NUORTEN PERHEIDEN RUOKAHÄVIKIN VÄHENTÄMINEN Dnro 2541/325/2010

Transkriptio

1 Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry NUORTEN PERHEIDEN RUOKAHÄVIKIN VÄHENTÄMINEN Dnro 2541/325/2010 Kuva: Emma Pikkarainen VÄLIRAPORTTI Hanketoiminta ajalla

2 2 Sisällys Hankkeen tavoitteet... 2 Toteutus ja tulokset... 2 Konseptin kehittäminen... 3 Aineisto... 3 Älä ruoki hukkaa -tietoiskut... 5 Hankeviestintä Hankkeen käytännön eteneminen Arviointi Hankkeen tavoitteet Nuorten perheiden ruokahävikin vähentäminen -hankkeen tavoitteena on vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä ja lisätä tietoisuutta elintarvikkeiden laatuketjusta ja kuluttajan roolista laatuketjun osana. Tavoitteiseen pyritään pääsemään seuraavilla toimenpiteillä: 1) Kehitetään konsepti, jonka avulla opastetaan kuluttajia suunnitelmallisuuteen elintarvikkeiden hankinnassa ja valmistamisessa sekä ohjataan kiinnittämään huomioita elintarvikkeiden laatuun ja pakkausmerkintöihin sekä säilytykseen. 2) Järjestetään 140 tapahtumaa (Älä ruoki hukkaa -tietoiskut) päiväkoti-ikäisten ja alakouluikäisten lasten vanhemmille. Illoissa pyritään tavoittamaan 2800 kuluttajaa. Aineistona hankkeessa tuotetaan: - Älä ruoki hukkaa -vinkkivihkonen kuluttajien käyttöön - havainnolliset pöytätaulut tietoiskujen tueksi - Älä ruoki hukkaa -kortit päiväkotien ja alakoulujen käyttöön - Jääkaappimagneetti, joka muistuttaa asiasta kotona Toteutus ja tulokset Vuoden 2011 tammi-marraskuun välisenä aikana hankkeen toimia on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Myös tulokset (kehitetty konsepti, tuotettu aineisto sekä järjestetyt tilaisuudet sekä niissä saavutetut henkilöt) saavutettiin pääosin suunnitelmien mukaisesti.

3 3 Konseptin kehittäminen Konsepti kehitettiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen ja piirikeskusten yhteistyönä ja ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa (helmikuu 2011)annettujen kommenttien perusteella kevään 2011 aikana. Mahdollisiksi yhteistyötahoiksi päätettiin koulut, päiväkodit (vanhempainilta), leikkipuistot, MLL:n yhdistykset, seurakunnat sekä muut lapsiperheiden yhdistykset (perhekerhot, - kahvilat, muut lapsiperheiden tapaamiset). Tilaisuuden kestoksi määriteltiin minuuttia (tilaisuuden luonteesta riippuen). Se voidaan toteuttaa luentona JA/TAI ohjattuna näyttelynä JA/TAI rastitehtävinä. Tilaisuudessa sovittiin käsiteltäväksi seuraavat teemat: ruokaostosten suunnittelu, ruoanvalmistuksen suunnittelu, elintarvikkeiden oikea säilytys ja käsittely, pakkausmerkinnät (erityisesti päiväykset ja säilytysohjeet), tähteiden käyttö, jätteiden lajittelu. Aineisto Hankkeelle on tuotettu seuraava aineisto: - tunnus (ÄLÄ RUOKI HUKKAA) graafisine ohjeineen - esite 5500 kpl (suunnitelma 4500 kpl) - pöytätaulut (2 x 25 kpl) - jääkaappimagneetit (5500 kpl joista 1000 kpl MMM:n käyttöön, suunnitelma 4500 kpl) - värityskuva (sähköinen, tulostettava) - muuta tausta-aineistoa, mm. kahden viikon ruokalista, kutsupohja medialle, tapahtumien markkinointikirje, powerpoint-esitys, Älä ruoki hukkaa -visailukysymykset ja ohje tapahtumien toteutukseen sekä internetsivujen sisältöä (

4 4 Kuva 1. Älä ruoki hukkaa -tunnus. Suunnittelija Kirsti Pusa. Hankesuunnitelmasta poiketen päätettiin jättää päiväkodin lapsille tarkoitetut kortit tekemättä (ohjausryhmälle tiedotettu asiasta ), sillä graafisen suunnittelun arvioitu kustannus oli huomattavasti suunnitelmassa varattua korkeampi ja koska päiväkotilapset eivät enää olleet ainoana kohderyhmänä. Sen sijaan tehtiin aineistoa internetsivulle. Koska kustannukset sallivat suunnittelun kustannusten muodostuttua arvioitua pienemmiksi, tuotettiin syksyllä lisäksi neuvojien toiveen mukaisesti värityskuva, jota lapset voivat tilaisuuksissa värittää sillä aikaa, kun vanhemmat kuuntelevat neuvojaa ja osallistuvat keskusteluun. Aineisto liitteenä (LIITE 1). Aineisto suunniteltiin, tuotettiin, painatettiin ja toimitettiin maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksille pääosin kevään 2011 aikana. Syksyllä aineistoa täydennettiin lapsille tarkoitetulla värityskuvalla, joka lähetettiin neuvojien tulostettavaksi sähköisenä. Aineistoa suunniteltaessa keskusteltiin myös MTT:n Juha-Matti Katajajuuren näkemyksistä tarpeellisista sisällöistä ja todettiin, että tärkeintä on nostaa asia esille ja antaa ihmisille ajattelemisen aihetta sekä vinkkejä, joista voi löytää itselle ja omalle perheelle sopivia tapoja ruokahävikin vähentämiseen. Katajajuuri korosti, että tutkimuksella ei vielä ole saatu selville, mitkä ovat todellisuudessa parhaita tapoja vähentää ruokahävikkiä (paitsi että mies tekee ruokaostokset). Lisäksi tilaisuuksissa jaetaan Kuluttajaliiton toteuttaman ja RAY:n rahoittaman Teta-hankkeen Arkiruuan tuunausopas -keittokirja. Opas auttaa myös ruokalistan suunnittelussa ja antaa vinkkejä ylijääneiden ruokien käyttöön ja tuunaamiseen. Teta -terveellisiä ja taloudellisia arjen

5 5 ruokavalintoja on Kuluttajaliiton hanke, jonka tavoitteena on erityisesti nuorten ja lapsiperheiden arjen ruokavalintojen parantaminen. Kuluttajaliitto toimitti kirjat (yhteensä kpl) suoraan tapahtumia toteuttaviin piirikeskuksiin. Lisätietoa oppaasta ja hankkeesta: Älä ruoki hukkaa -tietoiskut Yhteensä järjestettiin 54 Älä ruoki hukkaa -tietoiskua, joissa oli yhteensä 1714 osallistujaa. Näistä aikuisia oli 871 ja lapsia 843. Pilottitilaisuudet Keväällä 2011 järjestettiin Älä ruoki hukka -pilottitilaisuudet, joiden perusteella arvioitiin ja kehitettiin konseptia ja testattiin aineiston toimivuutta. Pilotit järjestettiin Turussa 3.5. ja Hämeenlinnassa 4.5., kumpikin MLL:n yhdistysten kanssa yhteistyössä perhekahviloissa. Kummastakin tilaisuudesta saatiin myönteistä palautetta ja konsepti sekä aineisto todettiin toimiviksi. Turussa tilaisuus toteutettiin PowerPoint-esityksenä. Hämeenlinnassa tilaisuus oli keskusteleva esitys esimerkein. Tilaisuuksissa virisi runsaasti keskustelua ja keskinäistä kokemusten vaihtoa. Pilottitilaisuuksista saatujen kokemusten mukaan perhekahvilat tai vastaavat ovat erinomainen foorumi tapahtumien järjestämiseen, sillä kotona lapsia hoitavat vanhemmat valmistavat paljon ruokaa, lisäksi rahaa on usein niukalti käytössä. Pilottien pohjalta kehitettiin vielä PowerPointesityksen sisältöä. Piirikeskusten neuvojien ja toiminnanjohtajien ohjaus Tapahtumia toteuttavat neuvojat ohjattiin tapahtumien toteuttamiseen tammikuun koulutuspäivillä sekä Adobe ConnectPro -ohjelman välityksellä tapahtuneessa koulutuksessa 4.4. Näiden lisäksi järjestettiin erikseen hankkeeseen keskittyvät verkkokoulutukset ja Tilaisuuksissa käytiin läpi taustatietoa hankkeesta ja ruokahävikistä, hankkeen toteutus, aineisto ja tilaisuuksien käytännön järjestäminen. Lisäksi jaettiin piloteista saadut kokemukset. Hankkeesta ja tapahtumien järjestämisestä tiedotettiin ja ohjeistettiin piirikeskusten toiminnanjohtajia kevään toiminnanjohtajapäivillä helmikuussa ja toukokuussa. Tietoiskujen toteuttamispaikat ja osallistujamäärät Syksyllä 2011 järjestettiin yhteensä 52 Älä ruoki hukkaa -tietoiskua 14 piirikeskuksen alueella. Paikkakunnat, joilla tilaisuuksia on järjestetty on havainnollistettu kuvassa 2.

6 6 Kuva 2. Älä ruoki hukkaa -tietoiskujen toteutuspaikkakunnat vuonna Tilaisuuksia järjestettiin pääosin Mannerheimin lastensuojeluliiton yhdistysten sekä seurakuntien perhekerhoissa ja -kahviloissa, mutta myös kouluissa, päiväkodeissa, vanhempainyhdistyksen ja MLL:n yhdistyksen hallituksen tilaisuuksissa ja nuorisotalolla. Erityisesti perhekerhoissa ja -kahviloissa osallistujat olivat pääosin nuoria naisia, äitejä lapsineen, mutta mukana oli myös joitakin isejä ja isovanhempia. Kaikki tilaisuudet on esitetty taulukossa 1.

7 7 Taulukko 1. Vuonna 2011 järjestetyt Älä ruoki hukkaa -tietoiskut paikkakuntien mukaan aakkosjärjestyksessä. Osallistujia oli yhteensä 1714, joista aikuisia 871 ja lapsia 843. Paikkakunta Yhteistyökumppani ja/tai tapahtumapaikka Pvm Aikuiset osallistujat 1 Aura Srk:n perhekerho Halikko, Salo Srk:n perhekerho Hattula MLL perhekahvila Huittinen Loimaan Koulu Hämeenlinna MLL perhekahvila Hämeenlinna MLL / hallituksen tapaaminen Inari Siida-luontokeskus Ivalo urheilutalo Joensuu Mehtimäen Päiväkoti Joroinen Seurakunnan perhekerho Juva Srk:n lapsityön te ta Jyväskylä Säynätsalon MLL:n tilaisuus Jyväskylä MLL:n perhekahvila Tourutupa Kajaani Teppanan vanhempainyhdistys Kannus Kannuksen srk, perhekerho Kauhajoki Äijön koulu Kauhajoki Keskuskoulu Kaustinen Kaustisen srk, perhekerho Kemijärvi Askel-talo Kemijärvi nuorisotalo Kokkola Kirkonmäen nuorisotila Kuusamo Nilon perhekerho Lammi MLL perhekahvila Lapinlahti Seurakunnan Perhekerho Lapinlahti/ Alapitkä Seurakunnan perhekerho Lappeenranta Nuijamaan ala-aste Laukaa Lievestuoreen MLL:n perhekerho Lemi Kuukanniemen vanhempainyhdistys Lemu Srk:n perhekerho Liperi Ylämyllyn Yllätys Muhos Päivärinteen seurakuntasali Muhos Muhoksen seurakuntatalo Nivala Srk:n perhekerho Padasjoki MLL tapaaminen Parikkala Parikkalan MLL perhekahvila Petäjävesi Petäjäveden MLL:n tilaisuus Pyhäntä Srk-koti, perhekerho Rantasalmi Seurakunnan perhekerho Reisjärvi Reisjärven MLL:n perhekerho Sauvo Srk:n perhekerho Savitaipale Savitaipaleen MLL perhekerho Lapset

8 8 42 Seinäjoki Kasperin perhekerho Seinäjoki Pajunluoman perhekerho Seinäjoki Kärjen perhekerho Sonkajärvi Seurakunnan perhekerho Sulkava Seurakunnan perhekerho Säkylä Srk:n vauvakerho Säkylä Srk:n perhekerho Turku MLL perhekerho Marakatti Uurainen MLL perhekerho Vampula Sallilan koulu Vantaa Nikinmäen MLL perhekerho Veteli Vetelin srk Vieremä Seurakunnan Perhekerho Tietoiskujen järjestämistä koordinoitiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Kaikkien tapahtumia toteuttavien piirikeskusten kanssa tehtiin kirjallinen sopimus, josta ilmenee mm. toteutettavaksi sovittujen tietoiskujen määrä ja avustuksen myöntämisen ehdot. Tilaisuudet toteutettiin pääosin ennalta sovituissa määrin. Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa järjestettiin kullakin alueella yksi tietoisku sovittua enemmän, sillä kysyntä oli niin suurta. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa yhteistyökumppaneita oli haasteellista saada innostumaan aiheesta ja tilaisuuksia pidettiin alun perin sovitun kolmen sijaan kaksi. Tietoiskuihin saatiin osallistujia melko hyvin. Joissakin tapauksissa sairastumiset karsivat osallistujamäärää ja myös säätilan huomattiin vaikuttavan osallistumisaktiivisuuteen erityisesti tilaisuuksissa, joissa mukana oli pieniä lapsia. Kajaanin vanhempainyhdistyksen tilaisuus oli jo kerran jouduttu perumaan flunssa-aallon vuoksi ja uusintatilaisuuteenkaan ei mainostuksesta huolimatta saatu väkeä. Syytä vähäiseen osallistumiseen ei saatu selville neuvojan kyselyistä huolimatta. Tietoiskujen toteutus ja sisältö Tilaisuudet toteutettiin pääosin samantyyppisellä rakenteella. Aluksi neuvoja esitteli itsensä, Maa- ja kotitalousnaiset ja hankkeen tavoitteineen. PowerPoint -esitykseen pohjautuen käytiin asioita läpi samalla keskustellen kokemuksista ja hyvistä käytännöistä, joilla osallistujilla ja/tai neuvojalla oli. Asiakokonaisuuksina käytiin läpi ruokaostosten ja ruuanvalmistuksen suunnittelua, ruokalistojen laatimista ja kaappien sisällön, sesonkien ja tarjousten hyödyntämistä. Käsiteltävinä olivat myös elintarvikkeiden oikea säilytys ja käsittely (kasvikset, hedelmät, liha, kala, maito, pakastus, sulatus, kuljetus kaupasta kotiin). Useimmissa tilaisuuksissa mukana oli oikeita elintarvikepakkauksia (esimerkiksi leikkele, graavilohi, jogurtti, maito, eines, etikkakurkku + tomaattimurska, leipä, kananmunat). Pakkausten avulla tutustuttiin erilaisten tuotteiden päiväys- ja pakkausmerkintöihin sekä säilytysohjeisiin (esimerkiksi juusto palana ja viipaleena). Lisäksi tilaisuuksissa

9 9 keskusteltiin tähteiden käytöstä ja kerrattiin ideoita jätteiden lajittelun helpottamiseksi. Joissakin tilaisuuksissa tietoisku toteutettiin ohjattuna näyttelynä. Kuva 3. Auran seurakunnan perhekerholaiset keskustelevat ruokahävikistä. Kuva: Emma Pikkarainen. Aineisto jaettiin useimmiten tapahtuman lopuksi. Joissakin tapahtumissa esite jaettiin aluksi, ja asioista keskusteltiin myös sen pohjalta. Useassa tietoiskussa hyödynnettiin myös hukkavisaa (kysymyslomake). Monin paikoin järjestelyjä helpotti, kun yhteistyökumppani oli järjestänyt lapsille omaa tekemistä tilaisuuden ajaksi. Esimerkiksi Parikkalassa yhteistyökumppani järjesti lapsille temppuradan, jossa oli omat lastenvahdit ja Pohjois-Savossa ohjelmassa oli sämpylöiden leivontaa. Samoin Hämeenlinnan MLL:n perhekahvilassa yhdistyksen ohjaajat muovailivat lasten kanssa sen ajan, kun neuvoja piti tietoiskua. Myös väritystehtävän antaminen lapsille auttoi aikuisia keskittymään asiaan. Tilaisuudet koettiin mukaviksi ja ilmapiiri välittömäksi, lämpimäksi ja avoimeksi. Kokemuksia ja vinkkejä jaettiin hyvin osallistujien kesken. Sen huomion tein, etteivät osallistujat aluksi tahtoneet kehdata tunnustaa osaamattomuuttaan, mutta kun joku rohkaistui kertomaan oman perheen tottumuksista ja ruokailutavoista, muut seurasivat esimerkkiä. Erittäin tarpeellista valistusta." (Etelä- Pohjanmaa) Satakunnassa koululaisille järjestetyssä tapahtumassa käsiteltiin elintarvikkeiden säilytyslämpötiloja niin, että oppilaat lajittelivat tyhjiä pakkauksia ämpäreihin, joissa luki jääkaappi ja kuiva paikka. Koululaisille tähdennettiin myös viimeisen käyttöpäivän ja parasta ennen -päiväyksen eroja. Esillä ja keskustelussa oli myös lautasmalli, jonka ohella painotettiin oikean kokoisia annoksia ja sitä, että ruokaa voi ottaa lisää mieluummin kuin heittää pois.

10 10 Myös Etelä-Karjalassa järjestettiin tilaisuus koulussa, vanhempainillassa. Siellä rehtorin kanssa kannustettiin mittaamaan biojätteiden määrää lasten kanssa yhdessä. Menetelmästä oli ollut hyviä kokemuksia rehtorin edellisessä koulussa, kun lapset joutuivat mittaamaan vuoden ajan: hävikin määrä oli vähentynyt lautaselta heitetyn ruuan osalta ja muutenkin oppilaiden vastuullisuus oli lisääntynyt. Tietoiskuista saatu palaute Tilaisuuksista kerättiin sekä suullista että kirjallista palautetta osallistujilta ja neuvojilta. Kaikkiaan sekä osallistujat että tilaisuuksia pitäneet neuvojat kokivat Älä ruoki hukkaa -tietoiskut tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Tilaisuuksien koettiin myös nostavan ruoan arvostusta. Asia herätti runsaasti kiinnostusta ja tärkeys korostui varsinkin nuorempien keskuudessa. Eräskin äiti kertoi laittavansa kaiken tähderuoan heti roskiin, kun ei osaa siitä mitään tehdä. Etenkin perhekerhoissa ja -kahviloissa koettiin, että kohderyhmä kampanjalle on oikea, sillä ruuan hankinta ja valmistus sekä ruokailu muodostavat ison osan kotona pieniä lapsia hoitavien aikuisten päivästä. Uskallan väittää tilaisuuksien tulleen tarpeeseen, jota äidit eivät olleet edes tiedostaneet. Moni pienen lapsen nuori äiti on "ulalla" keittiössä. Onneksi kotoilu ja ruoanlaitto alkavat olla puheista päätellen hotinta hottia. Tuunausoppaat melkein vietiin käsistä, kun he ymmärsivät, mitä olivat saamassa. (Etelä-Pohjanmaa) Nuoret perheet olivat kiinnostuneita tapahtumasta, oli ilahduttavaa nähdä kun Inarissa rankassa vesisateessa äidit pukkasivat vaunuja tilaisuuteen. Tunnelma oli välitön ja aiheesta keskusteltiin etenkin siitä miten ruokaostoksissa voi säästää. (Lappi) Pakkausmerkinnät herättivät paljon keskustelua, erityisesti parasta ennen -päiväyksen sekä viimeisen käyttöpäivän ero. Pakkausmerkinnöissä parasta ennen -päiväys osoittautui monille oudoksi. Ihmeteltiin, voiko ruokaa tosiaan syödä parasta ennen -päiväyksen jälkeen. Yksi neuvojista pisti merkille, että erityisesti nuoret äidit heittävät tuotteet roskikseen aivan kuten olisi kyseessä viimeinen käyttöpäivä. Myös elintarvikkeiden säilytyslämpötilat keskusteluttivat. Usealle oli yllätys, kuinka paljon ruokaa kuluu hukkaan. Myös siitä keskusteltiin, miten pienistä turhista ostoksista kertyy vuoden mittaan melkoinen potti. Pohdittiin sitä, että kaikissa kaupoissa ei ole palvelutiskiä, josta saisi haluamansa määrän tarvitsemaansa raaka-ainetta, jos teollisuuden pakkaamien tuotteiden koot eivät ole omaan talouteen sopivia. Myös palvelutiskituotteiden kalliimpi hinta mietitytti. Hukkaa syntyi monessa perheessä eniten ruokalautaselle jääneestä tähderuuasta. Lapsille sopivat annoskoot herättivätkin keskustelua. Äitejä mietitytti minkä verran lapselle olisi hyvä annostella ruokaa, koska jos lapset itse ottavat ruokaa, määrät tuntuvat äideistä aivan liian pieniltä ja taas äitien annostelemasta ruoasta jää hyvin usein tähteitä.

11 11 Keskustelua syntyi myös jätteiden lajittelusta. Erityisesti haja-asutus alueella tai rivi- tai omakotitaloissa jätteiden kierrätys erityisesti biojätteen osalta jää oman aktiivisuuden varaan. Toisaalta eräs neuvoja huomautti, että maaseudulla ruokajätteen määrä vaikutti olevan pienempi kuin taajamissa. Tämä johtui mm. siitä, että maaseudulla oli lemmikkieläimiä, joille sai ruuantähteet syötettyä. Varsinaisen aiheen lisäksi monissa tilaisuuksissa päädyttiin keskustelemaan ruuasta ja ravitsemuksesta yleisemminkin. Kysymyksiä herättivät esimerkiksi energiajuomat ja karppaus. Palautteesta kävi ilmi, että puolueetonta ja järkevää tietoa oikeasti tarvitaan. Tilaisuuksien jälkeen syntyi hyviä keskusteluja. Varsinkin kaupungissa äidit tuntuivat olevan hukassa, koska mediasta tulee paljon tietoa ja myös paineita toimia tietyllä tavalla. (Keski-Suomi) Perheet tarvitsevat puolueetonta neuvontaa vaikka sitä tulee tuutin täydeltä TV:stä ja netin kautta. (Keski-Pohjanmaa) Aineistoa pidettiin pääosin houkuttelevana ja hyödyllisenä. Kahden viikon ruokalista sai hyvää palautetta. Erityisesti osallistujat ilahtuivat Arkiruoan tuunausopas -keittokirjasta (Kuluttajaliitto). Siihen tartuttiin todella innolla. Uusia ohjeita kaivataan. Kirjan sisällössä kiinnostivat myös laskelmat, esimerkiksi kuinka paljon pienistä puroista kertyy menoja. Kaikissa tilaisuudessa osallistujat olivat ihmeissään ja mielissään kun saivat Arkiruoan tuunausoppaan mukaan, jääkaappimagneettia pidettiin myös hyvänä muistutuksena hävikkiasiasta. (Etelä-Karjala) Saimme tilaisuuksien osallistujilta ja seurakuntien työntekijöiltä yksinomaan hyvää palautetta tapahtumasta. Ruokahävikki ja sen pienentäminen koettiin hyvin tärkeäksi asiaksi ja konkreettiset vinkit ja ohjeet otettiin ilomielin vastaan. Juvan seurakunnan lapsityön vastaava halusi järjestää erillisen te lan ja liitti hienosti alkuhartaudessaan seurakunnan kristillisen sanoman hävikkiteemaan korostamalla jokapäiväisen leipämme arvostamista. (Etelä-Savo) Olen jälkeenpäin kuullut, että ainakin hetkellisesti on moni alkanut kiinnittämään huomiota omaan ruokahävikkiin ja jääkaapin sisältöön. Eli viesti on mennyt perille! Tuunausopas ja ruokatähteiden käyttövinkit ovat olleet tervetulleita. (Häme) Jälkeenpäin perhekerhon vetäjiltä sain kuulla, että palaute osallistujilta oli ollut pelkästään positiivista, ohjeet hyviä ja herätti ajattelemisen aihetta. (Varsinais-Suomi) Satakunnassa tilaisuuksia järjestettiin yhdessä jäteneuvojan kanssa koulujen oppilaille. Myös nämä tietoiskut koettiin hyviksi, ja palautteen mukaan lapset olivat tiedolle erittäin vastaanottavaisia. Myös jäteneuvoja oli iloinen saadessaan olla mukana, koska ekopisteiden kunnossapito on haasteellista ja ihmiset tekevät kummia kun kyse on jätteistä. Opettajilta saatiin kiittävää palautetta ja koululaiset viihtyivät hyvin koko tietoiskun ajan ja olivat kiinnostuneita aiheesta.

12 12 Pohjois-Karjalassa tietoisku pidettiin päiväkodeissa. Toiseen osallistui Joensuun seudun päiväkotien henkilökuntaa, jotka ovat mukana Aistien avulla ruokamaailmaan -hankkeessa (Sapere). Tilaisuuteen osallistuneet hoitajat olivat erittäin kiinnostuneita hankkeesta. Toisessa päiväkodissa tilaisuus pidettiin vanhemmille, jotka hekin olivat kiinnostuneita aiheesta ja keskustelivat vilkkaasti. Hankeviestintä Hankkeesta on tiedotettu sisäisesti Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajapäivillä, neuvojien koulutuksissa Vantaalla (tammikuussa) sekä verkon välityksellä (huhti-, kesä- ja elokuussa) ja neuvojakirjeissä (helmi-, huhti-, kesä-, elo- ja lokakuussa) sekä järjestön Facebook-sivuilla. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu internetosoitteessa MTT:n Maatuva lounasfacebook -sivu on linkittänyt sivut. Ruokatiedon oppimateriaalin internetsivuilla opetus.ruokatieto.fi/ sekä laatuketjun uutiskirjeessä Laatusessa 5/2011 kerrotaan hankkeesta. Älä ruoki hukkaa -blogi perustettiin osoitteeseen Blogiin on tuotettu yhteensä yhdeksän tekstiä. Yhteensä blogilla oli ollut yhteensä 1051 katselua klo 11 mennessä. Blogin on linkittänyt myös suosittu Kulutusjuhla -blogi (7.12.). Koko hankkeesta kertova mediatiedote lähetettiin epressi-tiedotteenjakopalvelun kautta Jakelu tavoittaa noin tuhat vastaanottajaa. KOTI-lehdessä 9/2011 kirjoitettiin aukeaman mittainen artikkeli Kurkistus ruokaroskikseen, jonka yhteydessä kerrottiin myös hankkeesta. Samassa lehdessä julkaistiin kolmen aukeaman mittainen ruokaartikkeli pohjautuen Kuluttajaliiton Arkiruuan tuunausoppaaseen. Tulosteet ja/tai kopiot viestintätoimenpiteistä liitteenä (LIITE 2). Tietoiskuista lähetettiin tiedotteita alueellisille ja paikallisille medioille. Monin paikoin aihe saikin mukavasti näkyvyyttä. Saimme myös todella hyvin asian esille paikallislehdissä, molemmissa aluelehdissä sekä alueradiossa. (Etelä-Savo) Yhdessä tilaisuuksista oli paikalla toimittaja, yhdestä perhekerhon vetäjä teki jutun seurakuntalehteen ja yhdestä tuli juttu MKNK:n tiedotteen pohjalta. (Varsinais-Suomi)

13 13 Seuraavat lehtiartikkelit on saatu tietoon: Auranmaan viikkolehti Inarilainen Itä-Savo Joroisten lehti Juvan lehti Kainuun sanomat Kaleva Keski-Uusimaa Kodin Kuvalehti Koillis-Lappi lehti Kokkola-lehti Lauttakylä-lehti Länsi-Savo Maaselkä Maaseudun Tulevaisuus Padasjoen Sanomat Paikallislehti Matti ja Liisa Lapinlahti Parikkala-Rautjärven Sanomat ProAgria Itä-Suomi 3/2011 Puhtaasti parempi 1/2011 Reisjärvilehti Salon seudun sanomat Salon seurakuntasanomat 6/2011 Sisä-Suomen lehti Sulkava lehti Osa artikkeleista liitteenä (LIITE 3). Lisäksi tiedossa on kaksi toistaiseksi julkaisematonta juttua, Säkylän asukas -lehti(ilmestyy 2012) ja iltalehti. Radiossa hanke oli esillä seuraavasti: Etelä-Karjalan Radio Lapin radio menovinkit Salo, paikallisradio, mainos ennen tapahtumaa (5.9.) mediakutsun johdosta

14 14 Yle Etelä-Savon haastattelu 3 x n. 5 minuuttia hukkateeman eri aiheista, jutut tulivat radiosta pitkin päivää noin tunnin välein, yksi suora haastattelu aamulla klo 9.40 Yle Kainuu, 10 minuutin haastattelu Yle Keski-Pohjanmaa Erillistä mediaseurantaa hankkeelle ei ole tehty. Hankkeen käytännön eteneminen Hanke on edennyt sujuvasti ja suunnitelmien mukaan. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksessa käytetty työaika on ollut hieman alkuperäistä suurempaa (suunnitelma 190 h, toteutunut mennessä 199 h), sillä median kiinnostus on työllistänyt henkilöstöä. Myös blogin ylläpidosta on aiheutunut pientä työajan lisäystä. Kaikki hankkeen käytännön tuotokset ja toimenpiteet ovat toteutuneet. Uudellamaalla ei vuonna 2011 ehditty toteuttaa henkilön vaihtumisen vuoksi kuin yksi Älä ruoki hukkaa -tietoisku, mutta se ei vaikuttanut tapahtumien kokonaismäärään. Ohjausryhmä on kokoontunut helmikuussa ja joulukuussa, lisäksi on pidetty yksi sähköpostikokous kesäkuussa. Ohjausryhmässä on tapahtunut kaksi henkilövaihdosta: MLL:n edustaja on vaihtunut järjestöjohtaja Milla Kalliomaasta järjestöpäällikkö Arja-Liisa Maunoon sekä MMM:n edustaja Milja Keskisestä Seija Ahonen-Siivolaan. Arviointi Hanke on edennyt hyvin ja suunnitelmien mukaisesti. Aineisto on saanut hyvää palautetta sekä ilmeensä että sisältönsä osalta. Yhteistyö Kuluttajaliiton kanssa ja sen myötä Arkiruuan tuunausopas -kirjan saaminen jakomateriaaliksi tilaisuuteen on osoittautunut erittäin hyväksi, sillä kirja on saanut runsaasti myönteistä ja iloisesti yllättynyttä palautetta. Sille vaikuttaa olevan tarvetta. Yhteistyö hyödyttää kumpaakin hanketta. Tietoiskut ovat onnistuneet odotetulla tavalla ja osin jopa odotettua paremmin. Yhteistyökumppanit (MLL yhdistykset, seurakunnat jne.) ovat olleet niistä pääosin erittäin kiinnostuneita, vaikka kiinnostus onkin vaihdellut alueittain. Pohjois-Karjalassa yhteistyökumppaneita on ollut vaikea saada kiinnostumaan aiheesta, kun taas esimerkiksi Hämeessä, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla on

15 15 tullut runsaasti yhteydenottoja suoraan kohderyhmältä (esim. MLL:n yhdistyksiltä). Piirit ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on saanut jo lukuisia kyselyjä ensi vuoden tapahtumia koskien. Tietoiskujen toteutuksessa haasteena oli tapahtumapaikkojen osittainen meluisuus. Pelkästään aikuisten tilaisuuksissa aiheeseen oli aikaa keskittyä paremmin ja keskustelu on vilkkaampaa. Sen sijaan tilaisuuksissa, joissa oli paljon pieniä lapsia, keskittyminen saattoi välillä herpaantua. Monen neuvojan mukaan tilaisuudet olivat ajoittain varsin hälyisiä. Yhden osallistujan palautteen mukaan tietoisku olisi ollut hyvä juttu, kun olisin ehtinyt kuunnella. Tietoiskujen järjestelyissä pyritään jatkossa huomioimaan, että ainakin isommille lapsille saadaan tekemistä varsinaisen tietoiskun ajaksi. Yksi apu tähän on myös tulostettava värityskuva, joka tehtiin loppusyksystä. Tietoiskujen osallistujamäärät ovat olleet hieman ennakoitua pienempiä. Tietoiskujen kokonaistavoitteena on tavoittaa yhteensä 2800 henkilöä (aikuista) eli keskimäärin 20/tietoisku. Kuluneena hankevuonna osallistujia on ollut keskimäärin 16/tietoisku. Yhdessä tapahtumassa osallistujat olivat pääosin koululaisia, mutta heitä tavoitettiin suuri määrä (154). Osallistujien ennakoitua pienempään määrään vaikuttaa osin kohderyhmän vaihtuminen päiväkodeista ja kouluista lapsiperheiden tapaamisiin, osin esimerkiksi sairaustapaukset ja säätila tapahtumapäivänä. Toisaalta tietoiskujen suuntaaminen pääasiassa perhekahviloihin ja -kerhoihin osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi, sillä hankkeen kohderyhmä, nuoret perheet ovat paremmin tavoitettavissa juuri näin. Nämä vanhemmat myös laittavat paljon ruokaa kotona, koska lapset eivät ole kodin ulkopuolella hoidossa. Koulujen ja päiväkotien vanhempainilloissa on runsaasti ohjelmaa muutenkin ja nuoria perheitä on vaikea muuten saada paikalle ilta-aikaan. Iltaisin niin moni asia kilpailee vähästä vapaa-ajasta. Yhdessä yhteistyökumppanilta saadussa palautteessa toivottiin, että tilaisuuksia olisi myös esimerkiksi lukion ja ammattikoulun opiskelijoille. Viestinnässä ja medianäkyvyydessä on onnistuttu erinomaisesti etenkin siihen varatut resurssit huomioiden. Huomiota on saatu niin verkossa, printtimediassa kuin radiossakin. Sekä piirikeskusten neuvojia että Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehityspäällikköä on haastateltu useissa medioissa.