Purmojärven rantayleiskaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19456

2 Vastineet luonnosvaiheen Sisällysluettelo 1 Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Kauhavan kaupunki, ympäristölautakunta Hella Helena ja Juhani (asiaa hoitaa Juhani Hella) Hokkala Lasse Joensuu Matti ja Maija-Liisa Joensuu Reijo Kallio Seppo Koivunen Juhani Kuusela Markku ja Helena Laukkonen Jari ja Sally Laukkonen Jari Tullila Juhani ja Pirjo Ylipaavalniemi Merja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 1 ( 24 ) LAUSUNNOT 1 Etelä-Pohjanmaan liitto 1.1 Lausunnon pääkohta Purmojärvi kuuluu niihin kyliin, jotka ovat maakuntakaavassa osoitettu merkittäviksi kyliksi ja joihin on osoitettu maaseuturakentamista tukevaa loma-asutusta (keltainen kehämerkintä). Purmojärvi on Purmojärven alueen aktiivinen talouskylä, joka on myös loma-asutuspainotteinen. Talouskylän käsite tarkoittaa kylää, jolla on laajempi alueellinen merkitys ja joka voi sisältää useampia peruskyliä. Asia merkitty tiedoksi. 1.2 Lausunnon pääkohta Yleiset ja muut määräykset sekä niistä tehdyt selvitykset ovat riittävän kattavia koskien esim. vesi- ja jätehuoltoa sekä rakentamistapaa. Asia merkitty tiedoksi. 1.3 Lausunnon pääkohta n kaavaluonnos on maakuntakaavan mukainen. Asia merkitty tiedoksi. VAIKUTUS KAAVAAN: Ei muutoksia kaavaan.

4 2 ( 24 ) 2 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo 2.1 Lausunnon pääkohta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu asianmukaisesti. Siinä on nimetty tarvittavat osalliset sekä määritelty vaikutusten arvioinnit. Osallisena on mm. Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo, joka ottaa kantaa kaavan vaikutuksiin rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Asia merkitty tiedoksi. 2.2 Lausunnon pääkohta Kaavaselostuksen kohta Rakennettu kulttuuriympäristö on vielä keskeneräinen, mutta antaa jo hyvän kuvan siitä, että asiassa edetään asianmukaisesti. Kulttuuriympäristön inventointia ja vanhojen inventointien täydentämistä ns. KIOSKIinventointina on tehty ja aineistoa on analysoitu. Niiden pohjalta paikallisesti arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristökohteet (alueet ja kohteet) on merkitty kaavaluonnoskarttaan. Luonnosvaiheen jälkeen on tarkoitus käydä neuvottelut viranomaisten kanssa, joissa kohteiden arvot ja suojelutarpeet määritellään. Asia merkitty tiedoksi. Viranomaisten kanssa pidetään neuvottelu. 2.3 Lausunnon pääkohta Kaavamerkintöjä on syytä tarkentaa suojelutarpeiden määrittelemisen pohjalta. Esimerkiksi sr-3 merkintä aloittaa määräyksen purkamisen mahdollistamisella, kun suojelun tavoite on kuitenkin säilyttää. Myös kohta alueellisen Museoviranomaisen edustajan lausunto ehdotetaan muutettavaksi museoviranomaisen lausunto. Määräykset tulee ilmaista täsmällisesti, ei pyrkimyksinä. Välttämättä kaavamerkinnässä ei tarvitse korostaa paikallista merkittävyyttä, koska alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kohteita. Muoto kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde voisi olla parempi. Kohteet on myös numeroitava indeksinumeroilla. Kaavamääräyksen tekstiä muokataan tarpeellisilta osilta. Kohteet numeroidaan. 2.4 Lausunnon pääkohta Varsinainen kulttuuriympäristöselvitys on tarpeen koota arvotusvaiheen jälkeen. Siinä suojeltavat kulttuuriympäristökohteet esitellään numeroituna, nimettynä ja luonnehdittuna siten, että niiden arvot ja erityispiirteet tulevat tarpeellisessa määrin esitellyiksi. Arvottaminen käydään läpi viranomaisten kanssa. Tiedot kootaan kaavaselostukseen. Kaavakarttaan lisätään kohdenumerot. Selvityksen tietojen esittäminen osana kaavaselostusta sekä tehty KIOSKI-inventointi katsotaan riittäväksi eikä erillistä kulttuuriympäristöselvitysraporttia katsota tarpeelliseksi.

5 3 ( 24 ) 2.5 Lausunnon pääkohta Selostuksessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että kaavan vaikutukset kulttuuriympäristöihin tulevat riittävästi esitellyiksi. Siten luodaan arvioinnin ja merkintöjen välinen yhteys. Kaavaselostusta täydennetään vaikutusten arvioinnin osalta. VAIKUTUS KAAVAAN: Kaavakarttaan lisätään kohdenumerot. Sr-3 kaavamääräystä muokataan.

6 4 ( 24 ) 3 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos 3.1 Lausunnon pääkohta Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista Purmojärven rantayleiskaavan kaavaluonnokseen. Asia merkitty tiedoksi. 3.2 Lausunnon pääkohta Tiestön kulkukelpoisuus ja opasteet tulee huomioida siten, että hälytysajoneuvoilla liikkuminen on mahdollista ja joustavaa. Asia merkitty tiedoksi (ei ole yleiskaavallinen asia). VAIKUTUS KAAVAAN: Ei vaikutusta.

7 5 ( 24 ) 4 Kauhavan kaupunki, ympäristölautakunta 4.1 Lausunnon pääkohta Suojeltavat kohteet (sr-3) olisi syytä esittää luettelona kaavamerkintöjen yhteydessä tarvittavalla tarkkuudella, jotta vaatimukset tulee yksiselitteisesti asianosaisten tietoon. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo on antamassaan lausunnossa myös todennut, että kohteet tulee numeroida indeksinumerolla. Kaavakarttaan tulee kohdenumerointi ja kaavaselostuksen kohdeluettelo. 4.2 Lausunnon pääkohta Kaavaehdotus mahdollistaa vähintään 11 uutta merkittyä lomarakennuspaikkaa sekä 4 vielä kohdistamatonta paikkaa, jotka kaikki tulee kohdistaa jatkovalmistelussa. Kaavaehdotusvaiheessa rakennuspaikat merkitään. 4.3 Lausunnon pääkohta AM- ja A-merkinnät tulee merkitä kaikkiin olemassa oleviin rakennuspaikkoihin/rakennuksiin tämänhetkisestä asumis/ym. tilanteesta riippumatta. Merkinnät tarkistetaan yhdessä Kauhavan kaupungin viranhaltijoiden kanssa. 4.4 Lausunnon pääkohta SR-3 merkinnät ovat tarpeettomia vanhojen rakennusten osalta, koska näitä rakennuksia ei ole kuntotarkastettu. Kts. kohta 4.1. MRL:n 12 mukaan: Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin; sekä 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa MRL:n 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset mukaan: Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen

8 6 ( 24 ) MRL:n 166 Rakennuksen kunnossapito mukaan: Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset. ( /488) Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. ( /499) Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi. Laki rakennusperinnön suojelusta 8 mukaan: Rakennus voidaan suojella, jos se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä. Rakennuksen merkittävyys arvioidaan seuraavilla perusteilla: 1) harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus); 2) historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys); 3) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus); 4) alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys); 5) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus); tai 6) näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus). MRL:n 41 Yleiskaavamääräykset mukaan: Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

9 7 ( 24 ) Merkinnän vaikutus ssa on lähinnä maankäyttöä ohjaava. Rakennukseen kohdistuvat toimenpiteet harkitaan tapauskohtaisesti, kuten määräyksessä on kuvattu, eikä merkintä sinällään estä kiinteistön täydennysrakentamista tai kehittämistä. 4.5 Lausunnon pääkohta Muunnetun ranta-kilometrin muodostumisen osalta on syytä tehdä tarkistusmittauksia. Rantaviivan muuntoa tarkistetaan tarpeen mukaan. VAIKUTUS KAAVAAN: Kaavakarttaan lisätään rakennuskulttuurikohteiden indeksinumerot.

10 8 ( 24 ) MIELIPITEET 5 Hella Helena ja Juhani (asiaa hoitaa Juhani Hella) Leppäranta ja Rajala (entinen Purmojärven koulu) 5.1 Mielipiteen pääkohta: Kaavamerkinnän RA/1 esitämme muutettavaksi merkinnäksi A/1. Kiinteistömme molemmilla puolilla on vakinaiseen asumiseen tarkoitettuja kiinteistöjä. Kaavaehdotusvaiheessa kaavamerkintä ja määräys tarkistetaan siten, että koulun päärakennuksen säilyttämisen lisäksi mahdollistetaan uudisrakentaminen. 5.2 Mielipiteen pääkohta: Suojelumerkintä sr-3 tulisi poistaa. Kohde tulisi poistaa paikallisesti merkittävien kohteiden luettelosta. Iso vanha, 4/5 tiloista täysin kylmillään olevana ja remontoimattomana hallitsee tonttia ja estää tulevaisuudessa sen järkevän käyttämisen. Rakennuksen remontoiminen asumiskäyttöön ei ole kannattavaa. Muuhun tarkoitukseen siitä ei ole myöskään mahdollista saada käyttökelpoista kohdetta ilman kohtuuttomia kustannuksia. Rakennus on hirsirunkoinen ja ollut kylmillään 20 vuotta. Ainoastaan alakerran entinen opettajan asunto on pidetty suoralla sähkölämmityksellä säilytyslämmössä, mutta senkin osalta lämmityskustannukset ovat kohtuuttoman korkeat. Meillä itsellä ei ole näin isolle rakennukselle käyttöä. Rakennus purkukuntoisena estäisi uuden asuinrakennuksen rakentamisen kiinteistöllemme. Omistajien tahtotila tuodaan viranomaisten tiedoksi. Varsinainen arvottamiskeskustelu käydään maakuntamuseon kanssa. Kauhavan kaupunginvaltuusto tekee päätöksen kaavan hyväksymisestä. MRL:n 12 mukaan: Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää:

11 9 ( 24 ) 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin; sekä 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa MRL:n 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset mukaan: Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen MRL:n 166 Rakennuksen kunnossapito mukaan: Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset. ( /488) Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. ( /499) Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi. Laki rakennusperinnön suojelusta 8 mukaan: Rakennus voidaan suojella, jos se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä. Rakennuksen merkittävyys arvioidaan seuraavilla perusteilla: 1) harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus); 2) historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys); 3) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus); 4) alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys); 5) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus); tai 6) näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus).

12 10 ( 24 ) Koulun merkittävyyttä vähintään paikallisesti merkittäväksi voidaan arvioida täyttyvän ainakin kohtien 1-5 perusteella. Rakennusta ei olla varsinaisesti suojelemassa Lain Rakennusperinnön suojelusta nojalla, koska ensisijaisesti rakennusperintökohteiden suojelu tulee ratkaista Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti asemakaavalla. Alueelle ei kuitenkaan laadita asemakaavaa, vaan yleiskaava, koska katsotaan, että merkintä yleiskaavassa on riittävän informatiivinen eikä muutoin tarvetta asemakaavan laatimiseksi Purmojärven alueella ei ole. MRL:n 41 Yleiskaavamääräykset mukaan: Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Merkinnän vaikutus ssa on lähinnä maankäyttöä ohjaava. Rakennukseen kohdistuvat toimenpiteet harkitaan tapauskohtaisesti, kuten määräyksessä on kuvattu, eikä merkintä sinällään estä kiinteistön täydennysrakentamista tai kehittämistä. VAIKUTUS KAAVAAN: Kaavaehdotusvaiheessa RA-kaavamerkintä ja määräys tarkistetaan.

13 11 ( 24 ) 6 Hokkala Lasse Katajisto 3: Mielipiteen pääkohta: Tilalle Katajisto 3:131 tulee lisätä uusi lomarakennuspaikka. Perustelut: Nykyinen kiinteistömme on ensimmäisille omistajilleen lohkottu kantatilasta Kantola 3:126, joka saanto on saanut lainvoiman Tästä alkaen on tilaa käytetty yhtäjaksoisesti vakinaiseen asumistarkoitukseen ja nykyiset omistajat ovat järjestyksessä toisia. Jo perustuslaista johdettavissa olevan yhdenvertaisuuden näkökulmasta tilan käyttötarkoituksenmukaisen rakennusoikeuden tulisi olla hallintomenettelyn vaihteluista riippumatta tasavertaista toisten vastaavien lohkotilojen kanssa. Nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa tämä ei toteudu. Tilasta (kok. pinta-ala n m 2 ) n m 2 sijoittuu M1-merkinnällä varustetulle rantavyöhykkeelle. Merkinnän lisäämistä on pyydetty luonnoksen valmistelijoilta. Kyseinen merkintä on jo entisten rakennusjärjestyksen mukaisesti rakennettujen toisten lohkotilojen kohdalla. Kaavaselostuksessa kuvataan teoreettisesti, että M1-vyöhykkeeltä pois jääviä rakennusoikeuksia voisi tilan omistaja toteuttaa sillä tontin osalla, joka jää M-alueeksi. Tämä ei tule olemaan näin pienen tilan puitteissa käytännössä tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollista, vaan ilman rantarakennuspaikkaa tila menettää olennaisella tavalla vakinaisen asumistarkoituksensa kannalta käyttökelpoisuutensa. Tapaukseen tulee soveltaa sellaista kohtuullisuusharkintaa, että tilaa on mahdollista jatkossakin käyttää alkuperäiseen vakinaisen asumisen käyttötarkoitukseensa ja tilan päärakennusta tulee voida täydentää siihen liittyvällä rantasaunalla M1-vyöhykkeelle. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kaikille maanomistajille (emätiloille) annetaan yhtäläinen mahdollisuus rakentamiseen luonnonolosuhteet ja ympäristö huomioon ottaen. Tasapuolisuutta on se, että jokaiselle maanomistajalle lasketaan rakennusoikeus samojen periaatteiden mukaisesti. Samankaltaiset rannat siis käsitellään samanlaisilla mitoitusperiaatteilla. Samalla on otettava huomioon, kuinka paljon eri emätilat ovat aikaisemmin hyödyntäneet rakennusoikeuttaan. Mielipiteen jättäjä viittaa muihin vastaaviin lohkotiloihin. Kyseisillä lohkotiloilla on merkitty

14 12 ( 24 ) kaavaluonnokseen rakennuspaikan symboli, sillä rakennuspaikat ovat toteutuneita. Siihen, millä perusteilla rakennuspaikat ovat aikojen saatossa toteutuneet, ei rantayleiskaava ota kantaa. Rantayleiskaavan periaatteiden mukaisesti olemassa olevat rakennuspaikat osoitetaan kaavassa rakennuspaikan symbolilla ja ne huomioidaan emätila- ja mitoitustarkastelussa käytettyinä rakennusoikeutena. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella ratkaistaan MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. n mitoitusperiaatteet (Etelä-Savon malliin pohjautuva rantaviivan muunto sekä mitoitusnormit) hyväksyttiin Kauhavan valtuustossa /teknisessä lautakunnassa Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään kevät 2013 eli ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt ja myönnetyt rakennusluvat lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi. Rantaviivan muuntotapana käytetään rantayleiskaavoituksessa yleisesti sovellettua ns. Etelä-Savon mallia. Muunnettu rantaviiva lasketaan Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Purmojärven rantaviivan muuntamisen periaatteet on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Rantayleiskaavoituksen mitoituslaskelmissa käytetään ns. vyöhykejakoa, jossa rantaalueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 5, 6 ja 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp / m-rkm). Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia. Purmojärven vyöhykejako on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon perusteella laadittu mitoituslaskelma tuottaa ns. laskennallisen rakennusoikeuden emätilakohtaisesti. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Jokainen emätilalla ja siitä muodostuneilla tiloilla jo olemassa oleva rakennettu rakennuspaikka ja voimassa oleva rakennuslupa huomioidaan käytettynä rakennusoikeutena, jotka vähentävät rakennuspaikkojen kokonaismäärää. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti osoiteta uusia rakennusoikeuksia vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Purmojärven mitoituslaskelma on kaavaselostuksen liitteenä. Tilan 3:131 rantaviiva on muunnettu kertoimilla 1 ja 0 ja tila kuluu mitoitusvyöhykkeeseen 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Emätilatarkastelun perusteella tila 3:131 on kantatila, eikä sen kanssa samaan emätilakokonaisuuteen kuulu muita tiloja. Emätilalla on rantaviivaa 53 m ja muunnettua rantaviivaa 32 m, joka tuottaa 0,23 (~0) laskennallista rakennusoikeutta. Emätilatarkasteluun ja muunnettuun rantaviivaan perustuvan mitoituksen mukaan perusteita uusien rakennuspaikkojen osoittamiseksi ei siis ole. Tilaan 3:131 kuuluva rannassa sijaitseva palsta on pinta-alaltaan 1056 m 2. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m 2 (MRL 116 ). Sen lisäksi, että laskennallista rakennusoikeutta ei tilalle muodostu, rantaan sijoittuva palsta ei myöskään täytä rakennuspaikan edellytyksiä. M-1-alueen kaavamääräyksessä todetaan: Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus.

15 13 ( 24 ) Alueen rakennusoikeus on siirretty maanomistajakohtaisesti saman maanomistusyksikön rakentamiseen tarkoitetuille alueille. Alueella sallitaan MRL 72.3 mukainen maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Lisäksi kaavaselostuksessa on todettu (kohta 5.1): Ranta-alueella rakentaminen rakennuspaikkojen ulkopuolella ei ole mahdollista vapaaranta-osuuden säilyttämiseksi. Emätilaperusteisen mitoituksen mukainen rakennusoikeus näiltä alueilta on siirretty maanomistajien muille rakentamiseen osoitetuille alueille. Tällä tarkoitetaan sitä, että emätila- ja mitoitustarkastelun tuloksena syntyvät uudet rakennusoikeudet on osoitettu kaavaan RA-alueina ja rakennuspaikan merkinnällä ja M-1 alueella rakentamista on siis rajoitettu. 6.2 Mielipiteen pääkohta: Oleellisimpana perusteena po rakennuspaikkamerkinnän epäämiselle on esitetty mm., että kantatilan laskennallinen rakennusoikeus suhteessa toisiin kantatiloihin on tullut aikaisemmin rantavyöhykkeelle myönnetyissä luvissa loppuun käytetyksi. Omistajat eivät voi pitää tätä perustetta yksinomaisesti käytettynä tilan osalta oikeudenmukaiseen lopputulokseen johtavana. Kts. kohta 6.1. Selvyyden vuoksi todettakoon vielä, että muiden kantatilojen käyttämää rakennusoikeutta ei oteta huomioon kantatilatarkastelussa. 6.3 Mielipiteen pääkohta: Mielipiteen laatijoiden näkemyksen mukaan yhden uuden lomarakennuspaikan lisääminen tilalle ei rikkoisi esim. rantayleiskaavan valmistelulle kaupunginvaltuuston asettamaa kilometrikohtaista rakennuspaikkojen kokonaismäärää. Muutoinkaan rantayleiskaavan yleisten tavoitteiden näkökulmasta ei yhden rakennuspaikan lisääminen muuta/mitätöi kokonaistavoitetta miksikään. Harkinnan käyttö tilan kohdalla ei aiheuttaisi rajanaapureille eikä muille asianosaisille enempää kuin kokonaistavoitteillekaan mitään haittaa. Mielipiteen laatijat vetoavat tekniseen lautakuntaan, että tilaan Katajisto 3:131 sovellettaisiin näitä kohtuullisuusharkintaperusteita ja kyseinen uusi lomarakennuspaikkamerkintä lisättäisiin tilalle kaavaehdotukseen. Kts. kohta 6.1 VAIKUTUS KAAVAAN: (Kauhavan kunnanhallituksen päätöksestä tehtävän kaava-alueen rajauksen pienentämisen myötä Laukkosentien länsipuolelle jäävä palsta tulee rajautumaan kaavan ulkopuolelle.)

16 14 ( 24 ) 7 Joensuu Matti ja Maija-Liisa Herttua 3:232, Joensuu 3:102 3:232 3: Mielipiteen pääkohta: Vaadimme, että oheisena karttaan merkitsemällemme alueelle sallitaan lopullisessa rantakaavassa toisen loma-asunnon rakentaminen nykyisen yhden lisäksi. Toinen lomaasunto on suunniteltu rakennettavaksi kyseiselle tilalle ns. Hakkion alueelle, joka on Laukkosentien länsipuolella ja osittain myös Laukkosentien itäpuolella eli tien ja järven välissä. Merkitsemäni osa tilan Herttua 3:232 ja siitä erotettu ja siihen välittömästi rajoittuva tila nro 3:231 ei ole millään muotoa maa- ja metsätalouteen tarkoitettua aluetta. Sukupolvenvaihdostilanteessa v sovittiin, että alue varataan jälkeläisillemme loma-asuntojen rakentamispaikoiksi. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella ratkaistaan MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. n mitoitusperiaatteet (Etelä-Savon malliin pohjautuva rantaviivan muunto sekä mitoitusnormit) hyväksyttiin Kauhavan valtuustossa /teknisessä lautakunnassa Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään kevät 2013 eli ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt ja myönnetyt rakennusluvat lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi. Rantaviivan muuntotapana käytetään rantayleiskaavoituksessa yleisesti sovellettua ns. Etelä-Savon mallia. Muunnettu rantaviiva lasketaan Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Purmojärven rantaviivan muuntamisen periaatteet on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Rantayleiskaavoituksen mitoituslaskelmissa käytetään ns. vyöhykejakoa, jossa rantaalueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden

17 15 ( 24 ) todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 5, 6 ja 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp / m-rkm). Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia. Purmojärven vyöhykejako on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon perusteella laadittu mitoituslaskelma tuottaa ns. laskennallisen rakennusoikeuden emätilakohtaisesti. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Jokainen emätilalla ja siitä muodostuneilla tiloilla jo olemassa oleva rakennettu rakennuspaikka ja voimassa oleva rakennuslupa huomioidaan käytettynä rakennusoikeutena, jotka vähentävät rakennuspaikkojen kokonaismäärää. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti osoiteta uusia rakennusoikeuksia vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Purmojärven mitoituslaskelma on kaavaselostuksen liitteenä. Tilan Herttua 2:232 rantaviiva on muunnettu kertoimella 1 ja tila kuuluu mitoitusvyöhykkeeseen 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Emätilatarkastelun perusteella tilan 2:232 kanssa samaan emätilaan kuuluvat tilat 3:221, 3:231, 3:214. Emätilalla on rantaviivaa 89 m ja muunnettua rantaviivaa 89 m, joka tuottaa 0,62 (~1) laskennallista rakennusoikeutta. Emätilalla on olemassa olevia rakennusoikeuksia 2 (tiloilla 3:221 ja 3:232). Emätila on käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa. Perusteita uusien rantarakennusoikeuksien esittämiseksi ei ole. Kauhavan kunnanhallitus on ( 271) päättänyt muuttaa Purmojärven rantayleiskaavan rajausta niin, että järven länsipuoliset kyläalueet, jotka sijaitsevat tien länsipuolella, jätetään ulos kaavan suunnittelualuerajauksesta. Tilan 3:232 Laukkosentien länsipuolella sijaitseva palsta tulee rajautumaan kaava-alueen ulkopuolelle. 7.2 Mielipiteen pääkohta: Omistamani Joensuu tila nro 3:102 merkitsemistä osaseksi sk-3-aluetta ja siten erilaisten maankäytön rajoitusten alaiseksi emme voi ymmärtää emmekä hyväksyä. Kauhavan kunnanhallitus on ( 271) päättänyt muuttaa Purmojärven rantayleiskaavan rajausta niin, että järven länsipuoliset kyläalueet, jotka sijaitsevat tien länsipuolella, jätetään ulos kaavan suunnittelualuerajauksesta. Purmojärventien eteläpuolella sijaitseva tila 3:102 tulee rajautumaan kaava-alueen ulkopuolelle. VAIKUTUS KAAVAAN: Ei vaikutusta. (Kauhavan kunnanhallituksen päätöksestä tehtävän kaava-alueen rajauksen pienentämisen myötä tilan 3:232 Laukkosentien länsipuolelle jäävä palsta ja Purmojärventien eteläpuolella sijaitseva tila 3:102 tulevat rajautumaan kaavan ulkopuolelle.)

18 16 ( 24 ) 8 Joensuu Reijo Rantahakkio Mielipiteen pääkohta: Tontti on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen kuuluvaksi. Tämän tontin on isäni minulle osoittanut mahdollisen huvilan rakentamista varten. Verotuksessa on tästä alueesta peritty kiinteistöveroa vastaten vapaa-aika ja virkistystoimintaa. Nyt tämän suunnitelman perusteella tilanne olisi muuttunut. Tässä suhteessa tilanteessa on selvä epäsuhta. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella ratkaistaan MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. n mitoitusperiaatteet (Etelä-Savon malliin pohjautuva rantaviivan muunto sekä mitoitusnormit) hyväksyttiin Kauhavan valtuustossa /teknisessä lautakunnassa Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään kevät 2013 eli ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt ja myönnetyt rakennusluvat lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi. Rantaviivan muuntotapana käytetään rantayleiskaavoituksessa yleisesti sovellettua ns. Etelä-Savon mallia. Muunnettu rantaviiva lasketaan Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Purmojärven rantaviivan muuntamisen periaatteet on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Rantayleiskaavoituksen mitoituslaskelmissa käytetään ns. vyöhykejakoa, jossa rantaalueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 5, 6 ja 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp / m-rkm). Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia. Purmojärven vyöhykejako on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon perusteella laadittu mitoituslaskelma tuottaa ns. laskennallisen rakennusoikeuden emätilakohtaisesti. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Jokainen emätilalla ja siitä

19 17 ( 24 ) muodostuneilla tiloilla jo olemassa oleva rakennettu rakennuspaikka ja voimassa oleva rakennuslupa huomioidaan käytettynä rakennusoikeutena, jotka vähentävät rakennuspaikkojen kokonaismäärää. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti osoiteta uusia rakennusoikeuksia vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Purmojärven mitoituslaskelma on kaavaselostuksen liitteenä. Emätilatarkastelun perusteella tilan 2:231 kanssa samaan emätilaan kuuluvat tilat 3:221, 3:232, 3:214. Emätilalla on rantaviivaa 89 m ja muunnettua rantaviivaa 89 m, joka tuottaa 0,62 (~1) laskennallista rakennusoikeutta. Emätilalla on olemassa olevia rakennusoikeuksia 2 (tiloilla 3:221 ja 3:232). Emätila on käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa. Perusteita uusien rakennusoikeuksien esittämiseksi ei ole. Tilan 2:231 pinta-ala on 1990 m 2. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m 2 (MRL 116 ). Kauhavan kunnanhallitus on ( 271) päättänyt muuttaa Purmojärven rantayleiskaavan rajausta niin, että järven länsipuoliset kyläalueet, jotka sijaitsevat tien länsipuolella, jätetään ulos kaavan suunnittelualuerajauksesta. Tilan 3:231 Laukkosentien länsipuolella sijaitseva palsta tulee rajautumaan kaava-alueen ulkopuolelle. VAIKUTUS KAAVAAN: Ei vaikutusta. (Kauhavan kunnanhallituksen päätöksestä tehtävän kaava-alueen rajauksen pienentämisen myötä tilan 3:231 Laukkosentien länsipuolelle jäävä palsta tulee rajautumaan kaavan ulkopuolelle.)

20 18 ( 24 ) 9 Kallio Seppo Lehtovainio Mielipiteen pääkohta: Tilalle kaavaluonnoksessa määritellyn rakennuspaikan lisäksi tilalle määritellään toinen lomarakennuspaikka. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella ratkaistaan MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. n mitoitusperiaatteet (Etelä-Savon malliin pohjautuva rantaviivan muunto sekä mitoitusnormit) hyväksyttiin Kauhavan valtuustossa /teknisessä lautakunnassa Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään kevät 2013 eli ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt ja myönnetyt rakennusluvat lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi. Rantaviivan muuntotapana käytetään rantayleiskaavoituksessa yleisesti sovellettua ns. Etelä-Savon mallia. Muunnettu rantaviiva lasketaan Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Purmojärven rantaviivan muuntamisen periaatteet on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Rantayleiskaavoituksen mitoituslaskelmissa käytetään ns. vyöhykejakoa, jossa rantaalueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 5, 6 ja 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp / m-rkm). Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia. Purmojärven vyöhykejako on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon perusteella laadittu mitoituslaskelma tuottaa ns. laskennallisen rakennusoikeuden emätilakohtaisesti. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Jokainen emätilalla ja siitä muodostuneilla tiloilla jo olemassa oleva rakennettu rakennuspaikka ja voimassa oleva rakennuslupa huomioidaan käytettynä rakennusoikeutena, jotka vähentävät rakennuspaikkojen kokonaismäärää. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti osoiteta uusia rakennusoikeuksia vaikka sitä

21 19 ( 24 ) laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Purmojärven mitoituslaskelma on kaavaselostuksen liitteenä. Tilan 9:42 rantaviivaa on muunnettu kertoimilla 1; 0,5 ja 0 ja tila kuuluu mitoitusvyöhykkeisiin 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri ja 5 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Emätilatarkastelun perusteella tila 9:42 on kantatila, eikä sen kanssa samaan emätilakokonaisuuteen kuulu muita tiloja. Tilalla on rantaviivaa 462 m ja muunnettua rantaviivaa 94 m, joka tuottaa 0,58 (~1) laskennallista rakennusoikeutta. Tilalla on 1 olemassa oleva rakennusoikeus. Tila on käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa. Perusteita uusien rantarakennusoikeuksien osoittamiseksi ei ole. 9.2 Mielipiteen pääkohta: Vähintäänkin nyt luonnosteltua rakennuspaikkaa tulee laajentaa kohtaan, jossa Pitkäniemen leveys pienenee 50 metrin rajaan. Perustelut: On kohtuutonta rajoittaa tilan rakennuspaikan kokoa rantayleiskaavaluonnoksen ehdottamaan minimaaliseen kokoon. Kaavaselostus: Pitkäniemi sijaitsee Purmojärven maisemallisesti keskeisellä paikalla. Niemen puusto on luonnontilaista ja maapohja vetistä koivuluhtaa. Tilan rakennuspaikan puoleinen pää MY-alueesta ja itse Pitkäniemestä ei ole vetistä koivuluhtaa eikä puusto ole luonnontilaista. Rantayleiskaavaluonnokseen merkitty olemassa oleva lomarakennuspaikka lienee rajattu nykyisen kesämökin pihamaaksi muokatun tilan osan ja niemen puoleisen metsän nykyisen selvähkön rajan mukaisesti. Merkityltä lomarakennuspaikalta Pitkäniemeen päin mentäessä MY-alueen alku ja Pitkäniemen alkuosa on yhtä hyvin tai jopa paremmin rakennuspaikaksi sopivaa maastoa kuin nykyinen luonnosteltu lomarakennuspaikka. Rantayleiskaavan kaavaselostuksessa oli määritelty, että 50 metriä leveisiin ja sitä leveämpiin niemiin voidaan rakentaa. Tämä 50 metrin leveysraja tulee merkityllä MY alueella vastaan merkittävästi kauempana kuin nyt piirretty lomarakennuspaikan raja.

22 20 ( 24 ) Kaavaluonnoksessa tilalle 9:42 osoitetun RA-alueen pinta-ala on noin 3000 m 2. Kaavamääräysten mukaan Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 2000 m 2. Rakennuspaikan suositeltava koko jätevesiverkoston ulkopuolella on 5000 m 2, mutta kuitenkin niin suuri, että kiinteistökohtainen jätevesien käsittelyjärjestelmä on mahdollista sovittaa muodostettavalle rakennuspaikalle. Mielipiteessä esitetyn laajennetun RA-alueen laajuus on noin 6000 m 2. RA-aluetta voidaan kaavaehdotusvaiheessa laajentaa hieman itään luontoarvot huomioon ottaen, mutta mielipiteen jättäjän esittämä laajuus ei ole tarkoituksenmukainen kun otetaan huomioon rakennuspaikan muodostama tarkoituksenmukainen kokonaisuus. VAIKUTUS KAAVAAN: Laajennetaan RA-aluetta hieman itään.

23 21 ( 24 ) 10 Koivunen Juhani Mielipiteen pääkohta: Tilalle on poikkeuslupa (lupa nro 64/102) 120 m 2 omakotitalon rakentamiselle. Parhaillaan on käsittelyssä rakennuslupa 94 m 2 omakotitalolle. Esitetään kaavamerkinnän muuttamista. Kaavaan muutetaan A-alue ja olemassa olevan asuinrakennuspaikan symboli tilalle Mielipiteen pääkohta: Kaavaluonnoksessa tilalle on ehdotettu yhtä lomarakennusoikeutta. Esitetään tutkittavaksi mahdollisuutta kahteen rakennusoikeuteen. Kyseessä on emätila, joka on ollut itsenäisenä vuodesta Rantaviivaa on yli 100 m. Lähialueella on vain vähän rakennuspaikkoja. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella ratkaistaan MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. n mitoitusperiaatteet (Etelä-Savon malliin pohjautuva rantaviivan muunto sekä mitoitusnormit) hyväksyttiin Kauhavan valtuustossa /teknisessä lautakunnassa Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään kevät 2013 eli ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt ja myönnetyt rakennusluvat lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi. Rantaviivan muuntotapana käytetään rantayleiskaavoituksessa yleisesti sovellettua ns. Etelä-Savon mallia. Muunnettu rantaviiva lasketaan Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Purmojärven rantaviivan muuntamisen periaatteet on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Rantayleiskaavoituksen mitoituslaskelmissa käytetään ns. vyöhykejakoa, jossa rantaalueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden

24 22 ( 24 ) todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 5, 6 ja 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp / m-rkm). Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia. Purmojärven vyöhykejako on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon perusteella laadittu mitoituslaskelma tuottaa ns. laskennallisen rakennusoikeuden emätilakohtaisesti. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Jokainen emätilalla ja siitä muodostuneilla tiloilla jo olemassa oleva rakennettu rakennuspaikka ja voimassa oleva rakennuslupa huomioidaan käytettynä rakennusoikeutena, jotka vähentävät rakennuspaikkojen kokonaismäärää. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti osoiteta uusia rakennusoikeuksia vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Purmojärven mitoituslaskelma on kaavaselostuksen liitteenä. Tilan 8:35 rantaviivaa on muunnettu kertoimilla 1 ja 0,75 ja tila kuuluu mitoitusvyöhykkeisiin 6 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Emätilatarkastelun perusteella tila 8:35 on kantatila, eikä sen kanssa samaan emätilakokonaisuuteen kuulu muita tiloja. Tilalla on rantaviivaa 137 m ja muunnettua rantaviivaa 117 m, joka tuottaa 0,93 (~1) laskennallista rakennusoikeutta. Kaavaluonnosvaiheessa ei ollut tiedossa, että tilalla olisi käytettyjä rakennusoikeuksia, joten tilalle oli kaavaluonnoksessa osoitettu mitoituksen perusteella 1 uusi rantarakennuspaikka. Kohdassa 10.1 todetun mukaisesti tilalla 8:35 on olemassa oleva poikkeuslupa, joka tullaan merkitsemään kaavaan olemassa olevana rakennuspaikkana. Perusteita uusien rantarakennuspaikkojen osoittamiselle ei ole. VAIKUTUS KAAVAAN: Kaavaan muutetaan A-alue ja olemassa olevan asuinrakennuspaikan symboli tilalle

25 23 ( 24 ) 11 Kuusela Markku ja Helena Leppäranta Mielipiteen pääkohta: Vaadimme ensisijaisesti, että kaavaluonnoksessa Laukkosenlahdelle merkitty luo-alue poistetaan kaavasta tai toissijaisesti, että luo-alue rajataan koskemaan pelkästään järven kunnostushankkeen yhteydessä rakennetun kosteikkopenkereen pohjoispuolista aluetta pois lukien kosteikkopenkere. Muistutus tähtää ainoastaan siihen, ettei kaavaan tehtäisi turhia merkintöjä, jotka voisivat myöhemmin haitata järven virkistyskäyttöä edistäviä toimenpiteitä. Perustelut: Naurulokkiyhdyskunta aiheuttaa lomakiinteistön käytölle huomattavaa meluhaittaa ja ennen kaikkea veden laadun jatkuvaa ja arvioimme mukaan kumuloituvaa heikentymistä, mikä aiheutuu jatkuvasti kasvavan lokkiyhdyskunnan jätöksistä. Naurulokkien suojelu kaavamerkinnöin on täysin turhaa, koska lokit ovat muutoinkin rauhoitettuja lintuja. Lisäksi naurulokit ovat uhanalaisuusluokituksessa ns. silmällä pidettävä laji, ts. ei varsinaisesti uhanalainen. Jos Laukkosenlahdella myöhemmin ryhdytään joihinkin toimenpiteisiin lokkiyhdyskunnan pesimäalueen rajaamiseksi terveysperustein, ei kaavamerkintä saa olla esteenä poikkeusluvan myöntämiseen näihin toimenpiteisiin. Vaikka ELY-keskuksen edustaja onkin suullisesti kommentoinut, että kaavamerkintä ei vaikuttaisi mahdolliseen poikkeusluvan myöntämiseen, emme luota noihin suullisiin kommentteihin. Arvioimme, että suojelumerkintä tulisi olemaan sellainen painava peruste, jolla poikkeuslupa lokkien elinalueen rajaamiseksi tultaisiin eväämään.

26 24 ( 24 ) Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 39 ). Luonnonarvojen vaaliminen kuuluu lain mukaisiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Sisältövaatimukset pitävät sisällään lukuisia muitakin kohtia (esim. yhdyskuntarakenteen toimivuus, asumisen tarpeet, ympäristöhaittojen vähentäminen, virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys) ja kaavoituksessa näitä lähtökohtia yhteen sovitetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaavaluonnoksessa Laukkosenlahdelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo), jonka kaavamääräys on seuraava: Ympäristö-, luonto tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen alue. Alueen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Kaavaluonnoksessa osoitettu luo-merkintä ei ole varsinainen suojelumerkintä, vaan se kuvaa alueen erityisominaisuuksia. Luo-merkkinnän kaavamääräykseen ei tässä sisälly varsinaisia suojelumääräyksiä. Luo-alue ei osoita alueen käyttötarkoitusta. Oleellista on, että alueelle mahdollisesti kohdistuvissa toimenpiteissä otetaan huomioon alueen luontoarvot ja toimenpiteet sovitetaan niin, etteivät ne heikennä alueen ominaispiirteitä Mielipiteen pääkohta: Kaavaluonnoskartasta mainittu kosteikkopenkere puuttuu, mutta se löytyy helposti Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikan ajantasaisesta peruskartasta ja ilmakuvasta. Kaavan pohjakartta päivitetään Mielipiteen pääkohta: Aiemmissa keskusteluissa on kerrottu, että kun Tmi Pohjanmaan Luontotieto on tekemänsä selvityksen perusteella esittänyt naurulokkien pesimäalueelle suojelumerkintää, on kaavoittajan pakko ottaa tämä esitys sellaisenaan kaavaan. Onko todella niin, että kahden hengen liiketalousperiaatteella toimivan firman kannanotto kävelee ylitse kaavoittajan oman harkinnan? Laadittu luontoselvitys on annettu asiantuntija-arvio, jota kaavoittaja hyödyntää työssään yhtenä lähtökohtana. Viranomaiset eivät ole tuoneet esille puutteita selvityksissä Mielipiteen pääkohta: Kaavaselostusluonnoksen mukaan Purmojärvellä on n pesivää naurulokkiparia, joista 800 pesii Laukkosenlahdella. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen v julkaiseman MAALI-raportin (Suomenselän maakunnallisesti tärkeät lintualueet) mukaan pelkästään Laukkosenlahdella pesii n naurulokkiparia. Lokkien määrällä on käsittääkseni huomattava merkitys niiden aiheuttamaa haittaa arvioitaessa sekä toisaalta myös niiden mahdollisen uhanalaisuuden kannalta. Siitä syystä olisi hyvä, että kaavassa olisi määrästä mahdollisimman totuudenmukainen luku.

27 25 ( 24 ) Kaavaselostuksen tiedot naurulokkien määrästä perustuvat kaavaa varten laaditun luontoselvityksen tietoihin. Kaavaselostusta voidaan täydentää mainitun MAALI-raportin tiedoilla. VAIKUTUS KAAVAAN: Kaavan pohjakartta päivitetään. Kaavaselostukseen tarkistetaan naurulokkien määrää koskevia tietoja.

28 26 ( 24 ) 12 Laukkonen Jari ja Sally Niemi 9:70, Matoniemi I 9:66 9:66 9: Mielipiteen pääkohta: Rantaviivan pituus tulee korjata kiinteistön Niemi 9:70 kohdalla ja kiinteistön Matoniemi 9:66 alueella rantaviivaa muunnettaessa sen kertoimena käytetään lukua 1. Perustelut: Muunnettu rantaviiva on laskettu kiinteistön Niemi 9:70 alueella siten, että rantaviivan pituuteen ei ole otettu lainkaan mukaan Hamppuniemeä. Etelä-Savon mallinnuksen mukaan muunnettua rantaviivaa laskettaessa niemet tulee ottaa mukaan siltä osin, kuin ne ylittävät 50 metriä. Kun Hamppuniemi otetaan huomioon yli 50 metriä leveältä osin, rantaviivan pituus tilalla Niemi on silloin vähintään 436 m. Etelä-Savon mallinnuksen mukaan muunnettua rantaviivaa laskettaessa lahtien kohdalla käytännössä ja oikeustapaustenkin mukaan on voitu havaita, että vielä metrin päässä sijaitseva loma-asunto on otettava rajoittava tekijänä huomioon. Siksi käytettävä kerroin on 0,75. Matoniemen tilan 9:66 ranta-aluetta vastapäätä on saari. Saaren ja tilan rantojen etäisyys on yli 300 metriä, jolloin muuntokerroin tulee olla yksi. Mittaus tulee vakiintuneen käytännön mukaan tehdä oikaistusta rantaviivasta lähtien kohtisuorasti vastarantaan. Näin ollen kaavaluonnoksessa esitetty muuntokerroin on virheellisesti 0,75. Korostamme vielä, että vastarannalla ei ole lainkaan loma-asutusta, jolloin mallinnuksen mukaan jopa 200 metrin etäisyys vastarantaan sallisi kertoimen yksi käyttämistä. Tässä tapauksessa kiinteistön Matoniemi ranta avautuu laajalti etelää kohti, mikä tuke vaaditun kertoimen käyttämistä.

29 27 ( 24 ) n mitoitusperiaatteet ja rantaviivan muuntoperusteet on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 4.4 ja kaavaselostuksen liitekartoissa. Kunkin kiinteistön osalta muunnettu rantaviiva ja mitoitus käyvät ilmi emätila- ja mitoitustaulukosta, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Tilan Niemi 9:70 rantaviivan muunto: Rantaviiva on muunnettu kertoimella 0 siinä Hamppuniemen osassa, jossa niemen leveys on alle 50 metriä. Se osa Hamppuniemestä, jossa niemen leveys on yli 50 metriä on muunnettu kertoimilla 0,5 (niemen leveys yli 50 m, mutta alle 100 m) ja 0,25 (niemen leveys yli 50 m, mutta vastarantaan alle 100 m). niemi: > 50 m vastaranta < 100 m niemi: > 50 m ja < 100 m niemi: < 50 m Tilan 9:70 rantaviiva on muunnettu ssa sovellettavien perusteiden mukaisesti ja siinä on huomioitu se osa Hamppuniemestä, jossa leveys on yli 50 m. Tilan Matoniemi I 9:66 rantaviivan muunto: Tilan 9:66 rantaviiva on muunnettu kertoimilla 1 ja 0,75 ja tila kuluu mitoitusvyöhykkeeseen 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Tilan 9:66 rantaviivan muuntokertoimiin tehtävillä korjauksilla ei ole merkitystä tilaa 9:66 koskevan mitoituksen lopputuloksen kannalta. Kaavaluonnosvaiheen emätilatarkastelun mukaan tila 9:66 on kantatila. Tilan 9:66 kanssa samaan emätilakokonaisuuteen kuuluu tila Aho 9:65, jolla ei kuitenkaan ole rantaviivaa, joten muunnettuun rantaviivaan perustuva emätilan laskennallinen rakennusoikeus muodostuu tilan 9:66 muunnetun rantaviivan perusteella. Kaavaluonnosvaiheen mitoitustarkastelun mukaan emätilalla on muuntamatonta rantaviivaa 278 m ja muunnettua rantaviivaa 216 m, joka tuottaa 1,51 (~2) laskennallista rakennusoikeutta. Emätilalla ei ole olemassa olevia rakennusoikeuksia, eli emätila ei ole vielä käyttänyt laskennallista rakennusoikeuttaan, joten kaavaluonnoskarttaan on osoitettu kaksi uutta rantarakennuspaikkaa. Mikäli tilan 9:66 rantaviiva muunnettaisiin kokonaisuudessaan kertoimella 1, olisi emätilalla muunnettu rantaviiva 278 m, joka tuottaisi laskennallista rakennusoikeutta 1,946 (~ 2). Tästä voidaan päätellä, että rantaviivan

30 28 ( 24 ) muuntokertoimiin tehtävällä tarkistuksella ei tässä tapauksessa ole merkitystä mitoituksen lopputuloksen ja osoitettavien uusien rakennuspaikkojen määrän kannalta. Tilan Matoniemi 9:66 rantaviivan muuntamista tarkasteltaessa on havaittu, että osa rantaviivasta on virheellisesti muunnettu kertoimella 0,75 (sininen), sillä kun mittaus tehdään rantaviivasta lähtien kohtisuorasti vastarantaan, ylittyy 300 m etäisyys vastarantaan. Tilan 9:66 muunnetun rantaviivan tiedot korjataan kaavaehdotusvaiheessa. kerroin 0,75 < 300 kerroin 1 > Mielipiteen pääkohta: Kiinteistölle Niemi 9:70 varataan ensisijaisesti matkailupalvelujen alue merkinnällä RM 600 ja toissijaisesti se varustetaan merkinnällä RA-1 eli lomarakennusalue. Kauhavan kaupungin strategisen alueidenkäyttösuunnitelman mukaan Kortesjärven järvialuetta kehitetään virkistysalueena sekä vapaa-ajan asumisen alueena, jossa on myös maataloutta tukevaa loma-asumista ja vapaa-ajan palveluja. Kiinteistö soveltuu oivallisesti matkailupalveluiden alueeksi. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella ratkaistaan MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. n mitoitusperiaatteet (Etelä-Savon malliin pohjautuva rantaviivan muunto sekä mitoitusnormit) hyväksyttiin Kauhavan valtuustossa /teknisessä lautakunnassa Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään kevät 2013 eli ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt ja myönnetyt rakennusluvat lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi. Rantaviivan muuntotapana käytetään rantayleiskaavoituksessa yleisesti sovellettua ns. Etelä-Savon mallia. Muunnettu rantaviiva lasketaan Maanmittauslaitoksen