OMA KUNTA KULLAN KALLIS - Tutkimus Iin, Kuivaniemen, Haukiputaan ja Kellon nuorten viihtyvyydestä kotikunnissaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMA KUNTA KULLAN KALLIS - Tutkimus Iin, Kuivaniemen, Haukiputaan ja Kellon nuorten viihtyvyydestä kotikunnissaan"

Transkriptio

1 OMA KUNTA KULLAN KALLIS - Tutkimus Iin, Kuivaniemen, Haukiputaan ja Kellon nuorten viihtyvyydestä kotikunnissaan Aho Karoliina - Alatalo Marjut- Ihme Piritta -Sirniö Saija Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Aho, Karoliina. Alatalo, Marjut. Ihme, Piritta. Sirniö, Saija. Oma kunta kullan kallis tutkimus Iin, Kuivaniemen, Haukiputaan ja Kellon nuorten viihtyvyydestä kotikunnassaan. Oulu, syksy 2004, 41 s. 6 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä tutkimus, joka selvittää nuorten viihtyvyyttä kotikunnissaan. Kysely toteutettiin kolmen kunnan alueella, Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan ja Kellon yläasteilla. Tutkimuskohteena olivat näiden kuntien yhdeksäsluokkalaiset, jotka olivat jo ohittaneet rippikouluiän ja joille jatko-opiskelupaikan valinta oli ajankohtainen. Keskeisiä kysymyksiä tutkimuksessa oli kaksi, mitkä tekijät saavat nuoret viihtymään kotikunnissaan ja miten viihtyvyyttä voitaisiin parantaa. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselykaavakkeella ja vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Otanta valikoitui kunkin yläasteen kahdelta luokalta. Tuloksia tarkasteltiin koulukohtaisesti, jotta saatiin selville kunkin kunnan tilanne. Lisäksi kuntien vastauksia vertailtiin toisiinsa. Nuoret viihtyivät hyvin kotikunnissaan. He olivat aktiivisia tuottamaan parannusehdotuksia ja kehittämään kuntansa palveluita. Ison kaupungin läheisyydessä asuvilla nuorilla raja maaseudulle ja kaupunkiin kuuluvien palveluiden välillä on häilyvä. Omaan kotikuntaan haluttiinkin palveluita, joita kaupungista on totuttu hakemaan. Kauempana asuville puolestaan riitti peruspalveluiden parantaminen. Nuorille koulun sijainnilla ei ollut niinkään merkitystä. Sen sijaan heille oli erittäin tärkeää, että vapaa-ajan palvelut löytyivät läheltä kotia. Harrastukset veivät ison osan nuorten vapaa-ajasta ja siksi monet toiveetkin liittyivät harrastusmahdollisuuksiin. Sekä kunnalta että seurakunnalta toivottiin mahdollisuuksia ja tiloja vapaaseen yhdessäoloon. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kuntien nuorisotyön sekä ennaltaehkäisevän sosiaalityön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Myös seurakuntien nuorisotyössä toimivien toivotaan löytävän ideoita työnsä suunnitteluun. Asiasanat: nuoruus, hyvinvointi, elämänhallinta, osallisuus, viihtyvyys

3 3 ABSTRACT Aho, Karoliina. Alatalo, Marjut. Ihme, Piritta. Sirniö, Saija. Oma kunta kullan kallis Study of Young People s Well-Being in Their Home Municipalities. Oulu, Autumn 2004, Language: Finnish, 41 pages, 6 appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of this study was to determine how young people find living in their home municipality. The inquiry was carried out in three municipalities in the comprehensive schools at Kuivaniemi, Ii, Haukipudas and Kello. The target group of the inquiry was the 9 th grade students, who had passed the age of confirmation class (16 yrs) and were in the process of trying to find out where to continue their studies. The main topics were to find out the factors affecting their wellbeing and how it could be increased. The inquiry was conducted by using an open-ended questionnaire and the results were analyzed by inductive content analysis. The sampling was collected from two 9 th grade classes in each school. The results were examined separately school by school to find out the situation in each municipality. In addition, the results from each municipality were compared against each other. According to the study, the young people enjoyed living in their home municipalities. They were active in producing propositions for improvement and advancing the services of their municipality. The differences between the services in town and country were obscure to the young people living in the vicinity of a major town. They wished that their home municipalities had the same kind of services that they are used to going in town for. The ones living further away from town were instead content with the improvement of the basic services. The location of the school did not matter to the young people, whereas they though it very important to have leisure-time activities and services near their homes. Hobbies took up much of their time and thus many of their wishes were hobby-related. Both the municipality and the Church were expected to offer opportunities and premises for young people to spend free time together. The findings of the study can by used in municipal youth work as well as both the planning and realization of preventive social work. It is also hoped that the study can help the Church youth workers in the organization of their work. Key words: youth, wellfare, life management, participation.

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA Nuoruus elämänvaiheena Nuorten osallisuus ja sosiaaliset suhteet Hyvinvointi osana elämänhallintaa Nuoren arvomaailma ja hengellinen elämä 11 3 TUTKIMUSKUNNAT Haukiputaan kunta Iin kunta Kuivaniemen kunta 15 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Tutkimusaineiston analysointi 18 5 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuivaniemen nuorten vastaukset Iin nuorten vastaukset Haukiputaan nuorten vastaukset Kellon nuorten vastaukset Kuntien vastausten vertailu Johtopäätökset 26 6 POHDINTA 27 LÄHTEET 29

5 5 LIITTEET Liite 1 Kyselylomake 31 Liite 2 Kuivaniemen yläasteen nuorten vastaukset 33 Liite 3 Iin yläasteen nuorten vastaukset 35 Liite 4 Haukiputaan yläasteen nuorten vastaukset 37 Liite 5 Kellon yläasteen nuorten vastaukset 39 Liite 6 Iin sivistysjohtajan lupa kyselyn toteuttamiseen 41

6 6 JOHDANTO Pienten paikkakuntien nuoria kohtaan asetetaan yhteiskunnassamme ristiriitaisia paineita. Heitä kannustetaan hankkimaan korkeakoulututkinto ja hakeutumaan koulutusta vastaavaan työhön, joka nykyaikana keskittyy lähinnä isoihin kasvukeskuksiin. Samaan aikaan kunnat kuitenkin haluavat välttää muuttotappiota saamalla nuoret palaamaan kotikuntiin opintojensa jälkeen. Kuntien olisikin olennaista kehittää palvelut vastaamaan asukkaiden tarpeita. Työpaikkoja ei ole tarpeeksi eikä nuorille ole riittävästi palveluita, jotka saisivat heidät viihtymään ja voimaan hyvin. Yhteiskunnassa vallitseva epävarmuus ilmenee elämänhallinnan heikentymisenä, joka puolestaan voi aiheuttaa muutoksia elämäntapakäyttäytymisessä. Nuorten sosiaaliset ongelmat ovat kasvaneet muun muassa lisääntyneen alkoholinkäytön, huumeiden ja vastuuttoman seksuaalikäyttäytymisen vuoksi. Sosionomeina ja diakoneina tulemme työskentelemään muun muassa niiden nuorten parissa, joihin yhteiskunnalliset paineet kohdistuvat ja joille sosiaaliset ongelmat voivat tulla ajankohtaisiksi. Ammattitaitoisen näkemyksen tärkeys korostuu etenkin kuntien resurssien ja asiakkaiden tarpeiden yhteensovittamisessa. Nuorten hyvinvointiin ja viihtymiseen tulisi panostaa, jotta he suhtautuisivat myönteisesti kotikuntaansa palaamiseen opintojen jälkeenkin. Ennaltaehkäisevä sosiaalityö säästää kuntien kustannuksia pitkällä tähtäimellä ja on avainasemassa nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä. Tällaisena työnä voidaan pitää muun muassa nuorisotyötä, harrastuksia ja myös seurakunnan toimintaa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kuntien ja seurakuntien nuorisotyöhön kehittämisideoita sekä mielekkäitä keinoja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Aihetta tarkasteltiin nimenomaan nuorten näkökulmasta. Nuorten elämänsisältöä kartoitettiin kysymällä vapaa-ajan vietosta ja harrastuksista sekä muista heille tärkeistä asioista. Tällä tavoin pyrittiin löytämään vastauksia kysymyksiin: 1) mikä saa nuoret viihtymään kotikunnassaan ja 2) kuinka nuorten viihtymistä kotikunnassa voisi edistää.

7 7 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA 2.1 Nuoruus elämänvaiheena Nuoruuden määritelmät ovat jonkin verran vaihdelleet eri aikakausina ja tilannekohtaisesti. Aikaisemmin nuoriksi on luettu yhteisön naimattomat, ei vielä täysivaltaiset jäsenet, jotka kuitenkin fyysiseltä olemukseltaan, kyvyiltään ja taidoiltaan ovat olleet lähes aikuisten veroisia. Viimeisen sadan vuoden aikana tämä ikäkausi on länsimaissa yleisesti pidentynyt ihmisen keskimääräisen eliniän kasvaessa. (Aapola, Kaarninen. 2003, ) Nyky-yhteiskunnassa nuoret tulevat puberteettiin entistä aikaisemmin. Toisaalta pidentyneet ammattiin valmistumisajat, taloudellisen itsenäistymisen lykkääntyminen sekä median luoma nuoruuden kaikkivoipaisuus ovat saaneet nuoruuden elämänvaiheen päättymään entistä myöhemmin. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen, Vilén 2003, 13.) Länsimainen nuoruus on ymmärretty lapsuuden ja aikuisuuden välisenä siirtymävaiheena, jonka aikana nuori omaksuu yhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja vähitellen itsenäistyy. Iältään nuoria on ollut kautta aikain, mutta modernin nuoruuden muotoutuminen erityiseksi elämänvaiheeksi ja käsitteeksi sekä ulottuminen koskemaan koko ikäryhmää on suhteellisen tuore ilmiö. (Aapola, Kaarninen 2003, ) Nuoruuteen liittyy tiettyjä kehitystehtäviä, jotka käydään usein läpi kriisien kautta. Nuoret arvioivat paljon itseään suhteessa muihin ja luovat sen perusteella käsitystä itsestään. He selkiinnyttävät ja vahvistavat identiteettiään näistä arvioinneista saatujen vastausten perusteella ja sitä kautta kasvavat aikuisiksi. Aikuistumisprosessiin vaikuttaa vahvasti nuoren kasvuympäristö, joka voi joko tukea tai tukahduttaa identiteetin kehitystä. On tärkeää, että nuori oppii arvostamaan itseään ja kasvaa itsenäiseksi (Rönkä, Mustonen 1994, osio IV, liitteet 1 ja 2.) Murrosikä-käsite on muodostunut sen jälkeen kun käsitys lapsuudesta ja nuoruudesta erityisinä elämänvaiheina olivat syntyneet. Se on nimenomaan länsimainen ilmiö ja liittyy käsitykseen, että nuori tarvitsee radikaalin irrottautumisen kodistaan ja perheestään, jotta hän voi itsenäistyä. Murrosikä-käsitteellä on ollut sekä positiivisia,

8 8 että negatiivisia vaikutuksia. Toisaalta se luo negatiivisia ennakkoasenteita ja stereotypioita kuten nuorilla ei ole käytöstapoja tai nuoret ovat vastuuntunnottomia, mutta toisaalta murrosikäiset on nostettu myös erityisen suojelun ja toimenpiteiden, kuten nuorisotyön, kohteeksi. Heille sallitaan enemmän rajojen hakemista ja kokeiluja, koska niiden ajatellaan kuuluvan tähän ikävaiheeseen. (Aapola 2003, ) Medialla on vahva vaikutus tämän päivän nuorten elämään ja käyttäytymismalleihin. Viihdeteknologiasta ammennetaan sosiaalisia normeja, joita erilaiset sarjat, elokuvat ja muu viihde välittävät. Massamedia on merkittävä työkalu, joka vaikuttaa vahvasti leimautumiseen. (Tziluiko 1999, 91.) Leimautumisesta hyvinä esimerkkeinä ovat muun muassa muoti, pukeutuminen, puhetyyli ja asenteet, jotka siirtyvät nuorisokulttuuriin median välityksellä. Teknologiaa on kuitenkin mahdollista käyttää myös muuhun kuin viihtymiseen (Sihvonen 2003, 86). Sen avulla hyödyllisen tiedon hankkiminen ja saaminen on entistä helpompaa. Etenkin internetin käytön osaaminen on nykyään lähes välttämätöntä, mikä onkin nuorille melkein itsestäänselvyys. 2.2 Nuorten osallisuus ja sosiaaliset suhteet Osallisuus on sitä, että nuori samaistuu yhteisöihin, joissa hän on osallisena. Näitä voivat olla esimerkiksi kunta, koti, koulu, harrastus- ja kaveripiirit. Osallisuudessa on olennaista, että yhteisön jäsenet saavat käyttöönsä tarvittavat tiedot. Näin ollen he voivat sitoutua yhteisöön ja olla mukana vaikuttamassa sen asioihin. Nuorten tulee ottaa myös vastuuta omasta toiminnastaan. (Flöjt 1999, ) Osallisuus voidaan määritellä myös mahdollisuudeksi ottaa kansalaisia mukaan vaikuttamiseen. Tärkeä osallisuuden ja osallistumisen muoto on niin sanottu ruohonjuuritason osallistuminen, esimerkiksi vapaaehtoistoiminta. Nuoret kokevat ennen kaikkea matalan tason vaikuttamisen uskottavammaksi kuin poliittisen päätöksenteon. (Gretschel 2002, 77.) Nuoret voivat vaikuttaa kotikunnissaan erilaisissa osallisuushankkeissa. Nuorisovaltuustot ja muut toimintamuodot antavat mahdollisuuden vaikuttaa ja kantaa vastuuta kotikunnan yhteisestä viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista. (Silvennoinen 2001, julkaisuja 22, 100.) Nuorten kanssa työskentelevien tulee ottaa nuoria mukaan päätöksentekoon ja kuunnella heidän mielipiteitään. Nuoret luovat paljon ideoita ja toimintatapoja silloin,

9 9 kun he kokevat asian omakseen. Heidän kanssa tulee keskustella aloitteista ja selvittää niiden toteuttamismahdollisuudet loppuun asti. Nuoret turhautuvat helposti, jos he saavat perustelemattoman kielteisen vastauksen. (Silvennoinen 2001, julkaisuja 18, 58.) Taajamien ja sivukylien nuorten osallisuudessa sekä vaikuttamismahdollisuuksissa on havaittu alueellisia eroja. Nuoret haluavat vaikuttaa esimerkiksi mielekkään tekemisen järjestämiseen, vapaa-aikaan, asumiseen ja työhön juuri omassa elinpiirissään. Heillä on myös valmiuksia toteuttaa omia visioitaan jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Alueilla, joilla ei ole jatkokoulutusmahdollisuutta, eikä näin ollen omaan kuntaan ole sitouduttu tarpeeksi, osallistuminen on usein passiivisempaa. (Happonen, Kuusela 2003.) Perhe on nuorille tärkeä osallisuuden yhteisö, sillä siihen kuulutaan yleensä automaattisesti. Sen sisäiset suhteet perustuvat yleensä sukulaisuuden synnyttämään luottamukseen ja moraaliseen sidokseen. Perhe on nuorelle keskeisin turvaverkko juuri siksi, että lasten ja vanhempien suhde on pysyvä ilman tekoja ja saavutuksiakin. Nuoret voivat luottaa siihen, että he kaikissa tilanteissa saavat tukea perheeltään. Vanhempien antama tuki on yleensä ymmärtämistä ja kannustamista. Kun nuori on saanut kotoa hyvät valmiudet tehdä omia ratkaisuja, samalla luottaen tukiverkostoon, voi itsenäistyminen tapahtua. Perhesuhteet voivat muuttua vanhempi-lapsi suhteen ohella myös kahden aikuisen väliseksi, tasavertaiseksi kumppanuudeksi. (Suutari 2001, ) Merkittäviä yhteisöjä nuorten itsenäistymisen muotoutumisessa ovat ystävyys- ja kaveruussuhteet, joissa tärkeintä on yhteenkuuluvuuden tunne ja luottamus. Ystävien kanssa ei välttämättä tehdä aktiivisesti mitään, vaan lähinnä hengaillaan ja oleillaan. (Suutari 2001, ) Usein läheiset ystävät ovat samankaltaisia persoonallisuudeltaan ja sosiaaliselta käyttäytymiseltään. Arvoja ja asenteita muokataan yhdessä, sillä nuoruuteen kuuluu oman identiteetin hakeminen ja samalla halu kuulua jonkin tietyn asenteen, arvojen tai tyylisuunnan edustajiin. Tämä saattaa aiheuttaa myös ystävyyssuhteiden muuttumista. (Aaltonen ym. 2003, )

10 Hyvinvointi osana elämänhallintaa Nuori asettaa tavoitteita elämälleen ja toiminnalleen. Tavoitteita muokkaavat myös kulttuuri ja ympäristö, jossa nuori elää. Nuoret pyrkivätkin muokkaamaan tavoitteitaan omaa sosiaalista ympäristöään myötäillen. Nuori haluaa nähdä itsensä kyvykkäänä ja onnistuneena yhteiskunnassa ja lähiympäristössään. Jos näiden kahden tekijän vuorovaikutussuhde onnistuu, nuoren tunne elämänhallinnasta kasvaa. (Aaltonen ym. 2003, 87.) Elämänhallinta voi olla ulkoista tai sisäistä. Kun nuori tuntee itse vaikuttavansa elämänsä olosuhteisiin voidaan puhua ulkoisesta elämänhallinnasta. Se on kykyä ohjailla omaa elämää sellaisella tavalla, etteivät sen vaiheisiin pysty vaikuttamaan haitalliset ulkoiset, itsestä riippumattomat tai odottamattomat tekijät. Ulkoiseen elämänhallintaan sisältyvät myös nuoren itsensä asettamat päämäärät. Sisäisellä elämänhallinnalla tarkoitetaan kykyä sopeutua elämään tuomiin erilaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin. Se sisältää kaikki ne tavat, joilla nuori luo elämäänsä merkitystä ja sisältöä. Sisäisen elämänhallinnan välineitä ovat erityisesti sosiaaliset suhteet, harrastukset ja perhe. (Aaltonen ym. 2003, 185.) Elämänhallinnan yhtenä osa-alueena on hyvinvointi. Se koostuu muun muassa terveydestä, taloudellisesta toimeentulosta, koulutusmahdollisuuksista ja sosiaalisista suhteista. Hyvinvointia edistävät myös virkistystoiminta, lähipalvelut ja mahdollisuudet vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. (Auvinen 1992, 65.) Hyvinvointi näkyy etenkin nuorten olemuksessa ja käyttäytymisessä arkipäivän tilanteissa. Nuori viestittää itsestään muun muassa eleillä, liikkumisella, kielenkäytöllä, kampauksella ja muulla sanattomalla viestinnällä. (Aaltonen ym. 2003, 105.) Nykyaikana hyvinvoinnin suhteen on nähtävissä enemmän uhkatekijöitä. Nuorten riskikäyttäytyminen on lisääntynyt ja heidän masennusoireensa sekä oppimisvaikeutensa ovat yhä yleisempiä. Yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat nuorten oireiluun: vanhempien kasvatusote on löystynyt ja työttömyys sekä työelämän muutokset vaikeuttavat nuoren kiinnittymistä yhteiskuntaan. (Tervo, Uusimäki 2001,1.) Turvallinen perhe, ystävät ja elinympäristö harrastusmahdollisuuksineen ovat merkittäviä hyvinvoinnin osa-alueita. Tärkein työ kasvatuksessa tehdäänkin

11 11 kotona, ja siksi vanhempia tulisi tukea kaikin tavoin heidän tehtävässään. (Silvennoinen 2001, julkaisuja 22, 103.) Nuoren ihmisen elämänlaatuun ja hyvinvointiin katsotaan liittyvän olennaisesti ainakin toimeentulo, koulutus, turvallisuus, asuminen, rauha, terveys, ja työ. Nuorisotyö kuuluu osaksi kunnan hyvinvointipolitiikkaa. Laki velvoittaa kuntia tekemään nuorisotyötä ja kehittämään yhteistyötä eri toimijoiden välillä nuorten elinolojen parantamiseksi. Liikunta ja ennaltaehkäisevä nuorisotyö pyrkivät lisäämään terveyttä ja osallisuutta, sekä vähentämään sosiaali-ja terveystoimen kustannuksia. Nuorisotyön tulisi olla yhdessä vanhempien kanssa tehtävää kasvatustyötä. (Silvennoinen 2001, julkaisuja 18, 8-9.) 2.4 Nuoren arvomaailma ja hengellinen elämä Yksilöiden ja yhteisöjen väliset hyvät tavat, käyttäytymissäännöt ja siveellisyys tarkoittavat moraalia, joka liittyy läheisesti arvoihin. Nykyään yleisesti väitetään, että länsimaissa moraalin taso on laskenut ja että yhteiskunnassa kaikki on sallittua. Nuoret kuitenkin kaipaavat tiettyjä, turvallisia moraalisääntöjä, joita joudutaan itse luomaan, jos niitä ei ole toimintaympäristössämme valmiina. (Kemppinen 1999,163.) Nykyaikana puhutaan arvovapaudesta ja arvotyhjiöstä. Arvovapaudella ymmärretään, että asioihin voidaan suhtautua monella eri tavalla ja samaan aikaan kaikki ajattelumallit ovat yhtä oikeita. Arvotyhjiö taas tarkoittaa tiettyä mitä väliä ajattelutapaa, jossa perusarvoilla ei ole enää entisen kaltaista merkitystä. (Kemppinen 1999, 151.) Yksi esimerkki muuttuneista arvoista on yksilöllisten tarpeiden korostaminen, sillä niille annetaan enemmän painoarvoa kuin yhteisön arvoille (Helve 1999, 48). Näin ollen tukemiseen ja auttamiseen perustuva yhteisöllisyys on muuttunut hyötyyhteisöllisyydeksi. Yhteisö on merkittävä vain silloin, kun se edesauttaa omia tarpeita tai niiden tyydyttymistä. (Kemppinen 1999, 164.) Nuoren arvomaailmaan vaikuttavat yhdessä perhe, kaverit ja koulu. Näiden ohella monet murrosikään liittyvät tekijät saavat nuoret miettimään uskonnollisia kysymyksiä. Muun muassa abstraktin ajattelun kehittyminen saa nuoren pohtimaan arvojaan ja

12 12 jumalakäsitystään. (Räsänen 2004, 106.) Viime vuosina on noussut esille monia erilaisia liikkeitä, jotka edustavat eri uskonnoista ja filosofioista koottuja arvoja ja rituaaleja. Perinteisten ajattelutapojen rinnalle on noussut myös usko tieteeseen ja yliluonnollisiin ilmiöihin. Nämä vetävät nuoria puoleensa ja saavat heidät etsimään omaa hengellisyyttään. Lahkoilla voi olla negatiivisia vaikutuksia nuoren elämään. Viattomana alkanut kokeilu voi johtaa todellisuuden tajun hämärtymiseen ja yhteiskunnasta irtautumiseen. (Kemppinen 1999, 159.) Uskonepäilyt keskittyvät myös kristinuskon peruskysymyksiin. Luominen, evoluutio, vanhurskauttamisoppi ja suuret eettiset kysymykset esiintyvät nuorten pohdinnoissa. (Räsänen 2004, ) Kirkon on vastattava nuorten kysymyksiin ja huolehdittava kristillisestä kasvatuksesta. Kun nuorelle annetaan eväitä pohdintoihin ja lupa oman sisäisen maailman kohtaamiseen, voi hän ymmärtää olevansa Jumalan kuva. Seurakunnan nuorisotyön tavoitteena onkin tukea nuorta löytämään oma hengellinen identiteetti. 3 TUTKIMUSKUNNAT Tutkimuskunniksi valittiin Haukiputaan Iin ja Kuivaniemen kunnat, jotka sijaitsevat kaikki Oulun läänissä, Oulunkaaren alueella. Kunnat ovat kokonsa, sijaintinsa ja asukaslukunsa vuoksi hyvin erilaisia, mikä antoi lisäulottuvuuksia nuorten vastausten tarkastelemiseen. Kunnat sijaitsevat lähes suorassa linjassa Perämeren rannikolla, Oulusta pohjoiseen. Haukiputaan kuntaan kuuluva Kellon alue, joka sijaitsee Oulun kaupungin ja Haukiputaan kirkonkylän välissä, on melko itsenäinen palvelutoiminnaltaan. Koska Kellossa on myös oma yläaste, tutkimus toteutettiin neljällä yläasteella. Tästä johtuen Kellon vastaukset käsiteltiin Haukiputaan yläasteen vastauksista erillään.

13 13 (http://oh8ta.oulu.fi/turva2003/kartta_kunnat_keskukset_tiet_alueet.pdf.) Nuorisotyölaki /235 velvoittaa eri hallintoalat lisäämään yhteistyötä nuorten elinolojen parantamiseksi kunnissa, maakunnissa ja valtionhallinnossa. Nuorisotyö on määritelty työksi, jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorisotoiminnalle. Nuorisotoiminta puolestaan on määritelty nuorten kansalaistoiminnaksi, joka edistää nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia. Lainsäädännön tasolla kuntien nuorisotyö on kuitenkin määritelty hyvin väljästi ja laaja-alaisesti, mikä antaa kunnille runsaasti mahdollisuuksia nuorisopolitiikan toteuttamiseen. Nuorisotyö suunnataan kunnan kaikille nuorille ja sen keskeisin tavoite on ongelmien ehkäisy. Sen tarkoituksena on suojella nuoria ajautumasta vaikeuksiin, jotta korjaavan ja suojelevan työn tarve olisi mahdollisimman vähäinen. (Silvennoinen 2001, julkaisuja 18, 8-9,23) 3.1 Haukiputaan kunta Haukipudas sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Oulusta pohjoiseen. Se on kokonaispinta-alaltaan 446,2 neliökilometriä asukkaan Haukipudas on tutkimuskunnista

14 14 asukasluvultaan suurin ja 95 % sen väestöstä asuu taajamissa. Väestön keski-ikä on 34,5 vuotta. Valtaosa kuntalaisista on vuotiaita, neljäsosa 0-14-vuotiaita ja vähemmistö eläkeikäisiä. Haukipudas on muuttovoittokunta, joten nuoria tulee sinne kokoajan lisää. Kello on Haukiputaan suurimpia taajamia, ja sijaitsee aivan Oulun rajan tuntumassa. Haukiputaalaista noin 5100 asuu Kellon alueella. (www.haukipudas.fi/tietoa/asp.) Haukiputaan nuorisotyö tarjoaa kuntalaisille monenlaista toimintaa muun muassa kerhojen, leirien, retkien, turnausten ja projektien muodossa. Kunnalla on nuorisotilat Kirkonkylällä, Kellossa ja Martinniemessä. Kunnan järjestämää avointa nuorisotilatoimintaa on Kirkonkylällä neljänä arki-iltana ja seurakunnan järjestämää yhtenä iltana viikossa. Kellon nuorisotilat puolestaan ovat avoinna vain yhtenä iltana viikossa kunnan ja yhtenä seurakunnan toimesta. Martinniemessä seurakunnan avointa nuorisotilatoimintaa järjestetään kerran viikossa. Haukiputaan nuorisotoimessa ollaan tietoisia siitä, että tilojen toimivuutta voisi vielä parantaa, ja etenkin Kellon nuorisotilojen aukioloaikoja tulisi lisätä. Nuorisotoimessa tehdään yhteistyötä seurakunnan kanssa, ja nuorisovaltuusto on tarkoitus saada mukaan pohtimaan nuorisotiloihin liittyviä asioita. Nuorisotoimen työntekijöiden mielestä parhaiten Haukiputaan nuoret tavoittaa avoin nuorisotilatoiminta ja erilaiset tapahtumat, joita Haukiputaalla järjestetään suhteellisen paljon. Kirkonkylän nuorisotoimintaa katsotaan olevan riittävästi. Haasteena nähdään kuitenkin se, miten saadaan nuoret käyttämään jo olemassa olevia palveluja paremmin hyväksi, koska nuorisotyön arvellaan tavoittavan vain 10 20% nuorista. Ongelmana tuntuu olevan myös leimautuminen, nuorisotiloilla käy tietynlainen porukka, joita toiset nuoret tahtovat syystä tai toisesta vältellä. 3.2 Iin kunta Ii sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Oulusta. Iin naapurikuntia ovat Haukipudas, Kuivaniemi ja Yli-Ii. Kunnan asukasluku on ollut kasvussa viimeisen parinkymmenen vuoden ajan, ja se on yksi harvoista väkilukuaan kasvattavista kunnista Oulunkaaren alueella. Tällä hetkellä Iissä asuu hieman yli 6500 ihmistä. Neljäsosa kuntalaisista on iältään 0-14-vuotiaita, yli puolet on vuotiaita ja eläkeikäisiä on 15%

15 15 (www.stat.fi/oulu/seutukunta/iiseutu/ikarakenne.ppt). Iin kunta on kokonaispintaalaltaan 635,24 neliökilometriä ja sen taajama-alueella asuu 75 % kuntalaisista. (www.ii.fi/sivu/fi/valikko/info.) Iin kunnan nuorisotyö painottuu sekä nuorisotilatoimintaan että erilaisten tapahtumien, retkien ja leirien järjestämiseen. Yhteistyötä tehdään paljon etenkin koulun, mutta myös liikunta- ja nuorisojärjestöjen sekä seurakunnan kanssa. Työntekijöiden mielestä Iissä on riittävästi nuorisotoimintaa ja sen arvellaan tavoittavan useimmat nuoret. Nuorisotiloja on kolme, ja ne ovat kaikki erikoistuneet johonkin tiettyyn aktiviteettiin. Niistä vähintään yksi on avoinna joka päivä, lukuun ottamatta sunnuntaita. Tilojen käytön toivotaan olevan aktiivisempaa, ja asian suhteen onkin tapahtunut edistystä suvantovaiheen jälkeen. Iin, Yli-Iin ja Kuivaniemen kunnat ovat yhdistämässä vapaaajantoimintaansa vuoden 2005 alussa. Kunnilla on yhteistyön suhteen odotuksia, ja tämän toivotaan tuovan nuorisotyöhön uudistuksia ja parannuksia. 3.3 Kuivaniemen kunta Kuivaniemen kunta sijaitsee Iin pohjoispuolella. Etäisyys Ouluun on noin 70 kilometriä ja Kemiin 30 kilometriä. Kunnan kokonaispinta-ala on 960,7 neliökilometriä. (www.kuivaniemi.fi/sivu/fi/kuntainfo.) Asukkaita siellä on noin 2050, joista suurin osa (60 %) on vuotiaita. Eläkeikäisten ja 0-14-vuotiaiden osuus kunnan asukasluvusta on yhtä suuri. (www.stat.fi/oulu/ seutukunta/iiseutu/ ikarakenne.ppt.) Kuivaniemen kunnassa yksi nuorisotyön tärkeimmistä elementeistä on nuorisovaltuustotoiminta, joka nähdäänkin suorimpana yhteytenä nuorison ja työntekijöiden välillä. Muita toimintamuotoja ovat muun muassa retket, matkat, turnaukset, erilaiset tapahtumat, nuorisoseminaarit, koulutukset ja diskot. Nuorisotyön arvellaan tavoittavan valtaosan nuorista ainakin jollakin tasolla. Syrjäkylien nuoret ovat kuitenkin jääneet osaltaan toiminnan ulkopuolelle. Tähän on alettu kiinnittää huomiota esimerkiksi järjestämällä heille kerhonohjaajakoulutusta, jotta kerhotoiminta saataisiin syrjäkylillä viriämään.

16 16 Nuorisotiloja käyttävät Kuivaniemellä etupäässä yläasteen yhdeksäs- ja kahdeksasluokkalaiset. Tilojen käyttö on maanantaista torstaihin todella vähäistä, kun taas perjantaisin siellä on kävijöitä runsaasti. Nuorisotiloja olisi mahdollista käyttää huomattavasti enemmän ja monipuolisemmin. Kuivaniemen nuorisotoimi on huomioinut tämän, ja tilojen toimivuutta on pyritty parantamaan. Kuivaniemen nuorisotoimi tekee melko tiivistä yhteistyötä Oulunkaaren seutukunnan sekä naapurikuntien nuoriso- ja vapaaajantoimien kanssa. Kunnan yhteistyössä ovat myös mukana seurakunta, paikalliset järjestöt ja urheiluseurat. 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyön aihe alkoi kehittyä Arjen mielenterveystyö- hankkeen pohjalta, joka oli alkamassa osassa tutkimuskunnista. Hankkeen tarkoituksena on auttaa omien alueidensa toimijoita ennaltaehkäisemään asiakkaiden ongelmien syventymistä sekä kehittämään palveluita. Opinnäytetyön tekijöiden omat näkemykset ja kokemukset nuorten elinolojen muuttumisesta ja heihin kohdistuvista paineista vaikuttivat aiheen ja näkökulman rajaamiseen. Valinta kohdistui kyseisiin kuntiin niiden sijainnin ja koon vuoksi. Tutkimusluvat anottiin Kuivaniemen, Haukiputaan ja Kellon yläasteiden rehtoreilta suullisesti. Iin yläasteelle tarvittiin lisäksi sivistystoimenjohtajan kirjallinen hyväksyntä (liite 6). Tutkimuskohteeksi valittiin yhdeksännet luokat, sillä heille oli ajankohtaista jatko-opiskelupaikan valinta ja mahdollinen muutto pois kotikunnasta. Lisäksi heillä oli jo takanaan rippikoulu ja sieltä saatu informaatio seurakunnan toiminnasta. Näin pyrittiin sulkemaan pois vastaukset, joissa seurakunnan toimintaan osallistuminen olisi sidottu pelkästään rippikoulutoimintaan. Kysely suoritettiin toukokuussa Siihen vastasi kaksi yhdeksättä luokkaa Iin, Haukiputaan ja Kellon yläasteilta. Kuivaniemen yläasteelta vastasi yksi ryhmä, jossa oli oppilaita koulun molemmilta yhdeksänsiltä luokilta. Tutkimuksen otanta oli yhteensä 109 oppilasta.

17 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Kyselyn suorittamisen ajankohdat sovittiin rehtoreiden kanssa etukäteen. Luokat valikoituivat satunnaisesti sen perusteella mille ryhmille kyseinen ajankohta sopi. Tutkijoiden läsnäolo luokassa nuorten vastatessa auttoi heitä paneutumaan kyselyyn ja vastaamaan siihen mielellään. Vain parissa luokassa tilanne oli hieman rauhaton, mikä johtui suurelta osin riippumattomista tilannetekijöistä. Näitä olivat esimerkiksi oppilaiden levottomuus, opettajan toiminta ja läsnäolo tai keskusradion kuulutukset. Kyselyssä käytettiin avointa kyselylomaketta (liite 1), joka testattiin etukäteen muutamalla nuorella koehenkilöllä. He antoivat palautetta kysymysten muotoilusta ja asettelusta. Nuorten mielipiteet ja kehittämisehdotukset pyrittiin selvittämään heidän omalla kielellään. Avoimilla kysymyksillä saatiin mahdollisimman kattava kuva nuorten ajatusmaailmasta. Tutkimuskysymykset jaoteltiin viihtyvyyden eri osa-alueisiin jotta nuoret saatiin johdateltua vastaamaan monipuolisesti. Niitä ei haluttu kuitenkaan strukturoida niin, että esille saataisiin vain aikaisempia hypoteesejä tukevia vastauksia. Vastaajilta ei pyydetty henkilötietoja, sillä niiden ei haluttu vaikuttavan vastausten laatuun ja laajuuteen, eikä niillä ollut tutkimuksen kannalta merkitystä. Ennen kyselykaavakkeiden jakamista oppilaita informoitiin tutkimuksen tarkoituksista ja tavoitteista. Tarkoitus oli painottaa, kuinka tärkeä kysely oli nimenomaan nuorten oman edun ja hyvinvoinnin kannalta. Eettiset periaatteet seurasivat mukana koko tutkimusprosessin ajan. Tärkeitä näkökulmia olivat luottamuksellisuus ja puolueettomuus. Tämä näkyi siinä, että kysymykset olivat käytännön läheisiä ja suunnattu nuorille. Erityistä huomiota kiinnitettiin aineiston puolueettomaan analysointiin. Vaikka osa vastauksista oli selvästi kirjoitettu huumorilla höystettynä, tuotiin ne kuitenkin esille nuorten omalla kielellä mitään vastausta tai toivetta väheksymättä. Näin tulokset muodostuivat nuorten omista käsityksistä ja kokemuksista.

18 Tutkimusaineiston analysointi Kyselytulokset analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Analyysiprosessi toteutettiin pelkistämällä, ryhmittelemällä ja abstrahoimalla aineisto. Pelkistämisvaiheessa aineistosta koottiin sellaisia ilmaisuja, jotka liittyivät tutkimustehtävään. Aineistoa ryhmitellessä yhdistettiin pelkistetyistä ilmaisuista ne asiat, jotka näyttivät kuuluvan yhteen. Abstrahoinnissa (taulukko 1) yleiskäsitteiden avulla muodostettiin kuvaus tutkimuskohteista ja luotiin teoreettiset käsitteet. (Kyngäs, Vanhanen 1999.) Tässä analysointimenetelmässä hajanaisesta aineistosta pyrittiin luomaan mielekästä, selkeää ja yhtenäistä informaatiota. Menetelmän käyttö mahdollisti aineiston informaatioarvon lisäämisen. Analyysissä keskityttiin ainoastaan vastauksissa selkeästi ilmaistuihin asioihin. Näin voitiin tehdä selkeitä ja luotettavia johtopäätöksiä tutkittavasta ilmiöstä. (Tuomi, Sarajärvi 2002, 110.) Analysointi tehtiin koulukohtaisesti. Vastaukset jaoteltiin viiteen eri luokkaan: harrastukset, vapaa-aika, seurakunta, koulunkäynti ja muut viihtyvyystekijät. Taulukko 1. Esimerkki aineiston abstrahoinnista. soittaminen laulaminen musiikin kuuntelu bänditoiminta piirtäminen elokuvien tekeminen lukeminen urheilu kuntosali uinti pyöräily jalkapallo ratsastus aerobic metsästys kalastus partio moottorikelkkailu eläinten kanssa olo tietokoneella värkkäily YLEISKÄSITE Kulttuuriharrastukset Liikuntaharrastukset Muut harrastukset TEOREETTINEN KÄSITE Harrastukset

19 19 5 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Kuivaniemen nuorten vastaukset Kuivaniemen nuorten viihtyvyyttä lisäävät tekijät olivat pääasiassa vapaa-aikaan ja ympäristöön liittyviä. Tärkeitä asioita olivat harrastukset, oleskelu sekä viikonloppujen ja muun vapaa-ajan vietto kavereiden ja muiden läheisten ihmisen kanssa. Nuoret pitivät tärkeinä asioina kotikuntansa puhdasta luontoa, rauhallisuutta ja turvallisuutta. Monet nuorten harrastuksista liittyivät ulkoiluun ja ympäristöön (liite 2). Muun muassa pyöräily, lenkkeily ja uinti olivat liikuntalajeja, jotka eivät vaadi järjestäytynyttä toimintaa, urheiluseuroja tai erityisiä välineitä. Edellä mainittujen lajien lisäksi jalkapallo ja salibandy olivat suosittuja. Liikunnan ohella kuivaniemeläiset harrastivat musiikkia eri muodoissa. Etenkin soittaminen oli suosittua, mutta myös laulaminen ja musiikin kuunteleminen mainittiin. Mielekästä ajanvietettä olivat myös muut kulttuuriharrastukset kuten erilaiset kädentaitoja vaativat harrastukset, joista mainittakoon piirtäminen, maalaaminen ja käsityöt. Kirjallisuus, sekä lukeminen että kirjoittaminen, tulivat useissa vastauksissa esille. Seurakunnan toimintaan Kuivaniemen nuoret osallistuivat erittäin vähän (liite 2). Kaksi nuorista osallistui isoiskoulutukseen, muut eivät olleet lainkaan kiinnostuneita. Useat vastasivat, etteivät tienneet mihin seurakunnan toimintaan voisivat osallistua tai mitä toimintaa seurakunta nuorille edes järjestää. Ei mua se sillain kiinnosta. On se riittävää. En pahemmin tiedä mitä, joten paha sanoa. Viikonloppuisin yhdeksäsluokkalaiset viettivät aikaansa kavereiden kanssa, oleillen kavereiden luona tai 'kylillä'. Muutamissa vastauksissa mainittiin alkoholi, joka kuului toisinaan viikonlopun viettoon. Nuoret kävivät mielellään diskoissa ja toivoivat niitä kotipaikkakunnalleen lisää. Tämä voisi vähentää viihdykkeiden hakemista naapurikaupungeista Oulusta ja Kemistä.

20 20 Kuivaniemen kunnassa ei ole mitään jatko-opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen. Kysyessämme nuorten mielipiteitä siitä, olisiko jatko-opiskelupaikka kotikunnassa tarpeellinen, moni mainitsi toiveen lukiosta. Nuoret olivat kuitenkin sisäistäneet tilanteen niin, etteivät he pitäneet realistisena edes toivoa kuntaansa jatkoopiskelupaikkaa. Kaikki nuoret vastasivat jatkavansa opiskelujaan naapurikunnassa, mutta muutama olisi halunnut jatkaa kotikunnassaan. Ei oo mitään opiskelupaikkaa jos ei jää luokalle. Turha haaveilla (jatko-opiskelupaikasta), kun sitä ei sitten ikinä tule. Lukiolle on liian vähän oppilaita. Ehkä jotain kielikursseja Kuivaniemeläisten kehittämisehdotukset viihtyvyyttä lisääviin tekijöihin olivat pienimuotoisia ja liittyivät pääasiassa harrastuksiin sekä vapaa-ajan viettoon. Kuntaan toivottiin kulttuuriharrastusmahdollisuuksia, kuten musiikkiopistoa ja käsityö- ja tanssikursseja. Liikuntaharrastuksiin nuoret kaipasivat monipuolisuutta ja aktiivisempaa osallistumista, sillä moni uusi aloitettu toiminta oli kaatunut osallistujien puutteeseen. Rullaluisteluharrastuksen vuoksi kaduille haluttiin kunnolliset asfaltit ja uimapaikkojen lisäämistä ja parantamista toivottiin uinnin talviharrastamisen vuoksi. Ulkoisten tekijöiden osalta nuoret toivoivat kuntaan lisää asukkaita, palveluita ja työpaikkoja. Suurin osa vastaajista toivoi kuntaansa nuorisotaloa, jossa he voisivat oleilla ja viettää aikaa arki-iltaisin sekä viikonloppuisin. Vastauksista kävi ilmi, että diskoja ja erilaisia tapahtumia toivotaan järjestettävän useammin. Myös seurakunnalta toivottiin enemmän tapahtumia. Nuorten vastauksista oli havaittavissa kiinnostus osallistua sen järjestämille leireille, retkille ja nuorteniltoihin. 5.2 Iin nuorten vastaukset Iiläisten nuorten viihtymiseen kotikunnassaan vaikuttivat vahvasti sosiaaliset suhteet, joihin sisältyi koti, perhe ja kaverit. Myös luonto ja rauhallisuus nähtiin viihtyvyyttä lisäävinä tekijöinä. Ulkoisista tekijöistä palvelut ja hyvät harrastusmahdollisuudet saivat nuoret tuntemaan olonsa hyväksi kotikunnassaan.

21 21 Vastauksista kävi ilmi, että iiläiset nuoret osallistuivat harrastuksiin monipuolisesti (liite 3). Erilaisia liikuntamuotoja löytyi niin yksilö- kuin joukkuelajeista. Yksilölajeja olivat muun muassa hiihto, kuntosalilla käynti ja rullaluistelu. Joukkuelajeista suosituimpia olivat jalkapallo ja jääkiekko. Kulttuuriharrastuksista lähinnä musiikki ja lukeminen veivät suuren osan nuorten vapaa-ajan vietosta. Erähenkiset harrastukset kuten metsästys, kalastus ja partio olivat etenkin poikien suosiossa. He pitivät myös kelkkailua ja moottoriurheilua hyvänä vapaaajanviettomuotona. Nuorten mielestä seurakunnan toimintaa oli riittävästi. Seurakunnan toimintaan pojat eivät juurikaan osallistuneet, mutta tytöt olivat innokkaasti mukana kerho-ohjaajina tai leiri-isosina. Monet olivat mukana useammassa toiminnassa ja jotkut aktiiveista olivat joutuneet luopumaan esimerkiksi kerho-ohjaajan tehtävistä ajan puutteen vuoksi. Muutamat toivoivat kuitenkin seurakunnalta lisää toimintaa juuri heidän ikäisilleen, sekä sen nuorisotilojen aktiivisempaa käyttöä. Jotkut toivoivat saavansa seurakunnalta kesätöitä ja pääsevänsä isoisiksi. Seurakunnan loistavia nuorisotiloja voisi käyttääkin johonkin. Siellä on kahvila mutta ei sitä kukaan käytä. Kyllähän sitä on jos osaa etsiä. No jos minun ikäisille jotain olisi, niin voisin varmaan osallistua. Siitä mitä se olisi en osaa sanoa. Leirejä yms. on vissiin aika paljon sellaisille alaasteikäisille Suurin ryhmä toiveista, jotka saisivat nuoret viihtymään kotikunnassaan paremmin, liittyi liikuntaan (liite 3). Valtaosa vastaajista toivoi jonkinlaista urheilupaikkaa tai parempaa mahdollisuutta harrastaa lajiaan. Toinen huomattava toive nuorilla oli saada oma paikka, esimerkiksi kahvila, jossa viettää aikaa. Iiläiset kertoivat viettävänsä vapaa-aikaansa kotona, kylillä ja kavereilla. Nuorilla oli paljon toiveita myös kotikunnan varalle. He toivoivat parannuksia kunnan asioiden ja ympäristön hoitoon sekä lisää palveluita. Muun ohella jatko-opiskelupaikkojen lisääminen oli nuorten toiveissa. Nuoret halusivat isompaa ja laaja-alaisempaa lukiota. Lisäksi ammattikoulua toivottiin omaan kotikuntaan.

22 Haukiputaan nuorten vastaukset Haukiputaan yläasteen yhdeksäsluokkalaiset käyttivät runsaasti vapaa-aikaansa monipuolisiin harrastuksiin. Nuoret kertoivat harrastavansa paljon liikuntaa, muun muassa lenkkeilyä, uintia, ratsastusta ja salibandya. Myös musiikki oli suosittu harrastus nuorten keskuudessa. Tytöt käyttivät aikaansa lisäksi piirtämiseen, näyttelemiseen, lukemiseen sekä järjestötoimintaan. Pojat puolestaan olivat kiinnostuneita tietokone- ja nettipelaamisesta. Seurakunnan toiminta on Haukiputaalla aktiivista (liite 4). Nuoret olivat tietoisia sen tarjoamista toiminnoista. Suuri osa heistä osallistui kerho-ohjaaja- ja isostoimintaan tai yökahvilan pitämiseen. Seurakunnan toiminnassa mukana oleminen käsitettiin ennemminkin edellä mainittuna aktiivisena tekemisenä kuin passiivisena osallistumisena, kuten konserteissa tai kahvilassa käymisenä. Vastauksista kävi ilmi, että seurakunnan järjestämät konsertit ja kahvilatoiminta kuuluivatkin lähes olennaisena osana nuorten vapaa-aikaan. En oikeastaan, en ole itse missään toiminnassa mukana, tai siis en järjestä mitään. Haukiputaan yläasteen yhdeksäsluokkalaiset olivat tyytyväisiä oman kuntansa jatkoopiskelupaikkoihin. Useat aikoivatkin jatkaa opintojaan Haukiputaan lukiossa tai ammattioppilaitoksessa. Ne, jotka eivät ensisijaisesti hakeneet kotikuntansa kouluihin, hakivat erikoislukioihin tai muihin toisen asteen kouluihin. Nuorten toiveet liittyivätkin oman kotikunnan lukion ja ammattikoulun linjojen lisäämiseen. Myös kauppaoppilaitosta toivottiin. Oulu vaikutti paljon Haukiputaalaisten nuorten ajatuksiin ja mielipiteisiin. Nuoret kaipasivat kotikuntaansa lähinnä sellaisia harrastus- ja ajanviettopalveluita, joita he olivat tottuneet käyttämään kaupungissa. Tällaisia toiveita olivat muun muassa elokuvateatteri, hampurilaisravintola ja trendiurheilulajit. Tärkeimpänä toiveena nousi esille nuorille suunnattu kahvila tai ajanviettopaikka. Haukipudas tarjoaa jo nuorisotalotoimintaa, mutta tilat eivät ole nuorten mielestä tarpeeksi usein avoinna. Nuorille kahvila, ihan kunnon rehellinen kahvila, eikä vain muutamaa pöytää ja kahvinkeitintä nuokkarille. Kahvila, jossa pidettäisiin teema- ja musiikki-iltoja

23 23 Nuorille suunnattu kahvila, jossa soisi musiikki, tai muuta vastaavaa viihdykettä, televisio. Paikka, jossa myydään jäätelöä jne. Esim. entisen R-kioskin paikalle kirjastoa vastapäätä. Tyttöjen ja poikien uudistusideat oman kuntansa palvelujen tarjonnasta vaihtelivat jonkin verran. Tytöiltä nousi vahvasti toive, että kunnassa olisi enemmän vaatekauppoja. Poikien toiveet keskittyivät musiikki- ja liikuntaharrastuksiin. Bänditiloja, musiikkikauppoja ja tapahtumia kaivattiin, kuten myös pelikenttää monenlaisille liikuntaharrastuksille. Toiveiden joukossa olivat muun muassa ympäristön siisteydestä ja esteettisyydestä huolehtiminen. Jonkinlainen puisto, kukkien istuttaminen keskustaan ja vanhojen rakennusten entisöiminen olisivat nuorten mielestä tärkeitä asioita. 5.4 Kellon nuorten vastaukset Kellolaisilla nuorilla oli useita harrastuksia, jotka liittyivät etupäässä musiikkiin ja liikuntaan (liite 5). Liikuntaharrastuksista suosittuja olivat erilaiset pallopelit, joista etenkin jalkapalloa harrastivat niin tytöt kuin pojatkin. Kuntosalilla käyminen ja muut kuntoilulajit oli mainittu useassa vastauksessa. Virpiniemen ulkoilu- ja liikuntakeskuksen läheisellä sijainnilla oli mahdollisesti vaikutusta nuorten huomattavan aktiiviseen hiihdon harrastamiseen. Vastauksissa mainittiin myös lajeja, joita nuoret harrastavat Oulussa, kuten motocross, cheerleading ja jujutsu. Nuoret harrastivat musiikkia monipuolisesti. Useat nuoret vastasivat kuuntelevansa musiikkia, laulavansa tai soittavansa kitaraa, kun osa taas vastasi harrastavansa musiikkia yleensä. Muita kulttuuriharrastuksia olivat lukeminen ja piirtäminen. Myös elektroniikka, tietokoneet ja pelailu mainittiin vastauksissa. Kellon yläasteen nuoret olivat kohtalaisen tyytyväisiä kunnan harrastusmahdollisuuksiin. Toiveet kohdistuivat lähinnä liikuntaharrastustoimintaan. Nuoret toivoivat parempaa, Kellossa sijaitsevaa kuntosalia sekä tennis- ja sulkapallokenttiä, joita saisi käyttää maksutta. Poikien vastauksissa tuli esille myös toiveita skeittiparkista ja crossiradasta. Yksittäisiä toiveita urheiluun ja vapaa-ajan viettoon liittyen esiintyi lisäksi useita (liite 5).

24 24 Vastaajista melkein puolet osallistui seurakunnan toimintaan muun muassa isoistoiminnan ja kerhonohjauksen kautta. Nuoret kertoivat käyvänsä myös avointen ovien nimellä kulkevissa nuorten illoissa sekä muissa kokoontumisissa. Vastauksista löytyi myös maininta seurakunnan leireistä ja keräyksistä. Seurakunnan toimintaan oltiin tyytyväisiä, eikä lisätoimintaa juurikaan kaivattu. Suurin osa nuorista sanoi viettävänsä vapaa-aikaansa etupäässä hengaillen kavereiden kanssa. Useimmiten aikaa vietettiin jonkun kaverin luona, kylillä, koululla tai kaupungilla. Vastauksista tuli selvästi esiin Oulun läheisyyden vaikutus, sillä monet sanoivat kuluttavansa aikaa kaupungissa shoppaillen, ryypäten tai Nukulla (Nuoriso- ja kulttuurikeskus), jossa järjestetään diskoja. Nuoret kertoivat viettävänsä vapaa-aikaa myös kotona. Huomattavan moni toivoi kuitenkin vapaaajanviettopaikaksi nuokkaria, joka sijaitsisi Kellon alueella ja joka olisi useammin ja pidempään auki. Myös diskoja toivottiin lisää samoin kuin bänditiloja ja konserttipaikkaa. Harrastuksissa mennee hirmusti aikaa mut mitä aikaa jää (viikonloput) hengaan kamujen kaa!!! Ja käyn shoppaamas kaupungis ja käyn bilestämäs Nuqlla (Nukulla)!!! Pitäisi olla nuorille joku paikka, missä olla iltaisin. Haukiputaalla on nuokkari, mutta Kellossa se on auki vaan torstaisin. Muina iltoina ei ole mitään paikkaa, varsinkaan talvella. Kesä nyt on eri asia. Sitten jotain diskoja tai jotain. Viihtyvyyttä lisäävinä tekijöinä nähtiin sosiaaliset suhteet kuten koti, perhe, kaverit sekä muut ihmiset. Nuoret arvostivat oman kuntansa ympäristötekijöitä, muun muassa rauhallisuutta ja merenrantaa. Ulkoisista tekijöistä useimmin mainittuja olivat Virpiniemen urheilukeskus, Vesijatuli ja kaupat. Vastauksissa mainittiin myös hyvät kulkuyhteydet Ouluun. Palveluita toivottiin kuitenkin lisää Kellon alueelle. Tärkeimpiä toiveita olivat elokuvateatteri ja kaupat, etenkin tytöt kaipasivat erikoisliikkeitä. Jatko-opiskelupaikasta kysyttäessä osa nuorista kertoi hakeneensa oman kuntansa lukioon tai ammattikouluun. Tosin yli puolet vastasi, ettei löydä Haukiputaalta mieleistään opiskelupaikkaa. Vähäinen mielenkiinto Haukiputaan lukiota kohtaan

25 tuli vastauksista esille. Monet aikoivat jatkaa opiskelua Oulussa, ja näistä vain murto-osa erityislukiossa. 25 Haluaisin jatkaa (opiskelua kotikunnassa), mutta Haukiputaan lukio ei ole kovin hyvässä maineessa, joten en mee sinne. Menen Ouluun lukioon. 5.5 Kuntien vastausten vertailu Kaikkien tutkimuskuntien nuoret viihtyivät hyvin kotikunnissaan. He olivat aktiivisia myös esittämään kehittämis- ja parannusehdotuksia kuntansa viihtyvyystekijöihin. Tämä kertoo osaltaan tyytyväisyydestä, sillä tyytymättömyys saa usein aikaan passiivisuutta ja välinpitämättömyyttä. Nuorille oman kunnan imago oli tärkeä ja sitä haluttiin pitää yllä. Erityisen paljon nuoret arvostivat luontoa, rauhaa ja meren läheisyyttä. Tämä ilmeni muun muassa siinä, että monet toiveet koskivat juuri ympäristöä ja kuntien siisteyttä. Nuorison vapaa-ajanviettopaikkoja tulisi kehittää kaikissa kunnissa. Nuoret kaipasivat tämänhetkisiin nuorisotilatoimintoihin monipuolisuutta ja lisäystä. Monessa kunnassa nuorisotilojen aukioloajat eivät olleet vastaajien mielestä tarkoituksenmukaisia: tilat olivat liian harvoin käytössä tai ne olivat auki vain vähän aikaa kerrallaan. Myös nuorille suunnatulle kahvilalle olisi tarvetta ja nuoret olivat jo miettineet kahvilalle sopivaa paikkaakin. Vastauksista kävi ilmi, että vapaaajanviettopaikkojen sijainnilla oli tärkeä merkitys. Vapaa-ajanviettopaikat ja harrastukset haluttiin kodin läheisyyteen. Sen sijaan kouluun oltiin valmiita menemään kauemmaksikin. Oulun kaupungin vaikutuspiirissä läheisemmin elävät nuoret kaipasivat kuntaansa pysyviä viihdykkeitä, kuten elokuvateatteria ja hampurilaisravintolaa. Kauempana kaupungista ja pienemmissä kunnissa asuvat nuoret puolestaan ehdottivat enemmän tapahtumia sekä kertaluontoisia viihtymispalveluita, kuten konsertteja ja diskoja. Palveluihin toivottiin kehitystä kaikissa tutkimuskunnissa. Toiveiden laatu vaihteli kuitenkin sen mukaan, mitä kunnassa oli jo tarjolla ja mitkä asiat olisi realistisia toteuttaa. Syrjäisemmässä Kuivaniemen kunnassa, jossa palveluita on vähemmän, niitä toivottiin yleisellä tasolla, kun taas Haukiputaalla toiveet oli eritelty tarkemmin,

26 26 ja toivottiin esimerkiksi vaateliikkeitä. Vastauksista voikin päätellä, että ison kaupungin läheisyydessä asuvilla nuorilla raja maaseudulle ja kaupunkiin kuuluvien palveluiden välillä on häilyvä. Heillä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä palveluita pieniin kuntiin on realistista toivoa. Vaikka kaupungin palvelut houkuttivat, nuoret kuitenkin arvostivat pienen paikkakunnan tuomaa rauhallisuutta ja turvallisuutta. Koti, perhe ja elinympäristön rauhallisuus mainittiin useissa vastauksissa tärkeimpinä viihtyvyystekijöinä. Seurakunnan nuorisotoiminnan säännöllisyydellä ja sen sisällöllä on merkitystä osallistumisaktiivisuuteen. Kavereiden tapaaminen, hauskanpito ja mielekäs tekeminen ovat syitä, joiden takia nuoret osallistuvat seurakunnan toimintaan. (Pääkkönen, Tolppila 1999, ) Tämä kertoo siitä, että toiminnalla on sosiaalinen merkitys, mikä näkyi selvimmin Haukiputaalla ja Kellossa. Siellä seurakunnan nuorisotyö kokosi nuoret yhteen ja oli selvästi suosiossa heidän keskuudessaan. Iissä seurakunnan nuorisotoiminnassa mukana oleminen oli tyttöjen keskuudessa sosiaalinen tapahtuma. Kuivaniemen nuorisolla oli huolestuttavan vähän tietoa seurakunnan nuorisotyöstä. Samoin kuin muilla nuorilla, myös heillä oli toiveita ja kiinnostusta etenkin toimintaan, joka on toisten nuorten kanssa vapaata yhdessäoloa eikä vaadi sitoutumista. 5.6 Johtopäätökset Tutkimuskuntien nuoret viihtyvät hyvin kotikunnissaan. He arvostavat pienen paikkakunnan turvallisuutta, rauhaa ja luontoa. Sosiaaliset suhteet ovat merkittävä osa nuorten elämää, samoin kuin harrastukset ja muu vapaa-ajanvietto. Viihtyminen näkyy myös nuorten halukkuutena kehittää ideoita kuntansa parantamiseksi. Nuorille onkin tärkeää, että heidän ideoitaan kuunnellaan ja heidät otetaan mukaan suunnitelmien toteutukseen (Silvennoinen 2001, julkaisuja 18, 58). Nuorten viihtymistä voisi edistää pienilläkin muutoksilla, sillä he eivät odota laajoja investointeja tai suurtapahtumia kotikuntaansa. Vapaa-ajanviettopaikkojen lisääminen niin kunnan kuin seurakunnankin taholta parantaisi nuorten viihtymistä kotikunnassaan, koska heille on erittäin tärkeää saada viettää aikaa kavereiden kanssa. Juuri näissä tilanteissa nuoret muokkaavat arvomaailmaansa ja kehittävät

27 27 identiteettiään (Aaltonen ym. 2003, 92-93). Vapaa-ajanviettopaikan tarjoaminen ei merkitse ainoastaan oleskelumahdollisuuksien lisäämistä, vaan se saa nuoret pois kadulta mielekkään tekemisen pariin. Näin nuorten kehitystä voitaisiin tukea ja heidän arvomaailmansa saisi kehittyä turvallisessa ympäristössä. 6 POHDINTA Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, miten nuoret viihtyvät eri kokoisissa kunnissa ja mitä tekijöitä he pitävät tärkeinä oman hyvinvointinsa kannalta. Aiheen valintaan vaikutti se, että tutkijoiden erityisosaamisalue on lasten ja nuorten parissa tehtävä työ. Aihe on myös ajankohtainen, koska perherakenteet ovat murroksessa ja tukea kasvatukseen tarvitaan kunnilta sekä seurakunnilta. Näin ollen kunnat tarvitsevat suoraan nuorilta saatua tietoa voidakseen kehittää työtään ja vastatakseen niihin tarpeisiin, joita nuorilla kuntalaisilla on. Vastauksista ilmeni, että vapaa-ajan vietolla ja harrastuksilla on suuri merkitys nuorten ongelmien ennaltaehkäisyssä. Joissakin kunnissa on ymmärretty asian tärkeys ja siihen on haluttu panostaa esimerkiksi siirtämällä ennaltaehkäisevä päihdetyö nuorisotyöntekijän vastuun alaisuuteen. Vapaa-ajantoimilla onkin mahdollista parantaa nuorten viihtyvyyttä ja elinoloja. Tarjoamalla mielekästä tekemistä voidaan puuttua ajoissa siihen, etteivät nuoret passivoidu tai irtaudu yhteiskunnasta. Yleensä nuoret ovat tyytyväisiä pieniinkin vapaaajanviettomahdollisuuksien parannuksiin ja ovat valmiita osallistumaan niiden toteuttamiseen. Heille ei tarvitse järjestää mitään erityistä ohjelmaa vaan pienikin panostus viihtyvyyden parantamiseen piristää. Nuoret tarvitsevat kuitenkin tietoa ja heille suunnattua mainontaa aktiviteeteista, jotta he kiinnostuvat ja osallistuvat järjestettyihin toimintoihin. Etenkin seurakunnan toiminnasta tiedottamiseen tulisi joissakin kunnissa panostaa huomattavasti, sillä nuorten passiivisuus oli selvästi yhteydessä tietämättömyyteen. Kysymysten asettelu (Liite 1) saattoi vaikuttaa joidenkin vastausten tulkintaan, etenkin toiveiden osalta. Nuoria kehotettiin nimenomaan keksimään ja kehittämään

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO

LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO Katso koko kärkihankelista osoitteesta nuorilahti.net/upload/file/karkihankelista_2013.pdf tai skannaa QR-koodi. Perustuslain, kuntalain ja

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot