Kanta-Hämeen Sote III - hankkeen projektisuunnitelma. Versio 1.0 Projektiryhmän hyväksymä

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen Sote III - hankkeen projektisuunnitelma Versio 1.0 Projektiryhmän hyväksymä

2 SISÄLLYS 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen Sote III hankkeen tavoitteet Kanta-Hämeessä Maakunnan erityispiirteitä Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Ikäihmisten palvelut Kanta-Hämeen seutukunnat ja sairaanhoitopiiri Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueiden erityiset rajapinnat kuntien kanssa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lapset, nuoret ja perheet Työllisyys Henkilöliikenne Sote III hankkeen keskeiset teemat Teemojen rakentuminen Teemojen tarkastelu elinkaaren eri vaiheissa Teema I Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi Teema II Sote- integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Teema III Kustannustehokkuus Teema IV Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus Toimijoiden roolit Sote III - hankkeessa SOTE III hankkeen ohjausryhmä SOTE III hankkeen projektiryhmä SOTE III hankkeen henkilöstö Muut toimijat Seminaarit ja työpajat syksyllä Maakunnalliset seminaarit Seutukunnalliset työpajat... 27

3 3.4.3 Seminaarien ja työpajojen toteutuksesta Aikataulu ja resurssit Aikataulu Talousarvio vuodelle Viestintä, arviointi ja raportointi Viestintä Arviointi ja raportointi Aineisto... 30

4 1(30) 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS 1.1 Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet Valtakunnallisesti toteutettavan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä vähentää väestön eriarvoisuutta. Tavoitteena on nykyistä kustannustehokkaampi ja vaikuttavampi toiminta, niin että kustannuskehitys hidastuu ja vastaa käytettävissä olevia resursseja. Palveluita on uudistettava, mutta samalla on turvattava niiden vaikuttavuus ja laatu väestörakenteen voimakkaasti muuttuessa julkaistussa Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa todetaan ytimekkäästi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena olevan terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Edelleen kerrotaan, että tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Tähän liittyen on hyvä huomata, että hallitusohjelman yksi kappale käsittelee digitalisaatiota, kokeiluja ja normien purkamista. Keskeinen keino sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamisessa on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita. Hallitusohjelmassa uudistusta linjataan siten, että se toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi merkittävimmissä hallituksen rakennepoliittisista uudistuksista, johon kohdistuu merkittäviä odotuksia kustannusten hillitsemiseksi. Kaikkien rakennepoliittisten uudistuksien (eläkeuudistus, Sote- uudistus, alue- ja keskushallinnon uudistus) yhteenlaskettu vaikutus vaalikaudella on noin 4 miljardia euroa. Tämän lisäksi kuntien kustannusten luvataan karsia noin 1 miljardilla eurolla. Kustannusvähennys kohdentuu valtaosin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin.

5 2(30) 1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee valtakunnallisesti kolmessa vaiheessa siten että, 1) toteutetaan julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenneuudistus 2) siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3) monipuolistetaan valinnanvapautta ja tuotantoa. Uudistukseen tullaan sisällyttämään budjettikehysjärjestelmä. Hanketta varten asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Hallitus tulee valmistelemaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan ja niitä johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Sote- alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan mittaristo. Sairaaloiden työnjakoa uudistetaan siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Järjestämislain valmistelussa ensivaiheen rahoitusvaihtoehtona selvitetään rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema. Tarkempi valmistelun aikataulu ja uudistuksen toteutus lienevät tiedossa vuoden loppuun mennessä. 1.3 Sote III hankkeen tavoitteet Kanta-Hämeessä Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisen rakenteen valmistelu Kanta- Hämeessä ei vielä tässä vaiheessa ole ajankohtaista. Hämeessä on pystyttävä toimimaan nopeasti ja suunnitelmallisesti, kun tarkemmat valmistelun periaatteet tulevat julki. Myös edunvalvonnan kannalta tämä on tärkeää. Sote III - hankkeen tärkein tehtävä on tarjota yhteinen foorumi sosiaalija terveydenhuollon uudistuksesta käytävään keskusteluun ja sitä kautta yhteisen kielen sekä käsitteiden luomiseen Kanta-Hämeessä. Sote III hankkeen tavoitteena vuonna 2015 on: 1) Mahdollistaa maakunnallinen keskustelu Sote uudistuksesta

6 3(30) 2) Määritellä Sote- uudistusta ohjaavat arvot Kanta-Hämeessä 3) Määritellä uudistuksen strategiset painopisteet Kielitoimiston sanakirjan määrittelyn mukaan arvo tarkoittaa sitä, minkä perusteella jotakin pidetään merkityksellisenä, hyvänä tai arvokkaana. Suurten kokonaisuuksien johtaminen ei voi perustua kaiken dokumentointiin tai valmiiden sääntöjen luomiseen. Siksi Kanta- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle tarvitaan yhteiset arvot, jotka läpäisevät kaiken toiminnan ja joita soveltamalla löytyy paras mahdollinen ratkaisu muuttuviin tilanteeseen. Arvojen lisäksi syksyn aikana määritellään ne keskeiset aiheet, joihin valmistelun ensivaiheessa keskitytään. Strategiset painopisteet määrittelevät tekemistä ja kertovat, mihin erityisesti halutaan panostaa myös jatkossa. Samalla varmistetaan kolmen seutukunnan, sairaanhoitopiirin ja terveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien yhteinen näkemys ja tahtotila jatkovalmistelua varten Hankkeen tehtävänä on lisäksi: 1) Selvittää olemassa olevat hyvät käytännöt 2) Seurata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelua 3) Vastata sen edellyttämästä valmistelusta sekä edunvalvonnasta Kanta-Hämeessä. Vuonna 2016 Sote III hankkeen alustavina tavoitteina on yhteisesti tarkastella ja kuvata joidenkin keskeisten sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien kulkua sekä hahmottaa asiakaslähtöinen, optimaalinen ja kustannustehokas palvelujen tuotannon järjestämisen tapa Kanta- Hämeessä. Pääasiakasprosessien työstäminen aloitetaan vuoden 2016 alussa kun jatkotyöskentelyn kannalta keskeiset arvot ja strategiset painotukset on määritelty Seuraavissa luvuissa esitetään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen Kanta-Hämeessä vaikuttavia seikkoja, Sote III hankkeen keskeiset teemat, syksyn toimintaa sekä hankkeen aikataulu ja talousarvio vuodelle Maakunnan erityispiirteitä Kanta-Hämeessä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta havaittavissa joitakin erityispiirteitä. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palvelujen osalta Kanta-Hämeessä tilanne poikkeaa jonkin verran koko maan vastaavasta. Kanta-Hämeessä vaihtelu seutukuntien ja niiden keskuskaupunkien kesken on suurta. Vuonna 2013 Forssan seudun väestöstä 23,7 % oli 65 vuotta täyttäneitä kun Hämeenlinnan seudulla vastaava suhde oli 21,5 % ja Riihimäen seudulla 18,5 %. Edelleen alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina oli

7 4(30) vuonna 2013 Hämeenlinnassa 8,6 litraa, Riihimäellä 10,1 litraa ja Forssassa 12,2 litraa. Vastaavasti kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus vastaavasta väestöstä oli sekä Hämeenlinnassa että Riihimäellä 1,9 % ja Forssassa 2,6 % Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Alla taulukossa 1. on kuvattu lasten, nuorten ja perheiden palveluja kuvaavien keskeisten indikaattorien valossa tilannetta maakunnassa suhteessa koko maahan vuonna Taulukko 1. Lastensuojeluilmoitusten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja lastensuojelun avohuollon toimenpiteiden suhteellinen osuus vuonna 2013 Kanta-Hämeessä ja koko maassa. Kanta-Häme Koko maa 0-17-vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % vastaavasta väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavasta väestöstä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavasta väestöstä 6,9 % 6,0 % 1,7 % 1,4 % 8,2 % 7,3 % Erityisen huolestuttavaa on kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten suhteellinen osuus, joka ylittää kansallisen keskiarvon.

8 5(30) Päihde- ja mielenterveyspalvelut Taulukossa 2. on esitetty päihteiden käyttöön ja mielenterveyteen liittyviä keskeisiä maakunnallisia tunnuslukuja verrattuna kansalliseen keskiarvoon. Taulukko 2. Päihteiden käyttöön ja mielenterveyteen liittyviä keskeisiä indikaattoreita vuonna Kanta-Häme Koko maa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Päihteiden vuoksi sairaaloiden vuodeosastolla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdesairauksien vuodeosastojaksot vuotiailla / 1000 asukasta Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyysseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon 0-24 vuotiaat potilaat / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon vuotiaat potilaat / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon 65 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 asukasta 7,8 7,6 3,1 2,9 3,7 2,6 3,6 % 3,7 % 4,8 4,9 5,4 4, 5 5,4 5,6 3,3 3,9 Tilastot antavat viitteitä siitä, että päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvät haasteet kasaantuvat Kanta-Hämeessä nuorille. Tilastojen perusteella alle 24-vuotiaat nuoret olivat vuonna 2013 Kanta-Hämeessä psykiatrisessa laitoshoidossa enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Niin ikään vuotiailla oli vuonna 2013 kansallista keskiarvoa

9 6(30) enemmän päihdesairauksista johtuvia vuodeosastohoitojaksoja. Seudullinen vaihtelu on kuitenkin merkittävää Ikäihmisten palvelut Väestön hyvinvointia ja palvelutarpeita on selvitetty useissa sairaanhoitopiirin ja Hämeen Liiton selvityksissä. Ilman vaikuttavaa uudistustyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset väestörakenteen muutoksesta johtuen kasvavat Kanta-Hämeessä vuoteen %, vuoteen 2040 mennessä jopa 70 %. Taulukossa 3. sivulla 7 on kuvattu ikäihmisten palvelujen keskeisimmät indikaattorit Kanta-Hämeessä ja koko maassa sekä laatusuosituksen tavoitteet. Aikaisemmin mainittujen indikaattoreiden lisäksi Kanta-Hämeen kuntien hyvinvointikertomuksista löytyy useita erilaisia kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä kuvaavia indikaattoreita.

10 7(30) Taulukko 3. ikäihmisten palveluja kuvaavia indikaattoreita sekä laatusuosituksen mukaiset tavoitteet. Kanta-Häme Koko maa Ikäihmisten laatusuosituksen mukainen valtakunnallinen tavoite Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä 91,1 90,3 % 91,0 92,0 % 10,8 % 11,9 % 13,0 14,0 % 4,1 % 4,6 % 6,0 7,0 % 5,7 % 6,5 % 6,0 7,0 % 3,1 % 3,1 % 2,0 3,0 %

11 8(30) 1.5 Kanta-Hämeen seutukunnat ja sairaanhoitopiiri Kanta-Häme koostuu 11 kunnasta (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi, Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä) ja jakautuu kolmeen seutukuntaan. Hämeenlinnan seutukuntaan kuuluvat Hämeenlinnan kaupunki sekä Hattulan ja Janakkalan kunnat. Toiseksi suurin seutukunta koostuu Riihimäen kaupungista sekä Hausjärven ja Lopen kunnista. Forssan seutukuntaan kuuluvat Forssan kaupunki sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Koko maakunnan asukasluku vuoden 2013 lopussa oli yhteensä henkilöä. Kanta-Hämeen alueella käytettiin samana vuonna sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen noin 612 miljoona euroa. Tästä noin puolet käytettiin Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa. Alla taulukossa 4. on verrattu kunkin seutukunnan asukaslukua, sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon vakituisen henkilöstön lukumäärää vuonna Taulukko 4. Kanta-Hämeen seutukuntien asukasluvut, sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon vakituinen henkilöstö vuonna Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Asukasluku Sos. - ja terveystoimen nettokustannukset M v Sosiaali- ja terveydenhuollon vakanssit n Janakkala ja Hattula puuttuvat (Hausjärvi puuttuu) n n Yhteensä: 612 n Vuonna 2013 kunkin seutukunnan alueella erikoissairaanhoito oli sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista suurin yksittäinen menoerä. Riihimäen ja Forssan seutukunnilla seuraavaksi merkittävimmät menoerät olivat muut vanhusten ja vammaisten palvelut sekä perusterveydenhuollon avohoito. Hämeenlinnan seutukunnassa toiseksi suurimmat kustannukset Hämeenlinnan kaupungissa syntyivät

12 9(30) niin ikään muista vanhusten ja vammaisten palveluista, Hattulassa lasten päiväkotihoidosta ja Janakkalassa perusterveydenhuollon avohoidosta. Tällä hetkellä yhdessä maakunnallisesti tuotettuja palveluja ovat erikoissairaanhoito, lastensuojelun perhehoidon palvelut ja sosiaalipäivystys. Lisäksi Kanta-Hämeen kunnat ostavat sosiaaliasiamiestoiminnan sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ltä ja lastensuojelun sijaishuollon palvelut on kilpailutettu yhdessä Hämeenlinnan seutukunta Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnassa on taustalla kuuden kunnan kuntaliitos vuonna 2009, jolloin Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnaan ja muodostui vajaan asukkaan uusi Hämeenlinna. Hattula ja Janakkala jäivät kuntaliitoksen ulkopuolelle. Kuntaliitoksen myötä toteutettiin organisaatiomuutos, jonka yhteydessä otettiin käyttöön sopimusohjaus- ja osittainen elämänkaariorganisaatio sekä järjestämisvastuussa olevissa lautakunnissa että kaupungin omassa palvelutuotannossa. Organisaatiouudistuksen yhteydessä linjattiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa siirtyminen monituottajamalliin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus muodostuu neljästä suuresta sisäisestä palvelusopimuksesta (perusterveydenhuolto, ikäihmisten hoito- ja hoiva, sosiaalisen tuen palvelut sekä lasten ja nuorten palvelut). Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluja on kehitetty osana lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuutta perusopetuksen ja päivähoito/varhaiskasvatuksen kanssa sekä palvelujen järjestämisvastuullisessa lautakunnassa että kaupungin omassa palvelutuotannossa. Hattula-Janakkala yhteistoiminta-alue Hattula ja Janakkala jäivät aikaisemmin mainitun Hämeenlinnan kuntaliitoksen ulkopuolelle. Tästä seurasi mm. se, että Hattula jäi ilman terveydenhuollon organisaatiota kuntayhtymän purkautuessa. Janakkalassa on ollut oma terveyskeskus kansanterveyslain alusta asti ja sote -palvelut on yhdistetty yhteiseksi perusturvan organisaatioksi jo vuonna Kuntaliitoksista ja ns. PARAS -lainsäädännön johdosta Janakkala ja Hattula muodostivat perusterveydenhuollon yhteistoimintaalueen isäntäkuntamallilla alkaen. Ensisijaisesti perusterveydenhuollon järjestämisestä yhteistoimintaalueella vastaa yhteinen perusturvalautakunta, joka on yhteistoimintaalueen ja kuntalain tarkoittama kuntien yhteinen yhteislautakunta.

13 10(30) Hattulan perusterveydenhuollon palvelut on kilpailutettu ja palvelut tuottaa pääosin Pihlajalinna Oy (avoterveydenhuolto, vuodeosastohoito). Sen sijaan suun terveydenhuollon palvelut tuotetaan Hattulassa yhteistoiminta-alueen toimesta siten, että henkilöstö on Janakkalan kunnan palveluksessa. Sosiaalihuollon palveluista Hattulan kunta ja sen perusturvalautakunta vastaa itsenäisesti Riihimäen seutukunta Maakunnan eteläosassa Riihimäen seutukunnan muodostavat Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä perustettiin vuonna Kuntayhtymän omistajakunnat ovat Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi. Riihimäellä oli aiemmin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin aluesairaala, jolla oli oma vastuualue ja hallinto. Vuonna 2004 sairaalan itsenäinen toiminta päättyi, kun sairaanhoito-piiri liitti aluesairaalan keskussairaalan yhteydessä toimivaksi Riihimäen yksiköksi (RYKS), jonka toimintaa johdetaan keskussairaalasta tulosyksiköittäin ilman maantieteellistä vastuualuetta. Erikoissairaanhoidon päivystys keskitettiin Kanta- Hämeen keskussairaalan tiloihin Tällä hetkellä on käynnissä kuntarakenteen selvittäminen ja kuntien mahdollinen yhdistyminen. Asiasta on odotettavissa päätöksiä syksyllä Riihimäen kaupunki tuottaa erillisellä sopimuksella Lopen kunnalle tarvittavan vammaispalvelujen sosiaalityön Forssan seutukunta Kanta-Hämeen länsiosan Forssan seutukunta muodostaa oman seudullisen kokonaisuutensa, jolla on sidoksia Varsinais-Suomeen. Seutukunnan kunnat ovat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä muuttui vuoden 2014 alussa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi. Kuntayhtymän jäsenkunnat siirsivät sosiaalitoimen palvelut, päivähoitoa lukuun ottamatta, kuntayhtymän tehtäväksi. Toiminta päätettiin järjestää kuudelle palvelualueelle, jotka ovat 1) aikuissosiaalityön, 2) erikoissairaanhoidon, 3) mielenterveys- ja päihdepalveluiden, 4) perhepalveluiden, 5) perusterveydenhuollon ja 6) vanhuspalveluiden palvelualueet. Toimintaa tukevat palvelut organisoitiin tukipalveluiden palvelualueelle, jossa toimivat tekniset palvelut ja materiaalihallinto. Yhtymähallinto vastaa lisäksi mm. henkilöstöhallintoon, taloushallintoon

14 11(30) ja tietohallintoon liittyvien palveluiden tuottamisesta palvelualueiden toiminnan tueksi. Forssan seutukunnalla palvelut on pystytty järjestämään kustannustehokkaasti ja palveluiden saatavuus on ollut hyvä. Palvelut on järjestetty lähipalveluperiaatteella ja hyvinvointikuntayhtymällä on yli 20 seutukunnallisesti toimipistettä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integraatio on aloitettu hyvinvointikuntayhtymän toiminnan aloittamisen myötä. Forssan hyvinvointikuntayhtymässä myös osa erikoissairaanhoidosta ja potilasasiamiestoiminta ovat kuntayhtymän itse järjestämää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen 20 sairaanhoitopiiristä keskisuurten joukkoon, jos kokoa mitataan asukasluvulla. Keskussairaala toimii kahdessa pisteessä, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Hämeenlinnassa toimii päivystävä keskussairaala ja Riihimäellä on erikoissairaanhoidon poliklinikka sekä päiväkirurgista toimintaa. Forssassa toimii kolmas sairaala, jossa toteutetaan melko laajamittaista erikoissairaanhoitoa. Sairaanhoitopiiri kuuluu Pirkanmaan erityisvastuualueeseen. Keskussairaala on profiloitunut päivystyksen kehittäjänä. Toisena painopistealueella on neurologinen toiminta. Gastroenterologisen kirurgian ja erityisesti syöpähoitojen osalta sairaalassa on hyvää osaamista ja potilaita tulee myös oman alueen ulkopuolelta. Sairaanhoitopiirin taloutta rasittaa merkittävä alijäämä, jonka kattamiseksi on laadittu viiden vuoden ohjelma. Erityinen haaste on se, että sairaalan kiinteistöt ovat perustekniikaltaan lähes alkuperäisessä kunnossa. 1.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueiden erityiset rajapinnat kuntien kanssa Tässä kappaleessa kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien itsehallintoalueiden kuntien kanssa muodostuvia rajapintoja ja niihin liittyviä kriittisiä teemoja huomioiden julkaistun strategisen hallitusohjelman painotukset. Näillä rajapinnoilla tehtävän yhteistyön sujuvuus on varmistettava Sote uudistuksen valmistelussa. Alla kuviossa 1. on tiivistetysti kuvattu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueiden ja kuntien välille muodostuvat erityiset rajapinnat. Nämä neljä rajapintaa muodostuvat 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, 2) lapsia, nuoria ja perheitä, 3) työllisyyttä ja 4)

15 12(30) henkilöliikennettä koskevista kokonaisuuksista. Kuvion yläosassa vaaleammalla pohjalla on selitetty rajapintojen keskeinen sisältö ja alaosassa on kerrottu kokonaisuutta koskevat hallitusohjelman kirjaukset. Kuvio 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueiden ja kuntien välille muodostuvat erityiset rajapinnat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveydenhuoltolain mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä tulee olla pysyviä tahoja, jotka edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Tällaisia tahoja ovat muun muassa kuntien ja alueiden hyvinvointityöryhmät sekä kunnassa toimivat hyvinvointikoordinaattorit. Ne työstävät muun muassa hyvinvointikertomusta päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi. Kuntien ja kuntayhtymien tulee muun muassa arvioida ja ottaa huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan yhteistyössä kunnan eri toimialojen kesken sekä kunnassa toimivien muiden julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kuten myös kuntien välisenä toimintana ja alueellisesti muiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien organisaatioiden kanssa. Osana tätä kokonaisuutta tulee huomioida myös maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusasiat sekä erityisryhmien (vanhukset, vammaiset

16 13(30) henkilöt sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) asuntotarjonta ja erilaisten asumisratkaisujen järjestäminen. Strategisessa hallitusohjelmassa esitetään: - kuntalain mukainen kuntastrategia korvaa hallinnonalojen yksittäiset strategiat ja toiminnalliset suunnitteluvelvoitteet (asumispalvelujen tiloja koskevia suosituksia ja Aran investointiohjetta joustavoitetaan) Hallitusohjelmassa on myös kerrottu lait, joiden osalta kuntien toimintavapautta tullaan lisäämään uudella lailla. Tämä koskee mm. seuraavia Sote- uudistuksen suunnittelussa huomioitavia lakeja: - nuorisolaki - liikuntalaki - laki lasten päivähoidosta - laki sosiaalisesta luototuksesta Lapset, nuoret ja perheet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä painotetaan vahvasti moniammatillista yhteistyötä ja yli hallinnonalojen ulottuvia kokonaisuuksia. Esimerkiksi uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen olevan kunnassa hallinnonalat ylittävä kokonaisuus. Jatkossa esimerkiksi kuntien vastuulle jäävien oppilashuollon, nuorisotoimen, liikuntatoimen ja muiden ennalta ehkäisevien palvelujen niveltyminen Sote- palveluihin tulee olemaan erittäin merkittävä asia. Esimerkiksi tulee miettiä, miten hoidetaan psykososiaalinen oppilashuolto. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat merkittävällä tavalla kunnan tarjoamat peruspalvelut (varhaiskasvatus-, koulu-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalvelut). Strategisessa hallitusohjelmassa todetaan seuraavat seikat: - nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan (vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta yhdellä taholla) - lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Työllisyys Sote III-hankkeessa tulisi pohtia, miten työllisyyden hoitoon laajasti liittyvä kokonaisuus jaetaan Soten ja kuntien välillä. Lähtökohtaisesti kunta vastaa nuorisopalveluista ja työllisyyden hoidosta. Jälkimmäiseen liittyy kuitenkin suoraan Sote -palveluista aktivointisuunnitelmien tekeminen, kuntouttava työtoiminta, aikuissosiaalityö ja työttömien terveystarkastukset. Kunta vastaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, mutta sosiaalinen kuntoutus (joka voi sisältyä kuntouttavaan työtoimintaan) on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Lisäksi työttömillä kuntalaisilla on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen. Tällä

17 14(30) hetkellä pitkäaikaistyöttömien toimintakykyä heikentävät sairaudet jäävät suurelta osin tunnistamatta terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja työvoimahallinnossa. Erityisesti päihde- ja mielenterveyden häiriöt jäävät hoitamatta. Tähän kokonaisuuteen vaikuttavat hallitusohjelman seuraavat linjaukset: - hallituksen tahtotila työvoimapalvelujen kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi - selvitetään työvoimapalvelujen siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain Tanskan mallin mukaisesti. Yleinen merkittävä kohta hallitusohjelmassa on kuntien tehtävien ja velvoitteiden uudelleen arvioiminen siten, että julkisen talouden menot eivät lisäänny seuraavien kokonaisuuksien osalta: - kuntouttavan työtoiminnan maksimipäivien vähentäminen Henkilöliikenne Julkisesti tuettua henkilöliikennettä järjestetään tällä hetkellä monella eri taholla. Kun tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon yksikanavainen rahoitus tulee voimaan, Sote- itsehallintoalue todennäköisesti tulee vastaamaan keskitetysti kaikista matkakuluista. Tässä yhteydessä on myös huomioitava aluehallinnon uudistuksen vaikutuksen liikenteen suunnitteluun. Tähän kokonaisuuteen vaikuttavat alustavan hallitusohjelman seuraavat linjaukset: - Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisesta tehdään päätös, jolla yksinkertaistetaan aluehallinnon järjestämistä. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. - hallitus uudistaa julkisesti tuettuja (valtio, kunnat, Kela) henkilökuljetuksia tavoitteena 10 % säästö vuodesta lainsäädäntöä kehitetään toteuttamalla henkilö-, posti-, ja tavarakuljetuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus

18 15(30) 2 SOTE III HANKKEEN KESKEISET TEEMAT 2.1 Teemojen rakentuminen Luvuissa on esitetty Sote III -hankkeen sisältöä jäsentävät keskeiset teemat. Teemat perustuvat Sote III hankkeen ohjausryhmän hyväksymiin alustaviin 12 strategiseen toimintaperiaatteeseen: - Asiakaslähtöisyys - Asiakastarpeiden analysointi - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio - Perustason vahvistaminen - Yhteistyöpinnat muiden toimijoiden kanssa - Yhteistyö kolmannen sektorin ja yritysten kanssa - Henkilöstön mukaan ottaminen - Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus - Optimaalinen palveluverkko - Palveluiden tuotanto - Johtamisosaaminen sekä alustaviin 11 keskeisimpään prosessiin: - vanhustenhuolto - palveluohjaus ja hyvin kalliiden asiakkaiden palveluohjaus - palvelujen muotoilu - sähköiset palvelut - hyvinvointiteknologia - lapset ja nuoret sekä lapsiperheet - päihde- ja mielenterveys - vaativat vammaispalvelut - laaja-alainen kuntoutus - johtamisosaaminen. Sote III hankeen arvot ja strategiset painopisteet työstetään näiden teemojen pohjalta syksyn 2015 aikana. Kunkin luvun lopussa on mainittu erikseen seminaareissa ja työpajoissa työstettäviä keskeisiä kysymyskokonaisuuksia. Seminaareja ja työpajoja kuvataan tarkemmin luvussa 3.4 Seminaarit ja työpajat syksyllä Teemojen tarkastelu elinkaaren eri vaiheissa Sote III teemojen tarkastelu ihmisen elinkaaren päävaiheiden (lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus) kautta on luonteva ja asukaslähtöinen tapa lähestyä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisuutta. Elinkaaren mukaisen tarkastelun myötä on mahdollista tarkastella uudistuksen arvoja, strategisia painotuksia ja odotettavissa olevia vaikutuksia karkealla tasolla eri ikävaiheiden näkökulmista. Lisäksi maakunnassa kahdessa suurimmassa

19 16(30) kaupungissa, ja myös Forssassa osittain, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on organisoitu elämänkaarimallia mukaillen. Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua hahmotetaan seuraavien elinkaariajatteluun perustuvien ikävaiheiden kautta: I. Lapset, nuoret ja lapsiperheet II. III. Työikäiset Ikäihmiset Alla kuviossa 2. on lyhyesti kuvattu Sote III hankkeen teemat jaoteltuna elinkaaren mukaisiin vaiheisiin. Hankkeen arvot ja strategiset painopisteet määritellään siten, että ne ohjaavat teeman mukaista työskentelyä ottaen samalla huomioon asukkaiden sijoittumisen ihmisen elinkaarella. Kuvio 2. Sote III hankkeen teemat elinkaaren mukaan.

20 17(30) 2.2 Teema I Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi Alla kuviossa 2. on havainnollistettu Sote III hankkeen teemaa Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi. Kuva 2. Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi. Kuvassa keskellä vaaleanvihreällä pohjalla olevat näkökulmat ovat Sote III hankkeen ohjausryhmän hyväksymiä alustavia strategisia toimintaperiaatteita ja keskeisimpiä prosesseja. Vaaleansinisellä pohjalla on esitetty keskeisimpiä kysymyksiä, joita seminaareissa ja työpajoissa käsitellään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä tulee huomioida se, että palvelutarpeita tulee selvittää laajasti paitsi sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen käyttäjien osalta, myös potentiaalisten tai tulevien käyttäjien näkökulmasta. Lisäksi on huomioitava rahoittajan eli viime kädessä veronmaksajan näkemys palvelujen tarpeesta ja kohtuullisesta tasosta. Hallitusohjelman yksi kärkihanke on palvelujen muuttaminen asiakaslähtöisiksi mm. kokemusasiantuntemusta käyttämällä ja ihmisten osallisuutta lisäämällä. Kanta-Hämeen seutukunnissa palvelujen käyttäjien asiakastarpeiden ja palautteen kerääminen ja analysointi sekä systemaattinen hyödyntäminen ovat eri vaiheissa. Hämeenlinnassa asiakaspalautteen kerääminen on osa sopimusohjausta. Asiakaspalaute vaikuttaa palveluntuottajille maksettaviin bonuksiin ja sanktioihin. Forssan hyvinvointikuntayhtymässä asiakastyytyväisyyskysely on tehty

21 18(30) säännöllisesti terveydenhuollon osalta. Riihimäen seudulla asiakastyytyväisyyttä on selvitetty sosiaalihuollon asiakkaiden joidenkin segmenttien osalta. Asiakasymmärrys syntyy silloin, kun asukkaista ja heidän tarpeistaan ja elämän olosuhteistaan on olemassa kattavaa tietoa ja sitä käytetään palvelujen kehittämisen perusteena. Kuntalaisten kuulemisen ja asukasosallisuuden edistämiseen on olemassa erilaisia menetelmiä. Palvelujen käyttäjien näkökulmien huomioiminen on erittäin tärkeää. Esimerkiksi kansallisessa aikuissosiaalityön kehittämishankkeessa (SOS II) on kehitetty asiakasraatijärjestelmää ja päihdepalvelujen ja lastensuojelupalvelujen kehittämisessä on hyödynnetty ns. kokemusasiantuntijoiden asiantuntemusta palvelujen käyttäjinä. Asiakasraateja on ollut käytössä maakunnassa jo ennen SOS II hanketta. Palvelujen kohdentaminen ja palveluohjaus On huomioitava, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjien tarpeet poikkeavat toisistaan. Palvelutarpeet ja niihin perustuvat asiakasryhmät tulee analysoida. Asiakassegmentoinnin lähtökohtana on se, että eri asiakasryhmillä on erilaiset palvelutarpeet ja palvelut suunnitellaan vastaamaan näitä palvelutarpeita mahdollisimman yksilöllisesti. Toisaalta palvelutarpeiden analysoinnissa on huomioitava myös kokonaisuus eli asukastarpeiden lisäksi myös tarvittava palvelujen intensiteetti (vrt. päivystys, kerran viikossa tai tarvittaessa), arvioitu vaikuttavuus sekä käytössä olevat resurssit. Pääperiaatteena sosiaalija terveydenhuollon asukastarpeiden ja asiakkuuksien segmentoinnissa on helpottaa organisaatioita kohdistamaan voimavaransa oikeisiin asiakkaisiin oikealla tavalla ja oikeaan paikkaan. Sekä palvelujen käytettävyyden että kustannustehokkuuden kannalta on olennaista pohtia, miten asiakkaat saavat tarvittavan ohjauksen palvelujen käyttöön. Erityisen tärkeää asiakasohjaus on ns. kalliiden asiakkaiden osalta. On olennaista, miten heidän palvelutarpeensa analysoidaan ja asiakasohjaus järjestetään. Kalliit asiakkaat tarkoittavat kuntalaisia, jotka käyttävät paljon useita palveluja, mutta siitä huolimatta palvelutarpeeseen ei kyetä aina vastaamaan hyvin tai tyydyttävästi tai niin että asiakas tuntisi tilanteensa turvalliseksi, eikä turvautuisi aina uuden palvelun käyttöön. Nordic Healthcare Group selvitti Riihimäen seudulla (Riihimäen kaupunki sekä Hausjärven ja Lopen kunnat) kalliiden asiakkaiden segmenttiin kuuluvia asiakkaita vuoden 2013 tietojen perusteella. Selvityksen mukaan kallein 10 % asiakkaista muodostaa noin 75 % kaikista sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista. Vuositasolla kustannus kalliisiin asiakkaisiin kuuluvien henkilöjen osalta oli noin kun ei kalliiden - asiakkaiden ryhmässä vuosikustannus oli

22 19(30) noin 800. Yli puolet (54 %) kalliista asiakkaista käytti vuoden aikana yli neljää palvelua. Työstettäviä kysymyksiä - Mitä asukaslähtöisyys tarkoittaa? - Miten selvitämme väestön erilaiset palvelutarpeet? - Mitä palveluohjaus tarkoittaa? 2.3 Teema II Sote- integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Alla kuviossa 3. on havainnollistettu Sote III hankkeen teemaa Sote integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kuva 3. Sote integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Hallituksen linjauksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon täydellistä horisontaalista ja vertikaalista integraatiota. Integraation toteutuminen on Kanta- Hämeessä eri vaiheissa. Palvelujen käyttäjin näkökulmasta tulee huolehtia järkevistä kokonaisuuksista. Esimerkiksi ikäihmisten palveluja tulisi tarkastella asukkaan näkökulmasta kokonaisuutena siten, että kotiin annettavat palvelut, lähipalvelut ja erityispalvelut muodostavat saumattoman kokonaisuuden, joka tukee kuntalaisen toimintakykyä.

23 20(30) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integraation lisäksi tulee varmistaa yhteistyö eri tahojen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien itsehallintoalueiden keskeisiä yhteistyökumppaneita tulevat olemaan kunnat, valtio (ministeriö, monialainen yhteispalvelu TYP, työja elinkeinotoimistot ja Kansaneläkelaitos), julkiset ja yksityiset palveluntuottajat ja erilaiset järjestöt sekä kolmannen sektorin toimijat. Erityisesti kuntien merkitys hyvinvoinnin ja terveyden sekä esimerkiksi lasten ja nuorten ennalta ehkäisevien palvelujen kokonaisuuden näkökulmasta on suuri. Toimintakyvyn ylläpitäminen Ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn tukeminen on suomalaisen vanhuspolitiikan keskeinen tavoite. Se on lähtökohtana niin vanhusten kotona asumisen tukemisessa kuin palveluissa ja hoidossa. Toimintakyvyn arvioinnista on tehty valtakunnallinen suositus. Palvelujen käyttäjien toimintakyvyn ylläpitäminen on myös vammais-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä työttömille kohdennettujen palvelujen keskiössä. Toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvät terveydenhuollon palvelut, laaja-alainen kuntoutus, työ- ja päivätoiminta sekä erilaiset asumisen ratkaisut. Kanta-Hämeessä tulee pohtia, miten asukkaiden toimintakykyä edistetään, pidetään yllä ja sairauden tai muun yllättävän tilanteen jälkeen palautetaan siten, että mahdollisimman moni kantahämäläinen on toimintakykyinen omassa arjessaan. Tässä tulee huomioida hallitusohjelman kirjaukset kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen toteuttamisesta, osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien edistämisestä ja työvoimahallinnon uudistamisesta. Laajasti ymmärrettynä toimintakyvyn liittyy myös sosiaalihuoltolain tarkoittama sosiaalinen kuntoutus sekä perheiden hyvinvointia tukevat palvelut ja tukitoimenpiteet. Hallitusohjelman kirjausten mukaan tavoitteena on järjestää palvelut lapsi- ja perhelähtöisesti sekä esimerkiksi vahvistaa vanhemmuutta, matalan kynnyksen palveluita ja vahvistaa eropalveluja. Tämä edellyttää Sote- alueilta erittäin hyvää yhteisyötä kuntien kanssa. Työstettäviä kysymyksiä - Mitä horisontaalinen ja vertikaalinen Sote- integraatio tarkoittaa Kanta-Hämeessä? - Miten perustason toimintaa aidosti vahvistetaan? - Mitä yhteinen työ tarkoittaa?

24 21(30) 2.4 Teema III Kustannustehokkuus Alla kuviossa 4. on havainnollistettu Sote III hankkeen teemaa Kustannustehokkuus. Kuvio 4. Kustannustehokkuus. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät yhtenäistetään järjestämisvastuussa olevilla alueilla ja järjestelmien kokonaisarkkitehtuuria kehitetään ja sen toteutumista valvotaan kansallisella tasolla. Yksi keskeinen kustannusvaikuttavuuteen liittyvä tekijä myös Kanta-Hämeessä on tietojärjestelmät, niistä aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset sekä niiden yhteensopivuus. Sote III hankkeen aikana tulee selvittää sähköisten palvelujen ja hyvinvointiteknologian hyödyntämismahdollisuudet ja arvioida kustannusvaikutukset. Sähköisten palvelujen toimivuus ja integrointi muuhun palvelutuotantoon edellyttää riittävän laajaa väestöpohjaa, joka on mahdollista saavuttaa Sote- itsehallintoaluemallin kautta. Palveluita on myös muotoiltava jatkuvasti uudelleen, koska asiakkaiden kyky ja mahdollisuudet käyttää palveluita vaihtelevat ja muuttuvat nopeasti yhteiskunta- ja väestörakenteen muuttuessa mutta myös teknologisten mahdollisuuksien kasvaessa. Keskeinen osa kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden teemaa on määritellä sähköiset palvelut, lähipalvelut, seudullisesti tuotettavat palvelut, maakunnalliset palvelut ja ne palvelut, joita joudutaan ostamaan maakunnan ulkopuolelta tai sopimaan työnjaosta muiden Sote- alueiden kanssa. Hallitus on jo linjannut, että osa vaativasta

25 22(30) erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Maakunnan palveluverkko tulee optimoida asukkaiden tarpeet ja kokonaiskustannukset huomioiden kuitenkin niin että, palveluverkko peruspalvelujen tuotannon osalta rakentuu seutujen varaan. Tässä yhteydessä on huomioitava kaikki kustannukset, myös palvelujen käyttäjien matka- ja työajan käyttö, ei vain organisaation kuluja. Palvelutuotannossa on paikallisesti ja maakunnallisesti päällekkäisyyttä ja osaoptimointia. Muodostamalla yhteinen näkemys näitä päällekkäisyyksiä voidaan purkaa seutujen sisällä ja maakunnallisesti. Maakunnassa on kuitenkin olemassa selkeä tarve päivystävälle erikoissairaanhoidon yksikölle. Sote III hankkeessa luodaan syksyn 2015 aikana tahtotila palveluverkon rakentumiselle. Varsinainen palveluverkkoselvitys on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana. Hallitusohjelman mukaan Sote alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palvelujen tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kilpailutuksissa koristetaan erilaisten tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan valtakunnallinen mittaristo. Kanta-Hämeessä tämä tarkoittaa sitä, että oman tuotannon ja palveluiden oston välinen kustannustehokkuus ja vaikuttavuus on arvioitava objektiiviselta pohjalta, antamatta omalle tuotannolle itseisarvoa. Työstettäviä kysymyksiä - Millainen on hyvin toimiva tietojärjestelmä? - Miten hyödynnetään hyvinvointiteknologiaa? - Mitkä ovat sähköisesti tarjottavia palveluja, lähipalveluja, seudullisia palveluja ja mitkä maakunnallisesti tuotettavia/hankittavia palveluja?

26 23(30) 2.5 Teema IV Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus Alla kuviossa 5. on havainnollistettu Sote III hankkeen teemaa Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus. Kuvio 5. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus. Vaikuttavuudessa on yksinkertaisimmillaan kyse siitä, millaista muutosta asiakkaan tai potilaan tilanteessa tavoitellaan ja saavutetaanko se. Jotta vaikuttavuus voidaan todeta, tarvitaan tietoa lähtötilanteesta, toteutetusta toimenpiteestä ja lopputuloksesta. Toisin sanoen vaikuttavuuden todentaminen edellyttää mitattavissa olevaa vertailukelpoista tietoa. Sote- uudistuksen osalta Kanta-Hämeessä tulee pohtia, mihin asioihin halutaan muutosta ja miten muutos on mitattavissa tai luotettavasti arvioitavissa. Lisäksi tulee sopia, mitkä ovat ne keskeiset indikaattorit, joita seurataan. Tietojärjestelmien tulee tukea tiedon hankkimista ja tuottaa sitä helposti käytettävässä muodossa kertakirjauksen periaatteella. Hallitusohjelmassa hallituskauden yhdeksi kärkihankkeeksi on nostettu julkisten palvelujen digitalisaatio ja digitalisaatio on hallituksen koko strategian läpileikkaava teema. Julkisen hallinnon osalta tämä tarkoittaa sitä, että se sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksistä vain kerran. Johtamisen näkökulmasta on tärkeää tunnistaa, millaisesta ongelmasta on kysymys ja minkälaista johtamista se vaatii. Mitä monimutkaisemmasta ilmiöstä on kysymys, sitä enemmän johtamisen roolin tulisi keskittyä monialaisen ymmärryksen muodostamiseen, keskustelun edistämiseen ja kysymysten esittämiseen. Johtaminen, johtamisosaaminen ja tiedolla johtaminen tulevat korostumaan uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa, jotta asetetut tavoitteet

27 24(30) voidaan saavuttaa. Johtamisosaamisen rakentaminen edellyttää maakunnallista yhteistoimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamiseksi tarvitaan johtamista, joka huomioi kontekstin ja käsillä olevan kokonaisuuden luonteen. Työstettäviä kysymyksiä - Millaista muutosta Kanta-Hämeen väestön hyvinvoinnissa tavoitellaan? - Miten varmistetaan riittävä tieto johtamisen tueksi? - Millaista johtamista Sote- uudistus tarvitsee? 3 TOIMIJOIDEN ROOLIT SOTE III - HANKKEESSA 3.1 SOTE III hankkeen ohjausryhmä Sote III hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii maakuntahallituksen puheenjohtaja. Ohjausryhmässä on yhteensä kolme edustajaa kustakin Kanta-Hämeen 11 kunnasta siten, että jäseninä ovat kunnanvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajat sekä kunnanjohtaja. Henkilöstön näkökulmaa tuovat esiin kunta-alan pääsopijajärjestöistä pyydetyt edustajat. Lisäksi Sote III hankkeen projektiryhmä osallistuu ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän tehtävänä on vastata kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen etenemisestä Kanta-Hämeessä ja varmistaa Kanta-Hämeen tavoitteisiin nähden riittävät resurssit. Ohjausryhmä päättää syksyn 2015 aikana Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvät arvot ja strategiset painopisteet. Edelleen ohjausryhmä päättää hankkeen jatkovalmistelusta ottaen huomioon kansallisen valmistelun ohjeet. Lisäksi ohjausryhmä päättää Sote III hankkeen kustannuksista ja palkattavista hanketyöntekijöistä. Kokoukset Ohjausryhmä kokoontuu seuraavasti: - ti klo 9-11 Hämeenlinnan kaupungin Raatihuone - ti klo Forssan kaupungintalo (päätös arvoista, strategisista painopisteistä sekä 2016 rahoituksesta ja organisaatiosta lisäksi tiedoksi Sote III hankkeen arviointi)

28 25(30) 3.2 SOTE III hankkeen projektiryhmä Projektiryhmään on nimetty Hämeenlinnan kaupungin, Janakkalan ja Hattulan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen sekä Riihimäen seudun ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän edustajat. Edustajat ovat em. kokonaisuuksien johtajia. Projektiryhmään kuuluvat lisäksi Hämeen liitosta maakuntajohtaja ja yhteysjohtaja. Sote III hankkeen projektiryhmän työskentelyä johtaa projektipäällikkö. Projektityhmän tehtävänä on vastata Sote III hankkeen toteuttamisesta. Projektiryhmä selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvän järjestämislain valmistelun tilannetta ohjausryhmälle sekä valmistelee ohjausryhmälle päätettävät asiat. Kokoukset Syyskaudella 2015 projektiryhmän kokoukset pidetään seuraavina ajankohtina: - ti 9.6. klo , Hämeen liitto, hallituksen kokoushuone - ti klo Hämeen liitto, hallituksen kokoushuone - ti 8.9. klo Hämeen liitto, hallituksen kokoushuone - ti klo Hämeen liitto, hallituksen kokoushuone - ti klo Hämeen liitto, hallituksen kokoushuone - ti klo 9 11 Forssan kaupungintalo SOTE III hankkeen henkilöstö Sote III - hankkeessa työskentelee yksi kokoaikainen ja toinen osaaikainen työntekijä. Projektipäällikkö Markku Puro toimii hankkeessa tuntiperusteisesti ja projektisihteeri Marjo Lindgren kokonaikaisesti vuoden 2015 loppuun saakka. Hankeen henkilöstön työnantajana toimii Hämeen liitto ja esimiehenä maakuntajohtaja. Hankkeeseen liittyvät palkka- yms. kulut laskutetaan jäsenkunnilta suhteessa asukaslukuun Projektihenkilöstö valmistelee Sote III hankeen projektiryhmän ja ohjausryhmän kokoukset ja toteuttaa hanketta ohjausryhmän päätösten mukaisesti projektiryhmän ohjaamina. Kokoukset - Projektipäällikön ja sihteerin tapaamiset noin 1krt/kk - Projektihenkilöstön ja maakuntajohtajan/yhteysjohtajan tapaamiset tarvittaessa

29 26(30) 3.3 Muut toimijat Maakuntahallitus ja valtuusto Sote III hanke tiedottaa Hämeen liiton maakuntahallitusta ja valtuustoa hankkeen etenemisestä. Maakuntahallitus päättää Hämeen liittoa koskevista rahoitusosuuksista. Hämeen liiton rooli Sote III hankkeessa on ylläpitää maakunnallista verkostoa, seurata hanketta koskevia kustannuksia ja toimia valmisteluun palkattujen henkilöiden työnantajana huolehtien mm. palkanmaksusta ja muista työnantajavelvoitteista sekä vastata hankkeen taloudesta. 3.4 Seminaarit ja työpajat syksyllä Maakunnalliset seminaarit Syyskaudella 2015 pidetään kaksi puolipäiväistä maakunnallista seminaaria ja Näistä ensimmäinen toimii aloitustilaisuutena Sote III -hankkeen maakunnalliselle sosiaali- ja terveyspalvelujen tarkastelulle. Maakunnalliseen seminaariin kutsutaan Sote III hankkeen ohjausryhmän ja projektiryhmän jäsenten lisäksi muita hankkeen etenemisen kannalta keskeisiä toimijoita kuten Riihimäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän, Etevan ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:n edustajat. Aloitusseminaari Aloitusseminaarissa klo käsitellään Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen arvojen ja strategisten painopisteiden sisältöä ja annetaan eväitä jatkotyöskentelyyn. Seminaari aloitetaan kertaamalla lyhyesti valtakunnallisen Sote - uudistuksen tilanne ja käymällä läpi Sote III hankkeen tavoitteet ja teemat. Tavoitteena on, että maakunnallisessa aloitusseminaarissa valitaan jatkotyöstettäviksi viidestä kahdeksaan arvoa sekä viidestä kahdeksaan strategista periaatetta. Työskentelyn helpottamiseksi toteutetaan mahdollisesti keskitetty verkkokysely seminaariin kutsuttaville. Päätösseminaari Päätösseminaarissa klo käsitellään seutukunnallisissa ja maakunnallisissa työpajoissa jatkotyöstettyjä Kanta-Hämeen Sote III hankkeen arvoja ja strategisia painopisteitä.

30 27(30) Seutukunnalliset työpajat Kolmessa seutukunnallisessa työpajassa jatketaan Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen arvojen, strategisten painopisteiden ja pääasiakasprosessien sisällön työstämistä. Seudulliset työpajat pidetään seuraavasti: - ti klo Forssa, kaupungintalo - ke klo Riihimäki, kaupungintalo - to klo Hämeenlinna, Raatihuone Sote III -hankkeen maakunnalliset työpajat pidetään - to klo , Hämeenlinna Raatihuone - pe klo , Hämeenlinna Raatihuone Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seudullisten toimijoiden lisäksi työskentelyyn kutsutaan myös sairaanhoitopiirin ja muiden keskeisten seudullisten toimijoiden edustajat. Lisäksi ehdotetaan, että työskentelyyn kutsutaan erikseen sovittava määrä henkilöstön edustajia. Kuntia ja kuntayhtymiä pyydetään nimeämään kuhunkin työpajaan yhteensä noin edustajaa ja teemojen työstäminen tapahtuu 6-10 henkilöstä koostuvissa pienryhmissä. Työskentelyssä hyödynnetään mahdollisesti verkkokyselyä Seminaarien ja työpajojen toteutuksesta Seminaarin ja työpajojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa projektihenkilöstö. Tilaisuudet vetää projektipäällikkö ja sihteeri seuduilta koottavan (1-2 henkilöä/seutu) muutostiimin tukemana. Useamman henkilön tiimi mahdollistaa tehokkaan teemojen työstämisen. Kaikkien vaihtoehtojen osalta on vielä selvitettävä todellinen kustannus sekä aikataulujen sopiminen. Työpajoissa käsiteltävä aineisto julkaistaan keskitetysti Hämeen liiton nettisivuilla. Maakunnalliset seminaarit pidetään riittävän suuressa keskeisellä paikalla sijaitsevassa tilassa (yksi iso tila ja lisäksi 4-5 ryhmätilaa) ja seudulliset työpajat tarkoitukseen sopivissa vastaavissa tiloissa. Liitteessä 1. kuvataan tarkemmin seminaarien ja työpajojen ohjelma. Projektipäällikkö ja sihteeri sekä muutostiimi suunnittelevat seminaarien ja muutospajojen tarkan sisällön soveltaen erilaisia ryhmätyön menetelmiä kuten: - Fasilitaattorin työkirja: rja.pdf

31 28(30) - Työterveyslaitoksen, VTT:n, Sitran, Tekesin ja muiden, mukaan lukien Valtiokonttorin Kaiku ja valtiovarainministeriö, yhteishanke tuotti työkaluja yhteiseen innovointiin 4 AIKATAULU JA RESURSSIT 4.1 Aikataulu Ohjausryhmä on kokouksessaan päättänyt hankkeen alustavasta aikataulusta. Elo-syykuussa ohjausryhmä kokoontuu ja käsittelee projektiryhmän esitykset strategisten periaatteiden ja prosessien käsittelystä seudullisissa ja maakunnallisissa työpajoissa. Työpajat pidetään syksyllä 2015 ja niiden tulokset raportoidaan ohjausryhmälle loppuvuodesta Ohjausryhmä antaa kokouksessaan jatkovalmisteluohjeet strategisten periaatteiden ja arvojen sekä prosessien valmistelulle ja perustaa niiden ja mahdollisen järjestämislain jatkovalmisteluun tarvittavat maakunnalliset työryhmät. Liitteessä 2. on esitetty Sote III hankkeen syksyn 2015 aikataulu. Keväällä 2016 ohjausryhmä kokoontuu seminaariin käsittelemään strategisten periaatteiden ja prosessien käsittelyvaihetta sekä tarkastelemaan järjestämislain valmistelutilannetta. Lain valmistelutilanteesta riippuen ohjausryhmä päättää tarvittavista organisaation valmisteluun liittyvistä toimenpiteistä. Syksy 2016 käytetään strategisten päämäärien, prosessien lopulliseen käsittelyyn ja työstämiseen sekä tehdään tarvittavat organisaation perustamiseen tähtäävät toimenpiteet järjestämislain valmistelun pohjalta. Samassa vaiheessa tarkastetaan ja päivitetään toimintasuunnitelma ja sovitaan jatkovalmistelusta.