Koboltti\ apaiden pinnoitteiden kulumiskestävyys ydinvoimalaitosolosuhteissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koboltti\ apaiden pinnoitteiden kulumiskestävyys ydinvoimalaitosolosuhteissa"

Transkriptio

1 STUK-YTO-TR 109 FI Koboltti\ apaiden pinnoitteiden kulumiskestävyys ydinvoimalaitosolosuhteissa Kirjallisuusselvitys Anna-Maija Kosunen HEINÄKUU is ;-B ; ' : - SÄTEILYTURVAKESKUS Strälsäkerhetscentralen Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety "2 0 2

2 STUK-YTO-TR 109 HEINÄKUU 1996 Kobolttiyapaiden pinnoitteiden kulumiskestävyys ydinvoimalaitosolosuhteissa Kirjallisuusselvitys Anna-Maija Kosonen VTT Valmistustekniikka Tutkimuksen johto Säteilyturvakeskuksessa Juhani Hinttala Tutkimus on tehty Säteilyturvakeskuksen tilauksesta. SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, HELSINKI (90)

3 ISBN ISSN OyEditaAb Helsinki 1996

4 STUK-YTO-TR109 SÄTEILYTURVAKESKUS KOSONEN, Anna-Maija (VTT Valmistustekniikka). Kobolttivapaiden pinnoitteiden kulumiskestävyys ydinvoimalaitosolosuhteissa. Kirjallisuusselvitys. STUK-YTO-TR 109. Helsinki s. ISBN ISSN Avainsanat: kovapinnoite, koboltti, kulumisen kestävyys, korroosio, ydinvoimalaitos, aktiivisuustaso, rauta, nikkeli TIIVISTELMÄ Kobolttipitoisia kovapinnoitteita käytetään ydinvoimalaitoksilla niiden hyvien kulumis- ja korroosioominaisuuksien takia huolimatta siitä, että koboltti aiheuttaa huomattavaa aktiivisuuden nousua primääripiirissä. Kobolttia on myös laitosten konstruktiomateriaaleissa epäpuhtautena. Alentamalla kobolttipitoisuuden rajaa epäpuhtautena on materiaalien hinnannoususta huolimatta saavutettu huomattavia säästöjä säteilysuojelussa. Tässä tutkimuksessa on esitetty Englannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa, Ruotsissa ja Ranskassa viime vuosina tehtyjen tutkimusten tuloksia. Esimerkiksi EPRI on rahoittanut uusien rautapohjaisten NOREM-pinnoitteiden tutkimusta. Japanissa on tutkittu mm. rautapohjaisia CORELOY- ja Cobaless- sekä keraamipinnoitteita. Kobolttivapaiden pinnoitteiden tutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia verrattaessa niitä esimerkiksi Stellite 6 tutkimustuloksiin. Lopullista tietoa uusien korvaavien pinnoitteiden kestävyydestä saadaan vasta sitten, kun niitä on käytetty täyden mittakaavan venttiileissä. Arvioitaessa kobolttivapaiden materiaalien käyttäytymistä todellisissa käyttöolosuhteissa tulee ottaa huomioon erityisesti venttiilityyppi, sen koko, suunnittelu ja käytettävä hitsausmenetelmä.

5 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR109 KOSONEN, Anna-Maija (VTT Manufacturing Technology). The wear resistance of cobalt free hard surfaced alloys in nuclear power plant conditions. Literature survey. STUK-YTO-TR 109. Helsinki pp. ISBN ISSN Avainsanat: hard surface alloys, cobalt, wear resitance, corrosion, nuclear power plant, radiation level, iron, nickel ABSTRACT Cobalt based alloys are widely used in nuclear power plants despite of the resulting increase of the activity level in primary circuit. The other remarkable source of cobalt is construction materials, in which cobalt is as an impurity element. This report presents the research results from work done in England, USA, Canada, Japan, Sweden and France during the last few years. For example EPRI has funded the research of iron based NOREM surfacing alloys. In Japan iron based CORELOY and Cobaless surfacing alloys as well as ceramic coatings have been investigated. There are plenty of promising results from new cobalt free surfacing alloys in comparison with Stellite 6. The final approvement can be done only when these surfacing alloys have been used in real size valves. When evaluating the behaviour of cobalt free alloys in real circumstances one has to take into account especially the type, size and design of a valve and the welding method.

6 STUK-YTO-TR109 SÄTEILYTURVAKESKUS ALKUSANAT Tämä tutkimus on tehty Säteilyturvakeskuksen (STUK), Imatran Voima Oy :n (IVO) ja Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) tilauksesta. Tilaajien yhteyshenkilöinä ovat olleet ylitarkastaja Juhani Hinttala (STUK), pääsuunnittelija Ossi Hietanen (IVO) ja materiaali-insinööri Erkki Muttilainen (TVO). Projektin johtoryhmän jäseniä olivat tilaajien edustajat sekä tutkija Kari Saarinen VTT Valmistustekniikasta. Projektin yhteyshenkilönä VTT:ssa oli tutkija Anna-Maija Kosonen.

7 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR109 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Sivu ABSTRACT 4 ALKUSANAT 5 1 JOHDANTO 7 2 KOVAPINNOITTEET 8 3 KOBOLTTILÄHTEISTÄ 11 4 KANSAINVÄLINEN TUTKIMUSTOIMINTA Englanti Yhdysvallat ja Kanada Japani " Ruotsi Ranska 31 5 YHTEENVETO 33 VIITTEET 34

8 STUK-YTO-TR 109 SÄTEILYTURVAKESKUS 1 JOHDANTO Kobolttia sisältävien materiaalien käyttöä pyritään rajoittamaan ydinvoimalaitosten primääripiirissä, sillä koboltti nostaa olennaisesti laitosten aktiivisuustasoa. Kulumis- ja korroosiotuotteiden sisältämän 59 Co muuttuu kulkeutuessaan reaktorin sydämeen radioaktiivisiksi 58 Co ja 60 Co isotoopeiksi. 58 Co:n puoliintumisaika on 78 päivää, joten se katoaa nopeasti kiertopiiristä. Sen sijaan ^Com puoliintumisaika on 5,27 vuotta. VTT:n metallilaboratorio on yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa julkaissut vuonna 1987 kirjallisuusselvityksen [Saarinen et ai. 1987] kulumista kestävien pinnoitteiden käytöstä ydinvoimalaitoskomponenteissa ja vuonna 1990 kirjallisuusselvityksen [Saarinen 1990] kansainvälisestä tutkimustoiminnasta ja VTT:n metallilaboratoriossa tehdyistä kokeista. Tässä tutkimuksessa on tehty katsaus kansainväliseen tutkimustoimintaan. Valitettavasti kansainvälisessä julkisessa tutkimustoiminnassa on ilmestynyt hyvin vähän uusia julkisia tutkimustuloksia. Lisäksi tutkittiin kokeellisesti kobolttivapaiden kovapinnoitteiden kulumisen kestävyyttä simuloiduissa ydinvoimalaitosolosuhteissa. Koetulokset on esitetty omana raporttinaan, STUK- YTO-TR 110.

9 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR KOVAPINNOITTEET Ydinvoimalaitoksissa käytettyjen kovapinnoitteiden ominaisuudet voidaan jakaa neljään ryhmään: kulumisominaisuudet, korroosio-ominaisuudet, mekaaniset ominaisuudet ja valmistusominaisuudet. Kulumisominaisuuksiin kuuluvat metalli-metalli, adhesiivinen, galling- ja fretting-kuluminen sekä kavitaatioeroosio. Korroosio-ominaisuudet sisältävät yleisen, rakoja kavitaatiokorroosion. Lujuusominaisuuksiin luetaan mekaaniset ominaisuudet, väsymisominaisuudet ja termiset väsymisominaisuudet. Valmistusominaisuuksiin luetaan hitsattavuus ja työstettävyys. [Grobner et ai. l -89] Kobolttipohjaiset seokset kehitettiin luvulla. Suunnittelijat ovat halunneet käyttää näitä, heidän parhaimpina pitämiänsä seoksia, välittämättä aktiivisuustason kohoamisesta laitoksilla. Kobolttipohjaisten seosten käytön ongelmallisuus ydinvoimalaitoksissa on tiedetty alusta alkaen. [Wagner & Vazquez, 1992] Aikaisemmat [Landerman et ai. 1984] matalakoboltti tai kobolttivapaiden kovapinnoitteiden tutkimukset ovat osoittaneet, että kobolttipohjaisten pinnoitteiden erinomaisuus tulee esiin liukukulumistesteissä korkeilla kuormilla. Galling kulumisen kestävyydellä metalli-metalli - adhesiivisessa kulumisessa on todennäköisesti tärkeä rooli näissä testeissä. Kobolttipohjaiset kovapinnoitteet kestävät hyvin laajalla käyttöalueella. Abrasiivisen kulumisen kestävyys riippuu karbidi ja/tai boridijakaumasta kobolttimatriisissa. Metalli-metalli - adhesiivisen kulumisen kestävyys matalista kohtuullisiin kuormiin ja suurilla pintanopeuksilla riippuu ensisijaisesti metallipinnoille syntyvän oksidifilmin luonteesta ja pysyvyydestä. [Grobner et ai. 1989] Adhesiivisen kulumisen kestävyys suhteellisen suurilla kuormilla riippuu ennemminkin matriisin luonteesta kuin oksidifilmistä. Kuormasta johtuva deformaatio matriisissa kontaktipinnan lähellä voi rikkoa oksidifilmin pysyvästi. [Grobner et ai. 1989] Kovapinnoitteet voidaan luokitella viiteen pääryhmään. Luokittelu tehdään ensisijaisesti seosaineiden määrän mukaan, taulukko I. Kaikki ryhmän IA materiaalit ovat matalaseosteisia teräksiä, joiden pääseosaineena on kromi. Seosaineiden määrä hiili mukaan luettuna on 2-6 %. Näitä materiaaleja käytetään perusmateriaalina enemmän seostettujen kovapinnoitemateriaalien tueksi. Ryhmän IB seoksissa on suuremmat seosainepitoisuudet kuin ryhmän IA materiaaleissa. Useat työkaluteräkset ja valuraudat kuuluvat tähän ryhmään. [Metals Handbook] Ryhmän 2A materiaalit ovat kromiseosteisia kokonaisseosmäärän ollessa %. Useisiin näistä materiaaleista on myös seostettu merkittäviä määriä molybdeeniä. Tähän ryhmään kuuluu myös joitakin keskiseosteisia valurautoja. [Metals Handbook] Molybdeeni on ryhmän 2B lähes kaikkien materiaalien pääseosaine. Useimmissa näistä on myös seostettuna merkittävä määrä kromia. Ryhmän 2C seokset ovat austeniittisia mangaaniteräksiä. Mangaanin lisäksi teräksiin on seostettu myös nikkeliä tai molybdeeniä austeniitin stabiloijina. Ryhmien 2B ja 2C seosainepitoisuudet on %. [Metals Handbook]

10 STUK-YTO-TR 109 SÄTEILYTURVAKESKUS Taulukko I. Kovapinnoitteiden luokittelu ryhmiin [Metals Handbook vol. 3]. Ryhmä Seosaineiden kokonaispitoisuus, % Matalaseosteiset ferriittiset materiaalit 1A 1B Korkeaseosteiset ferriittiset materiaalit 2A 2B 2C 2D 3A 3B 3C Nikkeli- ja kobolttipohjaiset seokset 4A 4B 4C Karbidit Pääseosaineet Cr, Mo, Mn Cr, Mo, Mn Cr, Mo Mo, Cr Mn, Ni Mn, Cr, Ni Cr, Ni, Mo Cr, Mo Co, Cr Co, Cr, W Ni, Cr, B Cr, Ni, Co WC yksin tai muiden karbidien kanssa kombinaationa, kuten TiC ja TaC, kaikki metallimatriisissa. Ryhmien 2A ja 2B kovapinnoitteiden kulumisen kestävyys on parempi ja iskunkestävyys huonompi kuin ryhmän 1 materiaaleilla. Ryhmien 2C ja 2D materiaalit ovat erittäin iskunkestäviä, mutta niillä on rajoitettu kulumisenkestävyys ilman työstökarkaisua. Ryhmän 2D materiaalien seosainepitoisuudet ovat % ja hiilipitoisuus vaihtelee alle 0.10 %:sta yli 1.0 %:iin. [Metals Handbook] Ryhmän 3 materiaalit ovat korkeakromiseosteisia materiaaleja seosainemäärien vaihdellessa %:iin. Useissa on myös seosaineena nikkeliä tai molybdeeniä tai molempia. Hiilipitoisuus vaihtelee 1.75yli 5 %:iin. Ryhmän 3B seoksissa on merkittäviä määriä molybdeeniä ja kromia ja ryhmän 3C seoksissa kobolttia ja kromia. Ryhmien 3A, 3B ja 3C seoksissa on massiivisia hypereutektisia karbideja, jotka aiheuttavat kulumiskestävyyttä ja jonkinasteista korroosion ja kuumuuden kestävyyttä. [Metals Handbook] Koboltti- ja nikkelipohjaiset seokset, joiden eirautametallien pitoisuus on % muodostavat ryhmän 4. Kobolttipohjaisia seoksia, ryhmä 4A, pidetään monikäyttöisimpinä kovapinnoitemateriaaleista. Ne kestävät kuumuutta, abraasiota, korroosiota, iskuja, gallingia, hapettumista, termisiä shokkeja, eroosiota ja metalli-metalli - kulumista. Nikkelipohjaiset seokset, ryhmä 4B, ovat parhaimmillaan olosuhteissa, joissa tapahtuu sekä kulumista että korroosiota. Ne ovat ylivoimaisia muihin kovapinnoitemateriaaleihin verrattuna silloin kun kuluminen aiheutuu metalli-metalli kontaktista kuten laakereissa. [Metals Handbook] Ryhmän 5 materiaalien metallimatriisissa on jakautuneena karbidigranuleja. Ne ovat erittäin tärkeitä ankarissa abraasio-olosuhteissa. Esimerkiksi volframikarbideja on käytetty menestyksellisesti. Ryhmän 5 materiaaleilla on paras abraasiokestävyys ankarissa olosuhteissa. [Metals Handbook]

11 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 109 Kobolttipohjaista Stellite 6:tta on mahdollista käyttää erilaisilla hitsausmenetelmillä sekä valutuotteina. Valettuja osia, kuten venttiilin istukoita, voidaan liittää myös korkealämpötila juotoksilla. Stellite 6:n hitsattavuus erilaisilla menetelmillä on erinomainen. [Anon. 1987] Nikkelipohjaiset Deloro 40 ja 50 -pinnoitteet valmistetaan pääasiassa jauhe- ja plasmakaarihitsauksessa ja valuina. Näiden hitsattavuus on hyvä. [Anon. 1987] Avamominaisuus, jota tarvitaan venttiileissä käytetyissä kovapinnoitteissa on erittäin hyvä adhesiivisen kulumisen kestävyys. Gallingkuluminen on erityisen ankaraa kulumista, joka aiheuttaa materiaalin deformaatiota ja siirtymistä. Tämä voi aiheuttaa erittäin suuren pintapaineen alueita. Kovapinnoitetun venttiilin täytyy myös kestää kavitaatiota. Lisäksi materiaalien tulee olla hitsattavia tuotteita. [Ocken 1989] Galling-kulumista kestävä materiaali ei siirry suuren pintapaineen vaikutuksesta vaikka voiteluainetta olisi hyvin vähän tai ei ollenkaan. Materiaalin huono gallmg-kulumisen kestävyys voi johtaa kontaktipintojen kiinnileikkautumiseen. [Ocken 1988] Ohriner & Whelan [1985] toteavat, että gallingkuluminen on materiaalin deformoitumista tai poissiirtymistä kontaktipintojen välillä. Tämän tuloksena on joko toisen tai molempien pintojen karheneminen. Galling-kulumista tapahtuu todennäköisimmin olosuhteissa, joissa on suuria kontaktipaineita ja voitelu on vaikeaa tai mahdotonta. Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta parhaat galling-kulumista kestävät materiaalit ovat kobolttipohjaisia tai -seostettuja. Nikkeli- ja kobolttipohjaiset Tribaloy -seokset, joissa on Laves-faasi, kestävät hyvin gallingkulumista ja korroosiota. Galling-kestävyys johtuu suuresta intermetallisten yhdisteiden osuudesta, joka vaihtelee %. Lavesfaasin kovuus on n Hv, se on rajallisesti muovautuvaa ja se ei deformoidu helposti. On mahdollista, että Laves-faasin heksagonaalinen rakenne näyttelee jonkinlaista osaa hyvän galling-kestävyyden syynä. 10

12 STUK-YTO-TR 109 SÄTEILYTURVAKESKUS 3 KOBOLTTILÄHTEISTÄ Ydinvoimalaitosten primääripiirin koboltti on pääasiassa peräisin kriittisten komponenttien suojana käytetyistä kobolttipohjaisista seoksista ja konstruktiomateriaalien, kuten ruostumattomien terästen ja Inconel-seosten, epäpuhtaudesta. BWR-laitoksissa kobolttilähteitä ovat lisäksi säätösauvojen ohjaustapit ym. -komponentit niiden korroosion ja kulumisen takia. On laskettu, että säätösauvoista johtuu 40 % säteilytasosta. [Ocken 1991] Kobolttimääriä voidaan myös vähentää määrittämällä rakennemateriaaleille entistä matalampi epäpuhtausraja koboltille. Esimerkiksi on mahdollista saada höyrystinputkea, jonka kobolttipitoisuus on % aiemman spesifikaatiorajan ollessa 0.05 % tai BWR-säätösauvaohjainmateriaaleja, joiden kobolttipitoisuus on 0.02 % aiemman rajan ollessa tyypillisesti %. Materiaalit, joiden kobolttipitoisuus on matalampi, ovat vain hiukan kalliimpia kuin aiemmin käytetyt materiaalit. Tällä spesifikaatiomuutoksella ei ole vaikutusta näiden materiaalien käyttäytymiseen. [Ocken 1991] Inglis et ai. [1992] mukaan putkistot ja höyrystinputket ovat merkittävimmät kobolttilähteet. Toinen päälähde on erilaiset kobolttipohjaiset seokset kuten Stelliitit, joita on perinteisesti käytetty kevytvesireaktoreissa. Uusimpien laboratoriokokeiden perusteella on saatu merkittävää tietoa kobolttipohjaisten seosten korvaamisesta esimerkiksi rautapohjaisilla seoksilla. EPRLllä on ollut komitea, joka on tarkastellut venttiilien suunnittelua ja käyttöolosuhteita ja kehittänyt suuntaviivoja siitä, missä olosuhteissa kobolttipohjaisten seosten käyttö on välttämätöntä tai mitä muita vastaavia seoksia voidaan käyttää. Komitean mukaan olosuhteissa, joissa materiaalit joutuvat alttiiksi suurille pintapaineille (>105 MPa), tulee käyttää hyvin kulutusta kestäviä materiaaleja. Nikkelipohjaiset seokset ovat sopivia olosuhteissa, joissa materiaalit joutuvat alttiiksi matalille pintapaineille (<105 MPa). Komitea ei nähnyt tarpeelliseksi kobolttipohjaisten seosten käyttöä sellaisten säätö- ja tarkastusventtiilien istukoissa, jotka joutuvat alttiiksi vain yleiselle korroosiolle tai kavitaatiolle. Heidän mukaansa karkaistut martensiittiset teräkset ovat riittävän hyviä em. olosuhteisiin. [Ocken 1991] Wagner & Vazquez [1992] esittävät, että USA:ssa vuoden 1989 lopussa kumulatiivinen LWR-laitoksissa saatu annos oli 6440 mansv. Noin 5150 mansv (90%) on voinut olla ^Coisotoopin aiheuttamaa. Em. annoksesta 4640 mansv on peräisin kobolttipohjaisista seoksista ja 520 mansv muista kobolttipitoisista seoksista. Muiden lähteiden osuus on 1290 mansv. Jos laitosten käyttö jatkuu ilman merkittävää kobolttiseosten vähentämistä, saatu lisäannos on mansv suunnitellun alkuperäisen käyttöajan aikana. ^Co-isotoopin aiheuttamat kustannukset olisivat noin 16 miljardia US$, noin 5,3 miljoonaa US$ kutakin laitosta kohden vuodessa. Pilgrimin BWR-laitoksella on arvioitu, että syöttöveden säätöventtiileistä vuosittain irtoava koboltin määrä on noin g. Laitoksella vaihdettiin venttiilien kobolttipohjaisista seoksista valmistettuja osia 420-tyyppisestä ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin osiin vuonna Nämä venttiilit ovat toimineet moitteettomasti 15 vuotta. Vermont Yankeelaitoksella vuonna 1981 vaihdettiin kobolttipohjaisista seoksista valmistettuja osia 440C-tyyppisestä ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin osiin. Heidän 10 vuoden kokemuksensa jälkeen nämä venttiilit ovat toimineet jopa paremmin kuin aiemmat venttiilit. Nämä venttiilit maksavat myös vähemmän kuin aiemmin käytetyt. [Wagner & Vazquez 1992] 11

13 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 109 Valve seat stem rei Kuva 1. Sulkuventtiilin karaan kohdistuvat horisontaaliset ja vertikaaliset voimat. [Watkins et ai. 1994]. General Electric (GE) ja EPRI ovat yhdessä testanneet Inconel X-750 ja PH13-8Mo ruostumatonta terästä säätösauvojen osina BWRlaitoksilla. Testit reaktorissa alkoivat vuonna Vuodesta 1987 lähtien GE:n valmistamissa säätösauvoissa ei ole käytetty kobolttipohjaisia seoksia. [Wagner & Vazquez 1992] Pilgrimin BWR-laitoksilla pääkiertopumppujen valmistuksessa on käytetty sellaisia kulutusta kestäviä materiaaleja, jotka sisältävät vain vähän kobolttia. Pumput ovat toimineet moitteettomasti laitoksen käynnistämisestä, vuodesta 1972, lähtien. [Wagner & Vazquez 1992] Vuosien aikana Pilgrimin laitoksilla eristettiin ja karakterisoitiin 150 kuumaa hiukkasta, joista 140:ssä hiukkasessa ^Coisotooppi oli ainoa havaittavissa oleva radioaktiivisuuden lähde. Kuumista hiukkasista aiheutuvat riskit voidaan lähes täysin eliminoida lopettamalla kobolttipohjaisten seosten käyttö ydinvoimalaitoksilla. [Wagner & Vazquez 1992] Kuvassa 1 on esitetty sulkuventtiilin karaan kohdistuvat horisontaaliset ja vertikaaliset voimat juuri ennen venttiilin sulkeutumista. Kuvassa 2 on esitetty horisontaali- ja vertikaalivoimien jakautuminen pinnan normaali- ja liukuvoimiksi. [Watkins et ai. 1994] Flow ^ Nst no/izonlal tuioe Valve disc i \ 4 \ 7 Sliding ~\'"-«Nat vertical force i f j^ft>inpcinsr<y Toi»; r, sliding j fr 1 e Y' --' seaft'-; Total norm El force Kuva 2. Horisontaali- ja vertikaalivoimien jakautuminen pinnan normaali- ja liukuvoimiksi sulkuventtiilin karassa [Watkins et ai. 1994]. On myös selvitetty, että BWR-laitoksissa sinkin lisäyksellä voidaan edistää sitä, että koboltti-ionit pysyvät liuoksessa, jolloin ne olisi helppo puhdistaa pois vedestä ja näin saataisiin aktiivisuustasot pienemmiksi. Tutkimuksissa on kuitenkin myös havaittu, että sinkin lisäyksellä on epäedullinen vaikutus polttoaineen suojakuorimateriaalina käytettyjen zirkoni-seosten korroosionkestävyyteen. 12

14 STUK-YTO-TR 109 SÄTEILYTURVAKESKUS 4 KANSAINVÄLINEN TUTKIMUSTOIMINTA 4.1 Englanti Osana Sizewell B laitoksen rakentamisprojektia Britanniassa National Nuclear Corporation (NNC) on tutkinut kobolttivapaiden kovapinnoitteiden korroosiokestävyyttä. Tutkitut materiaalit olivat nikkelipohjaiset Colmonoy 5 ja Colmonoy 84, rautapohjaiset Delcrome 90, Nitronic 60 sekä AISI-tyyppiset, 17-4 PH ja 440C teräkset. Vertailumateriaalina oli Stellite 6. Myöhemmin tutkimukseen otettiin mukaan myös rautapohjainen Delcrome 910. Tutkimusta varten rakennettiin autoklaavi, jolla voidaan simuloida PWR-laitoksen primääripiirin olosuhteita. Olosuhteet autoklaavissa olivat 35 cmvkg vetyä, 1200 ppm B, 2.2 ppm Li, < 5 ppb happea, lämpötila 325 C, paine 16 MPa, virtaus 0,1 1/h.Testausaika vaihteli aina 12 kk asti. Korroosiokokeiden lisäksi he tekivät myös kulutuskokeita. [Allan & Harrison 1988, Airey 1987 ja Airey 1989] Taulukossa II on esitetty tutkittujen materiaalien kemialliset koostumukset. Tutkituista kovapinnoitteista Nitronic 60:n ja Stellite 6:n hitsaamisessa ei ollut ongelmia. Colmonoy 5:n hitsaamisessa oli ongelmia ja särötöntä PTA-pinnoitetta ei ollut mahdollista saada ilman esilämmitystä. Colmonoy 84:n joissakin näytteissä oli runsaasti huokosia. Delcrome 90 hitsaamisessa TIG-hitsauksena ei ollut ongelmia, mutta sen sijaan PTA-hitsauksessa useissa näytteissä havaittiin säröjä. [Airey 1987] Pinnoitteiden kovuudet ja sekoittuminen perusaineeseen määritettiin. Sekoittumisen määrä laskettiin vertaamalla raudan tai nikkelin tai piin määriä hitsissä ja perusaineessa. Pinnoitteet hitsattiin 50 mm:n neliömäiselle 304L terästangoille sekä PTA- että Mediating TIG- Taulukko I. Kovapinnoitteiden luokittelu ryhmiin [Metals Handbook voi. 3]. Colmonoy 5 Colmonoy 84 Nitronic 60 Delcrome 90 Delcrome 910 Stellite 6 Type 17^4 PH Type 440C Ni ba! bal 8.0 < Fe bal bal bal 1.5 bal bal Cr C < Si < Mn <1 B Co bal N W Mo Cu Nb o

15 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 109 Colmonoy 5 Colmonoy 84 Delcrome 90 Delcome910 Nitronic 60 Stellite PH (H900) 17-4 PH (H 1100) 440C * Esilämmitetty 300 C:ssa PTA PTA* TIG PTA PTA TIG TIG PTA TIG PTA TIG VHN menetelmällä. Kovuudet ja sekoittumisosuudet on esitetty taulukossa III. [Airey 1989] Kulutuskokeissa määritettiin kitka ja kuluminen kuorman funktiona. Testausmenetelmänä oli tappikulutuskoe. Kokeissa käytettiin 34 ja 68 MPa:n pintapaineita. Kuluminen määritettiin profilometria- ja painonhäviömittauksilla. Colmonoy 5:n ja Delcrome 90:n kulumisnopeudet olivat vertailukelpoisia Stellite 6:n kanssa. Colmonoy 84 kulumisen kestävyys oli huonompi. Nitronic 60:n kulumisenkestävyys oli keskitasoa. Stellite 6:n kitkakerroin oli pienin ja Colmonoy 84:n ja Nitronic 60:n suurimmat. PTA- ja TIG-pinnoitteiden välillä ei havaittu merkittäviä eroja kulumiskestävyydessä tai kitkakertoimen suuruudessa. Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella kulumisnopeudet olivat myös riippumattomia kuormasta tai testin pituudesta. [Airey 1987] % mm Lämpökäsittely Palon mitat leveys syvyys mm 1038 C/30min C/4h 1038 C/30min C/4h 1050 C/10 min C/2 h C/1h Taulukko III. Hitsien ominaisarvot [Airey 1989]. Hitsaustapa Kovuus Sekoittuminen Jäännösjännitys N/mm Kulutuskokeita laajennettiin suuremmille kuormille ja kokeet tehtiin reaktorin alasajoa simuloivissa olosuhteissa. Tällöin happea oli lisätty 8 ppm ja booria 2000 ppm. Veden lämpötila oli 60 C. Kokeissa käytetty pintapaine oli 136 MPa. Myös näissä kokeissa Colmonoy 5 ja Delcrome 910 osoittautuivat vertailukelpoisiksi Stellite 6:n kanssa. Niiden kulumisnopeus näytti hidastuvan kuorman ja syklien määrän kasvaessa Stellite 6:n pysyessä vakiona. Kulumisnopeudet olivat kuitenkin vertailukelpoisia korkealämpötilakokeisiin verrattuna. Kaikkien näiden kolmen materiaalin kitkakertoimet näyttivät pienenevän kuorman kasvaessa vaikkakaan mitään selvää trendiä ei voida havaita. [Airey 1989] Materiaalit voitiin luokitella korkealämpötilakokeiden perusteella neljään erilliseen ryhmään kulumisominaisuuksien mukaan. Ryhmät alenevassa järjestyksessä ovat seuraavat: a) Delcrome 910 b) Colmonoy 5, Stellite 6, Delcrome 90, 440C c) 17-4 PH, Nitronic 60 d) Colmonoy 84. [Airey 1989] Kitkakertoimissa ei ollut vastaavia eroja kuten kulumisnopeuksissa. Kitkakertoimet vaihtelivat 0.2 ja 0.4 välillä. [Airey 1989] Yhteenveto korkeassa lämpötilassa tehdyistä kulumiskokeista on esitetty kuvassa 3. 14

16 STUK-YTO-TR 109 SÄTEILYTURVAKESKUS Taulukko IV. Korroosionopeudet [Airey 1987]. Stellite 6 Stellite 6 Colmonoy 5 Colmonoy 5 Colmonoy 84 Delcrome 90 Delcrome 90 Nitron ie 60 Nitronic PH 17-4 PH 440C 304L Virtausnopeus (m/s) Koeaika (vrk) PTA TIG PTA TIG PTA PTA TIG PTA TIG Materiaalin irtoamisnopeus (mg/dm 2 kk) >30 Korroosiokokeet tehtiin korkealämpötilaolosuhteissa erilaisilla virtausnopeuksilla. Koekappaleet olivat yleistä-, rako- ja galvaanista korroosiota varten. Painohäviöt (tai -lisäykset) olivat minimaalisen pieniä. Koekappaleissa ei havaittu merkkejä piste-, galvaanisesta- tai rakokorroosiosta. Korroosionopeudet on esitetty taulukossa IV. [Airey 1987] Korroosiokokeita jatkettiin aina 365 päivää virtausnopeudella 0.1 l/h ja 450 päivää virtausnopeudella 5 m/s. Alhaisemmalla virtausnopeudella korroosionopeudet olivat alle 6 mg/dm 2 kk paitsi 44C:llä, jonka korroosionopeus oli 14 mg/dm 2 kk. Yleisen korroosion lisäksi Colmonoy 5 näytteissä oli selektiivistä korroosiota. Pistekorroosiota havaittiin joissakin 440C SPECIFIC WEAR RATE m 3 / Nm JVERAOE PIK H H «ERASE PLATE 1.0E-13 = = 1.0E- 1.0E- 1.0E DELCROME»10 2. TIO COLMONOr 8 9. PTA COLMOHOY S 4. PIA STELLITE 6 5. PTA DELCROME SO C 7. Tia DELCROME»O 8. TIQ STELLITE 6 S. 17-4PH {»00 vs 1100 F) PH (»00 F) PH (1100 F> PK (1100 V*»OO F) 13. TIQ NITRONIC «0 14. PIA COLMONOY 64 Kuva 3. Yhteenveto kulumisnopeuksista PWR primääripiiriä vastaavissa olosuhteissa 300 C:ssa. [Airey 1989]. 15

17 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 109 näytteissä. Suuremmalla virtausnopeudella saatiin saman suuntaisia tuloksia kuin alhaisella virtausnopeudella korroosionopeuksien ollessa suurempia. Korroosionopeuksien muuttuminen kokeen aikana on esitetty kuvassa 4. [Airey 1989] Eroosiokorroosiokokeet tehtiin Colmonoy 5: Ile (PTA ja TIG) sekä Delcrome 90:lle (PTA) samoissa olosuhteissa kuin korkeavirtauskorroosiokokeet Vesi virtasi 4 mm:n suuttimista virtausnopeuden ollessa 40 m/s 114 vrk. Eroosiota havaittiin ja massan pienenemiset olivat noin 5-10 kertaa suurempia kuin korroosiokokeissa. [Airey 1987] Kokeita jatkettiin myöhemmin 330 vrk, jolloin testattavana olivat kaikki materiaalit. Stellite 6:n massanmuutos oli pienin ja Nitronic 60:n suurin. Rautapohjaisten seosten massanmuutosnopeus näytti pienenevän ajan funktiona ja nikkelipohjaisilla se pysyi vakiona. [Airey 1989] Kavitaatiokokeet tehtiin Stellite 6:11a, Delcrome 910:11a, Colmonoy 5:llä ja 17-4 PH -teräksellä. Kokeet tehtiin suihkutuslaitteistolla ("jet apparatus"). Veden lämpötila oli 50 C ja paine 196 bar/3 bar. Stellite 6:n kavitaationkestävyys oli paras. Kavitaatiokokeiden tulokset on esitetty kuvassa 5. [Airey 1989] Hitsattavien kovapinnoitteiden tutkimuksen toisessa osassa jatkotutkimukset tehtiin kahdelle pinnoitteelle. Valitut pinnoitteet olivat Delcrome 910 ja Colmonoy 5. Pinnoitteet valittiin ensisijaisesti materiaaliominaisuuksien perusteella, mutta valinnassa otettiin huomioon myös niiden hitsattavuus. Jatkotutkimuksissa testattiin näillä materiaaleilla pinnoitettuja venttiilejä MEL-venttiilientestauslaitteistolla. Testauksessa oli käytössä neljä paria 3 tuuman luistiventtiilejä, joista 3 paria pinnoitettiin Delcrome 910:11a ja yksi Colmonoy 5:llä. [Airey 1989] On osoitettu, että useita kobolttivapaita materiaaleja voidaan hitsata kovapinnoitteiksi. Kuitenkin on mahdollista, ettei yksikään näistä pinnoitteista ole kilpailukykyinen Stellite 6: Ile kaikilta ominaisuuksiltaan ja sovelluksiltaan. Kulumistulokset näyttävät, että Colmonoy 5 ja Delcrome 910 ovat Stellite 6:n kanssa kilpailukykyisiä ja Delcrome 910 jopa joissakin tapauksissa parempi. Delcrome 910:n pintaan muodostui tyypiltään matalia säröjä matalissa lämpötiloissa tehdyissä kokeissa. Säröt eivät kuitenkaan heikentäneet materiaalin kulumisominaisuuksia. [Airey 1989] Ov«rall Corrosion Rat* (mdm) HL-MI COL Exposure Time (Days) 450 Kuva 4. Korroosionopeuksien muuttuminen Kuva 5. Kavitaatiokokeiden tulokset ajanfunktiona, korkealämpötilakokeissa virtausnopeuden ollessa [Airey 1989]. 5 m/s. [Airey 1989]. 16

18 STUK-YTO-TR 109 SÄTEILYTURVAKESKUS Taulukko V. EPRIn tutkimusohjelmassa tutkitut materiaalit ja niiden nominaali- ja kovapinnoitteista analysoitu koostumus painoprosentteina [Murphy et ai. 1991]. EVERIT 50 EB5183 NOREM 01 NOREM 04 STELLITE 6 C , Fe Mn Si Cr Nb Ni Mo N V W Co Yhdysvallat ja Kanada EPRI on jo usean vuoden ajan rahoittanut tutkimusohjelmia, joissa on pyritty löytämään ja kvalifioimaan kevytvesireaktoreihin sopivia kobolttivapaita kovapinnoitteita [Murphy et ai. 1991], Kehitystyötä on tehty yhdessä käyttäjien ja valmistajien kanssa. Koska lupaavia seoksia on kehitetty, EPRI on rahoittanut ohjelman, jossa on tehty venttiilien prototyyppitestejä näille seoksille. Vertailumateriaalina näissä kokeissa on ollut Stellite 6. [Murphy & Inglis 1990] Tällaisia seoksia ovat mm. rautapohjaiset NOREM-seokset, joita on käsitelty myös Saarisen [1990] raportissa. Kobolttivapaiden kovapinnoitteiden kehityksessä pyritään erityisesti suureen gallingkulumisenkestävyyteen. Tietysti myös materiaalien korroosio ominaisuudet ja hitsattavuus ovat myös käytön kannalta hyvin tärkeitä ominaisuuksia. Materiaalien kehityksessä pyrittiin Nitronic 60 -tyyppisen austeniittisen teräksen kehittämiseen. [Ocken 1988] Kaksiosaisessa tutkimusohjelmassa tehtiin uusille kovapinnoitemateriaaleille mm. korroosiokokeita ja niillä pinnoitettiin testausta varten luistiventtiilien tiivistepintoja. Ohjelman ensimmäisessä osassa tutkittiin materiaaleja PWR-olosuhteissa ja toisessa osassa BWRolosuhteissa. Ensimmäisessä osassa, joka on nyt valmistunut venttiilejä avattiin ja suljettiin n kertaa yli 330 päivän aikana. Toisessa osassa venttiilejä tullaan avaamaan ja sulkemaan n kertaa yli kuuden kuukauden jakson aikana. [Murphy et ai. 1991] Testausohjelma oli seuraava Testiventtiilejä avattiin ja suljettiin säännöllisesti primääripiiria vastaavissa olosuhteissa. Tällä kokeella selvitettiin venttiilien kulumis- ja korroosio-ominaisuuksia. Lisäksi kiertopiirissä oli erilliset korroosionäytteet, joiden avulla voitiin arvioida korroosion osuutta materiaalikadossa. Ennen kokeita venttiilien tiivistepinnat tarkastettiin. Venttiileille tehtiin vuototestit n. 500 avauksen ja sulkemisen välein. Tällöin venttiilit myös tarkastettiin. Kokeiden päätteeksi venttiileille tehtiin lisäksi rikkova tarkastus. [Murphy et ai. 1991] Tutkittujen materiaalien koostumukset on esitetty taulukossa V. Koeohjelmassa oli käytössä seitsemän venttiiliä. Uusia materiaaleja oli kutakin kaksi venttiiliä ja Stellite 6 venttiilejä yksi. Kovapinnoitteiden hitsausparametrit on esitetty taulukossa VI. Venttiilit olivat ruostumattomasta teräksestä Velan Inc. valmistamia ANSI 1500 Ib., 3" NPS luistiventtiilejä. Skemaattinen kuva testaukses- 17

19 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 109 Taulukko VI. Kovapinnoitteiden hitsausparametrit [Murphy & Inglis 1990]. Variable Process Filler Metal -Form -Size -Supply EVERIT50 GTAW Bare rod 4 mm diam. Thyssen EB5183 PTAW Powder -100/+325 mesh Stoody NOREM 01 PTAW Powder -100/+325 mesh Stoody NOREM 04 PTAW Powder -80/+325 mesh Avesta Base Metal Preheat Post Weld Heat Treatment Austenitic Stainless Steel; 1 inch minimum thickness 65 F minimum No PWHT; parts cooled slowly after hardfacing Electrical -Amps -Volts -Polarity Argon Gas Flow Rstes CFH -Shielding -Centre -Powder feed Speed (Ipm) Powder Feed (gm/min) DC Straight Polarity Oscillation 7/16" at constant velocity Layers Multiple layers; 1/8" minimum deposit total sa käytetystä venttiilistä on kuvassa 6. Istukan renkaat ja kiilat (tai kiekot) pinnoitettiin. Pinnoitteiden minimi paksuus oli 0.093" (2,325 mm). [Murphy & Inglis 1990] Testauskiertopiirissä venttiilit oli sijoitettu siten, että piirin osa voitiin sulkea vuototestien tekoa varten. Kiertopiiri oli instrumentoitu ja siinä seurattiin jatkuvasti lämpötilaa, painetta, virtausta, ph:ta, happipitoisuutta ja johtokykyä. Koeolosuhteet on esitetty taulukossa VII. [Murphy & Inglis 1990] Kuva 6. Skemaattinen kuva koeohjelmassa käytetyltä venttiileistä. [Murphy & Inglis 1990]. Tiivistepintojen muutokset heijastavat materiaalin liukukulumiskestävyyttä. Venttiilien tarkastukset kokeen aikana tehtiin rikkomattomilla menetelmillä. Venttiilit purettiin ja kovapinnoitepinnat tutkittiin. Istukkarenkaat, jotka on hitsattu kiinni venttiileihin, tutkittiin peiliboroskoopin avulla. Kiekot voitiin irrottaa ja niiden pinnat tutkia tunkeumaväriaineilla ja visuaalisesti. Lisäksi pintojen profilometria määritettiin. [Murphy et ai. 1991] 18

20 STUK-YTO-TR 109 SÄTEILYTURVAKESKUS Taulukko VII. PWR ja [Murphy & Inglis 1990]. PWR BWR Parametri Liuennut happi Boorihappo (1200 ppm B:nä) Litium ph huoneenlämpötilassa Johtokyky Kloridi Fluoridi Paine Lämpötila Liuennut happi ph huoneenlämpötilassa Johtokyky Kloridi Fluoridi Paine Lämpötila BWR Tavoite 0.01 ppm 5700 ppm 2 ppm 6.5 ± 20 umhos/cm 0.1 ppm 0.1 ppm koeolosuhteet 1875psig = 272MPa 572 F = 300 C ppm 5.5 ± 2 umhos/cm 0.1 ppm 0.1 ppm 1000psig = 145MPa 540 F = 282 C Kuumavuototesteissä vuotanut vesi kerättiin täyden systeemipaineen alaisena jäähdytetyn lauhduttimen kautta. Ensimmäisessä testissä venttiilistä vuotanutta vettä kerättiin yhden 15 min jakson ajan. Seuraavissa testeissä vettä kerättiin kolmen 15 min jakson ajan. Kun venttiilit oli asennettu jälleen tarkastuksen jälkeen venttiiliin istukan vuototesti tehtiin täyden systeemipaineen alaisena kylmässä kiertopiirissä Vain 1000 syklin jälkeisessä testissä saatiin kerättyä mitattava määrä vettä, joka kerättiin kahden 15 min jakson aikana. [Murphy et ai. 1991] Kolmannen tarkastuskerran aikana venttiilejä modifioitiin siten, että oli mahdollista monitoroida venttiilipainetta kuumamatalatestin aikana. Myös venttiilien materiaalien lämpötilaa seurattiin viimeisen kuumavuototestin aikana. Nämä mittaukset olivat ratkaisuna tutkittaessa kuumavuotonopeuksia. [Murphy et ai. 1991] Viimeisten rikkomattomien testien jälkeen kiekoille ja istukoille tehtiin metallografinen tutkimus, kemiallinen analyysi ja kovuusmittaukset [Murphy et ai. 1991]. Koska korroosiolla ja kulumisella on keskenäinen synergia, sarja edustavia korroosionäytteitä asennettiin testauskiertopiiriin. Näillä kokeilla arvioitiin korroosion aiheuttaman materiaalikadon suuruutta. Nämä näytteet punnittiin ja tutkittiin mikroskoopilla venttiilien tarkastustauon aikana. Lopuksi näytteistä tutkittiin metallografisesti mahdolliset paikalliset syöpymät. Lisäksi korroosionäytteet olivat CANDUprimääripiiriä vastaavissa olosuhteissa (300 C, 218 MPa, hapeton vesi ph -10,5) autoklaavissa. Nämä näytteet tarkastettiin myös säännöllisesti. [Murphy et ai. 1991] Painohäviökokeissa PWR-olosuhteissa ei havaittu merkittäviä eroja eri kovapinnoitteiden kesken. Myöskään metallografisissa tutkimuksissa ei havaittu paikallista korroosiota. CAN- DU-olosuhteissa tehtyjen korroosiokokeiden tulokset olivat vastaavanlaiset lukuunottamatta EB pinnoitetta, jossa havaittiin paikallista korroosiota. [Murphy et ai. 1991] Tunkeumavärikokeissa ei havaittu merkittäviä indikaatioita kiekoissa ja istukoissa. Nämä tulokset ovat rohkaisevia siinä, että näillä materiaaleilla näyttää olevan riittävä lujuus ja muovautuvuus kestää lämpötilavaihteluista johtuvaa painetta ilman säröilyä. [Murphy et ai. 1991] Visuaalisten tarkastusten mukaan Stellite 6 - venttiilissä oli selvimmät käytöstä johtuvat vaurit Adhesiivisesta kulumisesta johtuvia naarmuja havaittiin jo 500 syklin jälkeen, ja ne pahenivat koko ajan. Vauriot olivat kello 24 ja 8-10 kohdissa. Selvästi havaittavat vuotopolut olivat toisessa EB 5183, EVERIT 50 ja NOREM 01 venttiileissä. Viimeksi mainitussa materiaalissa 1500 syklin jälkeen havaittiin alueita, joissa oli tapahtunut paikallista materiaalin lohkeilua. [Murphy et ai. 1991] 19

21 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 109 Taulukko VIII. Testiventtiilien vuotonopeudet (Uh) kylmä-ja kuumavuototesteissä [Murphy et ai. 1991]. Venttiili Seos Stellite 6 EB5183 EB5183 Everit 50 Everit 50 NOREM 01 NOREM Kylmä < <0.004 <0.004 < Kuuma Taulukko IX. Paineen ja lämpötilan muutokset 2000 syklin jälkeen tehdyssä kuumavuototestissä. [Murphy et ai. 1991]. Venttiili Seos Stellite 6 EB5183 EB5183 Everit 50 Everit 50 NOREM 01 NOREM 04 Integroitu paine MPa Alussa Lopussa Venttiilin T C Alussa Lopuss Kuumavuotonopeus l/h Alussa * * Lopussa * Koska vuotoa ei havaittu 15 min aikana, koe keskeytettiin. Vuotamattomien venttiilien lämpötila oli n 10 F korkeampi 15 min jälkeen kuin muilla venttiileillä. Stellite 6 oli ainoa materiaali, joka näytti kestävän ahdesiivistä ja galling-kulumista. Muiden materiaalien kontaktipinnat olivat kiillottuneet. Kiillottuneet pinnat osoittautuivat sileiksi korroosio/kulumistuotteiden aiheuttamiksi. Tällä pinnalla näytti olevan suojaava ominaisuus, joka esti metalli-metalli -kontaktin adhesiivisesta kulumisesta huolimatta. Suurin osa kulumisjäijistä oli aksiaalisia naarmuja tai tiiviitä kulumistuotejakaumia kuin ahdesiivistä kulumista. [Murphy et ai. 1991] Vuototestien tulokset on esitetty taulukossa VIII ja paineen ja venttiilin lämpötilamuutokset viimeisen kuumavuototestin aikana on esitetty taulukossa IX. sisäänmenopinnalta. Toinen EB venttiili osoittautui tiiviiksi. Toinen NOREM 04 - venttiili osoitti samanlaista käytöstä. Kumpikin EVERIT 50 -venttiili vuosi ulosmenopinnalta, toisessa havaittiin tihkumista sisäänmenopinnassa. Toinen NOREM 01 -venttiileistä vuosi tasaisesti sekä sisääntulo että ulosmenopinnoilta. [Murphy et ai. 1991] Kylmävuototuloksista havaitaan, että Stellite 6 -venttiili vuosi kaikkein eniten. Viimeisen kylmävuototestin tulokset muiden pinnoitteiden paitsi Stellite 6:n ja EVERIT 50:n vuotomäärä olivat pienempiä kuin uudelle venttiilille asetettu maksimimäärä 0,030 l/h on. [Murphy et ai. 1991] 0 Viimeisen kuumavuototestin Stellite 6 -venttiili vuosi sekä sisäänotto- että ulosmenopinnoista. Tämä havaitaan paineen pysymisestä vakiona ja lämpötilan laskusta. Toinen EB venttiili vuosi ulosmenopinnalta ja tihkui hieman Profilometria määritettiin tiivistepinnoista tietyistä paikoista. Näiden tulosten avulla materiaalit saatiin kulumiskestävyyden mukaiseen suhteelliseen järjestykseen. Tulokset on esitetty taulukossa X. 20

22 STUK-YTO-TR 109 SÄTEILYTURVAKESKUS Taulukko X. Koesarjan lopussa tehtyjen pmfilometriamittausten "korkeuserot" DPR A (mm). [Murphy et ai Inglis 1991]. Venttiili Seos Stellite 6 EB5183 EB5183 Everit 50 Everit 50 NOREM 01 NOREM 04 outlet A3 inlet outlet A9 inlet outlet B3 inlet outlet B9 inlet Kovuusmittausten tulokset on esitetty taulukossa XI. Yleisesti voidaan todeta, että kovuudet ovat pienempiä kuin hitsauksen kvalifioinnissa olleiden näytteiden. Kemiallisten analyysien tulokset on esitetty taulukossa V. Yhteenvetona näistä kokeista voidaan todeta, että visuaalisten tarkastusten, vuototestien ja profilometriamittausten tulosten mukaan uudet kovapinnoitemateriaalit olivat parempia kuin Stellite 6, PWR-olosuhteissa korroosio- ja kulumistuotteiden määrät olivat mitättömiä kaikki materiaaleilla, kemiallisten analyysien ja kovuusmittausten perusteella uusilla materiaaleilla oli hyvä adhesiivisen kulumisen kesto ja NOREM 04 ja EB 5183 pärjäsivät parhaiten kuumavuototesteissä. [Murphy et ai. 1991] Ohrirar & Whelan [1985] ovat tutkineet rautapohjaisia kovapinnoitteita. Materiaalien hiilipitoisuus pyrittiin pitämään mahdollisimman alhaisena, tyypillisesti %:na.tutkittujen pinnoitteiden koostumukset on esitetty taulukossa XII. Jokaisen materiaalin galling-kulumiskestävyys testattiin itseään vasten. Kokeiden aikana pintapainetta kasvatettiin keskimäärin n. 70 MPa:n askeleilla. Lisäksi tehtiin abrasiivisen- ja metalli vastaan metalli -kulumistestit. Pinnoitteet tutkittiin sekä optisella mikroskoopilla että SEM:lla. Korroosiokokeet tehtiin PWR-kiertovesipiirissä seuraavissa olosuhteissa: 30 cm3/l Taulukko XI. Venttiilien istukoiden ja kiekkojen kovuudet, R. Arvot ovat kuuden mittauksen keskiarvot, [tölurphy et ai. 1991). Venttiili Seos Stellite 6 EB5183 EB5183 Everit 50 Everit 50 NOREM 01 NOREM 04 Kiekko outlet inlet Istukka outlet inlet Taulukko XII. Tukittujen pinnoitteiden nominaalikoostumukset, p-% [Ohriner & Whelan 1985]. Alloy A B C E F G H 1 J K Mn Si Cr Ni Mo Nb 4 4 Fe Bal Bal Bal Bal Bal Bal Bal Bal Bal Bal H :ä, 1 g/l Braboorihappona, 0.14 mg/l Cl ja 1.5 mg/l Li. Lämpötila oli 324 C, ph 5.9 ja paine 14 MPa Veden virtausnopeus oli 0.6 m/s. Painonhäviöt määritettiin 130 h:n ja 2040 h:n jälkeen. [Ohriner & Whelan 1985] 21

23 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 109 TaulukkoXIII. Yhteenveto kokeiden tuloksista [Ohriner & Whelan 1985]. Seos Kovuus Galling-kul. Abrasiivinen kul. Tilavuuden häviö A B C E F G H 1 J K T-700 St-6 HRC kynnyspintapaine MPa 430* MPa 340** 340 > >415 > >415 >415 * Ympyräkontakti, ** Rengaskontakti Kaikilla materiaaleilla itseään vasten oli hyvä galling-kulumisen kestävyys pienimmän kestetyn pintapaineen ollessa 280 MPa. Gallingkulumisen kestävyys parani kovuuden suuretessa. Abrasiivisen kulumisen testeissä tuloksissa on vain suhteellisen pieniä eroja. Metalli vastaan metalli -testeissä uusien materiaalien materiaalihäviöt olivat huomattavasti pienempiä kuin Stellite 6:11a. Taulukossa XIII on esitetty yhteenveto kokeiden tuloksista. [Ohriner & Whelan 1985] Korroosiokokeissa testattiin materiaalit A, C ja Stellite 6. Painohäviöt 130 h:n jälkeen olivat vastaavasti 17.6 mg/dm 2, 63.5 mg/dm 2 ja mg/dm 2 sekä 2040 h:n jälkeen 31.1 mg/dm 2, 94.6 mg/dm 2 ja 4148 mg/dm 2. Materiaalin A painohäviöt olivat pienemmät kuin Stellite 6:n. Myöskään materiaalin C korroosionopeus ei ollut niin suuri, että se merkittävästi rajoittaisi sen käyttöä. [Ohriner & Whelan 1985] materiaalihäviö mg kappale mm rengas mm Kitkakerroin %. Nikkelipitoisuudet vaihtelivat 4 p-%:sta 12.5 p-%:iin. Kromipitoisuudet olivat keskimäärin 24 p-%. Molybdeenipitoisuudet vaihtelivat 1.5 p-%:sta 6 p-%:iin. Typpipitoisuudet olivat n. 0.2 p-%. Materiaaleihin oli myös seostettu pieniä määriä vanadiinia, niobia titaania ja talliumia. Pinnoitteet hitsattiin 304-tyyppisille teräslevyille (150 x 280 x 38 mm). GTAW-pinnoite tehtiin käsin levyn keskiosaan n. 50 x 100 mm kokoiselle alueelle. Tavallisesti hitsattiin kaksi kerrosta. Hitsausolosuhteet olivat seuraavat: esilämmitys huoneenlämpötilasta 205 C:een, maksimi lämpötila 315 C, suojakaasuna argon, jännite 12 V, virta A ja hitsausnopeus 4-6 cm/min. [Ohriner et ai. 1991] Ohriner et ai. [1991] ovat tutkineet rautapohjaisten seosten kemiaa ja mikrorakennetta sekä galling-kulumisenkestävyyttä. Materiaalit valmistettiin valuina, joista sitten tehtiin hitsaustarvikkeet. Hitsauspmnoitteet tehtiin GTAW- ja PAW-menetelmällä. Tutkittujen materiaalien hiilipitoisuudet olivat hieman yli 1 p-%. Mangaanipitoisuudet olivat keskimäärin 8 p-% lukuunottamatta neljää seosta, joissa pitoisuudet olivat n. 12 p-%. Piipitoisuudet olivat n. 3 p- 22 PAW-pinnoite tehtiin automaattisella hitsauskoneella, jolloin koko levyn pinta saatiin pinnoitettua. Levyyn hitsattiin kaksi kerrosta. Hitsausolosuhteet olivat seuraavat:- esilämmitys 260 C:sta 455 C:een, suojakaasuna argon, jännite 28 V, virta A, hitsausnopeus 10 cm/min ja jauheen syöttönopeus 3 20 g/min. [Ohriner et ai. 1991]

24 STUK-YTO-TR 109 SÄTEILYTURVAKESKUS Taulukko XIV. Tutkittujen materiaalien kemialliset koostumukset (%) [Yonezawa et ai. Cu Nb Mo Ti AI W CORELOY-II Stellite 6, TIG 630 C Si < Ni Cr ]. Fe bal. 1.3 bal. Co bal. Valuista ja pinnoitteista tehdyt hieet tutkittiin optisella mikroskoopilla ja SEM:lla. Tutkittujen materiaalien mikrorakeinteissa esiintyi tyypillisesti primääriausteniittinen matriisi, jossa on eutektisia (M C -tyyppisiä) ja ei-eutektisia karbideja (M C? ja/tai M C). Ensiksi mainittua karbidia löytyi jokaisesta valusta. Viimeksi mainittua useimmista ja keskimmäiseksi mainittua yhdestä valusta. Euteksissa karbideissa oli runsas kromipitoisuus. Molybdeeni ja pii rikastuivat sitävastoin ei-eutektisiin karbideihin. [Ohriner et ai. 1991] Karbidilujitettujen austeniittisten seosten galling-kulumisen kestävyys on vertailukelpoinen Stellite 6:n kanssa. Tämän tutkimuksen mukaan GTAW ja PAW pinnoitteiden galling-kestävyys on tyypillisesti parempi kuin saman koostumuksen omaavilla valuilla. Lisäksi todettiin, että hiili ja mangaani näyttävät parantavan galling-kulumisen kestävyyttä ja nikkeli on puolestaan vahingollinen. [Ohriner et ai. 1991] 4.3 Japani Yonezawa et ai. [1991] ovat tutkineet CORE- LOY-II:n ja 630-tyyppisen ruostumattoman teräksen kulumis- ja kavitaatio-ominaisuuksia ja verranneet niitä Stellite 6:n ominaisuuksiin. Tutkittujen materiaalien koostumukset on esitetty taulukossa XIV. Liukukulumiskokeissa käytetty laitteisto on esitetty kuvassa 7. Kokeet tehtiin boorihappovedessä 320 C lämpötilassa. Käytetyt pintapaineet olivat 3.6 ja 7.2 kgf/mm 2 ja pyyhkäisynopeus 25 mm/s. Liukukulumiskestävyyttä arvioitiin vertaamalla tiettyä CORELOY-II:n kulumissuhdetta Stellite 6:n vastaavaan. Suhde lasketaan seuraavalla tavalla: & AW pfl W s = määrätty kulumissuhde W = massan muutos F = voima p = tiheys L = liukumisetäisyys Fixed»ptciaca Heater a) b) C Hydraulic actittter Kuva 7. Liukukulumiskokeissa käytetyt koekappaleet (a) ja koelaitteisto (b) [Yonezawa et. ai. 1991]. 23

25 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 109 Kokeiden tulokset on esitetty kuvassa 8. Kokeiden perusteella CORELOY-II:n ominaisuudet olivat yhtä hyvät ja jopa paremmat kuin Stellite 6:n. Poor Tapping-kulutuskokeissa käytetyt koekappaleet ja -laitteisto on esitetty kuvassa 9. Kokeet tehtiin boorihappovedessä 320 C lämpötilassa. Käytetty voima oli 50 kgf ja taajuus 20 Hz. Kokeiden tulokset on esitetty kuvassa 10. Kokeiden perusteella voidaan todeta, että CORELOY-II:n kulumiskestävyys on lähes yhtä hyvä kuin Stellite 6:n. 10- Kavitaatio-eroosiokokeet tehtiin kuvan 11 mukaisilla koekappaleilla ja -laitteistolla. Kokeet tehtiin puhtaassa vedessä huoneen lämpötilassa ja ne kestivät min. Käytetty taajuus oli 6.5 ± khz ja amplitudi 90 0.m. 10" Good *:COBEL0Y-H ft:stel lite NOLS(TIG) :Hickal based al loy'a"(tig) O:Nickel based allov"6"(tig) LJ I ' 10-' 10" 10' 10- Wear Ratio of Moving Specimens (mm'/kgf) Kuva 8. Liukukulumiskokeiden tulokset [Yonezawa et al. 1991]. Näiden kokeiden tulokset on esitetty kuvassa 12. CORELOY-II:n kavitaatio-eroosiokestävyys on hieman huonompi kuin Stellite 6:n mutta parempi kuin 630 tyyppisen ruostumattoman teräksen. [Yonezawa et al. 1991] 0)1ttovinfl specimen \ a) J SI J2J u.s / A» Fixed specimen b) c) Kuva 9. Tapping-kulutuskokeissa käytetyt näytteet (a, b)ja koelaitteisto (c) [Yonezawa et al. 1991]. 24

26 STUK-YTO-TR 109 SÄTEILYTURVAKESKUS S I L 10" > 10" : CORELOY - II ä-:sle)lite Ha 6 (TIG) 10" 10" 10" 10' 10" 10* Wear Ratio of Moving Specimens Kuva 10. Tapping-kulutuskokeiden [Yonezawa et ai. 1991J. (mm'/kgt) tulokset Näiden kokeiden perusteella CORELOY-II:ta pitäisi olla mahdollista käyttää kulumista kestävänä kobolttivapaana venttiilimateriaalina. [Yonezawa et ai. 1991] Kobe Steel Ltd:ssä on käynnissä kaksi ANERIprojektia, joista toisessa kehitetään matalakobolttipitoisia kovapinnoitteita venttiileihin ja toisessa kehitetään koboltin vapautumisen lopettamista pintakäsittelyjen avulla. [ANERI 1992] Kuva 11. Kavitaatio-eroosiokokeissa koelaitteisto [Yonezawa et ai. 1991J. tr 6 *:COREJ.OY-H tr: Stellite No.6 O : Type 630 käytetty Matalakobolttipitoisten kovapinnoitteiden kehitysprojektin tavoitteita ovat: 1. abraasiokulumisenkesto tulee olla yhtä hyvä tai parempi kuin nykyisin käytössä olevilla materiaaleilla, esim Stellite 6:11a, 2. materiaalin tulee kestää nopeita kuumennuksia 300 C:een ja jäähdytyksiä takaisin huoneen lämpötilaan ilman että syntyy säröjä, 3. materiaali ei saa liukuessa leikkautua kiinni ja 4. korroosionkestävyyden tulee olla yhtä hyvä tai parempi kuin nykyisin käytössä olevilla materiaaleilla. [ANERI 1992] Projektissa kehitetään amorfisia pinnoitteita, jotka saadaan aikaan laser-käsittelyllä. Seuraavat tulokset on jo saatu. Amorfiselle käsittelylle sopivat materiaalit löydettiin rauta- ja nikkeli- 30 } Test Time (min) Kuva 12. Kavitaatio-eroosiokokeiden [Yonezawa et ai. 1991]. iso 180 tulokset pohjaisista seoksista. PTA-hitsausmenetelmä todettiin sopivimmaksi pinnoitusmenetelmäksi. Nikkelipohjaisten seosten (Ni-Cr-Mo-B) laserkäsittelyllä säröilyherkkyys pieneni enemmän 25

27 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 109 rautapohjaisiin seoksiin verrattuna Todettiin myös, että laserkäsittelyllä materiaali saadaan amorfiseksi vain rajoitettuun syvyyteen asti. Kovuus ja abraasiokulumisenkestävyys oli yhtä hyvä ja korroosionkestävyys lähes yhtä hyvä kuin Stellitellä. Kavitaatioeroosion kestävyys ylitti Stelliten kestävyyden, mutta laserilla tehty amorfinen materiaali oli epävakaa tarjotakseen riittävän takeen siitä, että materiaali ei leikkaa kiinni ja eikä vuoda. Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella laser-käsittelyllä tehdyt amorfiset pinnat eivät ole ominaisuuksiltaan riittävän hyviä käytettäviksi todellisissa olosuhteissa [ANERI 1992] ANERIn toimesta Kobe Steel Ltd kehittää pintakäsittelymenetelmää, jolla koboltin vapautuminen saataisiin loppumaan PWR olosuhteissa Tutkittavia materiaaleja, jotka ovat 304 ruostumaton teräs ja Stellite 6, oli hapetettu edellistä ilmassa 400 C:ssa 1 h ja jälkimmäistä vesihöyryssä 350 C:ssa 5 h. Korroosiotuotteiden vapautumisnopeus hidastui alle viidesosaan ja koboltin vapautumisnopeus oli pienentynyt kuudenteen osaan verrattuna hapettamattomiin materiaaleihin. Materiaalien mekaanisten ominaisuuksien heikentymistä ei havaittu. Kokeiden, jotka tehtiin korkeassa lämpötilassa ja paineessa y-säteilyn alaisuudessa, alustavien tulosten perusteella todettiin, että hapettamisella ilmassa saadaan teräkseen ja hapettamalla Taulukko XV. Cobaless 87 ja 88 koostumukset painoprosentteina. [ANERI 1992] Cobaless87 Cobaless88 C Si Mn Cr V Fe bal bal. vesihöyryssä saadaan Stellite 6:een paremmat ominaisuudet. [ANERI 1992] Hitachi Metals Ltd:ssä kehitetään matalakobolttipitoisia kovapinnoitteita venttiileihin. Kehitystyön päämäärät ovat vastaavat kuin edellä mainituissa projekteissa. Lisäksi todettiin, että materiaalilla täytyy olla hyvä hitsattavuus TIGmenetelmällä ja sillä tulee olla hyvät gallingkulumisominaisuudet. Projektissa tutkitaan kahta korkeamangaanista rautapohjaista seosta nimeltään Cobaless87 ja 88. Materiaalien koostumukset on esitetty taulukossa XV. [ANERI 1992] Koekappaleet valmistettiin pinnoittamalla 316L ruostumaton teräs näillä uusilla materiaaleilla sekä Stellite 6:11a. Cobaless87:n ja 88:n hitsattavuus oli vähän huonompi kuin Stellite 6:n. Cobaless87:n eroosiokestävyys oli hieman huonompi kuin Stellite 6:n mutta lähes yhtä hyvä sen jälkeen kun pinnoitetta oli vanhennettu 750 C:ssa. Kuvassa 13 on esitetty eroosiokokeiden tulokset. 'S O Peigh ^ Cobaless87 # n /// ///' 9 < «s welded / (525C) / O*as welded / / (SUS316L) // p+-ioarcx2h f / L (SUS316L) / // ^650-C X2h f // // 0r JS (525C) A*^(525C) (SUS316L) stellite No Testing time(h) Kuva 13. Ervosiokokeiden tulokset [ANERI 1992].,1050*CX2h /(SUS316L) / 65(rcx2h //(525C) /fktr as welded ^"»c (SUS316L) as welded (525Q 8 26

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

J O H D A N T O... E 1. 2

J O H D A N T O... E 1. 2 Ruiskutuspulverit J O H D A N T O.......................................... E. 2 H Ö G A N Ä S r u i s k u t u s j a u h e e t................. E. 3 W O K A r u i s k u t u s j a u h e e t......................

Lisätiedot

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2% Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

selectarc - KOVAHITSAUSPUIKOT Somotec Oy KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE

selectarc - KOVAHITSAUSPUIKOT Somotec Oy KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE selectarc - KOVAHITSAUSPUIKOT KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE Somotec Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh 0207 969 240 fax 0207 969 249 email: somotec@somotecfi internet: wwwsomotecfi SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää JACQUET kansainvälisyys johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 43 työntekijää 3 yksikköä 20 eri maassa / 21 palvelukeskusta 7 500 asiakasta 60 eri maassa liikevaihto 23 M5 7

Lisätiedot

Työkalujen Laserkorjauspinnoitus

Työkalujen Laserkorjauspinnoitus Työkalujen Laserkorjauspinnoitus Laser Workshop 2008, Nivala Markku Keskitalo Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin elektroniikan mekaniikan ja metallin tutkimusryhmä Työkalujen laserpinnoitus Kuluneiden

Lisätiedot

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 3, Kovahitsaus OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Kovahitsaus Yleistä Kovahitsauksella suojataan kappaleita erilaisia

Lisätiedot

Valurauta ja valuteräs

Valurauta ja valuteräs Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden

Lisätiedot

DIARC-pintakäsittelyillä uusia ominaisuuksia tuotteisiin

DIARC-pintakäsittelyillä uusia ominaisuuksia tuotteisiin Nanoteknologiaa koneenrakentajille DIARC-pintakäsittelyillä uusia ominaisuuksia tuotteisiin Juha Viuhko 1 kehittää ja valmistaa älykkäitä pintaratkaisuja parantamaan asiakkaiden tuotteiden ja palveluiden

Lisätiedot

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 6. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 6. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (7) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva kovuus hyvä kulumiskestävyys hyvä sitkeys estämään työkalun ennenaikainen rikkoutuminen Hyvä kulumiskestävyys

Lisätiedot

Laserpinnoitus. Petri Vuoristo Tampereen teknillinen yliopisto, materiaaliopin laitos ja Teknologiakeskus KETEK Oy, Kokkola

Laserpinnoitus. Petri Vuoristo Tampereen teknillinen yliopisto, materiaaliopin laitos ja Teknologiakeskus KETEK Oy, Kokkola Laserpinnoitus Petri Vuoristo Tampereen teknillinen yliopisto, materiaaliopin laitos ja Teknologiakeskus KETEK Oy, Kokkola Esityksen sisältö Laserpinnoituksen ja pintakäsittelyn periaatteet Pinnoitemateriaalit

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 60. Käyttökohteet. Yleistä. Ominaisuudet. Erityisominaisuudet. Taivutuslujuus. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5)

UDDEHOLM VANADIS 60. Käyttökohteet. Yleistä. Ominaisuudet. Erityisominaisuudet. Taivutuslujuus. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) 1 (5) Käyttökohteet Uddeholm Vanadis 60 on runsasseosteinen jauhemetallurgisesti valmistettu pikateräs, joka sisältää kobolttia. Se sopii erittäin hyvin vaativiin kylmätyösovelluksiin, joissa vaaditaan

Lisätiedot

UDDEHOLM CALDIE 1 (6) Yleistä. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet. Käyttökohteet. Puristuslujuus. Lohkeilunkestävyys. Kylmätyöstösovellukset

UDDEHOLM CALDIE 1 (6) Yleistä. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet. Käyttökohteet. Puristuslujuus. Lohkeilunkestävyys. Kylmätyöstösovellukset 1 (6) Yleistä Uddeholm Caldie on kromi/molybdeeni/vanadiini seosteinen teräs, jonka ominaisuuksia ovat erittäin hyvä lohkeilun- ja halkeilun kestävyys hyvä kulumiskestävyys suuri kovuus (> 60 HRC) korkeassa

Lisätiedot

PURISTIN www.vaahtogroup.fi

PURISTIN www.vaahtogroup.fi PURISTIN VRS-GUIDE 0 3 P&J 5-10 mm Tummanharmaa 85 Metalli- tai hiilipohjainen polymeerikaavin paperin- ja huovanjohtotelat VRS-GUIDE on erittäin hyvän kulutuksenkestävyyden ja kaavaroitavuuden ansiosta

Lisätiedot

MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3

MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3 MIG-hitsauslangat KOVAHITSAUS MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa..... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3 RUOSTUMATTOMAT MIG 307Si AWS A5.9: ~ ER307 sekaliitos

Lisätiedot

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:

Lisätiedot

Kulutusta kestävät teräkset

Kulutusta kestävät teräkset Kulutusta kestävät teräkset durostat Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen englanninkielinen versio osoitteessa www.voestalpine.com/grobblech Tekniset toimitusehdot durostat Kesäkuu

Lisätiedot

Tig hitsauslangat KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT KUPARI ALUMIINI NIKKELI MAGNESIUM TITAANI

Tig hitsauslangat KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT KUPARI ALUMIINI NIKKELI MAGNESIUM TITAANI Tig hitsauslangat KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT KUPARI ALUMIINI NIKKELI MAGNESIUM TITAANI KOBOLTTI www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO SEOSTAMATTOMAT

Lisätiedot

UDDEHOLM VANCRON 40 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANCRON 40 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Työkalun suorituskyvyn kannalta Monissa kylmätyösovelluksissa työkalut on pintakäsitelty kiinnileikkautumisen ja adhesiivisen kulumisen estämiseksi. Ennenaikaisen

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 1, Perusteet OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 1, Perusteet Talttaus Leikkaus Lävistys... 1-3 Esilämmitys

Lisätiedot

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita. Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita

Lisätiedot

CD-hitsauspultit. Tuoteluettelo Tekniset tiedot

CD-hitsauspultit. Tuoteluettelo Tekniset tiedot CD-hitsauspultit Tuoteluettelo Tekniset tiedot 1 CD-hitsauspultit - toiminnan kuvaus Menetelmä DVS-tietolomakkeen 0903 (2000) mukaan kaaritapitushitsaus kondensaattoripurkausmenetelmällä on keino hitsata

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 10. Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työvälineen suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 10. Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työvälineen suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet Työvälineen suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva kovuus hyvä kulumiskestävyys hyvä sitkeys estämään työvälineen ennenaikainen rikkoutuminen

Lisätiedot

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT 81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008. JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008. JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008 JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen Tilaaja: Kelosta Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT S 10713 08

Lisätiedot

1. Lujitusvalssaus 2. Materiaalin ominaisuudet 3. Sovellukset 4. Standardit 5. Outokumpu Tornio Worksin lujitetut tuotteet

1. Lujitusvalssaus 2. Materiaalin ominaisuudet 3. Sovellukset 4. Standardit 5. Outokumpu Tornio Worksin lujitetut tuotteet Lujat ruostumattomat teräkset, ominaisuudet ja käyttösovelluksia October 25, 2012 (Nordic Welding Expo 2012 - Tampere) Hannu-Pekka Heikkinen, tutkimusinsinööri, IWE Outokumpu Stainless Oy www.outokumpu.com

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi

Lisätiedot

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine

Lisätiedot

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

Alumiinin ominaisuuksia

Alumiinin ominaisuuksia Alumiini Alumiini Maaperän yleisin metalli Kuuluu kevytmetalleihin Teräksen jälkeen käytetyin metalli Käytetty n. 110 v. Myrkytön Epämagneettinen Kipinöimätön 1 Alumiinin ominaisuuksia Tiheys, ~ teräs/3

Lisätiedot

Kaivosteollisuuden teräkset

Kaivosteollisuuden teräkset Tiina Rissanen B Kaivosteollisuuden teräkset Tekninen raportti LAPIN AMK:N JULKAISUJA Sarja B. Raportit ja selvitykset 1/2014 Kaivosteollisuuden teräkset Tiina Rissanen Kaivosteollisuuden teräkset Sarja

Lisätiedot

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys 1 (3) Tilaaja Onnettomuustutkintakeskus, Kai Valonen, Sörnäisten rantatie 33C, 00500 Helsinki Tilaus Sähköpostiviesti Kai Valonen 4.12.2012. Yhteyshenkilö VTT:ssä Johtava tutkija Jorma Salonen VTT, PL

Lisätiedot

SYLINTERIPUTKET JA KROMATUT TANGOT

SYLINTERIPUTKET JA KROMATUT TANGOT SYLINTERIPUTKET JA KROMATUT TANGOT URANIE INTERNATIONAL {Thalachrome} Ranskalainen URANIE INTERNATIONAL on maailman johtava kromattujen tankojen valmistaja. Jatkuva kehitystyö ja investoinnit uudenaikaisimpiin

Lisätiedot

Ruostumattomat ja haponkestävät neliöputket Welded stainless steel square tubes

Ruostumattomat ja haponkestävät neliöputket Welded stainless steel square tubes Ruostumattomat ja haponkestävät neliöputket Welded stainless steel square tubes Ainestandardi: EN 10088-2/EN 10028-7 Ainestodistus: EN 10204/3.1 Mittatoleranssit: Pr EN 10219-2 Pituus 6 m RST-LEVYT RST-PUTKET

Lisätiedot

HYDRAULIIKKATUOTTEET

HYDRAULIIKKATUOTTEET HYDRAULIIKKATUOTTEET www.polarputki.fi 2 HYDRAULIIKKATUOTTEET 3 Polarputki on toimittanut teräksiä suomalaiseen sylinterinvalmistukseen vuodesta 1973. Vuosikyenien kokemuksella olee valinneet kumppaneiksee

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Kierretapit 51-77. Kierretappien valintajärjestelmä ja symbolien merkitys 52-55. Metrinen kierre M 56-74

Sisällysluettelo. Kierretapit 51-77. Kierretappien valintajärjestelmä ja symbolien merkitys 52-55. Metrinen kierre M 56-74 Sisällysluettelo Kierretapit 51-77 Kierretappien valintajärjestelmä ja symbolien merkitys 52-55 Metrinen kierre M 56-74 Metrinen hienokierre MF 75-76 Putkikierre (R)G 77 51 Materiaalien luokitus Materiaali-

Lisätiedot

NDT-STANDARDIT NDT-tutkinnot

NDT-STANDARDIT NDT-tutkinnot NDT-pätevyystutkinnoissa käytettävät standardit 1(5) Kaikkiin menetelmiin yhteiset standardit SFS-EN 473 2008 Non-destructive testing. Qualification and certification of NDT personnel. General principles

Lisätiedot

KUIVATUSOSA www.vaahtogroup.fi

KUIVATUSOSA www.vaahtogroup.fi KUIVATUSOSA VRS-GUIDE Paksuus: 0 3 P&J 5-10 mm Tummanharmaa Maksimi lämmönkesto: 85 Metalli- tai hiilikuitukomposiittiterä paperin- ja kuivatushuovanjohtotelat VRS-GUIDE on taloudellinen pinnoitevaihtoehto

Lisätiedot

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa.

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa. 1 (5) Yleistä Muovimuotteihin kohdistuu yhä suurempia vaati muksia. Niinpä muotteihin käytettyjen terästen on samanaikaisesti oltava sitkeitä, korroosionkestäviä ja suureltakin poikkileikkaukselta tasaisesti

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

VARIDRILL TÄYSKOVA- METALLIPORAT

VARIDRILL TÄYSKOVA- METALLIPORAT VARIDRILL TÄYSKOVA- METALLIPORAT VARIDRILL TÄYSKOVAMETALLIPORAT MYÖS LÄPIJÄÄHDYTTEISET VariDrill 3xD...4-9 VariDrill 3xD Weldon kiinnitteiset...10-13 VariDrill 5xD... 14-19 VariDrill 5xD Weldon kiinnitteiset...20-23

Lisätiedot

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden

Lisätiedot

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R VARISCO itseimevät jätepumput ST-R Varisco ST-R -sarjan pumput ovat itseimeviä kierrätyspumppuja ja soveltuvat suuria kiintoaineita sisältävien lietteiden pumppaamiseen. Pumput asennetaan pumpattavan nesteen

Lisätiedot

J O H D A N T O... B 1. 2

J O H D A N T O... B 1. 2 J O H D A N T O.......................................... B 1. 2 I M P O W E L D j a V A U T I D k o v a h i t s a u s p u i k o t............................ B 1. 7 C O R O D U R, V A U T I D J A D W

Lisätiedot

TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta

TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta Seostamattomat teräkset (niukkaseosteiset teräkset) Ruostumattomat teräkset Mangaaniteräkset Pikateräkset Työkaluteräkset Kuumalujat teräkset Tulenkestävät teräkset 1

Lisätiedot

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö 1 Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015 Karkaisu ja päästö Teräs kuumennetaan austeniittialueelleen (A), josta se jäähdytetään nopeasti (sammutetaan) nesteeseen,

Lisätiedot

MOOTTORIÖLJYJEN LÄMMÖNKESTÄVYYDEN TESTAUS

MOOTTORIÖLJYJEN LÄMMÖNKESTÄVYYDEN TESTAUS MOOTTORIÖLJYJEN LÄMMÖNKESTÄVYYDEN TESTAUS Johdanto Puukaasulla käytettäessä moottori on alttiina lähinnä lämpörasituksille. Kokeen tarkoituksena oli selvittää, millaisia eroja moottoriöljyjen lämmönkestävyydessä

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset

Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset alform plate Luja: alform plate700 M Erikoisluja: alform plate 960 M x-treme Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Nostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin

Nostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin Nostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin Uddeholmin teräkset kestävät kaikenlaista kuormaa Akselit ovat tärkeitä koneenosia varsinkin nostureissa. Akseleiden

Lisätiedot

Ismo Aaltonen, Jaakko Lajunen Päätös 25.04.2014 108/5L, Tarjouspyyntö 20.5.2014 126/5L VTT Expert Services Oy, Tilausvahvistus 10.6.

Ismo Aaltonen, Jaakko Lajunen Päätös 25.04.2014 108/5L, Tarjouspyyntö 20.5.2014 126/5L VTT Expert Services Oy, Tilausvahvistus 10.6. 1 (17) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Onnettomuustutkintakeskus Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Ismo Aaltonen, Jaakko Lajunen Päätös 25.04.2014 108/5L, Tarjouspyyntö 20.5.2014 126/5L VTT Expert Services Oy,

Lisätiedot

HYDRAULIIKKATUOTTEET

HYDRAULIIKKATUOTTEET HYDRAULIIKKATUOTTEET www.polarputki.fi 2 Uranien kuukausittainen tuotantokapasiteetti on 3500 tonnia kromattuja tankoja. 23000 m 2 :n tuotanto- ja varastotilat sijaitsevat Pariisin läheisyydessä Le Meux:ssa.

Lisätiedot

METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT VALINTAOPAS

METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT VALINTAOPAS METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT VALINTAOPAS MCS METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT Teollisuuden laitteet joutuvat alttiiksi haitallisille ympäristöolosuhteille, jotka syövyttävät metalliosia ja rakenteita.

Lisätiedot

Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta

Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta Valunhankinta-koulutus 15.-16.3.2007 Marko Riihinen Metso Foundries Jyväskylä Oy Rautavalussa mahdollisesti esiintyviä valuvirheitä Muoto: IV + V ~40

Lisätiedot

Täytelangan oikea valinta

Täytelangan oikea valinta Täytelangan oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET - Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 Eura Puh: 0105223500, fax 0105223510 email :jallonen@lincolnelectric.eu Prosessikuvaus

Lisätiedot

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen

Lisätiedot

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY I047/M02/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY Tunnus Code Tarkastuslaitos Inspection body Osoite Address www www I047 DEKRA

Lisätiedot

TUOTELUETTELO HARALD PIHL AB S P E C I A L A L L O Y S A N D T I T A N I U M

TUOTELUETTELO HARALD PIHL AB S P E C I A L A L L O Y S A N D T I T A N I U M TUOTELUETTELO HARALD PIHL AB HARALD PIHL AB 1 HARALD PIHL AB, perustettu 1912 EUROOPAN LAAJIN VARASTOVALIKOIMA NIKKELISEOKSIA, TITAANIA JA ERIKOISMETALLISEOKSIA Suomen Myyntikonttori Puh: 019-241 4471

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Sisällysluettelo Kierretapit 43-67 UNC Kaikki hinnat ilman Alv.

Sisällysluettelo Kierretapit 43-67 UNC Kaikki hinnat ilman Alv. Sisällysluettelo Kierretapit 43-67 Kierretappien valintajärjestelmä ja ikonien merkitys 44-47 Metrinen kierre M 48-61 Metrinen hienokierre MF 62-65 UNC-kierre UNC 66 Putkikierre G 67 43 Kaikki hinnat ilman

Lisätiedot

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Sisäpiirijuttu. The Inside Story

Sisäpiirijuttu. The Inside Story Sisäpiirijuttu The Inside Story Cat -suodattimet Fuel, Oil, and polttoaineelle, Transmission öljylle Filtersja vaihteistolle Näkyvästi parempi Cat -suodattimet Polttoaineelle, Öljylle ja Vaihteistolle

Lisätiedot

AWS A5.20/A5.20M : E70T-9C-H8 / E70T-9M-H8 EN 758 : T 46 0 R C 3 H10 / T 46 0 R M 3 H10

AWS A5.20/A5.20M : E70T-9C-H8 / E70T-9M-H8 EN 758 : T 46 0 R C 3 H10 / T 46 0 R M 3 H10 Luokittelu Suojakaasullinen täytelanka käsihitsaukseen tai mekanisoituun hitsaukseen jalkoasennossa Vähän roiskeita, hyvä kuonan irtoaminen, juoheva ulkonäkö, erinomainen hitsattavuus Hyvä tuotto ja syvä

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 3 ODOROX MISON suojakaasu odorized oxygen Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 02 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina

Lisätiedot

METALLIMAALIEN AMMATTILAINEN. Opas täydelliseen metallinsuojaukseen!

METALLIMAALIEN AMMATTILAINEN. Opas täydelliseen metallinsuojaukseen! METALLIMAALIEN AMMATTILAINEN ULOS&SISÄLLE ULOS&SISÄLLE Opas täydelliseen metallinsuojaukseen! Aina oikea maali metallille! Hammerite Hammerite metallimaaleilla voidaan käsitellä kaiken tyyppisiä metallipintoja

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Merlin on GE:n rekisteröimä tavaramerkki Merlin tarkoittaa suomeksi taikuria. Merlin -käänteisosmoosijärjestelmä Pienten RO-yksiköiden

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kulumisalttiiden kohteiden eri pinnoitusmenetelmiä

Kulumisalttiiden kohteiden eri pinnoitusmenetelmiä Kimmo Keltamäki Kulumisalttiiden kohteiden eri pinnoitusmenetelmiä Kirjallisuusselvitys Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 2/2013 Kulumisalttiiden kohteiden eri

Lisätiedot

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 KLINGER ramikro Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 O-renkaita valmistetaan DIN 3770 ja DIN ISO 3601 mukaisesti. Lisäksi käytössä ovat amerikkalainen standardi MS 29513, ranskalainen

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET

RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET www.polarputki.fi saumaton mahdollisuus RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET PUTKET Saumattomat putket Hitsatut tarkkuusteräsputket Hitsatut kierreputket Hitsatut

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 2, Hitsausohjeita OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 2, Hitsausohjeita Valuraudan hitsaus... 2-3 Huonosti

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Puikkojen oikea valinta

Puikkojen oikea valinta Puikkojen oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 27511 Eura puh. 0105223500,fax 0105223510 email : jallonen@lincolnelectric.eu Puikkohitsauksessa

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Tuoteluettelo PRONSSIAIHIOT JA LAAKERIT. Johnson Metall Oy. Your first choice in bronze. Turkkirata 14, PL 4 33960 Pirkkala. Puhelin (03) 342 7700

Tuoteluettelo PRONSSIAIHIOT JA LAAKERIT. Johnson Metall Oy. Your first choice in bronze. Turkkirata 14, PL 4 33960 Pirkkala. Puhelin (03) 342 7700 Tuoteluettelo PRONSSIAIHIOT JA LAAKERIT Johnson Metall Oy Turkkirata 14, PL 4 33960 Pirkkala Your first choice in bronze Puhelin (03) 342 7700 Faksi (03) 342 7728 www.johnson-metall.fi Sisällys Sisältö

Lisätiedot

Asennusruuvien proheesiotesti

Asennusruuvien proheesiotesti Raportti nro: 2016-20 Tilaaja: Kingi Oy Tarjous: 2016-189 Tekijät: Tiina Vuorio, Petri Fabrin Julkaisupvm: 27.4.2016 Tiedostonimi: 2016-20_asennusruuvien_proheesiotesti.pdf Tilaajan edustaja: Jorma Kinnunen

Lisätiedot

Nanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy

Nanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Nanomateriaalit jätteissä Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Lujitemuovipäivät 14.11.2013 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus ja tuotekehitys Analyysi- ja testauspalvelut Aluekehityspalvelut

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA HÖGFORS 06/06/2014 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 2 Kuljetus ja varastointi... 3 Nostaminen... 4 Venttiilin paikka putkistossa... 5 Suositeltava asennustapa... 10 Hitsaus... 11 Huuhtelu... 12 Käyttöönotto...

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot