Pohjoismainen ympäristömerkintä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismainen ympäristömerkintä"

Transkriptio

1 Joutsenmerkin kriteerit lämmitykseen ja teollisuuskäyttöön Versio Pohjoismainen ympäristömerkintä

2 Sisällysluettelo Mitä on Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine ja biokaasu lämmitykseen ja teollisuus-käyttöön? 4 Miksi valita Joutsenmerkki 4 Mitä voidaan Joutsenmerkitä 5 Joutsenmerkin hakeminen 6 1 Yhteenveto ympäristö- ja viranomaisvaatimuksista Vaatimukset, toimijat ja vastuualueet Viranomaisvaatimukset Tuotantoketjun kuvaus Elinkaarivaatimukset Fossiilisten ja kasviperäisten raaka-aineiden vaatimukset 11 2 Työolosuhteita koskevat vaatimukset 12 3 Laatuvaatimus ja muut vaatimukset Valmiin tuotteen vaatimukset Muut vaatimukset 14 Markkinointi 16 Joutsenmerkin muoto 16 Valvonta 16 Käyttöoikeuden voimassaoloaika 17 Uudet kriteerit 17 Sanaselitykset ja määritelmät 18 Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H 099, versio 2.4, Tämä on käännös tanskalaisesta asiakirjasta. Ristiriitatapauksissa pätee alkuperäinen teksti.

3 Osoitteet Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti vuonna1989 perustaa vapaaehtoisen ja virallisen ympäristömerkin. Alla olevat organisaatiot/yritykset vastaavat merkin toiminnasta kyseisten maiden hallitusten toimeksiannosta. Lisätietoa yritysten nettisivuilta: Tanska: Miljømærkning Danmark Fonden Dansk Standard Portland Towers Göteborg Plads 1 DK-2150 Nordhavn Puh: Fax: info@ecolabel.dk Islanti: Norræn Umhverfismerking á Íslandi Umhverfisstofnun Suδurlandsbraut 24 IS-108 Reykjavik Puh: Fax: svanurinn@ust.is Tämän asiakirjan saa kopioida vain kokonaisuudessaan tekemättä siihen muutoksia. Asiakirjan tekstiä saa lainata vain, jos sen laatija Pohjoismainen ympäristömerkintä mainitaan. Suomi: Ympäristömerkintä PL 489 FI Helsinki Puh: joutsen@ ecolabel.fi www. ymparistomerkki.fi Norja: Miljømerking Henrik Ibsens gate 20 NO-0255 Oslo Puh: info@svanemerket.no Ruotsi: Miljömärkning Sverige AB Box SE Stockholm Puh: svanen@svanen.se 3 (43)

4 Mitä on Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine ja biokaasu? Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen raaka-ainista vähintään 1/3 (tilavuus- %) on oltava uusiutuvia, jos polttoaine on valmistettu toisen sukupolven polttoaineista. Jos polttoaine on valmistettu ensimmäisen sukupolven polttoaineista, on uusiutuvia raaka-aineita oltava vähintään ½ (tilavuus- %). Uusiutuvien raaka-aineiden jäljitettävyys varmistetaan uusiutuvan energian direktiiviin perustuvalla massataselaskelmalla. Biokaasulle vaaditaan 100 %:n osuus uusiutuvia raaka-aineita. Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine tuottaa elinkaarinäkökulmasta tarkasteltuna vain vähän kasvihuonekaasuja. Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen tuotantoon käytetyn energian määrää on rajoitettu, jolloin varmistetaan, että polttoaineen tuotantoon ei ole käytetty kohtuuttoman suurta energiamäärää. Kriteerit on harmonisoitu uusiutuvan energian direktiivin mukaisiksi. Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen kaikki kasviperäiset raaka-aineet on oltava jäljitettävissä eli hakijan on dokumentoitava, mistä raaka-aineet ovat peräisin. Hakijan on myös varmistettava, että raaka-aine ei ole peräisin alueilta, joilla biologinen monimuotoisuus tai sosiaaliset arvot ovat uhattuina. Kestävän viljelyn turvaamiseksi asetetaan tietyille raaka-aineille sertifiointivaatimus. Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine täyttää uusiutuvan energian direktiivin kestävyyskriteerit. Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine ei saa aiheuttaa suurempaa syöpäriskiä kuin perinteiset fossiiliset polttoaineet. Polttoaine ei saa sisältää ei-konventionaalisia fossiilisia polttoaineita kuten tervahiekkaa tai liuskeöljyä. Torjunta-aineita kestävien ja hyönteisresistenttien muuntogeenisten kasvien käyttö ei ole sallittua Joutsenmerkityssä polttoaineessa. Polttoaineen laatu varmistetaan edellyttämällä, että tietyt polttoainestandardit täyttyvät. Miksi valita Joutsenmerkki Joutsenmerkittyä ajoneuvon polttoainetta valmistava yritys voi käyttää Joutsenmerkkiä markkinoinnissaan. Joutsenmerkki on erittäin tunnettu ja luotettu Pohjoismaissa. Joutsenmerkin terveys- ja ympäristövaatimukset auttavat valmistajaa kehittämään kestävän kehityksen mukaisia tuotteita. Ympäristökysymykset ovat monimutkaisia ja yksityiskohtiin paneutuminen voi viedä paljon aikaa. Joutsenmerkki opastaa yritystä ympäristötyössä. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 4 (20)

5 Joutsenmerkki on kustannustehokas ja yksinkertainen tapa tiedottaa yrityksen ympäristötyöstä ja sitoutumisesta ympäristöasioiden hoitoon asiakkaille ja tavaran hankkijoille. Joutsenmerkki asettaa ympäristövaatimusten lisäksi vaatimuksia myös tuotteen laadulle. Hyvä laatu on ympäristöteko ja Joutsenmerkki on myös laadun tae. Mitä voidaan Joutsenmerkitä Joutsenmerkin voi saada ajoneuvoille tarkoitettu nestemäinen tai kaasumainen polttoaine, joka on valmistettu joko biomassasta tai joka on biomassan ja fossiilisten raaka-aineiden seos. Valmiin polttoaineen raaka-aineista vähintään 1/3 (tilavuus- %) on oltava uusiutuvia, jos polttoaine on valmistettu toisen sukupolven polttoaineista. Jos polttoaine on valmistettu ensimmäisen sukupolven polttoaineista, on uusiutuvia raaka-aineita oltava vähintään ½ (tilavuus- %). Kaasulle vaaditaan vähintään 1/3 (tilavuus) uusiutuvaa raaka-ainetta (tuotannosta) ja lisäksi sallitaan biokaasun jakelu/sekoitus putkistossa, jos noudatetaan vaatimuksia K3, K17 ja uusiutuvan energian direktiivin massataselaskennan menetelmiä. Lisäksi on dokumentoitava: Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt Elinkaarenaikainen energiankulutus Kasviperäisten raaka-aineiden alkuperä Uusiutuvien raaka-aineiden kestävä tuotanto sekä palmuöljyn, sokeriruo on, puuraaka-aineen ja soijan sertifiointi. Polttoaineen uusiutuvan osuuden tulee täyttää uusiutuvan energian direktiivin kestävyyskriteerit Ei-konventionaalisten fossiilisten polttoaineiden käyttö. Muuntogeenisten raaka-aineiden käyttö Suunnitelma raaka-aineiden ja polttoaineen valmistajan työympäristöä koskevien kansainvälisten sopimusten noudattamisesta Syöpää aiheuttavien aineiden pakokaasupäästöt, verrattuna tavanomaisiin fossiilisiin polttoaineisiin Ajoneuvon polttoaineen laatu. Biokaasu, jonka laatu vastaa maakaasun laatua, jota käytetään esimerkiksi lämmityksessä (kaukolämpö, lämpö teollisuuskäyttöön ja asuntojen lämmitykseen), keittiöissä (kotitalouksissa, ammattikeittiöissä, ravintoloissa) ja teollisuusprosesseissa (esim. pesuloiden höyryn tuotannossa), voi saada Joutsenmerkin. Biokaasulle lämmityksessä ja teollisuuskäytössä vaaditaan 100 %:n osuus uusiutuvia raaka-aineita. Lisäksi biokaasulle lämmityksessä ja teollisuuskäytössä pätevät samat vaatimukset kuin biokaasulle ajoneuvon polttoaineena (erityisasiat on määritetty vaatimuksessa). Sähköä ei voi Joutsenmerkitä ajoneuvon polttoaineena. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 5 (20)

6 Joutsenmerkin hakeminen Hakeminen ja maksut Tietoa tämän tuoteryhmän hakemisesta ja maksuista saa Joutsenmerkin kotisivuilta, katso osoitteet sivulta 3. Mitä vaaditaan? Hakemus koostuu hakemuslomakkeesta/webbilomakkeista sekä dokumentaatiosta, joka osoittaa että vaatimukset on täytetty. Jokainen vaatimus on merkitty O-kirjaimella sekä numerolla (pakollinen vaatimus). Luvan saamiseksi on kaikkien vaatimusten täytyttävä. Jokaisen vaatimuksen kohdalla on kuvattu miten vaatimus on dokumentoitava. Tekstissa on lisäksi symboleja, joilla kuvatan dokumentointitavat. Symbolit ovat: Lähetä dokumentaato hakemuksen mukana Tarkistetaan paikan päällä. Pohjoismainen ympäristömerkintä käsittelee kaiken saadun tiedon luottamuksellisesti. Alihankkijat voivat lähettää dokumentaatiota suoraan Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle, myös tämä tieto käsitellään luottamuksellisesti Luvan voimassaoloaika Ympäristömerkin käyttöoikeus on voimassa niin kauan kuin tuote täyttää vaatimukset tai kunnes kriteereiden voimassaoloaika päättyy. Ympäristömerkinnällä on oikeus pidentää kriteereiden voimassaoloaikaa sekä tarkistaa kriteereiden sisältöä. Mikäli kriteereitä pidennetään, myös luvan voimassaoloaikaa pidennetään automaattisesti ja luvanhaltijaa tiedotetaan asiasta. Ympäristömerkintä ilmoittaa uusista tämän jälkeen voimaan tulevista vaatimuksista viimeistään vuotta ennen kriteereiden päättymispäivää. Näin luvanhaltijalle annetaan mahdollisuus uusia käyttölupansa. Tarkistus paikan päällä Hakemuksen yhteydessä Pohjoismainen ympäristömerkintä tarkistaa paikan päällä, että vaatimukset täytetään. Tarkistuksessa on voitava esittää laskelmien perusteet, lähetettyjen todistuksien alkuperäiskappaleet, mittauspöytäkirjat, ostotilastot ja vastaavat, jotka vahvistavat vaatimusten täyttymisen. Lisätiedot Ympäristömerkintä antaa mielellään lisätietoja, katso osoitteet sivulta 3. Lisätietoa ja apua hakemiseen löytyy kunkin maan Ympäristömerkintäorganisaation kotisivuilta. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 6 (20)

7 Yhteenveto ympäristö- ja viranomaisvaatimuksista Tässä kriteerissä esitetyt määritelmät ja useat vaatimukset perustuvat EU:n uusiutuvan energian direktiiviin (2009/28/EY) ja polttoainedirektiiviin (2009/30/EY) ja niiden kansallisiin sovellutuksiin. Pohjoismainen ympäristömerkintä pidättää itselleen oikeuden arvioida, mitkä tietyn maan kansalliset sovellukset tulee täyttää, jotta polttoaine katsotaan Joutsenmerkityksi. 1.1 Vaatimukset, toimijat ja vastuualueet Alla on lueteltu, minkä toimijan on dokumentoitava mitkäkin vaatimukset polttoaineen elinkaaressa ja minkä lomakkeen/liitteen toimijan pitää täyttää. Joissakin tapauksissa dokumentaatiosta voi vastata useampi toimija tai hakija ja valmistaja voi olla yksi ja sama toimija. Liitteessä 1 on kuvaus valmistusketjun eri toimijoista ja heidän tehtävistään, liitteessä 6 on yhteenveto eri lomakkeista. Taulukko 1: Vaatimukset, vastuualueet, lomakkeet ja liitteet Vaatimukset, jotka toimija dokumentoi Toimija(t) Lomake/liitteet K1 Lait ja asetukset Hakija/tuottaja/raaka-aineen tuottaja K2 Hakijan yritys Hakija A/Liite 6 K3 Tuotantoon sisältyvät materiaalit Tuottaja B/Liite 6 K4 Tuotteet ja sivutuotteet Tuottaja C/Liite 6 K5 K6 Polttoaineen valmistuksen energiankulutus Raaka-aineiden ja puolivalmisteiden kuljetus Tuottaja B/Liite 6 Tuottaja D/Liite 6 K7 Kasvihuonekaasujen päästöt Hakija/tuottaja/raaka-aineen tuottaja K8 Energiankulutus Hakija/tuottaja/raaka-aineen tuottaja K9 K10 Ei-konventionaaliset fossiiliset raakaaineet Kasviperäisten raaka-aineiden jäljitettävyys Hakija/tuottaja/raaka-aineen tuottaja E/Liitteet 2 ja 3 E/Liitteet 2 ja 3 F/Liite 6 Tuottaja/raaka-aineen tuottaja G/Liite 6 K11 Sertifioitu kasviperäinen raaka-aine Tuottaja/raaka-aineen tuottaja G/Liitteet 4 ja 6 K12 GMO Tuottaja/raaka-aineen tuottaja H/Liite 6 K13 Työolosuhteet Tuottaja/raaka-aineen tuottaja K14 Ajoneuvon polttoaineen laatu Hakija/tuottaja K15 Pakokaasujen sisältämät terveydelle vaaralliset aineet K16 Polttoaineen laatu Hakija/tuottaja K17 Jäljitettävyys Hakija/tuottaja K18 Joutsenvastaava Hakija K19 Dokumentaatio Hakija K20 Suunnitellut muutokset Hakija/tuottaja K21 Odottamattomat poikkeukset Hakija/tuottaja Hakija/tuottaja Liite 5 K22 Markkinointi Hakija I/Liite 6 K23 Vuosittainen seuranta Hakija Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 7 (20)

8 Viranomaisvaatimukset O1 Lait ja asetukset Uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EY) ja polttoainedirektiivin (2009/30/EY) säännöksiä, tulee noudattaa kaikissa ympäristömerkityn polttoaineen tuotantovaiheissa. Biokaasun lämmitykseen/teollisuuskäyttöön tulee täyttää artiklat uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EY) artiklat 17, 18 ja 19 ja artiklan 7d polttoainedirektiivin (2009/30/EY) artiklan 7d. Ympäristölainsäädäntöä, turvallisuutta, työympäristöä, laitoskohtaisia ehtoja /sopimuksia ja kansainvälistä uhanalaisten lajien kauppaa koskevaa sopimusta (CITES) tulee noudattaa kaikissa ympäristömerkityn polttoaineen tai lämmitykseen/teollisuuskäyttöön tarkoitetun biokaasun tuotantovaiheissa. Täytetty ja allekirjoitettu liitteen 6 lomake A. 1.3 Tuotantoketjun kuvaus Mikäli ajoneuvon polttoaine on usean polttoainejakeen seos (esimerkiksi rapsista ja eläinrasvasta tehty biodiesel), tulee vaatimukset K3 - K6 dokumentoida kaikkien näiden jakeiden osalta. Mikäli valmiiseen polttoaineeseen sekoitetaan fossiilista alkuperää olevaa jaetta, ei vaatimuksia K3 K6 tarvitse dokumentoida tämän jakeen osalta. O2 O3 Selvitys toiminnasta Joutsenmerkin hakijan tulee laatia selvitys toiminnastaan. Selvityksen tulee sisältää: kuvaus tuotteesta, jolle haetaan Joutsenmerkkiä tuotannon maantieteellinen sijainti myyntiketjun selvitys, josta tulee ilmetä minkä tyyppisiin kuljetuksiin/ajoneuvoihin polttoaine on tarkoitettu selvitys, myydäänkö tuotetta markkinoilla vain puhtaana, vai sisältyykö se myös jakeena seoksiin. Pohjoismainen ympäristömerkintä voi pyytää hakemuksen kannalta muitakin olennaisia lisätietoja. Hakijan kuvaus toiminnasta. Polttoaineen ainesosat Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen raaka-aineista vähintään 1/3 (tilavuus- %) on oltava uusiutuvia, jos polttoaine on valmistettu toisen sukupolven polttoaineista. Jos polttoaine on valmistettu ensimmäisen sukupolven polttoaineista, on uusiutuvia raaka-aineita oltava vähintään ½ (tilavuus- %) aina jakelupaikalle (pumpulle) asti. Kaasulle vaaditaan 1/3 (tilavuus- %) osuus uusiutuvaa raaka-ainetta. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 8 (20)

9 Biokaasu Biokaasulle lämmityksessä ja teollisuuskäytössä vaaditaan 100 %:n osuus uusiutuvia raaka-aineita. Lisäaineiden kuten kaasujen, joita on lisätty enintään 10 tilavuus-% biomassan lämpöarvon parantamiseen ei tarvitse ottaa huomioon. Katso biokaasun jakelua siirtoverkossa koskevat vaatimukset K17. Tuottajan tulee selvittää kaikki polttoaineen valmistuksessa käytettävät asiaankuuluvat raaka-aineet, lisäainekemikaalit ja prosessikemikaalit. On myös lyhyesti kuvattava teknistä prosessia, jossa uusiutuvasta raaka-aineesta tehdään polttoainetta. Tuotantolaitteiden puhdistuskemikaalien ja vastaavien prosessikemikaalien käyttöä ei tarvitse dokumentoida, jos ne eivät ole merkityksellisiä polttoaineen valmistuksessa. Ensimmäisen ja toisen sukupolven polttoaineiden määritelmät ja rajaukset löytyvät kohdasta: Sanojen selityksiä ja määritelmiä. Pohjoismainen ympäristömerkintä pidättää itselleen oikeuden arvioida missä määrin määritelmät täyttyvät. Hakemuksen selvitykset voi perustua yhden vuoden keskiarvoihin. Raaka-aineiden, lisäainekemikaalien ja prosessikemikaalien määritelmät, katso kappale Sanojen selityksiä ja määritelmiä. O4 Tuotteen täydellinen resepti (kuvaus sisällöstä) sekä kaikkien lisäaine- ja prosessikemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Raaka-aineiden ja prosessikemikaalien määrien dokumentointiin voidaan käyttää liitteen 6 lomaketta B. Valmistajan kuvaus prosessitekniikasta. Tuotteet ja sivutuotteet Valmistajan tulee selvittää prosessissa syntyvät tuotteet ja sivutuotteet. Selvitys tarvitsee tehdä vain niiden sivutuotteiden osalta, joita käytetään uudistuvan energian direktiivin mukaisesti allokointiin. Katso kappaleesta «Sanojen selityksiä ja määritelmiä» sivutuotteen määritelmä. O5 O6 Vaatimuksen dokumentointi. Liitteen 6 lomaketta B voi käyttää. Laskukopiot, josta käy ilmi sivutuotteiden määrät ja ostajat. Polttoaineen valmistuksen energiankulutus Polttoaineen valmistajan on selvitettävä, mitä energianlähteitä käytetään polttoaineen uusiutuvien jakeiden valmistukseen ja mikä on valmistuksen energiankulutus (MJ). Vaatimuksen dokumentointi. Liitteen 6 lomaketta C voi käyttää. Selvitys raaka-aineiden ja puolivalmisteiden kuljetuksesta Valmistajan tulee selvittää kuljetusmatkat sekä raaka-aineiden tai puolivalmisteiden kuljetustavat. Jos kuljetus jakautuu useisiin osamatkoihin, niistä kaikista tulee laatia erillinen selvitys. Sama pätee, jos polttoaine, jolle Joutsenmerkkiä haetaan, koostuu useista komponenteista. Vaatimuksen dokumentointi. Liitteen 6 lomaketta D voi käyttää. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 9 (20)

10 Elinkaarivaatimukset O7 O8 Kasvihuonekaasujen päästöt Koko polttoaineseoksen elinkaariperusteiset kasvihuonekaasujen päästöt eivät saa ylittää 50 g CO 2 ekvivalentteja/mj polttoainetta. Raaka-aineen tuotannon ja polttoaineen valmistuksesta ja kuljetuksesta tulevat CO 2, CH 4 ja N 2 O päästöt lasketaan mukaan. Laskentatavan ja viitearvojen tulee noudattaa uusiutuvan energian direktiivin (2009(28/EY) artikla 19 periaatteita käyttäen liitteen V:n sääntöjä ja menetelmiä. BioGrace.net laskentatyökalun sekä päivitetyn liite 2:n viimeisimmän version käyttö on sallittu. Laskelmat voi tehdä joko hakija itse tai pätevä ja puolueeton kolmas osapuoli. Mikäli hakija itse tekee laskelmat, tulee pätevän ja puolueettoman kolmannen osapuolen varmistaa laskelmien oikeellisuus. Käytettävissä olevat viitearvot on annettu liitteessä 2 (tai uusimmassa päivitetyssä versiossa) ja elinkaarilaskennan ohjeet löytyvät liitteestä 3. Bensiinin ja dieselin fossiilisille komponenteille tulee käyttää viitearvoa 83.8 g CO2 eq / MJ (uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EC) liitteen V mukaisesti).sähkölle (EU:n sähkökeskiarvo) tulee aina käyttää liitteessä 2 annettuja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt per MJ polttoainetta viitearvoja. Jos Joutsenhakemuksen kohteena oleva ajoneuvon polttoaine on useiden komponenttien seos, on kasvihuonekaasujen päästöt laskettava jokaisen sisältyvän komponentin painotettuna summana. Liitteen 6 lomaketta E käytetään osoittamaan, että elinkaarianalyysin periaatteita ja ohjeita on noudatettu. Vaatimuksen täyttymisen osoittavat laskelmat lähetetään Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle. Energiankulutus Ympäristömerkityn polttoaineen uusiutuvan osan raaka-aineen tuotannon, valmistuksen ja kuljetusten energiankulutus ei saa ylittää 1,2 MJ per MJ tuotettua polttoainetta. Laskelmissa on oltava mukana sekä raaka-aineen että polttoaineen valmistukseen liittyvä energiankulutus sekä kuljetukset. Sivutuotteiden tuotannossa pää- ja sivutuotteen allokointi tulee tapahtua suhteessa energiasisältöön, tässä tapauksessa raaka-aineen (ns. feedstock) energiasisältöön. Laskentatavan ja viitearvojen tulee noudattaa uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EY) ao. periaatteita. BioGrace.net laskentatyökalun sekä päivitetyn liite 2:n viimeisimmän version käyttö on sallittu. Laskelmat voi tehdä joko hakija itse tai pätevä ja puolueeton kolmas osapuoli. Mikäli hakija itse tekee laskelmat, tulee pätevän ja puolueettoman kolmannen osapuolen varmistaa laskelmien oikeellisuus. Käytettävissä olevat viitearvot on annettu liitteessä 2 (tai uusimmassa päivitetyssä versiossa) ja elinkaarilaskennan ohjeet löytyvät liitteestä 3. Energialaskelmiin käytetään aina liitteessä 2 annettuja EU:n keskimääräisen sähköntuotannon viitearvoja. Liitteen 6 lomaketta E käytetään osoittamaan, että elinkaarianalyysin periaatteita ja ohjeita on noudatettu. Vaatimuksen täyttymisen osoittavat laskelmat lähetetään Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 10 (20)

11 Fossiilisten ja kasviperäisten raaka-aineiden vaatimukset O9 Ei-konventionaaliset fossiiliset raaka-aineet Joutsenmerkityn polttoaineen fossiiliset komponentit eivät saa olla peräisin tervahiekasta, liuskeöljystä, liuskekaasusta tai hiilestä. Ei-konventionaalisten fossiilisten raaka-aineiden määritelmä löytyy kappaleesta Sanojen selityksiä ja määritelmiä. Hakijan ja toimittajan/jalostajan selvitys vaatimuksen täyttymisestä. Liitteen 6 lomaketta F voi käyttää. O10 O11 Kasviperäisten raaka-aineiden jäljitettävyys ja valvonta Luvanhaltijan tulee: varmistaa, että kasviperäiset raaka-aineet voidaan jäljittää. varmistaa, että raaka-aine ei ole peräisin alueilta, joilla on suuri biologinen monimuotoisuus (tarkemmin määritelty uusiutuvan energian direktiivissä (2009/28/EY) artiklan17 kappaleessa 3). varmistaa, että raaka-ainetta ei viljellä alueilla, johon on sitoutunut paljon hiiltä (tarkemmin määritelty uusiutuvan energian direktiivissä (2009/28/EY) artiklan 17 kappaleissa 4 ja 5). Vaatimus ei koske tähteitä tai jätettä, jotka on määritelty uusiutuvan energian direktiivissä (2009/28/EY). Massataseen käyttäminen sallitaan polttoainedirektiivin artiklan 7c, osan 1 ja uusiutuvan energian direktiivin artiklan 18, osan 1 mukaisesti. Pohjoismainen ympäristömerkintä ei hyväksy sertifikaattikauppaa («book and claim»). Sertifikaatin tai muun asiaan liittyvä dokumentaation kopio. Dokumentaatio/todistus taholta, joka on akkreditoitu hyväksymään polttoaineita. Liitteen 6 lomaketta G voi käyttää raaka-aineen alkuperän dokumentointiin. Pohjoismaisella ympäristömerkinnällä on oikeus pyytää lisätietoja, jos on epävarmaa, onko raaka-aine peräisin biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkailta alueilta tai alueilta, joihin on sitoutunut paljon hiiltä. Sertifioitu kasvisperäinen raaka-aine 100 % kaikesta palmuöljystä, soijaöljystä ja sokeriruo osta sekä 70 % puusta (mukaan lukien sahanpuru ja hake), joita käytetään polttoaineen tuotantoon, on oltava sertifioitu liitteessä 4 olevan standardin ja sertifiointijärjestelmän mukaan. Sertifioinnin on oltava puolueettoman kolmannen osapuolen tekemä. Jokaisen raaka-aineen on täytettävä vaatimukset, mutta poikkeuksia voidaan myöntää raaka-aineille, joita on lopputuotteessa alle 5 % (paino- % tai volyymi- %). Vaatimus ei koske tähteitä tai jätteitä jotka on määritelty uusiutuvan energian direktiivissä (2009/28/EY). Esimerkki: Biodieseltuotteen raaka-aineet: 60 % palmuöljyä ja 40 % rapsiöljyä. Palmuöljystä 100 % on oltava sertifioitu Pohjoismaisen ympäristömerkinnän hyväksymän standardin ja sertifiointijärjestelmän mukaan. Rapsin ei tarvitse olla sertifioitu, mutta sen on, kuten palmuöljyn, täytettävä K10:n vaatimukset. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 11 (20)

12 Selvitys polttoaineen valmistukseen käytettävän sertifioidun raaka-aineen osuudesta (%). Liitteen 6 lomaketta G voi käyttää. Kopio hyväksytyn sertifiointielimen allekirjoittamasta sertifikaatista (liitteen 4 mukaisesti). O12 Muuntogeeniset kasvit Torjunta-aineita kestävien ja hyönteisresistenttien GM-kasvien käyttö ei ole sallittua Joutsenmerkityssä polttoaineessa. Raaka-ainetoimittajan selvitys, että vaatimus on täytetty. Liitteen 6 lomaketta H voi käyttää. Pohjoismainen ympäristömerkintä pidättää itselleen oikeuden pyytää lisädokumentaatiota, mikäli nousee epäilys vaatimuksen täyttymisestä. 2 Työolosuhteita koskevat vaatimukset O13 Työolosuhteet Hakijan on varmistettava, että raaka-aineen ja polttoaineen valmistajalla on suunnitelma seuraavien YK:n ja ILO:n sopimuksien täyttämisestä. Vaatimus koskee Joutsenmerkityn polttoaineen sekä uusiutuvaa että fossiilista osaa: YK:n lapsen oikeuksien sopimus, artikla 32 YK:n sopimus (61/295) alkuperäiskansojen oikeuksista ILO-sopimus 29 pakkotyöstä ILO-sopimus 87 järjestäytymisvapaudesta ja järjestäytymisoikeuden suojelusta ILO-sopimus 98 oikeudesta järjestäytyä ja pitää kollektiivisia neuvotteluja ILO-sopimus 100 samanarvoisesta työstä sama palkka ILO-sopimus 105 pakkotyön poistamisesta ILO-sopimus 111 syrjinnästä ILO-sopimus 138 vähimmäisiästä ILO-sopimus 148 työympäristössä esiintyvistä ilman epäpuhtauksista, melusta ja tärinästä ILO-sopimus 155 työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä ILO-sopimus 170 työturvallisuudesta kemikaaleja käytettäessä ILO-sopimus 182 lapsityövoiman pahimpien muotojen kieltämisestä Jos raaka-aine ja polttoaine on valmistettu maassa, jossa nämä sopimukset sisältyvät viranomaisvaatimuksiin, ei vaadita muuta lisädokumentaatiota kuin ilmoitus, että viranomaisvaatimukset on täytetty (K1). Kaikkien raaka-aineen valmistajien sekä polttoaineen valmistajien suunnitelmat sopimuksien noudattamiseksi. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 12 (20)

13 Laatuvaatimus ja muut vaatimukset 3.1 Valmiin tuotteen vaatimukset O14 O15 Laatu Polttoaineen on täytettävä polttoainestandardi ja EU:n vahvistama polttoainedirektiivi (2009/30/EY). Polttoaine on analysoitava akkreditoidussa laboratoriossa. Polttoaineen on täytettävä kansallisesti tai kansainvälisesti hyväksytty polttoainestandardi. Mikäli luvanhaltija dokumentoi, että polttoaineen loppukäyttäjä (esim. linjaautoliikennöitsijät tai yhteisautoyritykset, joilla on omat jakeluasemat) hyväksyy edellisen, luvanhaltija voi Pohjoismaisen ympäristömerkinnän luvalla käyttää Joutsenmerkkiä täyttämättä tällaista polttoainestandardia. Biokaasu : Biokaasun täytyy olla jalostettu ja täyttää kansallisten valvontaviranomaisten biokaasun laatuvaatimukset biokaasulle siirtoverkostossa tai vastaavat maakaasun siirtoverkostosta vastuullisen elimen laatuvaatimukset. Hakijan on ilmoitettava, minkä standardin polttoaine täyttää. Analyysiraportti sekä laboratorion vakuutus, että polttoaine täyttää standardin. Vaihtoehtoisesti polttoaineen loppukäyttäjän kirjallinen hyväksyntä, että polttoaineen ei tarvitse täyttää yllä mainittuja standardeja. Biokaasu : Analyysiraportti ja laboratorion vakuutus että biokaasu täyttää kansallisten valvontaviranomaisten biokaasun laatuvaatimukset biokaasulle siirtoverkostossa tai vastaavat maakaasun siirtoverkostosta vastuullisen elimen laatuvaatimukset. Pakokaasujen sisältämät terveydelle vaaralliset aineet Syöpäriski ei saa kasvaa, kun fossiilinen polttoaine korvataan Joutsenmerkityllä polttoaineella. Kaikkien seuraavassa taulukossa esitettyjen aineiden pitoisuudet pakokaasussa tulee mitata laboratoriossa, joka täyttää liitteessä 5 esitetyt testilaboratorioita koskevat vaatimukset. Syöpävaara arvioidaan kertomalla kunkin yksittäisen aineen pitoisuus sille määritetyllä riskikertoimella. Lukujen summa ei saa ylittää vastaavaa summaa, joka saadaan käyttämällä fossiilista polttoainevaihtoehtoa ja vastaavaa polttotekniikkaa hyödyntävää moottoria. Päästömittaus pitää tehdä autolla ajamisen aikana alustadynamometrillä (Chassis Dynamometer) EU:n määrittelemän ajosyklin mukaan (NEDC) osittain kesälämpötilassa sekä osittain talvilämpötilassa. Mittauksissa on käytettävä uutta autoa, jonka päästötasoissa on vähän vaihtelua ja joka edustaa pohjoismaista keskivertoautoa. Raskaalle kalustolle (esim. bussit ja rekat) on käytettävä Braunschweig kuljetuskiertoa tai vastaavaa Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 13 (20)

14 Aineet Riskikerroin hiukkaset 7 x 10 5 bentseeni 0,8 x 10 5 formaldehydi 10 x 10 5 asetaldehydi 0,2 x 10 5 eteeni 5 x 10 5 propeeni 1 x ,3 butadieeni 30 x 10 5 PAH (benstsopyreeni mukaan lukien) x 10 5 Syöpäriskin määrittely tehdään aina käyttämällä valmista polttoainetta, joka sisältää myös mahdolliset lisäainekemikaalit. Jos laboratoriolla on jo käytettävissään valmiita mittaustuloksia vastaavasta fossiilisesta polttoaineesta, voidaan sitä käyttää arvioinnin pohjana. Sen polttoaineen mittaustulokset, jolle Joutsenmerkkiä haetaan, tulee tällöin mitata samalla menetelmällä ja käyttämällä vastaavaa polttotekniikkaa hyödyntävää moottoria. Jos hakija voi esittää muun vastaavan polttoaineen testitulokset, jotka osoittavat, että syöpäriski on pienempi kuin fossiilisia polttoaineita käytettäessä, vaatimuksen täyttyminen voidaan dokumentoida näiden testitulosten avulla. Tämä tulee arvioida ja todeksi näyttää puolueettoman kolmannen osapuolen/laboratorion toimesta. Biokaasu : Biokaasun täytyy olla jalostettu ja täyttää kansallisten valvontaviranomaisten biokaasun laatuvaatimukset biokaasulle siirtoverkostossa tai vastaavat maakaasun siirtoverkostosta vastuullisen elimen laatuvaatimukset. Katso vaatimus K14. Akkreditoidun kolmannen osapuolen laboratorion testiraportti, johon sisältyy arvio vaatimuksen täyttymisestä. 3.2 Muut vaatimukset Joutsenmerkin vaatimusten täyttyminen koko käyttöluvan voimassaoloaikana tulee varmistaa seuraavilla käytännöillä. Jos tuottajalla, maahantuojalla tai toimittajalla on ISO tai EMAS-standardin mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jossa seuraavat menettelyt ovat käytössä, riittää, että akkreditoitu tarkistaja dokumentoi vaatimusten täyttymisen. O16 Polttoaineen laatu Luvanhaltijan tulee taata, että Joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen tai lämmitykseen/teollisuuskäyttöön tarkoitetun biokaasun laatu ei heikkene luvan voimassaoloaikana. Polttoaineen on aina noudatettava EU:n vahvistamaa polttoainedirektiiviä (2009/30/EY). Biokaasu : Biokaasun täytyy olla jalostettu ja täyttää kansallisten valvontaviranomaisten biokaasun laatuvaatimukset biokaasulle siirtoverkostossa tai vastaavat maakaasun siirtoverkostosta vastuullisen elimen laatuvaatimukset. Katso vaatimus K14. Kuvaus luvanhaltijan Joutsenmerkittyä polttoainetta koskevasta omavalvontajärjestelmästä. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 14 (20)

15 O17 Luvanhaltijan/tuottajan kuvaus menettelyistä, joilla kerätään Joutsenmerkityn polttoaineen tai lämmitykseen/teollisuuskäyttöön tarkoitetun biokaasun laatuun liittyvät reklamaatiot/valitukset. Pohjoismaisella ympäristömerkinnällä on oikeus pyytää tästä lisäselvityksiä. Jäljitettävyys Polttoaineen tuottajan tulee voida jäljittää Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine tai lämmitykseen/teollisuuskäyttöön tarkoitettu biokaasu sen tuotannon aikana aina jakelupaikalle saakka voidakseen varmistaa, että Joutsenmerkitty tuote ei sekoitu tuotteisiin, joilla ei ole Joutsenmerkkiä. Polttoainedirektiivin (2009/30/EY) artiklan 7c kappaleessa 1 ja uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EY) artiklan 18 kappaleessa 1 esitetyn ainetasemenetelmän käyttö on sallittu. Pohjoismainen ympäristömerkintä ei hyväksy sertifikaattikauppaa («book and claim»). Joutsenmerkityn kaasun jakeluun olemassa olevassa kaasuverkossa vaaditaan aina jakelupaikalle asti sertifioitua jäljitettävyyttä (esim. Naturgassnettet Tanskassa). Vaihtoehtoisesti hyväksytään dokumentoitu jäljitettävyys ulkopuolisen tarkastajan taholta, sekä Joutsenmerkityn kaasun syötöstä (vuositasolla) että käytöstä (jakeluasema). O18 O19 O20 O21 O22 Kuvaus vaatimuksen täyttymisestä Biokaasu olemassa olevassa kaasuverkossa: Sertifikaatin kopio tai ulkopuolisen auditoijan todistus. Vastuuhenkilöt Luvanhaltijan sekä valmistajan, jos valmistaja on eri kuin luvanhaltija, tulee nimetä henkilö, joka on vastuussa Joutsenmerkin vaatimusten täyttymisestä, sekä yhteyshenkilö, joka on yhteydessä Pohjoismaiseen ympäristömerkintään. Joutsenmerkin vastuuhenkilöt Dokumentaatio Luvanhaltijalla on oltava kopio hakemuksesta sekä hakemuksen yhteydessä lähetetyistä asiakirjoista ja niihin liittyvistä aineistoista (mukaan lukien testiraportit, alihankkijoiden asiakirjat jne.). Tarkistetaan asiakkaan tiloissa. Suunnitellut muutokset Suunnitelluista muutoksista, jotka vaikuttavat Joutsenmerkin vaatimuksiin, tulee ilmoittaa kirjallisesti Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle. Suunniteltujen muutosten käsittelykäytännöt. Poikkeukset Poikkeukset, jotka vaikuttavat Joutsenmerkin vaatimuksiin, tulee ilmoittaa kirjallisesti Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle. Poikkeukset tulee myös kirjata. Poikkeusten käsittelykäytännöt. Vuosiraportointi Vuosittain ennen maaliskuun viimeistä päivää hakijan tulee tehdä raportti edellisen vuoden tuotannosta. Jos Joutsenmerkin alkuperäiseen hakemukseen sisältyvien laskelmien pohjana käytetyissä tiedoissa on tapahtunut muutoksia, Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle tulee toimittaa uudet laskelmat vaatimuksien täyttymisestä. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 15 (20)

16 Markkinointi Joutsenmerkki on tavaramerkki, joka on erittäin tunnettu ja luotettu Pohjoismaissa. Joutsenmerkityttyä tuotetta voi hyödyntää markkinoinnissa käyttöluvan voimassaoloajan. Merkki on sijoitettava siten, että merkki osoittaa polttoaineen ja biokaasun olevan ympäristömerkittyjä eikä synny epäselvyyttä siitä mitä ympäristömerkintä koskee. Lisää markkinointisäännöistä on luettavissa asiakirjasta Pohjoismaisen ympäristömerkinnän säännöt päivätty tai uudempi versio. Joutsenmerkin muoto Joutsenmerkin ulkoasu on seuraava: 4099-XXXX Jokainen lupa saa oman kahdeksannumeroisen lupanumeron ja tätä numeroa tulee käyttää merkin yhteydessä. Ohessa ajoneuvon polttoaineet käännettynä muille kielille: Drivstoff (NO), Drivmedel (SE), Brændstof til transport (DK), Eldsneyti (IS) ja Traffic Fuels (Eng). Putkistossa siirrettävälle biokaasulle (esim. maakaasuverkko) seuraava alateksti on pakollinen: Ympäristömerkitty kaasuseos. Tämä kuvaa että biokaasun osuus (vuositasolla) jakelukohdassa on tarkastettu. Lisää tietoa merkistä on luettavissa asiakirjasta Pohjoismaisen ympäristömerkinnän säännöt päivätty tai uudempi versio. Valvonta Pohjoismainen ympäristömerkintä voi tarkastaa, täyttääkö tuote Joutsenmerkin vaatimukset käyttöoikeuden myöntämisen jälkeenkin. Tämä voi tapahtua esim. valvontakäynnillä tai pistokoetarkastuksilla. Tarkastus voidaan myös tehdä ottamalla näyte jakelupisteestä, jonka jälkeen näytteen analysoi puolueeton testilaitos. Jos vaatimuksia ei täytetä, Pohjoismainen ympäristömerkintä voi vaatia, että luvanhaltija maksaa analyysikulut. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 16 (20)

17 Käyttöoikeuden voimassaoloaika Pohjoismainen ympäristömerkintä vahvisti uudet kriteerit ajoneuvon polttoaineille 15. kesäkuuta Kriteeriversio 2.0 on voimassa 30.kesäkuuta 2016 saakka. Aikaisempi kriteeriversio 1.4 on voimassa 30.kesäkuuta 2013 saakka. Kriteeriryhmä päätti muokata ja selventää energiakulutuslaskelmien vaatimuksia ja määritelmiä jätteiden ja tähteiden osalta. Yhdistyksen hallitus päätti kokouksessaan , että Markkinointi-vaatimus K22 poistetaan kriteereistä. Uusi kriteeriversio 2.1 on voimassa saakka. Pohjoismainen kriteeriryhmä päätti muuttaa bensiinin ja dieselin fossiilisten komponenttien viitearvoa 87.6 g CO 2 ekv:sta arvoon 83.8 g CO 2 ekv/mj. Uusi kriteeriversio on 2.2, voimassaoloaika ei ole muuttunut. Pohjoismainen kriteeriryhmä päätti kokouksessaan pidentää kriteereitä 1,5 vuodella saakka. Uusi kriteeriversio on 2.3. Pohjoismaisen ympäristömerkinnän hallitus päätti laajentaa tuoteryhmän koskemaan biokaasua. Uusi kriteeriversio on 2.4. Joutsenmerkin käyttöoikeus on voimassa niin kauan kuin tuote täyttää vaatimukset tai kunnes kriteereiden voimassaolo päättyy. Pohjoismainen ympäristömerkintä voi kriteereiden voimassaoloaikana tehdä korjauksia ja/tai pidentää voimassaoloaikaa. Tässä tapauksessa lupa pidennetään automaattisesti ja luvanhaltija saa tästä ilmoituksen. Vähintään 1 vuosi ennen edellisten kriteereiden voimassaoloajan päättymistä Pohjoismainen ympäristömerkintä julkaisee uudet kriteerit ja luvanhaltijalle tarjotaan mahdollisuus uudistaa lupansa. Uudet kriteerit Kriteeriversio 2 tukee kehitystä kohti ympäristöystävällisiä polttoaineita. Kriteerien sisältö tarkistetaan suhteellisen pian, jotta pysytään alan teknisen ja ympäristöasioiden kehityksen mukana. Tarkistus tehdään kolmen vuoden sisällä. Kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen vaatimukset tarkistetaan. Erityisesti arvioidaan vaatimusten tiukentamista ja uusia sovelluskohtia. Arvioidaan uusiutuvien polttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden kestävyyskriteerien tilanne. Kaikkien asiaankuuluvien ympäristömuuttujien vaatimukset arvioidaan elinkaarinäkökulmasta. Tämä tarkoittaa mm. rehevöitymistä, happamoitumista, veden käyttöä, maan käytön epäsuoria vaikutuksia ja tuotannon ympäristöpäästöjä. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 17 (20)

18 Sanaselitykset ja määritelmät Sana Allokointi Biomassa Selitys tai määritelmä Allokointi eli kohdentaminen on prosessista syntyvien tuotteiden ympäristökuormituksen jakamista (mikäli syntyy useita tuotteita). Ympäristökuormituksen allokointiin on useita menetelmiä. Kasvi- ja eläinperäisten aineiden biologisesti hajoava osa. Biopolttoaine Ei-konventionaaliset polttoaineet Fossiilinen polttoaine GHG Jätteet Kasvihuonekaasut LCA Lisäainekemikaalit Kuljetusvälineiden neste- tai kaasumainen polttoaine, joka on valmistettu biomassasta (katso biomassan määritelmä). Tervahiekka (bitumi tai raakaöljy1), liuskeöljy (hyvin raskas öljy tai raakaöljy), liuskekaasu, hiili ( kivihiili nesteeksi tekniikka tai maanalaisen hiilen kaasutustekniikka ). Polttoaine, joka on valmistettu fossiilisesta raakaaineesta, kuten öljystä tai maakaasusta. Lyhenne sanoista Green House Gases, kasvihuonekaasut (katso kasvihuonekaasujen määritelmä). Kaikki uusiutuvan energian direktiivin (RESdirektiivi, 2009/28/EY) mukaiset materiaalit, kuten eläinperäiset raaka-aineet, vesiviljelyssä syntyvät jätteet, kotitalousjätteet, liete, lanta ja jätevesi. Ilmakehän kaasut, jotka päästävät läpi auringon säteilyn mutta estävät maan lämpösäteilyn pääsyn avaruuteen. Ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt nostavat pitoisuudet ilmakehässä luonnollista tasapainoa korkeammaksi. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi CO2, metaani CH4 ja dityppioksidi N2O. Life Cycle Analysis eli elinkaarianalyysi. Elinkaarianalyysi on terveys-, ympäristö- ja resurssivaikutusten systemaattinen kartoitus ja arviointi tuotteen tai tuotejärjestelmän koko elinkaaren aikana raaka-aineiden hankinnasta lopulliseen jätteiden käsittelyyn. Kemikaalit, joita lisätään polttoaineeseen pieninä määrinä (alle 10 %) jäätymis- tai sulamispisteen, oktaaniluvun tai tuotteen muun fysikaalisen tai kemiallisen ominaisuuden muuttamiseksi. 1 Tervahiekalla (bitumi) ja hyvin raskaalla öljyllä on viskositeetti (API) alle 10 O. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 18 (20)

19 Maa- ja metsätalouden tähteet Massatase NEDC Pohjoismaiset nimet ajoneuvon polttoaineille Polttoaineseos Prosessikemikaalit Raaka-aine Raaka-aineen tuottaja Sivutuote Teollisuuden tähteet Tuotantokohtaiset tiedot Tähteet Kaikki uusiutuvan energian direktiivin (RESdirektiivi, 2009/28/EY) mukaiset materiaalit, kuten oljet, kuoret, sokeriruokotähteet ja hakkuutähteet. Eri raaka-aineiden sekoittaminen sallitaan, mutta uusiutuvien raaka-aineiden osuuden tulee tietyllä aikavälillä (vähintään vuositasolla) olla massalaskelman mukainen. New European Driving Cycle, uusi eurooppalainen ajosykli. NEDC sisältää tietoja polttoaineiden kulutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella autolla, jota ajetaan keskimääräisellä eurooppalaisella ajotavalla. Drivstoff (N), Drivmedel (SE), Brændstof til transport (DK), Ajoneuvon polttoaineet (F) ja Eldsneyti (IS). E85 on esimerkki tuotteesta, joka on kahden polttoainekomponentin seos. E85:ssa on fossiilisen komponentin osuus 15 % ja bioetanolin osuus 85 %. Kemikaalit, joita käytetään prosessin toteutukseen, esimerkkinä metanolin käyttö rapsidieselin valmistukseen. Raaka-aine on tuote, jota ei ole käsitelty millään tavalla. Polttoaineiden ympäristömerkinnän yhteydessä raaka-aine määritellään polttoaineen sisältämäksi osaksi, johon polttoaineeksi muunnettava energia on varastoituna. Raaka-aineen tuottajalla tarkoitetaan kaikkia polttoaineen alkuvaiheen toimijoita, niissäkin tapauksissa, joissa raaka-aineen tuotanto on jaettu useaan osaan (esim. biomassan viljely sekä sen jatkokäsittely). Tuote, jota syntyy toisen tuotteen valmistuksessa ja jolla on taloudellista arvoa. Kaikki uusiutuvan energian direktiivin (RESdirektiivi, 2009/28/EY) mukaiset materiaalit kuten musta- ja ruskealipeä, lastut, sahanpurut ja mäntyöljy. Tuotantokohtaisista tiedoista ilmenee kyseisen tuotannon tarkat tiedot. Viitearvot perustuvat usein valittujen tuotantokohtaisten tietojen keskiarvoon, mutta eri tuotantojen tiedot voivat vaihdella suuresti. kts. Maa- tai metsätalouden tähteet sekä Teollisuuden tähteet. Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 19 (20)

20 Uusiutuva raaka-aine Viitearvot Vilja Uusiutuva raaka-aine on tässä yhteydessä biologista materiaalia, joka 100 vuoden kuluessa uusiutuu luonnossa. Myös kestävän maa- ja metsätalouden, kalastuksen ja vastaavan teollisuuden kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden ja jätteiden biologisesti hajoava osuus sekä teollisuusja yhdyskuntajätteiden biologisesti hajoava osuus on tässä määritelty uusiutuviksi. Viitearvoilla tarkoitetaan julkaistuja keskiarvotietoja tuotannon eri vaiheista ja polttoaineen kuljetuksista. Näitä viitearvoja voidaan käyttää laskelmissa, jotka koskevat tiettyjä polttoaineen elinkaaren osia. Vilja on heinäkasvien siemeniä, joita viljellään ihmisten ja eläinten ravinnoksi. Tässä kriteerissä viljalla tarkoitetaan mm. ohraa, durraa, kauraa, hirssiä, vehnää, maissia, riisiä ja ruista. 1. Sukupolven biopolttoaine Tuotetaan kaupallisesti tavanomaisella tekniikalla. Perusraaka-aineita ovat siemenet, viljat tai koko kasvi sellaisista lajeista kuin maissi, sokeriruoko, rapsi, vehnä, auringonkukansiemenet tai palmuöljy. Nämä lajit on ensisijaisesti tarkoitettu ihmis- tai eläinravinnoksi ja suurimmaksi osaksi niitä käytetään ihmisravinnoksi. Tavallisin ensimmäisen sukupolven polttoaine on bioetanoli, sitten biodiesel, kasviöljyt ja biokaasu. Lähde UNEP fuels_full_report.pdf 2. Sukupolven biopolttoaine (Pohjoismaisen ympäristömerkinnän kommentti, biokaasu tuotettuna biomassan jätteistä tai tähteistä määritellään 2. sukupolven biopolttoaineeksi tässä asiakirjassa). Voidaan tuottaa raaka-aineista, joita ei käytetä ihmis- tai eläinravinnoksi. Tämä sisältää biomassan jätteet (biokaasu), eri viljojen tähteet (ei itse jyvää), lignoselluloosa ja selluloosapohjaiset raaka-aineet. Toisen sukupolven biopolttoaineet käyttävät biomassa nesteeksi (BTL) tekniikkaa termokemiallisessa muuntamisessa (pääasiassa biodiesel) tai käymistä (esim. etanolin valmistus selluloosasta). Monet 2. sukupolven biopolttoaineet kuten biovety, biovetydieseli biometanoli, DMF (dimetyylifuraani), Bio-DME (dimetyylieetteri) Fischer-Tropsch ja seos-alkoholit ovat kehittelyn kohteina. Lähde UNEP fuels_full_report.pdf Ajoneuvuon polttoaine ja biokaasu lämmitykseenja teollisuuskäyttöön 20 (20)

21 Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Polttoaineen tuotantoketju ja valmistuksessa mukana olevien toimijoiden lukumäärä voi vaihdella eri tuotteilla. Jotkut tuotteet on valmistettu ainoastaan tietystä raaka-aineesta, kun taas toiset ovat eri polttoainekomponenttien seoksia. Esimerkkinä viimeksi mainitusta on E85 (85 % etanolia ja 15 % bensiiniä). Tällaisella seostuotteella voi olla useita valmistajia E85:n tapauksessa on usein tietty etanolin valmistaja ja tietty bensiinin tuottaja. Myös tuotantoketjun alkupäässä voi olla useita toimijoita. Joissain tapauksissa myyjä, polttoaineen valmistaja ja raaka-ainetoimittaja on yksi ja sama toimija. Joissain tapauksissa myyjä saattaa olla vain jakelija, jolla ei ole mitään tekemistä tuotannon kanssa. Dokumentoitaessa kriteerien vaatimuksia on sen toimijan, jolla on ensikäden tieto kyseisestä tuotantovaiheesta, annettava selvitys asiasta. Tämä tarkoittaa, että raaka-aineen tiedot antaa raaka-aineen toimittaja, kun taas polttoaineen tuotantotiedot antaa valmistaja. Jos hakija ja polttoaineen valmistaja on sama, on hän vastuussa kaikista Taulukko 1:n vaatimuksista. Jos polttoaineen tuotanto on jaettu eri vaiheisiin, jossa esim. tietty toimija uuttaa raaka-aineöljyä kasvista, kun taas toinen tislaa tuotetun öljyn, niin molempien toimijoiden on dokumentoida asiaankuuluvat vaatimukset. Samoin toimitaan, jos yksi toimija on seoksen komponentin valmistaja ja toinen vastaa seoksesta ja mahdollisista lisäaineista.

22 Liite 2 Viitearvot Tuotantokohtaisia arvoja tulee aina käyttää uusiutuvien polttoainekomponenttien laskennassa. Muun valmistusketjun osalta voidaan käyttää viitearvoja. Tässä liitteessä (tai myöhemmin päivitetyssä versiossa) annettuja viitearvoja on käytettävä kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskelmiin. JEC Well to Wheel uusinta versiota voidaan myös käyttää viitearvojen lähteenä. Alla olevat viitearvot on julkaistu Tarkista aina internetsivut uusien päivitettyjen viitearvojen saamiseksi. Sanaselitykset ja määritelmät: 1 Global Warming Potentials CO 2 1 g CO 2,eq / g CO 2 CH 4 23 g CO 2,eq / g CH 4 N 2 O 296 g CO 2,eq / g N 2 O 2 GHG emission coefficients 2.1 Agro-inputs N-fertiliser 2827,0 g CO 2 /kg N 8,68 g CH 4 /kg N 9,6418 g N 2 O/kg N 5880,6 g CO 2,eq /kg N P 2 O 5 -fertiliser 964,9 g CO 2 /kg P 2 O 5 1,33 g CH 4 /kg P 2 O 5 0,0515 g N 2 O/kg P 2 O ,7 g CO 2,eq /kg P 2 O 5 K 2 O-fertiliser 536,3 g CO 2 /kg K 2 O 1,57 g CH 4 /kg K 2 O 0,0123 g N 2 O/kg K 2 O 576,1 g CO 2,eq /kg K 2 O CaO-fertiliser 119,1 g CO 2 /kg CaO 0,22 g CH 4 /kg CaO 0,0183 g N 2 O/kg CaO 129,5 g CO 2,eq /kg CaO Pesticides 9886,5 g CO 2 /kg 25,53 g CH 4 /kg 1,6814 g N 2 O/kg 10971,3 g CO 2,eq /kg Seeds- corn - g CO 2 /kg - g CH 4 /kg - g N 2 O/kg - g CO 2,eq /kg Seeds- rapeseed 412,1 g CO 2 /kg 0,91 g CH 4 /kg 1,0028 g N 2 O/kg 729,9 g CO 2,eq /kg Seeds- soy bean - g CO 2 /kg - g CH 4 /kg - g N 2 O/kg - g CO 2,eq /kg Seeds- sugarbeet 2187,7 g CO 2 /kg 4,60 g CH 4 /kg 4,2120 g N 2 O/kg 3540,3 g CO 2,eq /kg Seeds- sugarcane 1,6 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 1,6 g CO 2,eq /kg Seeds- sunflower 412,1 g CO 2 /kg 0,91 g CH 4 /kg 1,0028 g N 2 O/kg 729,9 g CO 2,eq /kg Seeds- wheat 151,1 g CO 2 /kg 0,28 g CH 4 /kg 0,4003 g N 2 O/kg 275,9 g CO 2,eq /kg

23 2.2 Residues (feedstock or input) EFB compost 0,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 0,0 g CO 2,eq /kg Filter mud cake 0,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 0,0 g CO 2,eq /kg Vinasse 0,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 0,0 g CO 2,eq /kg 2.3 Fuels (also conversion inputs) Natural gas (4000 km, Russian NG quality) 61,58 g CO 2 /MJ 0,1981 g CH 4 /MJ 0,0002 g N 2 O/MJ 66,20 g CO 2,ew /MJ Natural gas (4000 km, EU Mix quality) 62,96 g CO 2 /MJ 0,1981 g CH 4 /MJ 0,0002 g N 2 O/MJ 67,59 g CO 2,ew /MJ Diesel 87,64 g CO 2 /MJ - g CH 4 /MJ - g N 2 O/MJ 87,64 g CO 2,ew /MJ HFO 84,98 g CO 2 /MJ - g CH 4 /MJ - g N 2 O/MJ 84,98 g CO 2,ew /MJ HFO for marine transport 87,20 g CO 2 /MJ - g CH 4 /MJ - g N 2 O/MJ 84,98 g CO 2,ew /MJ Methanol 92,80 g CO 2 /MJ 0,2900 g CH 4 /MJ 0,0003 g N 2 O/MJ 99,57 g CO 2,ew /MJ Hard coal 102,38 g CO 2 /MJ 0,3835 g CH 4 /MJ 0,0003 g N 2 O/MJ 111,28 g CO 2,ew /MJ Lignite 116,76 g CO 2 /MJ 0,0091 g CH 4 /MJ 0,0001 g N 2 O/MJ 116,98 g CO 2,ew /MJ Wheat straw 1,75 g CO 2 /MJ 0,0013 g CH 4 /MJ 0,0001 g N 2 O/MJ 1,80 g CO 2,ew /MJ 2.4 Electricity Electricity EU mix MV 119,36 g CO 2 /MJ 0,2911 g CH 4 /MJ 0,0054 g N 2 O/MJ 127,65 g CO 2,ew /MJ Electricity EU mix LV 120,79 g CO 2 /MJ 0,2946 g CH 4 /MJ 0,0055 g N 2 O/MJ 129,19 g CO 2,ew /MJ 2.5 Electricity production (reference for credit calculation) Electricity (NG CCGT) 114,48 g CO 2 /MJ 0,3679 g CH 4 /MJ 0,0050 g N 2 O/MJ 9,94 g CO 2,ew /MJ Electricity (Lignite ST) 284,77 g CO 2 /MJ 0,0259 g CH 4 /MJ 0,0078 g N 2 O/MJ 2,90 g CO 2,ew /MJ Electricity (Straw CHP) 5,56 g CO 2 /MJ 0,0042 g CH 4 /MJ 0,0002 g N 2 O/MJ 0,15 g CO 2,ew /MJ 2.6 CH 4 and N 2 O emissions of steam production CH 4 and N 2 O emissions, steam from NG boiler - 0,0028 g CH 4 /MJ 0,0011 g N 2 O/MJ 0,39 g CO 2,ew /MJ CH 4 and N 2 O emissions, steam from Lignite CHP - 0,0023 g CH 4 /MJ 0,0126 g N 2 O/MJ 3,79 g CO 2,ew /MJ

24 2.7 Conversion inputs n-hexane 80,08 g CO 2 /MJ 0,0146 g CH 4 /MJ 0,0003 g N 2 O/MJ 80,50 g CO 2,ew /MJ Phosphoric acid (H 3 PO 4 ) 2776,0 g CO 2 /kg 8,93 g CH 4 /kg 0,1028 g N 2 O/kg 3011,7 g CO 2,eq /kg Fuller's earth 197,0 g CO 2 /kg 0,04 g CH 4 /kg 0,0063 g N 2 O/kg 199,7 g CO 2,eq /kg Hydrochloric acid (HCl) 717,4 g CO 2 /kg 1,13 g CH 4 /kg 0,0254 g N 2 O/kg 750,9 g CO 2,eq /kg Sodium carbonate (Na 2 CO 3 ) 1046,0 g CO 2 /kg 6,20 g CH 4 /kg 0,0055 g N 2 O/kg 1190,2 g CO 2,eq /kg Sodium hydroxide (NaOH) 438,5 g CO 2 /kg 1,03 g CH 4 /kg 0,0240 g N 2 O/kg 469,3 g CO 2,eq /kg Potassium hydroxide (KOH) 0,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 0,0 g CO 2,eq /kg Hydrogen (for HVO) 80,87 g CO 2 /MJ 0,2765 g CH 4 /MJ 0,0003 g N 2 O/MJ 87,32 g CO 2,ew /MJ Pure CaO for processes 1013,0 g CO 2 /kg 0,65 g CH 4 /kg 0,0076 g N 2 O/kg 1030,2 g CO 2,eq /kg Sulphuric acid (H 2 SO 4 ) 193,9 g CO 2 /kg 0,55 g CH 4 /kg 0,0045 g N 2 O/kg 207,7 g CO 2,eq /kg Ammonia 2478,0 g CO 2 /kg 7,84 g CH 4 /kg 0,0087 g N 2 O/kg 2660,8 g CO 2,eq /kg Cycle-hexane 723,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 723,0 g CO 2,eq /kg Lubricants 947,0 g CO 2 /kg 0,00 g CH 4 /kg 0,0000 g N 2 O/kg 947,0 g CO 2,eq /kg 3 Fossil energy input 3.1 Agro-inputs N-fertiliser 48,99 MJ fossil /kg N P 2 O 5 -fertiliser 15,23 MJ fossil /kg P 2 O 5 K 2 O-fertiliser 9,68 MJ fossil /kg K 2 O CaO-fertiliser 1,97 MJ fossil /kg CaO Pesticides 268,40 MJ fossil /kg Seeds- corn - MJ fossil /kg Seeds- rapeseed 7,87 MJ fossil /kg Seeds- soy bean - MJ fossil /kg Seeds- sugarbeet 36,29 MJ fossil /kg Seeds- sugarcane 0,02 MJ fossil /kg Seeds- sunflower 7,87 MJ fossil /kg Seeds- wheat 2,61 MJ fossil /kg EFB compost 0,00 MJ fossil /kg

25 3.2 Residues (feedstock or input) EFB compost 0,00 MJ fossil /kg Filter mud cake 0,00 MJ fossil /kg Vinasse 0,00 MJ fossil /kg 3.3 Fuels (also conversion inputs) Natural gas (4000 km, Russian NG quality) 1,1281 MJ fossil /MJ Natural gas (4000 km, EU Mix quality) 1,1281 MJ fossil /MJ Diesel 1,16 MJ fossil /MJ HFO 1,088 MJ fossil /MJ HFO for marine transport 1,088 MJ fossil /MJ Methanol 1,6594 MJ fossil /MJ Hard coal 1,0886 MJ fossil /MJ Lignite 1,0156 MJ fossil /MJ Wheat straw 0,0254 MJ fossil /MJ 3.4 Electricity Electricity EU mix MV 2,6951 MJ fossil /MJ Electricity EU mix LV 2,7275 MJ fossil /MJ 3.5 Electricity production (reference for credit calculation) Electricity (NG CCGT) 2,0511 MJ fossil /MJ Electricity (Lignite ST) 2,4770 MJ fossil /MJ Electricity (Straw CHP) 0,0806 MJ fossil /MJ 3.6 Conversion inputs n-hexane 0,3204 MJ fossil /MJ Phosphoric acid (H 3 PO 4 ) 28,57 MJ fossil /kg Fuller's earth 2,54 MJ fossil /kg Hydrochloric acid (HCl) 15,43 MJ fossil /kg Sodium carbonate (Na 2 CO 3 ) 13,79 MJ fossil /kg Sodium hydroxide (NaOH) 10,22 MJ fossil /kg

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H Pohjoismainen

Lisätiedot

Joutsenmerkin kriteerit Ajoneuvon polttoaineet. Versio 2.2 15.6.2012 30.6.2016. Pohjoismainen ympäristömerkintä

Joutsenmerkin kriteerit Ajoneuvon polttoaineet. Versio 2.2 15.6.2012 30.6.2016. Pohjoismainen ympäristömerkintä Joutsenmerkin kriteerit Ajoneuvon polttoaineet Versio 2.2 15.6.2012 30.6.2016 Pohjoismainen ympäristömerkintä Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti v. 1989 vapaaehtoisen ja positiivisen pohjoismaisen

Lisätiedot

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkin tavoitteet Joutsenmerkki ohjaa ostajia tekemään ympäristön kannalta parempia päätöksiä tuottajia valmistamaan ympäristön kannalta parempia

Lisätiedot

Joutsenmerkin myöntämisperusteet

Joutsenmerkin myöntämisperusteet Joutsenmerkin myöntämisperusteet Kahvinsuodattimet Lisämoduuli Versio 2.5 9. lokakuuta 2003 31. maaliskuuta 2014 Kahvinsuodattimet 047, versio 2.5, 11. joulukuuta 2013 Sisällysluettelo Paperituotteiden

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

tuotteita koskevat säännöt

tuotteita koskevat säännöt Joutsenmerkinnän tuotteita koskevat säännöt Pohjoismainen ympäristömerkintä Förslag till FS, februari 2016 Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti vuonna1989 perustaa vapaaehtoisen ja virallisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Joutsenmerkin logo-ohje. Pohjoismainen ympäristömerkintä 9. maaliskuuta 2016

Joutsenmerkin logo-ohje. Pohjoismainen ympäristömerkintä 9. maaliskuuta 2016 Joutsenmerkin logo-ohje Pohjoismainen ympäristömerkintä Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti vuonna1989 perustaa vapaaehtoisen ja virallisen ympäristömerkin. Alla olevat organisaatiot/yritykset vastaavat

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Joutsenmerkki Pelletit

Joutsenmerkki Pelletit Joutsenmerkki Pelletit Versio 2.3 13.12.2007 31.3.2018 Sisällysluettelo Mitä ovat Joutsenmerkityt pelletit?... 4 Miksi valita Joutsenmerkki?... 4 Mitä voidaan Joutsenmerkitä?... 5 Kuinka merkkiä haetaan?...

Lisätiedot

Joutsenmerkin maksusäännöt

Joutsenmerkin maksusäännöt Joutsenmerkin maksusäännöt Pohjoismainen ympäristömerkintä Förslag till FS, februari 2016 18. toukokuuta 2016 Pohjoismainen ympäristömerkintä Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Hakemusmaksu 3 3 Tarkastuskäynnin

Lisätiedot

joutsenmerkityt takat

joutsenmerkityt takat joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Joutsenmerkin maksusäännöt

Joutsenmerkin maksusäännöt Joutsenmerkin maksusäännöt Pohjoismainen ympäristömerkintä 17. lokakuuta 2017 Förslag till FS, februari 2016 Pohjoismainen ympäristömerkintä Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Hakemusmaksu 3 3 Tarkastuskäynnin

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä

Lisätiedot

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Way of Life- sertifikaatti HAKULOMAKE

Way of Life- sertifikaatti HAKULOMAKE Way of Life- sertifikaatti Way of Life- sertifikaatti kosmetiikalle ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin tuotteille HAKULOMAKE Olemme iloisia voidessamme tarjota sinulle sertifioinnin kansainvälisten kriteerien

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TRANSECO: Henkilöautokaluston 2. sukupolven biopolttoainevaihtoehdot ja 2020 toimintamallit Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010

Lisätiedot

Tieliikenteen polttoaineet

Tieliikenteen polttoaineet , uhat ja mahdollisuudet Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Bioenergiapäivä 09.11.2006 Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikenteen polttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G)

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien

Lisätiedot

Joutsenmerkin kriteerit Paino- ja kopiopaperit. Versio 4.1 22. kesäkuuta 2011 30. kesäkuuta 2016. Tulevaisuuden tekijä

Joutsenmerkin kriteerit Paino- ja kopiopaperit. Versio 4.1 22. kesäkuuta 2011 30. kesäkuuta 2016. Tulevaisuuden tekijä Joutsenmerkin kriteerit Paino- ja kopiopaperit Versio 4.1 22. kesäkuuta 2011 30. kesäkuuta 2016 Tulevaisuuden tekijä Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti v. 1989 vapaaehtoisen ja positiivisen Pohjoismaisen

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2015 COM(2015) 334 final 2015/0147 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta HE 184/2017 vp Hallituksen esitys laeiksi poltto-aineiden elinkaarenaikaisten KHK-päästöjen vähentämisestä ja biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta Tarja Lahtinen Neuvotteleva

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

HE 26/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten. alkupäässä syntyvä keskimääräinen hiilidioksidiekvivalenttipäästö.

HE 26/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten. alkupäässä syntyvä keskimääräinen hiilidioksidiekvivalenttipäästö. HE 26/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä EU:ssa. Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä. Taustat ja tarkoitus

Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä EU:ssa. Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä. Taustat ja tarkoitus Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä Taustat ja tarkoitus EU:lla on ollut jo pitkään direktiivi, joka koskee henkilöautojen ja moottoripyörien tyyppihyväksyntää.

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17

Lisätiedot

EU-ympäristömerkki painotuotteille

EU-ympäristömerkki painotuotteille EU-ympäristömerkki painotuotteille + vertailua Joutsenmerkkiin Kirsi Auranmaa, Finngraf 18.4.2013 Viralliset ympäristömerkit Joutsenmerkki perustettu 1989 käytössä kaikissa pohjoismaissa 64 tuoteryhmää

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013 Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta SAARA SIVONEN Esityksen sisältö Biosidivalmisteiden hyväksyminen Kansallinen lupa

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta 10.1.2018 A8-0392/286 286 Johdanto-osan 63 a kappale (uusi) (63 a) Kehittyneillä biopolttoaineilla odotetaan olevan merkittävä rooli ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, ja siksi sisällyttämisvelvoitteen

Lisätiedot

TODISTUS TEHTAAN LAADUNVALVONNASTA. Naulalevyrakenteet

TODISTUS TEHTAAN LAADUNVALVONNASTA. Naulalevyrakenteet VTT EXPERT SERVICES OY Sertifiointi ja tuotehyväksyntä PL 1001, 02044 VTT TODISTUS TEHTAAN LAADUNVALVONNASTA 0809 CPD 0716 Rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Uutta EMV:n ohjeistuksessa

Uutta EMV:n ohjeistuksessa Uutta EMV:n ohjeistuksessa Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Nora Kankaanrinta Hankevastaava Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Esityksen sisältö EMV:n ohjeistus Uusia asioita Mitä tuleman pitää

Lisätiedot

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit)

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit) Varmennustodistuksen arviointiperusteet Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit) Sisällysluettelo 1. Viiteasiakirjat 2 2. Yleistä 3 3. Alkutarkastus 3 4. Valmistajan laadunvarmistusjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO 31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 II (EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista) PÄÄTÖKSET KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS,

Lisätiedot

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa KAINUUN BIOENERGIATEEMAHANKE II Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Sivu 1 26.3.2015 Koko raportti täältä: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/27804

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö Biopolttoaineet ja bionesteet sekä toiminnanharjoittaja

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 18.12.2007 KOM(2007) 813 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, muuntogeenisestä perunasta EH92-527-1 (BPS-25271-9) valmistetun rehun sekä elintarvikkeiden ja muiden

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa?

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Energian käyttö ja säästö maataloudessa Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Seppo Mikkonen Neste Oil seppo.mikkonen@nesteoil.com Monenlaisia

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot