Joutsenmerkin kriteerit Ajoneuvon polttoaineet. Versio Pohjoismainen ympäristömerkintä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joutsenmerkin kriteerit Ajoneuvon polttoaineet. Versio 2.2 15.6.2012 30.6.2016. Pohjoismainen ympäristömerkintä"

Transkriptio

1 Joutsenmerkin kriteerit Ajoneuvon polttoaineet Versio Pohjoismainen ympäristömerkintä

2 Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti v vapaaehtoisen ja positiivisen pohjoismaisen ympäristömerkin Joutsenmerkin. Toimintaa valvoo jokaisessa pohjoismaassa kyseisen maan hallitus. Lisätietoja löytyy kotisivuiltamme. Suomi: Ympäristömerkintä PL 489 FI HELSINKI Puh: Tanska: Miljømærkning Danmark Fonden Dansk Standard Göteborg Plads DK-2150 Nordhavn Puh: Fax: Norja: Miljømerking Norge Henrik Ibsens gate 20 NO-0255 OSLO Puh: Fax: Ruotsi: Miljömärkning Sverige AB Box SE STOCKHOLM Puh: Fax: Islanti: Norræn Umhverfismerking á Íslandi Umhverfisstofnun Suδurlandsbraut 24 IS-108 REYKJAVIK Puh: Fax: Tätä asiakirjaa saa kopioida vain kokonaisuudessaan tekemättä siihen muutoksia. Asiakirjan tekstiä saa lainata vain, jos sen laatija Pohjoismainen ympäristömerkintä mainitaan. Käännös norjankielisestä asiakirjasta «Svanemerking av Drivstoff». Ristiriitatapauksissa pätee alkuperäinen teksti.

3 Ajoneuvon polttoaineiden ympäristömerkintä 099/2.2 Mitä on Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine?... 1 Miksi valita Joutsenmerkki?... 1 Mitä voidaan Joutsenmerkitä?... 2 Kuinka Joutsenmerkkiä haetaan? Vaatimukset, toimijat ja vastuualueet Viranomaisvaatimukset Tuotantoketjun kuvaus Elinkaarivaatimukset Fossiilisten ja kasviperäisten raaka-aineiden vaatimukset Työolosuhteita koskevat vaatimukset Laatuvaatimus ja muut vaatimukset Valmiin tuotteen vaatimukset Muut vaatimukset Joutsenmerkin muoto Valvonta Käyttöoikeuden voimassaoloaika Tulevat vaatimukset Sanojen selitykset ja määritelmät Liitteet: 1 Taulukon 1 ohjeet 2 Viitearvot 3 Laskentaohjeet 4 Biomassan sertifiointiohjeet 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset 6 Lomakkeet: A. Selvitys viranomaisvaatimusten täyttymisestä(k1) B. Tulevien ja lähtevien materiaalivirtojen dokumentointi (K3 ja K4) C. Polttoaineen valmistuksen energiankulutuksen dokumentointi (K5) D. Raaka-aineiden ja puolivalmisteiden kuljetuksen dokumentointi (K6) E. Vakuutus elinkaarianalyysejä koskevien ohjeiden noudattamisesta (K7 ja K8) F. Vakuutus, ettei raaka-aineena käytetä tervahiekkaa, liuskeöljyä, liuskekaasua tai kivihiiltä (K9) G. Kasviperäisten raaka-aineiden dokumentointi (K10 ja K11) H. Vakuutus torjunta-aineita kestävistä ja hyönteisresistenteistä muuntogeenisistä kasveista (K12) I. Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen markkinointi

4 Pohjoismainen ympäristömerkintä 1 (42) Mitä on Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine? Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen raaka-aineista vähintään 1/3 (tilavuus- %) on oltava uusiutuvia, jos polttoaine on valmistettu toisen sukupolven polttoaineista. Jos polttoaine on valmistettu ensimmäisen sukupolven polttoaineista, on uusiutuvia raakaaineita oltava vähintään ½ (tilavuus- %). Uusiutuvien raaka-aineiden jäljitettävyys varmistetaan uusiutuvan energian direktiiviin perustuvalla massataselaskelmalla. Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine tuottaa elinkaarinäkökulmasta tarkasteltuna vain vähän kasvihuonekaasuja. Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen tuotantoon käytetyn energian määrää on rajoitettu, jolloin varmistetaan, että polttoaineen tuotantoon ei ole käytetty kohtuuttoman suurta energiamäärää. Kriteerit on harmonisoitu uusiutuvan energian direktiivin mukaisiksi. Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen kaikki kasviperäiset raaka-aineet on oltava jäljitettävissä eli hakijan on dokumentoitava, mistä raaka-aineet ovat peräisin. Hakijan on myös varmistettava, että raaka-aine ei ole peräisin alueilta, joilla biologinen monimuotoisuus tai sosiaaliset arvot ovat uhattuina. Kestävän viljelyn turvaamiseksi asetetaan tietyille raaka-aineille sertifiointivaatimus. Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine täyttää uusiutuvan energian direktiivin kestävyyskriteerit. Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine ei saa aiheuttaa suurempaa syöpäriskiä kuin perinteiset fossiiliset polttoaineet. Polttoaine ei saa sisältää ei-konventionaalisia fossiilisia polttoaineita kuten tervahiekkaa tai liuskeöljyä. Torjunta-aineita kestävien ja hyönteisresistenttien muuntogeenisten kasvien käyttö ei ole sallittua Joutsenmerkityssä polttoaineessa. Polttoaineen laatu varmistetaan edellyttämällä, että tietyt polttoainestandardit täyttyvät. Miksi valita Joutsenmerkki? Joutsenmerkittyä ajoneuvon polttoainetta valmistava yritys voi käyttää Joutsenmerkkiä markkinoinnissaan. Joutsenmerkki on erittäin tunnettu ja luotettu Pohjoismaissa. Joutsenmerkin terveys- ja ympäristövaatimukset auttavat valmistajaa kehittämään kestävän kehityksen mukaisia tuotteita. Ympäristökysymykset ovat monimutkaisia ja yksityiskohtiin paneutuminen voi viedä paljon aikaa. Joutsenmerkki opastaa yritystä ympäristötyössä. Joutsenmerkki on kustannustehokas ja yksinkertainen tapa tiedottaa yrityksen ympäristötyöstä ja sitoutumisesta ympäristöasioiden hoitoon asiakkaille ja tavaran hankkijoille. Joutsenmerkki asettaa ympäristövaatimusten lisäksi vaatimuksia myös tuotteen laadulle. Hyvä laatu on ympäristöteko ja Joutsenmerkki on myös laadun tae.

5 Pohjoismainen ympäristömerkintä 2 (16) Mitä voidaan Joutsenmerkitä? Joutsenmerkin voi saada ajoneuvoille tarkoitettu nestemäinen tai kaasumainen polttoaine, joka on valmistettu joko biomassasta tai joka on biomassan ja fossiilisten raaka-aineiden seos. Valmiin polttoaineen raaka-aineista vähintään 1/3 (tilavuus- %) on oltava uusiutuvia, jos polttoaine on valmistettu toisen sukupolven polttoaineista. Jos polttoaine on valmistettu ensimmäisen sukupolven polttoaineista, on uusiutuvia raaka-aineita oltava vähintään ½ (tilavuus- %). Kaasulle vaaditaan vähintään 1/3 (tilavuus) uusiutuvaa raaka-ainetta (tuotannosta) ja lisäksi sallitaan biokaasun jakelu/sekoitus putkistossa, jos noudatetaan vaatimuksia K3, K17 ja uusiutuvan energian direktiivin massataselaskennan menetelmiä. Lisäksi on dokumentoitava: Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt Elinkaarenaikainen energiankulutus Kasviperäisten raaka-aineiden alkuperä Uusiutuvien raaka-aineiden kestävä tuotanto sekä palmuöljyn, sokeriruo on, puuraaka-aineen ja soijan sertifiointi. Polttoaineen uusiutuvan osuuden tulee täyttää uusiutuvan energian direktiivin kestävyyskriteerit Ei-konventionaalisten fossiilisten polttoaineiden käyttö. Muuntogeenisten raaka-aineiden käyttö Suunnitelma raaka-aineiden ja polttoaineen valmistajan työympäristöä koskevien kansainvälisten sopimusten noudattamisesta Syöpää aiheuttavien aineiden pakokaasupäästöt, verrattuna tavanomaisiin fossiilisiin polttoaineisiin Ajoneuvon polttoaineen laatu Sähköä ei voi Joutsenmerkitä ajoneuvon polttoaineena. Kuinka Joutsenmerkkiä haetaan? Joutsenmerkin vaatimukset merkitään K-kirjaimella ja numerolla. Joutsenmerkkilupaan on kaikki vaatimukset täytettävä. Kriteerien lopussa on kappale Sanojen selityksiä ja määritelmiä. Tekstin symbolit Vaatimusten kohdalla on kuvattu, kuinka hakijan tulee osoittaa vaatimuksen täyttyminen. Tekstissä on lisäksi erilaisia symboleja, joilla kuvataan dokumentointitavat. Symbolit ovat: Lähetä dokumentaatio hakemuksen mukana Tarkistetaan paikan päällä

6 Pohjoismainen ympäristömerkintä 3 (16) Hakemus Pohjoismainen hakemus lähetään oman maan Ympäristömerkintäorganisaatiolle ja hakemus on voimassa 12 kuukautta. Hakemusta voi käsitellä pohjoismaisen sopimuksen mukaan myös joku muu Pohjoismaa, mistä on ilmoitettava hakijalle. Mikäli Pohjoismaiden ulkopuolella sijaitseva yritys hakee merkkiä, merkkiä tulee hakea siitä Pohjoismaasta, jossa tuotetta pääasiallisesti myydään/markkinoidaan. Hakemukseen kuuluu hakemuslomake sekä kirjallinen aineisto, jolla osoitetaan jokaisen vaatimuksen täyttyminen (tarkennettu vaatimuksessa). Hakemuslomakkeessa on ilmoitettava ne Pohjoismaat, joissa Joutsenmerkittyjä tuotteita myydään/markkinoidaan ja tuotteiden arvioitu liikevaihto näissä maissa. Ympäristömerkintätoimistot antavat mielellään lisätietoa, yhteystiedot kriteerin alussa. Myynti muihin Pohjoismaihin Myönnetty lupa on voimassa jokaisessa Pohjoismaassa. Lupatodistukseen kirjoitetaan tuotteet maittain, sen mukaan mitä hakemuslomakkeeseen on kirjoitettu. Joutsenmerkityt tuotteet näkyvät ympäristömerkinnän kotisivuilla. Luvanhaltijan on ilmoitettava Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle, jos tuotteen myyntimaihin tulee muutoksia. Mikäli tuotetta tullaan myymään myös jossakin muussa Pohjoismaassa kuin hakemuslomakkeessa on ilmoitettu, pitää luvanhaltijan kirjallisesti ilmoittaa asiasta luvan myöntäneelle taholle. Tarkastuskäynti Ennen kuin Joutsenmerkin käyttölupa myönnetään käy Pohjoismainen ympäristömerkintä tarkastuskäynnillä yrityksessä. Käynnin aikana tarkastetaan laskelmien tausta-aineisto, alkuperäistodistukset, mittauspöytäkirjat, ostotilastot ja muut vastaavat aineistot, jolla voidaan varmistaa vaatimusten täyttyminen. Kustannukset Hakemusmaksu laskutetaan hakemuksen yhteydessä. Lisäksi peritään vuosimaksua, joka perustuu Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen tuotantoon. Tiedustelut Ympäristömerkintätoimistot antavat mielellään lisätietoa, yhteystiedot tämän asiakirjan alussa.

7 Pohjoismainen ympäristömerkintä 4 (16) 1 Yhteenveto ympäristö- ja viranomaisvaatimuksista Tässä kriteerissä esitetyt määritelmät ja useat vaatimukset perustuvat EU:n uusiutuvan energian direktiiviin (2009/28/EY) ja polttoainedirektiiviin (2009/30/EY) ja niiden kansallisiin sovellutuksiin. Pohjoismainen ympäristömerkintä pidättää itselleen oikeuden arvioida, mitkä tietyn maan kansalliset sovellukset tulee täyttää, jotta polttoaine katsotaan Joutsenmerkityksi. 1.1 Vaatimukset, toimijat ja vastuualueet Alla on lueteltu, minkä toimijan on dokumentoitava mitkäkin vaatimukset polttoaineen elinkaaressa ja minkä lomakkeen/liitteen toimijan pitää täyttää. Joissakin tapauksissa dokumentaatiosta voi vastata useampi toimija tai hakija ja valmistaja voi olla yksi ja sama toimija. Liitteessä 1 on kuvaus valmistusketjun eri toimijoista ja heidän tehtävistään, liitteessä 6 on yhteenveto eri lomakkeista. Taulukko 1: Vaatimukset, vastuualueet, lomakkeet ja liitteet Vaatimukset, jotka toimija dokumentoi Toimija(t) Lomake/liitteet K1 Lait ja asetukset Hakija/tuottaja/raaka-aineen A/Liite 6 tuottaja K2 Hakijan yritys Hakija K3 Tuotantoon sisältyvät materiaalit Tuottaja B/Liite 6 K4 Tuotteet ja sivutuotteet Tuottaja C/Liite 6 K5 Polttoaineen valmistuksen energiankulutus Tuottaja B/Liite 6 K6 Raaka-aineiden ja puolivalmisteiden kuljetus Tuottaja D/Liite 6 K7 Kasvihuonekaasujen päästöt Hakija/tuottaja/raaka-aineen tuottaja K8 Energiankulutus Hakija/tuottaja/raaka-aineen tuottaja K9 K10 K11 Ei-konventionaaliset fossiiliset raaka-aineet Kasviperäisten raaka-aineiden jäljitettävyys Sertifioitu kasviperäinen raakaaine Hakija/tuottaja/raaka-aineen tuottaja Tuottaja/raaka-aineen tuottaja Tuottaja/raaka-aineen tuottaja K12 GMO Tuottaja/raaka-aineen tuottaja K13 Työolosuhteet Tuottaja/raaka-aineen tuottaja K14 Ajoneuvon polttoaineen laatu Hakija/tuottaja K15 Pakokaasujen sisältämät terveydelle vaaralliset aineet K16 Polttoaineen laatu Hakija/tuottaja K17 Jäljitettävyys Hakija/tuottaja K18 Joutsenvastaava Hakija E/Liitteet 2 ja 3 E/Liitteet 2 ja 3 F/Liite 6 G/Liite 6 G/Liitteet 4 ja 6 H/Liite 6 Hakija/tuottaja Liite 5

8 Pohjoismainen ympäristömerkintä 5 (16) K19 Dokumentaatio Hakija K20 Suunnitellut muutokset Hakija/tuottaja K21 Odottamattomat poikkeukset Hakija/tuottaja K22 Markkinointi Hakija I/Liite 6 K23 Vuosittainen seuranta Hakija 1.2 Viranomaisvaatimukset K1 Lait ja asetukset Voimassa olevia uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EY) ja polttoainedirektiivin (2009/30/EY) säännöksiä, ympäristölainsäädäntöä, turvallisuutta, työympäristöä, laitoskohtaisia ehtoja /sopimuksia ja kansainvälistä uhanalaisten lajien kauppaa koskevaa sopimusta (CITES) tulee noudattaa kaikissa ympäristömerkityn polttoaineen tuotantovaiheissa. Täytetty ja allekirjoitettu liitteen 6 lomake A. 1.3 Tuotantoketjun kuvaus Mikäli ajoneuvon polttoaine on usean polttoainejakeen seos (esimerkiksi rapsista ja eläinrasvasta tehty biodiesel), tulee vaatimukset K3 - K6 dokumentoida kaikkien näiden jakeiden osalta. Mikäli valmiiseen polttoaineeseen sekoitetaan fossiilista alkuperää olevaa jaetta, ei vaatimuksia K3 K6 tarvitse dokumentoida tämän jakeen osalta. K2 Selvitys toiminnasta Joutsenmerkin hakijan tulee laatia selvitys toiminnastaan. Selvityksen tulee sisältää: kuvaus tuotteesta, jolle haetaan Joutsenmerkkiä tuotannon maantieteellinen sijainti myyntiketjun selvitys, josta tulee ilmetä minkä tyyppisiin kuljetuksiin/ajoneuvoihin polttoaine on tarkoitettu selvitys, myydäänkö tuotetta markkinoilla vain puhtaana, vai sisältyykö se myös jakeena seoksiin. Pohjoismainen ympäristömerkintä voi pyytää hakemuksen kannalta muitakin olennaisia lisätietoja. Hakijan kuvaus toiminnasta. K3 Polttoaineen ainesosat Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen raaka-aineista vähintään 1/3 (tilavuus- %) on oltava uusiutuvia, jos polttoaine on valmistettu toisen sukupolven polttoaineista. Jos polttoaine on valmistettu ensimmäisen sukupolven polttoaineista, on uusiutuvia raakaaineita oltava vähintään ½ (tilavuus- %) aina jakelupaikalle (pumpulle) asti. Kaasulle vaaditaan 1/3 (tilavuus- %) osuus uusiutuvaa raaka-ainetta, mutta toisaalta sallitaan matalampi osuus biokaasua jakelupaikalle, mikäli kaasun jakelu tapahtuu putkiston avulla (katso tarkempi kuvaus vaatimuksessa K17).

9 Pohjoismainen ympäristömerkintä 6 (16) Tuottajan tulee selvittää kaikki polttoaineen valmistuksessa käytettävät asiaankuuluvat raaka-aineet, lisäainekemikaalit ja prosessikemikaalit. On myös lyhyesti kuvattava teknistä prosessia, jossa uusiutuvasta raaka-aineesta tehdään polttoainetta. Tuotantolaitteiden puhdistuskemikaalien ja vastaavien prosessikemikaalien käyttöä ei tarvitse dokumentoida, jos ne eivät ole merkityksellisiä polttoaineen valmistuksessa. Ensimmäisen ja toisen sukupolven polttoaineiden määritelmät ja rajaukset löytyvät kohdasta: Sanojen selityksiä ja määritelmiä. Pohjoismainen ympäristömerkintä pidättää itselleen oikeuden arvioida missä määrin määritelmät täyttyvät. Hakemuksen selvitykset voi perustua yhden vuoden keskiarvoihin. Raaka-aineiden, lisäainekemikaalien ja prosessikemikaalien määritelmät, katso kappale Sanojen selityksiä ja määritelmiä. Tuotteen täydellinen resepti (kuvaus sisällöstä) sekä kaikkien lisäaine- ja prosessikemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Raaka-aineiden ja prosessikemikaalien määrien dokumentointiin voidaan käyttää liitteen 6 lomaketta B. Valmistajan kuvaus prosessitekniikasta. K4 Tuotteet ja sivutuotteet Valmistajan tulee selvittää prosessissa syntyvät tuotteet ja sivutuotteet. Selvitys tarvitsee tehdä vain niiden sivutuotteiden osalta, joita käytetään uudistuvan energian direktiivin mukaisesti allokointiin. Katso kappaleesta «Sanojen selityksiä ja määritelmiä» sivutuotteen määritelmä. Vaatimuksen dokumentointi. Liitteen 6 lomaketta B voi käyttää. Laskukopiot, josta käy ilmi sivutuotteiden määrät ja ostajat. K5 Polttoaineen valmistuksen energiankulutus Polttoaineen valmistajan on selvitettävä, mitä energianlähteitä käytetään polttoaineen uusiutuvien jakeiden valmistukseen ja mikä on valmistuksen energiankulutus (MJ). Vaatimuksen dokumentointi. Liitteen 6 lomaketta C voi käyttää. K6 Selvitys raaka-aineiden ja puolivalmisteiden kuljetuksesta Valmistajan tulee selvittää kuljetusmatkat sekä raaka-aineiden tai puolivalmisteiden kuljetustavat. Jos kuljetus jakautuu useisiin osamatkoihin, niistä kaikista tulee laatia erillinen selvitys. Sama pätee, jos polttoaine, jolle Joutsenmerkkiä haetaan, koostuu useista komponenteista. Vaatimuksen dokumentointi. Liitteen 6 lomaketta D voi käyttää.

10 Pohjoismainen ympäristömerkintä 7 (16) 1.4 Elinkaarivaatimukset K7 Kasvihuonekaasujen päästöt Koko polttoaineseoksen elinkaariperusteiset kasvihuonekaasujen päästöt eivät saa ylittää 50 g CO 2 ekvivalentteja/mj polttoainetta. Raaka-aineen tuotannon ja polttoaineen valmistuksesta ja kuljetuksesta tulevat CO 2, CH 4 ja N 2 O päästöt lasketaan mukaan. Laskentatavan ja viitearvojen tulee noudattaa uusiutuvan energian direktiivin (2009(28/EY) artikla 19 periaatteita käyttäen liitteen V:n sääntöjä ja menetelmiä. BioGrace.net laskentatyökalun sekä päivitetyn liite 2:n viimeisimmän version käyttö on sallittu. Laskelmat voi tehdä joko hakija itse tai pätevä ja puolueeton kolmas osapuoli. Mikäli hakija itse tekee laskelmat, tulee pätevän ja puolueettoman kolmannen osapuolen varmistaa laskelmien oikeellisuus. Käytettävissä olevat viitearvot on annettu liitteessä 2 (tai uusimmassa päivitetyssä versiossa) ja elinkaarilaskennan ohjeet löytyvät liitteestä 3. Bensiinin ja dieselin fossiilisille komponenteille tulee käyttää viitearvoa 83.8 g CO2 eq / MJ (uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EC) liitteen V mukaisesti). Sähkölle (EU:n sähkökeskiarvo) tulee aina käyttää liitteessä 2 annettuja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt per MJ polttoainetta viitearvoja. Jos Joutsenhakemuksen kohteena oleva ajoneuvon polttoaine on useiden komponenttien seos, on kasvihuonekaasujen päästöt laskettava jokaisen sisältyvän komponentin painotettuna summana. Liitteen 6 lomaketta E käytetään osoittamaan, että elinkaarianalyysin periaatteita ja ohjeita on noudatettu. Vaatimuksen täyttymisen osoittavat laskelmat lähetetään Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle. K8 Energiankulutus Ympäristömerkityn polttoaineen uusiutuvan osan raaka-aineen tuotannon, valmistuksen ja kuljetusten energiankulutus ei saa ylittää 1,2 MJ per MJ tuotettua polttoainetta. Laskelmissa on oltava mukana sekä raaka-aineen että polttoaineen valmistukseen liittyvä energiankulutus sekä kuljetukset. Sivutuotteiden tuotannossa pää- ja sivutuotteen allokointi tulee tapahtua suhteessa energiasisältöön, tässä tapauksessa raaka-aineen (ns. feedstock) energiasisältöön. Laskentatavan ja viitearvojen tulee noudattaa uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EY) ao. periaatteita. BioGrace.net laskentatyökalun sekä päivitetyn liite 2:n viimeisimmän version käyttö on sallittu. Laskelmat voi tehdä joko hakija itse tai pätevä ja puolueeton kolmas osapuoli. Mikäli hakija itse tekee laskelmat, tulee pätevän ja puolueettoman kolmannen osapuolen varmistaa laskelmien oikeellisuus. Käytettävissä olevat viitearvot on annettu liitteessä 2 (tai uusimmassa päivitetyssä versiossa) ja elinkaarilaskennan ohjeet löytyvät liitteestä 3. Energialaskelmiin käytetään aina liitteessä 2 annettuja EU:n keskimääräisen sähköntuotannon viitearvoja. Liitteen 6 lomaketta E käytetään osoittamaan, että elinkaarianalyysin periaatteita ja ohjeita on noudatettu. Vaatimuksen täyttymisen osoittavat laskelmat lähetetään Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle. 1.5 Fossiilisten ja kasviperäisten raaka-aineiden vaatimukset K9 Ei-konventionaaliset fossiiliset raaka-aineet Joutsenmerkityn polttoaineen fossiiliset komponentit eivät saa olla peräisin tervahiekasta, liuskeöljystä, liuskekaasusta tai hiilestä.

11 Pohjoismainen ympäristömerkintä 8 (16) K10 Ei-konventionaalisten fossiilisten raaka-aineiden määritelmä löytyy kappaleesta Sanojen selityksiä ja määritelmiä. Hakijan ja toimittajan/jalostajan selvitys vaatimuksen täyttymisestä. Liitteen 6 lomaketta F voi käyttää. Kasviperäisten raaka-aineiden jäljitettävyys ja valvonta Luvanhaltijan tulee: varmistaa, että kasviperäiset raaka-aineet voidaan jäljittää. varmistaa, että raaka-aine ei ole peräisin alueilta, joilla on suuri biologinen monimuotoisuus (tarkemmin määritelty uusiutuvan energian direktiivissä (2009/28/EY) artiklan17 kappaleessa 3). varmistaa, että raaka-ainetta ei viljellä alueilla, johon on sitoutunut paljon hiiltä (tarkemmin määritelty uusiutuvan energian direktiivissä (2009/28/EY) artiklan 17 kappaleissa 4 ja 5). Vaatimus ei koske tähteitä tai jätettä, jotka on määritelty uusiutuvan energian direktiivissä (2009/28/EY). Massataseen käyttäminen sallitaan polttoainedirektiivin artiklan 7c, osan 1 ja uusiutuvan energian direktiivin artiklan 18, osan 1 mukaisesti. Pohjoismainen ympäristömerkintä ei hyväksy sertifikaattikauppaa («book and claim»). Sertifikaatin tai muun asiaan liittyvä dokumentaation kopio. Dokumentaatio/todistus taholta, joka on akkreditoitu hyväksymään polttoaineita. Liitteen 6 lomaketta G voi käyttää raaka-aineen alkuperän dokumentointiin. Pohjoismaisella ympäristömerkinnällä on oikeus pyytää lisätietoja, jos on epävarmaa, onko raaka-aine peräisin biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkailta alueilta tai alueilta, joihin on sitoutunut paljon hiiltä. K11 Sertifioitu kasvisperäinen raaka-aine 100 % kaikesta palmuöljystä, soijaöljystä ja sokeriruo osta sekä 70 % puusta (mukaan lukien sahanpuru ja hake), joita käytetään polttoaineen tuotantoon, on oltava sertifioitu liitteessä 4 olevan standardin ja sertifiointijärjestelmän mukaan. Sertifioinnin on oltava puolueettoman kolmannen osapuolen tekemä. Jokaisen raaka-aineen on täytettävä vaatimukset, mutta poikkeuksia voidaan myöntää raaka-aineille, joita on lopputuotteessa alle 5 % (paino- % tai volyymi- %). Vaatimus ei koske tähteitä tai jätteitä jotka on määritelty uusiutuvan energian direktiivissä (2009/28/EY). Esimerkki: Biodieseltuotteen raaka-aineet: 60 % palmuöljyä ja 40 % rapsiöljyä. Palmuöljystä 100 % on oltava sertifioitu Pohjoismaisen ympäristömerkinnän hyväksymän standardin ja sertifiointijärjestelmän mukaan. Rapsin ei tarvitse olla sertifioitu, mutta sen on, kuten palmuöljyn, täytettävä K10:n vaatimukset. Selvitys polttoaineen valmistukseen käytettävän sertifioidun raaka-aineen osuudesta (%). Liitteen 6 lomaketta G voi käyttää. Kopio hyväksytyn sertifiointielimen allekirjoittamasta sertifikaatista (liitteen 4 mukaisesti). K12 Muuntogeeniset kasvit Torjunta-aineita kestävien ja hyönteisresistenttien GM-kasvien käyttö ei ole sallittua Joutsenmerkityssä polttoaineessa.

12 Pohjoismainen ympäristömerkintä 9 (16) Raaka-ainetoimittajan selvitys, että vaatimus on täytetty. Liitteen 6 lomaketta H voi käyttää. Pohjoismainen ympäristömerkintä pidättää itselleen oikeuden pyytää lisädokumentaatiota, mikäli nousee epäilys vaatimuksen täyttymisestä. 2 Työolosuhteita koskevat vaatimukset K13 Työolosuhteet Hakijan on varmistettava, että raaka-aineen ja polttoaineen valmistajalla on suunnitelma seuraavien YK:n ja ILO:n sopimuksien täyttämisestä. Vaatimus koskee Joutsenmerkityn polttoaineen sekä uusiutuvaa että fossiilista osaa: YK:n lapsen oikeuksien sopimus, artikla 32 YK:n sopimus (61/295) alkuperäiskansojen oikeuksista ILO-sopimus 29 pakkotyöstä ILO-sopimus 87 järjestäytymisvapaudesta ja järjestäytymisoikeuden suojelusta ILO-sopimus 98 oikeudesta järjestäytyä ja pitää kollektiivisia neuvotteluja ILO-sopimus 100 samanarvoisesta työstä sama palkka ILO-sopimus 105 pakkotyön poistamisesta ILO-sopimus 111 syrjinnästä ILO-sopimus 138 vähimmäisiästä ILO-sopimus 148 työympäristössä esiintyvistä ilman epäpuhtauksista, melusta ja tärinästä ILO-sopimus 155 työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä ILO-sopimus 170 työturvallisuudesta kemikaaleja käytettäessä ILO-sopimus 182 lapsityövoiman pahimpien muotojen kieltämisestä Jos raaka-aine ja polttoaine on valmistettu maassa, jossa nämä sopimukset sisältyvät viranomaisvaatimuksiin, ei vaadita muuta lisädokumentaatiota kuin ilmoitus, että viranomaisvaatimukset on täytetty (K1). Kaikkien raaka-aineen valmistajien sekä polttoaineen valmistajien suunnitelmat sopimuksien noudattamiseksi. 3 Laatuvaatimus ja muut vaatimukset 3.1 Valmiin tuotteen vaatimukset K14 Laatu Polttoaineen on täytettävä polttoainestandardi ja EU:n vahvistama polttoainedirektiivi (2009/30/EY). Polttoaine on analysoitava akkreditoidussa laboratoriossa. Polttoaineen on täytettävä kansallisesti tai kansainvälisesti hyväksytty polttoainestandardi. Mikäli luvanhaltija dokumentoi, että polttoaineen loppukäyttäjä (esim. linjaautoliikennöitsijät tai yhteisautoyritykset, joilla on omat jakeluasemat) hyväksyy edellisen, luvanhaltija voi Pohjoismaisen ympäristömerkinnän luvalla käyttää Joutsenmerkkiä täyttämättä tällaista polttoainestandardia. Hakijan on ilmoitettava, minkä standardin polttoaine täyttää.

13 Pohjoismainen ympäristömerkintä 10 (16) K15 Analyysiraportti sekä laboratorion vakuus, että polttoaine täyttää standardin. Vaihtoehtoisesti polttoaineen loppukäyttäjän kirjallinen hyväksyntä, että polttoaineen ei tarvitse täyttää yllä mainittuja standardeja. Pakokaasujen sisältämät terveydelle vaaralliset aineet Syöpäriski ei saa kasvaa, kun fossiilinen polttoaine korvataan Joutsenmerkityllä polttoaineella. Kaikkien seuraavassa taulukossa esitettyjen aineiden pitoisuudet pakokaasussa tulee mitata laboratoriossa, joka täyttää liitteessä 5 esitetyt testilaboratorioita koskevat vaatimukset. Syöpävaara arvioidaan kertomalla kunkin yksittäisen aineen pitoisuus sille määritetyllä riskikertoimella. Lukujen summa ei saa ylittää vastaavaa summaa, joka saadaan käyttämällä fossiilista polttoainevaihtoehtoa ja vastaavaa polttotekniikkaa hyödyntävää moottoria. Päästömittaus pitää tehdä autolla ajamisen aikana alustadynamometrillä (Chassis Dynamometer) EU:n määrittelemän ajosyklin mukaan (NEDC) osittain kesälämpötilassa sekä osittain talvilämpötilassa. Mittauksissa on käytettävä uutta autoa, jonka päästötasoissa on vähän vaihtelua ja joka edustaa pohjoismaista keskivertoautoa. Raskaalle kalustolle (esim. bussit ja rekat) on käytettävä Braunschweig kuljetuskiertoa tai vastaavaa Aineet Riskikerroin hiukkaset 7 x 10-5 bentseeni 0,8 x 10-5 formaldehydi 10 x 10-5 asetaldehydi 0,2 x 10-5 eteeni 5 x 10-5 propeeni 1 x ,3-butadieeni 30 x 10-5 PAH (benstsopyreeni mukaan lukien) x 10-5 Syöpäriskin määrittely tehdään aina käyttämällä valmista polttoainetta, joka sisältää myös mahdolliset lisäainekemikaalit. Jos laboratoriolla on jo käytettävissään valmiita mittaustuloksia vastaavasta fossiilisesta polttoaineesta, voidaan sitä käyttää arvioinnin pohjana. Sen polttoaineen mittaustulokset, jolle Joutsenmerkkiä haetaan, tulee tällöin mitata samalla menetelmällä ja käyttämällä vastaavaa polttotekniikkaa hyödyntävää moottoria. Jos hakija voi esittää muun vastaavan polttoaineen testitulokset, jotka osoittavat, että syöpäriski on pienempi kuin fossiilisia polttoaineita käytettäessä, vaatimuksen täyttyminen voidaan dokumentoida näiden testitulosten avulla. Tämä tulee arvioida ja todeksi näyttää puolueettoman kolmannen osapuolen/laboratorion toimesta. Akkreditoidun kolmannen osapuolen laboratorion testiraportti, johon sisältyy arvio vaatimuksen täyttymisestä.

14 Pohjoismainen ympäristömerkintä 11 (16) 3.2 Muut vaatimukset Joutsenmerkin vaatimusten täyttyminen koko käyttöluvan voimassaoloaikana tulee varmistaa seuraavilla käytännöillä. Jos tuottajalla, maahantuojalla tai toimittajalla on ISO tai EMAS-standardin mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jossa seuraavat menettelyt ovat käytössä, riittää, että akkreditoitu tarkistaja dokumentoi vaatimusten täyttymisen. K16 Polttoaineen laatu Luvanhaltijan tulee taata, että Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen laatu ei heikkene luvan voimassaoloaikana. Polttoaineen on aina noudatettava EU:n vahvistamaa polttoainedirektiiviä (2009/30/EY). Kuvaus luvanhaltijan Joutsenmerkittyä polttoainetta koskevasta omavalvontajärjestelmästä. Luvanhaltijan/tuottajan kuvaus menettelyistä, joilla kerätään Joutsenmerkityn polttoaineen laatuun liittyvät reklamaatiot/valitukset. Pohjoismaisella ympäristömerkinnällä on oikeus pyytää tästä lisäselvityksiä. K17 Jäljitettävyys Polttoaineen tuottajan tulee voida jäljittää Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine sen tuotannon aikana aina jakelupaikalle saakka voidakseen varmistaa, että Joutsenmerkitty tuote ei sekoitu tuotteisiin, joilla ei ole Joutsenmerkkiä. Polttoainedirektiivin (2009/30/EY) artiklan 7c kappaleessa 1 ja uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EY) artiklan 18 kappaleessa 1 esitetyn ainetasemenetelmän käyttö on sallittu. Pohjoismainen ympäristömerkintä ei hyväksy sertifikaattikauppaa («book and claim»). Joutsenmerkityn kaasun jakeluun olemassa olevassa kaasuverkossa vaaditaan aina jakelupaikalle asti sertifioitua jäljitettävyyttä (esim. Naturgassnettet Tanskassa). Vaihtoehtoisesti hyväksytään dokumentoitu jäljitettävyys ulkopuolisen tarkastajan taholta, sekä Joutsenmerkityn kaasun syötöstä (vuositasolla) että käytöstä (jakeluasema). Kuvaus vaatimuksen täyttymisestä Biokaasu olemassa olevassa kaasuverkossa: Sertifikaatin kopio tai ulkopuolisen auditoijan todistus. K18 Vastuuhenkilöt Luvanhaltijan sekä valmistajan, jos valmistaja on eri kuin luvanhaltija, tulee nimetä henkilö, joka on vastuussa Joutsenmerkin vaatimusten täyttymisestä, sekä yhteyshenkilö, joka on yhteydessä Pohjoismaiseen ympäristömerkintään. Joutsenmerkin vastuuhenkilöt K19 Dokumentaatio Luvanhaltijalla on oltava kopio hakemuksesta sekä hakemuksen yhteydessä lähetetyistä asiakirjoista ja niihin liittyvistä aineistoista (mukaan lukien testiraportit, alihankkijoiden asiakirjat jne.). Tarkistetaan asiakkaan tiloissa.

15 Pohjoismainen ympäristömerkintä 12 (16) K20 Suunnitellut muutokset Suunnitelluista muutoksista, jotka vaikuttavat Joutsenmerkin vaatimuksiin, tulee ilmoittaa kirjallisesti Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle. Suunniteltujen muutosten käsittelykäytännöt. K21 Poikkeukset Poikkeukset, jotka vaikuttavat Joutsenmerkin vaatimuksiin, tulee ilmoittaa kirjallisesti Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle. Poikkeukset tulee myös kirjata. Poikkeusten käsittelykäytännöt. K22 Vuosiraportointi Vuosittain ennen maaliskuun viimeistä päivää hakijan tulee tehdä raportti edellisen vuoden tuotannosta. Jos Joutsenmerkin alkuperäiseen hakemukseen sisältyvien laskelmien pohjana käytetyissä tiedoissa on tapahtunut muutoksia, Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle tulee toimittaa uudet laskelmat vaatimuksien täyttymisestä. Markkinointi Joutsenmerkki on tavaramerkki, joka on erittäin hyvin tunnettu ja luotettu kaikissa Pohjoismaissa. Joutsenmerkittyä tuotetta voi hyödyntää markkinoinnissa koko käyttöluvan voimassaoloajan. Merkki on sijoitettava niin, että ei synny epäselvyyttä siitä mitä ympäristömerkintä tarkoittaa ja siten, että merkki osoittaa polttoaineen olevan Joutsenmerkitty. Lisää markkinointisäännöistä on luettavissa asiakirjasta Pohjoismaisen ympäristömerkinnän säännöt päivätty 22. kesäkuuta 2011, tai uudempi versio. Joutsenmerkin muoto Joutsenmerkin ulkoasu: XXXX XXXX Jokainen lupa saa oman lupanumeron ja tätä numeroa tulee käyttää merkin yhteydessä. Ohessa ajoneuvon polttoaineet käännettynä muille kielille: Drivstoff (NO), Drivmedel (SE), Brændstof til transport (DK), Eldsneyti (IS) ja Traffic Fuels (Eng).

16 Pohjoismainen ympäristömerkintä 13 (16) Putkistossa siirrettävälle biokaasulle (esim. maakaasuverkko) seuraava alateksti on pakollinen: Ympäristömerkitty kaasuseos. Tämä kuvaa että biokaasun osuus (vuositasolla) jakelukohdassa on tarkastettu. Lisää merkin ulkoasusta on luettavissa asiakirjasta «Pohjoismaisen ympäristömerkinnän säännöt» päivätty 22. kesäkuuta 2011 tai uudempi versio. Valvonta Pohjoismainen ympäristömerkintä voi tarkastaa, täyttääkö tuote Joutsenmerkin vaatimukset käyttöoikeuden myöntämisen jälkeenkin. Tämä voi tapahtua esim. valvontakäynnillä tai pistokoetarkastuksilla. Tarkastus voidaan myös tehdä ottamalla näyte jakelupisteestä, jonka jälkeen näytteen analysoi puolueeton testilaitos. Jos vaatimuksia ei täytetä, Pohjoismainen ympäristömerkintä voi vaatia, että luvanhaltija maksaa analyysikulut. Käyttöoikeuden voimassaoloaika Pohjoismainen ympäristömerkintä vahvisti uudet kriteerit ajoneuvon polttoaineille 15. kesäkuuta Kriteeriversio 2.0 on voimassa 30.kesäkuuta 2016 saakka. Aikaisempi kriteeriversio 1.4 on voimassa 30.kesäkuuta 2013 saakka. Kriteeriryhmä päätti muokata ja selventää energiakulutuslaskelmien vaatimuksia ja määritelmiä jätteiden ja tähteiden osalta. Yhdistyksen hallitus päätti kokouksessaan , että Markkinointi-vaatimus K22 poistetaan kriteereistä. Uusi kriteeriversio 2.1 on voimassa asti. Pohjoismainen kriteeriryhmä päätti muuttaa bensiinin ja dieselin fossiilisten komponenttien viitearvoa 87.6 g CO 2 ekv:sta arvoon 83.8 g CO 2 ekv/mj. Uusi kriteeriversio on 2.2, voimassaoloaika ei ole muuttunut. Joutsenmerkin käyttöoikeus on voimassa niin kauan kuin tuote täyttää vaatimukset tai kunnes kriteereiden voimassaolo päättyy. Pohjoismainen ympäristömerkintä voi kriteereiden voimassaoloaikana tehdä korjauksia ja/tai pidentää voimassaoloaikaa. Tässä tapauksessa lupa pidennetään automaattisesti ja luvanhaltija saa tästä ilmoituksen. Vähintään 1 vuosi ennen edellisten kriteereiden voimassaoloajan päättymistä Pohjoismainen ympäristömerkintä julkaisee uudet kriteerit ja luvanhaltijalle tarjotaan mahdollisuus uudistaa lupansa. Tulevat vaatimukset Kriteeriversio 2 tukee kehitystä kohti ympäristöystävällisiä polttoaineita. Kriteerien sisältö tarkistetaan suhteellisen pian, jotta pysytään alan teknisen ja ympäristöasioiden kehityksen mukana. Tarkistus tehdään kolmen vuoden sisällä.

17 Pohjoismainen ympäristömerkintä 14 (16) Kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen vaatimukset tarkistetaan. Erityisesti arvioidaan vaatimusten tiukentamista ja uusia sovelluskohtia. Arvioidaan uusiutuvien polttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden kestävyyskriteerien tilanne. Kaikkien asiaankuuluvien ympäristömuuttujien vaatimukset arvioidaan elinkaarinäkökulmasta. Tämä tarkoittaa mm. rehevöitymistä, happamoitumista, veden käyttöä, maan käytön epäsuoria vaikutuksia ja tuotannon ympäristöpäästöjä.

18 Pohjoismainen ympäristömerkintä 15 (16) Sanojen selitykset ja määritelmät Allokointi: Allokointi eli kohdentaminen on prosessista syntyvien tuotteiden ympäristökuormituksen jakamista (mikäli syntyy useita tuotteita). Ympäristökuormituksen allokointiin on useita menetelmiä. Biomassa: Kasvi- ja eläinperäisten aineiden biologisesti hajoava osa. Biopolttoaine: Kuljetusvälineiden neste- tai kaasumainen polttoaine, joka on valmistettu biomassasta (katso biomassan määritelmä). Ei-konventionaaliset polttoaineet: Tervahiekka (bitumi tai raakaöljy 1 ), liuskeöljy (hyvin raskas öljy tai raakaöljy), liuskekaasu, hiili ( kivihiili nesteeksi tekniikka tai maanalaisen hiilen kaasutustekniikka ). Fossiilinen polttoaine: Polttoaine, joka on valmistettu fossiilisesta raaka-aineesta, kuten öljystä tai maakaasusta. GHG: Lyhenne sanoista Green House Gases, kasvihuonekaasut (katso kasvihuonekaasujen määritelmä). Jätteet: Kaikki uusiutuvan energian direktiivin (RES-direktiivi, 2009/28/EY) mukaiset materiaalit, kuten eläinperäiset raaka-aineet, vesiviljelyssä syntyvät jätteet, kotitalousjätteet, liete, lanta ja jätevesi. Kasvihuonekaasut: Ilmakehän kaasut, jotka päästävät läpi auringon säteilyn mutta estävät maan lämpösäteilyn pääsyn avaruuteen. Ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt nostavat pitoisuudet ilmakehässä luonnollista tasapainoa korkeammaksi. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi CO 2, metaani CH 4 ja dityppioksidi N 2 O. LCA: Life Cycle Analysis eli elinkaarianalyysi. Elinkaarianalyysi on terveys-, ympäristöja resurssivaikutusten systemaattinen kartoitus ja arviointi tuotteen tai tuotejärjestelmän koko elinkaaren aikana raaka-aineiden hankinnasta lopulliseen jätteiden käsittelyyn. Lisäainekemikaalit: Kemikaalit, joita lisätään polttoaineeseen pieninä määrinä (alle 10 %) jäätymis- tai sulamispisteen, oktaaniluvun tai tuotteen muun fysikaalisen tai kemiallisen ominaisuuden muuttamiseksi. Maa- tai metsätalouden tähteet: Kaikki uusiutuvan energian direktiivin (RES-direktiivi, 2009/28/EY) mukaiset materiaalit, kuten oljet, kuoret, sokeriruokotähteet ja hakkuutähteet. Massatase: Eri raaka-aineiden sekoittaminen sallitaan, mutta uusiutuvien raaka-aineiden osuuden tulee tietyllä aikavälillä (vähintään vuositasolla) olla massalaskelman mukainen. NEDC: New European Driving Cycle, uusi eurooppalainen ajosykli. NEDC sisältää tietoja polttoaineiden kulutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella autolla, jota ajetaan keskimääräisellä eurooppalaisella ajotavalla. Pohjoismaiset nimet ajoneuvon polttoaineille: Drivstoff (N), Drivmedel (SE), Brændstof til transport (DK), Ajoneuvon polttoaineet (F) ja Eldsneyti (IS). Polttoaineseos: E85 on esimerkki tuotteesta, joka on kahden polttoainekomponentin seos. E85:ssa on fossiilisen komponentin osuus 15 % ja bioetanolin osuus 85 %. 1 Tervahiekalla (bitumi) ja hyvin raskaalla öljyllä on viskositeetti (API) alle 10 O.

19 Pohjoismainen ympäristömerkintä 16 (16) Prosessikemikaalit: Kemikaalit, joita käytetään prosessin toteutukseen, esimerkkinä metanolin käyttö rapsidieselin valmistukseen. Raaka-aine: Raaka-aine on tuote, jota ei ole käsitelty millään tavalla. Polttoaineiden ympäristömerkinnän yhteydessä raaka-aine määritellään polttoaineen sisältämäksi osaksi, johon polttoaineeksi muunnettava energia on varastoituna. Raaka-aineen tuottaja: Raaka-aineen tuottajalla tarkoitetaan kaikkia polttoaineen alkuvaiheen toimijoita, niissäkin tapauksissa, joissa raaka-aineen tuotanto on jaettu useaan osaan (esim. biomassan viljely sekä sen jatkokäsittely). Sivutuote: Tuote, jota syntyy toisen tuotteen valmistuksessa ja jolla on taloudellista arvoa. Teollisuuden tähteet: Kaikki uusiutuvan energian direktiivin (RES-direktiivi, 2009/28/EY) mukaiset materiaalit kuten musta- ja ruskealipeä, lastut, sahanpurut ja mäntyöljy. Tuotantokohtaiset tiedot: Tuotantokohtaisista tiedoista ilmenee kyseisen tuotannon tarkat tiedot. Viitearvot perustuvat usein valittujen tuotantokohtaisten tietojen keskiarvoon, mutta eri tuotantojen tiedot voivat vaihdella suuresti. Tähteet: kts. Maa- tai metsätalouden tähteet sekä Teollisuuden tähteet. Uusiutuva raaka-aine: Uusiutuva raaka-aine on tässä yhteydessä biologista materiaalia, joka 100 vuoden kuluessa uusiutuu luonnossa. Myös kestävän maa- ja metsätalouden, kalastuksen ja vastaavan teollisuuden kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden ja jätteiden biologisesti hajoava osuus sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biologisesti hajoava osuus on tässä määritelty uusiutuviksi. Viitearvot: Viitearvoilla tarkoitetaan julkaistuja keskiarvotietoja tuotannon eri vaiheista ja polttoaineen kuljetuksista. Näitä viitearvoja voidaan käyttää laskelmissa, jotka koskevat tiettyjä polttoaineen elinkaaren osia. Vilja: Vilja on heinäkasvien siemeniä, joita viljellään ihmisten ja eläinten ravinnoksi. Tässä kriteerissä viljalla tarkoitetaan mm. ohraa, durraa, kauraa, hirssiä, vehnää, maissia, riisiä ja ruista. 1. Sukupolven biopolttoaine: Tuotetaan kaupallisesti tavanomaisella tekniikalla. Perusraaka-aineita ovat siemenet, viljat tai koko kasvi sellaisista lajeista kuin maissi, sokeriruoko, rapsi, vehnä, auringonkukansiemenet tai palmuöljy. Nämä lajit on ensisijaisesti tarkoitettu ihmis- tai eläinravinnoksi ja suurimmaksi osaksi niitä käytetään ihmisravinnoksi. Tavallisin ensimmäisen sukupolven polttoaine on bioetanoli, sitten biodiesel, kasviöljyt ja biokaasu. Lähde UNEP Sukupolven biopolttoaine: (Pohjoismaisen ympäristömerkinnän kommentti, biokaasu tuotettuna biomassan jätteistä tai tähteistä määritellään 2. sukupolven biopolttoaineeksi tässä asiakirjassa). Voidaan tuottaa raaka-aineista, joita ei käytetä ihmis- tai eläinravinnoksi. Tämä sisältää biomassan jätteet (biokaasu), eri viljojen tähteet (ei itse jyvää), lignoselluloosa ja selluloosapohjaiset raaka-aineet. Toisen sukupolven biopolttoaineet käyttävät biomassa nesteeksi (BTL) tekniikkaa termokemiallisessa muuntamisessa (pääasiassa biodiesel) tai käymistä (esim. etanolin valmistus selluloosasta). Monet 2. sukupolven biopolttoaineet kuten biovety, biovetydieseli biometanoli, DMF (dimetyylifuraani), Bio-DME (dimetyylieetteri) Fischer-Tropsch ja seos-alkoholit ovat kehittelyn kohteina. Lähde UNEP

20 Pohjoismainen ympäristömerkintä Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Polttoaineen tuotantoketju ja valmistuksessa mukana olevien toimijoiden lukumäärä voi vaihdella eri tuotteilla. Jotkut tuotteet on valmistettu ainoastaan tietystä raaka-aineesta, kun taas toiset ovat eri polttoainekomponenttien seoksia. Esimerkkinä viimeksi mainitusta on E85 (85 % etanolia ja 15 % bensiiniä). Tällaisella seostuotteella voi olla useita valmistajia E85:n tapauksessa on usein tietty etanolin valmistaja ja tietty bensiinin tuottaja. Myös tuotantoketjun alkupäässä voi olla useita toimijoita. Joissain tapauksissa myyjä, polttoaineen valmistaja ja raaka-ainetoimittaja on yksi ja sama toimija. Joissain tapauksissa myyjä saattaa olla vain jakelija, jolla ei ole mitään tekemistä tuotannon kanssa. Dokumentoitaessa kriteerien vaatimuksia on sen toimijan, jolla on ensikäden tieto kyseisestä tuotantovaiheesta, annettava selvitys asiasta. Tämä tarkoittaa, että raakaaineen tiedot antaa raaka-aineen toimittaja, kun taas polttoaineen tuotantotiedot antaa valmistaja. Jos hakija ja polttoaineen valmistaja on sama, on hän vastuussa kaikista Taulukko 1:n vaatimuksista. Jos polttoaineen tuotanto on jaettu eri vaiheisiin, jossa esim. tietty toimija uuttaa raaka-aineöljyä kasvista, kun taas toinen tislaa tuotetun öljyn, niin molempien toimijoiden on dokumentoida asiaankuuluvat vaatimukset. Samoin toimitaan, jos yksi toimija on seoksen komponentin valmistaja ja toinen vastaa seoksesta ja mahdollisista lisäaineista.

21 Pohjoismainen ympäristömerkintä Liite 2 Viitearvot Tuotantokohtaisia arvoja tulee aina käyttää uusiutuvien polttoainekomponenttien laskennassa. Muun valmistusketjun osalta voidaan käyttää viitearvoja. Tässä liitteessä (tai myöhemmin päivitetyssä versiossa) annettuja viitearvoja on käytettävä kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskelmiin. JEC Well to Wheel uusinta versiota voidaan myös käyttää viitearvojen lähteenä. Alla olevat viitearvot on julkaistu Tarkista aina internetsivut uusien päivitettyjen viitearvojen saamiseksi. Sanaselitykset ja määritelmät: 1 Global Warming Potentials CO 2 1 g CO 2,eq / g CO 2 CH 4 23 g CO 2,eq / g CH 4 N 2 O 296 g CO 2,eq / g N 2 O 2 GHG emission coefficients 2.1 Agro-inputs N-fertiliser 2827,0 g CO 2 /kg N 8,68 g CH 4 /kg N 9,6418 g N 2 O/kg N 5880,6 g CO 2,eq /kg N P 2 O 5 -fertiliser 964,9 g CO 2 /kg P 2 O 5 1,33 g CH 4 /kg P 2 O 5 0,0515 g N 2 O/kg P 2 O ,7 g CO 2,eq /kg P 2 O 5 K 2 O-fertiliser 536,3 g CO 2 /kg K 2 O 1,57 g CH 4 /kg K 2 O 0,0123 g N 2 O/kg K 2 O 576,1 g CO 2,eq /kg K 2 O CaO-fertiliser 119,1 g CO 2 /kg CaO 0,22 g CH 4 /kg CaO 0,0183 g N 2 O/kg CaO 129,5 g CO 2,eq /kg CaO Pesticides 9886,5 g CO 2 /kg 25,53 g CH 4 /kg 1,6814 g N 2 O/kg 10971,3 g CO 2,eq /kg Seeds- corn - g CO 2 /kg - g CH 4 /kg - g N 2 O/kg - g CO 2,eq /kg Seeds- rapeseed 412,1 g CO 2 /kg 0,91 g CH 4 /kg 1,0028 g N 2 O/kg 729,9 g CO 2,eq /kg Seeds- soy bean - g CO 2 /kg - g CH 4 /kg - g N 2 O/kg - g CO 2,eq /kg Seeds- sugarbeet 2187,7 g CO 2 /kg 4,60 g CH 4 /kg 4,2120 g N 2 O/kg 3540,3 g CO 2,eq /kg Seeds- sugarcane 1,6 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 1,6 g CO 2,eq /kg Seeds- sunflower 412,1 g CO 2 /kg 0,91 g CH 4 /kg 1,0028 g N 2 O/kg 729,9 g CO 2,eq /kg Seeds- wheat 151,1 g CO 2 /kg 0,28 g CH 4 /kg 0,4003 g N 2 O/kg 275,9 g CO 2,eq /kg 2.2 Residues (feedstock or input) EFB compost 0,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 0,0 g CO 2,eq /kg Filter mud cake 0,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 0,0 g CO 2,eq /kg Vinasse 0,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 0,0 g CO 2,eq /kg

22 Pohjoismainen ympäristömerkintä 2.3 Fuels (also conversion inputs) Natural gas (4000 km, Russian NG quality) Natural gas (4000 km, EU Mix quality) 61,58 g CO 2 /MJ 0,1981 g CH 4 /MJ 0,0002 g N 2 O/MJ 66,20 g CO 2,ew /MJ 62,96 g CO 2 /MJ 0,1981 g CH 4 /MJ 0,0002 g N 2 O/MJ 67,59 g CO 2,ew /MJ Diesel 87,64 g CO 2 /MJ - g CH 4 /MJ - g N 2 O/MJ 87,64 g CO 2,ew /MJ HFO 84,98 g CO 2 /MJ - g CH 4 /MJ - g N 2 O/MJ 84,98 g CO 2,ew /MJ HFO for marine transport 87,20 g CO 2 /MJ - g CH 4 /MJ - g N 2 O/MJ 84,98 g CO 2,ew /MJ Methanol 92,80 g CO 2 /MJ 0,2900 g CH 4 /MJ 0,0003 g N 2 O/MJ 99,57 g CO 2,ew /MJ Hard coal 102,38 g CO 2 /MJ 0,3835 g CH 4 /MJ 0,0003 g N 2 O/MJ 111,28 g CO 2,ew /MJ Lignite 116,76 g CO 2 /MJ 0,0091 g CH 4 /MJ 0,0001 g N 2 O/MJ 116,98 g CO 2,ew /MJ Wheat straw 1,75 g CO 2 /MJ 0,0013 g CH 4 /MJ 0,0001 g N 2 O/MJ 1,80 g CO 2,ew /MJ 2.4 Electricity Electricity EU mix MV 119,36 g CO 2 /MJ 0,2911 g CH 4 /MJ 0,0054 g N 2 O/MJ 127,65 g CO 2,ew /MJ Electricity EU mix LV 120,79 g CO 2 /MJ 0,2946 g CH 4 /MJ 0,0055 g N 2 O/MJ 129,19 g CO 2,ew /MJ 2.5 Electricity production (reference for credit calculation) Electricity (NG CCGT) 114,48 g CO 2 /MJ 0,3679 g CH 4 /MJ 0,0050 g N 2 O/MJ 9,94 g CO 2,ew /MJ Electricity (Lignite ST) 284,77 g CO 2 /MJ 0,0259 g CH 4 /MJ 0,0078 g N 2 O/MJ 2,90 g CO 2,ew /MJ Electricity (Straw CHP) 5,56 g CO 2 /MJ 0,0042 g CH 4 /MJ 0,0002 g N 2 O/MJ 0,15 g CO 2,ew /MJ 2.6 CH 4 and N 2 O emissions of steam production CH 4 and N 2 O emissions, steam from NG boiler CH 4 and N 2 O emissions, steam from Lignite CHP - 0,0028 g CH 4 /MJ 0,0011 g N 2 O/MJ 0,39 g CO 2,ew /MJ - 0,0023 g CH 4 /MJ 0,0126 g N 2 O/MJ 3,79 g CO 2,ew /MJ 2.7 Conversion inputs n-hexane 80,08 g CO 2 /MJ 0,0146 g CH 4 /MJ 0,0003 g N 2 O/MJ 80,50 g CO 2,ew /MJ Phosphoric acid (H 3 PO 4 ) 2776,0 g CO 2 /kg 8,93 g CH 4 /kg 0,1028 g N 2 O/kg 3011,7 g CO 2,eq /kg Fuller's earth 197,0 g CO 2 /kg 0,04 g CH 4 /kg 0,0063 g N 2 O/kg 199,7 g CO 2,eq /kg Hydrochloric acid (HCl) 717,4 g CO 2 /kg 1,13 g CH 4 /kg 0,0254 g N 2 O/kg 750,9 g CO 2,eq /kg Sodium carbonate (Na 2 CO 3 ) 1046,0 g CO 2 /kg 6,20 g CH 4 /kg 0,0055 g N 2 O/kg 1190,2 g CO 2,eq /kg Sodium hydroxide (NaOH) 438,5 g CO 2 /kg 1,03 g CH 4 /kg 0,0240 g N 2 O/kg 469,3 g CO 2,eq /kg Potassium hydroxide (KOH) 0,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 0,0 g CO 2,eq /kg Hydrogen (for HVO) 80,87 g CO 2 /MJ 0,2765 g CH 4 /MJ 0,0003 g N 2 O/MJ 87,32 g CO 2,ew /MJ Pure CaO for processes 1013,0 g CO 2 /kg 0,65 g CH 4 /kg 0,0076 g N 2 O/kg 1030,2 g CO 2,eq /kg Sulphuric acid (H 2 SO 4 ) 193,9 g CO 2 /kg 0,55 g CH 4 /kg 0,0045 g N 2 O/kg 207,7 g CO 2,eq /kg Ammonia 2478,0 g CO 2 /kg 7,84 g CH 4 /kg 0,0087 g N 2 O/kg 2660,8 g CO 2,eq /kg Cycle-hexane 723,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 723,0 g CO 2,eq /kg Lubricants 947,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 947,0 g CO 2,eq /kg

23 Pohjoismainen ympäristömerkintä 3 Fossil energy input 3.1 Agro-inputs N-fertiliser 48,99 MJ fossil /kg N P 2 O 5 -fertiliser 15,23 MJ fossil /kg P 2 O 5 K 2 O-fertiliser 9,68 MJ fossil /kg K 2 O CaO-fertiliser 1,97 MJ fossil /kg CaO Pesticides 268,40 MJ fossil /kg Seeds- corn - MJ fossil /kg Seeds- rapeseed 7,87 MJ fossil /kg Seeds- soy bean - MJ fossil /kg Seeds- sugarbeet 36,29 MJ fossil /kg Seeds- sugarcane 0,02 MJ fossil /kg Seeds- sunflower 7,87 MJ fossil /kg Seeds- wheat 2,61 MJ fossil /kg EFB compost 0,00 MJ fossil /kg 3.2 Residues (feedstock or input) EFB compost 0,00 MJ fossil /kg Filter mud cake 0,00 MJ fossil /kg Vinasse 0,00 MJ fossil /kg 3.3 Fuels (also conversion inputs) Natural gas (4000 km, Russian NG quality) 1,1281 MJ fossil /MJ Natural gas (4000 km, EU Mix quality) 1,1281 MJ fossil /MJ Diesel 1,16 MJ fossil /MJ HFO 1,088 MJ fossil /MJ HFO for marine transport 1,088 MJ fossil /MJ Methanol 1,6594 MJ fossil /MJ Hard coal 1,0886 MJ fossil /MJ Lignite 1,0156 MJ fossil /MJ Wheat straw 0,0254 MJ fossil /MJ 3.4 Electricity Electricity EU mix MV 2,6951 MJ fossil /MJ Electricity EU mix LV 2,7275 MJ fossil /MJ 3.5 Electricity production (reference for credit calculation) Electricity (NG CCGT) 2,0511 MJ fossil /MJ Electricity (Lignite ST) 2,4770 MJ fossil /MJ Electricity (Straw CHP) 0,0806 MJ fossil /MJ

24 Pohjoismainen ympäristömerkintä 3.6 Conversion inputs n-hexane 0,3204 MJ fossil /MJ Phosphoric acid (H 3 PO 4 ) 28,57 MJ fossil /kg Fuller's earth 2,54 MJ fossil /kg Hydrochloric acid (HCl) 15,43 MJ fossil /kg Sodium carbonate (Na 2 CO 3 ) 13,79 MJ fossil /kg Sodium hydroxide (NaOH) 10,22 MJ fossil /kg Potassium hydroxide (KOH) 0,00 MJ fossil /kg Hydrogen (for HVO) 1,4835 MJ fossil /MJ Pure CaO for processes 4,60 MJ fossil /kg Sulphuric acid (H 2 SO 4 ) 3,90 MJ fossil /kg Ammonia 44,39 MJ fossil /kg Cycle-hexane 53,10 MJ fossil /kg Lubricants 53,28 MJ fossil /kg Density 3.7 Density of liquid fuels (also conversion inputs) Diesel 832 kg / m 3 Gasoline 745 kg / m 3 HFO 970 kg / m 3 HFO for marine transport 970 kg / m 3 Ethanol 794 kg / m 3 Methanol 793 kg / m 3 FAME 890 kg / m 3 Syn diesel (BtL) 780 kg / m 3 HVO 780 kg / m 3 4 Lower heating values (LHV s) 4.1 Liquid and solid fuels (also conversion inputs) Diesel 43,1 MJ/kg (0% water) Gasoline 43,2 MJ/kg (0% water) HFO 40,5 MJ/kg (0% water) HFO for marine transport 40,5 MJ/kg (0% water) Ethanol 26,81 MJ/kg (0% water) Methanol 19,9 MJ/kg (0% water) FAME 37,2 MJ/kg (0% water) Syn diesel (BtL) 44,0 MJ/kg (0% water) HVO 44,0 MJ/kg (0% water) PVO 36,0 MJ/kg (0% water) n-hexane 45,1 MJ/kg (0% water)

25 Pohjoismainen ympäristömerkintä Hard coal 26,5 MJ/kg (0% water) Lignite 9,2 MJ/kg (0% water) 4.2 Biofuel feedstocks and byproducts Corn 18,5 MJ/kg (0% water) FFB 24,0 MJ/kg (0% water) Rapeseed 26,4 MJ/kg (0% water) Soybeans 23,5 MJ/kg (0% water) Sugar beet 16,3 MJ/kg (0% water) Sugar cane 19,6 MJ/kg (0% water) Sunflowerseed 26,4 MJ/kg (0% water) Wheat 17,0 MJ/kg (0% water) Animal fat 37,1 MJ/kg (0% water) BioOil (byproduct FAME from waste oil) 21,8 MJ/kg (0% water) Crude vegetable oil 36,0 MJ/kg (0% water) DDGS (10 wt% moisture) 16,0 MJ/kg (10% water) Glycerol 16,0 MJ/kg (0% water) Palm kernel meal 17,0 MJ/kg (0% water) Palm oil 37,0 MJ/kg (0% water) Rapeseed meal 18,7 MJ/kg (0% water) Soybean oil 36,6 MJ/kg (0% water) Sugar beet pulp 15,6 MJ/kg (0% water) Sugar beet slops 15,6 MJ/kg (0% water) Wheat straw 17,2 MJ/kg (0% water) 5 Transport 5.1 Transport efficiencies Truck for dry product (Diesel) 0,94 MJ/ton,km Truck for liquids (Diesel) 1,01 MJ/ton,km Truck for FFB transport (Diesel) 2,01 MJ/ton,km Tanker truck MB2218 for vinasse (Diesel) 2,16 MJ/ton,km Tanker truck with water cannons for vinasse (Diesel) 0,94 MJ/ton,km Dumpster truck MB2213 for filter mud (Diesel) 3,60 MJ/ton,km Ocean bulk carrier (Fuel oil) 0,20 MJ/ton,km Ship /product tanker 50kt (Fuel oil) 0,12 MJ/ton,km Local (10 km) pipeline 0,00 MJ/ton,km Rail (Electric, MV) 0,21 MJ/ton,km 5.2 Exhaust gas emissions from transport Truck for dry product (Diesel) 0,005 g CH 4 /ton,km 0,0000 g N 2 O/ton,km Truck for liquids (Diesel) 0,005 g CH 4 /ton,km 0,0000 g N 2 O/ton,km Truck for FFB transport (Diesel) 0,005 g CH 4 /ton,km 0,0000 g N 2 O/ton,km

Pohjoismainen ympäristömerkintä

Pohjoismainen ympäristömerkintä Joutsenmerkin kriteerit lämmitykseen ja teollisuuskäyttöön Versio 2.4 15.6.2012 31.12.2017 Pohjoismainen ympäristömerkintä Sisällysluettelo Mitä on Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine ja biokaasu lämmitykseen

Lisätiedot

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkin tavoitteet Joutsenmerkki ohjaa ostajia tekemään ympäristön kannalta parempia päätöksiä tuottajia valmistamaan ympäristön kannalta parempia

Lisätiedot

Joutsenmerkin logo-ohje. Pohjoismainen ympäristömerkintä 9. maaliskuuta 2016

Joutsenmerkin logo-ohje. Pohjoismainen ympäristömerkintä 9. maaliskuuta 2016 Joutsenmerkin logo-ohje Pohjoismainen ympäristömerkintä Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti vuonna1989 perustaa vapaaehtoisen ja virallisen ympäristömerkin. Alla olevat organisaatiot/yritykset vastaavat

Lisätiedot

Joutsenmerkin kriteerit Paino- ja kopiopaperit. Versio 4.1 22. kesäkuuta 2011 30. kesäkuuta 2016. Tulevaisuuden tekijä

Joutsenmerkin kriteerit Paino- ja kopiopaperit. Versio 4.1 22. kesäkuuta 2011 30. kesäkuuta 2016. Tulevaisuuden tekijä Joutsenmerkin kriteerit Paino- ja kopiopaperit Versio 4.1 22. kesäkuuta 2011 30. kesäkuuta 2016 Tulevaisuuden tekijä Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti v. 1989 vapaaehtoisen ja positiivisen Pohjoismaisen

Lisätiedot

Joutsenmerkin myöntämisperusteet

Joutsenmerkin myöntämisperusteet Joutsenmerkin myöntämisperusteet Kahvinsuodattimet Lisämoduuli Versio 2.5 9. lokakuuta 2003 31. maaliskuuta 2014 Kahvinsuodattimet 047, versio 2.5, 11. joulukuuta 2013 Sisällysluettelo Paperituotteiden

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

EU-ympäristömerkki painotuotteille

EU-ympäristömerkki painotuotteille EU-ympäristömerkki painotuotteille + vertailua Joutsenmerkkiin Kirsi Auranmaa, Finngraf 18.4.2013 Viralliset ympäristömerkit Joutsenmerkki perustettu 1989 käytössä kaikissa pohjoismaissa 64 tuoteryhmää

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

tuotteita koskevat säännöt

tuotteita koskevat säännöt Joutsenmerkinnän tuotteita koskevat säännöt Pohjoismainen ympäristömerkintä Förslag till FS, februari 2016 Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti vuonna1989 perustaa vapaaehtoisen ja virallisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Joutsenmerkki Pelletit

Joutsenmerkki Pelletit Joutsenmerkki Pelletit Versio 2.3 13.12.2007 31.3.2018 Sisällysluettelo Mitä ovat Joutsenmerkityt pelletit?... 4 Miksi valita Joutsenmerkki?... 4 Mitä voidaan Joutsenmerkitä?... 5 Kuinka merkkiä haetaan?...

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin

Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin Argumenta seminaari 7.10.2011 Suomen ympäristökeskus Kati Koponen, VTT 10.10.2011 2 Sisältö

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset. Ilmastonmuutos

Liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset. Ilmastonmuutos Liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ekologinen renkaanjälki? Puhtaammin liikenteessä - yleisötilaisuus, Kouvolan yhteiskoulun auditorio 20.09.2008

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

joutsenmerkityt takat

joutsenmerkityt takat joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Joutsenmerkin kriteerit. Tiivispaperit Lisämoduuli

Joutsenmerkin kriteerit. Tiivispaperit Lisämoduuli Joutsenmerkin kriteerit Tiivispaperit Lisämoduuli Versio 3.6 9. lokakuuta 2003-31.joulukuuta 2015 Tiivispaperit 049, versio 3.6 13. toukokuuta 2014 Sisällysluettelo Paperituotteiden ympäristömerkintä 1

Lisätiedot

Joutsenmerkin kriteerit Kynttilät. Versio 1.3 13. joulukuuta 2007 30. kesäkuuta 2015. Tulevaisuuden tekijä

Joutsenmerkin kriteerit Kynttilät. Versio 1.3 13. joulukuuta 2007 30. kesäkuuta 2015. Tulevaisuuden tekijä Joutsenmerkin kriteerit Kynttilät Versio 1.3 13. joulukuuta 2007 30. kesäkuuta 2015 Tulevaisuuden tekijä Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti v. 1989 vapaaehtoisen ja positiivisen pohjoismaisen ympäristömerkin

Lisätiedot

NEXBTL:n käyttö varavoimanlähteenä. Polttomoottori- ja turboteknologian seminaari 7.5.2015 Jukka Nuottimäki

NEXBTL:n käyttö varavoimanlähteenä. Polttomoottori- ja turboteknologian seminaari 7.5.2015 Jukka Nuottimäki NEXBTL:n käyttö varavoimanlähteenä Polttomoottori- ja turboteknologian seminaari 7.5.2015 Jukka Nuottimäki Esityksen sisältö 1. Yleistä 2. Kuinka käyttää NEXBTL:ää 3. NEXBTL ominaisuudet varavoimanlähteenä

Lisätiedot

Joutsenmerkki Pelletit

Joutsenmerkki Pelletit Joutsenmerkki Pelletit Versio 2.2 13. joulukuuta 2007 31. maaliskuuta 2017 Osoitteet Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti v. 1989 perustaa vapaaehtoisen ja positiivisen pohjoismaisen ympäristömerkin

Lisätiedot

POHJOISMAINEN YMPÄRISTÖMERKKI - ELI JOUTSENMERKKI. 24.9.2008 Antti Lehmuskoski SFS - Ympäristömerkintä

POHJOISMAINEN YMPÄRISTÖMERKKI - ELI JOUTSENMERKKI. 24.9.2008 Antti Lehmuskoski SFS - Ympäristömerkintä POHJOISMAINEN YMPÄRISTÖMERKKI - ELI JOUTSENMERKKI 24.9.2008 Antti Lehmuskoski SFS - Ympäristömerkintä YMPÄRISTÖMERKINTÖJÄ Ö Ä YMPÄRISTÖMERKINTÖJÄ Ö Ä (2) YMPÄRISTÖMERKINTÖJÄ Ö Ä (3) YMPÄRISTÖMERKINTÖJÄ

Lisätiedot

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TRANSECO: Henkilöautokaluston 2. sukupolven biopolttoainevaihtoehdot ja 2020 toimintamallit Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Joutsenmerkki Pelletit

Joutsenmerkki Pelletit Joutsenmerkki Pelletit Versio 2.1 13. joulukuuta 2007 31. joulukuuta 2014 Osoitteet Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti v. 1989 perustaa vapaaehtoisen ja positiivisen pohjoismaisen ympäristömerkin -

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa?

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Energian käyttö ja säästö maataloudessa Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Seppo Mikkonen Neste Oil seppo.mikkonen@nesteoil.com Monenlaisia

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista pe 30.10.2009 Technopolis Kuopio Euroopan unionin energiapoliittiset tavoitteet bioenergian tuotannolle Apulaispäällikkö Paavo Mäkinen, Euroopan komission

Lisätiedot

Joutsenmerkin kriteerit Kestävä puutavara - vaihtoehto perinteisesti kyllästetylle puutavaralle

Joutsenmerkin kriteerit Kestävä puutavara - vaihtoehto perinteisesti kyllästetylle puutavaralle Joutsenmerkin kriteerit Kestävä puutavara - vaihtoehto perinteisesti kyllästetylle puutavaralle Versio 1.6 2.4.2004 30.6.2016 Kestävän puutavara vaihtoehto perinteisesti kyllästetylle puutavaralle versio

Lisätiedot

Joutsenmerkin kriteerit Pehmopaperit. Versio 4.4 23. maaliskuuta 2006 31. joulukuuta 2013. Tulevaisuuden tekijä

Joutsenmerkin kriteerit Pehmopaperit. Versio 4.4 23. maaliskuuta 2006 31. joulukuuta 2013. Tulevaisuuden tekijä Joutsenmerkin kriteerit Pehmopaperit Versio 4.4 23. maaliskuuta 2006 31. joulukuuta 2013 Tulevaisuuden tekijä Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti v. 1989 vapaaehtoisen ja positiivisen pohjoismaisen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Hankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta. 1.4.2014 Liisa Lehtomäki. Hansel Oy. Copyright Hansel Oy

Hankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta. 1.4.2014 Liisa Lehtomäki. Hansel Oy. Copyright Hansel Oy Hankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta Hansel Oy 1 Ympäristömerkin käyttäminen Direktiiviteksti Artiklassa 43 Merkit Ympäristö, reilu kauppa, luomu. Miten voi käyttää ympäristömerkkiä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI Teräsbetonit VALMISTAJAT Paalut: Abetoni Oy Kokemäen TB-Paalu Oy Lujabetoni Oy Parma Oy Skanska Betoni Oy Teräsosat: Leimet Oy

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Conformité Européenne.

Conformité Européenne. Conformité Européenne. 11.3.2014 CE-merkintä, harmonisoitu tuotestandardi CE-merkinnällä tuotteen valmistaja tai valtuutettu edustaja ilmoittaa viranomaisille, että tuote täyttää Euroopan unionin direktiivien

Lisätiedot

Lennonjohtajan ja lennonjohtajaoppilaan lupakirja

Lennonjohtajan ja lennonjohtajaoppilaan lupakirja 1 (5) Antopäivä: 29.1.2013 Säädösperusta: Voimaantulopäivä: 1.2.2013 Voimassa: Toistaiseksi Tämä ilmailumääräys on annettu ilmailulain (1194/2009) 45, 46, 119 ja 120 :n nojalla ottaen huomioon lennonjohtajien

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Joutsenmerkin kriteerit Pehmopaperit. Versio 5.2 11. lokakuuta 2011 31. joulukuuta 2016. Tulevaisuuden tekijä

Joutsenmerkin kriteerit Pehmopaperit. Versio 5.2 11. lokakuuta 2011 31. joulukuuta 2016. Tulevaisuuden tekijä Joutsenmerkin kriteerit Pehmopaperit Versio 5.2 11. lokakuuta 2011 31. joulukuuta 2016 Tulevaisuuden tekijä Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti v. 1989 vapaaehtoisen ja positiivisen pohjoismaisen ympäristömerkin

Lisätiedot

Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu. Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia

Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu. Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia Parasta varautua Parasta tankata talvilaatua ajoissa Parasta huollattaa auto ennen

Lisätiedot

Yrityksen kaupparekisteriin merkitty nimi ja yrityksen toimipaikan osoite tai henkilön nimi ja osoite

Yrityksen kaupparekisteriin merkitty nimi ja yrityksen toimipaikan osoite tai henkilön nimi ja osoite 1 (5) Sivu 1 Ilmoittajan nimi- ja osoitetiedot Ilmoituskausi Yrityksen kaupparekisteriin merkitty nimi ja yrityksen toimipaikan osoite tai henkilön nimi ja osoite Edellinen kalenterivuosi. Y-tunnus Yrityksen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013 EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus valmistajan vastuu LAATIMALLA EU-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUKSEN

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke

Lisätiedot

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Tervetuloa Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Koneiden yleisimmin käyttämät polttoaineet Diesel Bensiini 2T Bensiini Diesel ja Bensiini Suomessa ja EU:ssa (muuta ei saatavana)

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Joutsenmerkin kriteeriehdotus. Kahvipalvelut. 29. huhtikuuta 2015-29.kesäkuuta 2015. Pohjoismainen ympäristömerkintä

Joutsenmerkin kriteeriehdotus. Kahvipalvelut. 29. huhtikuuta 2015-29.kesäkuuta 2015. Pohjoismainen ympäristömerkintä Joutsenmerkin kriteeriehdotus Kahvipalvelut 29. huhtikuuta 2015-29.kesäkuuta 2015 Pohjoismainen ympäristömerkintä Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti v. 1989 perustaa vapaaehtoisen ja positiivisen pohjoismaisen

Lisätiedot

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Merkinnät hankinnan apuna Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Kiilto Family -konserni Suomalainen perheyritys, perustettu 1919 Tampereella Henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Miten syntyy luomuelintarvike? Elintarvikkeet - > 50 % maatalousperäisiä ainesosia - 95 % sääntö -

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä?

Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä? Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä? Olki energiantuotantoon seminaari Loimaa 27.5.2014 Sisällysluettelo 1. Tarvitaanko uusiutuvia polttoaineita Fossiilisten polttoaineiden riittävyys Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Pohjoismainen ympäristömerkki

Pohjoismainen ympäristömerkki Pohjoismainen ympäristömerkki Kompostorit Kriteerit 7. kesäkuuta 1996 30. kesäkuuta 2015 Versio 2.10 Käännös norjankielisestä asiakirjasta: Miljømerkning av kompostbeholdere. Ristiriitatapauksissa pätee

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

CE-merkintä 9.5.2011

CE-merkintä 9.5.2011 CE-merkintä 1 9.5.2011 Esityksen sisältö Mikä on CE-merkintä? Mihin CE-merkintä perustuu? Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Valmistajan ja Ilmoitetun laitoksen tehtävät CE-merkintä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Hakuohje Hitsauskoordinoijat

Hakuohje Hitsauskoordinoijat 1 (5) HAKUOHJE HITSAUSKOORDINOIJAN SERTIFIOINTIA HAKEVILLE 1. YLEISTÄ Hitsauskoordinoijien sertifioinnin tarkoituksena on mahdollistaa vapaaehtoinen ulkopuolisen sertifiointielimen suorittama pätevyyden

Lisätiedot