LAAJAKAISTA KAIKILLE HANKKEEN KAINUUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2009

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LAAJAKAISTA KAIKILLE HANKKEEN KAINUUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2009"

Krista Hänninen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 / 5 LAAJAKAISTA KAIKILLE HANKKEEN KAINUUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2009 Aika: torstai klo Paikka: Läsnä: Kauppakatu 1, 4.kerroksen kokoushuone Juhana Juntunen, Kuhmon kaupunki Erkki Kemppainen, Kajaanin kaupunki Matti Kemppainen, Kajaanin kaupunki Juhani Pieniniemi, Sotkamon kunta (pj) (saapui kohdan 1 aikana) Seppo Rajala, Puolangan kunta Veijo Rautiainen, Vaalan kunta Jouko Sormunen, Kainuun Nuotta ry Paula Karppinen, Kainuun maakunta Arja Korhonen, Kainuun maakunta (siht.) Susanna Schroderus, Kainuun maakunta Eero Vilhu, Kainuun maakunta Juha-Matti Oinonen, Kajaanin yliopistokeskus Janne Pysäys, Kajaanin yliopistokeskus Poissa: Kaarlo Komulainen, Hyrynsalmen kunta (Veli-Pekka Mäkeläinen) Arto Laurikainen, Paltamon kunta Keijo Mulari, Suomussalmen kunta (Antti Westersund) Juha Määttä, Kainuun TE-keskus Raija Potila, Ristijärven kunta (Pentti Kemppainen) 1. Kokouksen avaus Lisäksi paikalla olivat yhteisrakentamisesta kertomaan kutsutut viranomaisten sekä yrittäjien edustajat kohtien 1-2 ajan. Paula Karppinen toivotti vieraat ja ohjausryhmän tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti Laajakaista kaikille 2015 hankkeen taustat. Jouluna maisteriksi valmistuva Susanna Schroderus on palkattu syys-lokakuun ajaksi valmistelemaan Kainuun hankesuunnitelmaa paikkatietoaineiston ja kuntien suunnitelmien pohjalta. 2. Yhdyskuntarakentaminen yhteistyössä Omaa yhdyskuntarakentamistaan ja yhteistyön mahdollisuuksia esittelivät: Kainuun ympäristökeskus Vesihuoltoinsinööri Jari Pesonen ja rakennusmestari Risto Rojo: Kainuussa vesijohtoverkostoon on jo liittynyt asukasta, joka on 85 % Kainuun väestöstä. Viemäriverkkoon on liittynyt asukasta, joka on 78 % maakunnan väestöstä. Liittyjien määrät ovat lähellä Suomen keskiarvoja. Lopuilla on talouskohtaiset vesi- ja viemärijärjestelmät. Nykyisen vesijohtoverkoston pituus on km ja viemäriverkoston pituus 833 km. Vuonna 2004 voimaan tulleen

2 2 / 5 jätevesiasetuksen jälkeen tullut uutta liittyjää (asukasta) viemäriverkostoon ja tällä hetkellä on vireillä eri puolilla Kainuuta 17 viemäriverkostohanketta, joiden kautta liittyy asukasta viemäriverkostoon vuosina Kainuun sähköverkko Oy (liite) Toimitusjohtaja Paula Ala-Nojonen ja suunnittelupäällikkö Seppo Mäkelä: Kainuun sähköverkon vastuualue on Kainuu ja kolme kuntaa Pohjois-Pohjanmaalta. Sähköverkoston pituus on km. Alueen pitkistä matkoista ja harvasta asutuksesta johtuen tarvitaan sähköjohtoa 226 m/käyttäjä, kun maan keskiarvo on 117 m/käyttäjä. Keskijänniteverkkoa tarvitaan 130 m/verkkoasiakas, kun maan keskiarvo on 43 m/verkkoasiakas. Koko sähköverkon jälleenhankinta-arvo on satoja miljoonia euroja. Verkon käyttöikä on n. 50 v. Rakentamista on kahdenlaista: Uusille liittyjille rakennetaan uutta verkkoa ja nykyistä verkostoa peruskorjataan. Uusia liittymiä tulee n /v, ja ne ovat pääasiassa uusilla kaavoitetuilla asuntoalueilla ja loma-asunnoilla. Korjausrakentamista tehdään tavoiteverkkosuunnitelman mukaan. Peruskorjaushankkeet valmistellaan hyvin maankäyttölupia myöten ja rakennetaan kiireellisyysjärjestyksessä verkon käyttöiän päättyessä. Rahoitus ei riitä hyvässä käyttöiässä olevan verkon uusimiseen. Linjoja perusparannettaessa niitä linjataan kulkemaan entistä enemmän teiden varsilla metsälinjojen sijasta. Huoltaminen on helpompaa eikä puusto katko linjoja. Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO) Toimitusjohtaja Marja Karjalainen ja verkkovastaava Seppo Rönkkö KPO:lla on Kainuun kuntakeskukset kattava valokuiturunkoverkko, jota voidaan hyödyntää valokuidun jatkorakentamisessa. KPO investoi vuosittain 4-6 m, joka on huomattava osa liikevaihdosta. ELTEL Networks Pohjoinen Oy aluepäällikkö Juha Putaala ELTEL on InfraNet-yhtiö, joka rakentaa sähkönsiirto- ja jakeluverkkoja, kiinteää ja langatonta televerkkoa sekä julkishallinnon verkostoja. Reiniko Oy toimitusjohtaja Hannu Reinikoski Reiniko on kajaanilainen yritys, joka suunnittelee ja toteuttaa optisia tietoliikenneverkkoja koko maan alueella. Yritys hyödyntää mikroputkijärjestelmää, jossa alueen ensimmäisen rakentamisen tai perusparannusrakentamisen yhteydessä laitetaan mikroputket, joihin voi myöhemmin helposti jälkiasentaa uusia kaapeleita ilman maan auki kaivamista. Mikroputkea voidaan liittää kohteisiin pienissä pätkissä, joten koko kaivannon ei tarvitse olla kerralla auki. Mikroputkea käytetään paljon Ruotsissa, mutta Suomessa rakennetaan vielä perinteisemmin jokainen tekee oman kaivannon ja oman kaapelin n. metrin välein. Kysymyksenä on, kuka kustantaisi mikroputken alkuinvestoinnin ja vuokraisi siitä putkistoja operaattoreille. Huomioita valokuidun ja muun infran yhteisrakentamiseen (koottu kaikista edellisistä puheenvuoroista ja keskustelusta):

3 3 / 5 Yhteisrakentamista on kokeiltu sekä hyvällä että huonolla menestyksellä. On monia ratkaistavia vastuu- ja lupa-asioita ennen kuin yhteisrakentaminen voi kunnolla käynnistyä: - Aikataulutus. o Eri rakentajilla on vastuut omista urakoistaan ja niiden aikatauluista, ja niiden yhteensovittaminen vaatii yhteissuunnittelua hyvissä ajoin ennen kuin urakat käynnistyvät. Materiaalien yms. tilaus on tehtävä ajoissa. o Suunnittelussa on erilaiset rytmit. Tavoitesähköverkon suunnittelu tehdään pidemmällä aikajaksolla kuin tietoliikenteen rakentaminen, jossa tarpeet nousevat ja täytetään nopeammin. - Suunnittelu. o Tietoliikenneverkossa tulee ratkaista, viedäänkö verkko talouksiin saakka vai rakennetaanko keskitinpisteitä. Mitä vähemmän keskitinpisteitä, sitä vähemmän huollon tarvetta. o Reitit milloin samat, milloin eri reitit eri infralla (maastolinjaukset, ilmaja maakaapelit). o Tähtimalli on ainakin valtakunnan verkoissa päämääränä, koska se mahdollistaa varmistetun toiminnan katkostilanteissa. Lähimpänä tilaajaa sädeverkko on edullisin. - Urakoitsijat o Urakoitsijat on valittava huolella. Työn tulee olla toimintavarmaa ja loppuun saakka viimeisteltyä. o Urakoitsijan valvonta on sovittava ja hoidettava. o Hintatietoisuus urakat on kilpailutettava. o Työvaiheet: Alkukatselmus valvonta työ - lopputarkastus jne. - Maankäyttösopimukset. Ilman lupaa ei voi rakentaa mitään. Jokainen voi kysyä maanomistajilta lupaa vain omaan rakennustarkoitukseensa. Jos olisi pitkän ajan ennakkosuunnittelua, voitaisiin luvat kysyä kerralla ja maanomistajakin saisi kokonaiskuvan mitä maille laitetaan. - Vastuu o Jos rakennetaan yhdessä, tiedettävä kuka vastaa rakentamisesta, valvonnasta, aikatauluista, viimeistelystä, jälkitöistä, maisemoinnista, huollosta, ylläpidosta, vikatilanteista, vian korjauksesta, turvallisuudesta, omistamisesta, myymisestä, vuokraamisesta, liitoskohdista, kustannuksista - Kaavoitus huomioidaan. Uudet kaava-alueet ovat helpompia rakennettavia. - Uudet yksittäiset liittyjät ovat verkkoon kuin verkkoon haasteellisia liitettäviä. - Tietoliikenneverkko elää, ja tänään tehdyt verkot on oltava huomenna laajennettavissa ja jatkettavissa. - Materiaalit o Materiaalit on oltava laadukkaita ja liitettävissä yleiseen verkkoon. o Yhdistelmätuotteita käyttämällä voi joissakin tapauksissa käyttää: Valokuitu sähköjohdon ukkosjohdossa Mikroputkisto Valokuitu ja sähköjohto saman kaapelin sisällä

4 4 / 5 Hyötynä yhdistelmätuotteiden käyttämisellä on rakentamisen nopeus, haasteena mm liitoskohdat, vastuut, vikatilanteet ja materiaalin hallinta. - Operaattorirajapinnat. - Dokumentointi: kartat, reitit, kuidun laatu, kuka verkossa, millä kuidulla jne. - Verkkorekisteri tieto tilaajista on oltava aina ajan tasalla - Henkilöiden kyky toimia yhdessä vaatii kärsivällisyyttä. - Hyvin rakennettu kuitu on varma ja kestävä. - Vähintään kaikki kalliit kohteet: tien ja vesistöjen alitukset pitäisi rakentaa yhdessä tai tehdä putkistovaraukset jälkirakentamista varten. Yhteisrakentamisessa ilmenneitä ongelmia: - Aikataulut poikkeavat toisistaan. - Vastuu, kukin vastaa vain omasta urakastaan. - Viimeistely ja jälkityöt kuka vastaa? - Erilaiset tekniset rakenteet ja vaatimukset. - Eri syvyydet maakaapeloinnissa. - Maankäyttöluvat kysyttävä kunkin erikseen. - Rakennustavat poikkeavat toisistaan vesi- ja viemärirakentaminen pienissä pätkissä kun taas valokaapelia pitäisi vetää pitempi matka yhtenäisesti. - Asukkaiden tarpeet tulevat esille liian myöhään. - Asukkaiden tarpeissa liikaa hajontaa kaikki eivät halua liittyä yhteiseen verkkoon ja osaverkkoja ei kannata rakentaa (olipa se mikä hyvänsä verkko). Yhteenveto: Yhteisrakentaminen on mahdollista, mutta vaatii pitkän ajan ennakkosuunnittelua ja yhteistyötä, ja koko projektin yhteisen vastuuhenkilön ja valvonnan. Vastuukysymykset tulee olla ennalta mietitty ja ratkaistu. Selvitettäviä asioita: o Miten hoidetaan koko Kainuun projektin dokumentointi? 3. Tilannekatsaus Kainuun hankeohjelmaan ja jatkotoimet Susanna Schroderus on viimeistellyt kunnittain tehtyjä hankesuunnitelmia ja laskenut yhteenvetoja kilometereistä, liityntäpisteistä ja kustannuksista kunnittain (liite). Susanna lähettää tarkennetut kartat kuntiin tiedoksi. Maakunta lähettää kunnille kirjeen, jossa pyydetään kunnan(hallituksen) sitoutumista hankkeeseen. Kunnat harkitsevat, esittävätkö tasarahoitusmallia vai loppua kohti kasvavaa summaa, jotta kuntatalouden ahdinkovuosista päästään yli. Maakunta lähettää Kainuun hankeohjelman viestintävirastolle syyskuun loppuun mennessä. Sitä on mahdollisuus täydentää vielä lokakuun aikana.

5 5 / 5 Kainuun hankeohjelma viedään maakuntahallitukselle tiedoksi lokakuussa. Maakuntien yhdyshenkilöillä on tapaaminen liikenne- ja viestintäministeriössä Seuraava kokous Seuraava ohjausryhmän kokous on perjantaina 9.10, klo Kokouksen päätös Puheenjohtaja Juhani Pieniniemi päätti kokouksen klo Pöytäkirjan laati Arja Korhonen, verkkotiedottaja Liitteet Kainuun sähköverkko Oy:n esittely Kainuun Laajakaista kaikille 2015 hankeohjelma lukuina (versio )

Samankaltaiset tiedostot

KAINUUN LAAJAKAISTA KAIKILLE OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2009

1 / 5 KAINUUN LAAJAKAISTA KAIKILLE OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2009 Aika: tiistai klo 13.10 14.45 Paikka: Läsnä: Kauppakatu 1, 2.kerroksen kokoushuone Juhana Juntunen, Kuhmon kaupunki Erkki Kemppainen, Kajaanin