Heryk Opinto-opas

Transkriptio

1 Heryk Opinto-opas

2 Sisältö Hyvä lukiolainen 3 1. Opiskeluohjeita 4 2. Yhteystiedot sekä koulun käytänteitä 5 Kanslia ja opettajainhuone 5 Lukion opettajat 6 Koulutunnit 8 Säilytyslokerot 8 Wilma 9 3. Opiskelu lukiossa 10 Luokaton lukio 10 Lukion oppimäärä 10 Pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit 11 Opinto-ohjelma ja sen tarkistaminen 11 Kurssivalinnat sekä valintoihin liittyviä tärkeitä käsitteitä 12 Kurssitarjotin 12 Ainevalintakortti 12 Kiertokaavio ja työjärjestys 12 Opiskeluaika 14 Kurssin suorittaminen 19 Ainekohtaisia erityismääräyksiä 20 Uskonnon opetus 20 Matematiikan oppimäärä 20 Vapauttaminen jonkin aineen opiskelusta 20 Poissaolo 21 Myöhästyminen 21 Koeviikko 22 Koulusta eroaminen 22 Opiskelija lukiolain ja asetuksen näkökulmasta 23

3 4. Arvointi 24 Kurssiarviointi 24 Hylätyn kurssin uusiminen 24 Hyväksytyn kurssin uusiminen 25 Opintojen hyväksilukeminen 25 Oppiaineen arviointi 26 Tentit Lukio-opiskelun tukena 28 Ryhmänohjaaja 28 Opinto-ohjaus 28 Erityisopetus 28 Kouluterveydenhuolto 29 Kanslia 30 Opintotuki 30 Opiskelijakortit 30 Oppilaskunta 30 Tutortoiminta Ylioppilastutkinnosta 32 Kuva seuraavalla aukeamalla: entiset herykiläiset Iso-H ja avaruustutkija Sini Merikallio ottamassa selfietä Herykistä maailmalle -paneelissa syksyllä 2014.

4 2

5 Hyvä lukiolainen Tervetuloa Herttoniemen yhteiskoulun lukioon. Lukiomme toimii luokattomana koko laajuudessaan. Tämä opinto-opas on laadittu Sinulle avuksi. Lue se huolellisesti. Lueta se myös huoltajillasi! Lukio jatkaa peruskoulussa alkanutta yleissivistävää koulutustasi. Lukion käyminen antaa Sinulle pohjan yliopisto- ja korkeakouluopintoihin sekä muuhun ammatilliseen koulutukseen. Lukio tahtoo kehittää Sinua monipuolisesti: tietojasi, taitojasi ja toiminnallisuuttasi. Lukio pyrkii säilyttämään ja kannustamaan itsenäisyyttäsi ja luovuuttasi. On siis tärkeää, että asetat itsellesi opiskelutavoitteita ja että viihdyt omassa koulussasi. Sinusta itsestäsi riippuu, kuinka hyvin tavoitteisiisi pääset. Rehtori Johanna Kallio 3

6 1. Opiskeluohjeita Lukio-opiskelu edellyttää onnistuakseen hyvää opiskelutekniikkaa. Siihen kuuluu työrauhan ja viihtyisän ympäristön arvostaminen määrätietoisuus omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus älyllinen uteliaisuus, halu tietää ja osata Lukiossa käsitellään laajoja kokonaisuuksia. Työmäärä lisääntyy. Kurssit ovat tiiviitä ja eteneminen nopeaa. Lukion käyminen voi tuntua ajoittain raskaalta. Tavoitteesi ja tuloksesi eivät välttämättä ole samansuuntaiset. Voit kuitenkin itse vaikuttaa opiskelutekniikkaasi. Tällöin säästät aikaasi ja voimiasi ja ehdit tehdä muutakin kuin vain opiskella. Seuraavassa muutamia tärkeitä seikkoja: Vältä myöhästymisiä ja poissaoloja. Käytä oppitunnit tehokkaasti osallistumalla, harjoittelemalla, kysymällä. Oppikirja on välttämätön runko, muttei ainut tietolähde. Kotitehtävien päivittäinen tekeminen on paras tae pysyä kiinni asiassa. Suunnittele ajankäyttösi koulun ja harrastusten suhteen tasapainoiseksi. Huolehdi terveydestäsi! Terveenä jaksat keskittyä ja opiskella. Tärkeintä lukio-opiskelussasi on kuitenkin koko opiskelijajoukon myönteinen ja aktiivinen henki, yhteistyö, työrauha, toisen auttaminen ja toisen mielipiteen kunnioittaminen, yhteinen hauskanpito ja huumori. Vanhoja keväällä

7 2. Yhteystiedot sekä koulun käytänteitä Kanslia ja opettajainhuone Kettutie 6, Helsinki Koulun kanslia Opettajainhuone Faksi Rehtori Johanna Kallio Apulaisrehtori Ari Leväniemi Koulusihteeri Tarja Laitinen Opinto-ohjaaja Elina Salmi

8 Lukion opettajat Nimi Lyhenne Opetusaine Björkroth Katri KB Ke Calonius Hanne HC En, Ra Hannila-Ådahl Eija EH Ru, Sa Hellinen Anu AH Ma Honkanen Lenita LH Ru Jortikka Harri HJ Ge Kallio Erja EK LiT, Kamppinen Kirsti KK Hi,Yh Kauppinen Elisa EKa Te Kivimäki-Sandgren Eevu EKi Äi Kotala Elena EKo Ku 6

9 Kotro Arno AK Fi, Ps, Et Kumpumäki Sakari SK Ke, Ma Laakso Tuomo TL Mu Laivuori Kaija KL Ue, Ps Loukkojärvi-El Kamel Erja EL En, Ve Mäenpää Juho JM Hi, Yh Mäkinen Marjo MM Äi Niemi Markus MN Tvt, Fy Nikkilä Vesa VN Äi, It Norppa Tommi TN LiP, Te Saarinen Ruusu RS Fy, Ma Saarilahti Maija MS Bi Salmi Elina ES Op Tunninen Pauli PTu Fy, Ke Töllinen Jonna JT En, Ik Ventelä Eveliina EV Äi Viuhkola Mervi MeV Ra, En Virkkunen Mira MiV Ma Opettajat tavoitat parhaiten Wilma-viestillä tai henkilökohtaisesti ennen oppitunnin alkua tai heti tunnin päätyttyä. Kiireellisessä asiassa voit kysyä opettajaa opettajainhuoneesta. Herttoniemen yhteiskoulun maistereita historiapäivänä syksyllä 2014 eri aikakausien asuissa. 7

10 Koulutunnit Koulun ovet aukeavat klo Kolmas tunti alkaa aamun avauksel la luokissa klo Oppituntien alkamisajat ovat taulukossa. Tiistaisin klo tai muuna sovittuna ajankohtana on kaikilla luokilla ns. ryhmänohjaajan tuokio kotiluokassa. Lukion ruokailuvuorot ovat klo ja ruokasalissa. Ryhmien ruokavuorot ilmoitetaan ensimmäisenä koulupäivänä. Vain ennakolta opettajan ja ruokalan kanssa sovituissa tapauksissa voit ruokailla aikaisemmissa ruokavuoroissa ja silloinkin siten, että ruokailuvuorossa olevilla oppilailla on etuoikeus ruokailupaikkoihinsa. Kurssitarjotin pyritään laatimaan siten, ettei koulupäiviin muodostuisi hyppytunteja. Monien ainevalintayhdistelmien takia näitä ei kuitenkaan voida välttää. Hyppytuntiesi kohdalle voit etsiä kurssitarjottimelta jonkin muun kurssin, jonka voisit suorittaa siinä kohden. Kurssitarjotinmuutoksista tulee kysyä lupaa aineenopettajalta tai opinto-ohjaajalta. Hoida kurssimuutokset aina ennen jakson alkua. Säilytyslokerot Saat käyttöoikeuden omaan säilytyslokeroon kouluisännältä maksamalla 20 euron panttimaksun. Jos kadotat avaimesi, menetät panttimaksusi ja joudut maksamaan lisäksi 10 euroa. Uuden avaimen saat uutta panttimaksua vastaan. 8

11 tunti ma - pe Wilma Wilma on hallinto-ohjelma, joka löytyy osoitteesta wilma.edu. hel.fi. Wilman aktiivinen seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää, koska koulun viestintä tapahtuu pääosin Wilman kautta. Myös poissaolojen ja kurssisuoritusten seuraaminen tapahtuu Wilmassa. Opiskelijat valitsevat Wilmassa kurssinsa ja näkevät työjärjestyksensä sekä lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa. Wilmasta löytyy myös opetussuunnitelma ja kurssikuvaukset. Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot ja viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Huoltajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaoloja, viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita. Opiskelijat sekä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajat saavat Wilmaan salasanat ja tunnukset ryhmänohjaajalta. 9

12 3. Opiskelu lukiossa Luokaton lukio Luokattomuuden perusajatus on opiskelun joustavuus. Luokattomassa lukiossa et jää luokalle etkä siirry luokalta toiselle. Eri oppiaineiden kurssit tai tunnit eivät myöskään ole sidoksissa vuosiluokkiin. Luokattomassa lukiossa voit valita itse, mitä kursseja lukuvuoden aikana opiskelet. Sinulla on mahdollisuus jatkuvasti harkita ja tehdä itsenäisiä ratkaisuja omasta opinto-ohjelmastasi koulun tarjoaman valinnaisuuden antamissa puitteissa. Valinnoistasi riippuen joudut liikkumaan sekä kooltaan että koostumukseltaan erilaisissa ryhmissä ja eri opettajien ohjauksessa. Kaikki tämä kehittää itsetuntemustasi, vastuutasi ja elämässäsi tarvittavien valmiuksien oppimista. Vaikka opiskelusi pohjaa omiin valintoihisi ja joudut työskentelemään erilaisissa ryhmissä, sinulla on kotiryhmä. Opiskelijat jaetaan ennen lukion aloittamista opintoryhmiin (aikaisemmin luokat). Joku opettajista on ryhmänohjaaja (aikaisemmin luokanvalvoja). Hän perehdyttää opiskelijat kouluun ja opiskeluun, seuraa lähiohjaajana ryhmänsä etenemistä sekä tiedottaa ryhmälle koulua koskevista ajankohtaisista asioista. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja toimivat läheisessä yhteistyössä ja ovat sinun tärkeimmät tukihenkilösi lukiossa. Lukion oppimäärä Lukion oppimäärä sisältää 47 (lyhyt matematiikka) tai 51 (pitkä matematiikka) pakollista kurssia sekä vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia. Lisäksi koulu tarjoaa soveltavia sekä koulukohtaisia syventäviä kursseja. Yhteensä kursseja tulee olla suoritettuna vähintään 75, enimmäiskurssimäärää ei ole. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut kurssisi. Mitään niistä ei jälkikäteen voida poistaa. Koko lukion oppimäärä muodostuu tuntijaossa luetelluista kaikille yhteisistä eli pakollisista aineista sekä vapaasti valittavista aineista. Valinnaisia aineita ovat mm. muut kielet kuin toinen kotimainen ja yksi vieras kieli. 10

13 Pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit Pakolliset kurssit ovat nimensä mukaisesti kaikille pakollisia kursseja. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat valtakunnalliseen tuntijakoon merkittyjä, pakollisiin opintoihin välittömästi liittyviä kursseja. Ylioppilaskirjoitukset perustuvat pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin, joten syventäviä kursseja kannattaa valita niistä aineista, jotka aikoo kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Soveltavat kurssit sekä koulukohtaiset syventävät kurssit voivat olla kertauskursseja, menetelmäkursseja, muita koulukohtaisia kursseja sekä muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Soveltavien kurssien järjestäminen vuosittain riippuu opiskelijoiden osallistumishalukkuudesta ja koulun käytössä olevasta tuntimäärästä. Osa soveltavista kursseista toteutetaan vain joka toinen vuosi, ja tarvittaessa kurssivalikoimaa voidaan lisätä. Pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit näet keskiaukeamalla olevasta ainevalintakortista. Kurssien sisällöt on esitelty Wilmassa kohdassa opetussuunnitelma sekä koulumme kotisivulla. Opinto-ohjelma ja sen tarkistaminen Opiskelija laatii alustavan opinto-ohjelman ennen lukion alkua. Opinto-ohjelmasta käy ilmi kielivalinnat, matematiikan taso ja myöhemmässä vaiheessa ylioppilaskirjoitusaineet. Opinto-ohjelma täsmentyy lukio-opiskelun aikana. Keskustele opinto-ohjelmasi tarkistamisesta ja muutoksesta aineenopettajan, opinto-ohjaajan ja/ tai rehtorin kanssa. Tarkistus on tarpeen esimerkiksi silloin, kun jossakin aineessa kurssi on etenemisesteen takia käytävä uudelleen, haluat kurssin päätyttyä vaihtaa jonkin aineen oppimäärän toiseen, haluat kurssin kuluessa jättää valitsemasi kurssin tai aineen kokonaan pois opinto-ohjelmastasi tai ottaa jotain lisää, vaihdat pitkän matematiikan lyhyeen tai toisen kotimaisen kielen pitkästä keskipitkään tai päinvastoin. Kaikki muutokset on tehtävä hyvissä ajoin ennen sen jakson alkamista, jota muutos koskee. 11

14 Kurssivalinnat sekä valintoihin liittyviä tärkeitä käsitteitä Kurssitarjotin Kurssitarjottimelle on koottu kaikki lukuvuoden kurssit jaksoittain oikeille paikoilleen. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin valmistuu edellisen vuoden toukokuussa. Kurssitarjottimesta etsit ja valitset opinto-ohjelmaasi kuuluvat kurssit. Kurssitarjottimesta tehdään paperinen versio (tämän vuoden kurssitarjotin löytyy opinto-oppaan keskiaukeamalta), mutta lopulliset kurssivalinnat tehdään Wilmassa omilla tunnuksillasi. Lukiossa aloittaville tehdään ensimmäisen jakson kurssivalinnat valmiiksi ja loppuvuoden valinnat tehdään opinto-ohjauksen tunnilla opinto-ohjaajan johdolla. Lukion toisen ja kolmannen vuoden kurssivalinnat tehdään toukokuussa. Kurssivalintojen teossa auttaa ainevalintakortti, joka on opinto-oppaan keskiaukeamalla. Ainevalintakortti Opinto-ohjelman laatimisessa sekä kurssivalintojen teossa auttaa ainevalintakortti. Siihen on koottu suositus siitä, missä järjestyksessä ja minä vuonna mikin kurssi kannattaa opiskella. Ainevalintakortista voit myös tarkistaa kunkin aineen pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit. Herttoniemen yhteiskoulun ainevalintakortti on opinto-oppaan keskiaukeamalla. Kiertokaavio ja työjärjestys Jaksottainen työ- eli lukujärjestyksesi rakentuu kiertokaavion avulla. Kutakin valitsemaasi kurssia vastaa kiertokaaviossa viisi oppituntia. Seuraavalla sivulla olevasta kiertokaaviosta näet, miten mikäkin kurssitarjottimelta valittu kurssi sijoittuu työjärjestykseesi. Näet työjärjestykset luokkatiloineen ja opettajineen Wilmasta. Ne ovat näkyvissä myös koulun seinillä niille varatuissa paikoissa. 12

15 Herttoniemen yhteiskoulun lukion kiertokaavio Kurssitarjottimessa käytetään seuraavia oppiainelyhenteitä: Äi = äidinkieli Ena = A-englanti (ala-asteella alkanut) Raa = A-ranska (ala-asteella alkanut) Rua = A-ruotsi (ala-asteella alkanut) Rub = B1-ruotsi (7. luokalla alkanut) Sab3 = B2/3 -saksa (yläkoulussa alkanut tai lukiossa alkava) Rab3 = B2/3-ranska (yläkoulussa alkanut tai lukiossa alkava) Lab3 = B2/3-latina (yläkoulussa alkanut tai lukiossa alkava) Veb3 = B3-venäjä (lukiossa alkava) Maa = pitkä matematiikka Mab = lyhyt matematiikka Bi = biologia Ge = maantieto Fy = fysiikka Ke = kemia Ue = uskonto 13

16 Et = elämänkatsomustieto Hi = historia Yh = yhteiskuntaoppi Li = liikunta Te = terveystieto Ku = kuvataide Mu = musiikki Op = opinto-ohjaus Ps = psykologia Tvt = tieto- ja viestintätekniikka Soveltavien kurssien oppiainelyhenteet ilmoitetaan kurssikuvausten yhteydessä. Oppiainelyhenteeseen liittyvä ensimmäinen numero tarkoittaa kurssinumeroa ja toinen ryhmän numeroa. (Esim. Bi13 = biologian kurssi 1, ryhmä 3). Sama kurssi saattaa esiintyä kurssitarjottimessa useamman kerran ryhmien lukumäärästä riippuen. 14 Opiskeluaika Lukion oppimäärä on laajuudeltaan 3-vuotinen ja voit suorittaa sen 2-4 vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää suoritusajan pidennystä. Lukioon tultuasi rakennat itsellesi opinto-ohjelman eli alustavan suunnitelman lukio-opintojen suorittamisesta. Pohjana on suunnitelmasi siitä, kuinka monessa vuodessa aiot lukion suorittaa. Yksityiskohtaisen opinto-ohjelman laadit lukuvuosittain. Opinto-ohjelma on laadittava vähintään 8-9 (lukio kahdessa vuodessa) ja enintään 20 jaksoa varten (lukio neljässä vuodessa). Opinto-ohjelma suositetaan laadittavaksi yleensä 3-vuotiseksi (13-14 jaksoa). Tällöin kursseja on valittava keskimäärin 6 jaksoa kohden. Jos suoritat lukiota neljässä vuodessa, tulee sinulle hyppytunteja enemmän kuin 3-vuotisella etenemispolulla. Jos taas aiot suorittaa lukion kahdessa vuodessa, sinun on suoritettava melko paljon kursseja joko itsenäisesti tai iltaopiskeluna aikuislukiossa. Opinto-ohjelmaa ja opintoihin käytettävää aikaa voit opiskelun

17 Herttoniemen yhteiskoulun lukion ainevalintakortti, Vihreällä on merkitty pakolliset kurssit, punaisella syventävät ja keltaisella koulukohtaiset kurssit. Yhteensä kursseja tehdään lukioaikana 75. Pakollisia kursseja on lukossa 47 (Mab ja Rub), 51 (Maa, Rub) tai 52 (Maa, Rua). Syventäviä kursseja tehdään lukioaikana vähintään 10. Musiikista ja kuvataiteesta on yksi pakollinen kurssi sekä toinen valinnan mukaan jommasta kummasta. Opinto-ohjauksessa 1a, 1b ja 1c muodostavat yhdessä yhden kurssin. Kurssitarjotin mahdollistaa seuraavien aineiden kirjoittamisen myös syksyllä: englanti, lyhyt matematiikka, biologia, maantieto, historia ja terveystieto. Joidenkin muidenkin aineiden osalta se on mahdollista. Kurssien nimet ja kuvaukset löydät wilmasta (opetussuunnitelma) tai koulun kotisivuilta. Taito- ja taideaineiden syventäviä ja soveltavia kursseja voi tehdä muussakin kuin numerojärjestyksessä. Ohjeet ainevalintoihin Ohje toisen vuoden valintoihin: Valitse toiselle vuodelle suositellut pakolliset kurssit. Valitse sen lisäksi suositellut syventävät kurssit niistä aineista, jotka aiot kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa tai joita muusta syystä haluat opiskella. Tämän lisäksi voit valita koulukohtaisia kursseja. Jos kirjoitat jonkun aineen jo 3. vuoden syksyllä, tulee tästä aineesta olla pakolliset ja mielellään myös syventävät kurssit tehtyinä 2. opiskeluvuoden loppuun mennessä. Yhteensä kursseja tulisi valita vähintään 28, mielellään ainakin 30. Ohje kolmannen vuoden valintoihin: Valitse kolmannelle vuodelle loput pakolliset kurssit (yhteensä 47/52). Valitse lisäksi syventäviä kursseja ainakin kirjoitettavista aineista (yhteensä vähintään 10). Lisäksi voit valita kertauskursseja kirjoitettavista aineista, jos sellaisia on tarjolla sekä muita koulukohtaisia kursseja. Tarkista, että saat riittävästi kursseja (Koko lukion oppimäärä on 75 kurssia). 15

18 Herttoniemen yhteiskoulun lukion 15A 15B 15C 15D 14A 14B Jakso 1 1 KE11 SK FY12 RS RUB11 LH MB11 AH 2 RUA11 LH PS12 AK ENA13 EL PS14 KL YH11 JM BI22 MS 3 HI11 JM HI12 KK FI13 AK RUB12 LH MA61 AH MA62 SK 4 MA11 AH MA12 SK MA13 RS HI14 KK MB12 MIV RUA4 EH UE22KL 5 FI11 AK KU12 EKO MU13 TL ENA14 JT UE21 KL ÄI42 MM 6 TE11 EKAU ENA12 MEV ÄI13 MM ÄI14 EV TE2 TN HI42 KK 7 RAB31 HC SAB31 EH KU14 EKO FY31 MN VEB34 EL 8 LI11 EKA LI12 TN Jakso 2 1 BI12 MS GE21 HJ HI35 KK 2 ENA11 EL GE12 HJ HI13 KK BI21 MS UE32 KL 3 HI21 KK ÄI12 MM FY13 RS FI14 AK MA71 AH MA72 SK 4 MA21 AH MA22 SK MA23 MIV HI24 KK ENA41 EL FY32 RS 5 MU11 TL RUA12 LH KU13 EKO ENA24 JT RUB13 EH ÄI41 MM YH12 KK 6 ÄI11 EV FI12 AK TE13 TN UE14 KL SAB34 EH ENA42 HC 7 RAB32 HC SAB32 EH ENA23 JT MU14 TL FY41 MN ÄI7 VN 8 IT1 VN LI21 EKA LI22 TN Jakso 3 1 ET1 AK KE12 SK MB21 AH YH21 KK GE22 HJ 2 ENA21 EL HI22 KK RUB21 LH GE14 HJ BI3 MS YH22 JM 3 GE11 HJ RUA22 LH PS13 KL BI14 MS RUB23 EH MA81 AH MA82 SK 4 MA31 AH MA32 SK MA33 RS HI34 KK MB22 MIV UE31 KL ENA64 EL 5 KU11 EKO MU12 TL HI23 KK ENA34 EL ENA51 JT ÄI52 MM 6 ÄI21 EV TE12 EKAU ÄI23 MM HI41 KK ENA52 MEV 7 VEB31 EL KU21 EKO Li4 (tanssi) 8 MU3 TL KU4 EKO Jakso 4 1 PS11 KL ENA22 MEV MA11.1 AH MA11.2 SK 2 RUA21 LH UE12 KL KE13 SK MB31 AH BI42 MS FY52 RS 3 FY11 RS ÄI22 MM BI13 MS RUB22 LH MA91 AH MA92 SK 4 MA41 AH MA42 SK MA43 RS ÄI24 EKI MB32 MIV ÄI51 MM RUB42 LH 5 KU22 EKO MU21 TL PS21 KL FY14 MN RUA5 EH ENA82 EL 6 ÄI31 EV RUA32 LH ENA33 HC TE14 EKAU RUB33 EH VEB35 EL IKI JT 7 HI31 KK VEB32 EL FY51 MN SAB35 EH 8 LI13 EKA LI14 TN MU4 TL KU6 EKO Jakso 5 1 UE11 KL HI33 KK KE14 SK BI7 MS RU91 LH 2 ENA31 EL HI32 KK GE13 HJ RUB32 LH MA12.1 AH MA12.2 SK 3 BI11 MS ÄI32 MM RUB31 LH MB41 AH KE21 PS42 KL 4 MA51 AH MA52 SK MA53 RS ÄI34 EKI MB42 MIV RUA6 EH RUB52 LH 5 FY21 RS KU23 EKO MU22 TL PS22 KL VEB33 EL ENA61 JT KE22 PTU 6 RUA31 LH ENA32 MEV UE13 KL FY61 PTU ENA62 HC 7 RAB33 HC SAB33 EH ÄI33 EV LI15 EKA/LI16 TN FY22 MN VEB36 EL FY62 PTU 8 MU23 TL KU3 EKO LI23 EKA 16

19 peruslukujärjestys C 13A 13B 13C BI5 MS HI71 JM PS51 KL GE23 HJ MA10.1 SK MA10.2 AH MA10.3 RS MB9 MIV MA63 MIV ENA44 EL KE32 GE4 HJ UE4 KL ENA43 EL RUB41 LH ÄI61 MM ÄI62 EKI ÄI63 EV RUB43 EH ÄI44 EV HI6 KK FY72 PTU EN72 EL RUB71/RUA82 LH ENA71 JT SAB37 EH RAB37 HC FY71 PTU LI9 TN LI3 EKA HI8 KK KE31 PTU MU5 TL KU5 EKO YH13 JM MA13.1 SK MA13.2 AH MA73 MIV ET2 AK MA14.1 SK MA14.2 AH MA14.3 RS BI23 MS MB5 MIV KE51 ENA73 EL RUB6 EH YH4 JM UE23 KL ÄI81 MM ÄI82 EKI ÄI83 EV ÄI43 EV ENA54 EL FY81 MN FY82 PTU FI3 AK PS52 KL ENA53 MEV KE41 PTU RUA7 LH LI5 TN KE42 PTU RU92 LH MU6 TL KUD EKO UE5 KL RU10 LH MA83 MIV PS31 KL MA15.1 SK MA15.2 AH MA15.3 RS FY42 RS MB6 MIV KE52 PS6 AK YH5 JM ENA10.3 EL RUB53 EH ÄI91 MM ÄI92 EKI ÄI93 EV UE33 KL FY91 MN RUA81 LH RUB72 EH ENA10.1 JT ENA10.2 HC TE3 TN RAB38 HC SAB38 EH FY92 MN LI7 EKA LI8 TN BI41 MS MB8 MIV FI2 AK GE3 HJ MA93 MIV PS32 KL YH31 JM ÄI53 EV ENA81 EL KIERTOTUNTIKAAVIO HI43 KK RUB51 LH ENA63 MEV HI51 KK MA TI KE TO PE ENA83 HC ÄI54 EV YH23 JM HI72 JM PS41 KL MB7 MIV MA16. SK HI52 KK YH32 JM ENA10.4 EL ÄI10.1 MM FI4 AK SAB36 EH ÄI10.2 EV 9. 8 ET3 AK LI24 TN 17

20 18 Pakolliset kurssit yhteensä B2-kieli/ B3-kieli Tieto- ja viestintätekn 1 Opinto-ohjaus 1a 1b 1c Musiikki Kuvataide Terveystieto Liikunta Yhteiskuntaoppi Historia Psykologia Filosofia Uskonto/ET Kemia Fysiikka Maantieto Biologia B Matematiikka A B Ruotsi A Englanti A Äidinkieli vuosi 2. vuosi 3. vuosi Pakolliset, syventävät ja koulukohtaiset kurssit

21 edetessä ja jaksojen vaihtuessa tarkistaa sekä muuttaa. Valintojen muuttaminen on mahdollista vain koulun tuntijaon ja työjärjestyksen sallimissa rajoissa. Muutoksista on aina sovittava opintoohjaajan kanssa. Muutokset tulee tehdä ennen jakson alkua, jota muutos koskee. Vähimmäistyömäärä lukuvuotta kohden on 20 kurssia. Jokaisessa jaksossa on suoritettava vähintään kaksi (2) arvosteltua kurssia. Opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta ei täytä näitä ehtoja, katsotaan eronneeksi, jollei rehtori perustellusta syystä myönnä tähän poikkeusta. Kurssin suorittaminen Lukiossa jokaisen aineen oppimäärä koostuu kursseista. Kurssin pituus on 38 tuntia, ja kun kurssi päättyy, se arvioidaan. Kurssi opiskellaan yleensä keskitetysti eli yhden jakson aikana. Oppiainetta on viisi tuntia viikossa. Kurssin viikkotuntimäärä on pienempi, jos se on hajautettu usean jakson ajalle. Kurssin voi suorittaa luokkamuotoisesti opiskellen osallistumalla opetukseen tai itsenäisesti opiskellen. Itsenäinen opiskelu on yhteistoiminnallista opiskelua pienryhmissä ilman opettajan suoraa vaikutusta, itsenäistä opiskelua opettajan ohjauksessa tai kurssin suorittamista kokonaan itsenäisesti tekemällä opettajan antamat tehtävät. Mikäli haluat opiskella jonkin kurssin itsenäisesti, sinun on kysyttävä sitä opettajalta hyvissä ajoin. Jos opettaja antaa luvan itsenäiseen suoritukseen, täytetään itsenäisen suorituksen lomake, jonka saat opinto-ohjaajalta tai kansliasta. Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti luokkamuotoisesti sekä numerojärjestyksessä. Opetussuunnitelmassa on kurssien kohdalla maininta, mikäli kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kukin opettaja tiedottaa oman aineensa kurssien pääsisällöt sekä suositeltavat kurssien suoritusjärjestykset. Kurssien suoritusjärjestyksestä voit poiketa ao. aineenopettajan ja rehtorin luvalla. Saat osallistua kurssille, mikäli kurssia edeltäviä peräkkäisiä hylättyjä arvosanoja (=4/H) tai O-merkintöjä (=osallistunut, kurssi on vain osittain suoritettu) tai K-merkintöjä (=kurssi keskeytynyt) ko. oppiaineessa ei ole kahta peräkkäin. Kaksi perättäistä O, K tai 4 -merkintää aiheuttavat etenemisesteen. Etenemisesteen poistaminen, hylättyjen kurssien suorittaminen ja arvosanan korottaminen selvitetään Arviointi -luvussa. 19

22 Ainekohtaisia erityismääräyksiä Uskonnon opetus Yhteisiin oppiaineisiin kuuluvan uskonnon opetuksesta ovat uskonnonvapauslain perusteella halutessaan vapautettuja sellaiset opiskelijat, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan. Vapautuksesta tulee jättää huoltajan ilmoitus rehtorille. Mikäli tällaisia opiskelijoita on lukiossa vähintään kolme, heille opetetaan uskonnon sijasta elämänkatsomustietoa, joka silloin on heille pakollista. Jos lukiossa on muuhun uskontokuntaan kuin evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvia opiskelijoita, vapautetaan heidät uskonnon opetuksesta kuitenkin sillä ehdolla, että he saavat oman uskontokuntansa mukaista opetusta muualta. Uskonnonvapauslain nojalla yleisestä uskonnon opetuksesta vapauttamiseen tarvitaan opiskelijan huoltajan kirjallinen ilmoitus rehtorille. Siinäkin tapauksessa, että opiskelija ei osallistu uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, on hänen vähimmäiskurssimääränsä oltava 75 koko lukion ajalta. Matematiikan oppimäärä Mikäli opiskelija vaihtaa pitkästä matematiikasta lyhyeen, hän voi korvata lyhyen matematiikan pakollisia kursseja vastaavilla pitkän matematiikan suorituksilla. Korvaavuus menee seuraavalla tavalla: Maa2 > Mab1, Maa3 > Mab2, Maa8 > Mab3, Maa7 > Mab4 ja Maa6 > Mab5. Muut jo suoritetut pitkän matematiikan kurssit voidaan lukea lyhyen matematiikan syventäviksi kursseiksi. Vapauttaminen jonkin aineen opiskelusta Ulkomaalaisella on oikeus anoa rehtorilta muutosta pakollisten kielten opinto-ohjelmaansa. Jonkin aineen opiskelusta, tavallisimmin liikunnasta, voi rehtori vapauttaa opiskelijan lääkärintodistuksen perusteella. 20

23 Poissaolo Poissaolot selvitetään Wilmassa seuraavan kolmen koulupäivän aikana. Alle 18-vuotiaiden huoltaja selvittää poissaolot ja yli 18-vuotiaat selvittävät ne itse. Etukäteen voit pätevän syyn nojalla anoa lupaa koulusta poissa olemiseen yksittäisen oppitunnin ajaksi ao. opettajalta, enintään kolmeksi koulupäiväksi ryhmänohjaajalta sekä edellä mainittua pidemmäksi ajanjaksoksi rehtorilta. Hoida poissaololupa-anomuksesi ajoissa ja näytä lupaa aineenopettajille ja ryhmänohjaajallesi. Jos sinulle kertyy poissaolotunteja kurssilta yli kuusi, kurssisi suorittaminen keskeytyy ja kurssi on suoritettava uudestaan. Jos joudut olemaan poissa tunneilta opetussuunnitelman mukaisen toiminnan, kuten tutor- ja oppilaskuntatoiminnan tai ylioppilaskirjoitusten vuoksi, merkitään Wilmaan opetus muualla merkintä. Tällaiset poissaolot eivät kerrytä poissaolokiintiötä eivätkä siis aiheuta kurssin keskeytymistä. Myöskään opinto-ohjaaja-, erityisopettaja-, lääkäri- tai muut vastaavat käynnit eivät kerrytä poissaolokiintiötä. Sen sijaan etukäteen anotut lomat lasketaan poissaolokertymään. Poikkeustapauksissa (esim. pitkäaikainen sairaus) aineenopettaja päättää kurssin jatkamisesta, mahdollisista lisänäytöistä ja oikeudesta osallistua kurssin loppukokeeseen. Mikäli olet sairaana koeviikolla, sinun on ilmoitettava siitä kurssin opettajalle Wilmassa pikaviestinä tai huoltajan etukäteisselvityksenä viimeistään koepäivän aamuna. Tällöin saat oikeuden suorittaa ko. kokeen uusintakoepäivänä. Kokeesta poissaolo vastaa kolmen tunnin poissaoloa kurssilta. Uuden kurssin alkaessa on sinun oltava läsnä kahdella ensimmäisellä aineen tunnilla, jollet etukäteen ole saanut pätevän syyn nojalla lupaa poissaoloon. Näin varaat kurssipaikkasi. Myöhästyminen Jos myöhästyt oppitunnilta, pääset sisään, mutta sinut merkitään poissaolleeksi. Hammaslääkäristä tai vastaavasta saa tunnille tulla myöhässä, mikäli myöhästymisestä on kirjallinen todistus tai muu pätevä selitys. Myöhästyminen tunnilta ilman pätevää syytä tulkitaan poissaoloksi. 21

24 Koeviikko Kunkin jakson päättyessä on 7-päiväinen koeviikko, jolloin pidetään kurssien loppukokeet. Sinulla on oikeus osallistua loppukokeeseen, ellei sinulla ole runsaiden poissaolojen aiheuttamaa estettä. Kokeet järjestetään erillisen työjärjestyksen mukaisesti ja sinun on osallistuttava pääsääntöisesti oman ryhmäsi loppukokeeseen. Koeviikon työjärjestys laitetaan ennen koeviikkoa vahtimestarin kopin lasiseinään ja milloin tahansa voit lukea sen Herttoniemen yhteiskoulun kotisivujen kalenterista. Koeviikon työjärjestyksessä ilmoitetaan myös kokeiden palautusajankohta. Koeaika on klo Jos sinulla on kaksi koetta samana päivänä, koeaika on pidempi ja alkaa 8.10 ja päättyy siitä sinun on ilmoitettava viikkoa ennen koepäivää kyseisten aineiden opettajille. Kokeesta ei saa myöhästyä. Jos myöhästyt, sinun on tultava ensin kansliaan, jossa arvioidaan, voitko mennä kokeeseen. Kokeiden lisäksi koeviikolla pidetään oppiaineiden kertaustunteja (=pohjatunti) sekä mahdollisesti taito- ja taideaineiden tunteja. Jos sairastut, sinun on ilmoitettava poissaolostasi ennen kokeen alkamista. Ilmoittamaton poissaolo tulkitaan suoritusyritykseksi. Jaksojen aikana voidaan pitää välikokeita tavallisilla oppitunneilla. Jaksojen aikana on myös muita näyttöjä kuten esseekirjoituksia sekä kielten sana- ja kuuntelukokeita. Koulusta eroaminen Mikäli paikkakunnalta muuton tai jonkin muun syyn vuoksi joudut eroamaan koulusta, keskustele ennakkoon asiasta ryhmänohjaajasi ja/tai opinto-ohjaajan kanssa sekä aina ehdottomasti rehtorin kanssa. Eroamisesta tulee jättää kirjallinen ilmoitus, jonka allekirjoittaa huoltaja tai täysi-ikäinen oppilas itse. Erotessasi saat koulusta erotodistuksen. 22

25 Opiskelija lukiolain ja asetuksen näkökulmasta Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukiota neljässä vuodessa eikä perustellusta syystä myönnetyllä jatkoajalla, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös opiskelija, joka ilmoittamatta pätevää syytä on poissa lukiosta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa koulunkäyntiä. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen kirjallista varoitusta tai erottamista opiskelijaa on kuultava ja yksilöitävä rangaistuksen aiheuttava teko tai laiminlyönti sekä hankittava tarpeellinen selvitys. Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Mikäli opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Koulun järjestyssäännöt löytyvät Wilman tiedotteista. 23

26 24 4. Arvointi Kurssiarviointi Kurssiarvosana annetaan kurssin päätyttyä. Se perustuu eri tavoin annettuun näyttöön kurssin aikana. Jokainen kurssi arvioidaan omana kokonaisuutenaan. Arvioinnin suorittaa kurssin opettaja. Poissaolot oppitunneilta sekä tehtävien laiminlyönnit vaikuttavat kurssin arviointiin ja saattavat johtaa kurssin keskeytymiseen. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit arvioidaan joko suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty) tai arvosanoin. Jos kurssin suoritus keskeytyy (K = keskeytynyt), on kurssi suoritettava uudelleen (ei itsenäisesti). Kurssista voi saada myös osallistumismerkinnän (O = osallistunut), joka tarkoittaa, että kurssi on vain osittain suoritettu ja se pitää suorittaa seuraavan jakson uusintakuulustelupäivään mennessä, muutoin se muuttuu merkinnäksi K (esim. ensimmäisen jakson O pitää suorittaa viimeistään toisen jakson uusintakuulustelupäivään mennessä). Mikäli kurssi on hajautettu eli jaettu kahteen eri jaksoon, saat arvosanan tai suoritusmerkinnän vasta, kun kurssi on kokonaan suoritettu. Hajautettu kurssi on suoritettava saman lukuvuoden aikana. Itsenäisesti opiskeltu kurssi tulee aina olla hyväksytysti suoritettu. Tarkempia tietoja kurssien arviointiperusteista sekä arvioinnin yksityiskohdista saat kurssien opettajilta ja ryhmänohjaajilta. Kurssiarvioinnin näet Wilmassa. Sieltä näet suoritetut aineet, kurssien numerot ja saadut arvosanat. Mikäli saat hylätyn arvosanan ja uusimalla tai uudelleen kurssin käymällä saat kurssisi hyväksytyksi, korotus tulee näkyviin siinä jaksoarvostelussa, johon mennessä hylätty kurssi on suoritettu. Sama koskee myös hyväksytyn, uudelleen käydyn kurssin arvosanaa. Hylätyn kurssin uusiminen Hylätyn kurssin voit suorittaa osallistumalla uudelleen kurssille niin pian, kuin se sopii opintosuunnitelmaasi tai osallistumalla kerran uusintakuulusteluun. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti uusintakoelupalapulla, joka palautetaan huolellisesti täytettynä etukäteen ilmoitettuun päivään mennes-

27 sä uusintakuulustelulaatikkoon. Ilmoittautuminen on sitova. Jos suoritat uusintakuulustelussa kahden aineen kokeen samanaikaisesti, merkitse se molempien aineiden uusintakoelappuun. Myös ne opiskelijat, jotka ovat pätevän syyn takia estyneet kokeen suorittamisesta jakson aikana, saavat suorittaa kokeensa uusintakuulustelussa. Hylätyn kurssin kokeen voit tehdä kerran kahdessa seuraavassa uusintakuulustelussa (esim. ensimmäisen jakson hylätyn kokeen voit tehdä ensimmäisen tai toisen jakson uusintakuulustelupäivänä). Mikäli jäät pois uusintakuulustelusta ilmoittamatta, se tulkitaan suoritusyritykseksi. Mikäli sinulle uusintakokeisiin osallistumisesta huolimatta jää jostakin aineesta kaksi perättäistä hylättyä (4, H, O tai K) arvosanaa, on sinulla etenemiseste. Se tarkoittaa, että sinun on suoritettava toinen perättäisistä hylätyistä tai kesken jääneistä kursseista hyväksytysti, ennen kuin voit jatkaa kyseisen aineen opiskelua. Keskustele etenemisesteen poistamisesta opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa. Hyväksytyn kurssin uusiminen Hyväksytyn kurssin voit uusia osallistumalla uudelleen kurssin opetukseen. Uusiminen edellyttää samanlaista läsnäolovelvoitetta kuin kurssin ensimmäinenkin suorittaminen. Hyväksytyn kurssin voit uusia opetukseen osallistumatta lukuvuoden ensimmäisessä uusintakuulustelussa elokuussa. Parempi arvosanoista jää voimaan. Opintojen hyväksilukeminen Voit lukea hyväksesi lukion oppimäärään muualla suoritettuja opintoja, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Muualla suoritettuja hylättyjä kursseja ei voi siirtää lukion oppimäärään. Muualla suoritettavista opinnoista sinun on sovittava etukäteen opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa. Lopullisen päätöksen hyväksiluvusta tekee rehtori. 25

28 26 Oppiaineen arviointi Oppimääräsi kussakin oppiaineessa muodostuu oppiaineen pakollisista ja valitsemistasi syventävistä ja/ tai soveltavista kursseista. Osassa aineista kaikki kurssit ovat syventäviä ja soveltavia. Oppimäärän hyväksytty suoritus edellyttää, että sinulla on oltava kunkin aineen pakollisista ja syventävistä kursseista vähintään 2/3 hyväksytysti suoritettuna. Kaikki soveltavat kurssit tulee olla hyväksytysti suoritettuja. Olet suorittanut lukion oppimäärän, kun olet suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaasi kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki yhteiset oppiaineet sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjaus arvioidaan suoritusmerkinnällä (suoritettu / hylätty). Halutessaan opiskelija voi pyytää päättötodistukseen numeroarvosanan sijasta suoritusmerkinnän oppiaineista, joita on suorittanut vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä ja liikunnasta, joita on suorittanut vain kaksi kurssia. Opinto-ohjaaja muuttaa pyynnöstä arvosanan suoritusmerkinnäksi. Kevään ylioppilaiden on pyydettävä muutosta huhtikuun loppuun mennessä ja syksyn ylioppilaiden lokakuun loppuun mennessä. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Soveltavat sekä koulukohtaiset syventävät kurssit voivat vaikuttaa korottavasti oppiaineen päättöarvosanaan, mutta pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien mukaista arvosanaa ei voi alentaa. Opiskelija ei voi jättää pois suorittamiaan arvioituja aineen oppimäärään sisällytettyjä kursseja. Saadakseen lukion päättötodistuksen kevään päättäjäistilaisuudessa tulee opiskelijan olla suorittanut kaikki oppimääräänsä kuuluvat kurssit viimeistään saman lukuvuoden huhtikuun loppuun mennessä. Syksyn ylioppilailla kurssien tulee olla suoritettuna lokakuun loppuun mennessä.

29 Tentit Opiskelijalla on mahdollisuus ennen päättötodistuksen saamista osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Tenttitilaisuus auttaa ylioppilastutkintoon valmistautumisessa. Jos haluat, että tenttitilaisuus on osaltasi oppiaineen korotustentti, ilmoita siitä etukäteen opettajallesi. Mikäli osoitat kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa, kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosanasi edellyttää, tulee arvosanaasi korottaa. Tentit järjestetään viikoilla 9 ja 10, tiistaina ja torstaina klo 14. Tenttiin ilmoittautuminen on sitova. Aiheettomasta poissaolosta seuraa sakkomaksu. 27

30 5. Lukio-opiskelun tukena Ryhmänohjaaja Ryhmänohjaajasi puoleen voit kääntyä missä tahansa asiassa. Ryhmänohjaaja myös tiedottaa Wilman ja ryhmänohjausvarttien kautta ajankohtaisista asioista. Ryhmänohjaustuokiot ovat pääsääntöisesti tiistaisin klo 9.45 kotiluokassa. Opinto-ohjaus Opinto-ohjaus lukiossa sisältää oppitunteja, erikseen pidettäviä infoja, ryhmänohjaustuokioita sekä yksilö- ja pienryhmäohjausta. Opinto-ohjauksen tunnit, infot ja ryhmänohjaustuokiot muodostavat yhdessä pakollisen opokurssin. Opinto-ohjauksen tunnit on hajautettu kolmelle vuodelle ja opinto-ohjaaja tiedottaa niistä erikseen. Opinto-ohjaaja kutsuu sinut ohjauskeskusteluun ensimmäisen lukiovuoden keväällä sekä kolmannen lukiovuoden syksyllä. Lisäksi voit varata opinto-ohjaajalta ajan aina tarpeen mukaan. Opinto-ohjauksen tarkoituksena on: auttaa lukio-opiskelussa ja ylioppilaskirjoitussuunnitelman teossa, antaa tietoa lukion jälkeisistä opinnoista ja työelämästä, selkiinnyttää uravalintaasi ja edistää siihen liittyvää pohdintaa sekä hoitaa yhteyksiä muihin oppilaitoksiin ja ohjauksen kannalta tärkeisiin kohteisiin. 28 Erityisopetus Kaikki lukion opiskelijat osallistuvat ensimmäisen kouluviikon aikana järjestettävään lukemisen ja kirjoittamisen seulontatestiin. Seulontamenetelmällä kartoitetaan opiskelijoiden tuen tarve lukemisessa ja kirjoittamisessa. Tarkoituksena on löytää ne opiskelijat, jotka tuen avulla voisivat parantaa saavutuksiaan. Opiskelijat, joiden pistemäärä jää alle seulontatestin suositusrajan, ohjataan toisessa jaksossa erityisopettajalle. Tarvittaessa opiskelijan kanssa laaditaan suunnitelma, johon sisällytetään erilaisia oppimis- ja muististrategioita, vahvistetaan lukemisen ja kirjoittamisen tekniikoita ja tuetaan opiskelijan itseluottamusta oppijana.

31 Henkilökohtaisen ohjauksen yhteydessä opiskelijan on mahdollista päästä luku- ja kirjoittamistaitojen yksilötestiin (ns. lukitesti), jossa arvioidaan mahdollinen lukivaikeus. Mikäli lukivaikeus osoittautuu keskivaikeaksi tai vaikeaksi, on erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan mahdollista saada erityisjärjestelyjä lukioaikana ja ylioppilaskirjoituksissa. Erityisjärjestelyjä hoitaa ja koordinoi erityisopettaja. Kouluterveydenhuolto TERVEYDENHOITAJA (puh ) huolehtii terveystarkastuksista ja neuvonnasta, antaa ensiapua ja järjestää lääkärinvastaanotot. KOULULÄÄKÄRI Herttoniemen terveyskeskuksesta käy 1-2 kertaa kuukaudessa. HAMMASHOIDON vastaanotot järjestetään Herttoniemen hammashoitolassa. Sinun on itse varattava sieltä aika hammashoitoa tarvitessasi. OPISKELUHUOLLOSTA koulussamme vastaavat yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä sekä monialainen yksilökohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää ja kouluyhteisöä tukevaa. Tämän lisäksi opiskelijoilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuollosta vastaavat mm. rehtori, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi, opinto-ohjaaja sekä opettajien edustaja. Kouluaikana ja koulumatkoilla sattuneissa TAPATURMISSA on korvauksen saamiseksi otettava yhteyttä opettajaan, terveydenhoitajaan tai kansliaan. KOULUPSYKOLOGI (puh tai ) antaa tukea koulunkäyntiin, kasvuun ja aikuistumiseen liittyvissä asioissa ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Koulupsykologi on tavattavissa joka päivä. 29

32 30 Kanslia Kansliassa voit asioida klo välisenä aikana. Kanslia on suljettu klo Kansliasta voit hakea loma-anomuksen, itsenäisen suorittamisen lomakkeen sekä välitodistuksen. Kansliaan voit viedä todistuksen muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista saadaksesi niistä kurssin. Kansliaan tulee toimittaa yhteystiedoissa tapahtuneet muutokset. Kansliasta saat myös Kelan opintotukilomakkeen sekä opiskelija-alennuslomakkeita, joista on kerrottu alla enemmän. Opintotuki Lukiolaiset kuuluvat valtion opintoukijärjestelmän piiriin. Opiskelija voi lapsilisäiän ohitettuaan saada opintorahaa, tietyin edellytyksin myös opintolainaa, jonka valtio takaa. Opintolainan koroista ja muista lainaehdoista sopivat pankki ja opiskelija. Opintotukea myönnetään pääsääntöisesti hakemuksen jättämistä seuraavan kuukauden alusta. Takautuvasti sitä voidaan maksaa vain, jos hakemusta ei ole voitu jättää aikaisemmin opiskelijasta riippumattomasta syystä. Oman etusi mukaista on jättää seuraavaa lukuvuotta koskeva hakemuksesi jo kevätlukukauden lopulla. Opintotuesta saat tietoja koulusihteeriltä. Häneltä saat myös hakulomakkeen. Opiskelijakortit Lukiolaisten liiton kortilla saa useita opiskelija-alennuksia. Hakemuslomakkeen saa osoitteesta tai koulun kansliasta. VR:n opiskelijakortin hakemuslomakkeen saa osoitteesta www. vr.fi tai koulun kansliasta. HSL:n alennuslippuhakemuksen saa 17 vuotta täyttänyt opiskelija kansliasta. Oppilaskunta Kaikki lukion opiskelijat kuuluvat automaattisesti lukion oppilaskuntaan, joka valitsee itselleen vuoden alussa puheenjohtajan ja muut hallituksen jäsenet. Oppilaskunnan toimintaa ohjaa oppilaskunnan valitsema opettaja, joka osallistuu säännöllisesti oppilaskunnan kokouksiin ja tuo opettajakunnan näkemyksen käsiteltäviin asioihin.

33 Oppilaskunnan tehtävänä on lisätä kouluviihtyvyyttä ja varmistaa, että opiskelijat saavat vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Lukion oppilaskunta mm. päättää syksyllä järjestettävän päivätyökeräyskohteen ja toteuttaa siihen liittyvän äänestyksen. Lukion oppilaskunta järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia, tempauksia ja teemapäiviä, jotka osaltaan rakentavat hyvää yhteishenkeä ja piristävät koulutyötä. Lukion oppilaskunnalla on myös aktiivinen facebook-ryhmä, jossa jokainen opiskelija voi esittää uusia ideoita, ottaa kantaa erilaisiin asioihin ja osallistua tapahtumien suunnitteluun. Oppilaskunnan toimintaan osallistuminen kehittää vastuuta, yhteistyötaitoja ja kykyä hoitaa käytännön asioita. Lisäksi se antaa hyviä eväitä työelämää varten. Tutortoiminta Toisen vuosikurssin opiskelijoista kootaan tutorryhmä. Tutorit vastaanottavat uudet opiskelijat jo kesällä. Heidän tehtävänään on uusien opiskelijoiden auttaminen ja opastaminen lukio-opintojen alussa sekä kurssivalintojen teossa. Tutorit myös järjestävät ryhmäytystä uusille opiskelijoille sekä auttavat käytännön ongelmissa. Tutorit tekevät lisäksi markkinointityötä olemalla mukana avoimissa ovissa, messuilla ja kouluvierailuilla. Tutortoimintaa koordinoi ja ohjaa opinto-ohjaaja. Tutorhaku järjestetään maalis-huhtikuussa. Kaikki halukkaat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat voivat hakea tutoreiksi opinto-ohjaajan ohjeiden mukaisesti. 31

34 6. Ylioppilastutkinnosta Ylioppilastutkinto järjestetään syksyllä ja keväällä. Ylioppilastutkinto on suoritettava 1-3 perättäisen tutkintokerran aikana. Tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen tai suomi toisena kielenä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta tutkinnon pakollista koetta voi valita seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineen koe. Pakollisiin kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe. Lisäksi tutkintoon voi sisällyttää yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua, kun on suorittanut kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit. Kirjoitukset perustuvat kuitenkin sekä pakollisiin että syventäviin kursseihin. Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan Wilmassa opinto-ohjaajan antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Tutkinto alkaa ensimmäisestä ilmoittautumisesta eikä ilmoittautuessasi tekemiä valintoja, kuten aineyhdistelmää, kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä tai kokeen tasoa, voi jälkikäteen muuttaa. Ylioppilastutkinto muuttuu sähköiseksi. Ensimmäiset sähköiset kokeet (saksa, maantiede, filosofia) toteutetaan syksyllä 2016, koko tutkinto tehdään sähköisesti keväällä Tarkempaa tietoa ylioppilastutkinnon suorittamisesta saat ryhmänohjaustunneilla, opinto-ohjaajalta, kunkin oppiaineen tunneilla sekä infoissa. Ylioppilastutkinnon suorittamista koskevat määräykset ja ohjeet löytyvät YTL:n sivulta Kaikki koulun toimintaan liittyvät aikataulut julkaistaan vuosittain koulun kotisivuilla ja Wilmassa. Hyvää alkavaa lukuvuotta, lukiolainen! 32

35 33

36 Heryk