Helsingin seutu innovaatiotoimintaa mittaavissa tilastoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seutu innovaatiotoimintaa mittaavissa tilastoissa"

Transkriptio

1 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus San Diego San Francisco -Oakland Stuttgart Munich Boston Stockholm Minneapolis Seattle Helsinki Copenhagen Zurich Tokyo Frankfurt Houston Aichi Philadelphia Cincinnati Lyon Osaka Cleveland Helsingin seutu innovaatiotoimintaa mittaavissa tilastoissa Patenttihakemukset/miljoona asukas Tilastoja ISSN X (verkossa) Sanna Ranto Puh h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s

2 Helsingin seutu innovaatiotoimintaa mittaavissa tilastoissa Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 3 Tieteen ja teknologian ammateissa työskentelevät 11 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö 12 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 20 Toimialakeskittymät 29 Tietotekniset laitteet ja niiden käyttö 34 Patentit 38 Tuotto 43 Kansainväliset kyselyt y ja indikaattorivertailut 46 Käsitteitä 50 Sivu 1

3 Helsingin seutu tietoyhteiskuntaa ja innovatiivisuutta kuvaavissa tilastoissa - aluksi Oheen on koottu tilastotietoa alueellisista innovaatio- ja kilpailukykymittareista. Innovaatiotoimintaa mittaavat tilastot ovat pääasiallisesti kansallisia, ja alueellista tilastotietoa on vain vähän saatavilla. Osittain tämä johtuu siitä, että innovaatiotoimintaa on vaikea rajata alueellisesti. Kansainväliset esimerkit kuitenkin osoittavat, että innovaatiotoiminta keskittyy ja hakeutuu alueille, joissa on riittävästi innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Oheisten tilastojen avulla pyritäänkin etsimään vastausta siihen, miten Helsingin seutu pärjää kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa innovaatiotilastoilla mitaten. Tässä tarkastelussa innovaatiotoimintaa katsotaan laajasta näkökulmasta, jossa yhteiskunnan hyvinvointi tuottaatt kilpailukykyä k k ja innovaatioita. it Innovaatiotoiminnan t i i keskeisenäk resurssina on ihmisteni osaaminen. Alueellisesti juuri henkilötilastoissa saakin eniten tietoa, joten näissä tilastoissa painotus on Helsingin seudun työvoiman tarkastelussa. Osaamista mitataan koulutustilastojen kautta, tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilötilastoilla sekä työllisten määrällä eri ammatti- ja toimialakeskittymissä. Taloudellisesta näkökulmasta tarkastellaan yksityisiä ja julkisia tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja. Tietoteknisistä puitteista tarkastellaan kotitalouksien tietoteknisten laitteiden varustusta ja niiden käyttöä pääkaupunkiseudulla ja Euroopan eri alueilla. Innovaatiotoiminnan tuloksena tarkastellaan tuotettuja patentteja ja eri toimialojen arvonlisäystä. Innovaatiotilastoissa o asossa on painotus kansainväliseen see näkökulmaan, aa, kaikkiin tilastoaiheisiin s on haettu kansainvälinen vertailu. Koska innovaatiotoiminta on maailmanlaajuista kilpailua, tilastovertailuun on otettu Euroopan maiden lisäksi Amerikan ja Aasian kaupunkialueita aina kun se aineistoiltaan on ollut mahdollista. Jokaisen osien alussa on lyhyt yhteenveto aiheesta, ja yhteenvetosivun alalaidasta löytyy linkki aihealueen tilastoaineistoon, joka on excel-muodossa. 2

4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Helsingin seudun vuotiaasta työvoimasta 48 % oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuoden 2008 lopussa. Muissa yliopistoseutukunnissa osuus nousee myös yli 40 %. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on seutukunnista selkeästi eniten Helsingin seudulla, mutta tutkijakoulutettujen osuus työvoimasta on korkein Kuopion, Oulun ja Turun seuduilla. Helsingin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 4 % oli suorittanut lisensiaatti- tai tohtorintutkinnon. Suomen korkea-asteen tutkinnon suorittaneista noin kolmannes asuu Helsingin seudulla. Mitä korkeampi tutkinto, tki t sitä keskittyneempikitt i sijoittuminen itt i Helsingin i seudulle; ylemmän korkeakoulututkinnonk k tki suorittaneista 43 % ja tutkijakoulutusasteen suorittaneista 46 % asuu Helsingin seudulla. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskittyminen Helsingin seudulle on kuitenkin vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälisesti verrattuna Helsingin seudun väestö on korkeasti koulutettua, se sijoittuu muiden Pohjois-Euroopan pääkaupunkiseutujen kanssa samalla tasolle. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on Helsingissä koko maata ja muita suuria kaupunkiseutuja korkeampi. Vuoden 2008 lopussa Helsingin seudun vuotiaista korkea-asteenasteen tutkinnon suorittaneista 87 % oli työllisenä. Parhaiten olivat työllistyneet ylemmän korkea-asteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet. Tutkijakoulutuksen suorittaneet olivat työllistyneet Oulun ja Tampereen seudulla Helsingin seutua paremmin. Korkea-asteen suorittaneiden työttömyysaste on selkeästi alhaisempi Helsingin seudulla kuin muilla suurilla kaupunkiseuduilla. Koulutustilastot - excel 3

5 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä suurimmissa seutukunnissa , ja muutos viime kymmenen vuoden aikana Helsingin seutu 14 Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Jyväskylän seutukunta Kuopion seutukunta 2000 Turun seutukunta 2009 Koko maa Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Lahden seutukunta Porin seutukunta % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiksi lasketaan: Alin korkea-aste eli opistoaste (ISCED 5B) Alempi korkeakouluaste (ISCED 5A) Ammatillinen korkea-aste aste Ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakouluaste (ISCED 5A) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkäreiden erikoistumiskoulutus Tutkijakoulutusaste (ISCED 6) Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto Lähde: Tilastokeskus 4

6 Korkea-asteen tutkintojen jakautuminen eri tutkintoasteille, vuoden 2009 lopun tilanne suurimmissa seutukunnissa Helsingin seutu 14 Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Jyväskylän seutukunta Koko maa Kuopion seutukunta Joensuun seutukunta Lahden seutukunta Porin seutukunta Seinäjoen seutukunta Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiksi lasketaan: Alin korkea-aste eli opistoaste (ISCED 5B) Alempi korkeakouluaste (ISCED 5A) Ammatillinen korkea-aste aste Ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakouluaste (ISCED 5A) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkäreiden erikoistumiskoulutus Tutkijakoulutusaste (ISCED 6) Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto Lähde: Tilastokeskus 5

7 Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5-6) suorittaneiden osuus vuotiaasta työvoimasta vuonna 2008, pääkaupunkiseudut Nuts 2 -tasolla OECD-maissa Ontario** Helsingin seutu 14' Australian Capital Territory*** Oslo Og Akershus Reg -Bruxelles-Cap London Ile De France Madrid Hovedstaden, Denmark Capital Region, Korea** Etela-Suomi Stockholm Southern and Eastern Ireland West-Nederland Berlin Zürich* Luxembourg Attiki, Grece Praha Kosep-Magyarorszag Bratislav Kraj Mazowieckie, Poland Washington Wien Lisboa Lazio, Italy % *2007 **2006 *** Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista OECD:n laskennan mukaisesti. Lähde: OECD, StatExtracts 6

8 OECD-maiden 30 korkeimmin koulutettua aluetta, Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5-6) suorittaneiden osuus vuotiaasta työvoimasta vuonna 2008 Ontario, Canada* Quebec, Canada* Nova Scotia, Canada* Helsingin seutu 14' Australian Capital Territory** Pais Vasco, Spain British Columbia, Canada* Prince Edward Island, Canada* New Brunswick, Canada* Oslo Og Akershus Reg -Bruxelles-Cap District Of Columbia, USA Alberta, Canada* Manitoba, Canada* London Ile De France Madrid Hovedstaden, Danmark North Island, New Zealand* Capital Region, Korea* Navarra, Spain Etela-Suomi Stockholm Cantabria, Spain Saskatchewan, Canada* South Island, New Zealand* Scotland, UK Gyeongnam Region, Korea* Asturias, Spain Vlaams Gewest, Belgium Southern And Eastern Ireland % *2006 ** Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista OECD:n laskennan mukaisesti. Lähde: OECD, StatExtracts 7

9 Korkea-asteen opiskelijoiden osuus alueen koko väestöstä, korkeinta osuutta OECD-maiden alueista Bratislav Kraj Praha District Of Columbia, USA Chungcheong Region, Korea* Gangwon Region, Korea* Rhode Island, USA Zahodna Slovenija Mazowieckie, Poland North Dakota, USA Utah, USA Wien Massachusetts, USA Reg -Bruxelles-Cap Trøndelag, Norway Shikoku, Japan* California, USA Maryland, USA Michigan, USA New York, USA Nebraska, USA Alaska, USA Illinois, i USA Virginia, USA Gyeonbuk Region, Korea* Jeolla Region, Korea* Opiskelijan määritelmä OECD:n mukaan: A student is a person of either sex, not classified as usually economically active, who attends any regular educational institution,,public or private, for systematic instruction at any level of education. Student enrolment is defined as the total number of students enrolled in all types of schools and education institutions, including public, private and all other institutions that provide organised educational programmes regardless of age. ISCED 5 Tertiary type of programmes ISCED6 Advanced Research Qualifications. Level of education are classified according to ISCED-97. See: Helsingin seutu 14' Etela-Suomi % ISCED 5 Tertiary-type of programmes, ISCED * Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista OECD:n laskennan mukaisesti. Lähde: OECD, StatExtracts 8

10 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste vuotiaat työlliset/väestö % Koko maa Helsingin seutu 14 Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Oulun seutukunta Korkea-asteen koulutus yhteensä Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluastek k Tampereen seutukunta Tutkijakoulutusaste Turun seutukunta % Lähde: Tilastokeskus 9

11 Työllisyysaste OECD maiden metropoleissa korkeinta työllisyysastetta 81 metropolista Oslo Copenhagen Stockholm Amsterdam-Utrecht Minneapolis Washington Helsinki Denver Orlando Miami Munich* Hiroshima* Aichi* Rotterdam-The Hague Seattle Melbourne* Sydney* Pittsburgh Boston Baltimore % *2007 Työllisten osuus vuotiaista. Alueet OECD:n TL3- tasolla, vastaa Nuts3-tasoa. Helsinki = Uudenmaan maakunta Lähde: OECD, StatExtracts 10

12 Asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden osuus työvoimasta Euroopan pääkaupunkiseuduilla Nuts 2 -tasolla vuonna 2009 Ammattiluokkiin 2 ja 3 kuuluvat (ISCO2 ja 3) HRSTO - Human Resources in Science and Technology Occupation Praha Stockholm Oslo og Akershus Helsingin seutu* Bratislavský kraj Hovedstaden, Denmark Zürich Noord-Holland Berlin Île de France Etelä-Suomi Wien Bucuresti - Ilfov Ísland Zahodna Slovenija Közép-Magyarország London Comunidad de Madrid Mazowieckie, Poland Lazio, Italy Yugozapaden, Bulgaria Région de Bruxelles-Capitale Attiki, Greece Lisboa Latvia Malta Lithuania Estonia Cyprus Southern and Eastern Ireland Ankara % Tieteen ja teknologian ammattilaiset - excel * Helsingin seudun (14) osuus on laskettu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista. Lähde: Eurostat 11

13 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö Helsingin seudulla tutkimus- ja kehittämistoimintaan luettavaa henkilöstöä oli vuonna Määrä vastasi 4,8 % osuutta alueen työllisistä. T&K-henkilöstön määrä on vuosina kasvanut Helsingin seudulla vuosittain keskimäärin 1 %. Koko maassa kasvua on ollut vuosittain keskimäärin 0,7 %. T&k-henkilöstön määrä kasvoi muualla Suomessa Helsingin seutua nopeammin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Vuodesta 2007 lähtien T&k-henkilöstön määrä on vähentynyt muualla Suomessa. Vähennystä on ollut etenkin julkisella sektorilla, mutta myös yrityssektorilla. Helsingin seudulla henkilöstön määrä on taas kasvanut jatkuvasti vuotta 2007 lukuun ottamatta. Henkilöstön määrä on kasvanut etenkin korkeakoulusektorilla, 16 % vuosina Sen sijaan julkisen sektorin henkilöstö on laskenut 15 % samalla ajalla. Yrityssektorilla on kasvua ollut 6 %, ja kokonaisuudessa t&k-henkilöstö on kasvanut 4,6 % vuosina Muualla Suomessa kasvua oli vain 1,6 % samana aikana. Koko maassa 2000-lukua leimaa julkisen sektorin t&k-henkilöstön vähentyminen. Helsingin seudulla julkisen sektorin t&k-henkilöstön määrä on laskenut 5,8 % vuosina , muualla maassa laskua on vielä enemmän; 10,7 %. Korkeakoulusektori on samalla ajalla kasvanut muualla maassa Helsingin seutua enemmän (47 %, 30 %). Yrityssektori on kasvanut Helsingin seudulla 11 % 2000-luvulla, muualla Suomessa 6 %. Kehitys on vaikuttanut sektoreiden välisiin suhteisiin: Helsingin seudulla vielä vuonna 1995 julkinen sektori vastasi 27 % osuudesta t&k -henkilöstöstä, ö vuonna 2009 osuus on enää 18 %. Helsingin seutu on selkeästi Suomen suurin t&k-henkilöstön keskittymä. Koko maan t&k-henkilöstöstä 42 % työskenteli Helsingin seudulla. Helsingin seudulla t&k-henkilöstöä oli , seuraavaksi suuremmissa Tampereen seutukunnassa henkilöstön määrä oli Suhteutettuna alueen työllisiin t&k-henkilöstön osuus on suurin Oulussa, Tampereella, Salossa, Helsingissä ja Kuopiossa. Oulun seudulla 9 % työllisistä työskentelee t&k-tehtävissä, tehtävissä, Helsingin seudulla osuus on 4,8 % ja koko maassa 3,3 %. Suurimmista t&k-alueista Kuopiossa, Joensuussa ja Jyväskylässä t&k-toiminta on painottunut korkeakoulusektorille. Julkisen sektorin osuus on Helsingin lisäksi suuri Joensuussa ja Kuopiossa. Yrityssektorin merkitys on suuri etenkin Salossa, Vaasassa ja Oulussa. Oulun seudulla yritysten henkilöstöstä jopa joka kymmenes työskenteli tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Salon seudulla osuus on 7,2 %, Tampereella 5,9 ja Vaasassa 4,0 %. Helsingin yritysten henkilökunnasta 3,7 % työskenteli t&k-toiminnassa. Koko maan keskiarvo oli 2,9 %. OECD-maiden pääkaupunkiseuduista Kööpenhamina, Praha, Wien ja Oslo asettuvat kärkeen tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrän osuudesta kaikista työllisistä. Näillä kaupunkiseuduilla t&k-henkilöstön osuus työllisistä on yli 4 %. Vertailu on tehty Nuts2 -tasolla, jolloin Helsinki sisältyy koko Etelä-Suomen alueeseen, mutta tälläkin aluejaolla se sijoittuu selkeästi keskiarvon yläpuolelle vertailussa. Yrityssektorilla työskentelevien t&k-henkilöstön osuus työllisistä on suurin Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja Wienissä. Etelä-Suomi sijoittuu tässäkin vertailussa selkeästi keskiarvon yläpuolelle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilökunta - excel 12

14 Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa työskentelevä henkilöstö Helsingin seudulla, ja sen osuus koko maasta vuosina % Henkilöä T&k-henkilöstö T&k-henkilöstö % T&k-henkilöstö korkeakouluissa, julkisella sektorilla, YVT:lla ja yrityksissä. T&k-henkilöstöön luetaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka yksikössä ovat tilastovuonna tehneet t&k-työtä tai t&k- hankkeisiin suoranaisesti liittyviä tukitehtäviä. Lähde:Tilastokeskus 13

15 Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa työskentelevä henkilöstö sektoreittain Helsingin seudulla ja muualla Suomessa Helsingin i seutu Koko maa pl Helsingin i seutu ä Henkilö löä Henkil Yritykset Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori T&k-henkilöstö: niiden henkilöiden lukumäärä, jotka yksikössä ovat tilastovuonna tehneet t&k-työtä tai t&k- hankkeisiin suoranaisesti liittyviä tukitehtäviä. Lähde:Tilastokeskus 14

16 Pääkaupunkiseudun yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan tekemien henkilötyövuosien määrä ja osuus koko maasta Henkilö ötyövuosia Tutkimushenkilökunta % Tutkijakoulujen tutkijaopiskelijat Tutkimushenkilökunta % Tutkijakoulujen tutkijaopiskelijat % Pääkaupunkiseudun yliopistot: HY, TKK, HKKK, SHH, SibA, TeaK, TaiK, KuvA. Tutkimushenkilökunnan ja tutkijakoulujen kalenterivuoden aikana tekemien henkilötyövuosien määrä. Tutkimustyövuodella tarkoitetaan yhden vuoden aikana tehtyä täyspäiväisen työajan (n. 35 tuntia viikossa) mukaan laskettua t&k-työtä (4-6 viikon loma-aika mukaanluettuna). Lähde: Kota-tietokanta, OKM 15

17 T&k-henkilöstön määrä suhteessa alueen työllisiin vuonna 2009 Osuudeltaan suurimmat seutukunnat Oulu Tampere Salo Helsinki Kuopio Forssa Turku Jyväskylä Vaasa Koko maa Lappeenranta Joensuu Rovaniemi Raahe Kemi-Tornio Porvoo Kokkola Äänekoski Lahti Hämeenlinna % Lähde: Tilastokeskus 16

18 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilö sektoreittain työpaikkamäärältään suurimmissa seutukunnissa vuonna 2009 Koko maa Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Yritykset Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori Vaasa Salo Joensuu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus 17

19 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus työllisistä muutamien teollisuusmaiden pääkaupunkiseudulla Nuts 2 -tasolla vuonna 2007 Helsingin seutu' Hovedstaden, Denmark Praha Wien Oslo Og Akershus Reg -Bruxelles-Cap Stockholm Etela-Suomi Bratislav Kraj Berlin** Madrid Kosep-Magyarorszag Lazio, Italy** Lisboa London Attiki, Greece** Capital Region, Korea* Ontario Southern and Eastern Ireland Mazowieckie, Poland Estonia % Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista OECD:n laskennan mukaisesti. *2006 **2005 Lähde: OECD, StatExtracts 18

20 Yrityssektorilla toimivien tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus työllisistä muutamien teollisuusmaiden pääkaupunkiseudulla Nuts 2 -tasolla vuonna 2007 Hovedstaden, Denmark Helsingin seutu' Stockholm Wien Etela-Suomi Oslo Og Akershus Praha Reg -Bruxelles-Cap Capital Region, Korea* Ontario Madrid Berlin Lisboa Kosep-Magyarorszag Southern And Eastern ireland West-Nederland** Attiki, Greece** Estonia Bratislav Kraj Lazio, Italy** London Mazowieckie, Poland % Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista OECD:n laskennan mukaisesti. *2006 **2005 Lähde: OECD, StatExtracts 19

21 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Helsingin i seudun tutkimus- ja kehittämistoiminnan i i i menot olivat miljoonaa euroa vuonna Määrää vastasi 41 prosentin osuutta kokok maan t&k-menoista. Helsingin seudun osuus koko maan t&k-menoista on laskenut, vielä 1990-luvun puolessavälissä menoista lähes puolet olivat Helsingin seudulla. Menot ovat kasvaneet Helsingin seudulla 40 % vuosina , muussa maassa kasvua oli 64 %. Vuosittainen kasvu Helsingin seudulla oli keskimäärin 4,9 %, muualla maassa 6,5 %. Sekä Helsingin seudulla että koko maassa t&k-menot kasvoivat vuosittain koko 2000-luvun, ainoastaan vuonna 2003 kasvua ei tapahtunut Helsingin seudulla. Vuosi 2008 oli erityisen voimakkaan kasvun aikaa, Helsingin seudulla menot kasvoivat edellisestä vuodesta 13 %. Muualla maassa kasvu oli voimakasta vuosina 2007 ja Vuonna 2009 menojen määrä laski sekä Helsingin seudulla että koko maassa. Menojen vähentyminen tuli yrityssektorilta, korkeakoulu ja julkinen sektori jatkoivat kasvua. Helsingin seudun t&k-menoista 67 % tuli yrityksiltä, 18 % korkeakouluilta ja 15 % julkiselta sektorilta. Korkeakoulusektorin osuus menoista on pysynyt lähes samana vuosina , julkisen sektorin osuus on taas laskenut ja yritysten rooli kasvanut. Vuosina julkisen sektorin menojen osuus on kasvanut vähiten, 27 %. Korkeakoulusektorin menot ovat kasvaneet 50 % ja yrityssektorin 41 % vuosina Muualla Suomessa yrityksillä on suurempi osuus t&k-menoista. Yritysten t&k-menot ovat kasvaneet 64 % vuosina , ja yritykset muodostavat 74 prosenttiosuuden koko menoerästä vuonna Julkisen sektorin t&k-menojen osuus on muualla maassa selvästi Helsingin seutua pienempää, osuus kokonaismenoista on 6 %. Korkeakoulusektorin osuus on lähes samankokoinen kuin Helsingin seudulla, 20 %. Suomen t&k-menot olivat 3,7 % bruttokansantuotteesta vuonna Helsingin seudulla t&k-menojen osuus oli 4,5 %. Seutukunnista t&k-menojen osuus oli suurin Oulussa (13,7 %), Salossa (9,2 %) ja Tampereella (8,9 %). Suurimmista t&k-toimintaan panostavista seutukunnista Salo, Vaasa, Oulu ja Tampere ovat hyvin yritysvetoisia. Niiden t&k-menoista yli 80 % syntyy yrityssektorilla. Helsingissä ja Kuopiossa julkisen sektorin rooli on merkittävä, noin 14 % menoista. Korkeakoulusektorin osuus on suurin Kuopiossa, Jyväskylässä ja Turussa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta vastasi 1,5 prosentin osuutta yritysten liikevaihdosta vuonna Oulussa t&k-menojen osuus yritysten liikevaihdosta oli 7,2, Salossa 5,7 % Tampereella 4,2 %. Helsingin seudulla yritysten tutkimus- ja kehittämismenojen osuus liikevaihdosta oli alle koko maan keskiarvon; 1,3 %. OECD-maiden alueista USA:n New Mexicon ja Massachusettsin t&k-menot ovat BKT:sta yli 7 %. Nuts 2 (TL 2) aluetasolla tehdyssä vertailussa Pohjois-Suomi sijoittuu kolmanneksi eniten t&k-toimintaan panostavana alueena, ja Etelä-Suomi 26. suurimpana alueena. Helsingin seutu sijoittuisi näiden alueiden joukossa 10. suurimmaksi t&k-menoiltaan, mutta aluekooltaan se ei ole suoraan verrattavissa näihin isompiin alueisiin. Maailman t&k-intensiivisemmät alueet poikkeavat sektorirakenteeltaan toisistaan paljonkin. Yhdysvaltojen New Mexicon ja Columbian sekä Australian Canberran t&k-menoista yritykset vastaavat alle kymmenesosan verran, julkinen sektori vastaa pääosaltaan t&k-toiminnasta näissä kahdessa Yhdysvaltojen alueessa, korkeakoulusektori taas yli puolesta Canberrassa. Useissa muissa Yhdysvaltojen alueista taas yritykset vastaavat yli 90 prosenttisesti t&k-toiminnan toiminnan menoista. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot - excel 20

22 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Helsingin seudulla, ja osuus koko maasta vuosina % Miljoonaa euroa T&k-menot T&k-menot % T&k-menot korkeakouluissa, julkisella sektorilla, YVT:lla ja yrityksissä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sisältävät palkkausmenot, ostetut palvelut, muut käyttömenot sekä investointi- ja hankintamenot. Lähde: Tilastokeskus 21

23 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain Helsingin seudulla ja muualla Suomessa Miljoon naa euroa Helsingin seutu Miljoon naa euroa Koko maa pl Helsingin i seutu Yritykset Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori Lähde: Tilastokeskus 22

24 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Helsingin seudulla sektorin mukaan vuosina % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Korkeakoulusektori Julkinen sektori + YVT Yritykset 20 % 10 % 0% Lähde: Tilastokeskus 23

25 Seutukuntien t&k-menojen osuus alueen bruttokansantuotteesta vuonna 2008 T&K-toiminnaltaan suurimmat seutukunnat Oulu Salo Tampere Jyväskylä Helsinki Forssa KOKO MAA Turku Vaasa Lappeenranta Porvoo Kuopio Joensuu Raahe Rauma Rovaniemi Lahti Pori Lohja Hämeenlinna Kemi-Tornio % Lähde: Tilastokeskus 24

26 T&k-menojen osuus yritysten liikevaihdosta sekä t&k-henkilöstön osuus yritysten koko henkilöstöstä suurimmissa seutukunnissa 2009 T&k-menot liikevaihdosta Oulu Salo Tampere Vaasa YHTEENSÄ Helsinki Jyväskylä Turku Lappeenranta Forssa Porvoo Lahti Kuopio Pori Joensuu % Oulu Salo Tampere Vaasa Helsinki Porvoo YHTEENSÄ Forssa Turku Lahti Lappeenranta Jyväskylä Hämeenlinna Kuopio Pori T&k-henkilöstön osuus % Seutukunnat, joissa t&k-menot yhteensä yli 40 miljoonaa euroa. Seutukunnat, joissa t&k-henkilöstön määrä yhteensä yli 500. Lähde: Tilastokeskus 25

27 Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta teollisuusmaiden pääkaupunkiseuduilla vuonna 2007 Nuts 2 -tasolla Hovedstaden, Denmark Washington Stockholm Capital Region, Korea* Helsingion seutu' Australian Capital Territory** Wien Berlin Etela-Suomi Praha Oslo Og Akershus Ontario* Madrid Lisboa Lazio, Italy** Luxembourg West-Nederland** Reg -Bruxelles-Cap Southern and Eastern Ireland Kosep-Magyarorszag London Mazowieckie Bratislav Kraj Attiki, Greece** % *2006 ** Helsingin seutu lisätty Tilastokeskuksen tiedoista (seututaso NUTS 4, muut alueet NUTS 2-tasolla) Lähde: OECD, StatExtracts 26

28 OECD-maiden 30 aluetta, joilla oli suurimmat tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suhteessa alueen bruttokansantuotteeseen vuonna 2007 New Mexico Massachusetts Pohjois-Suomi Maryland Hovedstaden, Denmark Sydsverige Washington Connecticut Chungcheong Region, Korea* Michigan Västsverige Baden-Wuerttemberg, Germany Eastern, United Kingdom California Stockholm District Of Columbia New Jersey Capital Region, Korea* Helsingion seutu' Australian Capital Territory** Steiermark, Austria Östra Mellansverige Lansi-Suomi New Hampshire Wien Trøndelag, Norway Etela-Suomi Berlin Minnesota Colorado T&K-menot alueen bkt:sta t % *2006 ** Helsingin seutu lisätty Tilastokeskuksen tiedoista Lähde: OECD; StatExtracts 27

29 30 eniten tutkimus ja kehittämistoimintaan panostavaa OECD-aluetta t&k-rahoituksen sektorin mukaan vuonna 2007 Connecticut New Jersey Stredni Cechy, Tsekki Michigan Minnesota Capital lregion, Korea* New Hampshire Washington California Västsverige' Eastern, United Kingdom' Baden-Wuerttemberg, Germany' Pohjois-Suomi' Sydsverige' Massachusetts Hovedstaden, Denmark Lansi-Suomi' Colorado Stockholm' Steiermark, Austria' Etela-Suomi' Östra Mellansverige' Wien Trøndelag, Norway' Chungcheong Region, Korea* Berlin' Maryland New Mexico Australian Capital Territory** District Of Columbia 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yrityssektori- Business sector Julkinen sektori - Government sector Korkeakoulusektori - Higher education sector Yksityinen ja voittoa tavoittelematon sektori - Private and non-profit sector *2006 ** ei tietoa voittoa tavoittelemattomasta sektorista Lähde: OECD, StatExtracts 28

30 Toimialakeskittymät Tietointensiiviset palvelualat (KIS) ovat Helsingin seudulle tärkeä toimialakeskittymä. Helsingin seudun työllisistä puolet (50 %) työskentelee tietointensiivisillä palvelualoilla. 28 prosenttia koko maan KIS- aloilla tök työskentelevistä tl itäasuu Helsingin i seudulla. Helsingin i seuduilla ovat vahvoina niin markkinointiin, i rahoitukseen kuin korkean teknologiaankin liittyvät palvelualat. Myös useille muille eurooppalaisella maalle tietointensiiviset palvelut ovat tärkeä toimialakeskittymä. Tukholmassa, Lontoossa, Oslossa ja Kööpenhaminassa KIS-aloilla työskentelee jo lähes 60 % työllisistä. Tietointensiiviset teollisuusalat eivät ole niin keskittyneitä Helsingin seudulle. Koko maan työllisistä 6 % työskenteli korkean tai korkean keskitason teknologian teollisuusaloilla, Helsingin seudulla 5,1 %. Helsingin seudulla on tasaisesti korkean ja korkean keskitason teknologian teollisuutta. Turun ja Tampereen seutu ovat enemmän keskittyneitä korkean keskitason teknologiateollisuuteen, Oulun seutu taas korkean teknologian keskittymä. Euroopan pääkaupunkiseutuihin vertailtuna Helsingin seutu sijoittuu kuitenkin kärkeen tietointensiivisten teollisuuden alojen työllisyysosuudessa. Toimialakeskittymät - excel 29

31 Tietointensiivisten palvelujen osuus kokonaistyöllisyydestä vuoden 2008 lopussa suurimmissa seutukunnissa Helsinki Helsingin seutu 14 Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Tietointensiiviset markkinointipalvelut Korkean teknologian tietointensiiviset palvelualat Tietointensiiviset rahoituspalvelut Muut tietointensiiviset palvelualat Koko maa % työllisistä Lähde: Tilastokeskus 30

32 Tietointensiivisten palvelujen osuus kokonaistyöllisyydestä Euroopan pääkaupunkiseuduilla vuonna 2009 Korkean teknologian tietointensiiviset palvelualat Comunidad de Madrid Stockholm Praha Helsingin seutu 14' Oslo og Akershus Île de France Hovedstaden, Denmark Bratislavský kraj Lazio, Italy Wien Etelä-Suomi Berlin Région de Bruxelles-Capitale London Bucuresti - Ilfov Mazowieckie, Poland Noord-Holland Közép-Magyarország Zürich Southern and Eastern Ireland Yugozapaden, Bulgaria Lisboa Attiki, Greece Ankara London Stockholm Berlin Helsingin seutu 14' Noord-Holland Praha Oslo og Akershus Île de France Comunidad de Madrid Bratislavský kraj Zürich Attiki, Greece Wien Etelä-Suomi Közép-Magyarország Hovedstaden, Denmark Lazio, Italy Région de Bruxelles-Capitale Lisboa Southern and Eastern Ireland Mazowieckie, Poland Yugozapaden, Bulgaria Bucuresti - Ilfov Ankara Tietointensiiviset markkinointipalvelualat Osuus kaikista työllisistä % Osuus kaikista työllisistä % 1 Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista Eurostatin luokittelun mukaisesti. Lähde: Eurostat 31

33 Korkean ja korkean keskitason teknologian teollisuuden alojen (tietointensiiviset teollisuusalat) osuus kokonaistyöllisyydestä vuoden 2008 lopussa suurimmissa seutukunnissa Helsinki Helsingin seutu 14 Turun seutukunta Tampereen seutukunta Korkea teknologiateollisuus Korkean keskitason teknologiateollisuus Oulun seutukunta Koko maa % työllisistä Lähde: Tilastokeskus 32

34 Korkean ja korkean keskitason teknologian teollisuuden alojen (tietointensiiviset teollisuusalat) osuus kokonaistyöllisyydestä Euroopan pääkaupunkiseuduilla vuonna 2009 Etelä-Suomi Közép-Magyarország Helsingin seutu 14' Bratislavský kraj Berlin Zürich Hovedstaden, Denmark Southern and deastern Ireland Île de France Mazowieckie, Poland Ankara Bucuresti - Ilfov Lazio, Italy Wien Lisboa Praha Comunidad de Madrid Yugozapaden, Bulgaria Stockholm Région de Bruxelles-Capitale Attiki, Greece Noord-Holland d Oslo og Akershus London Korkea teknologiateollisuus Korkean keskitason teknologiateollisuus Osuus kaikista k työllisistä % 1 Helsingin seudun tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista Eurostatin luokittelun mukaisesti. Lähde: Eurostat 33

35 Tietotekniset laitteet ja niiden käyttö Kotitalouksille tehtävän tieto- ja viestintätekniikan käyttökyselyn mukaan pääkaupunkiseudun kotitaloudet ovat hieman koko maata ja muita suuria kaupunkeja paremmin varustautuneita tietoteknisillät t i illä laitteilla. ill Vuoden 2010 kyselyn mukaan pääkaupunkiseudun ki kotitalouksista k i t 91 prosentilla oli jokin tietokone, koko maassa 82 prosentilla kotitalouksista. Internet-yhteys oli 89 prosentilla kotitalouksista pääkaupunkiseudulla ja 81 prosentilla koko maassa. Internetin käytössä pääkaupunkiseutu erottuu vielä selvemmin muusta maasta. Pääkaupunkilaisista 94 % oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana, koko maassa 86 %. Pääkaupunkiseutulaiset käyttävät internetiä useammin ja monipuolisemmin koko maahan verrattuna. Eurooppa on jakaantunut internetin käytössä. Pohjois- ja Luoteis-Eurooppa erottuu korkealla internetin käyttöasteella.suurinosaväestöstäkäyttääinternetiäsäännöllisestijaniidenosuus,jotkaeivätkoskaan käytä internetiä, on viiden prosentin luokkaa. Sen sijaan Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa vain noin puolet väestöstä on aktiivisia internetin käyttäjiä ja kolmannes väestöstä ei käytä internetiä koskaan. Myös niiden kotitalouksien osuus joissa on internetyhteys, on suurin Pohjois-Euroopassa. Amsterdamin, Oslon ja Tukholman alueilla osuus on yli 90 %, Sofian ja Ateenan alueilla osuus laskee taas alle 60 prosentin. Laajakaistojen osuus nettiyhteyksistä vaihtelee Euroopan pääkaupunkiseuduilla lähes sadasta prosentista noin puoleen. Tietoliikenne - excel 34

36 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö pääkaupunkiseudulla, suurissa kaupungeissa ja koko maassa vuonna 2010 KOTITALOUDEN TIETIOTEKNISET LAITTEET Kotitaloudessa jokin tietokone Internetyhteys kotoa KOTITALOUDEN KÄYTÖSSÄ OLEVIA LAAJAKAISTALIITTYMIÄ ADLS tai DLS -laajakaistaliittymä Langatonta yhteys tietokoneesta 3G-matkapuhelinverkon kautta Matkapuhelin 3G-liittymän kautta Muu langaton yhteys tietokoneesta laajakaistaverkkoon INTERNETIN KÄYTTÖ Käyttänyt viimeisen 3 kk aikana Ei ole käyttänyt internetiä koskaan Pääkaupunkiseutu Suuret kaupungit Koko maa Käyttää päivittäin tai lähes päivittäin INTERNETIN KÄYTTÖ VIIMEISEN 3 KUUKAUDEN AIKANA Käyttänyt internetiä sähköpostien lähettämiseen tai vastaanottoon Käyttänyt internetiä puheluihin Lukenut verkkolehtia tai televisiokanavien internetsivuja Kuunnellut radiota tai katsellut televisiota internetin kautta Tavaroita tai palveluita koskeva tiedonetsintä Ostanut tai tilannut verkon kautta viimeisen 3 kk aikana Ostanut viim. 3 kk aikana internetistä väh % Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2010, Tilastokeskus 35

37 Kotitalouksien internet-yhteydet Euroopan pääkaupunkiseuduilla 2010 Internet-yhteys kotona Laajakaistan osuus internet-yhteyksistä Noord-Holland Oslo og Akershus Stockholm Hovedstaden, Denmark London Île de France Berlin Etelä-Suomi Bratislavský kraj Wien Southern and Eastern Ireland Közép-Magyarország Praha Région de Bruxelles-Capitale Estonia Bucuresti - Ilfov Comunidad de Madrid Region Centralny, Poland Lazio, Italy Lisboa Attiki, Greece Yugozapaden, Bulgaria Comunidad de Madrid Stockholm Estonia Région de Bruxelles-Capitale Etelä-Suomi Lisboa Hovedstaden, Denmark Oslo og Akershus Wien ÎledeFrance Berlin Praha Attiki, Greece Közép-Magyarország Region Centralny, Poland Yugozapaden, Bulgaria Lazio, Italy Southern and Eastern Ireland Bratislavský kraj % Bucuresti - Ilfov % Lähde: Eurostat, Eurostat's annual model surveys on ICT 36

38 Säännöllisesti internetiä käyttävien osuus Euroopan pääkaupunkiseuduilla 2010 Internetin käyttöä vähintään kerran viikossa Oslo og Akershus Stockholm Noord-Holland Hovedstaden, Denmark London Île de France Etelä-Suomi Bratislavský kraj Berlin Wien Région de Bruxelles-Capitale Praha Estonia Közép-Magyarország Comunidad de Madrid Southern and Eastern Ireland Region Centralny, Poland Lisboa Yugozapaden, Bulgaria Bucuresti - Ilfov Lazio, Italy Attiki, Greece % Lähde: Eurostat, Eurostat's annual model surveys on ICT 37

39 Patentit Helsingin seudulle haettiin 693 patenttia vuonna Helsingin seutu tuottaa selkeästi eniten Suomen patenttihakemuksista, vuosina haetuista patenteista 35 % haettiin Helsingin seudulle. Hakemuksista k 81 prosenttia tekivät yritykset t tai yhteisöt, muualla Suomessa yritysten t ja yhteisöjen osuus oli 76 % luvulla patenttien hakeminen on vähentynyt Helsingin seudulla 23 %, muualla Suomessa vielä enemmän, 34 %. Sekä Helsingin seudulla että koko maassa yksityisten hakemat patentit ovat vähentyneet eniten luvulla lähes neljännes Helsingin seudulla haetuista patenteista on ollut sähkötekniikan alalta. Sähkötekniikan alalta Helsingin seudulle haetaan muuta maata enemmän patentteja, patenttihakemukset ovat pääasiassa yritysten ja yhteisöjen tekemiä. Toiseksi eniten Helsingin seudulla haetaan patentteja työmenetelmien ja kuljetuksen alalta, tältä osa-alueelta muu Suomi hakee eniten patentteja. Fysiikan ala on kolmas merkittävä patentin hakuala, ja siinä Helsingin seudulle haetaan patentteja muuta maata enemmän. Yksityiset hakevat eniten patentteja ihmisten perushyödykkeisiin, muualla maassa työmenetelmiin ja kuljetukseen liittyvät patenttihakemukset ovat yhtä suosittuja yksityisillä hakijoilla. OECD-maiden metropolien patenttihakemusvertailussa Helsinki pärjää erittäin hyvin. 82 metropolista Helsingissä on tehty 9. eniten patenttihakemuksia asukasta kohti. 20 eniten hakemuksia tehneet metropolin joukossa on 9 yhdysvaltalaista kaupunkia, kolme japanilaista, kolme saksalaista ja kolme pohjoismaalaista. Patentit - excel 38

40 Helsingin seudulla haetut patentit vuosina Yritys tai yhteisö 400 Yksityinen henkilö Lähde: Tilastokeskus 39

41 Helsingin seudulla haettujen patenttien osuus koko maasta vuosina % Hakijat yhteensä Yksityinen henkilö Yritys tai yhteisö Lähde: Tilastokeskus 40

42 Helsingin seudulle ja muuhun maahan haetut patentit lohkoittain vuosina A: Ihmisen perushyödykkeet B: Työmenetelmät, kuljetus C: Kemia ja metallurgia D: Tekstiilit ja paperi E: Rakennustekniikka Helsingin seutu Muu Suomi F: Koneenrakennus G: Fysiikka H: Sähkötekniikka % Lähde: Tilastokeskus 41

43 Kansainväliset patenttihakemukset (PCT) OECD-maiden metropoleissa 2007 PCT-hakemukset miljoonaa asukasta kohti, 20 eniten hakemuksia tehnyttä metropolialuetta San Diego San Francisco-Oakland Stuttgart Munich Boston Stockholm Minneapolis Seattle Helsinki Copenhagen Zurich Tokyo Frankfurt Houston Aichi Philadelphia Cincinnati Lyon Osaka Cleveland Hakemukset/miljoona asukas Alueet OECD:n TL3- tasolla, vastaa Nuts3-tasoa. Helsinki = Uudenmaan maakunta Lähde: OECD.Stat Extracts 42

44 Tuotto Liike-elämän palveluiden toimiala tuotti Helsingin seudulla lähes viidenneksen toimialoittaisesta tuotannon arvosta vuonna Muualla Suomessa toimialan osuus oli alle kymmenesosan. Muualla Suomessa teollisuus on edelleen toimialoista i i t suurin tuottavuudeltaan. tt Toimialoittaiselta tuotoltaan Uudenmaan maakunta tuottaa muita eurooppalaisia pääkaupunkiseutuja enemmän kaupan alalta sekä teollisuudesta ja rakentamisesta. Liike-elämän palveluiden sekä julkisten palveluiden tuotto on eurooppalaisia pääkaupunkiseutuja pienempää. OECD-maiden metropolialueiden keskimääräinen ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti oli dollaria. Helsingin (Uudenmaan maakunnan) bruttokansantuote oli asukasta kohti, ja Helsinki sijoittuu näin 27. rikkaimmaksi teollisuusmaiden metropoleista bruttokansantuotteella mitattuna. Tuotto - excel 43

45 Toimialoittainen arvonlisäys Helsingin seudulla ja muualla Suomessa 2008 Kiinteistö-, liike-elämän palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Perusmetal., metal.tuot., tuot koneiden, sähkötek. tuot. ja Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Asuntojen omistus ja vuokraus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus Rakentaminen Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu teollisuus Koulutus Puun, massan ja paperin valmistus; kustan. ja Helsinki Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muu Suomi Elintarvikkeiden juomien ja tupakan valmistus Metsätalous Maa- ja riistatalous Kotitalouspalvelut Kalatalous % Lähde: Tilastokeskus 44

46 Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti OECD-maiden metropoleissa vuonna suurinta bkt/asukas 85 metropolista Oslo* Washington San Francisco-Oakland Houston New York Boston Seattle Denver Dallas Minneapolis Munich* Los Angeles San Diego Philadelphia Dublin* Chicago Portland London* Paris* Orlando Atlanta Cleveland Baltimore Kansas City Stockholm* Pittsburgh Helsinki* Miami Frankfurt* Amsterdam-Utrecht* Bkt/asukas k US Dollars, PPP *2007 Alueet OECD:n TL3- tasolla, vastaa Nuts3-tasoa. Helsinki = Uudenmaan maakunta Lähde: OECD, Stat Extracts 45

47 Kansainväliset kyselytutkimukset ja indikaattorivertailut Suomi ja Helsinki menestyvät hyvin useissa kansainvälisissä mittareissa. World knowledge competitiveness benchmarks vertailussa Etelä-Suomi sijoittuu itt sijalle 23. vuonna Vertailussa oli mukana 145 maailman aluetta. Korkeimmillaan Etelä-Suomi sijoittui vuonna 2004 sijalle 19. Eu:n regional competitiveness index-vertailussa vuonna 2010 Etelä-Suomi sijoittui kuudenneksi EU:n Nuts 2 -aluetaso vertailussa. Regional Innovation Scoreboard vuodelta 2009 sijoittaa Etelä-Suomen korkean innovaatioalueen luokkaan EU:n Nuts 2 -alueista, mitä se oli aikaisempinakin tutkimusvuosina 2006 ja suuryritykselle tehdyssä vuosittaisessa kyselyssä taas Helsingin syrjäisyys Euroopassa tulee ilmi. Helsinki sijoittui sijalle eurooppalaisesta kaupungista, kun yrityksiltä kysyttiin, mihin yritys kannattaisi tänään sijoittaa. Sijoitus oli sama vuosina 2009 ja Yritykset pitivät Helsingissä ongelmallisena etenkin markkinoille pääsyä, ulkoisia liikenneyhteyksiä, toimistotilojen kalleutta sekä hallinnon suhdetta yrityksiin. Parhaiten Helsinki menestyi ympäristön saasteettomuudessa, televiestinnän i laadussa, väestön kielitaidossa id sekä sisäisissä iäii äliikenneyhteyksissä. k i Indikaattorivertailut - excel 46

48 Euroopan unionin alueellinen kilpailukykyindeksi 2010 The regional competitiveness index 2010 Utrecht, NL Hovedstaden, DK Noord-Holland, NL London, UK Stockholm, SE Etelä-Suomi, FI Zuid-Holland, NL Île de France, FR Noord-Brabant, NL Berkshire, Buckinghamshire and Oxfordshire, Oberbayern, DE Surrey, East and West Sussex, UK Gelderland, NL Gloucestershire, Wiltshire and Bristol, UK Darmstadt, DE Kilpailukykyindeksi Lähde: Joint Research Centre & Directorate-General for Regional Policy, European Commission Koko raportti: EU Regional Competitiveness Index 2010, Aineisto: 47

49 Paras kaupunki yrityksen perustamiseen 2010/Best cities to locate a business today 2010 London Paris Frankfurt Brussels Barcelona Amsterdam Berlin Madrid d Munich Düsseldorf Milan Manchester Zurich Geneva Hamburg Stockholm Lisbon Birmingham Lyon Dublin Prague Vienna Leeds Warsaw Copenhagen Istanbul Edinburgh Rome Glasgow Budapest Helsinki Bratislava Moscow Oslo Bucharest Athens 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 Lähde: European Cities Monitor 2010, Cushman & Wakefield, / Cushman & Wakefield has conducted a survey on Europe's major business cities since Each year the survey provides an overview of the perceptions that corporate occupiers have about cities across Europe and their relative attractiveness. The underlying data is researched independently for C&W by TNS BMRB and 500 senior executives from leading European companies give their views on Europe's leading business cities. 48

50 Helsingin sijoittuminen yrityskyselyssä 36 eurooppalaisen kaupungin joukossa Best cities in terms of freedom from pollution Best cities in terms of quality of telecommunications Best cities in terms of languages spoken Best cities in terms of internal transport Best cities in terms of the quality of life for employees Best cities in terms of qualified staff Best cities in terms of cost of staff Best cities in terms of availability of office space Best cities to locate a business today Best cities in terms of external transport links Best cities in terms of value for money of office space Best cities in terms of the climate governments create Best cities in terms of easy access to markets Helsingin sijoittuminen 36 kaupungin joukossa; 1. paras, 36. heikoin Lähde: European Cities Monitor 2010, Cushman & Wakefield, Cushman & Wakefield has conducted a survey on Europe's major business cities since Each year the survey provides an overview of the perceptions that corporate occupiers have about cities across Europe and their relative attractiveness. The underlying data is researched independently for C&W by TNS BMRB and 500 senior executives from leading European companies give their views on Europe's leading business cities. 49

51 Käsitteitä: Innovaatio Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu), yrityksen käyttöön ottama uusi tai olennaisesti parannettu prosessi, yrityksen käyttöön ottama uusi markkinointimenetelmä tai yrityksen käyttöön ottama uusi organisatorinen menetelmä liiketoimintakäytännöissä, työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Innovaation (tuotteen, prosessin, markkinointimenetelmän tai organisatorisen menetelmä) on oltava uusi kyseisen yrityksen kannalta. Innovaation kehittäjä voi olla kyseinen yritys tai muut yritykset tai organisaatiot. Innovaatiotoiminta Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka johtavat tai joiden tavoitteena on johtaa innovaatioiden käyttöönottoon. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet: Alin korkea-aste eli opistoaste (ISCED 5B) Alempi korkeakouluaste k k (ISCED 5A) Ammatillinen korkea-aste Ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakouluaste (ISCED 5A) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkäreiden erikoistumiskoulutus Tutkijakoulutusaste (ISCED 6) Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto OECD:N koulutustaso määritelmä: Educational attainment of the active population aged Number of persons with primary, secondary and tertiary education. Educational attainment is defined as the highest grade completed within the most advanced level attended in the educational system of the country where the education was received. Some countries may also find it useful to present data on educational attainment in terms of the highest grade attended. Educational attainments are internationally standardised trough the ISCED-97 (International Standard Classification for Education). The ISCED-97 is used to define the levels and fields of education as follows: ISCED 0 Pre-primary education, ISCED 1 Primary education, ISCED 2 Lower secondary education, ISCED 3 Upper secondary education, ISCED 4 Post-secondary nontertiary education, ISCED 5 Tertiary-type of programmes, ISCED 6 Advanced Research Qualifications. The ISCED classification should be grouped in the data as follows: - ISCED 0-2, - ISCED 3-4, - ISCED 5-6 and - Total ISCED (see sheet edu_att). The variable Total ISCED should correspond to the Active population aged For details on ISCED 1997 and how it is nationally implemented see: 50

52 Käsitteitä: Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. Perustutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ei ensisijaisesti tähtää käytännön sovellukseen. Perustutkimusta ovat esimerkiksi ominaisuuksien, rakenteiden ja riippuvuuksien analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen ja testaaminen. Soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ensisijaisesti tähtää tiettyyn käytännön sovellutukseen. Soveltavaa tutkimusta on esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Tuote- ja prosessikehityksellä (kehittämistyöllä) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämiseksi uusien aineiden, tuotteiden, tuotantoprosessien, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnan palkkausmenot saadaan laskemalla t&k-toiminnan osuus palkkausmenoista tutkimustoimintaan osallistuneiden henkilöiden osalta. Palkkausmenoihin lasketaan varsinainen rahapalkka, luontaisedut arvioituna todellisiin arvoihin, loma-ajan palkka sekä lomaraha. Palkkausmenoihin lasketaan myös sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu, lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut sekä kannatusmaksut avustuskassoihin. Rakennusten käyttömenoihin kuuluu t&k-toiminnan arvioitu osuus esim. seuraavista menoeristä: lämmitys, sähkö, vesi, vuokrat, huoneistojen kunnossapito, puhtaanapito, vakuutukset. kset Aineet, tarvikkeet: T&k-hankkeissa tarvittavat aineet ja tarvikkeet, johon sisällytetään myös t&k-toiminnan osuus seuraavista menoeristä: kirjat, aikakauslehdet yms. sekä niiden koneiden, laitteiden tai kojeiden hankinnat, joiden arvioitu käyttöikä on enintään vuosi. Ostetut palvelut: Tähän ilmoitetaan omiin t&k-hankkeisiin liittyvät palvelujen ostot. Ulkopuolisilla teetetyt kokonaiset t&k-hankkeet kuuluvat kuitenkin tilaustutkimuksiin. Ostetut palvelut voivat olla esim. konstruktioita, atk-töitä tai muita suunnittelupalveluja, jotka yleensä eivät ole tutkimus- ja kehittämistoimintaa palvelun antajan kannalta. Ulkopuolisilla teetettyjä kokonaisia tutkimushankkeita ei lasketa mukaan. Muut käyttömenot: Tähän kuuluvat mm. t&k-toiminnan osuus posti- ja puhelinmaksuista sekä hallintomenoista (ml. ne hallinto- ja huoltohenkilökunnan palkkausmenot, joita ei ole sisällytetty tutkimushenkilökunnan palkkausmenoihin). Rakennusten hankintamenoiksi lasketaan vain tutkimustarkoituksia palvelevan laboratorion, tuotantolaitoksen tai muun rakennuksen rakentamisen laskutuksen mukaiset menot kokonaan tai käyttösuhteen mukaan arvioitu tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus menoista, jos rakennus palvelee myös muita tarkoituksia. Hankintamenoiksi lasketaan myös oleellisesti esim. käyttöikää tai kapasiteettia lisäävät perusparannukset. Muiksi käyttöomaisuuden hankintamenoiksi lasketaan laitteiden tai koneiden hankintamenot kokonaan, jos ne palvelevat ainoastaan t&k-toimintaa toimintaa, muussa tapauksessa t&k-toiminnan osuus menoista arvioidaan käyttösuhteiden mukaan. Menot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa (alv). Niihin sisällytetään tilastovuonna toiminnasta aiheutuneet kulut sekä taseeseen aktivoidut erät. Poistoja ei lasketa. Tarkemman seurannan puuttuessa t&k-toiminnan osuus eri menoeristä voidaan arvioida esim. tutkimushenkilökunnan palkkausmenojen ja yksikön kaikkien palkkausmenojen suhteella. 51

INNOVAATIOTOIMINTA HELSINGIN SEUDULLA

INNOVAATIOTOIMINTA HELSINGIN SEUDULLA 18 214 INNOVAATIOTOIMINTA HELSINGIN SEUDULLA Innovaatiotoiminta alueellisesti Innovaatiotoimintaa mittaavat tilastot ovat pääasiallisesti kansallisia, ja alueellista tilastotietoa on aiheesta vain vähän

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Kartta 1: Asukas- ja aluekohtainen BKT (OVS), 2000. Index, EU-25 = 100 < 30 30-50 50-75 75-100 100-125 >= 125 MT: 1999. Source: Eurostat.

Kartta 1: Asukas- ja aluekohtainen BKT (OVS), 2000. Index, EU-25 = 100 < 30 30-50 50-75 75-100 100-125 >= 125 MT: 1999. Source: Eurostat. Canarias (E) Guadeloupe Martinique Guyane Re R egiogis g io GIS Kartta 1: Asukas- ja aluekohtainen BKT (OVS), 2000 Index, EU-25 = 100 < 30 30-50 50-75 75-100 100-125 >= 125 MT: 1999 Source: Eurostat 0

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 1 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTO- KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tilastointi: Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta 1971 Laaditaan vuosittain

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 162 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTOKÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

käytännön suunnittelussa ja

käytännön suunnittelussa ja Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa t Case: Oulu Inspiroi - innovaatiostrategia 2007-2013 Olli Löytynoja Varatoimitusjohtaja Oulu Innovation Oy 29.10.2009 TILASTOSEURANNAN

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Scottish Educational Review, 43 (1), 3-23. Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Pasi Sahlberg ABSTRACT INTRODUCTION 3 term remains controversial. FROM PERIPHERY TO LIMELIGHT 4 entire

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Low2No Työkaluja muutokseen

Low2No Työkaluja muutokseen Low2No Työkaluja muutokseen Marco Steinberg, Director of Strategic Design SITRA Suomi menestyy hyvinvointia luovien systeemisten muutosten globaalina edelläkävijänä. Sitra on näiden muutosten mahdollistaja

Lisätiedot

Miten kaupunki tulisi määritellä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Miten kaupunki tulisi määritellä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Miten kaupunki tulisi määritellä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Ensimmäinen kokemukseni laajasta kaupunkiköyhyyden problematiikkaan liittyvästä EU-projektista vuosilta

Lisätiedot

ProCom: Aamu kattojen yllä. Käytännön esimerkkejä ulkoisen tiedon hyödyntämisestä

ProCom: Aamu kattojen yllä. Käytännön esimerkkejä ulkoisen tiedon hyödyntämisestä ProCom: Aamu kattojen yllä Käytännön esimerkkejä ulkoisen tiedon hyödyntämisestä Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Juha-Pekka Ropo Key Account Manager 3.12.2015 Meltwater lyhyesti Oslo Founded

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot