Tilausteho ja -vesivirta Määritys ja tarkistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilausteho ja -vesivirta Määritys ja tarkistaminen"

Transkriptio

1 Tilausteho ja -vesivirta Määritys ja tarkistaminen Suositus K15/1998

2 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN Viite: Sky-kansio 1/4

3 Suomen Kaukolämpö ry Suositus K15/1998 Lämmönkäyttötoimikunta Tilausteho ja -vesivirta ovat kaukolämpötoimialan keskeisiä käsitteitä. Niitä käytetään yleisesti sekä liittymismaksun että perusmaksun perusteina. Kaukolämpömaksuista keskimäärin kolmannes määräytyy tilaustehon/ Qvesivirran perusteella, joten oikea tilaustehon/qvesivirran arvo on tärkeä sekä lämmönmyyjälle että asiakkaalle. Tavoitteena tilaustehon/qvesivirran määrittelyssä tulee olla todellista tarvetta vastaavan oikean arvon laskenta alunpitäen, jotta tarvetta muutokseen ei myöhemmin ole. Toisaalta tilausteho/qvesivirta tulee pystyä joustavasti muuttamaan asiakkaan/rakennuksen tarpeen muuttuessa. Tilaustehon/Qvesivirran määrityksen yhteydessä laaditaan rakennuksen energiankulutusennuste, jonka toteutumaa voidaan käyttää myös tilaustehon ja/tai tilausvesivirran oikeellisuuden seurannassa. Tilaustehon/Qvesivirran tarkistaminen voidaan tehdä luotettavasti vain mittaamalla saatuihin tietoihin perustuen. Suosituksessa on selvitetty mittausmenetelmät sekä muut menetelmät ja tiedot, joilla mittausten perusteella lasketut arvot varmennetaan. Tämä suositus on tarkoitettu ohjeeksi kaukolämmön tilaustehon ja Qvesivirran määrittämiseksi ja tarkistamiseksi tavoitteena yhtenäinen koko maata kattava käytäntö. Suositus on hyväksytty Suomen Kaukolämpö ry:n hallituksessa Lämmönkäyttötoimikunta Veli-Matti Mäkelä Timo Neira Timo Pesonen Tuomo Toivanen Henry Virtanen Oiva Välikangas Mirja Tiitinen Lappeenrannan Energia Helsingin Energia Tampereen kaupungin sähkölaitos Hyvinkään Lämpövoima Oy Lahti Energia Oy Oulun Energia Suomen Kaukolämpö ry

4

5 Suomen Kaukolämpö ry Suositus K15/1998 Lämmönkäyttötoimikunta TILAUSTEHO JA -VESIVIRTA Määritys ja tarkistaminen SISÄLTÖ 1. TARKOITUS JA PERUSTEET Tarkoitus Perusteet Määritelmiä Käytetyt merkinnät TILAUSTEHON JA -VESIVIRRAN MÄÄRITYKSEN PERIAATTEET Tilausteho/Qvesivirta hinnoittelun perusteena Määrittelyperusteena tunnin ajanjakso TILAUSTEHON JA -VESIVIRRAN MÄÄRITYS Lämmitystehon huomioon ottaminen Teho Vesivirta Käyttöveden lämmitystehon huomioon ottaminen Käyttöveden tuntinen lämmitysteho Jatkuva käyttövesiteho Käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden teho Tilaustehon määrittäminen Tilausvesivirran määrittäminen Periaate Toimintalämpötilojen käyttö Lämmönjakokeskuksen kytkennän vaikutus Hinnaston porrastus ENERGIANKULUTUKSEN LASKENTA Tilausteho/Qvesivirta ja energiankulutus Energiankulutuksen laskenta Muuttuva energiankulutus Rakennuksen lämmityksen energiankulutus Rakennuksen ilmanvaihdon lämmitysenergian kulutus Kiinteä energiankulutus Käyttövesiverkkoon liitetyt lämmityslaitteet Käyttöveden lämmityksen energiankulutus TILAUSTEHON/QVESIVIRRAN TARKISTAMINEN Periaatteet Tarkastaminen energiankulutustietoihin perustuen Tarkistaminen mittauksiin perustuen Katselmusmittauksen perusteella Mittaustietojen perusteella Pitkäaikaisten mittaustietojen perusteella TILAUSTEHON/QVESIVIRRAN OPTIMOINTI JA RAJOITTAMINEN KIRJALLISUUTTA... 23

6

7 1 TILAUSTEHO JA -VESIVIRTA Määritys ja tarkistaminen 1. TARKOITUS JA PERUSTEET 1.1 Tarkoitus 1.2 Perusteet 1.3 Määritelmiä Tämä suositus on ohje kaukolämmön tilaustehon ja -vesivirran määrittämiseksi ja tarkistamiseksi. Tavoitteena on yhtenäinen, koko maata kattava käytäntö. Yhtenäinen käytäntö tilaustehon/vesivirran määrittämiseksi on välttämätöntä kaukolämmön imagoa ja selkeää tuotekuvaa rakennettaessa. Yhtenäiset ja yleisesti tiedostetut määrittelyperusteet lisäävät luottamusta asiakkaiden ja alan yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Kaukolämmön hinnoittelun tasapuolisuus-, kustannusvastaavuus- ja läpinäkyvyysvaatimukset edellyttävät myös hinnoitteluperusteiden, mm. tilaustehon/qvesivirran määrittelyä, vastaavin periaattein. Tilaustehon/Qvesivirran tulee em. syistä vastata asiakkaan todellista tarvetta. Tarvittaessa sitä voidaan erityisistä syistä rajoittaa joko lämmönmyyjän tai asiakkaan laitteilla. Asiakas voi vaikuttaa tilaustehon/-vesivirran suuruuteen esim. optimoimalla tehontarvettaan säätöjärjestelmänsä avulla. Tilausteho (sopimusteho) tarkoittaa asiakkaan käyttöön varattua suurinta tuntista lämpötehoa. Tilaustehon mittayksikkö on kw. Tilausvesivirta (sopimusvesivirta) tarkoittaa asiakkaan käyttöön varattua suurinta tuntista kaukolämpöveden virtausta. Tilausvesivirran mittayksikkö on 3 m/h. Tuntinen teho/qvesivirta tarkoittaa keskimääräistä tehoa/vesivirtaa liukuvan tunnin ajanjaksona.

8 2 1.4 Käytetyt merkinnät H Huipunkäyttöaika Q/ [h] h Käyttöaika [h] N Lukumäärä [kpl] Q Energia [kwh, MWh] q Käyttöveden mitoitusvirtaama [dm³/s] S Lämmitystarveluku [ C d] t Lämpötila [ C] V Vesivirta [m³/h] Teho (lämpöteho) [kw] Alaindeksit as d e iv jov k klp klt las lm lv lvh lvk läm m mit mtu red s S T t u v Asunto Vuorokausi Ensiö (kaukolämpövesi) Ilmanvaihto Johtuminen ja vuoto Kiinteä Kaukolämpövesi paluu Kaukolämpövesi tulo Laskennallinen Lämmitys Lämmin käyttövesi Lämmin käyttövesi tuntinen Lämmitys käyttövesiverkosta Lämmitys ja/tai ilmanvaihto Muuttuva Mitoitus Mitattu Redusoitu Sisä Sisäinen Tilaus (sopimus) Toisio Ulko Viikottainen

9 3 Muuntokertoimet 1 3 m /h = 0,278 3 dm /s = 0,278 l/s 1 kw = 0,86 Mcal/h = 102 kpm/s 1 kwh = 3600 kj = 0,86 Mcal 1 kj = 1 kws = 0,278 Wh 1 Mcal = 1,163 kwh = 4186,8 kj 2. TILAUSTEHON JA -VESIVIRRAN MÄÄRITYKSEN PERIAATTEET Lämmönmyyjän on kohdeltava samantyyppisiä asiakkaita keskenään tasapuolisesti ja määrittelyperusteiden on oltava uusilla ja vanhoilla asiakkailla samat. Tilaustehon/-vesivirran tulee vastata todellista tarvetta. Jo asiakkaan liittyessä tavoitteena on oikean arvon laskenta. Tilaustehoa/-vesivirtaa muutetaan rakennuksen tehon-/vesivirran tarpeen muuttuessa. 2.1 Tilausteho/Qvesivirta hinnoittelun perusteena Tilausteho/Qvesivirta on suure, jonka avulla määritellään asiakkaan liittymisja perusmaksut. Hinnoittelun perusteena olevan tilaustehon/qvesivirran määrittely tulee pohjautua todelliseen tarpeeseen, jotta vaatimus hinnoittelun kustannusvastaavuudesta voidaan täyttää. 2.2 Määrittelyperusteena tunnin ajanjakso Tämä suositus on laadittu työkaluksi, jolla voidaan määrittää ja tarkistaa asiakkaan tarvitsema tuntinen teho. Tunti on esitetty määrittelyperusteeksi Sky:n suosituksessa Kaukolämmön hinnoittelu. /2/ Kaukolämpöjärjestelmä on suunniteltu siten, että se tyydyttää myös käyttövesitarpeen kaikissa tilanteissa. Käyttöveden lyhytaikaisilla (< 1 h) tehohuipuilla ei ole merkitystä kaukolämmön tuotannon ja jakeluverkoston kannalta, koska tehohuiput tasoittuvat verkostossa risteilyn takia. Suosituksen määrittelyperusteet perustuvat asiakkaan todelliseen tarpeeseen liukuvan tunnin ajanjaksona. Lämpöenergiamittareissa laskennan mittausperusteena voidaan käyttää myös kiinteää tuntia ( kalenterituntia ).

10 4 3. TILAUSTEHON JA -VESIVIRRAN MÄÄRITYS 3.1 Lämmitystehon huomioon ottaminen Lämmitys- ja ilmanvaihtoteho ( lm, iv) yms. otetaan huomioon tilaustehossa ja tilausvesivirran laskentaperusteena sellaisenaan. Laskentaperusteena käytetään suunnitelmien mukaista suurinta tarvittavaa (esim. yhtäaikainen lämmitys ja ilmanvaihto) tehoa. Rakennuksissa voi olla myös lämmitystehossa alle tunnin mittaisia tehohuippuja (esim. puutavarakuivaamot, eräät teollisuusrakennukset). Näissä kohteissa tulee lämmitystehon tuntinen arvo laskea. Suunnitelman tietojen oikeellisuudesta tulee varmistua vertaamalla niitä suunnitelman muihin tietoihin ja käytettävissä oleviin mahdollisiin käyttötietoihin sekä tilastollisiin tietoihin. Tarvittaessa selvitetään asiaa suunnittelijan kanssa. Laadunvalvonnassa/tarkastustoiminnassa tulee painottaa suunnitelmissa annettujen tietojen oikeellisuuden valvontaa juuri tästä näkökulmasta sen lisäksi, että niillä on oleellinen merkitys laitteiden mitoituksen ja toiminnan kannalta Teho Vesivirta Laskennallisen tilaustehon määrityksessä lämmityksen ja ilmanvaihdon osuus määritetään taulukosta "Lämmitystekniset tiedot" (liite 5), jonka malli on Sky:n julkaisussa Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet /3/. Taulukon riviltä Tarvittava kaukolämpöteho valitaan suurempi arvo. Laskennallisessa tilausvesivirran määrityksessä lämmityksen ja ilmanvaihdon osuus saadaan taulukosta "Lämmitystekniset tiedot". Taulukon riviltä Kaukolämpövesivirta (ilman käyttövettä) valitaan suurempi arvo. 3.2 Käyttöveden lämmitystehon huomioon ottaminen Käyttöveden tuntinen lämmitysteho Asuinrakennuksissa tilaustehossa/qvesivirrassa huomioon otettava käyttöveden tuntinen lämmitysteho lvh lasketaan asuntojen lukumäärän perusteella. Erityisistä syistä voidaan käyttää myös lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaamaa määrityksen perusteena. Tuntinen käyttövesiteho lasketaan kaavoilla 4 ja 5, määrittely voidaan tehdä myös liitteen 1 taulukoista ja kuvista.

11 5 Muiden kuin asuinrakennusten käyttöveden tuntinen lämmitystehon tarve vaihtelee huomattavasti rakennuksen käyttövesijärjestelmästä ja käytöstä riippuen. Käyttöveden lämmityksen tehontarpeen käyttäytyminen onkin pyrittävä selvittämään kunkin rakennuksen erityispiirteiden mukaan. Mikäli tarkempaa tietoa käyttöveden tehon käyttäytymisestä ei ole käytettävissä, määritellään käyttöveden tuntinen lämmitysteho lvh lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaaman perusteella (kaavat 1 ja 2). Tuntisen käyttövesitehon [kw] laskentafunktiot ovat /8, 9, 10, 11/ lvh 3 lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama 0,5 dm /s lvh 0,35 q lv c p t 14,1 kw (1) 3 lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama > 0,5 dm /s lvh 0,2 q lv c p t (2) 3 jossa q lv = lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama [dm /s] = veden tiheys, lämpötilassa 55 C = 0,986 kg/dm 3 (liite 3) c = veden ominaislämpö, lämpötilassa 32,5 C p c = 4,18 kj/kg C (liite 3) p t = lämpimän ja kylmän käyttöveden lämpötilojen erotus, mitoituslämpötiloilla 55/10 C t = 45 C Lämpimän käyttöveden jakojohdon mitoitusvirtaama q lv lasketaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman D1 mukaan /5/. Kun oletetaan, että suurin 3 normivirtaama on 0,2 dm /s ja asunnon normivirtaamien summa on 3 3 0,5 dm /s, lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaamaksi [dm /s ] saadaan q lv 0,2 0,015 (0,5 N as 0,2) 0,17 0,5 N as 0,2 (3) jossa N = asuntojen lukumäärä as Kun kaavoihin 1, 2 ja 3 sijoitetaan em. oletusarvot, asuinrakennuksissa käyttöveden tuntinen lämmitysteho voidaan laskea kaavoilla 4 ja 5 asuntojen lukumäärä 5 lvh 0,49 N as 60,8 N as 24,3 1,3 [kw] (4) asuntojen lukumäärä > 5 lvh 0,28 N as 19,9 N as 7,9 7,3 [kw] (5)

12 Jatkuva käyttövesiteho Muu jatkuva käyttövesiteho (esim. jokin prosessi) lisätään kohdan mukaisesti saatuun käyttöveden tuntiseen lämmitystehoon Käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden teho Käyttöveteen liitettyjen lämmityslaitteiden teho lisätään tilaustehoa laskettaessa lämmitystehoon. Tilausvesivirtaa laskettaessa ko. tehoa vastaava kaukolämpövesivirta lasketaan lämmityksen lämmönsiirtimen toimintalämpötiloilla. 3.3 Tilaustehon määrittäminen Tilausteho saadaan laskemalla yhteen em. kohdissa 3.1 ja 3.2 esitetyt T tilaustehon osatekijät esim.: = (6) T lm iv lvk lvh jossa = lämmitysteho lm Esimerkki 1: = ilmanvaihtoteho iv = käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden teho lvk = käyttöveden tuntinen lämmitysteho lvh Esimerkkirakennuksen E1 tilausteho on "Lämmitystekniset tiedot"-taulukon (ks. liite 4) mukaan seuraava: * Käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden tehon lvk ja lämmi- tystehon lm summa on suurimmillaan ulkolämpötilassa 29 C, jolloin se on 184 kw ** Asuntojen lukumäärä on 52, jolloin tuntinen käyttövesiteho lvh kohdan (ja liitteen 1) mukaan on 54 kw *** Laskennallinen tilausteho on siten = 184 kw + 54 kw = 238 kw T,las Tilaustehohinnaston lähin ylempi arvo on esimerkiksi 240 kw, joten tilausteho = 240 kw. T

13 7 3.4 Tilausvesivirran määrittäminen Periaate Tilausvesivirta V saadaan laskemalla lämmönjakokeskuksen kytkennästä T ja toimintalämpötiloista riippuvat, kutakin tilaustehon osatekijää vastaavat kaukolämpöveden virtaukset yhteen, esim: V = V + V + V + V (7) T lm iv lvk lvh jossa V = lämmitystehoa vastaava kaukolämpövesivirta lm Toimintalämpötilojen käyttö V = ilmanvaihtotehoa vastaava kaukolämpövesivirta iv V = käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden tehoa lvk vastaava vesivirta V = käyttöveden tuntista lämmitystehoa vastaava vesilvh virta Lämmitystehoja vastaavat kaukolämpövesivirrat lasketaan siinä ulkolämpötilassa, jossa on suurin tehontarve. Kullekin lämmönsiirtimelle käytetään ko. ulkolämpötilan vastaavia toimintalämpötiloja. Tiedot saadaan taulukoista "Lämmitystekniset tiedot" ja "Lämmönjakokeskuksen laitteiden mitoitus" (liite 5). Käyttövesipiiriin kytkettyjen lämmityslaitteiden tehoa vastaava kaukolämpövesivirta lasketaan lämmityksen lämmönsiirtimen toimintalämpötiloilla. Lämmityspiirien toimintalämpötilat selviävät kaukolämpösuunnitelman taulukoista ja kytkentäpiirustuksen toimintalämpötilapiirroksesta. Kaukolämpöveden (ensiöpuolen) tulolämpötilana käytetään lämmönsiirtimien mitoituksessa käytettäviä lämpötiloja. (ks. julkaisu K1/1992, kohta /3/). Uudiskohteissa ensiöpuolen paluulämpötilana käytetään suunnitelmassa esitettyä mitoituslämpötilaa tai sen perusteella arvioitavaa lämpötilaa tilausvesivirtalaskennan toimintapisteessä. Kaukolämpövesivirta V lasketaan seuraavasti: e V e c p ( t et t ep ) (8) jossa V = Tehoa vastaava kaukolämpövesivirta [dm /s] e 3 = Teho [kw]

14 Lämmönjakokeskuksen kytkennän vaikutus c p = Veden ominaislämpö tulo- ja paluuveden keskiläm- pötilassa [kj/kg C] 3 = Veden tiheys paluuveden lämpötilassa [kg/dm ] t et = Laskentapisteen ensiöpuolen tulolämpötila [ C] t ep = Laskentapisteen ensiöpuolen paluulämpötila [ C] Peruskytkentä 2 ja pientalokytkentä /3/ Kuva 1. Peruskytkentä 2 Tässä kytkennässä lämmönsiirtimet on kytketty kukin omaksi virtauspiiriksi eli käyttövettä ei esilämmitetä lämmityssiirtimien ensiöpaluuvedellä. Käyttöveden tuntista tehoa vastaava kaukolämpövesivirta V lasketaan lvh kohdan mukaisesti määritellyillä toimintalämpötiloilla ja summataan sellaisenaan laskennallisen tilausvesivirran V osatekijänä. las Peruskytkentä 1 /3/ Kuva 2. Peruskytkentä 1 Tässä kytkennässä lämmityssiirtimen (tai siirtimien) ensiöpaluuvesi virtaa käyttöveden esilämmittimen kautta luovuttaen jäljelläolevaa lämpöenergiaa käyttöveteen. Mitä korkeampi ko. ensiöpaluuveden lämpötila on ja mitä suurempi on sen suhteellinen virtaus, sitä pienempi on tarvittava kaukolämpövesivirta.

15 9 Käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan kaukolämpövesivirran laskemisessa käyttöveden tuntista tehoa vastaavana vesivirtana käytetään korjauskertoimella redusoitua vesivirtaa. Käyttöveden tuntista tehoa vastaavan vesivirran korjauskerroin saadaan liitteessä 2 olevasta kuvaajasta. Esimerkki 2: Esimerkkirakennuksen E1 laskennallinen tilausvesivirta on "Lämmitystekniset tiedot" ja "Lämmönjakokeskuksen laitteiden mitoitus" -taulukoiden (ks. liite 4) mukaan käytettäessä peruskytkentää 2 seuraava: * Lämmitystehon lm ja käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaittei- den tehon lvk summa on suurimmillaan ulkolämpötilassa 29 C, jolloin se on 184 kw. ** Lämmityksen lämmönsiirtimen toimintalämpötilat ovat tuolloin /50-75 C, eli t et = 115 C ja t ep = 55 C *** Ominaislämpö (keskimääräinen 115/55 C) on 4,201 kj/kg C. Tiheys paluulämpötilassa 55 C on 0,986 kg/dm³ **** Kaukolämpövesivirta ilman käyttövettä on siten (kaava 8) V e,läm 184 4,201 0,986 (115 55) dm³/s = 0,74 dm³/s ***** Lämpimän käyttöveden tuntinen käyttövesiteho lvh on kohdan mukaan 54 kw. Tätä vastaava kaukolämpövesivirta lasketaan suurimman tarvittavan lämmitystehon mukaisilla toimintalämpötiloilla, jotka tässä ovat t et = 115 C ja t ep = 25 C (liite 4). Kaavaan 8 sijoitettuna käyttöveden tuntista tehoa vastaavaksi kaukolämpöveden virtaamaksi saadaan V e 54 4,190 0,997 (115 25) dm 3 /s 3 = 0,14 dm /s ****** Tilausvesivirta V on käytettäessä peruskytkentää 2 T 3 3 V T = 0,74 dm /s + 0,14 dm³/s = 0,88 dm /s = 3,2 m³/h.

16 10 Esimerkki 3: Esimerkkirakennuksen E1 laskennallinen tilausvesivirta on käytettäessä peruskytkentää 1 seuraava: * Lämmitystehon ja käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden 3 tehon summa on 184 kw ja sitä vastaava vesivirta 0,74 dm /s (laskettu esimerkissä 2). ** Lämpimän käyttöveden tuntinen käyttövesiteho lvh kohdan mukaan on 54 kw ja sitä vastaava ensiövesivirta V e,lvh = 3 0,14 dm /s. Välisyöttökytkennän vaikutus huomioidaan liitteen 2 mukaisesti. Käyttöveden tuntisen tehon ja lämmitystehon (ilman käyttövesipiiriin liitettyjä lämmityslaitteita) suhde on lvh läm 54 kw 181 kw 0,30 Välisyöttöön tulevan veden lämpötila on 55 C. Liitteen 2 kuvasta saadaan redusointikertoimeksi 0,30, jolloin käyttöveden lämmittämiseen kuluvasta vesivirrasta huomioidaan V lvh,red 0,30 0,14 dm 3 /s 0,04 dm 3 /s 3.5 Hinnaston porrastus *** Tilausvesivirta V on siten käytettäessä peruskytkentää 1 T 3 V T = 0,74 dm³/s + 0,04 dm³/s = 0,78 dm /s = 2,8 m³/h. **** Välisyöttökytkennän käyttäminen siis pienentää esimerkkitapauksessa tilausvesivirtaa arvosta 3,2 m /h arvoon 2,8 m 3 3 /h. Liitteessä 6 on esimerkki tilausvesivirran laskennasta kiinteistössä, jossa on ilmastointi ja tehohuippu esiintyy ulkolämpötilassa 14 C. Hinnaston tilaustehojen/qvesivirtojen porrastus tulee olla riittävän tiheä, jotta hinnoittelun tasapuolisuus, kustannusvastaavuus, yms. vaatimukset voidaan täyttää.

17 11 4 ENERGIANKULUTUKSEN LASKENTA Tilaustehon/Qvesivirran määrityksen yhteydessä lasketaan asiakkaan/rakennuksen energiankulutusarvio, joka vuotuisten kaukolämpömaksujen laskelman perusteena tulisi ilmoittaa asiakkaalle kaukolämpötarjouksen yhteydessä. 4.1 Tilausteho/Qvesivirta ja energiankulutus Koska energiankulutus tietyin reunaehdoin on riippuvainen tehon ja vesivirran tarpeesta, voidaan energiankulutuksen perusteella kontrolloida tilaustehon/qvesivirran oikeellisuutta. Mikäli tilaustehon/qvesivirran määrittämisen yhteydessä laskettu energiankulutusennuste ei riittävällä tarkkuudella toteudu, on tilaustehon/qvesivirran oikeellisuus selvitettävä. Energiankulutuksen ja tehontarpeen riippuvuus voidaan riittävällä tarkkuudella yleistää vain asuinrakennuksissa ja niissäkin ryhmittäin (ryhmittely esim. rakennuksen iän, koon ja sijainnin mukaan). Muissa rakennuksissa riippuvuus voidaan yleistää vain suuntaa antavana. 4.2 Energiankulutuksen laskenta suunnitelman perusteella Tässä suosituksessa esitetty energiankulutuksen pelkistetty laskentamenetelmä perustuu laskentaan niillä tiedoilla, jotka on saatavissa kaukolämpösuunnitelmasta. Tarvittaessa voidaan energiankulutus laskea RakMK D5 mukaan /7/. Rakennuksen (tarkastelu-ajanjakson) energiankulutus Q [kwh] muodostuu eri tehontarpeiden [kw] ja niiden käyttöaikojen H [h] tulojen summana, johon lisätään lämpimän käyttöveden energiankulutus ja vähennetään sisäisistä lämmönlähteistä ja auringon säteilystä hyödynnettävä energia Q S, esim. Q = H + H + H + Q - Q (9) lm lm iv iv lvk lvk lv S Energiankulutuksen em. osatekijät tulee jakaa säästä riippuvaan muuttuvaan kulutukseen Q m ja kiinteään kulutukseen Q k, johon sää ei vaikuta. Tällöin: Q = Q m + Q k (10) esim. Q = H + H m lm lm iv iv Q = H + Q k lvk lvk lv

18 12 Energiankulutusennusteen toteutumista tiettynä ajanjaksona tarkasteltaessa tehdään energiankulutuksen muuttuvalle osalle vastaavan ajan sääkorjaus. 4.3 Muuttuva energiankulutus Muuttuvaa eli säästä riippuvaa energiankulutusta ovat mm. lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden energiankulutus Rakennuksen lämmityksen energiankulutus Lämmitysenergian kulutus Q [kwh] saadaan lämmityspiirien, paikkakunnan lm mitoitusulkolämpötilaa vastaavien, johtumis- ja vuotohäviöiden summan ja lämmityksen huipunkäyttöajan tulona (käyttövesiverkostoon liitettyjen lämmityslaitteiden tehoa ei huomioida tässä) seuraavasti: Q = H (11) lm jov lm saadaan taulukosta "Lämmitystekniset tiedot" (ks. liite 5) jov Lämmityksen huipunkäyttöaika H [h] määritellään seuraavasti: lm H lm h d S t t u,mit (12) jossa h d = Käyttöaika vuorokaudessa [h/d] S = Lämmitystarveluku tarkastelujaksona laskettuna lämpötilalla t [ C d] t = Keskimääräinen lämpötila [ C], joka rakennuksessa olisi ilman lämpökuormia t u,mit = paikkakunnan mitoitusulkolämpötila [ C] Jos kiinteistössä on esim. yölämpötilapudotus, sen vaikutus energiankulutukseen huomioidaan korjauskertoimella. Esimerkki 4: Esimerkkirakennus E2 (ks. liite 5): * Lämmityspiirin (lämmityspatterit ja kiertoilmakojeet) johtumis- ja vuototehon summa paikkakunnan mitoitusulkolämpötilassa 29 C on ( ) kw = 167 kw Esimerkkirakennuksessa ei ole yölämpötilapudotusta.

19 13 ** Normaalivuoden lämmitystarveluku on 4719 C d, kun ilmaisenergiat huomioiden t:n arvona käytetään 17 C. Kun h d on 24 h/d, lämmityshuipun vuotuiseksi käyttöajaksi saadaan H lm ( 29) h 2462 h *** Vuotuinen johtumis- ja vuotohäviöitä vastaava tarvittava lämmitysenergiantarve normaalivuonna on siten Q = 167 kw x 2462 kwh = 411 MWh lm Rakennuksen ilmanvaihdon lämmitysenergian kulutus Ilmanvaihdon lämmitysenergian kulutus Q [kwh] saadaan eri ilmanvaihtoteiv hojen ja vastaavien ilmanvaihdon huipunkäyttöaikojen tulona (käyttövesiverkostoon liitettyjen lämmityslaitteiden tehoa ei huomioida tässä) seuraavasti: Q = H + H - Q (13) iv iv,1/1 iv,1/1 iv,1/2 iv,1/2 lto Q iv,1/1 iv,1/2 on ilmanvaihtotehon summa täyden ilmanvaihdon alim- massa ulkolämpötilassa (ks. liite 5) on ilmanvaihtotehon summa paikkakunnan mitoitusulko- lämpötilassa (ks. liite 5) on lämmöntalteenottolaitteistolla talteenotettava hyödyn- nettävä energia lto Ilmastoinnin huipunkäyttöaika H iv määritellään kuten H lm em. kohdassa käyttäen h d:n arvona kutakin tehoa vastaavia käyttöaikoja ja lämmitystarvelu- kuja. Esimerkki 5: Esimerkkirakennus E2 (ks. liite 5). Tiedetään lisäksi, että ilmanvaihto on käynnissä 5 vuorokautena viikossa klo : * Ilmanvaihtotehon summa täyden ilmanvaihdon alimmassa ulkolämpötilassa iv, 1/1 on 206 kw ja paikkakunnan mitoitusulkoläm- pötilassa iv, ½ on 137 kw. ** Lämmitystarveluku laskettaessa huipunkäyttöaikaa 137 kw:n teholle on 434 Cd (RakMK D5 taulukko 5b, ilmastovyöhyke II /7/.

20 14 Vuorokautinen lämmitystarveluku korjataan vastaamaan todellisen käyttöajan lämmitystarvelukua kertoimella r (taulukko 3 /7/), esimerkin tapauksessa r = 0,93, eli käytettävä lämmitystarveluku on siis 0,93 x 434 Cd = 404 Cd. Ilmanvaihtolaitosta käytetään 10 h vuorokaudessa 5 vuorokautena viikossa, jolloin huipun käyttöajaksi saadaan kaavan 12 mukaan puolitetulla ilmanvaihtoteholla H iv,1/ (20 ( 29)) h 59 h *** Energiankulutukseksi ilmanvaihdon puolituksen aikana saadaan siis Q iv,½ 59 h 137 kw 8 MWh **** Lämmitystarveluku laskettaessa huipunkäyttöaikaa 206 kw:n teholle on ( ) Cd = 5421 C d (lämmitystarveluku sisälämpötilan 20 C mukaan) Vuorokautinen lämmitystarveluku korjataan vastaamaan todellisen käyttöajan lämmitystarvelukua kertoimella r (taulukko 3 /7/), esimerkin tapauksessa r = 0,93, eli käytettävä lämmitystarveluku on siis 0,93 x 5421 Cd = 5042 Cd. Ilmanvaihtolaitosta käytetään 10 h vuorokaudessa 5 vuorokautena viikossa, jolloin huipun käyttöajaksi saadaan kaavan 12 mukaan täydellä ilmanvaihtoteholla H iv,1/ (20 ( 14)) h 1059 h ***** Energiankulutukseksi täyden ilmanvaihdon aikana saadaan siis Q iv,1/ h 206 kw 218 MWh ****** Vuotuinen ilmanvaihdon energiankulutus on siten Q = 8 MWh/a MWh/a = 226 MWh/a iv Esimerkkirakennuksen E2 vuotuinen muuttuva energiankulutus Q on siis m Q = 411 MWh MWh = 637 MWh m

21 Kiinteä energiankulutus Kiinteää eli säästä riippumatonta energiankulutusta ovat mm. käyttövesikiertopiirin lämpöhäviöt ja käyttövesiverkostoon liitettyjen lämmityslaitteiden energiankulutus sekä käyttövesiverkoston lämpöhäviö Käyttövesiverkostoon liitetyt lämmityslaitteet Käyttövesiverkoston lämpöhäviöiden ja käyttövesiverkostoon liitettyjen lämmityslaitteiden (esim. kylpyhuonelämmityspatterit) energiankulutus on: Q = H (14) lvk lvk lvk Esimerkki 6: Esimerkkitalon E2 (ks. liite 5) käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden teho on 1 kw. Vuotuinen huipunkäyttöaika H lvk on 8760 h, joten vuotuinen energiankulutus on Q = 1 kw X 8760 h = 9 MWh. lvk Käyttöveden lämmityksen energiankulutus Lämpimän käyttöveden energiantarpeelle on mm. RakMK D5:ssa annettu talotyyppikohtaisia normaaliarvoja. TAULUKKO 1. Lämpimän käyttöveden energiantarpeen talotyyppikohtaisia normaaliarvoja /7/ 3 3 Rakennustyyppi Q [kwh/r-m,kk] Q [kwh/r-m,a] Asuinpientalot 0,4 4,8 Asuinkerrostalot 0,6 7,2 Toimistorakennukset 0,1 1,2 Koulut 0,1 1,2 lv lv Vaihtoehtoisesti voidaan käyttöveden energiantarve laskea käyttöveden mitoitustehon ja sen käyttöajan perusteella. Käyttöveden vuotuinen lämmitysenergia Q lv saadaan kertomalla käyttöveden mitoitusteho lv,mit käyttöveden huipunkäyttöajalla Hlv

22 16 Käyttöveden huipunkäyttöajan H arvona, mikäli tarkempaa tietoa ei ole lv käytettävissä, voidaan käyttää: * asuinrakennuksissa h * muissa rakennuksissa h Esimerkki 7: Esimerkkirakennuksen E2 (kts. liite 5) vuotuinen käyttöveden lämmittämisen energiankulutus on taulukon 1 mukaan 3 Q lv = 0,1 kwh/kk X m = 1725 kwh/kk = 21 MWh/a Esimerkkirakennuksen E2 vuotuinen kaukolämpöenergian kulutus on siten 411 MWh MWh + 9 MWh + 21 MWh = 667 MWh 5. TILAUSTEHON/QVESIVIRRAN TARKISTAMINEN 5.1 Periaatteet Lämmönmyyjä tarkistaa tilausteho/qvesivirran, kun on syytä epäillä sen oikeellisuutta tai kun asiakas perustellusti pyytää tarkistamista. Muutos voi perustua asiakkaan teettämiin mittauksiin ja selvityksiin, jolloin uudesta tilaustehosta/-vesivirrasta sovitaan lämmönmyyjän kanssa. Oikeellisuutta on syytä epäillä, jos arvioitu kulutusennuste ei toteudu riittävävällä tarkkuudella, energiankäytössä tapahtuu poikkeavia muutoksia tai kiertoveden määrä/jäähdytys poikkeaa normaalista. Tilausteho/Qvesivirta tulisi automaattisesti tarkistaa mm. laiteuusintojen jälkeen. Suunnittelijalle tulisi välittää asiakkaan luvalla palaute todetuista ja varmennetuista teho-, vesivirta- ja kulutustiedoista, mikäli ne poikkeavat suunnitellusta. Tarkistaminen tulee pääasiassa tehdä mittauksiin perustuen. Mittausmenetelmät on esitetty kohdassa 5.3. Tarkastuksen tulos tulee aina varmentaa muilla menetelmillä. Tulosta tulee lisäksi arvostella vertaamalla sitä muihin vastaaviin tapauksiin ja tilastotietoihin. Tarkastelussa käytetään hyödyksi kaikki saatavissa olevat tiedot, joita em. lisäksi ovat mm. lämmönkäyttöilmoitukset, rakennusautomaatiotiedostot, selvitykset muusta lämmitystehosta/qenergiasta, lämmöntalteenotosta ja

23 17 ilmaisenergioista, veden kulutustiedot, henkilö-/asukasmäärä, rakennuksen tekniikan ja käytön selvitykset, asiakkaan/rakennuksen käyttöhenkilöstön haastattelu. Tilausteho/Qvesivirta määritetään mittausten perusteella, josta virheelliset tulokset on järjestelmällisesti analysoitu ja poistettu. Tarkistuksen päätyessä muutostarpeeseen tulee asiakkaan kanssa selvittää, mistä muutostarve voisi johtua ja miten tilaustehoa/qvesivirtaa sekä energian käyttöä voisi optimoida. Tilaustehoa/-vesivirtaa rajoitettaessa tulee varmistaa, että rakennuksessa voidaan saavuttaa hyvä termisen viihtyisyyden kriteerit täyttävä sisäilmasto ja riittävä lämmin käyttövesi kaikissa olosuhteissa. 5.2 Tarkastaminen energiankulutustietoihin perustuen Tehon/vesivirran tarkastus kulutuksen perusteella on käänteinen toimenpide energiankulutuksen laskennalle tehojen perusteella. Tämä tarkastusmenetelmä soveltuu esiselvitykseksi, jolla tilaustehon/qvesivirran oikeellisuus voidaan "haarukoida". Toteutunut energiankulutus on ensin pilkottava energiankulutuksen osatekijöihin ja tätä kautta lämmitystehojen laskentaan, joiden perusteella tilausteho/qvesivirta määritellään tässä suosituksessa esitetyllä tavalla. Tilausvesivirran määrittely edellyttää energiankulutustietojen lisäksi tietoa toimintalämpötiloista, joka käytännössä tarkoittaa useimmiten kohteessa tehtävää selvitystä, tai vähintään kohteen lämmönkäyttöilmoitustietojen tarkastelua. Energiankulutuksen ja tehontarpeen riippuvuus voidaan riittävällä tarkkuudella yleistää vain asuinrakennuksissa ja niissäkin ryhmittäin. Muissa rakennuksissa riippuvuus voidaan yleistää vain suuntaa antavana. 5.3 Tarkistaminen mittauksiin perustuen Tilaustehon/Qvesivirran tarkistus voidaan tehdä luotettavasti vain mittauksiin perustuen. Mittauksin pyritään selvittämään lämmityksen ja ilmanvaihdon tehon/vesivirran tarve erikseen ilman käyttövettä (kohta 5.3.1), jolloin tilausteho/qvesivirta voidaan laskea tässä suosituksessa esitetyllä tavalla. Jos mittauksin voidaan selvittää vain kokonaistehon/vesivirran tarve sisältäen käyttöveden (kohdat ja 5.3.3), käyttövesitehon osuus tulee poistaa saadusta mittaustuloksesta ennen mahdollista redusointia. Jos tuntisen tehon/vesivirran mittaustuloksia on laajalti eri ulkolämpötiloilta, voidaan tilausteho/vesivirta laskea tilastollisesti.

24 Katselmusmittauksen perusteella Menetelmässä tehdään kohteessa tarkasteluja, joilla selvitetään mittaustilanteen lämmitystehot ja toimintalämpötilat. Näiden tietojen perusteella voidaan tilausteho ja -vesivirta määritellä sitä luotettavammin, mitä lähempänä mittaustilanteen olosuhteet ja kohteen toimintatila ovat tilaustehon/qvesivirran määräytymistilannetta. Laskennan tarkkuus huononee huomattavasti, jos mittaustilanteen ulkolämpötila on lämpimämpi kuin 5 C. Menetelmä on kuvattu Sky:n suosituksessa K3/1995 (kohdat 4-5) /4/. Mittaamalla selvitetyt lämmityksen ja ilmanvaihdon tehot ja toimintalämpötilat redusoidaan mitoitustilanteeseen ja/tai suurimman esiintyvän yhtäaikaisen tehon/vesivirran tilanteeseen. Näillä tiedoilla tilausteho ja -vesivirta voidaan määritellä normaalisti tämän suosituksen mukaan. Em. menetelmällä mitattu lämmitysverkon teho voidaan redusoida esim. mitoitusulkolämpötilaan seuraavasti: lm,red t s t u,red t s t u,mtu lm,mtu (15) jossa = Lämmityksen redusoitu teho [kw] lm, red = Mitattu lämmitysteho [kw] lm,mtu t = Lämmitettävien tilojen sisälämpötila [ C] s t = Ulkolämpötila, johon lämmitysteho redusoidaan [ C] u, red t = Mittausajan ulkolämpötila [ C] u,mtu Ilmanvaihdon lämmitystehon redusoinnissa tulee huomioida mahdolliset ilmanvaihtotehon puolitukset yms. Redusoitua tehoa vastaavan kaukolämpövesivirran määrittäminen edellyttää lämmönsiirtimen toimintalämpötilojen selvittämistä mitoitustilanteessa. Kaukolämmön tulolämpötilana (ks ) käytetään lämmönsiirtimen mitoituksessa käytettävää arvoa. Lämmityssiirtimen ensiöpuolen paluulämpötila voidaan redusoida tai ratkaista redusoitujen toisiopuolen toimintalämpötilojen perusteella ottaen huomioon mitattu siirtimen asteisuus mittaustilanteessa. Mitatun lämpötilan redusointi voidaan riittävällä tarkkuudella tehdä samalla periaatteella, kuin mitatun tehon redusointi. Lämpötilat voidaan em. perustein ratkaista myös graafisesti (kts. esimerkki 9, sivulla 21).

25 Mittaustietojen perusteella Tuntinen teho ja -vesivirta voidaan mitata tarkoitukseen soveltuvalla tiedonkeruulaitteistolla tai kohteen lämpöenergiamittarilla, mikäli siinä on tarvittavat tiedonkeruutoiminnot. Tarvittavat mittalaitteen toiminnat ovat: * Kaukolämpöteho ja/tai kaukolämpövesivirta * Kaukolämpöveden tulo- ja paluulämpötilat * Ulkolämpötila tai päivä ja kellonaika Toimintojen rekisteröintivälin tulee olla alle 300 s. Mittaustuloksina saadaan toteutuneita tuntisen kokonaistehontarpeen arvoja, joista suurinta voidaan sellaisenaan käyttää tilaustehon ja tietyin varauksin tilausvesivirran arvona silloin, kun mittausarvoja on riittävästi niissä olosuhteissa, joissa tehon-/vesivirrantarve on käyttötietojen perusteella suurin. Mittausarvoja voidaan käyttää vain, jos mittaustilanteessa ja välittömästi vuorokautta ennen sitä ei kaukolämmön toimituksessa tms. ole häiriötä. Lämmitystehon tulkinta: Ulkolämpötilassa t mtu mitatun tuntisen kokonaistehon mtu perusteella saa- daan lämmitysteho läm,mtu mittaushetken ulkolämpötilassa vähentämällä käyttöveden teho seuraavasti: = - läm,mtu mtu lvh jossa = käyttöveden tuntinen lämmitysteho kohdan 3.2 mulvh kaan, ellei tarkempaa mittaustietoa ole saatavilla. Mikäli kiinteistön käyttötarkoitus tai käyttötapa on muuttunut, käytetään kohdan 3.2 mukaisissa laskelmissa uusimpia käytettävissä olevia tietoja. Jos käyttövedenkulutuksesta on mittaustuloksia, niin tehontarpeena voidaan käyttää todennettua suurinta mitattua tuntista tehoa. Mittaustuloksena voidaan käyttää kaukolämpötehon mittauksia, joista on vähennetty käyttöveden tuntinen lämmitysteho. Lämmitysteho saadaan mikäli lämmityksen tehontarpeessa ei ole epäjatkuvuutta. Esim. yöaikaista tehoa voidaan käyttää, mikäli kiinteistössä ei ole yölämpötilan pudotuksia ja ilmastoinnin teho on vakio.

26 20 Em. lämmitysteho redusoidaan lineaarisesti mitoitusulkolämpötilaan läm,mtu tai suurimman esiintyvän tehon mukaiseen ulkolämpötilaan kohdassa esitetyllä tavalla, jolloin saadaan läm,red Laskennallinen tilausteho (tuntinen) = + T,las läm,red lvh T,las mitoitusulkolämpötilassa on nyt Esimerkki 8: Mittauksen perusteella on suurin tuntinen teho ja sitä vastaavat muut mittaustiedot 30 asuntoa käsittävässä asuinrakennuksessa saatu seuraavasti: * suurin tuntinen teho 213 kw * ulkolämpötila 20,3 C * kaukolämmön tulolämpötila 105,4 C * kaukolämmön paluulämpötila 42,2 C * Asuntojen lukumäärän, 30 asuntoa, perusteella saadaan tuntiseksi käyttöveden tehoksi = 40 kw lvh ** Suurimmaksi tuntiseksi lämmitystehoksi saadaan tällöin = 213 kw - 40 kw = 173 kw läm,mtu *** Lineaarinen redusointi mitoitusulkolämpötilaan t = 29 C u,mit kohdassa esitetyllä tavalla: lm,red [20,0 ( 29,0)] C [20,0 ( 20,3)] C 173kW 210 kw **** Laskennallinen tilausteho on siis = 210 kw + 40 kw = 250 kw T,las Jäähdytyksen tulkinta: Suurinta tuntista vesivirtaa laskettaessa kaukolämpöveden jäähdytys saadaan tehomittauksen yhteydessä. Saatu arvo sijoitetaan järjestelmän toimintakaavioon ja redusoidaan mitoitusulkolämpötilaan.

27 21 Esimerkki 9: Suurimman tehontarpeen esiintymisjakson aikana kaukolämpöveden jäähdytys (ks. edellinen esimerkki) oli 105,4 C - 42,2 C = 63,2 C * Mitoitusulkolämpötilassa kaukolämpöveden tulolämpötila t klt,mit on 115 C. ** Mitattu kaukolämpöveden paluulämpötila t oli 42,2 C eli klp,mtu 22,2 C yli paluuvesitason 20 C, jolloin saadaan redusoitu paluulämpötila t seuraavasti: klp,red t klp,red [20,0 ( 29,0)] C [20,0 ( 20,3)] C 22,2 C 20 C 47,0 C *** Redusoitu jäähdytys t klt,mit - t klp,red mitoitusulkolämpötilassa on siten (115,0-47,0) C eli 68,0 C Jäähdytys voidaan ratkaista myös graafisesti seuraavan kuvan mukaisesti: kaukolämpöveden lämpötila o C kaukolämpöveden tulolämpötila kaukolämpöveden paluulämpötila mitattu jäähdytys 63,2 o C redusoitu jäähdytys 68,0 o C ulkolämpötila o C Tilausvesivirran laskenta: Laskennallinen tilausvesivirta saadaan laskennallisen tehon ja redusoidun jäähdytyksen perusteella seuraavasti:

28 22 V las las c p (t klt,mit t klp,red ) 3 jossa V las = Laskennallinen tilausvesivirta [dm /s] las = Laskennallinen teho [kw] c p = Veden ominaislämpö [kj/kg C] 3 = Veden tiheys [kg/dm ] t klt,mit = Ensiöpuolen tulolämpötila [ C] t klp,red = Redusoitu ensiöp. paluulämpötila [ C] Esimerkki 10: Edellisissä esimerkeissä laskettujen redusoitujen tehon ja jäähdytyksen perusteella saadaan laskennallinen tilausvesivirta: V T,las 250 4,198 0,989 (115,0 47,0) dm 3 /s 0,89 dm 3 /s 3 * Tilausvesivirraksi V T saadaan siis 3,2 m /h Pitkäaikaisten mittaustietojen perusteella Mikäli tuntisen tehon-/vesivirrantarpeen mittaustietoja eri ulkolämpötiloilla on riittävästi (esim. lämpöenergiamittarin kaukoluennan tuloksena), voidaan tilausteho ja/tai -vesivirta määritellä tilastollisin menetelmin mm. tehontarpeen regressiosuoran avulla. Eräs tällainen menetelmä on esitetty tutkimusraportissa Kaukolämmön tilaustehon määrittäminen /10/. 6. TILAUSTEHON/VESIVIRRAN OPTIMOINTI JA RAJOITTAMINEN Koska tilausteho/qvesivirta on suurin tuntisen tehon tai vesivirran tarve, ei lämmmönmyyjän rajoitus voi perustua hetkellisen tehon tai vesivirran rajoittamiseen. Asiakkaalla on mahdollisuus optimoida tehon/vesivirran käyttöä omilla toimillaan. Optimointi voidaan tehdä automaattisesti mm. hyödyntämällä lämpöenergiamittarin tietoja ja uusien säätökeskusten ominaisuuksia, joilla tuntista huippua voidaan leikata esim. lämmitystehoa alentamalla.

29 23 7 KIRJALLISUUTTA /1/ Suomen Kaukolämpö ry, Lämpösopimus. Liittymis- ja lämmönmyyntiehdot, suositus T1/95, Helsinki 1995 /2/ Suomen Kaukolämpö ry, Kaukolämmön hinnoittelu, suositus T21/95, Helsinki 1995 /3/ Suomen Kaukolämpö ry, Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/92, Helsinki 1992 /4/ Suomen Kaukolämpö ry, Kaukolämmityslaitteiden katselmus, suositus K3/1995, Helsinki 1995 /5/ Ympäristöministeriö, Suomen Rakenstamismääräyskokokoelma, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, osa D1, Helsinki 1987 /6/ Ympäristöministeriö, Suomen Rakenstamismääräyskokokoelma,Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, osa D2, Helsinki 1987 /7/ Ympäristöministeriö, Suomen Rakenstamismääräyskokokoelma,Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiantarpeen laskenta, osa D5, Helsinki 1985 /8/ Energia-Ekono Oy, Kaukolämmön tehontarpeen määrittäminen, raportti, Espoo 1991 /9/ Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rakennusten kaukolämmön kulutus, liiketalot ja saneeratut asuinrakennukset, tutkimuksia D:200, Helsinki1993 /10/ Komartek Oy, Kaukolämmön tilaustehon määrittäminen, tutkimusraportti 2/94, Lappeenranta 1994 /11/ R. Koskelainen, S. Kankkonen, Kiinteistöjen säätöjärjestelmien toiminnan laadun varmistaminen, Teknillinen korkeakoulu, raportti 78, Espoo 1997

30

31 LIITE 1 1 (3) TUNTINEN KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYSTEHO lvh ASUINRAKENNUKSISSA Asuntojen lukumäärä Käyttöveden tuntinen teho Asuntojen lukumäärä Käyttöveden tuntinen teho Asuntojen lukumäärä Käyttöveden tuntinen teho kpl kw kpl kw kpl kw

32

33 LIITE 1 2 (3) TUNTINEN KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYSTEHO lvh MUISSA KUIN ASUINRAKENNUKSISSA Lämpimän käyttöveden tuntinen lämmitysteho lvh [kw] ,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama q lv [dm 3 /s]

34

35 LIITE 1 3 (3) TUNTINEN KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYSTEHO lvh MUISSA KUIN ASUINRAKENNUKSISSA Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama Käyttöveden tuntinen teho Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama Käyttöveden tuntinen teho Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama Käyttöveden tuntinen teho dm 3 /s kw dm 3 /s kw dm 3 /s kw 0,30 5 1, , ,32 7 1, , ,34 8 1, , ,36 9 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,28 122

36

37 LIITE 2 KÄYTTÖVEDEN TUNTISEN TEHON REDUSOINTIKERROIN PERUSKYTKENTÄÄ 1 (VÄLISYÖTTÖKYTKENTÄ) KÄYTETTÄESSÄ 0,8 0,7 Käyttöveden tuntisen tehon redusointikerroin 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Välisyöttölämpötila 45 o C Välisyöttölämpötila 55 o C 0,1 Välisyöttölämpötila 65 o C 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 Käyttöveden tuntisen tehon lvh ja lämmitystehon läm suhde

38

39 LIITE 3 VEDEN OMINAISUUKSIA: tiheys ja ominaislämpö c p Lämpötila Tiheys Ominaislämpö C cp 3 kg/dm kj/kg C 0 1,000 4, ,000 4, ,000 4, ,999 4, ,998 4, ,997 4, ,996 4, ,994 4, ,992 4, ,990 4, ,988 4, ,986 4, ,983 4, ,981 4, ,978 4, ,975 4, ,972 4, ,969 4, ,965 4, ,962 4, ,958 4, ,955 4, ,951 4, ,947 4, ,943 4,245

40

41 ESIMERKKIRAKENNUS E1 LIITE 4 1 (2) Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusten lukumäärä Rakennustilavuus normin mukaan Sisälämpötila(t) Asuntojen lukumäärä (Liikehuoneistojen yms. lukumäärä) Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama KAUKOLÄMMITYKSEN LÄMMITYSTEHOT LAITERYHMÄKOHTAISESTI ERITELTYNÄ Mitoitus o C - o C Käyttövesipiiriin liitetyt lämmityslaitteet Lämmityspatterit Lattialämmitys - Kiertoilmapatterit kpl - Ilmanvaihtopatterit kpl - Jälkilämityspatterit kpl LÄMMITYSTEHOT YHTEENSÄ Kaukolämpövesivirta (ilman käyttövettä) dm 3 /s 0,74 dm 3 /s Kaukolämpöenergian kulutus / vuosi 525 MWh/a LISÄTIETOJA: Laiteryhmä TARVITTAVA KAUKOLÄMPÖTEHO + Teho lämmön talteenotosta + Muu lämmitysteho LÄMMITYSTEKNISET TIEDOT ASUINRAKENNUS (VALM. VUOSI 1974) kpl m 3 o C 52 kpl 1,45 dm 3 /s LÄMMITYSTEHON ERITTELY (kw) Täyden ilmanvaihdon alimmassa Paikkakunnan mitoitusulkolämpötilassa o C ulkolämpötilassa - 29 o C Johtumis Ilmanvaihto ja vuoto Johtumis Ilmanvaihto Yhteensä Yhteensä ja vuoto MITOITUKSEN PERUSTANA ON NORMEERATTU ENERGINAKULUTUS (V ) 525 MWh/a, JOSTA KÄYTTÖVEDEN OSUUS 96 MWh/a SEKÄ TODETUT LÄMMITYSVERKON TOIMINTALÄMPÖTILAT o C. LÄMMITYSVERKKO PERUSSÄÄDETÄÄN Urakoitsijan merkinnät Lämpölaitoksen merkinnnät Kohteen tunnistetiedot (Otsikkotaulu)

42

43 ESIMERKKIRAKENNUS E1 LIITE 4 2 (2) LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS LÄMMÖNSIIRTIMET Käyttövesi LS 1 Lämmitys LS 2 Valmistaja SIIRTO OY SIIRTO OY Malli AB-100/2 CD-200/1 Teho kw ensiö toisio ensiö toisio Virtaus Lämpötilat dm 3 /s C - o C 70 1, , , ,76-75 Painehäviö kpa Suunnittelupaine Mpa 1,6 1,0 1,6 0,6 Rakenneaine Hst Hst Hst Hst SÄÄTÖVENTTIILIT Käyttövesi TV 1 Lämmitys TV 2 Valmistaja SÄÄTÖ OY SÄÄTÖ OY Malli EFG EFG Virtaus Painehäviö dm 3 /s kpa 1, , Koko / kvs-arvo DN /k vs 15 / 4,0 15 / 2,5 KIERTOVESIPUMPUT Käyttövesi P 1 Lämmitys P 2 Valmistaja PUMPPU OY PUMPPU OY Malli / -lisätiedot /mm X-15/4 / 80 Y-32/4 / 120 Virtaus Nostokorkeus Moottorin ottama teho dm 3 /s kpa W 0, , VERKOSTO, PAISUNTA- JA VAROLAITTEET Lämmitysverkko Verkon tilavuus / painehäviö dm 3 / kpa 1500 / 23 Paisuntasäiliön tilavuus / esipaine Varoventtiilin koko / avautumispaine dm 3 / kpa DN / kpa x 20 / / N:o kpl Laite Mitoitus LISÄTIETOJA: LÄMPÖLAITOKSEN ILMOITTAMA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PAINE-ERO: 200 kpa

44

45 ESIMERKKIRAKENNUS E2 LIITE 5 1 (3) Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusten lukumäärä Rakennustilavuus normin mukaan Sisälämpötila(t) Asuntojen lukumäärä (Liikehuoneistojen yms. lukumäärä) Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama KAUKOLÄMMITYKSEN LÄMMITYSTEHOT LAITERYHMÄKOHTAISESTI ERITELTYNÄ Mitoitus o C - o C Käyttövesipiiriin liitetyt lämmityslaitteet Lämmityspatterit Kiertoilmapatterit 7 kpl Ilmanvaihtopatterit 2 kpl Jälkilämityspatterit 2 kpl TARVITTAVA KAUKOLÄMPÖTEHO Teho lämmön talteenotosta LISÄTIETOJA: Laiteryhmä + Muu lämmitysteho LÄMMITYSTEHOT YHTEENSÄ Kaukolämpövesivirta (ilman käyttövettä) Kaukolämpöenergian kulutus / vuosi LÄMMITYSTEKNISET TIEDOT LIIKERAKENNUS (1) 0,62 LÄMMITYSTEHON ERITTELY (kw) kpl m 3 o C kpl dm 3 /s Täyden ilmanvaihdon alimmassa Paikkakunnan mitoitusulkolämpötilassa - 14 o C ulkolämpötilassa - 29 o C Johtumis Ilmanvaihto ja vuoto Johtumis Ilmanvaihto Yhteensä Yhteensä ja vuoto ,27 dm 3 /s 1,07 dm 3 /s 637 MWh/a Urakoitsijan merkinnät Lämpölaitoksen merkinnnät Kohteen tunnistetiedot (Otsikkotaulu)

46

47 ESIMERKKIRAKENNUS E2 LIITE 5 2 (3) LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS LÄMMÖNSIIRTIMET Käyttövesi LS 1 Lämmitys LS 2 Ilmastointi LS 3 Valmistaja SIIRTO OY SIIRTO OY SIIRTO OY Malli KV-XXX LM-YYY LM-ZZZ Teho kw Virtaus Lämpötilat Painehäviö Suunnittelupaine Rakenneaine ensiö toisio ensiö toisio ensiö toisio dm 3 /s 0,62 0,62 0,59 1,35 0,82 2,16 o C - o C kpa Mpa 1,6 1,0 1,6 0,6 1,6 0,6 Rst Rst Rst Rst Rst Rst SÄÄTÖVENTTIILIT Käyttövesi TV 1 Lämmitys TV 2 Ilmastointi TV 3 Valmistaja Malli Virtaus Painehäviö Koko / kvs-arvo SÄÄTÖ OY SÄÄTÖ OY SÄÄTÖ OY KL KL KL dm 3 /s kpa 0, , ,82 55 DN /k vs 15 / 2,5 15 / 2,5 15 / 4,0 KIERTOVESIPUMPUT Käyttövesi P 1 Lämmitys P 2 Ilmastointi P 3 Valmistaja Malli / -lisätiedot Virtaus Nostokorkeus Moottorin ottama teho dm 3 /s kpa W PUMPPU OY PUMPPU OY PUMPPU OY ABC-S / 90 ABC-S / 170 ABC-S / 120 0,11 1,35 2, VERKOSTO, PAISUNTA- JA VAROLAITTEET Lämmitysverkko Ilmastointiverkko Verkon tilavuus / painehäviö Paisuntasäiliön tilavuus / esipaine Varoventtiilin koko / avautumispaine dm 3 / kpa dm 3 / kpa DN / kpa 1250 / / / / / / 350 N:o kpl Laite Mitoitus LISÄTIETOJA: LS 3 ON MITOITETTU ULKOLÄMPÖTILAN -14 o C MUKAISILLA ARVOILLA LÄMPÖLAITOKSEN ILMOITTAMA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PAINE-ERO 100 kpa

48

49 LIITE 5 3 (3) ESIMERKKIRAKENNUS E2 KYTKENTÄPIIRUSTUS (Ei sähköisessä muodossa)

50

51 LIITE 6 1 (2) Esimerkki: TILAUSTEHON LASKENTA ESIMERKKIKIINTEISTÖLLE E2 Esimerkkirakennuksen E2 tilausteho on "Lämmitystekniset tiedot"-taulukon (ks. liite 5) mukaan seuraava: * Käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden tehon lvk ja läm- mitystehon lm sekä ilmanvaihtotehon iv summa on suurimmil- laan ulkolämpötilassa 14 C, jolloin se on 323 kw ** Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama on 0,62 dm³/s, jolloin tuntinen käyttövesiteho kvh kohdan (ja liitteen 1) mukaan on 23 kw *** Laskennallinen tilausteho on siten ( ) kw = 346 las kw Tilaustehohinnaston lähin ylempi arvo on esimerkiksi 350 kw, joten tilausteho = 350 kw. T TILAUSVESIVIRRAN LASKENTA ESIMERKKIKIINTEISTÖLLE E2 * Käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden tehon ja lämmitystehon sekä ilmanvaihtotehon summa on suurimmillaan ulkolämpötilassa 14 C, jolloin se on 323 kw. ** Lämmönsiirtimen toimintalämpötilat ovat tuolloin 97-36/33-56 C, eli t et = 97 C ja t ep = 36 C (toimintalämpötilat ovat täs- sä samat sekä lämmitys- että ilmastointipiirissä) *** Ominaislämpö (keskimääräinen 97/36 C) on 4,188 kj/kg C. Tiheys paluulämpötilassa 36 C on 0,994 kg/dm³ **** Kaukolämpövesivirta ilman käyttövettä on siten V e,läm 323 4,188 0,994 (97 36) dm³/s = 1,27 dm³/s ***** Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama on 0,62 dm³/s, jolloin tuntinen käyttövesiteho lvh kohdan mukaan on 23 kw. Tätä vastaava kaukolämpövesivirta lasketaan suurimman tarvittavan lämmitystehon mukaisilla toimintalämpötiloilla, jotka tässä ovat t et = 97 C ja t ep = 25 C (liite 5).

52 Kaavaan 8 sijoitettuna saadaan käyttöveden tuntista tehoa vastaavaksi kaukolämpöveden virtaamaksi V e,lv 23 4,185 0,997 (97 25) dm 3 /s LIITE 6 2 (2) 0,08 dm 3 /s *** Tilausvesivirta V on siten T 3 V T = (1,27 + 0,08) dm³/s = 1,35 dm /s = 4,9 m³/h.

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (julkaisu K1/2013)

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (julkaisu K1/2013) KAUKOLÄMPÖ 22.11.2013 Tiedote K62/2013 1 (1) Lämmönkäyttö Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (julkaisu K1/2013) Energiateollisuus ry:n julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Kaukolämpöhinnasto alkaen

Kaukolämpöhinnasto alkaen Kaukolämpöhinnasto 1.10.2016 alkaen Kotkan Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon liittyneet asiakkaat maksavat tilaamastaan tehosta perusmaksun ja käyttämästään energiasta energiamaksun. Vanhojen pientalojen

Lisätiedot

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...2 2. MAAILMAN TEHOKKAIMPANA PALKITTU KAUPUNKIENERGIAJÄRJESTELMÄ...3 3. TILANTARVE...4 4. MITTAUSKESKUS...5 5. PUMPUN SUHTEELLINEN

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan.

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan. PUDASJÄRVEN VESIOSUUSKUNTA Liite 5 Vesihuoltolaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven Vesiosuuskunnan hallituksen kokouksessa 25.11.2016 Voimaantulopäivä 1.1.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin

Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin KÄYTETTÄVYYSLAUSUNTO VTT-S-04903-15 22.3.2016 Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin Tilaaja: Wasenco Oy KÄYTETTÄVYYSLAUSUNTO VTT-S-04903-15 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Wasenco Oy Askonkatu

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Muut rakennukset Osoite: Poronkatu 50190 Mikkeli Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 26421 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja perustuu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Painovoimainen ilmanvaihto ( luonnollinen ilmavaihto)

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

L04187.P002 LVI 0003 a 1(5)

L04187.P002 LVI 0003 a 1(5) L04187.P002 LVI 0003 a 1(5) LVI Laiteluettelo HARTOLAN YHTENÄISKOULU Asiakirja n:o LVI 0003 a B-SIIPI, ILMANVAIHTO Projekti n:o L04187.P002 Kuninkaantie Viim. muutos 20.4.2016 Laatija/tark. 19600 HARTOLA

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

1 NIBE FIGHTER 410P ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvuilla

1 NIBE FIGHTER 410P ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvuilla 1/7 29.9.2008 1 NIBE FIGHTER 410P ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvuilla 1.1 Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskentamenetelmä NIBE FIGHTER 410P

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Kaukolämpöhinnasto alkaen

Kaukolämpöhinnasto alkaen Kaukolämpöhinnasto 1.10.2016 alkaen Kotkan Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon liittyneet asiakkaat maksavat tilaamastaan tehosta perusmaksun ja käyttämästään energiasta energiamaksun. Vanhojen pientalojen

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Tekninen esite Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Kuvaus Ominaisuudet: Jaettu ominaiskäyrä kehitetty vaativimpiin sovelluksiin (DN 20 ja DN 25) Useita k VS -arvoja Painantaliitännän

Lisätiedot

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja.

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven valtuuston kokouksessa Voimaantulopäivä 1..017 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Malli IC15Hx40/1P IC5Tx30/1P PED Luokka Teho Ensiö Toisio Ensiö Toisio Ensiö Toisio Virtaus. dm³/s 0,360 0,336 0,046 0,516 Lämpötilat

Malli IC15Hx40/1P IC5Tx30/1P PED Luokka Teho Ensiö Toisio Ensiö Toisio Ensiö Toisio Virtaus. dm³/s 0,360 0,336 0,046 0,516 Lämpötilat Lvi -koodi 536034 L82 64585360339 Kohde: UNIS 00-2RF-O (lattialämmitys) Yksikkö IC5Hx40/P IC5Tx30/P Teho kw 67 5 0,360 0,336 0,046 0,56 ºC-ºC 70-25 0-58 5-35 30-37 7,8 7,4,0 9,9 MPa,6,6,6,6 Rakenneaine

Lisätiedot

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta 4292 Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4262 Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

LAPINLAHDEN VESI OY:n TAKSA

LAPINLAHDEN VESI OY:n TAKSA LAPINLAHDEN VESI OY:n TAKSA Lapinlahden Vesi Oy hallitus 26.6. 2014 26, 17.7.2015 36, 3.12.2015 46 sekä 18.8.2016 25 1 VESIMAKSUTAKSA Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Lapinlahden Vesi

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Rakentajan lämpömuistio. - valitse kaukolämpö

Rakentajan lämpömuistio. - valitse kaukolämpö Rakentajan lämpömuistio - valitse kaukolämpö Näin liityt kaukolämpöön Rakennuksen onnistunut kaukolämmön toteutus vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan sitä yksin. Oulun

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys 1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus

WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus Energiatehokkaan rakentamisen hankeprosessi Olli Teriö Uusi RT-kortti: Talonrakennushankkeen kulku Takuu-aika ssa asetetaan hankkeen

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY (1/5) TÄSSÄ HINNASTOSSA KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY (1/5) TÄSSÄ HINNASTOSSA KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ ORIMATTILAN LÄMPÖ OY (1/5) LÄMPÖHINNASTO 1.1.2013 alkaen TÄSSÄ HINNASTOSSA KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ Lämmönmyyjällä tarkoitetaan lämmöntoimittajaa, joka on ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Asiakkaalla tarkoitetaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Consulting ROC and Cloud Service

Consulting ROC and Cloud Service Consulting ROC and Cloud Service Hiilidioksidi mittaukset Pähkinärinteen koulu Riika Rytkönen Jari Kauko 7.4.2015 Yleistiedot Peustiedot Kohde Osoite Käyttötarkoitus Rakennus vuosi Pähkinärinteen koulu

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Pekka Turunen ÖLJYLÄMMÖSTÄ KAUKOLÄMPÖÖN

Pekka Turunen ÖLJYLÄMMÖSTÄ KAUKOLÄMPÖÖN Pekka Turunen ÖLJYLÄMMÖSTÄ KAUKOLÄMPÖÖN Energiatekniikan koulutusohjelma LVI-Tekniikan suuntautumisvaihtoehto 2010 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Asunto-osakeyhtiö Pihlakulman pyynnöstä selvittämään

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

12,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Liian pieni

12,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisen kuulemistilaisuus - Rakennusautomaation kommenttipuheenvuoro - STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen 1 Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien

Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien Dnro: YM3/601/2014 Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien Ohje YM asetukseen 4/2013 rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot