YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTAKOKEILU YTAKE projekti Loppuraportti syyskuu 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTAKOKEILU YTAKE projekti Loppuraportti syyskuu 2004"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTAKOKEILU YTAKE projekti Loppuraportti syyskuu 2004 Nivala-Hapajärven seutukunta YTAKE projekti Gsm Pajatie 5, NIVALA Jorma Turunen Fax (08) Reisjärventie REISJÄRVI

2 2 ALKUSANAT Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella on tehty yhteistyötä sekä ympäristönsuojelussa että ympäristöterveydenhuollossa jo vuosia. Seutukunta on ollut erittäin aktiivinen alueellisen yhteistyön kehittämisessä. Tämä onkin jo toinen seutukunnan isännöimä projekti alueellisen ympäristöterveysohjelman lisäksi vuoden sisällä. Ympäristönsuojelun ja ympäristöterveysvalvonnan tehtävien siirtäminen seutukunnan hoidettavaksi olisi ensimmäinen konkreettinen toimenpide palveluiden alueellistamisessa. Kiristyvän kuntatalouden seurauksena ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstöresurssit ovat vähentyneet siinä määrin, että tehtävien asiamukainen hoitaminen nykyisillä toimintamalleilla ja henkilöstöresursseilla on käynyt mahdottomaksi. Tällä yhteistyöhankkeella on tarkoitus muodostaa seutukunnallinen ympäristöpalvelut -palveluyksikkö, joka vastaa Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella kuntien ympäristönsuojelun ja ympäristöterveysvalvonnan tehtävistä. Seutukunnallinen toimintayksikkö ei ainakaan alkuvaiheessa käsitä koko ympäristöterveydenhuollon tehtäväkenttää, sillä eläinlääkintähuolto jää hankkeesta pois. Keskeisenä tavoitteena on ollut asianmukaisten ja laadukkaiden viranomaispalveluiden tuottaminen samantasoisena koko seutukunnan alueella kohtuullisin kustannuksin. Ohjausryhmä ottikin omassa esityksessään huomioon kuntien taloustilanteen. Muun muassa esitetyt henkilöstöresurssit ovat selvästi alle laskennallisen minimitarpeen. Tulevaisuus näyttää, tuoko toimiminen isommassa yksikössä niin paljon lisätehoa, että samat tehtävät voidaan hoitaa pienemmällä henkilömäärällä. Alueen ao. viranhaltijat kuuluivat ohjausryhmään ja osallistuivat erittäin aktiivisesti selvityksen tekoon työkiireistään huolimatta. Raportin perusselvitysosa oli lähinnä olemassa olevien tietojen kokoamista, joten työstin sen siitä syystä pääosin omin päin. Raportin toinen osa käsittelee seutuyhteistyön toteutusta, joten yhteisiä palavereita ao. viranhaltijoiden kanssa olisi pitänyt pystyä pitämään huomattavasti enemmän. Projektin tärkein vaihe ajoittui kuitenkin vuosilomakauteen, joten näkemysten ja tietojen kerääminen oli hoidettava kylmästi sähköpostilla. Jatkoa ajatellen oli erittäin hyvä, että seudullista yhteistyötä toteuttavat viranhaltijat olivat mukana yhteistoiminnan suunnittelussa. Sain hyviä vinkkejä yhteistyön suunnitteluun myös sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen kuntaliiton ja KTK:n järjestämistä YTAKE -seminaareista. Lopuksi haluan kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä ja etenkin Jari Keinästä ja Matti Karuvaaraa projektin rahoituksesta sekä seutukunnan edustajia Reino Kiviojaa ja Esa Jussilaa hankerahoituksen järjestelyistä. Kiitokset myös kaikille ohjausryhmän jäsenille sekä Suomen kuntaliitolle saamastani tuesta. Reisjärvellä Jorma Turunen Projektipäällikkö

3 3 PERUSSELVITYS SISÄLLYS 3 JOHDANTO 5 1. PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET Hallinnollinen tausta ja tavoitteet Lainsäädännöllinen tausta ja tavoitteet 7 2. SEUTUKUNNAN NYKYTILA Alueen kuvaus Kuntakohtaiset organisaatiot Henkilöstö Tehtävät ja delegoinnit Suoritteet ja resurssien riittävyys Käyttötalous Taksat Voimassa olevat sopimukset Laatukäsikirjat, ATK-ohjelmat ja kalusto Toimipiste ja -tilat Laboratoriopalvelut Mahdolliset ongelmat Nykyisten toimintamallien vertailu 32 SEUTUYHTEISTYÖN TOTEUTUS 3. SEUTUYHTEISTYÖN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT YHTEISTOIMINTA-ALUE Toimipisteet HENKILÖSTÖ Asema Tehtävät Delegoinnit Palkkaus TARVITTAVAT RESURSSIT Henkilöstö Määrärahat VOIMASSA OLEVAT SOPIMUKSET Vaikutus YTAKE -kokeiluun 51

4 4 3.5 LAATUKÄSIKIRJAT, VALVONTA- JA ATK OHJELMAT, LABORATORIOPALVELUT SEKÄ KALUSTO JA TAKSAT Laatukäsikirjat Valvontaohjelmat ATK -ohjelmat Laboratoriopalvelut Taksat Välineistö KUSTANNUSTEN JAKO TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU YHTEISTOMINNAN MALLIT HALLINNOLLISET TOIMINTAVAIHTOEHDOT TOIMINNALLISET VAIHTOEHDOT OHJAUSRYHÄN ESITYS 64 LÄHTEET 68 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Liite 11. Liite 12. Liite 13. Liite 14. Liite 15. Liite 16. Liite 17. Liite 18. Valvontahenkilöstö Ympäristönsuojelun tehtävät Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Toimivallan siirto ympäristönsuojelussa Toimivallan siirto ympäristöterveydenhuollossa Ympäristönsuojelun valvontakohteet ja suoritteet Ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet ja suoritteet Ympäristönsuojelun taksat Maa-ainestaksat Ympäristöterveydenhuollon taksat Kuntien oma mittaus- ja näytteenottovälineistö sekä muu kalusto Kuntien yhteiskäytössä oleva välineistö ja kalusto Laboratoriopalvelut Esitys toimivallan siirrosta viranhaltijalle ympäristönsuojelun tehtävissä Esitys toimivallan siirrosta viranhaltijalle ympäristöterveysvalvonnan tehtävissä Tehtäväkohtaisen palkan tehtäväkuvauslomake Organisaatiokaavio Sopimus ympäristönsuojelun ja ympäristöterveysvalvonnan alueellisesta yhteistyöstä Nivala-Haapajärven seutukunnassa

5 5 JOHDANTO Tämä loppuraportti on selvitys ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämisestä Nivala-Haapajärven seutukunnassa. Nivala-Haapajärven seutukunta, johon kuuluvat Haapajärven, Nivalan ja Pyhäjärven kaupungit sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnat, on yksi kahdeksasta seutuyhteistyökokeilulain ( 560/2002 ) mukaisista kokeiluseuduista. Tämä selvitys on jatkoa Nivala-Haapajärven seutukunnan teknisten toimien yhteistyöselvitykselle, josta ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto syksyllä 2003 eriytettiin omaksi projektikseen. Seutukuntahallitus haki sosiaali- ja terveysministeriöltä rahoitusta alueellisen ympäristöterveydenhuollon suunnittelu- ja perustamiskustannuksiin jo noin vuosi ennen valtioneuvoston seudullista yhteistyötä koskevaa periaatepäätöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja seutukunnan välinen sopimus allekirjoitettiin keväällä Hanke käynnistyi vuoden 2004 alussa ja loppuraportti valmistui syyskuussa Hankkeen tavoitteena oli suunnitella yhteisesti hyväksyttävissä oleva seutukunnallinen yhteistyömalli, jolla turvataan samantasoiset palvelut koko seutukunnan alueella kohtuullisin kustannuksin, sekä toiminnan laadun kokonaisvaltainen kehittäminen ja päätöksenteon riippumattomuuden edistäminen. Loppuraportti koostuu kahdesta osasta; Perusselvitys ( sivut 6 32 sekä liitteet 1 13 ) ja Seutuyhteistyön toteuttaminen ( sivut sekä liitteet ). Perusselvitystä koskeva väliraportti hyväksyttiin ohjausryhmässä ja seutuyhteistyön toteutusta koskeva väliraportti Loppuraportin ensimmäinen osa, perusselvitys, käsittelee ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tämänhetkistä tilaa. Siinä on selvitetty mm. kuntakohtaiset organisaatiot, henkilöstöresurssit ja niiden riittävyys, tehtävät ja keskeisimmät suoritteet, taloudelliset resurssit ja tämänhetkinen yhteistyö sekä arvioitu nykyisten palveluyksiköitten toimivuutta. Loppuraportin toisessa osassa, seutuyhteistyön toteutus, selvitetään ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon ( eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta ) seutuyhteistyön toteutusvaihtoehtoja Nivala-Haapajärven seutukunnassa. Raportissa tarkastellaan viranhaltijoiden asemaa, tehtäviä, palkkausta ja toimivallan siirtoon liittyviä asioita sekä esitetään eri laskentatapoihin perustuvat resurssitarpeet. Raportin toisessa osassa otetaan lyhyesti kantaa myös valvonnan ohjeistukseen, tiedonkäsittelyjärjestelmiin, taksoihin ja esitetään valvontatarpeeseen perustuva kustannustenjakomalli sekä vertaillaan eri toimintavaihtoehtoja keskenään ja annetaan ohjausryhmän esitys yhteisen toimielimen perustamisesta. Tällä yhteistyöhankkeella muodostetaan seutukunnallinen ympäristöpalvelut -palveluyksikkö, joka vastaa Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella kuntien ympäristönsuojelun ja ympäristöterveysvalvonnan tehtävistä.

6 6 1. PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 HALLINNOLINEN TAUSTA JA TAVOITTEET Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella on tehty yhteistyötä sekä ympäristönsuojelussa että ympäristöterveydenhuollossa jo vuosia. Joissakin yhteistyöhankkeissa ovat olleet mukana Ylivieskan ja Siikalatvan seutukunnat sekä Haapajärven ja Ylivieskan elintarvikelaboratoriot. Kesäkuussa 1997 perustettiin terveystarkastajista ja eläinlääkäreistä koostuva työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksia. Työryhmä päätyi hakemaan rahoitusta ympäristöterveysvalvonnan alueelliselle kehittämisprojektille. Projektin nimeksi tuli Ympäristöterveysvalvonnan kehittämisprojekti Oulun läänin eteläosassa ( YTERVA projekti ). Se toteutettiin 17 kunnan alueella vuosina 1998 ja Alueen eläinlääkärit ja terveystarkastajat osallistuivat kehittämistyöhön. Projektipäällikkönä oli Jari Keinänen. Projektin tuloksena syntyi käytännönläheinen valvonnan laatujärjestelmämalli. Toukokuussa 2002 käynnistyi Nivala-Haapajärven seutukunnan koordinoimana ympäristöterveysohjelman laatiminen yhteistoimintahankkeena Oulun eteläisen alueen 14 kunnassa ( Yterva II ). Projekti päättyi maaliskuussa 2004 ja sen tuloksena syntyi alueellinen ympäristöterveysohjelma. Projektipäällikkönä toimi Harri Heikkilä. Myös ympäristönsuojelussa on ollut alueellista yhteistyötä. Joulukuussa 1998 aloitettiin Oulun eteläisen kestävän kehityksen toimintaohjelman laatiminen, johon osallistuivat alueen ympäristönsuojeluviranhaltijat sekä laaja joukko eri yhteistyötahoja. Projektin tarkoituksena oli yhdistää kuntien näkemykset yhdeksi koko aluetta kattavaksi kokonaisvaltaiseksi toiminta- ja kehittämisohjelmaksi. Projektin vetäjänä oli Anna-Mari Auniola Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. Projekti päättyi tammikuussa 2000 ja siihen osallistui 18 kuntaa. Seutukuntahallitus päätti selvittää mahdollisuudet perustaa seutukunnan alueelle yhteinen tekninen toimisto. Teknisen toimen yhteistyöselvitys käynnistyi Selvitysmiehenä oli Timo Renko PHK Oy:stä. Tavoitteena oli suunnitella Nivala-Haapajärven seutukuntaan alueellinen tekninen toimisto, jonka tehtävänä on järjestää teknisen sektorin palvelut seutukunnan alueella. Selvitys valmistui syksyllä 2003 ja seutukuntavaltuusto esitti kuntien valtuustoille teknisen toimen yhteistoimintasopimuksen hyväksymistä. Tähän seudulliseen yhteistoimintaselvitykseen kuuluivat myös ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto ( alueelliset ympäristöpalvelut ). Alueelliset ympäristöpalvelut työryhmään kuuluivat terveystarkastaja Maire Niemelä, ympäristötarkastaja Armi Luttinen, terveystarkastaja Esko Konttila, ympäristösihteeri Vesa Kalliokoski, ympäristösihteeri Tommi Maasilta ja terveystarkastaja Jorma Turunen sekä Kärsämäen kunnaninsinööri Paavo Korpela. Ohjausryhmään tuli muutoksia vuoden 2004 puolella. Armi Luttisen tilalle tuli ympäristötarkastaja Saila Savolainen ja Jorma Turusen tilalle vs. terveystarkastaja Mauno Ruuska. Laajennetun teknisen tiimin kokouksessa esitettiin alueelliset ympäristöpalvelut palveluyksikköön liitettäväksi ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon lisäksi myös rakennusvalvonta. Seutukunnassa olisi neljä alueellista palveluyksikköä; ympäristöpalvelut, yhdyskuntasuunnittelupalvelut, kunnallistekniset palvelut ja tilapalvelut.

7 7 Seutukuntahallitus päätti hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä rahoitusta alueellisen ympäristöterveydenhuollon yksikön suunnittelu- ja perustamiskustannuksiin osana aluekeskus- ja seutuyhteistyökokeilua. Suunnittelualueeksi pyrittiin YTERVA projektin tapaan kokoamaan myös Siikalatvan ja Ylivieskan seutukunnat. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Nivala-Haapajärven seutukunnalle ympäristöterveydenhuollon seudulliselle kokeiluhankkeelle euron määrärahan, joten ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon seudullista yhteistyöselvitystä päätettiin jatkaa omana projektina. Sosiaali- ja terveysministeriön ja seutukunnan välinen sopimus allekirjoitettiin Seutukuntahallitus hyväksyi seutukunnan rahoitusosuudeksi 5000 ja kuntien osuudeksi 5000 asukasluvun mukaan jyvitettynä. Projekti käynnistyi vuoden 2004 alussa ja palvelurakenneselvityksen on oltava valmiina syyskuun 2004 loppuun mennessä, jolloin hankkeen loppuraportti jätetään sosiaali- ja terveysministeriölle. Hankkeen tavoitteena on selvittää resurssitarve ja suunnitella seutukunnallinen yhteistyömalli, jolla palvelut pystytään ylläpitämään kohtuullisin kustannuksin. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palvelurakenneselvityksessä otetaan kantaa toimintojen organisoinnin lisäksi myös toiminnan laadun kehittämiseen. Projektin ohjausryhmäksi nimettiin alueelliset ympäristöpalvelut työryhmä sekä eläinlääkäreistä Minna Junnikkala. Eläinlääkärit saavat halutessaan nimetä toisen edustajan. Seutukuntahallituksen edustajaksi nimettiin Jyrki Halonen Reisjärveltä. Ohjausryhmään kuuluvat myös lääninterveystarkastaja Aila Halonen Oulun lääninhallituksesta sekä Heikki Nikkarikoski Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta Kokkolasta. Projektin valvojina ovat ylitarkastaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä ylitarkastaja Matti Karuvaara sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta. 1.2 LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA JA TAVOITTEET Nivala-Haapajärven seutukunta on yksi kahdeksasta seutuyhteistyökokeilulain ( 560/2002 ) mukaisesta kokeiluseudusta. Kuntien tehtäviä ja päätösvaltaa voidaan siirtää kokeiluseudun sellaiselle julkisoikeudelliselle seudulliselle toimielimelle, jonka seudun kuntien valtuustot valitsevat siten kuin ne ovat siitä sopineet ( seutuyhteistyökokeilulain 4 ). Kuntalain ( KunL 1995/365 ) 1 luvussa on säännökset muun muassa kuntien itsehallinnosta, päätösvallasta, asukkaiden hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä sekä kunnan tehtävistä: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan ( 1 :n 3 mom. ). Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla ( 2 :n 1 mom. ). Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä ( 2 :n 2 mom. ). Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta ( 2 :n 3 mom. ).

8 8 Kuntien yhteistoiminnasta on säädetty kuntalain 10 luvussa; yhteistoiminnan muodoista 76 :ssä ja yhteisestä toimielimestä 77 :ssä: Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä ( 76 :n 1 mom. ). Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka, että tehtävän hoitaa kuntayhtymä ( 76 :n 2 mom. ). Kunnat voivat myös sopia, että kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi ( 76 :n 3 mom. ). Kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat ( 77 :n 1 mom. ). Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt ( 77 :n 2 mom. ). Toimielimen pöytäkirja on, milloin se asetetaan yleisesti nähtäväksi, pidettävä 63 :n mukaisella tavalla nähtävänä kaikissa sopimukseen osallisissa kunnissa ( 77 :n 3 mom. ). Kunnan tehtävistä ja yhteistoiminnasta on lisäksi säännökset muun muassa: Laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta ( /64 ). Elintarvikelaissa ( /361 ). Laissa eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta ( /1195 ). Terveydensuojelulaissa ( /763 ). Laissa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta ( /75 ). Kemikaalilaissa ( /744, muutos /696 ). Eläinlääkintähuoltolaissa ( /685 ). Kansanterveyslaissa ( /66, muutos /690 ). Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksensä elintarvikevalvonnan kehittämisestä. Elintarvikevalvonta järjestetään paikallisella tasolla siten, että kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevasta valvonnasta vastaa seudullinen valvontayksikkö. Seudullisia valvontayksiköitä muodostetaan koko maahan kpl. Seudullinen valvontayksikkö koostuu kuntien ja kuntayhtymien nykyisistä valvontayksiköistä muodostetusta yhdestä organisaatiosta, joka on yhteisen johdon alaisuudessa. Kuntien ja kuntayhtymien muun ympäristöterveydenhuollon tulee olla osa saman valvontayksikön tehtäväkenttää. Alueet muodostetaan vapaaehtoisin järjestelyin. Jos seudulliset yksiköt eivät muodostu koko maahan kolmen vuoden kuluessa, säädetään aluerajoista erikseen. Tarkoituksenmukaisen työnjaon ja erikoistumisen mahdollistamiseksi valvontayksikön minimikoko on koko ympäristöterveydenhuollon toimialalla henkilötyövuotta ottaen kuitenkin huomioon paikalliset erityistekijät. Koko henkilöstön ei ole välttämätöntä olla sijoitettuna valvontayksikön keskuspaikalle. Periaatepäätöksen tavoitteena on elintarviketurvallisuuteen liittyvän paikallisen elintarvikevalvonnan vahvistaminen ja valtakunnallisen ohjauksen tehostaminen. Paikallisen elintarvikevalvonnan järjestäminen on pääosin kuntien tehtävä. Osassa kuntia valvonnan minimitaso kuitenkin alittuu, minkä seurauksena ei voida varmistaa elintarviketurvallisuutta eikä eri elintarvikealan toimijoiden tasapuolista kohtelua kaikkialla maassa. Koska elintarviketurvallisuuden ja siitä vastaavan järjestelmän toimintakyvyn varmistaminen on sekä kansanterveyden että elintarviketalouden kilpailukyvyn ylläpitämisen kannalta tärkeä, on paikallisen elintarvikevalvonnan kehittämiselle annettava uudet suuntaviivat. Kehittämisessä on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon myös muut hankkeet, joilla pyritään kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen.

9 9 Elintarvikelain muutos ( luonnos ) vastaa edellä mainittua valtioneuvoston päätöstä paikallisen elintarvikevalvonnan järjestämisestä. Kunnan tulee pyrkiä siihen, että se hoitaa elintarvikevalvonnan yhteistoiminnassa toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa valvonnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta riittävän laajalla alueella ( seudullinen valvontayksikkö ). Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, koskee myös kuntayhtymää ja seudullista valvontayksikköä ( lakiluonnoksen 25 ). Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluksien turvallisuudesta ( 2004/75 ) tuli voimaan Uusi tuoteturvallisuuslaki on luonteeltaan täydentävä eikä toissijainen, kuten aikaisempi tuoteturvallisuuslaki. Valvontaviranomaisorganisaatioon uusi laki ei tuo muutoksia. Lakiesityksen perusteluissa on todettu, että tuoteturvallisuusvalvonta tulee osaksi elintarvikevalvonnan kehittämisestä annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainittua seudullista yhteistyötä. Seutukunnan hallinnolliset päätökset tähtäävät samaan päämäärään edellä mainittujen säädösten kanssa. Taloudellisten intressien lisäksi on otettava huomioon myös toiminnalliset näkökohdat. Toiminnat tulisi järjestää siten, että kuntalaiset ( asukkaat ja yrittäjät ) saisivat laadullisesti samanlaiset ja samanhintaiset palvelut koko seutukunnan alueella. Yhteisessä toimintayksikössä yhtenäiset toimintatavat ja asiantuntijaresurssien tehokkaampi käyttö ( erityisosaaminen ) luovat nykyistä paremmat edellytykset edellä mainituille tavoitteille. Suuremmassa yksikössä on helpompi toteuttaa myös sijaisjärjestelyt. Nykyiset säädökset mahdollistavat ja valtioneuvoston periaatepäätös velvoittaa alueelliseen yhteistyöhön. Tässä vaiheessa alueen kunnat voivat vielä itse päättä, miten yhteistyötä tehdään. Tämä mahdollisuus kannattaisi käyttää hyväksi. Alueella on vain viisi kuntaa, joten yhteisen toimielimen perustamiselle ei liene estettä. 2. SEUTUKUNNAN NYKYTILA 2.1 ALUEEN KUVAUS Nivala-Haapajärven seutukuntaan kuuluvat Haapajärven, Nivalan ja Pyhäjärven kaupungit sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnat. Nivala on asukasluvultaan ja Pyhäjärvi pinta-alaltaan suurin. Vesipinta-alaa on eniten Pyhäjärvellä. Nivala poikkeaa asukastiheydeltään huomattavasti muista seutukunnan kunnista. Seutukunnan alueella oli asukkaita vuoden 2003 lopulla Seutukunta korostaa toiminnassaan ensisijaisesti alueensa elinkeinotoiminnan tasapuolista edistämistä, sillä seutukunnan suurimmat ongelmat ovat korkea työttömyys ja väestön poismuutto. Tilastokeskuksen kuolleisuuden, syntyvyyden ja muuttoliikkeen kehityksen perusteella tekemien laskelmien mukaan seutukunnan väkiluku vähenee vuoteen 2030 mennessä lähes 6400 henkilöä eli hieman yli 20 %. Kolmannes alueen väestöstä asuu Nivalassa. Kuntakeskusten välinen etäisyys on keskimäärin 30 km ja kauimmaisten kuntakeskusten välinen etäisyys noin 70 km. Koko alueen pinta-ala on noin 3990 km 2, josta lähes kolmannes Pyhäjärvellä. Pyhäjärven pinta-alasta noin 10 % on vettä. Seutukunnan kuntien vesipinta-alasta lähes 77 % on Pyhäjärven kaupungin alueella. Reisjärvelläkin vesistön osuus on noin 5 %.

10 10 Taulukkoon 1 on koottu kuntien asukasluvut vuosina 2000 ja 2003, maa- ja vesipinta-alat sekä asukastiheys. Taulukko 1. Seutukunnan kuntien asukasluvut ja , pinta-alat ja asukastiheys. Kunta Asukasluku / / muutos Maapinta-ala km 2 Vesipinta-ala km 2 Asukkaita / maapinta-ala km Haapajärvi 8236 / 8089 / Kärsämäki 3207 / 3106 / Nivala / / Pyhäjärvi 6734 / 6325 / Reisjärvi 3274 / 3168 / Yhteensä / / Lähde: Tilastokeskus / Stat Fin Nivala-Haapajärven seutukunta jakaantuu Kalajoen ja Pyhäjoen vesistöalueisiin. Kalajoen vesistöalueella ovat Haapajärvi, Nivala ja Reisjärvi ja Pyhäjoen vesistöalueella Kärsämäki ja Pyhäjärvi. Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä, josta se virtaa ensin Kalajanjokena Hautaperän tekoaltaan kautta Haapajärveen, ja Haapajärvestä Kalajokena Nivalan, Ylivieskan, Alavieskan ja Kalajoen kautta Perämereen. Kalajoen pituus Reisjärveltä Perämereen on noin 130 km ja korkeuseroa noin 114 m. Kalajoen vesistöalueen suurimmat järvet ovat säännösteltyjä; Reisjärvellä Kiljanjärvi, Reis- ja Vuohtajärvi, Korpinen, Juurikka ja Saarinen, Haapajärvellä Hautaperä, Haapajärvi, Kuonanjärvi ja Settijärvi sekä Nivalassa Pidisjärvi. Pidisjärveä on pengerretty, samoin Kalajokea Pidisjärven ja Padingin voimalan välisellä alueella. Kaikki edellä mainituista järvistä ovat pinta-alaltaan alle 10 km 2. Kalajoessa on Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella kolme voimalaitosta; Padinki Nivalassa sekä Oksava ja Hinkua Haapajärvellä. Kalajoen tärkeimmät sivuhaarat ovat Nivalan kohdalla Pidisjärveen laskeva Malisjoki, Kortejärveen laskeva Settijoki sekä Hautaperän altaaseen laskevat Hinkuanjoki, Lohijoki, Kalajanjoki ja Kuonanjoki Haapajärvellä. Pyhäjärvi on Pyhäjoen vesistöalueen suurin järvi ja sen säännöstely on huomattavasti lievempää, kuin edellä mainittujen Kalajoen vesistöjen. Sen kokonaispinta-ala on 126 km 2. Pyhäjärvi voidaan jakaa vedenlaadultaan kahteen eri osaan; pohjoiseen Junttiselkään ja eteläiseen Iso- ja Kirkkoselkään. Isoselkä on säilynyt karuna ja on vedenlaadultaan yksi alueen parhaimmista. Junttiselkää kuormittavat teollisuus ja taajaman jätevedet sekä voimakas maatalous. Komu- ja Parkkimajärven vedet laskevat myös Pyhäjärveen. Sekä Komu- että Parkkimajärvi ovat pinta-alaltaan alle 10 km 2. Pyhäjoen pituus Pyhäjärvestä Perämereen on noin 160 km ja korkeuseroa noin 139 m. Vesistöjen säännöstely sekä paikoitellen voimakas kuormitus ovat heikentäneet alueen vesistöjen vedenlaatua. Malisjoki on eräs alueen voimakkaimmin kuormitetuista vesistöistä. Malisjoen kokonaisfosforikuormituksesta ¾ on ihmistoiminnan aiheuttamaa ( Mikkola Mika ja Pekkala Jukka. Keski-Pohjanmaan vesistöjen tila ja vesiensuojelun kehittämissuunnitelma 1997 ). Seutukunnan alueella on käynnistetty useita vesistön kunnostushankkeita; mm. Reisjärven järvien kunnostushanke sekä vuonna 2003 käynnistynyt Jätevedet puhtaaksi hanke, jonka pilottialueena on Nivalan Maliskylä. Myös järvien säännöstelykäytäntöihin on haettu muutoksia. Ympäristönsuojelussa riittää työsarkaa koko Kalajoen vesistöalueella vuosiksi eteenpäin.

11 11 Seutukunnan vahvoja kehittämisen painopistealueita ovat mekaaninen puunjalostusteollisuus ja metalliteollisuus. Lisäksi panostetaan tietoteollisuutta palvelevan teollisuuden ja yritystoiminnan edellytyksiin sekä edistetään maataloustuotannon kannattavuutta, luonto- ja maaseutumatkailua sekä käsi- ja pienteollisuutta. Tavoitteena on väestön poismuuton pysäyttäminen työpaikkoja luomalla. Noin puolet alueen työssäkäyvistä on palvelualalla, viidennes alkutuotannossa, neljäsosa jalostuksessa ja noin 5 % muilla aloilla ( Taulukko 2 ). Taulukko 2. Seutukunnan kuntien työpaikkarakenne Kunta Alkutuotanto % Jalostus % Palvelut % Tuntematon % Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Lähde: Tilastokeskus Maatalous ja etenkin maidontuotanto on alueella erittäin voimakasta ( Taulukko 3 ). Eläinlääkäreiden työpanos menee eläinlääkintähuoltoon; mm. hyötyeläinten terveyden ja sairauksien hoitoon, elintarvikkeiden alkutuotannon valvontaan, tuotantotilatarkastuksiin ja eläinsuojeluun. Taulukko 3. Alueen tuotantoeläintilat sekä tuotantoeläinmäärät 4/2004. Tuotanto- Maidon- Lypsykarja Muut Kunta eläintilat tuotantotilat nautaeläimet Muut tuotantoeläimet Tuotantoeläimet yhtensä Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Yhteensä Lähde: Kuntien maaseutuviranomaiset ja kunnaneläinlääkärit. Viljeltyä peltoa on seutukunnan alueella yhteensä ha, josta Nivalassa lähes 40 %. Nivalan maapinta-alasta on kolmannes viljelysmaata ( ha ). Alueen voimakas maaseutumaisuus näkyy myös asuntokannassa. Pientalojen osuus on noin 61 % asuntokannasta. Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä on vapaa-ajanasuntojen osuus kunnan koko asuntokannasta lähes neljännes ( Taulukko 4 ). Taulukko 4. Seutukunnan kuntien rakennuskanta asuntotyypin mukaan Kunta Pientalot 2001 Kesämökit 2002 Kerros- ja rivitaloasunnot 2001 Edelliset yhteensä 2001 / 2002 Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Lähde: Tilastokeskus

12 KUNTAKOHTAISET ORGANISAATIOT Kuntien organisaatioissa on suuria eroja ( Taulukko 5 ). Vain Nivalassa ja Kärsämäellä kaikki kolme palveluyksikköä ovat samassa viranomaisessa. Myös esittelyn suhteen on huomattavia eroja. Haapajärvellä ympäristöterveydenhuolto on perusturvalautakunnassa ja ympäristönsuojelu teknisen lautakunnan alaisessa lupajaoksessa. Perusturvajohtajan alaisuudessa on yhdeksän ( 9 ) päävastuualuetta, joista yhtenä terveyspalvelut. Yleisen terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköt kuuluvat terveyspalvelut vastuualueeseen. Terveysvalvonnanjohtajana toimii ylilääkäri. Ympäristöterveydenhuollon asiat esittelee perusturvajohtaja. Teknisen lautakunnan alaisuudessa on lupajaos, jossa käsitellään valvontatoimen lupa-asiat, lausunnot ym. Lupajaos koostuu teknisen lautakunnan jäsenistä. Valvontatoimi on yhtenä teknisen palvelukeskuksen viidestä ( 5 ) päävastuualueesta. Tekninen johtaja on teknisen palvelukeskuksen päällikkö. Rakennustarkastaja esittelee valvontatoimen lupaasiat. Hän on myös valvontatoimen vastuuhenkilö. Valvontatoimen tulosyksikköinä ovat rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu. Kärsämäellä ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu ovat valvontalautakunnassa, jonka esimiehenä ja esittelijänä on rakennustarkastaja-palopäällikkö. Valvontalautakunta kuuluu tekniseen osastoon, jonka päällikkönä on kunnaninsinööri. Nivalassa ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu ovat ympäristölautakunnassa. Ympäristölautakunta on osana teknistä toimialaa, jonka toimialajohtajana on tekninen johtaja. Ympäristönsuojeluasiat esittelee ympäristösihteeri ja ympäristöterveydenhuollon asiat vastaava eläinlääkäri. Rakennustarkastaja esittelee rakennusvalvontaan liittyvät sekä ympäristölautakunnan muut asiat. Pyhäjärvellä ympäristönsuojelu ja ympäristöterveysvalvonta ovat ympäristölautakunnassa. Eläinlääkintähuolto on perusturvalautakunnassa. Ympäristösihteeri esittelee ympäristölautakunnan asiat ( myös rakennusvalvonnan ). Ympäristölautakunta kuluu tekniseen toimeen, jonka johtajana on tekninen johtaja. Reisjärvellä ympäristönsuojelu ja ympäristöterveysvalvonta ovat ympäristölautakunnassa ja eläinlääkintähuolto sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Terveystarkastaja on ympäristönsuojelun ja ympäristöterveysvalvonnan palveluyksiköiden vastuuhenkilö ja esittelijä. Ympäristötoimen toimialajohtajana on rakennustarkastaja. Ympäristölautakunta on suoraan kunnanhallituksen alainen, itsenäinen vastuualue. Eläinlääkintähuollon asiat esittelee sosiaali- ja terveysjohtaja, joka on kunnaneläinlääkärin esimies. Taulukkoon 5 on koottu kuntakohtainen yhdistelmä, josta näkyy kunkin palveluyksikön osalta lautakunta, virasto, lähin esimies sekä ko. asioiden esittelijä.

13 13 Taulukko 5. Kuntakohtaiset organisaatiot. Lautakunta Teknisen lautakunnan lupajaos Ympäristöterveysvalvonta Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Lautakunta Perusturvalautakunta Valvontalautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Virasto Terveyspalvelut Tekninen osasto Teknisen toimen Tekninen toimi Ympäristötoimi toimiala Esimies Terveysvalvonnan johtaja Kunnaninsinööri Vastaava eläinlääkäri Ympäristösihteeri Rakennustarkastaja Esittelijä Perusturvajohtaja Rakennustarkastajapalopäällikkö Vastaava eläinlääkäri Ympäristösihteeri Terveystarkastaja Ympäristönsuojelu Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Valvontalautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Virasto Valvontatoimi Tekninen osasto Teknisen toimen Tekninen toimi Ympäristötoimi toimiala Esimies Rakennustarkastaja Kunnaninsinööri Tekninen johtaja Tekninen johtaja Rakennustarkastaja Esittelijä Rakennustarkastaja Rakennustarkastajapalopäällikkö Ympäristösihteeri Ympäristösihteeri Terveystarkastaja Eläinlääkintähuolto Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Lautakunta Perusturvalautakunta Valvontalautakunta Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Virasto Terveyspalvelut Tekninen osasto Teknisen toimen toimiala Perusturvatoimisto Sosiaali- ja terveystoimi Esimies Terveysvalvonnan johtaja Kunnaninsinööri Tekninen johtaja Johtava lääkäri Sosiaali- ja terveysjohtaja Esittelijä Perusturvajohtaja Rakennustarkastajapalopäällikkö Vastaava eläinlääkäri Perusturvajohtaja Sosiaali- ja terveysjohtaja 2.3 HENKILÖSTÖ Ympäristönsuojelun viranhaltijoiden pätevyysvaatimuksista ei ole mainintaa lainsäädännössä. Elintarvikevalvonnan ja terveydensuojelun sekä eläinlääkintähuollon tehtäviä hoitavien henkilöiden pätevyysvaatimuksista on säädetty ao. sektorilaissa. Edellä mainitut pätevyysvaatimukset löytyvät liitteestä 3; ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Kunnaneläinlääkäri on sekä viranhaltija että toiminnanharjoittaja. Tästä saattaa aiheutua tietynlaista jääviyttä virkatehtävien hoidolle. Valvontahenkilöstön virkanimikkeet, koulutus ja työkokemus ilmenevät liitteestä 1. Henkilöstövaihdoksia on viime vuosina ollut Haapajärvellä, Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä. Nämä ovat omalta osaltaan vaikeuttaneet tehtävien hoitoa. Henkilöstöresurssit ja niiden muutokset selviävät liitteestä 1 ja taulukosta 6 sekä sen alla olevista lisäselvityksistä. Henkilöstöresurssit ovat seutukunnassa vähentyneet vuodesta 1990 vuoteen 2004 seuraavasti: o Ympäristönsuojelussa 1.65 henkilötyövuotta ( ). o Ympäristöterveysvalvonnassa 3 henkilötyövuotta ( 6 3 ). o Eläinlääkintähuollossa 1.5 henkilötyövuotta ( ).

14 14 Taulukko 6. Kuntien henkilöstöresurssit ( henkilötyövuotta ) ) Haapajärvi 2) Kärsämäki Nivala 2) Pyhäjärvi 1) Reisjärvi Ympäristönsuojelu Ympäristöterveysvalvonta 1) ) Eläinlääkintähuolto ) Maaselän kansanterveystyön kuntainliitto saakka. Maaselän kansanterveystyön kuntainliitossa ( Haapajärvi Reisjärvi ) oli vuoden 1993 loppuun saakka kaksi terveystarkastajan virkaa. Aluksi terveystarkastajilla oli tehtäväjako, eli kumpikin hoiti tehtäviä molemmissa kunnissa. Tästä luovuttiin 1984, jonka jälkeen Reisjärven terveystarkastaja hoiti osan Haapajärven tehtävistä. Kuntayhtymän purkauduttua , siirtyi toinen terveystarkastajista Haapajärven kaupungin ja toinen Reisjärven kunnan terveystarkastajan virkaan. Haapajärvellä on tällä hetkellä terveystarkastajan ja ympäristötarkastajan virat. Haapajärvi on ostanut osan ympäristönsuojelun palveluista Pyhäjärven kaupungilta ja myynyt ympäristöterveysvalvonnan palveluja Pyhäjärvelle alkaen. Ympäristönsuojelusihteerin virka oli täyttämättä välisen ajan sekä ympäristötarkastajan virka marraskuusta 2003 tammikuun 2004 loppuun. Haapajärven ympäristötarkastaja aloitti Pyhäjärven ympäristöterveysvalvonnan tehtävien hoidon toukokuun 2004 alusta. Haapajärven kaupungin toinen eläinlääkärin virka on ollut täyttämättä syksystä 1999 lähtien. 2) Pyhäjärven Kärsämäen kansanterveystyön kuntainliitto 1992 saakka. Kärsämäen terveystarkastajan virka lakkautettiin Kärsämäki lakkautti ympäristönsuojelusihteerin viran 1990 ja sopi samalla yhteistyöstä Pyhäjärven kanssa. Kärsämäki osti ympäristönsuojelusihteerin palvelut Pyhäjärveltä ( 2 päivää viikossa ) vuosina Ympäristönsuojelun ja ympäristöterveysvalvonnan palvelut on ostettu Haapaveden kaupungilta ( yksi päivä viikossa ) 1993 lähtien. Nivalassa toinen terveystarkastajan virka on ollut täyttämättä alkaen ja sitä ennen osaaikaisena vuodesta Apulaisrakennustarkastaja osallistui asunnontarkastuksiin 2002 ja Ympäristösihteeri on ollut osa-aikaisessa virassa vuodesta 1996 alkaen. Aluksi 66 % ja alkaen 55 %. Ympäristösihteeri jää eläkkeelle Nivalassa on ollut täytettynä vain kaksi kaupungineläinlääkärin virkaa lähtien. Nivalan 2. kaupungineläinlääkäri on ollut nykyisessä virassaan 20 vuotta ja hän on erikoistunut pieneläinpraktiikkaan. Hänen erityisvastuualueena on eläinsuojelu. Hän osallistuu eläinlääkäripäivystykseen, mutta ei elintarvikevalvontaan. Nivala ostaa eläinlääkintähuollon tehtäviin ( praktiikka ) 0.5 henkilötyövuotta Haapavedeltä. Pyhäjärven terveystarkastajan virka lakkautettiin Ympäristösihteeri hoiti myös ympäristöterveysvalvonnan tehtävät Pyhäjärvellä on ympäristösihteerin virka. Ympäristöterveysvalvonnan palvelut on ostettu Haapajärven kaupungilta lähtien. Reisjärven ympäristöterveysvalvonnan palveluja on myyty Lestijärven kunnalle alkaen yksi päivä viikossa. Reisjärven kunnan ympäristönsuojelusihteerin virka lakkautettiin 1994, ja ympäristönsuojelutehtävät siirrettiin terveystarkastajalle. Seutukunnan alueella on käytettävissä ympäristönsuojelutehtävien hoitoon vajaat kolme ja ympäristöterveysvalvonnan tehtäviin kolme henkilötyövuotta. Nykyisellä henkilöstömäärällä ei valvonnan suunnitteluun jää aikaa.

15 15 Eläinlääkäreiden työaika kuluu suurimmaksi osaksi eläinlääkintähuollon tehtävissä. Nivalan vastaava eläinlääkäri toimii esittelijänä. Eläinlääkäreiden elintarvikevalvontaan käyttämä työpanos oli vuonna 2002 yhtensä 78 henkilötyöpäivää ( Haapajärvi 16, Kärsämäki 9, Nivala 13, Pyhäjärvi 30 ja Reisjärvi 10 ), ja vuonna 2003 yhteensä 50.5 henkilötyöpäivää ( Haapajärvi 16, Kärsämäki 0, Nivala 15.5, Pyhäjärvi 10 ja Reisjärvi 9 ). 2.4 TEHTÄVÄT JA DELEGOINNIT Ympäristönsuojelu. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta ( 1986/64 ): Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoitaa kunnan määräämä toimielin ( kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ), jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus ( /1013; 5 ). Tehtävien hoito voidaan järjestää myös kuntien yhteistoimintana siten, kuin kuntalain ( 365/1995 ) 2 :ssä ja 10 luvussa säädetään ( /105; 5 ). Muilta osin ympäristönsuojelun hallinnon järjestämisessä noudatetaan kuntalain säännöksiä. Ympäristönsuojelulaki ( 2000/86 ) Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain ( 64/1986 ) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka käyttää osaltaan ympäristönsuojelun yleisen edun puhevaltaa tämän lain mukaisessa päätöksenteossa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää tässä laissa tarkoitettua toimivaltaansa viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään. Toimivaltaa ei voida kuitenkaan siirtää viranhaltijalle asiassa, joka sisältää hallintopakon käyttämistä ( 21 ). Jätelaki ( 1993/931 ) Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa ( 64/1986 ) tarkoitettu kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnassa ( 38 ). Vesilaki ( 1961/264 ) Mitä tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetään vesilautakunnasta, ympäristönsuojelulautakunnasta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisesta, koskee kunnan ympäristönsuojeluviranomaista, josta säädetään kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa ( /2000; 20 luvun 1 ). Valtuusto voi antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle oikeuden siirtää tämän lain 1 luvun 16 ja 31 :n mukaisissa asioissa toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle ( /88; 20 luvun 2 ). Maastoliikennelaki ( 1995/1710 ) Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten yleinen valvonta kuuluu kunnassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ( /1018; 32 ). Vesihuoltolaki ( 2001/119 ) Tämän lain mukaisia valvontaviranomaisia ovat alueellinen ympäristökeskus sekä kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ( 4 ).

16 16 Ulkoilulaki ( 1973/606, muut. 1994/1343 ) Leirintäalueen perustamisesta ja alueen toiminnan olennaisesta muuttamisesta on viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista tai muuttamista tehtävä kirjallinen ilmoitus alueen sijaintikunnan määräämälle viranomaiselle, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus ( kunnan leirintäalueviranomainen ). Kunnanvaltuusto voi antaa kunnan leirintäalueviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Toimivaltaa ei kuitenkaan voi siirtää viranhaltijalle asiassa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttöä ( 26 ). Maa-aineslaki ( 1981/555 ) Lupaviranomaisena ( 7 ) ja valvontaviranomaisena ( 14 ) toimii kunnan määräämä viranomainen. Toimivallan siirtämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä kuntalaissa ( 365/1995 säädetään ( 7 ). Ympäristönsuojelun lakisääteiset tehtävät on lueteltu liitteessä 2. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain ( 113/2000 ) 7 ( YvpL 7 ) edellyttää ympäristönsuojelulain ( 86/2000 ) nojalla ympäristöluvanvaraisten toimintojen lupaharkintaa, eli tarkoittaa kaikkia niitä vanhoja toimintoja, joille voimassa olevan ympäristönsuojelulain mukaan pitäisi hakea ympäristölupa. Toiminnanharjoittajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaista on, että ympäristönsuojelulain voimaan tullessa ( ) olemassa olevien toimintojen lupia voidaan tarkistaa vastaamaan niitä vaatimuksia, joita noudatetaan uusille toiminnoille myönnettävässä ympäristöluvassa. Tällaisia toimintoja on vielä käsittelemättä Haapajärvellä 50, Pyhäjärvellä 38 ja Reisjärvellä 60. Kärsämäen kohteista ei ole tietoa ja Nivalan kaikki 140 tapausta on jo käsitelty. Yhden tapauksen käsittelyyn menee aikaa vähintään yksi henkilötyöpäivä, mikäli lupaharkinnassa hankitaan riittävä selvitys, mitä hyvä hallintomenettely edellyttää ( mahdolliset tarkastukset, kuulemiset ym. ). Valtioneuvoston asetus ( 542/2003 ) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan Ennen vuotta 2004 rakennetuista, viemäriverkoston ulkopuolella olevista, jätevesien käsittelyjärjestelmistä on tehtävä selvitys sekä käyttö- ja huolto-ohjeet vuoden 2005 loppuun mennessä. Vanhat järjestelmät on kunnostettava nykyvaatimusten mukaisiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Nämä työllistävät kuntien ympäristönsuojeluhenkilöstöä. Tällaisia kohteita on Haapajärvellä noin 850, Kärsämäellä noin500, Nivalassa noin 2000, Pyhäjärvellä noin 1800 ja Reisjärvellä noin 900. Molemmat edellä mainitut tehtäväalueet ovat vanhojen toimintojen uudelleen tarkastelua, mikä pitäisi pystyä tekemän akuutin valvonnan ohella. Varsinkin vanhojen jätevesijärjestelmien saattaminen nykymääräysten edellyttämälle tasolle on mahdoton, ellei yhteiskunta kohdenna vuosittain järjestelmien kunnostukseen tuntuvia avustuksia. Pakkokeinojen käyttö on liian työläs prosessi. Ympäristöterveydenhuolto: Ympäristöterveydenhuollolla tarkoitetaan ympäristöterveysvalvonnan sekä eläinlääkintähuollon, eläinsuojelun ja eläintautilain mukaisia tehtäviä. Elintarvikelaki ( 1995/361 ): Kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin huolehtii elintarvikevalvontaan kuuluvista tehtävistä kunnan alueella. Kunnanvaltuusto voi päättää, että toimielin voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle ( 11 ).

17 17 Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan tehtäväksi ( 11 ). Laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta ( 1996/1195 ): Kunta huolehtii alueellaan tämän lain mukaisesta valvonnasta ja tarkastuksesta, jollei 2 momentista muuta johdu. Kunta on myös velvollinen avustamaan valtiota vierasainevalvonnan toteuttamisessa. Kunnalla on oikeus saada valtiolta korvaus näistä avustamistehtävistä ( 10 ). Kunnan tehtävänä olevasta valvonnasta ja tarkastuksesta huolehtii kunnassa kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, jota tässä laissa kutsutaan kunnan valvontaviranomaiseksi. Valtuusto voi antaa lautakunnalle tai toimielimelle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle ( 11 ). Kunnan on järjestettävä tämän lain mukaan sen tehtävänä oleva valvonta ja tarkastus. Valvontaja tarkastustehtävissä kunnalla tai kuntayhtymällä on oltava palveluksessaan henkilökuntaa, jolla on riittävä elintarvikehygieeninen asiantuntemus ja, Euroopan yhteisön lainsäädännön valvonnan sitä erityisesti edellyttäessä, elintarvikehygieniaan perehtynyt kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva laillistettu eläinlääkäri ( 12 ). Kunnat ja kuntayhtymät voivat sopia, että kunnan tai kuntayhtymän eläinlääkärille tässä laissa säädetty tehtävä annetaan toiseen kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa olevan eläinlääkärin hoidettavaksi virkavastuulla ( 12 ). Terveydensuojelulaki ( 1994/763 ): Kunnan terveydensuojeluun kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin ( kunnan terveydensuojeluviranomainen ). Valtuusto voi antaa lautakunnalle tai toimielimelle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle ( 7 ). Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi ( 7 ). Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta ( 2004/75 ): Kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Kunnassa nämä tehtävät hoitaa kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin ( kunnan valvontaviranomainen ). Valtuusto voi antaa lautakunnalle tai toimielimelle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle, jolloin nämä voivat määrätä kiellon tämän lain 23 ja 24 :n mukaisesti ( 11 ). Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi ( 11 ). Kunta laatii kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten valvontaa varten valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja ehkäisee kulutustavaroihin ja kuluttajapalveluksiin liittyviä vaaroja. Valvontasuunnitelmassa on ainakin määritettävä suoritettavat tarkastukset, valvontakohteiden tarkastustiheys, siinä on oltava näytteenottosuunnitelma sekä arvioitava valvontasuunnitelman toteutumista. Kunnan valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon Kuluttajaviraston laatima valtakunnallinen valvontaohjelma. Valvontasuunnitelma on tarkistettava kolmen vuoden välein ja muulloinkin, jos sitä on pidettävä tarpeellisena ( 15 ).

18 18 Kemikaalilaki ( 1989/744 ) Kunnassa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo kunnanhallitus, jollei tehtävää ole johtosäännössä määrätty jollekin lautakunnalle ( kunnan kemikaalivalvontaviranomainen ). Valtuusto voi antaa kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle oikeuden siirtää 32 :n mukaisissa asioissa toimivaltansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle ( 7 ). Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi ( 7 ). Eläinlääkintähuoltolaki ( 1990/685 ): Kunnan tehtävänä on alueellaan suunnitella ja toteuttaa eläinlääkintähuoltoa sen mukaan kuin tässä tai muussa laissa säädetään ( 6 ). Eläinlääkintähuoltoon kuuluvina velvollisuuksina kunnan on huolehdittava ( 3. luvun 8 ): 1) peruseläinlääkäripalvelujen järjestämisestä hyötyeläinten terveyden ja sairauksien hoitamiseksi sekä sellaisten eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä, jotka on katsottava tarpeellisiksi muiden kotieläinten sairauksien hoitamiseksi tai tavanomaisten terveydenhoitopalvelujen antamiseksi; 2) eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnasta ja tarkastuksesta sekä eläintenpitoon liittyvästä terveydellisestä valvonnasta tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi siltä osin kuin siitä ei ole säädetty eläintautilaissa; sekä 3) kunnan tehtäväksi säädetystä lihantarkastuksesta ja maidontarkastuksesta. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvien tehtävien hoitamista varten kunta voi ylläpitää yhtä tai useampaa kunnaneläinlääkärin virkaa. Virka voidaan perustaa useamman kunnan tai kuntainliiton taikka kunnan ja kuntainliiton yhteisenä. Jos kunta ylläpitää kahta tai useampaa kunnaneläinlääkärin virkaa, kunnan on määrättävä kunnaneläinlääkäreiden keskinäisestä tehtäväjaosta ( 761/92; 9 ) Yksityinen palvelujen tuottaja ei voi huolehtia kunnaneläinlääkärin tehtäviin kuuluvasta eläintautilain täytäntöönpanosta eikä eläinsuojeluvalvonnasta ( 9 ). Jatkossa kaikki ympäristöterveysvalvonnan toiminta edellyttää valvontasuunnitelman tekoa. Valvontasuunnitelman mukainen toiminta taas edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja, joita tällä hetkellä ei voida katsoa olevan yhdessäkään seutukunnan kunnassa ( taulukot 6, 7 ja 8 sekä liite 7 ). Yterva -projektissa tarkennettiin muutamia ympäristöterveydenhuoltoon liittyviä termejä, kuten ympäristöterveysvalvonta, säännöllinen valvonta ja akuutti valvonta. Ympäristöterveysvalvontaan kuuluvat eläinlääkintähuoltoa, eläinsuojelua ja eläintautien vastustamista lukuun ottamatta muut ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Säännöllisellä valvonnalla tarkoitetaan niitä valvontatoimenpiteitä, jotka tiedetään ja pystytään suunnittelemaan etukäteen. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. elintarvikehuoneistojen omavalvonnan ja hygieenisen tason tarkastukset, koulun terveydellisten olojen tarkastus, näytteenotto juoma- ja uimavedestä sekä erilaiset valvontaprojektit. Akuutilla valvonnalla tarkoitetaan niitä valvontatoimenpiteitä, joiden määrää ja laatua ei voi tietää etukäteen. Tällaisia ovat mm. kuluttajavalitukset, ilmoitusten ja hakemusten käsittely, keskushallintoviranomaisten myyntikieltopäätösten valvonta sekä erilaiset lausunnot ja niiden johdosta tehtävät tarkastukset. Ympäristöterveydenhuollon lakisääteiset tehtävät ovat liitteessä 3.

19 19 Tehtävien jaottelussa ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon välillä on joitakin kuntakohtaisia eroja, muun muassa kemikaalilain ja maa-aineslain mukaisissa tehtävissä. Kärsämäellä kemikaalivalvonta kuuluu ympäristönsuojelusta vastaavalle viranhaltijalle ja Reisjärvellä maa-ainesasiat rakennustarkastajalle. Ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät on säädetty kunnan viranomaisen tai sen alaisen viranhaltijan tehtäväksi, joten niiden tekemisestä tai tekemättä jättämisestä vastaa viimekädessä kunta. Tehtäviä ei myöskään voi antaa kunnan ulkopuolisen tahon hoidettavaksi. Toimivallan siirrosta viranhaltijalle on säädetty muun muassa ympäristönsuojelulaissa, vesilaissa, maa-aineslaissa, elintarvikelaissa, laissa eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta, terveydensuojelulaissa, laissa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta sekä kemikaalilaissa. Ympäristönsuojelulaissa on suora valtuutus ja maa-aineslain osalta noudatetaan kuntalain säännöksiä. Muiden edellä mainittujen sektorilakien toimivallan siirto tapahtuu valtuuston tahdon mukaisesti ao. viranomaisen päätöksellä. Ympäristönsuojelussa toimivaltaa on siirretty viranhaltijalle Pyhäjärveä lukuun ottamatta verrattain vähän ( liite 4 ), joskin Pyhäjärven siirtopäätös on tulkinnanvarainen. Ympäristöterveysvalvonnassa, etenkin elintarvikevalvonnassa ja terveydensuojelussa, on toimivalta siirretty viranhaltijoille Kärsämäkeä lukuun ottamatta ( liite 5 ). Molempien sektoreiden päätöksenteko perustuu pääsääntöisesti oikeusharkintaan, joten päätösvallan delegointi viranhaltijalle on perusteltua. Viranhaltijan oikeusturvan kannalta toimivallan siirtoa koskevien päätösten on oltava selkeitä. 2.5 SUORITTEET JA RESURSSIEN RIITTÄVYYS Liitteissä 6 ja 7 on eritelty ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet sekä eri tehtäväalueisiin käytetty työaika ( työajan jakautuminen tehtäväalueittain ). Kaikissa seutukunnan kunnissa on tehty elintarvikevalvonnan kohteiden kokonaisarviointi, jonka perusteella määräytyy kunkin kohteen valvontatarve. Valvontatarvetta ei ole yhdessäkään kunnassa pystytty täyttämään. Vaje on samaa suuruusluokkaa, kuin mitä elintarvikeviraston vuositilastot osoittavat. Vajetta on yksistään elintarvikevalvonnassa seutukunnan alueella noin yksi ( 1 ) henkilötyövuosi ( Taulukko 7 ). Elintarvikevirasto tekee vuosittain kuntakohtaisen yhteenvedon elintarvikevalvonnan riittävyyden arvioinnista. Kuluttajavirasto tekee vastaavan selvityksen kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten valvonnan osalta. Muun ympäristöterveysvalvonnan osalta ei ole käytettävissä vastaavia valvontatarpeen määrittämismenetelmiä. Hygienialain 16 :n mukaan kunnan valvontaviranomaisen tulee rekisteröidä maidontuotantotilat ja 22 :n mukaan huolehtia niiden säännöllisestä tarkastamisesta. Maidontuotantotilat on tarkastettava vähintään kerran kolmessa vuodessa ( MMM:n asetus 8/EEO/2002 ). Tämä tarkoittaa seutukunnan alueella noin 200 tilaa vuodessa. Vuonna 2003 tarkastettiin vain 79 tuotantotilaa. Pitäisikö nykyiset henkilöstöresurssit suunnata entistä enemmän kunnallisen eläinlääkintähuollon tehtäviin ( kohta 2.4 / sivu 16 ), ja ohjata esimerkiksi pieneläinten vaativammat hoitotoimenpiteet ( muu, kuin välittömän ensiavun anto ) yksityiselle sektorille?

20 20 Taulukko 7. Seutukunnan kuntien elintarvikevalvontaan vuosina käyttämä työaika sekä käytetyn työpanoksen suhde valvonnan vähimmäistarpeeseen vuosina Kunta Elintarvikevalvontaan käytetty työaika ( htpv ) Käytetty työpanos / vähimmäistarve Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Yhteensä Laskennallinen vaje ( htpv ) Oulun lääni, yhteensä Oulun lääni, keskiarvo Oulun lääni, minimi Lähde: Elintarvikevirasto ja Oulun lääninhallitus Käytetyn työpanoksen suhde laskennalliseen vähimmäistarpeeseen on keskeisin mittari arvioitaessa elintarvikevalvonnan riittävyyttä. Valvonnan vähimmäistarve on laskettu kunnan alueella sijaitsevien valvontakohteiden perusteella siten, että kullekin valvontakohteelle on määritetty työpanos, joka vähintään tarvitaan ko. kohdetyypin tarkastukseen. Vähimmäistyöpanos on laskettu erilaisille kohteille säädetyn tai suositellun tarkastuskäyntimäärän ja kullekin tarkastuskäynnille arvioidun tarkastusajan perusteella. Laskemalla yhteen erilaisten kohteiden vaatimat työmäärät, saadaan kunnan valvontakohteiden tarkastuksiin tarvittava työaika. Elintarvikevalvontaan tarvittavaa kokonaistyöpanosta arvioitaessa on em. tarkastuksiin tarvittava aika kerrottu luvulla 1.5, sillä valvontaan kuuluu paljon muutakin työtä kuin pelkkä tarkastus ( pöytäkirjat ym. ). Jos käytetyn työpanoksen suhde vähimmäistarpeeseen on vähintään 1, on työpanosta käytetty vähimmäistarpeen verran. Jos suhdeluku on alle 0.5, on työpanosta käytetty reilusti alle vähimmäistarpeen. Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä selvitysmies Veli-Mikko Niemi esittää raportissaan Kuntien ja valtion tehtävänjako elintarvikevalvonnassa ( Helsinki 2002 ), että paikallinen elintarvikevalvonta tulee koota viiden vuoden kuluessa seudullisen tai alueelliseen yksikköön. Paikalliseen elintarvikevalvontaan tulee nykyisillä tehtävillä varata vähintään yksi henkilötyövuosi jokaista asukasta kohti. Nivala-Haapajärven seutukunnassa tämä tarkoittaa hieman yli kahta henkilötyövuotta pelkästään elintarvikevalvontaan. Nykyresursseilla käytettävissä on vajaat 1.5 henkilötyövuotta, eli vajetta on lähes yksi henkilötyövuosi, kuten elintarvikeviraston tilastotkin osoittavat. Alueen nykyisen valvontahenkilöstön työpanos pitäisi käyttää lähes kokonaan elintarvikevalvontaan. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi lausuntonsa Kainuun kokeilualueen ympäristöterveydenhuollon henkilöstön riittävyydestä ja virkajärjestelyistä Kainuun hallintokokeilualueeseen kuuluu yhdeksän kuntaa ja niiden yhteinen asukasmäärä oli vuoden 2002 lopussa

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta KRISTIINANKAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto / 2009 1 Sisältö Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu.

Lisätiedot

SOPIMUS YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONNAN ALUEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ NIVALA- HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN ALUEELLA

SOPIMUS YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONNAN ALUEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ NIVALA- HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 1 SOPIMUS YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONNAN ALUEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ NIVALA- HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 1 SOPIJAOSAPUOLET Tämän sopimuksen allekirjoittajat. 2 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Mikkelin seudun ympäristölautakunta 28.9.2016 Liite 1 83 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 21.9.2016 Taltionumero 3982 Diaarinumero 3728/3/15 1 (8) Asia Valittaja Yhteistoiminta-alueella järjestettävää

Lisätiedot

(KV hyväksynyt tulevaksi voimaan , jolloin ympäristöhallinnon hyväksytyn johtosäännön voimassaolo lakkaa.

(KV hyväksynyt tulevaksi voimaan , jolloin ympäristöhallinnon hyväksytyn johtosäännön voimassaolo lakkaa. PORIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖHALLINNON J O H T O S Ä Ä N T Ö (KV hyväksynyt 22.11.2010 tulevaksi voimaan 1.1.2011, jolloin ympäristöhallinnon 27.10.2008 hyväksytyn johtosäännön voimassaolo lakkaa. Myöhemmin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen

Lisätiedot

Imatran seudun ympäristöviranomaisen johtosääntö

Imatran seudun ympäristöviranomaisen johtosääntö Imatran seudun ympäristöviranomaisen johtosääntö 1.1.2013 IMATRAN KAUPUNKI IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRANOMAISEN JOHTOSÄÄNTÖ Toimielin: Imatran kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.12.2012 Voimaantulo: 1.1.2013

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Silja Mäkelä 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristönsuojelu Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari, Savitaipale, Suomenniemi, Lemi, Luumäki, Ylämaa Alue Lappeenranta, Joutseno,

Lisätiedot

Ymp.ltk 27.1.2010 5 liite 3. Ympäristölautakunnan siirtämä toimivalta alaisilleen viranhaltijoille. Muutosehdotus

Ymp.ltk 27.1.2010 5 liite 3. Ympäristölautakunnan siirtämä toimivalta alaisilleen viranhaltijoille. Muutosehdotus Ymp.ltk 27.1.2010 5 liite 3 Ympäristölautakunnan siirtämä toimivalta alaisilleen viranhaltijoille Pykälä Voimassa oleva lautakunnan toimivaltaa siirtoa viranhaltijoille koskeva päätös (ympäristölautakunta

Lisätiedot

1 Ympäristöterveyslautakunnan johtosäännön soveltaminen ja kunnan muut säännöt ja toimintaohjeet

1 Ympäristöterveyslautakunnan johtosäännön soveltaminen ja kunnan muut säännöt ja toimintaohjeet Ympäristöterveyslautakunnan johtosääntö 1 (5) Siilinjärven ympäristöterveyslautakunnan johtosääntö 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Ympäristöterveyslautakunnan johtosäännön soveltaminen ja kunnan muut säännöt

Lisätiedot

Perusturvalautakunta esityslistan liite

Perusturvalautakunta esityslistan liite Perusturvalautakunta 10.12.2008 esityslistan liite Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,

Lisätiedot

TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA

TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA Toimivallan siirtäminen 1.10.2016 alkaen. 1 / 7 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA Ympäristöterveydenhuollon jaosto päättää siirtää

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMÄRISTÖTERVEYS- VALVONNAN TEHTÄVIEN HOITO NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNASSA. YTAKE II -projekti LOPPURAPORTTI HUHTIKUU 2005

YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMÄRISTÖTERVEYS- VALVONNAN TEHTÄVIEN HOITO NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNASSA. YTAKE II -projekti LOPPURAPORTTI HUHTIKUU 2005 YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA YMÄRISTÖTERVEYS- VALVONNAN TEHTÄVIEN HOITO NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNASSA YTAKE II -projekti LOPPURAPORTTI HUHTIKUU 2005 Nivala-Hapajärven seutukunta YTAKE projekti Gsm 044 4456561

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtosääntö

Oulun kaupunki. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtosääntö Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Kaupunginhallitus 4.12.2012 47 Kaupunginvaltuusto 17.12.2012 30 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto 7.9.2015 72 7.9.2015

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 8/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi terveydensuojelulain, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 8/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi terveydensuojelulain, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi EDUSKUNNAN VASTAUS 8/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi terveydensuojelulain, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain ja kemikaalilain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Valtuusto hyväksynyt 18.2.2013 22, muutokset 26.10.2015 107 Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö I LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 1 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2015 Voimaantulopäivä 1.1.2016 MERI-LAPIN YMPÄRISTÖPALVELUJEN

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ Voimaan 1.2.2013 1 Sisällys 1 LUKU... 3 PERUSTURVAN TOIMIALA... 3 1 Lautakunnan tehtävät... 3 2 LUKU... 3 PERUSTURVALAUTAKUNTA JA JAOSTOT... 3 2 Lautakunnan

Lisätiedot

Tämän sopimuksen osapuolina ovat Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat.

Tämän sopimuksen osapuolina ovat Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat. SOPIMUS MIKKELIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUISTA (LUONNOS 11.11.2016) Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen eläinlääkintähuollon, ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 2 07 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä syyskuun 25 p:nä 2013 1 Toimiala Helsingin kaupungin ympäristölautakunta ja sen alainen Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Lisätiedot

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö Oulun kaupunki Rakennusvalvontatoimen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 115 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 12 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA

YHTEISTOIMINTASOPIMUS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA YHTEISTOIMINTASOPIMUS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA 1 1. SOPIJAOSAPUOLET Pirkkalan kunta (vastuukunta) Hämeenkyrön kunta (sopijakunta) Lempäälän kunta (sopijakunta) Nokian kaupunki (sopijakunta)

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Liite perussopimukseen, Osajäsenyyssopimus

Liite perussopimukseen, Osajäsenyyssopimus Pohjois-Satakunnan Peruspalvelu-Liikelaitoskuntayhtymä (PoSa) Liite perussopimukseen, Osajäsenyyssopimus Hyväksytty: PoSan jäsenkunnat: Honkajoen kunnanvaltuusto 30.3.2009 17 Jämijärven kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Ympäristötoimialan johtosääntö 1 Toimiala Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Turun

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö.

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. 1 ULVILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 31.01.2011 Valt. 7 Voimaantulo: 01.02.2011 1 Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto 16.9.2015 12. Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7

Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto 16.9.2015 12. Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7 Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA 1. TERVEYDENSUOJELULAKI (763/1994 muutoksineen)

Lisätiedot

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo Liite IV Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät... 3 3. Valvonnan maksullisuus... 4 4. Tarkastukset ja niiden sisältö... 4 5. Valvontakohteiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 222/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Muutosehdotukset yhtymävaltuuston hyväksymään hallintosääntöön

Muutosehdotukset yhtymävaltuuston hyväksymään hallintosääntöön Muutosehdotukset yhtymävaltuuston 23.11.2016 19 hyväksymään hallintosääntöön 1(6) Muutosehdotukset yhtymävaltuuston 23.11.2016 19 hyväksymään hallintosääntöön 3 luku Henkilöstöorganisaatio 9 Henkilöstöorganisaatio

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö Kuopion alueellinen rakennuslautakunta Johtosääntö Kuopion kaupunginvaltuusto 25.10.2010 112 Suonenjoen kaupunginvaltuusto 25.10.2010 59 Voimaantulo 1.1.2011 Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Teknisen ja ympäristötoimen 4.1 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 12.12.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015 Viimeksi muutettu

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston ja sen alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvalta lakisääteisissä asioissa 1.1.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston ja sen alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvalta lakisääteisissä asioissa 1.1. Inarin kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ympäristöjaosto Sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston ja sen alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvalta lakisääteisissä asioissa 1.1.2016 lukien 1. YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois Karjalan Ympäristöterveys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elina Felin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Esittelyoikeutta koskevien määräysten muuttaminen johtosääntöihin ajalle

Esittelyoikeutta koskevien määräysten muuttaminen johtosääntöihin ajalle Kaupunginhallitus 11 09.01.2017 Esittelyoikeutta koskevien määräysten muuttaminen johtosääntöihin ajalle 1.1. - 31.5.2017 3/00.01.01/2017, 4/00.01.01/2017, 5/00.01.01/2017, 6/00.01.01/2017 KH 28.11.2016

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Terveydensuojelujaosto TERVEYDENSUOJELUN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI TERVSJST

Terveydensuojelujaosto TERVEYDENSUOJELUN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI TERVSJST Terveydensuojelujaosto 84 29.11.2016 TERVEYDENSUOJELUN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI TERVSJST 29.11.2016 84 Valmistelu ja lisätiedot: I kaupungineläinlääkäri-hygieenikko Tiina Tiainen puh. 040 7234141, tiina.tiainen(at)porvoo.fi

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.5.2003, vsto muuttanut 25.10.2010 77.

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2016 Ympäristölautakunta Sivut Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2016 Ympäristölautakunta Sivut Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2016 Ympäristölautakunta Sivut 18-22 KOKOUSAIKA Torstai 10.3.2016 klo.16.00 17.12 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

Jämsän ympäristölautakunnan johtosääntö

Jämsän ympäristölautakunnan johtosääntö 1 (8) Jämsän ympäristölautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Voimaantulo: 2 (8) Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 JÄMSÄN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 3 Yleistä 3 1 Säännön soveltamisala 3 Valvontatoimen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2014 Nro 9. Kotkan kaupungin. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014)

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2014 Nro 9. Kotkan kaupungin. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014) Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2014 Nro 9 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä 2 Lautakunnan kokoonpano 3 Lautakunnan yleinen tehtävä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 0 02 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 Tarkastustoimi 1 Tarkastusjärjestelmä 2 Toimiala Helsingin kaupungin ulkoisessa

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN VUODEN 2007 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMAN ARVIOINTI

SIILINJÄRVEN VUODEN 2007 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMAN ARVIOINTI SIILINJÄRVEN VUODEN 2007 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMAN ARVIOINTI 19.3.2008 10 liite 9 SIILINJÄRVEN KUNTA ARVIOINTIRAPORTTI 2 (8) 1 LÄHTÖKOHDAT Siilinjärven ympäristölautakunta hyväksyi

Lisätiedot

IIN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

IIN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ IIN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 2.5.2017 Kunnanvaltuusto 15.5.2017 2 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta

Lisätiedot

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ylitarkastaja Mia Piipari Elintarvikehygieniayksikkö 6.3.2012 Uudistunut elintarvikelaisäädäntö Elintarvikelaki (23/2006) muutos 352/2011

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo MÄNTYHARJUN KUNTA Kh 10.12.2012 Kv 30.1.2013 liite 3 Palkkiosääntö Kvalt hyväksynyt 30.1.2013 25 Voimaantulo 1.2.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Elintarvike- ja terveysosasto 1.3.2007 Eläinlääkintötarkastaja Joanna Kurki p. 160 52435

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Elintarvike- ja terveysosasto 1.3.2007 Eläinlääkintötarkastaja Joanna Kurki p. 160 52435 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Elintarvike- ja terveysosasto 1.3.2007 Eläinlääkintötarkastaja Joanna Kurki p. 160 52435 ELINTARVIKEVALVONNAN PERIAATEPÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN 1. Tausta ja nykytila 2.

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA

VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 45 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöjohtaminen Kunnan henkilöstöpolitiikka perustuu kunnanvaltuuston hyväksymään henkilöstöstrategiaan. Käytännön toteutuksesta ja seurannasta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Lainsäädäntöä Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 6. Kotkan kaupungin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa , voimaan 1.1.

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 6. Kotkan kaupungin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa , voimaan 1.1. Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 6 TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 14.11.2011, voimaan 1.1.2012) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä 2 Lautakunnan kokoonpano 3 Lautakunnan

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 30.03.2015 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 30.03.2015 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 8. Kotkan kaupungin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 8. Kotkan kaupungin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2016 Nro 8 TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 29.2.2016) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä 2 Lautakunnan ja jaoston kokoonpano Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Ympäristökeskus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Ympäristökeskus Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 15 Eläinlääkäreiden tehtävänjaon määrääminen ympäristökeskuksessa HEL 2016-013237 T 00 01 00 Päätös päätti johtosäännön 9 :n 5-kohdan nojalla eläinlääkäreiden eläinlääkintähuoltolain

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Ympäristö ja rakennusvalvontapalvelut

Ympäristö ja rakennusvalvontapalvelut Liite 4: Ymp.ltk. 17.3.2017 1 (8) PALVELUTASOSUUNNITELMA 2017 2018 Ympäristö ja rakennusvalvontapalvelut Vastuuhenkilönä ympäristöjohtaja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunnan alaisuudessa

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA n seudun hyvinvointi ky. 1 (1) n seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan seuraavien lakien ja asetusten nojalla

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille

KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille 2008 2010 Luonnos 30.10.2007 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS...3

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET 1 Soveltamisala Juankosken ja Nilsiän kaupunkien sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven, Tuusniemen ja Varpaisjärven kuntien muodostamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella

Lisätiedot

Torstai klo , Ympäristötalo, Kaikutie 11, Pietarsaari

Torstai klo , Ympäristötalo, Kaikutie 11, Pietarsaari KOKOUSKUTSU Kokouskutsu Torstai klo. 14.00, Ympäristötalo, Kaikutie 11, Pietarsaari Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Ulrika Rönnback, puheenjohtaja Carola Sundqvist Ulf Stenman,

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot