoliina kulki melkein koko ajan päivystysliivi päällään. EA-päivystäjien toimenkuvaan kuului pääosin sammuneiden herättelyä sekä venähtäneiden nilkkojen paketoimista ja laastareiden laittamista. Suuremmilta vahingoilta onneksi vältyttiin. Ryhmään mahtuu mukaan Karoliina kertoo, että EA-ryhmään voi mennä mukaan vaikka ei olisi vielä käynyt EA-kurssia. Kurssille voi mennä sitten kun seuraava sopiva järjestetään. Jos ensiaputoiminta kiinnostaa, niin kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan ensiapuryhmän vetäjään tai mennä suoraan ryhmän kokoontumiseen. Ainakin Teuvalla EA-ryhmän kokoontumisista ilmoitetaan TeJuKan Seuratoimintaa-palstalla. EAryhmät toivottavat aina uudet toimijat tervetulleiksi ja mukaan voi mennä mihin aikaan vuodesta tahansa. Ensiaputoiminnan lisäksi Karoliina on aktiivinen muillakin sektoreilla. Hänestä tuli nimittäin syksyllä Aktiimi ry:n uusi puheenjohtaja. Aktiimi ry:n toiminnassa Karoliina on ollut mukana jo viitisen vuotta. Ensin MouthBottom- Rockissa (MBR) pullojenkerääjänä ja siitä pikkuhiljaa enemmän ja enemmän mukana muissakin toiminnoissa. Alun perin Karoliina ajautui mukaan tätinsä, äitinsä ja siskonsa kautta. Tänä kesänä Karoliina kantoi päävastuun järjestyksessään kahdeksannen MBR:n järjestelyistä Teuvalla. Karoliina kertoo tavoitteekseen saada ainakin kymmenes MBR järjestettyä. Hänen mukaansa ensi kesänä MBR olisi tarkoitus järjestää Kauhajoella, mikäli sieltä löytyy innokkaita ja aktiivisia nuoria mukaan järjestelyihin. Kasvot / nuoret Suupohjan Bändikoulussa rokataan! Suupohjan Bändikoulu aloitti toimintansa syyskuussa Isojoella, Karijoella, Kauhajoella, Kurikassa (Jurvan alue) ja Teuvalla. Bändikoulu tavoittaa tällä hetkellä 80 lasta ympäri Suupohjaa. Bändikoululaiset otettiin mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä, jolloin voitiin taata kaikille tasapuolinen mahdollisuus päästä mukaan. Minkäänlaisia pääsykokeita tai vaatimusta aiemmasta soittokokemuksesta ei ollut. Ryhmät ovat tällä hetkellä täynnä ja joissain kunnissa varallakin odottaa vielä monia. Aleksi Perkiömäki kertoo oppineensa bändikoulussa paljon uutta kitaransoitosta. Ilmoittautua kannattaa silti, sillä mikäli paikkoja vapautuu, niin ne täytetään mahdollisimman pian, sanoo hankkeen projektipäällikkö Reija Iso- Mustajärvi. Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry:n hallinnoima Bändikoulu-hanke kestää kaksi vuotta. Hankkeen aikana 9 12-vuotiaat bändikoululaiset saavat opetusta neljästä eri bändisoittimesta, kustakin puoli vuotta kerrallaan. Joka viikko pidetään yhden oppitunnin mittainen bändisoittotunti sekä ryhmäsoittotunteja, jolloin perehdytään tietyn soittimen soittamiseen. Ensimmäiset soittimet valittiin ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Bändikoulun vastaavan opettajan Kari Sorosen mukaan jokaisessa kunnassa valinnat saatiin tehtyä keskustelemalla, vaikkakin innokkaita rumpaleita on aina eniten. Lapset kuitenkin ymmärsivät, että pääsevät bändikoulun aikana tutustumaan jokaiseen soittimeen. Bändikoulu-hankkeen rinnalla kulkee Bändikamat-niminen hanke, jonka avulla bändikoululaisten käyttöön on hankittu 20 kitaraa, bassoa ja kosketinsoitinta sekä kuudet rummut. Lapset saavat rumpuja lukuun ottamatta soittimet kotilainaan, jolloin he voivat jatkaa soittoharjoittelua myös vapaa-aikanaan. Bändikoulun tavoitteena on ennen kaikkea tarjota lapsille heitä lähellä tapahtuvaa matalan kynnyksen soitto-opetusta. Bändikoulut kokoontuvat koulujen musiikkiluokissa, jolloin tilat ovat pääosin lapsille jo entuudestaan tuttuja ja näin helpottavat mukaantuloa. Opetus perustuu pääosin kouluissakin käytettyihin musiikin oppikirjoihin, jolloin opeteltavat kappaleetkin ovat bändikoululaisille tuttuja. Nuottien opiskelu on bändikoulussa sivuseikka pääasia on, että lapset oppivat nopeasti pari sointua, joiden avulla päästään heti soittamaan yhdessä kokonaisia kappaleita. Karijoella osattiin soittaa jo peräti kaksi kappaletta bändikoulun oltua käynnissä kaksi kuukautta. Bändeillä ei kuulemma ole vielä nimiä, mutta niitä kehitellään ja ideoidaan koko ajan. Keikkojakin on mahdollisesti luvassa ainakin oman kunnan alueella. Karijoella ideoitiin jopa Suupohjan alueen yhteistä katselmusta bändikoulun bändeille. Karijokisen Aleksi Perkiömäen ensimmäiseksi soittimeksi päätyi kitara. Hänellä oli itsellään soitin jo entuudestaan, mutta omien sanojensa mukaan hän on silti oppinut bändikoulussa paljon uutta. Seuraavaksi Aleksi suunnittelee opettelevansa bassonsoittoa. Opettaja Kari Sorosen mukaan kitara ja basso tukevat hyvin toisiaan ja syntikan eli koskettimien soitto auttaa hahmottamaan kappaleiden sointurakenteita. Myös rumpalin on hyvä hallita muitakin soittimia, sillä hän on bändissä se, joka antaa muille soittajille merkkejä esimerkiksi soolon aloittamisesta. Omia kappaleitakin on helpompi tehdä kun osaa edes perusteet kaikista bändisoittimista. Karijoella on jo harjoiteltu helppoja blueskuvioita, joiden päälle bändikoululaiset ovat saaneet laulaa mitä mieleen juolahtaa. Siitä se lähtee ja pian Suupohja on täynnä uusia lauritähkiä, anttikleemoloita ja irinoita. Bändikoulu työllistää yhden kokopäivätoimisen opettajan, Kari Sorosen, joka vastaa opetuksesta Jurvassa, Karijoella ja Kauhajoella. Lisäksi hankkeessa työskentelee kaksi osa-aikaista tuntiopettajaa, Pasi Takanen Teuvalla ja Panu Saari Isojoella. Bändikerhojen ohjaamisesta kiinnostuneille järjestetään myös hankkeen aikana koulutusta. Bändikoulu koostuu kahdesta EU:n Leaderrahoitteisesta hankkeesta: Bändikoulu-koulutus- ja tiedonvälityshanke sekä Bändikamat-investointihanke. 15

16 Eteläpohjalaiset yritykset heräämässä ympäristöteknologian hyödyntämiseen. Eteläpohjalaiset yritykset ovat heräämässä ympäristöteknologian hyödyntämiseen. Aiheesta on käynnissä esiselvitys, jossa on haastateltu parikymmentä pohjalaisyritystä. Myös Seinäjoella 2.joulukuuta pidetty seminaari osoitti, että kiinnostusta aiheeseen on runsaasti. Seminaari oli osa Ympäristöteknologiaan perustuvan liiketoiminnan mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla -esiselvitystä. LC Logistics Center Oy: n vetämää hanketta rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto ja seutukunnat. Nopeimmin kasvava teollisuudenala Ympäristöteknologiaan perustuva liiketoiminta on voimakkaassa kasvussa maailmalla ja Suomessa. Maailmanmarkkinat kehittyvät noin kymmenen prosentin vuosivauhtia; ala on nopeimmin kasvava teollisuudenala. Suomessakin ympäristöliiketoiminnan liikevaihto on noin 4,5 miljardia euroa. Ympäristöliiketoiminta käsittää mm. puhtaan energian tuotantoon, energian säästöön, ilmansuojeluun, vesi- ja jätehuoltoon sekä kierrätykseen liittyvät toimialat. Etelä-Pohjanmaalla kasvun mahdollisuuksia on erityisesti muutamilla sektoreilla, kuten puhtaan energian tuotantolaitteissa. Uutta kasvua voisi hakea biopolttoaineaineiden lämmitysjärjestelmistä ja maalämpöteknologiasta, esiselvitystä tekevä, toimitusjohtaja Tarja Pienimäki LC Logistics Center Oy:stä sanoo. Myös vedenkäsittelyyn liittyvällä osaamisella on alueella pitkä historia, mitä voidaan hyödyntää. Puhtaan veden riittävyys on iso haaste väkirikkaissa kaupungistuvissa maissa. Muita vahvuuksia Etelä-Pohjanmaalla ovat jät- teiden keräilyyn ja kierrätykseen liittyvä teknologia sekä energian talteenottojärjestelmät. Etelä-Pohjanmaalla on potentiaalia kasvun hyödyntämiseen mm. metalliteollisuudessa, jossa on korkean teknologian ja kansainvälisen projektitoiminnan hallitsevia yrityksiä. Suomalaisten yritysten innovatiivisuus ja ketteryys antavat mahdollisuuksia. Alalla kilpailu on kuitenkin kovaa ja tuotekehitykseen tulisi panostaa heti, Pienimäki korostaa. Esiselvitys valmistuu ensi vuoden alkupuolella ja sitä ennen on luvassa workshop alan yritysten ja toimijoiden kesken. Ympäristöteknologiasta kilpailuetu Seminaarissa aiheesta puhui mm. Pirjo Kaivos Teknologiateollisuus ry:stä, jossa ympäristö on yksi strategisista painopisteistä. Miksi emme tekisi ympäristöstä ja ympäristöteknologiasta kilpailuetua Suomelle, hän korosti. Kaivos totesi, että uusien tuotteiden kehittämisen lisäksi oleellista on, että nykyisiä tuotteita tehdään ympäristömyötäisemmiksi. Teknologiateollisuus ry:n ympäristöryhmässä tuetaan yrityksiä myös lainsäädännön soveltamisessa, ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä tulee koko ajan lisää. Suomi uskottava ja luotettava Cleantech on ympäristöalan osaamiskeskusten verkosto, jonka ohjelmajohtaja Mari Pantsar-Kallio kertoi etenkin Kiinaan suuntautuvista hankkeista. Klusteri käsittää 260 yritystä ja tutkimuslaitoksia. Kiinassa ympäristönsuojelun tarpeet ovat valtavat ja siitä määrästä voisi hyvinkin tulla bisnestä suomalaisille yrityksille. Realistiset markkinat eivät kuitenkaan ole niin isot, sillä kiinalaiset haluavat mielellään isoja partnereita isoista maista. Suomi voi kuitenkin viedä uskottavuutta ja luotettavuutta. Kiinaan on tehty projekteja, jotka kohdistuvat mm. kiinteän jätteen, lietteen, pilaantuneen maan ja jäteveden käsittelyyn. Myös ympäristön monitorointi ja ilmansuojelu ovat suomalaisyritysten vahvoja aloja Kiinan markkinoilla. Yhteistyötä helpottaa, että klusterilla on ministeriön tuki, kiinalaiset korostavat valtioiden tekemien sopimusten tärkeyttä. Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen vastuualueen päällikkö Kari Rintala kertoi seminaarissa erityisesti Tekesin rahoitusinstrumenteista ja ympäristöalan ohjelmista. Yrityscasena esiteltiin Nordautomation, joka on saanut maakunnallisen Innosuomi-palkinnon ainutlaatuisen bioenergialaitoksen kehittämisestä. Toisena yrityksenä esiteltiin CimSolar, joka on kehittänyt ohutkalvotekniikkaan perustuvien aurinkosähköpaneelien tuotantoautomaatiojärjestelmän. -TR Pirjo Kaivos (vas.), Mari Pantsar-Kallio, Tarja Pienimäki ja Kari Rintala puhuivat ympäristöteknologiaa käsittelevässä seminaarissa. Kuva: Tiina Rantakoski. 16

17 KOKO-rahoituspäätökset keväällä. Aluekeskusohjelma muuttuu vuoden alusta koheesio- ja kilpailukykyohjelmaksi, KOKO:ksi. Kauhajoen seudulla eli Suupohjassa aluekehitystyötä jatketaan KOKO:ssa viidellä teemalla: 1) logistiset järjestelmät ja metalli 2) bio-elintarvikeala 3) Living Business kalusteet ja asuminen 4) digitaalisen osaamisen soveltaminen sekä 5) uudistuvat seutupalvelut ja pilotit. Kaikkiaan Suomessa on 52 KOKO-aluetta. Ohjelman tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä. Ohjelma rahoitetaan puoliksi liittojen jakamalla maakunnan kehittämisrahalla ja puoliksi kuntien rahoituksella. Rahoituspäätökset alueille ovat luvassa keväällä, todennäköisesti maaliskuussa. Arvioinnissa hyvät pisteet Kauhajoen seutu sai erinomaiset pisteet työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemässä KOKO:n arvioinnissa. Kauhajoen seutu sai arvioinnissa 96,5 pistettä, kun maksimi oli 100 pistettä. Valtakunnallinen keskiarvo oli 68,5 pistettä. KOKO-ohjelmaa laadittiin viime keväänä Suupohjassa useissa työryhmissä osallistavalla työmenetelmällä. Valmistelussa oli mukana yli sata henkeä. Ohjelma alue kattaa Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kunnat. Kurikan kaupunki on mukana kalusteet ja asuminen -osiossa ja bio-elintarvikealalla. Uutta on Honkajoen kunnan mukaantulo ohjelmaan elintarvikealan osalta. Ohjelmia koordinoi alueella Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Kauhajoen seudun tavoitteena on olla kärkialoillaan kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vetovoimainen alue. Uutta KOKO:ssa on kestävän kehityksen mukaisen, vihreän talouden edistäminen. Tavoitteena on sitä kautta lisätä kilpailukykyä kärkitoimialoilla. Seudun kilpailukyvyn ylläpito edellyttää myös kokonaan uusien avauksien tekemistä. Näitä tehdään mm. seutuverkkoa hyödyntäen ja digitaalista liiketoimintaa edistämällä. Seudulle kehitetään myös uusia koulutuskonsepteja, joilla houkutellaan osaavaa työvoimaa. KOKO:n tavoitteena on myös luoda seudulle tehokkaat ennakoinnin ja kansainvälistymisen kehittämismallit. Ennakoivia hyvinvointipalveluja, seudullista brändäystä ja innovatiivista markkinointiviestintää kehittämällä edistetään alueen vetovoimaisuutta. Uutta oppimassa. Kolumni Väkisinhän se osui jumppaa harrastavan silmiin: pilates. Tuo trendikäs, suurten kaupunkien jumppasalien suosikki. Kaikkien kauniiden, urheilullisten mallien ja näyttelijöiden vartalon salaisuus. Ajatus tästä harrastuksesta tuntui kaukaiselta, mutta odotin ja unelmoin. Kesällä näin ilmoituksen ihanaa pilateksen alkeet alkavat! Ilmoittauduin ja pääsin mukaan. Syksyyn ja aloitukseen on pitkä aika. Kerron kaikille, jotka jaksavat kuunnella, että olen päässyt pilatesryhmään. Tai eihän minun oikeastaan tarvitsisikaan kertoa. Eiköhän syksyllä notkea ja voimakas vartaloni ja tasaisen litteä vatsa kertovat kaiken. Niin minä ajattelen kesällä. Intoani kasvattaa monta vuotta lajia harrastanut entinen kollega. Hän on aikuisiällä kasvanut pilateksen myötä kaksi senttimetriä! Wau! Olen myyty! ulos kaksinkertainen aika ja puhallus niin, että ääni kuuluu. Samaan aikaan täytyy kiristellä itseään useasta kohtaa ja vielä tehdä liikettäkin. Mielessä käy, että montaako asiaa tässä pitää osata ajatella yhtä aikaa? Selkänikamat vaan naksuvat sitä huomaa taivutuksissa olevansa yllättävän jäykkä tyyppi. Voi miten paljon uutta asiaa! Opinko minä? Perinteiselle jumppaajalle alussa lienee oudointa, että kotiin lähtiessä on ensimmäisillä kerroilla jopa vähän kylmä, ennen kuin tekniikkaan ja liikkeisiin pääsee sisään. Niin, koti Siitä pitikin kirjoittamani, että puolison kummastuksen uutta harrastustasi kohtaan ei kannata antaa lannistaa. Aluksi minäkin olin kuulemma outo. No, jälkeenpäin ajatellen ei ehkä olisi kannattanut alkuinnostuksessaan käynnistää juuri ennen nukkumaanmenoa hengitysharjoitusdemonstraatiota. Tutustun pilatekseen teoriassa. Saan tietää, että menetelmän on kehittänyt Joseph Pilates yli sata vuotta sitten. Kehonhallintatekniikan harjoittelun tavoitteena on löytää selkärangan neutraali asento ja lihaksiston tasapaino. Saan selville, että alkeistunneilla tutustutaan hengitystekniikkaan, harjoitellaan keskikehon lihasten voimistamista sekä liikkuvuuden lisäämistä. Liikkeet ovat rauhallisia, mutta vaativia. Tunneilla keskitytään kehon syviin ja pieniin lihaksiin. Ryhtikin paranee ja selkä- ja niskakivut vähenevät. Wau! Olen vielä enemmän myyty! Viimein ensimmäinen tunti koittaa. Kaikesta ennakkotutustumisesta huolimatta en oikeastaan tiedäkään, mitä on tulossa. Tutustumme tukivoimapisteisiin (siis mihin?). Ja se hengitys Apua! Yhtäkkiä huomaan, että en oikeastaan osaakaan hengittää. Nenän kautta sisään suun kautta Joka viikko lähden innolla matkaan. Oikeastaan viikko viikolta innostuneempana. Tunneilla on ihanan rauhallinen tunnelma, ohjaaja puhuu hiljaisella, tasaisella äänellä ja on hieman hämärää. Rauhoittava musiikki on taustalla. Tunnin aikana ei pysty keskittymään kuin siihen, mitä on tekemässä. Aika kuluu kuin siivillä. Kerta kerralta useammin ajatus täyttää mielen: hei, tämä on hienoa! Olen oppinut uutta ja tutustunut kokonaan uudenlaiseen maailmaan. Uusi vuosi tuo taas tullessaan innon aloittaa asioita, mitä haluaa oppia. Oli se sitten taidetta, tanssia tai tuunausta, niin uusi harrastus saa mielen virkeäksi. Ja monessa tapauksessa koko kropankin. Opettele sinäkin uutta! Minäkin muuten olen ilmoittautunut pilates-jatkokurssille ja aion oppia tästä lajista vielä paljon uutta. Ja ties vaikka vielä kasvaisinkin vähän? 17

18 Kauheimmat ja kauneimmat joululaulut, olkaa hyvä! Kysely osoittaa, että joululaulut ovat henkilökohtainen asia. Se mikä toiselle merkitsee ihanaa joulun sentimentaalisuutta, voi toisen mielestä kuulostaa hermoja kiristävältä vonkumiselta. Toiselle iloiset rallatukset tuovat lapsuuden oikean joulumielen, toinen saa niistä päänsäryn. Oma lukunsa ovat laulut, joiden sanat ovat epätodellisen kurjia. Hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä. Toimitus: Tiina Rantakoski Kuvitus: Jarkko Järvinen / Mediaporras Oy 18 Kauheimmat joululaulut: Supisuomalaista angstia ja tunnelman pilaavaa vonkumista Mistä tahansa voi tulla kauhea jos se soitetaan piloille... eli koko ajan ja joka paikassa! Aika kamala on Joulupukki puree ja lyö... Yhden kaverin mielestä J. Leskisen Sika on kauhein ja toisen mielestä Porsaita äidin oomme kaikki... liekö sikainfluenssalla osuutta asiaan ;-D Aika karmee jollotus on Sylvian joululaulu, silloin kun sen veisaa hidastaen ja sävelistä toisiin liukuen iso yhteislauluporukka... Mietin inhokkeja. On vaikea sanoa varsinaisesti lauluja. Esitystyyli voi pilata koko jutun. Jos joululaulut veisataan kuin körttiläisvirsiä veivaten, niin kyllä tämä tyttö häipyy vikkelään :) Inhokkeja... on ehkä kaikki ylipirteet Nisset ja nasset, joita soi kaupoissa. Nisse-polkka on hirvittävä, Tonttu Torvinen on vallan kammoittava. Kolme yötä jouluun on JAIKS!! Hei tonttu-ukot hyppikää on karmaiseva. Oikeastaan en muuten tykkää yhtään Joulupukki, joulupukki -rallatuksesta. Makunsa kullakin. Taas valtavirrasta poiketen sanon, että Joulumaa on typeristä typerin lallatus, joka ent. musiikin ammattilaisen mielestä on suorastaan huonosti sävelletty, yksitoikkoinen jollotus, joka perustuu huonoille sävelkuluille. (Nyt naurattaa jo itseäkin paasaaminen). Toinen samanlainen on Juice Leskisen Sika, joka taas on yksi parhaista sekä sanoituksen että parodiamaisen idean vuoksi. Joulumaa voisi olla parodia, mutta valitettavasti se ei ole... Feliz Navidad on ehdottomasti kauhein joululaulu! Ja pelkästään siitä syystä, että se jää päiväkausiksi päähän soimaan! :) Niin ja jos niitä joululauluja ruvetaan kovin aikasin soittaan kaupoissa ja radiossa, niin sit niistä menee maku. Ja joulumieli. Sama koskee jouluvaloja :D En tiedä voiko sanoa että mikään on niin kauhea, mutta Joulupuu on rakennettu ei ole koskaan kolahtanut. Varpunen jouluaamuna ahdistaa. Kauheita lauluja en sano joululauluiksi, joten sellaisia ei mun mielestä oikeastaan ole. Petri Laaksosen vonkumat laulut vievät tehokkaasti tunnelman. Jos joululaulut veisataan kuin körttiläisvirsiä veivaten, niin kyllä tämä tyttö häipyy vikkelään :) Ihan hirveitä ne, joiden sanoituksissa on jotain ihan karmeeta: hetken kestää elämää, sekin synkkää ja ikävää.. Sitten noi amerikan-malliset Joulupukki suukon sai ihan omaan kastiin. Jo itse laulukin raastaa aivotumaketta: SydämEEEni joulun teeen, ja mieleeen hiljaiseeen taas jeeesuslapsi syntyy uudelleeen. Toi pitäis kieltää lailla. Toinen joulun pilaaja on Joulumaa. Muut on nieltävissä mikä mitenkin. Sylvian joululauluun en ole koskaan saanut mitään tunnetta... Pakkasyö on ja loiskuen --- ääneti kuu käy kulkuaan --- kattojen päällä on lunta, tonttu ei vaan saa unta... TÄÄ ON NIIN YKSTOIKKONEN ELIKKÄS KAMALA. Kun maas on hanki ja järvet jäässä ja silmä sammunut auringon, kun pääsky pitkän on matkan päässä ja metsä autio, lauluton... kas siinä supisuomalaista angstia. Joulufiiliksen vie parhaiten alas En etsi valtaa loistoa. Tuskaisen haukotuttavaa! Joululauluissa sentimentaalisuus on todellakin taitolaji ja tiedän suututtavani aika monta ihmistä (minkäs sitä piintyneille tavoilleen voi, heh!) kun totean että ylivoimaisesti ärsyttävin laulu on Sydämeeni joulun teen. Jaa miksikö? Vesa- Matti Loiri. Tarvitseeko sanoa enempää? Kauhein on ehdottomasti Tonttu Torvinen. Varsinaista gestapomeininkiä lasten kustannuksella: Tonttu Torvinen on salainen ja pukin tärkein alainen. Hän urkkii, kurkkii, vakoilee ja sitten raportoi: kelle pukki tänä vuonna lahjat antaa voi... Hei tonttu-ukot hyppikää, nyt on... Hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä. [tosi pirteä] Ja kuinka hassusti se sattuikaan joulupukin partaan valkeaan! Voi, mikä nauru syntyiskään jos isi sais tietää tään, että joulupukki suukon sai. (Kun joulupukki suukon sai). Tekopirteä Kauneimmat joululaulut: Aitoa tunnelmaa ja iloista joulurallattelua Kaikista, kaikista ihanin on minusta Walking in the air. Paras riippuu fiiliksestä. Joku vuosi se paras on se, minkä olet laulanut lastesi kanssa joulupukille, ja toisena vuonna taas jokin muu... AI NIIN!!!! Kauneimpiin lisään vielä Walking in the air -laulun. IHANA! :) Hmm... Kauneimpia joululauluja: Oi Jouluyö, Valkea joulu, Have yourself a merry little christmas. Joulun tunnelman tuo kaikki lapsikuorojen laulamat joululaulut.. :) Do they know it s christmas time, sytyttää joka kerta. Kauniita on todella monta. Yksi kauneimmista on Hassisen Koneen On jouluyö,nyt laulaa saa. Sitte vanhat kunnon joululaulut. En etsi valtaa loistoa. Maa on niin kaunis. Heinillä härkien kaukalon. Kun joulu on. Koska tykkään Vesa-Matti Loirista, niin Sydämeeni joulun teen ja Tonttu kuuluvat myös suosikkeihini. Parhaita (ja muistoja herättäviä) on Maa on niin kaunis, En etsi valtaa loistoa, Valkea joulu, Nisse-polkka eli kunnon klassikot. Sylvian joululaulu on paras!!!! Sinivuorten yössä on kunnollista tekemisen meininkiä ja sitten mennään nukkumaan : ) Kauneimpia on niin monta; Joulumaasta tulee parhaiten mieleen ala-asteen joulujuhlat, Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joulu on niin kaunis, samoin Sydämeeni joulun teet sekä Tähti tähdistä kirkkain.

19 Kommentit ovat peräisin Facebook-ryhmästä Kauheimmat ja kauneimmat joululaulut. Ei ehkä kaunein, mutta erilainen joululaulu: Juuso, Peltsi ja Juhalahti biisillä Paras joululahja (musiikkivideokin aika huippu) sekä Joulukiusaaja (YleX:n porukka). No mutta, jos halutaan kaunein joululaulu niin eiköhän se oo Sylvian joululaulu. Uusi löytö: Stars over Bethlehem (Leena Tolonen) ja Taivas sylissäni (Carola Häggkvist) ovat ihania. Sylvian joulua mielelläni kuuntelen sekä Joulumaata. Mun mielestä kaikkein parhaimmat ja ihanimmat joululaulut on Jari Sillanpään LUMILINNA ja Katri Helenan JOULUMAA!!! Mun mielestä suomalaisista paras on Tähti Tähdistä Kirkkain. Säveltäjä Kassu Halonen, sanat Vexi Salmi, esittäjä Vesku Loiri. Ulkomaalaisista paras Have Yourself a Merry Little Christmas livenä. Esittäjät Christina Aquilera ja Brian McKnight. Kaikkein paras kuulemani joululauluesitys on Nat King Colen laulama The Christmas Song. Jos sitten mennään siihen ihanuuspäähän, niin Mä kanssa paimenten varsinkin Ilkka Kuusiston sävelasussa on ehdotonta kärkeä. Kansainvälisempää osastoa taas edustakoon Little Drummer Boy, jossa teksti ja sävel kohtaavat todella hyvin sekä sieltä reippaammasta repertuaarista kaikkien pilalle hemmoteltujen pikkupenskojen pelotteluun tehty M. A. Nummisen Joulupukki puree ja lyö, joka sanoo asiat just niin kuin ne on. Ihania ovat nuo vanhat pirteät joululaulut: Joulu on taas, Joulukirkkoon (kello löi jo viisi..), Joulupukki, Reippahasti käypi askeleet, Rekiretki jne. Uusista virityksistä ei aina tule onnistuneita. Sitten esim. joulukirkkoon sopii hyvin Sylvian Joululaulu, vaikkakin siinä on ikäviäkin sanoituksia vaiennut vaikerrus... on vankilan.. Riipuu mielentilasta :) Hempeään mielentilaan passaa Paula Koivuniemen Toive, vaikkei sanat olekaan mitenkään iloiset. Vähän reippaampaan mielentilaan esim. Joulumaa tai Anna joulu. Ihanista kallistuisin Tulkoon jouluun, mutta koululaisten laulukirjasta löytyy Tähtönen taivahan osoita tie, vie meidät seimen luo missä se lie... Laulu ei ole laahaava, vaan reipas. Toisaalta henk.koht muistot vaikuttavat, esim. kun neljän vanha laulaa kirkossa täyttä kurkkua Kiitos sulle Jeesuksemme kallis joulupa- KETTi! Sinivuorten yössä on kunnollista tekemisen meininkiä ja sitten mennään nukkumaan : ) Muhun iskee parhaiten samat ylipirteät rallatukset, joita soiteltiin jouluisin jo silloin joskus pienenä... Niitä taustamusiikiksi ja saa iloisen joulumielen ihan takuulla =) Vanhat ovat aina hyviä ja jokaiselle jokin merkitsee enemmän jollekulle toiselle. Usein hyvän ja huonon erottaa vain tulkinta... Uusista Tulkoon Joulu taitaa olla yksi parhaista. Kauneimpia on versiot melodiasta Avaruus eli Lumiukko-piirroselokuvan tunnusmelodiasta Walking in the air. Kaunein mielestäni on Sylvian joululaulu, taistelen aina vesiputousta vastaan... Kaunein: En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan; mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan! Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo! Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan! 19

20 Opiskelijaryhmä on harjoitellut kuvaamista aidoissa tilanteissa mm. Kauhajoen kaupunginkirjaston 20-vuotisjuhlassa. Kuva: Tomi Saarijärvi Kuvausta ja editointia Suvi-Mediakoulussa. Suvi-Media-koulutushankkeessa on tällä hetkellä mukana parikymmentä innokasta opiskelijaa. Koulutus käynnistyi lokakuussa videokuvaus- ja valaisukurssilla. Joulukuussa alkoi videoeditoinnin opinnot. Näitä kursseja vetää Tomi Saarijärvi. Opiskelijaryhmä on harjoitellut kuvaamista aidoissa tilanteissa mm. Kauhajoen kaupunginkirjaston 20-vuotisjuhlassa. Lisäksi osa ryhmästä kuvasi Tove Teuvalla -seminaarissa. Suvi-Media -koulutushanke kestää kaiken kaikkiaan pari vuotta, koulutus on suunnattu kaikille kiinnostuneille. Koulutusta järjestetään muun muassa videokuvaukseen, editointiin, äänenkäsittelyyn ja DVD:n tekemiseen. Lisäksi opiskellaan mm. netti- ja iptv:tä sekä käsikirjoittamisen ja toimittamisen perusteita, kertoo projektipäällikkö Mika Ahonen. Suvi-Media koulutushanke on Suupohjan koulutuskuntayhtymän hallinnoima ja saanut Leader-hanketukea Suupohjan kehittämisyhdistykseltä. Koulutushankkeen budjetti on euroa. Mika Ahonen innostaa kaikkia kiinnostuneita tutustumaan koulutukseen nettisivuilla mistä löytyy tietoa hankkeesta ja myös ilmoittautumislomake koulutuksiin. Kursseista saa osaamista vaikkapa tapahtumien taltiointiin, tähän on tarvetta monella järjestössä toimivalla. Yrittäjillä on tarpeita taltioida ja markkinoida omia tuotteitaan ja toimintojaan. Koulutus on suunnattu kaikille suupohjalaisille. Koulutukset ovat iltaisin ja viikonloppuisin ja ne järjestetään monimuotokoulutuksena. Kahden vuoden aikana on kaksi vuoden kestävää koulutuskokonai- suutta, mutta kursseja voi suorittaa myös yksittäisinä. Tilaisuuteen kannattaa tarttua, sillä usein ei tämänlaatuista koulutusta ole Suupohjassa tarjolla. Koulutukseen sisältyy myös mediatuotannon kokonaisuus, jossa voidaan toteuttaa projekteja käytännössä. Tarkoitus on tehdä myös opintomatkoja, suunnitelmissa on yksi ulkomaan opintomatka. Kauppaoppilaitokselle Kauhajoelle on varusteltu oppimisympäristö, joka on joustavasti harrastajien käytettävissä. Hankkeen laitteita on mahdollista lainata opiskeluprojekteissa. Tarkoituksena on lisätä osaamista ja kehittää alueen sisältötuotantoa. Ideana on, että muodostuisi Suvi/Suupohja-tv -yhteisö, joka kehittäisi uuden ajan paikallis-tv:tä. Koulutushankkeen rinnalla toimii erillinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda uusia mahdollisuuksia paikallisen sisällöntuotannon jakamiseen mm. Iptv:n ja internetin välityksellä. Lisätiedot: Projektipäällikkö Mika Ahonen P Matkailuyrittäjille ja metallialalle yhteishankkeet. Kaksi ensimmäistä Suupohjan Kehittämisyhdistyksen rahoittamaa yritysryhmähanketta on saanut päätöksen. Molempien hankkeiden hakijana ja hallinnoijana toimii Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Yhteistyöllä tuloksiin -yritysryhmähankkeessa keskeisenä tavoitteena on kehittää hankkeeseen osallistuvien matkailuyrittäjien yhteinen myyntiorganisaatio. Verkottumis- ja yhteismarkkinointihankkeessa metallialan yritysten yhteisenä visiona on luoda ja kehittää yhteistoimintamalli myynnin, projektoinnin, valmistuksen, asennuksen sekä huoltopalvelujen osalta. Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä haettavassa yritysryhmän kehittämistuessa tulee olla mukana vähintään kolme yritystä. Yritykset voivat toteuttaa yhdessä kehittämishankkeen, jossa kehitetään esimerkiksi mukana olevien yritysten markkinointia, tuotteita tai yhteisiä tuoteperheitä. Kaikkien hankkeessa mukana olevien yritysten tulee täyttää hakukriteerit. Jos hakijana toimii kehittämisyhteisö (esimerkiksi oppilaitos tai elinkeinoyhtiö), ja hankkeen kaikki toimenpiteet ovat yhteisiä, voi yritysryhmän kehittämishankkeeseen saada tukea 75 prosenttia. Jos hakijana on yksi yritysryhmän jäsenistä, on tuki 50 prosenttia. Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Paavo Mattila, p Yritetään yhdessä -Hanke opintomatkalla Virossa. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen rahoittama Yritetään yhdessä - hanke järjesti opintomatkan suupohjalaisille naisyrittäjille, yrittäjiksi aikoville ja maaseudun kehityksestä kiinnostuneille Etelä-Viroon, Valgamaan ja Võrumaan seuduille syyskuun lopussa. Opintomatkan anti oli monipuolinen. Matkalaiset pääsivät tutustumaan mm. käsityöläisten yhteisliikkeeseen, 1500-luvulla rakennettuun majoitus- ja ateriapalveluita tarjoavaan Rogosin kartanoon, kahden naisverkoston toimintaan, lihanjalostusyritykseen, viljanjauhatuskäytössä olevaan vesimyllyyn sekä Poltsamaan linnaan, jossa on viinikellarin lisäksi muun muassa käsityöliike, taidenäyttely, turisti-info sekä esiintymislava. Otepään kuuluisaa urheilukaupunkia ei tietenkään ohitettu, vaan siellä tutustuttiin Tehvandi Spordikeskukseen. Hyvin mielenkiintoista oli myös kuulla Etelä-Pohjanmaalla toteutetun FEM-hankkeen poikineen Virossa useita naisyrittäjien resurssikeskuksia. Matka poiki runsaasti hyviä kontakteja. Matkan jälkeen on tullut useita yhteydenottoja, joissa halutaan hankkia esimerkiksi virolaisia pellavaliinoja ja -lankoja sekä metallituotteita suupohjalaisiin yrityksiin. Aika näyttää minkälaista yhteistyötä verkostoituminen vielä tuottaa. Lisätiedot: projektipäällikkö Anna-Liisa Saari, p , anna-liisa. saari@proagria.fi