Tilausteho ja -vesivirta Määritys ja tarkistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilausteho ja -vesivirta Määritys ja tarkistaminen"

Transkriptio

1 Tilausteho ja -vesivirta Määritys ja tarkistaminen Suositus K15/1998

2 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN Viite: Sky-kansio 1/4

3 Suomen Kaukolämpö ry Suositus K15/1998 Lämmönkäyttötoimikunta Tilausteho ja -vesivirta ovat kaukolämpötoimialan keskeisiä käsitteitä. Niitä käytetään yleisesti sekä liittymismaksun että perusmaksun perusteina. Kaukolämpömaksuista keskimäärin kolmannes määräytyy tilaustehon/ Qvesivirran perusteella, joten oikea tilaustehon/qvesivirran arvo on tärkeä sekä lämmönmyyjälle että asiakkaalle. Tavoitteena tilaustehon/qvesivirran määrittelyssä tulee olla todellista tarvetta vastaavan oikean arvon laskenta alunpitäen, jotta tarvetta muutokseen ei myöhemmin ole. Toisaalta tilausteho/qvesivirta tulee pystyä joustavasti muuttamaan asiakkaan/rakennuksen tarpeen muuttuessa. Tilaustehon/Qvesivirran määrityksen yhteydessä laaditaan rakennuksen energiankulutusennuste, jonka toteutumaa voidaan käyttää myös tilaustehon ja/tai tilausvesivirran oikeellisuuden seurannassa. Tilaustehon/Qvesivirran tarkistaminen voidaan tehdä luotettavasti vain mittaamalla saatuihin tietoihin perustuen. Suosituksessa on selvitetty mittausmenetelmät sekä muut menetelmät ja tiedot, joilla mittausten perusteella lasketut arvot varmennetaan. Tämä suositus on tarkoitettu ohjeeksi kaukolämmön tilaustehon ja Qvesivirran määrittämiseksi ja tarkistamiseksi tavoitteena yhtenäinen koko maata kattava käytäntö. Suositus on hyväksytty Suomen Kaukolämpö ry:n hallituksessa Lämmönkäyttötoimikunta Veli-Matti Mäkelä Timo Neira Timo Pesonen Tuomo Toivanen Henry Virtanen Oiva Välikangas Mirja Tiitinen Lappeenrannan Energia Helsingin Energia Tampereen kaupungin sähkölaitos Hyvinkään Lämpövoima Oy Lahti Energia Oy Oulun Energia Suomen Kaukolämpö ry

4

5 Suomen Kaukolämpö ry Suositus K15/1998 Lämmönkäyttötoimikunta TILAUSTEHO JA -VESIVIRTA Määritys ja tarkistaminen SISÄLTÖ 1. TARKOITUS JA PERUSTEET Tarkoitus Perusteet Määritelmiä Käytetyt merkinnät TILAUSTEHON JA -VESIVIRRAN MÄÄRITYKSEN PERIAATTEET Tilausteho/Qvesivirta hinnoittelun perusteena Määrittelyperusteena tunnin ajanjakso TILAUSTEHON JA -VESIVIRRAN MÄÄRITYS Lämmitystehon huomioon ottaminen Teho Vesivirta Käyttöveden lämmitystehon huomioon ottaminen Käyttöveden tuntinen lämmitysteho Jatkuva käyttövesiteho Käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden teho Tilaustehon määrittäminen Tilausvesivirran määrittäminen Periaate Toimintalämpötilojen käyttö Lämmönjakokeskuksen kytkennän vaikutus Hinnaston porrastus ENERGIANKULUTUKSEN LASKENTA Tilausteho/Qvesivirta ja energiankulutus Energiankulutuksen laskenta Muuttuva energiankulutus Rakennuksen lämmityksen energiankulutus Rakennuksen ilmanvaihdon lämmitysenergian kulutus Kiinteä energiankulutus Käyttövesiverkkoon liitetyt lämmityslaitteet Käyttöveden lämmityksen energiankulutus TILAUSTEHON/QVESIVIRRAN TARKISTAMINEN Periaatteet Tarkastaminen energiankulutustietoihin perustuen Tarkistaminen mittauksiin perustuen Katselmusmittauksen perusteella Mittaustietojen perusteella Pitkäaikaisten mittaustietojen perusteella TILAUSTEHON/QVESIVIRRAN OPTIMOINTI JA RAJOITTAMINEN KIRJALLISUUTTA... 23

6

7 1 TILAUSTEHO JA -VESIVIRTA Määritys ja tarkistaminen 1. TARKOITUS JA PERUSTEET 1.1 Tarkoitus 1.2 Perusteet 1.3 Määritelmiä Tämä suositus on ohje kaukolämmön tilaustehon ja -vesivirran määrittämiseksi ja tarkistamiseksi. Tavoitteena on yhtenäinen, koko maata kattava käytäntö. Yhtenäinen käytäntö tilaustehon/vesivirran määrittämiseksi on välttämätöntä kaukolämmön imagoa ja selkeää tuotekuvaa rakennettaessa. Yhtenäiset ja yleisesti tiedostetut määrittelyperusteet lisäävät luottamusta asiakkaiden ja alan yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Kaukolämmön hinnoittelun tasapuolisuus-, kustannusvastaavuus- ja läpinäkyvyysvaatimukset edellyttävät myös hinnoitteluperusteiden, mm. tilaustehon/qvesivirran määrittelyä, vastaavin periaattein. Tilaustehon/Qvesivirran tulee em. syistä vastata asiakkaan todellista tarvetta. Tarvittaessa sitä voidaan erityisistä syistä rajoittaa joko lämmönmyyjän tai asiakkaan laitteilla. Asiakas voi vaikuttaa tilaustehon/-vesivirran suuruuteen esim. optimoimalla tehontarvettaan säätöjärjestelmänsä avulla. Tilausteho (sopimusteho) tarkoittaa asiakkaan käyttöön varattua suurinta tuntista lämpötehoa. Tilaustehon mittayksikkö on kw. Tilausvesivirta (sopimusvesivirta) tarkoittaa asiakkaan käyttöön varattua suurinta tuntista kaukolämpöveden virtausta. Tilausvesivirran mittayksikkö on 3 m/h. Tuntinen teho/qvesivirta tarkoittaa keskimääräistä tehoa/vesivirtaa liukuvan tunnin ajanjaksona.

8 2 1.4 Käytetyt merkinnät H Huipunkäyttöaika Q/ [h] h Käyttöaika [h] N Lukumäärä [kpl] Q Energia [kwh, MWh] q Käyttöveden mitoitusvirtaama [dm³/s] S Lämmitystarveluku [ C d] t Lämpötila [ C] V Vesivirta [m³/h] Teho (lämpöteho) [kw] Alaindeksit as d e iv jov k klp klt las lm lv lvh lvk läm m mit mtu red s S T t u v Asunto Vuorokausi Ensiö (kaukolämpövesi) Ilmanvaihto Johtuminen ja vuoto Kiinteä Kaukolämpövesi paluu Kaukolämpövesi tulo Laskennallinen Lämmitys Lämmin käyttövesi Lämmin käyttövesi tuntinen Lämmitys käyttövesiverkosta Lämmitys ja/tai ilmanvaihto Muuttuva Mitoitus Mitattu Redusoitu Sisä Sisäinen Tilaus (sopimus) Toisio Ulko Viikottainen

9 3 Muuntokertoimet 1 3 m /h = 0,278 3 dm /s = 0,278 l/s 1 kw = 0,86 Mcal/h = 102 kpm/s 1 kwh = 3600 kj = 0,86 Mcal 1 kj = 1 kws = 0,278 Wh 1 Mcal = 1,163 kwh = 4186,8 kj 2. TILAUSTEHON JA -VESIVIRRAN MÄÄRITYKSEN PERIAATTEET Lämmönmyyjän on kohdeltava samantyyppisiä asiakkaita keskenään tasapuolisesti ja määrittelyperusteiden on oltava uusilla ja vanhoilla asiakkailla samat. Tilaustehon/-vesivirran tulee vastata todellista tarvetta. Jo asiakkaan liittyessä tavoitteena on oikean arvon laskenta. Tilaustehoa/-vesivirtaa muutetaan rakennuksen tehon-/vesivirran tarpeen muuttuessa. 2.1 Tilausteho/Qvesivirta hinnoittelun perusteena Tilausteho/Qvesivirta on suure, jonka avulla määritellään asiakkaan liittymisja perusmaksut. Hinnoittelun perusteena olevan tilaustehon/qvesivirran määrittely tulee pohjautua todelliseen tarpeeseen, jotta vaatimus hinnoittelun kustannusvastaavuudesta voidaan täyttää. 2.2 Määrittelyperusteena tunnin ajanjakso Tämä suositus on laadittu työkaluksi, jolla voidaan määrittää ja tarkistaa asiakkaan tarvitsema tuntinen teho. Tunti on esitetty määrittelyperusteeksi Sky:n suosituksessa Kaukolämmön hinnoittelu. /2/ Kaukolämpöjärjestelmä on suunniteltu siten, että se tyydyttää myös käyttövesitarpeen kaikissa tilanteissa. Käyttöveden lyhytaikaisilla (< 1 h) tehohuipuilla ei ole merkitystä kaukolämmön tuotannon ja jakeluverkoston kannalta, koska tehohuiput tasoittuvat verkostossa risteilyn takia. Suosituksen määrittelyperusteet perustuvat asiakkaan todelliseen tarpeeseen liukuvan tunnin ajanjaksona. Lämpöenergiamittareissa laskennan mittausperusteena voidaan käyttää myös kiinteää tuntia ( kalenterituntia ).

10 4 3. TILAUSTEHON JA -VESIVIRRAN MÄÄRITYS 3.1 Lämmitystehon huomioon ottaminen Lämmitys- ja ilmanvaihtoteho ( lm, iv) yms. otetaan huomioon tilaustehossa ja tilausvesivirran laskentaperusteena sellaisenaan. Laskentaperusteena käytetään suunnitelmien mukaista suurinta tarvittavaa (esim. yhtäaikainen lämmitys ja ilmanvaihto) tehoa. Rakennuksissa voi olla myös lämmitystehossa alle tunnin mittaisia tehohuippuja (esim. puutavarakuivaamot, eräät teollisuusrakennukset). Näissä kohteissa tulee lämmitystehon tuntinen arvo laskea. Suunnitelman tietojen oikeellisuudesta tulee varmistua vertaamalla niitä suunnitelman muihin tietoihin ja käytettävissä oleviin mahdollisiin käyttötietoihin sekä tilastollisiin tietoihin. Tarvittaessa selvitetään asiaa suunnittelijan kanssa. Laadunvalvonnassa/tarkastustoiminnassa tulee painottaa suunnitelmissa annettujen tietojen oikeellisuuden valvontaa juuri tästä näkökulmasta sen lisäksi, että niillä on oleellinen merkitys laitteiden mitoituksen ja toiminnan kannalta Teho Vesivirta Laskennallisen tilaustehon määrityksessä lämmityksen ja ilmanvaihdon osuus määritetään taulukosta "Lämmitystekniset tiedot" (liite 5), jonka malli on Sky:n julkaisussa Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet /3/. Taulukon riviltä Tarvittava kaukolämpöteho valitaan suurempi arvo. Laskennallisessa tilausvesivirran määrityksessä lämmityksen ja ilmanvaihdon osuus saadaan taulukosta "Lämmitystekniset tiedot". Taulukon riviltä Kaukolämpövesivirta (ilman käyttövettä) valitaan suurempi arvo. 3.2 Käyttöveden lämmitystehon huomioon ottaminen Käyttöveden tuntinen lämmitysteho Asuinrakennuksissa tilaustehossa/qvesivirrassa huomioon otettava käyttöveden tuntinen lämmitysteho lvh lasketaan asuntojen lukumäärän perusteella. Erityisistä syistä voidaan käyttää myös lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaamaa määrityksen perusteena. Tuntinen käyttövesiteho lasketaan kaavoilla 4 ja 5, määrittely voidaan tehdä myös liitteen 1 taulukoista ja kuvista.

11 5 Muiden kuin asuinrakennusten käyttöveden tuntinen lämmitystehon tarve vaihtelee huomattavasti rakennuksen käyttövesijärjestelmästä ja käytöstä riippuen. Käyttöveden lämmityksen tehontarpeen käyttäytyminen onkin pyrittävä selvittämään kunkin rakennuksen erityispiirteiden mukaan. Mikäli tarkempaa tietoa käyttöveden tehon käyttäytymisestä ei ole käytettävissä, määritellään käyttöveden tuntinen lämmitysteho lvh lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaaman perusteella (kaavat 1 ja 2). Tuntisen käyttövesitehon [kw] laskentafunktiot ovat /8, 9, 10, 11/ lvh 3 lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama 0,5 dm /s lvh 0,35 q lv c p t 14,1 kw (1) 3 lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama > 0,5 dm /s lvh 0,2 q lv c p t (2) 3 jossa q lv = lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama [dm /s] = veden tiheys, lämpötilassa 55 C = 0,986 kg/dm 3 (liite 3) c = veden ominaislämpö, lämpötilassa 32,5 C p c = 4,18 kj/kg C (liite 3) p t = lämpimän ja kylmän käyttöveden lämpötilojen erotus, mitoituslämpötiloilla 55/10 C t = 45 C Lämpimän käyttöveden jakojohdon mitoitusvirtaama q lv lasketaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman D1 mukaan /5/. Kun oletetaan, että suurin 3 normivirtaama on 0,2 dm /s ja asunnon normivirtaamien summa on 3 3 0,5 dm /s, lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaamaksi [dm /s ] saadaan q lv 0,2 0,015 (0,5 N as 0,2) 0,17 0,5 N as 0,2 (3) jossa N = asuntojen lukumäärä as Kun kaavoihin 1, 2 ja 3 sijoitetaan em. oletusarvot, asuinrakennuksissa käyttöveden tuntinen lämmitysteho voidaan laskea kaavoilla 4 ja 5 asuntojen lukumäärä 5 lvh 0,49 N as 60,8 N as 24,3 1,3 [kw] (4) asuntojen lukumäärä > 5 lvh 0,28 N as 19,9 N as 7,9 7,3 [kw] (5)

12 Jatkuva käyttövesiteho Muu jatkuva käyttövesiteho (esim. jokin prosessi) lisätään kohdan mukaisesti saatuun käyttöveden tuntiseen lämmitystehoon Käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden teho Käyttöveteen liitettyjen lämmityslaitteiden teho lisätään tilaustehoa laskettaessa lämmitystehoon. Tilausvesivirtaa laskettaessa ko. tehoa vastaava kaukolämpövesivirta lasketaan lämmityksen lämmönsiirtimen toimintalämpötiloilla. 3.3 Tilaustehon määrittäminen Tilausteho saadaan laskemalla yhteen em. kohdissa 3.1 ja 3.2 esitetyt T tilaustehon osatekijät esim.: = (6) T lm iv lvk lvh jossa = lämmitysteho lm Esimerkki 1: = ilmanvaihtoteho iv = käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden teho lvk = käyttöveden tuntinen lämmitysteho lvh Esimerkkirakennuksen E1 tilausteho on "Lämmitystekniset tiedot"-taulukon (ks. liite 4) mukaan seuraava: * Käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden tehon lvk ja lämmi- tystehon lm summa on suurimmillaan ulkolämpötilassa 29 C, jolloin se on 184 kw ** Asuntojen lukumäärä on 52, jolloin tuntinen käyttövesiteho lvh kohdan (ja liitteen 1) mukaan on 54 kw *** Laskennallinen tilausteho on siten = 184 kw + 54 kw = 238 kw T,las Tilaustehohinnaston lähin ylempi arvo on esimerkiksi 240 kw, joten tilausteho = 240 kw. T

13 7 3.4 Tilausvesivirran määrittäminen Periaate Tilausvesivirta V saadaan laskemalla lämmönjakokeskuksen kytkennästä T ja toimintalämpötiloista riippuvat, kutakin tilaustehon osatekijää vastaavat kaukolämpöveden virtaukset yhteen, esim: V = V + V + V + V (7) T lm iv lvk lvh jossa V = lämmitystehoa vastaava kaukolämpövesivirta lm Toimintalämpötilojen käyttö V = ilmanvaihtotehoa vastaava kaukolämpövesivirta iv V = käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden tehoa lvk vastaava vesivirta V = käyttöveden tuntista lämmitystehoa vastaava vesilvh virta Lämmitystehoja vastaavat kaukolämpövesivirrat lasketaan siinä ulkolämpötilassa, jossa on suurin tehontarve. Kullekin lämmönsiirtimelle käytetään ko. ulkolämpötilan vastaavia toimintalämpötiloja. Tiedot saadaan taulukoista "Lämmitystekniset tiedot" ja "Lämmönjakokeskuksen laitteiden mitoitus" (liite 5). Käyttövesipiiriin kytkettyjen lämmityslaitteiden tehoa vastaava kaukolämpövesivirta lasketaan lämmityksen lämmönsiirtimen toimintalämpötiloilla. Lämmityspiirien toimintalämpötilat selviävät kaukolämpösuunnitelman taulukoista ja kytkentäpiirustuksen toimintalämpötilapiirroksesta. Kaukolämpöveden (ensiöpuolen) tulolämpötilana käytetään lämmönsiirtimien mitoituksessa käytettäviä lämpötiloja. (ks. julkaisu K1/1992, kohta /3/). Uudiskohteissa ensiöpuolen paluulämpötilana käytetään suunnitelmassa esitettyä mitoituslämpötilaa tai sen perusteella arvioitavaa lämpötilaa tilausvesivirtalaskennan toimintapisteessä. Kaukolämpövesivirta V lasketaan seuraavasti: e V e c p ( t et t ep ) (8) jossa V = Tehoa vastaava kaukolämpövesivirta [dm /s] e 3 = Teho [kw]

14 Lämmönjakokeskuksen kytkennän vaikutus c p = Veden ominaislämpö tulo- ja paluuveden keskiläm- pötilassa [kj/kg C] 3 = Veden tiheys paluuveden lämpötilassa [kg/dm ] t et = Laskentapisteen ensiöpuolen tulolämpötila [ C] t ep = Laskentapisteen ensiöpuolen paluulämpötila [ C] Peruskytkentä 2 ja pientalokytkentä /3/ Kuva 1. Peruskytkentä 2 Tässä kytkennässä lämmönsiirtimet on kytketty kukin omaksi virtauspiiriksi eli käyttövettä ei esilämmitetä lämmityssiirtimien ensiöpaluuvedellä. Käyttöveden tuntista tehoa vastaava kaukolämpövesivirta V lasketaan lvh kohdan mukaisesti määritellyillä toimintalämpötiloilla ja summataan sellaisenaan laskennallisen tilausvesivirran V osatekijänä. las Peruskytkentä 1 /3/ Kuva 2. Peruskytkentä 1 Tässä kytkennässä lämmityssiirtimen (tai siirtimien) ensiöpaluuvesi virtaa käyttöveden esilämmittimen kautta luovuttaen jäljelläolevaa lämpöenergiaa käyttöveteen. Mitä korkeampi ko. ensiöpaluuveden lämpötila on ja mitä suurempi on sen suhteellinen virtaus, sitä pienempi on tarvittava kaukolämpövesivirta.

15 9 Käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan kaukolämpövesivirran laskemisessa käyttöveden tuntista tehoa vastaavana vesivirtana käytetään korjauskertoimella redusoitua vesivirtaa. Käyttöveden tuntista tehoa vastaavan vesivirran korjauskerroin saadaan liitteessä 2 olevasta kuvaajasta. Esimerkki 2: Esimerkkirakennuksen E1 laskennallinen tilausvesivirta on "Lämmitystekniset tiedot" ja "Lämmönjakokeskuksen laitteiden mitoitus" -taulukoiden (ks. liite 4) mukaan käytettäessä peruskytkentää 2 seuraava: * Lämmitystehon lm ja käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaittei- den tehon lvk summa on suurimmillaan ulkolämpötilassa 29 C, jolloin se on 184 kw. ** Lämmityksen lämmönsiirtimen toimintalämpötilat ovat tuolloin /50-75 C, eli t et = 115 C ja t ep = 55 C *** Ominaislämpö (keskimääräinen 115/55 C) on 4,201 kj/kg C. Tiheys paluulämpötilassa 55 C on 0,986 kg/dm³ **** Kaukolämpövesivirta ilman käyttövettä on siten (kaava 8) V e,läm 184 4,201 0,986 (115 55) dm³/s = 0,74 dm³/s ***** Lämpimän käyttöveden tuntinen käyttövesiteho lvh on kohdan mukaan 54 kw. Tätä vastaava kaukolämpövesivirta lasketaan suurimman tarvittavan lämmitystehon mukaisilla toimintalämpötiloilla, jotka tässä ovat t et = 115 C ja t ep = 25 C (liite 4). Kaavaan 8 sijoitettuna käyttöveden tuntista tehoa vastaavaksi kaukolämpöveden virtaamaksi saadaan V e 54 4,190 0,997 (115 25) dm 3 /s 3 = 0,14 dm /s ****** Tilausvesivirta V on käytettäessä peruskytkentää 2 T 3 3 V T = 0,74 dm /s + 0,14 dm³/s = 0,88 dm /s = 3,2 m³/h.

16 10 Esimerkki 3: Esimerkkirakennuksen E1 laskennallinen tilausvesivirta on käytettäessä peruskytkentää 1 seuraava: * Lämmitystehon ja käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden 3 tehon summa on 184 kw ja sitä vastaava vesivirta 0,74 dm /s (laskettu esimerkissä 2). ** Lämpimän käyttöveden tuntinen käyttövesiteho lvh kohdan mukaan on 54 kw ja sitä vastaava ensiövesivirta V e,lvh = 3 0,14 dm /s. Välisyöttökytkennän vaikutus huomioidaan liitteen 2 mukaisesti. Käyttöveden tuntisen tehon ja lämmitystehon (ilman käyttövesipiiriin liitettyjä lämmityslaitteita) suhde on lvh läm 54 kw 181 kw 0,30 Välisyöttöön tulevan veden lämpötila on 55 C. Liitteen 2 kuvasta saadaan redusointikertoimeksi 0,30, jolloin käyttöveden lämmittämiseen kuluvasta vesivirrasta huomioidaan V lvh,red 0,30 0,14 dm 3 /s 0,04 dm 3 /s 3.5 Hinnaston porrastus *** Tilausvesivirta V on siten käytettäessä peruskytkentää 1 T 3 V T = 0,74 dm³/s + 0,04 dm³/s = 0,78 dm /s = 2,8 m³/h. **** Välisyöttökytkennän käyttäminen siis pienentää esimerkkitapauksessa tilausvesivirtaa arvosta 3,2 m /h arvoon 2,8 m 3 3 /h. Liitteessä 6 on esimerkki tilausvesivirran laskennasta kiinteistössä, jossa on ilmastointi ja tehohuippu esiintyy ulkolämpötilassa 14 C. Hinnaston tilaustehojen/qvesivirtojen porrastus tulee olla riittävän tiheä, jotta hinnoittelun tasapuolisuus, kustannusvastaavuus, yms. vaatimukset voidaan täyttää.

17 11 4 ENERGIANKULUTUKSEN LASKENTA Tilaustehon/Qvesivirran määrityksen yhteydessä lasketaan asiakkaan/rakennuksen energiankulutusarvio, joka vuotuisten kaukolämpömaksujen laskelman perusteena tulisi ilmoittaa asiakkaalle kaukolämpötarjouksen yhteydessä. 4.1 Tilausteho/Qvesivirta ja energiankulutus Koska energiankulutus tietyin reunaehdoin on riippuvainen tehon ja vesivirran tarpeesta, voidaan energiankulutuksen perusteella kontrolloida tilaustehon/qvesivirran oikeellisuutta. Mikäli tilaustehon/qvesivirran määrittämisen yhteydessä laskettu energiankulutusennuste ei riittävällä tarkkuudella toteudu, on tilaustehon/qvesivirran oikeellisuus selvitettävä. Energiankulutuksen ja tehontarpeen riippuvuus voidaan riittävällä tarkkuudella yleistää vain asuinrakennuksissa ja niissäkin ryhmittäin (ryhmittely esim. rakennuksen iän, koon ja sijainnin mukaan). Muissa rakennuksissa riippuvuus voidaan yleistää vain suuntaa antavana. 4.2 Energiankulutuksen laskenta suunnitelman perusteella Tässä suosituksessa esitetty energiankulutuksen pelkistetty laskentamenetelmä perustuu laskentaan niillä tiedoilla, jotka on saatavissa kaukolämpösuunnitelmasta. Tarvittaessa voidaan energiankulutus laskea RakMK D5 mukaan /7/. Rakennuksen (tarkastelu-ajanjakson) energiankulutus Q [kwh] muodostuu eri tehontarpeiden [kw] ja niiden käyttöaikojen H [h] tulojen summana, johon lisätään lämpimän käyttöveden energiankulutus ja vähennetään sisäisistä lämmönlähteistä ja auringon säteilystä hyödynnettävä energia Q S, esim. Q = H + H + H + Q - Q (9) lm lm iv iv lvk lvk lv S Energiankulutuksen em. osatekijät tulee jakaa säästä riippuvaan muuttuvaan kulutukseen Q m ja kiinteään kulutukseen Q k, johon sää ei vaikuta. Tällöin: Q = Q m + Q k (10) esim. Q = H + H m lm lm iv iv Q = H + Q k lvk lvk lv

18 12 Energiankulutusennusteen toteutumista tiettynä ajanjaksona tarkasteltaessa tehdään energiankulutuksen muuttuvalle osalle vastaavan ajan sääkorjaus. 4.3 Muuttuva energiankulutus Muuttuvaa eli säästä riippuvaa energiankulutusta ovat mm. lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden energiankulutus Rakennuksen lämmityksen energiankulutus Lämmitysenergian kulutus Q [kwh] saadaan lämmityspiirien, paikkakunnan lm mitoitusulkolämpötilaa vastaavien, johtumis- ja vuotohäviöiden summan ja lämmityksen huipunkäyttöajan tulona (käyttövesiverkostoon liitettyjen lämmityslaitteiden tehoa ei huomioida tässä) seuraavasti: Q = H (11) lm jov lm saadaan taulukosta "Lämmitystekniset tiedot" (ks. liite 5) jov Lämmityksen huipunkäyttöaika H [h] määritellään seuraavasti: lm H lm h d S t t u,mit (12) jossa h d = Käyttöaika vuorokaudessa [h/d] S = Lämmitystarveluku tarkastelujaksona laskettuna lämpötilalla t [ C d] t = Keskimääräinen lämpötila [ C], joka rakennuksessa olisi ilman lämpökuormia t u,mit = paikkakunnan mitoitusulkolämpötila [ C] Jos kiinteistössä on esim. yölämpötilapudotus, sen vaikutus energiankulutukseen huomioidaan korjauskertoimella. Esimerkki 4: Esimerkkirakennus E2 (ks. liite 5): * Lämmityspiirin (lämmityspatterit ja kiertoilmakojeet) johtumis- ja vuototehon summa paikkakunnan mitoitusulkolämpötilassa 29 C on ( ) kw = 167 kw Esimerkkirakennuksessa ei ole yölämpötilapudotusta.

19 13 ** Normaalivuoden lämmitystarveluku on 4719 C d, kun ilmaisenergiat huomioiden t:n arvona käytetään 17 C. Kun h d on 24 h/d, lämmityshuipun vuotuiseksi käyttöajaksi saadaan H lm ( 29) h 2462 h *** Vuotuinen johtumis- ja vuotohäviöitä vastaava tarvittava lämmitysenergiantarve normaalivuonna on siten Q = 167 kw x 2462 kwh = 411 MWh lm Rakennuksen ilmanvaihdon lämmitysenergian kulutus Ilmanvaihdon lämmitysenergian kulutus Q [kwh] saadaan eri ilmanvaihtoteiv hojen ja vastaavien ilmanvaihdon huipunkäyttöaikojen tulona (käyttövesiverkostoon liitettyjen lämmityslaitteiden tehoa ei huomioida tässä) seuraavasti: Q = H + H - Q (13) iv iv,1/1 iv,1/1 iv,1/2 iv,1/2 lto Q iv,1/1 iv,1/2 on ilmanvaihtotehon summa täyden ilmanvaihdon alim- massa ulkolämpötilassa (ks. liite 5) on ilmanvaihtotehon summa paikkakunnan mitoitusulko- lämpötilassa (ks. liite 5) on lämmöntalteenottolaitteistolla talteenotettava hyödyn- nettävä energia lto Ilmastoinnin huipunkäyttöaika H iv määritellään kuten H lm em. kohdassa käyttäen h d:n arvona kutakin tehoa vastaavia käyttöaikoja ja lämmitystarvelu- kuja. Esimerkki 5: Esimerkkirakennus E2 (ks. liite 5). Tiedetään lisäksi, että ilmanvaihto on käynnissä 5 vuorokautena viikossa klo : * Ilmanvaihtotehon summa täyden ilmanvaihdon alimmassa ulkolämpötilassa iv, 1/1 on 206 kw ja paikkakunnan mitoitusulkoläm- pötilassa iv, ½ on 137 kw. ** Lämmitystarveluku laskettaessa huipunkäyttöaikaa 137 kw:n teholle on 434 Cd (RakMK D5 taulukko 5b, ilmastovyöhyke II /7/.

20 14 Vuorokautinen lämmitystarveluku korjataan vastaamaan todellisen käyttöajan lämmitystarvelukua kertoimella r (taulukko 3 /7/), esimerkin tapauksessa r = 0,93, eli käytettävä lämmitystarveluku on siis 0,93 x 434 Cd = 404 Cd. Ilmanvaihtolaitosta käytetään 10 h vuorokaudessa 5 vuorokautena viikossa, jolloin huipun käyttöajaksi saadaan kaavan 12 mukaan puolitetulla ilmanvaihtoteholla H iv,1/ (20 ( 29)) h 59 h *** Energiankulutukseksi ilmanvaihdon puolituksen aikana saadaan siis Q iv,½ 59 h 137 kw 8 MWh **** Lämmitystarveluku laskettaessa huipunkäyttöaikaa 206 kw:n teholle on ( ) Cd = 5421 C d (lämmitystarveluku sisälämpötilan 20 C mukaan) Vuorokautinen lämmitystarveluku korjataan vastaamaan todellisen käyttöajan lämmitystarvelukua kertoimella r (taulukko 3 /7/), esimerkin tapauksessa r = 0,93, eli käytettävä lämmitystarveluku on siis 0,93 x 5421 Cd = 5042 Cd. Ilmanvaihtolaitosta käytetään 10 h vuorokaudessa 5 vuorokautena viikossa, jolloin huipun käyttöajaksi saadaan kaavan 12 mukaan täydellä ilmanvaihtoteholla H iv,1/ (20 ( 14)) h 1059 h ***** Energiankulutukseksi täyden ilmanvaihdon aikana saadaan siis Q iv,1/ h 206 kw 218 MWh ****** Vuotuinen ilmanvaihdon energiankulutus on siten Q = 8 MWh/a MWh/a = 226 MWh/a iv Esimerkkirakennuksen E2 vuotuinen muuttuva energiankulutus Q on siis m Q = 411 MWh MWh = 637 MWh m

21 Kiinteä energiankulutus Kiinteää eli säästä riippumatonta energiankulutusta ovat mm. käyttövesikiertopiirin lämpöhäviöt ja käyttövesiverkostoon liitettyjen lämmityslaitteiden energiankulutus sekä käyttövesiverkoston lämpöhäviö Käyttövesiverkostoon liitetyt lämmityslaitteet Käyttövesiverkoston lämpöhäviöiden ja käyttövesiverkostoon liitettyjen lämmityslaitteiden (esim. kylpyhuonelämmityspatterit) energiankulutus on: Q = H (14) lvk lvk lvk Esimerkki 6: Esimerkkitalon E2 (ks. liite 5) käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden teho on 1 kw. Vuotuinen huipunkäyttöaika H lvk on 8760 h, joten vuotuinen energiankulutus on Q = 1 kw X 8760 h = 9 MWh. lvk Käyttöveden lämmityksen energiankulutus Lämpimän käyttöveden energiantarpeelle on mm. RakMK D5:ssa annettu talotyyppikohtaisia normaaliarvoja. TAULUKKO 1. Lämpimän käyttöveden energiantarpeen talotyyppikohtaisia normaaliarvoja /7/ 3 3 Rakennustyyppi Q [kwh/r-m,kk] Q [kwh/r-m,a] Asuinpientalot 0,4 4,8 Asuinkerrostalot 0,6 7,2 Toimistorakennukset 0,1 1,2 Koulut 0,1 1,2 lv lv Vaihtoehtoisesti voidaan käyttöveden energiantarve laskea käyttöveden mitoitustehon ja sen käyttöajan perusteella. Käyttöveden vuotuinen lämmitysenergia Q lv saadaan kertomalla käyttöveden mitoitusteho lv,mit käyttöveden huipunkäyttöajalla Hlv

22 16 Käyttöveden huipunkäyttöajan H arvona, mikäli tarkempaa tietoa ei ole lv käytettävissä, voidaan käyttää: * asuinrakennuksissa h * muissa rakennuksissa h Esimerkki 7: Esimerkkirakennuksen E2 (kts. liite 5) vuotuinen käyttöveden lämmittämisen energiankulutus on taulukon 1 mukaan 3 Q lv = 0,1 kwh/kk X m = 1725 kwh/kk = 21 MWh/a Esimerkkirakennuksen E2 vuotuinen kaukolämpöenergian kulutus on siten 411 MWh MWh + 9 MWh + 21 MWh = 667 MWh 5. TILAUSTEHON/QVESIVIRRAN TARKISTAMINEN 5.1 Periaatteet Lämmönmyyjä tarkistaa tilausteho/qvesivirran, kun on syytä epäillä sen oikeellisuutta tai kun asiakas perustellusti pyytää tarkistamista. Muutos voi perustua asiakkaan teettämiin mittauksiin ja selvityksiin, jolloin uudesta tilaustehosta/-vesivirrasta sovitaan lämmönmyyjän kanssa. Oikeellisuutta on syytä epäillä, jos arvioitu kulutusennuste ei toteudu riittävävällä tarkkuudella, energiankäytössä tapahtuu poikkeavia muutoksia tai kiertoveden määrä/jäähdytys poikkeaa normaalista. Tilausteho/Qvesivirta tulisi automaattisesti tarkistaa mm. laiteuusintojen jälkeen. Suunnittelijalle tulisi välittää asiakkaan luvalla palaute todetuista ja varmennetuista teho-, vesivirta- ja kulutustiedoista, mikäli ne poikkeavat suunnitellusta. Tarkistaminen tulee pääasiassa tehdä mittauksiin perustuen. Mittausmenetelmät on esitetty kohdassa 5.3. Tarkastuksen tulos tulee aina varmentaa muilla menetelmillä. Tulosta tulee lisäksi arvostella vertaamalla sitä muihin vastaaviin tapauksiin ja tilastotietoihin. Tarkastelussa käytetään hyödyksi kaikki saatavissa olevat tiedot, joita em. lisäksi ovat mm. lämmönkäyttöilmoitukset, rakennusautomaatiotiedostot, selvitykset muusta lämmitystehosta/qenergiasta, lämmöntalteenotosta ja

23 17 ilmaisenergioista, veden kulutustiedot, henkilö-/asukasmäärä, rakennuksen tekniikan ja käytön selvitykset, asiakkaan/rakennuksen käyttöhenkilöstön haastattelu. Tilausteho/Qvesivirta määritetään mittausten perusteella, josta virheelliset tulokset on järjestelmällisesti analysoitu ja poistettu. Tarkistuksen päätyessä muutostarpeeseen tulee asiakkaan kanssa selvittää, mistä muutostarve voisi johtua ja miten tilaustehoa/qvesivirtaa sekä energian käyttöä voisi optimoida. Tilaustehoa/-vesivirtaa rajoitettaessa tulee varmistaa, että rakennuksessa voidaan saavuttaa hyvä termisen viihtyisyyden kriteerit täyttävä sisäilmasto ja riittävä lämmin käyttövesi kaikissa olosuhteissa. 5.2 Tarkastaminen energiankulutustietoihin perustuen Tehon/vesivirran tarkastus kulutuksen perusteella on käänteinen toimenpide energiankulutuksen laskennalle tehojen perusteella. Tämä tarkastusmenetelmä soveltuu esiselvitykseksi, jolla tilaustehon/qvesivirran oikeellisuus voidaan "haarukoida". Toteutunut energiankulutus on ensin pilkottava energiankulutuksen osatekijöihin ja tätä kautta lämmitystehojen laskentaan, joiden perusteella tilausteho/qvesivirta määritellään tässä suosituksessa esitetyllä tavalla. Tilausvesivirran määrittely edellyttää energiankulutustietojen lisäksi tietoa toimintalämpötiloista, joka käytännössä tarkoittaa useimmiten kohteessa tehtävää selvitystä, tai vähintään kohteen lämmönkäyttöilmoitustietojen tarkastelua. Energiankulutuksen ja tehontarpeen riippuvuus voidaan riittävällä tarkkuudella yleistää vain asuinrakennuksissa ja niissäkin ryhmittäin. Muissa rakennuksissa riippuvuus voidaan yleistää vain suuntaa antavana. 5.3 Tarkistaminen mittauksiin perustuen Tilaustehon/Qvesivirran tarkistus voidaan tehdä luotettavasti vain mittauksiin perustuen. Mittauksin pyritään selvittämään lämmityksen ja ilmanvaihdon tehon/vesivirran tarve erikseen ilman käyttövettä (kohta 5.3.1), jolloin tilausteho/qvesivirta voidaan laskea tässä suosituksessa esitetyllä tavalla. Jos mittauksin voidaan selvittää vain kokonaistehon/vesivirran tarve sisältäen käyttöveden (kohdat ja 5.3.3), käyttövesitehon osuus tulee poistaa saadusta mittaustuloksesta ennen mahdollista redusointia. Jos tuntisen tehon/vesivirran mittaustuloksia on laajalti eri ulkolämpötiloilta, voidaan tilausteho/vesivirta laskea tilastollisesti.

24 Katselmusmittauksen perusteella Menetelmässä tehdään kohteessa tarkasteluja, joilla selvitetään mittaustilanteen lämmitystehot ja toimintalämpötilat. Näiden tietojen perusteella voidaan tilausteho ja -vesivirta määritellä sitä luotettavammin, mitä lähempänä mittaustilanteen olosuhteet ja kohteen toimintatila ovat tilaustehon/qvesivirran määräytymistilannetta. Laskennan tarkkuus huononee huomattavasti, jos mittaustilanteen ulkolämpötila on lämpimämpi kuin 5 C. Menetelmä on kuvattu Sky:n suosituksessa K3/1995 (kohdat 4-5) /4/. Mittaamalla selvitetyt lämmityksen ja ilmanvaihdon tehot ja toimintalämpötilat redusoidaan mitoitustilanteeseen ja/tai suurimman esiintyvän yhtäaikaisen tehon/vesivirran tilanteeseen. Näillä tiedoilla tilausteho ja -vesivirta voidaan määritellä normaalisti tämän suosituksen mukaan. Em. menetelmällä mitattu lämmitysverkon teho voidaan redusoida esim. mitoitusulkolämpötilaan seuraavasti: lm,red t s t u,red t s t u,mtu lm,mtu (15) jossa = Lämmityksen redusoitu teho [kw] lm, red = Mitattu lämmitysteho [kw] lm,mtu t = Lämmitettävien tilojen sisälämpötila [ C] s t = Ulkolämpötila, johon lämmitysteho redusoidaan [ C] u, red t = Mittausajan ulkolämpötila [ C] u,mtu Ilmanvaihdon lämmitystehon redusoinnissa tulee huomioida mahdolliset ilmanvaihtotehon puolitukset yms. Redusoitua tehoa vastaavan kaukolämpövesivirran määrittäminen edellyttää lämmönsiirtimen toimintalämpötilojen selvittämistä mitoitustilanteessa. Kaukolämmön tulolämpötilana (ks ) käytetään lämmönsiirtimen mitoituksessa käytettävää arvoa. Lämmityssiirtimen ensiöpuolen paluulämpötila voidaan redusoida tai ratkaista redusoitujen toisiopuolen toimintalämpötilojen perusteella ottaen huomioon mitattu siirtimen asteisuus mittaustilanteessa. Mitatun lämpötilan redusointi voidaan riittävällä tarkkuudella tehdä samalla periaatteella, kuin mitatun tehon redusointi. Lämpötilat voidaan em. perustein ratkaista myös graafisesti (kts. esimerkki 9, sivulla 21).

25 Mittaustietojen perusteella Tuntinen teho ja -vesivirta voidaan mitata tarkoitukseen soveltuvalla tiedonkeruulaitteistolla tai kohteen lämpöenergiamittarilla, mikäli siinä on tarvittavat tiedonkeruutoiminnot. Tarvittavat mittalaitteen toiminnat ovat: * Kaukolämpöteho ja/tai kaukolämpövesivirta * Kaukolämpöveden tulo- ja paluulämpötilat * Ulkolämpötila tai päivä ja kellonaika Toimintojen rekisteröintivälin tulee olla alle 300 s. Mittaustuloksina saadaan toteutuneita tuntisen kokonaistehontarpeen arvoja, joista suurinta voidaan sellaisenaan käyttää tilaustehon ja tietyin varauksin tilausvesivirran arvona silloin, kun mittausarvoja on riittävästi niissä olosuhteissa, joissa tehon-/vesivirrantarve on käyttötietojen perusteella suurin. Mittausarvoja voidaan käyttää vain, jos mittaustilanteessa ja välittömästi vuorokautta ennen sitä ei kaukolämmön toimituksessa tms. ole häiriötä. Lämmitystehon tulkinta: Ulkolämpötilassa t mtu mitatun tuntisen kokonaistehon mtu perusteella saa- daan lämmitysteho läm,mtu mittaushetken ulkolämpötilassa vähentämällä käyttöveden teho seuraavasti: = - läm,mtu mtu lvh jossa = käyttöveden tuntinen lämmitysteho kohdan 3.2 mulvh kaan, ellei tarkempaa mittaustietoa ole saatavilla. Mikäli kiinteistön käyttötarkoitus tai käyttötapa on muuttunut, käytetään kohdan 3.2 mukaisissa laskelmissa uusimpia käytettävissä olevia tietoja. Jos käyttövedenkulutuksesta on mittaustuloksia, niin tehontarpeena voidaan käyttää todennettua suurinta mitattua tuntista tehoa. Mittaustuloksena voidaan käyttää kaukolämpötehon mittauksia, joista on vähennetty käyttöveden tuntinen lämmitysteho. Lämmitysteho saadaan mikäli lämmityksen tehontarpeessa ei ole epäjatkuvuutta. Esim. yöaikaista tehoa voidaan käyttää, mikäli kiinteistössä ei ole yölämpötilan pudotuksia ja ilmastoinnin teho on vakio.

26 20 Em. lämmitysteho redusoidaan lineaarisesti mitoitusulkolämpötilaan läm,mtu tai suurimman esiintyvän tehon mukaiseen ulkolämpötilaan kohdassa esitetyllä tavalla, jolloin saadaan läm,red Laskennallinen tilausteho (tuntinen) = + T,las läm,red lvh T,las mitoitusulkolämpötilassa on nyt Esimerkki 8: Mittauksen perusteella on suurin tuntinen teho ja sitä vastaavat muut mittaustiedot 30 asuntoa käsittävässä asuinrakennuksessa saatu seuraavasti: * suurin tuntinen teho 213 kw * ulkolämpötila 20,3 C * kaukolämmön tulolämpötila 105,4 C * kaukolämmön paluulämpötila 42,2 C * Asuntojen lukumäärän, 30 asuntoa, perusteella saadaan tuntiseksi käyttöveden tehoksi = 40 kw lvh ** Suurimmaksi tuntiseksi lämmitystehoksi saadaan tällöin = 213 kw - 40 kw = 173 kw läm,mtu *** Lineaarinen redusointi mitoitusulkolämpötilaan t = 29 C u,mit kohdassa esitetyllä tavalla: lm,red [20,0 ( 29,0)] C [20,0 ( 20,3)] C 173kW 210 kw **** Laskennallinen tilausteho on siis = 210 kw + 40 kw = 250 kw T,las Jäähdytyksen tulkinta: Suurinta tuntista vesivirtaa laskettaessa kaukolämpöveden jäähdytys saadaan tehomittauksen yhteydessä. Saatu arvo sijoitetaan järjestelmän toimintakaavioon ja redusoidaan mitoitusulkolämpötilaan.

27 21 Esimerkki 9: Suurimman tehontarpeen esiintymisjakson aikana kaukolämpöveden jäähdytys (ks. edellinen esimerkki) oli 105,4 C - 42,2 C = 63,2 C * Mitoitusulkolämpötilassa kaukolämpöveden tulolämpötila t klt,mit on 115 C. ** Mitattu kaukolämpöveden paluulämpötila t oli 42,2 C eli klp,mtu 22,2 C yli paluuvesitason 20 C, jolloin saadaan redusoitu paluulämpötila t seuraavasti: klp,red t klp,red [20,0 ( 29,0)] C [20,0 ( 20,3)] C 22,2 C 20 C 47,0 C *** Redusoitu jäähdytys t klt,mit - t klp,red mitoitusulkolämpötilassa on siten (115,0-47,0) C eli 68,0 C Jäähdytys voidaan ratkaista myös graafisesti seuraavan kuvan mukaisesti: kaukolämpöveden lämpötila o C kaukolämpöveden tulolämpötila kaukolämpöveden paluulämpötila mitattu jäähdytys 63,2 o C redusoitu jäähdytys 68,0 o C ulkolämpötila o C Tilausvesivirran laskenta: Laskennallinen tilausvesivirta saadaan laskennallisen tehon ja redusoidun jäähdytyksen perusteella seuraavasti:

28 22 V las las c p (t klt,mit t klp,red ) 3 jossa V las = Laskennallinen tilausvesivirta [dm /s] las = Laskennallinen teho [kw] c p = Veden ominaislämpö [kj/kg C] 3 = Veden tiheys [kg/dm ] t klt,mit = Ensiöpuolen tulolämpötila [ C] t klp,red = Redusoitu ensiöp. paluulämpötila [ C] Esimerkki 10: Edellisissä esimerkeissä laskettujen redusoitujen tehon ja jäähdytyksen perusteella saadaan laskennallinen tilausvesivirta: V T,las 250 4,198 0,989 (115,0 47,0) dm 3 /s 0,89 dm 3 /s 3 * Tilausvesivirraksi V T saadaan siis 3,2 m /h Pitkäaikaisten mittaustietojen perusteella Mikäli tuntisen tehon-/vesivirrantarpeen mittaustietoja eri ulkolämpötiloilla on riittävästi (esim. lämpöenergiamittarin kaukoluennan tuloksena), voidaan tilausteho ja/tai -vesivirta määritellä tilastollisin menetelmin mm. tehontarpeen regressiosuoran avulla. Eräs tällainen menetelmä on esitetty tutkimusraportissa Kaukolämmön tilaustehon määrittäminen /10/. 6. TILAUSTEHON/VESIVIRRAN OPTIMOINTI JA RAJOITTAMINEN Koska tilausteho/qvesivirta on suurin tuntisen tehon tai vesivirran tarve, ei lämmmönmyyjän rajoitus voi perustua hetkellisen tehon tai vesivirran rajoittamiseen. Asiakkaalla on mahdollisuus optimoida tehon/vesivirran käyttöä omilla toimillaan. Optimointi voidaan tehdä automaattisesti mm. hyödyntämällä lämpöenergiamittarin tietoja ja uusien säätökeskusten ominaisuuksia, joilla tuntista huippua voidaan leikata esim. lämmitystehoa alentamalla.

29 23 7 KIRJALLISUUTTA /1/ Suomen Kaukolämpö ry, Lämpösopimus. Liittymis- ja lämmönmyyntiehdot, suositus T1/95, Helsinki 1995 /2/ Suomen Kaukolämpö ry, Kaukolämmön hinnoittelu, suositus T21/95, Helsinki 1995 /3/ Suomen Kaukolämpö ry, Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/92, Helsinki 1992 /4/ Suomen Kaukolämpö ry, Kaukolämmityslaitteiden katselmus, suositus K3/1995, Helsinki 1995 /5/ Ympäristöministeriö, Suomen Rakenstamismääräyskokokoelma, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, osa D1, Helsinki 1987 /6/ Ympäristöministeriö, Suomen Rakenstamismääräyskokokoelma,Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, osa D2, Helsinki 1987 /7/ Ympäristöministeriö, Suomen Rakenstamismääräyskokokoelma,Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiantarpeen laskenta, osa D5, Helsinki 1985 /8/ Energia-Ekono Oy, Kaukolämmön tehontarpeen määrittäminen, raportti, Espoo 1991 /9/ Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rakennusten kaukolämmön kulutus, liiketalot ja saneeratut asuinrakennukset, tutkimuksia D:200, Helsinki1993 /10/ Komartek Oy, Kaukolämmön tilaustehon määrittäminen, tutkimusraportti 2/94, Lappeenranta 1994 /11/ R. Koskelainen, S. Kankkonen, Kiinteistöjen säätöjärjestelmien toiminnan laadun varmistaminen, Teknillinen korkeakoulu, raportti 78, Espoo 1997

30

31 LIITE 1 1 (3) TUNTINEN KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYSTEHO lvh ASUINRAKENNUKSISSA Asuntojen lukumäärä Käyttöveden tuntinen teho Asuntojen lukumäärä Käyttöveden tuntinen teho Asuntojen lukumäärä Käyttöveden tuntinen teho kpl kw kpl kw kpl kw

32

33 LIITE 1 2 (3) TUNTINEN KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYSTEHO lvh MUISSA KUIN ASUINRAKENNUKSISSA Lämpimän käyttöveden tuntinen lämmitysteho lvh [kw] ,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama q lv [dm 3 /s]

34

35 LIITE 1 3 (3) TUNTINEN KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYSTEHO lvh MUISSA KUIN ASUINRAKENNUKSISSA Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama Käyttöveden tuntinen teho Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama Käyttöveden tuntinen teho Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama Käyttöveden tuntinen teho dm 3 /s kw dm 3 /s kw dm 3 /s kw 0,30 5 1, , ,32 7 1, , ,34 8 1, , ,36 9 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,28 122

36

37 LIITE 2 KÄYTTÖVEDEN TUNTISEN TEHON REDUSOINTIKERROIN PERUSKYTKENTÄÄ 1 (VÄLISYÖTTÖKYTKENTÄ) KÄYTETTÄESSÄ 0,8 0,7 Käyttöveden tuntisen tehon redusointikerroin 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Välisyöttölämpötila 45 o C Välisyöttölämpötila 55 o C 0,1 Välisyöttölämpötila 65 o C 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 Käyttöveden tuntisen tehon lvh ja lämmitystehon läm suhde

38

39 LIITE 3 VEDEN OMINAISUUKSIA: tiheys ja ominaislämpö c p Lämpötila Tiheys Ominaislämpö C cp 3 kg/dm kj/kg C 0 1,000 4, ,000 4, ,000 4, ,999 4, ,998 4, ,997 4, ,996 4, ,994 4, ,992 4, ,990 4, ,988 4, ,986 4, ,983 4, ,981 4, ,978 4, ,975 4, ,972 4, ,969 4, ,965 4, ,962 4, ,958 4, ,955 4, ,951 4, ,947 4, ,943 4,245

40

41 ESIMERKKIRAKENNUS E1 LIITE 4 1 (2) Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusten lukumäärä Rakennustilavuus normin mukaan Sisälämpötila(t) Asuntojen lukumäärä (Liikehuoneistojen yms. lukumäärä) Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama KAUKOLÄMMITYKSEN LÄMMITYSTEHOT LAITERYHMÄKOHTAISESTI ERITELTYNÄ Mitoitus o C - o C Käyttövesipiiriin liitetyt lämmityslaitteet Lämmityspatterit Lattialämmitys - Kiertoilmapatterit kpl - Ilmanvaihtopatterit kpl - Jälkilämityspatterit kpl LÄMMITYSTEHOT YHTEENSÄ Kaukolämpövesivirta (ilman käyttövettä) dm 3 /s 0,74 dm 3 /s Kaukolämpöenergian kulutus / vuosi 525 MWh/a LISÄTIETOJA: Laiteryhmä TARVITTAVA KAUKOLÄMPÖTEHO + Teho lämmön talteenotosta + Muu lämmitysteho LÄMMITYSTEKNISET TIEDOT ASUINRAKENNUS (VALM. VUOSI 1974) kpl m 3 o C 52 kpl 1,45 dm 3 /s LÄMMITYSTEHON ERITTELY (kw) Täyden ilmanvaihdon alimmassa Paikkakunnan mitoitusulkolämpötilassa o C ulkolämpötilassa - 29 o C Johtumis Ilmanvaihto ja vuoto Johtumis Ilmanvaihto Yhteensä Yhteensä ja vuoto MITOITUKSEN PERUSTANA ON NORMEERATTU ENERGINAKULUTUS (V ) 525 MWh/a, JOSTA KÄYTTÖVEDEN OSUUS 96 MWh/a SEKÄ TODETUT LÄMMITYSVERKON TOIMINTALÄMPÖTILAT o C. LÄMMITYSVERKKO PERUSSÄÄDETÄÄN Urakoitsijan merkinnät Lämpölaitoksen merkinnnät Kohteen tunnistetiedot (Otsikkotaulu)

42

43 ESIMERKKIRAKENNUS E1 LIITE 4 2 (2) LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS LÄMMÖNSIIRTIMET Käyttövesi LS 1 Lämmitys LS 2 Valmistaja SIIRTO OY SIIRTO OY Malli AB-100/2 CD-200/1 Teho kw ensiö toisio ensiö toisio Virtaus Lämpötilat dm 3 /s C - o C 70 1, , , ,76-75 Painehäviö kpa Suunnittelupaine Mpa 1,6 1,0 1,6 0,6 Rakenneaine Hst Hst Hst Hst SÄÄTÖVENTTIILIT Käyttövesi TV 1 Lämmitys TV 2 Valmistaja SÄÄTÖ OY SÄÄTÖ OY Malli EFG EFG Virtaus Painehäviö dm 3 /s kpa 1, , Koko / kvs-arvo DN /k vs 15 / 4,0 15 / 2,5 KIERTOVESIPUMPUT Käyttövesi P 1 Lämmitys P 2 Valmistaja PUMPPU OY PUMPPU OY Malli / -lisätiedot /mm X-15/4 / 80 Y-32/4 / 120 Virtaus Nostokorkeus Moottorin ottama teho dm 3 /s kpa W 0, , VERKOSTO, PAISUNTA- JA VAROLAITTEET Lämmitysverkko Verkon tilavuus / painehäviö dm 3 / kpa 1500 / 23 Paisuntasäiliön tilavuus / esipaine Varoventtiilin koko / avautumispaine dm 3 / kpa DN / kpa x 20 / / N:o kpl Laite Mitoitus LISÄTIETOJA: LÄMPÖLAITOKSEN ILMOITTAMA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PAINE-ERO: 200 kpa

44

45 ESIMERKKIRAKENNUS E2 LIITE 5 1 (3) Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusten lukumäärä Rakennustilavuus normin mukaan Sisälämpötila(t) Asuntojen lukumäärä (Liikehuoneistojen yms. lukumäärä) Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama KAUKOLÄMMITYKSEN LÄMMITYSTEHOT LAITERYHMÄKOHTAISESTI ERITELTYNÄ Mitoitus o C - o C Käyttövesipiiriin liitetyt lämmityslaitteet Lämmityspatterit Kiertoilmapatterit 7 kpl Ilmanvaihtopatterit 2 kpl Jälkilämityspatterit 2 kpl TARVITTAVA KAUKOLÄMPÖTEHO Teho lämmön talteenotosta LISÄTIETOJA: Laiteryhmä + Muu lämmitysteho LÄMMITYSTEHOT YHTEENSÄ Kaukolämpövesivirta (ilman käyttövettä) Kaukolämpöenergian kulutus / vuosi LÄMMITYSTEKNISET TIEDOT LIIKERAKENNUS (1) 0,62 LÄMMITYSTEHON ERITTELY (kw) kpl m 3 o C kpl dm 3 /s Täyden ilmanvaihdon alimmassa Paikkakunnan mitoitusulkolämpötilassa - 14 o C ulkolämpötilassa - 29 o C Johtumis Ilmanvaihto ja vuoto Johtumis Ilmanvaihto Yhteensä Yhteensä ja vuoto ,27 dm 3 /s 1,07 dm 3 /s 637 MWh/a Urakoitsijan merkinnät Lämpölaitoksen merkinnnät Kohteen tunnistetiedot (Otsikkotaulu)

46

47 ESIMERKKIRAKENNUS E2 LIITE 5 2 (3) LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS LÄMMÖNSIIRTIMET Käyttövesi LS 1 Lämmitys LS 2 Ilmastointi LS 3 Valmistaja SIIRTO OY SIIRTO OY SIIRTO OY Malli KV-XXX LM-YYY LM-ZZZ Teho kw Virtaus Lämpötilat Painehäviö Suunnittelupaine Rakenneaine ensiö toisio ensiö toisio ensiö toisio dm 3 /s 0,62 0,62 0,59 1,35 0,82 2,16 o C - o C kpa Mpa 1,6 1,0 1,6 0,6 1,6 0,6 Rst Rst Rst Rst Rst Rst SÄÄTÖVENTTIILIT Käyttövesi TV 1 Lämmitys TV 2 Ilmastointi TV 3 Valmistaja Malli Virtaus Painehäviö Koko / kvs-arvo SÄÄTÖ OY SÄÄTÖ OY SÄÄTÖ OY KL KL KL dm 3 /s kpa 0, , ,82 55 DN /k vs 15 / 2,5 15 / 2,5 15 / 4,0 KIERTOVESIPUMPUT Käyttövesi P 1 Lämmitys P 2 Ilmastointi P 3 Valmistaja Malli / -lisätiedot Virtaus Nostokorkeus Moottorin ottama teho dm 3 /s kpa W PUMPPU OY PUMPPU OY PUMPPU OY ABC-S / 90 ABC-S / 170 ABC-S / 120 0,11 1,35 2, VERKOSTO, PAISUNTA- JA VAROLAITTEET Lämmitysverkko Ilmastointiverkko Verkon tilavuus / painehäviö Paisuntasäiliön tilavuus / esipaine Varoventtiilin koko / avautumispaine dm 3 / kpa dm 3 / kpa DN / kpa 1250 / / / / / / 350 N:o kpl Laite Mitoitus LISÄTIETOJA: LS 3 ON MITOITETTU ULKOLÄMPÖTILAN -14 o C MUKAISILLA ARVOILLA LÄMPÖLAITOKSEN ILMOITTAMA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PAINE-ERO 100 kpa

48

49 LIITE 5 3 (3) ESIMERKKIRAKENNUS E2 KYTKENTÄPIIRUSTUS (Ei sähköisessä muodossa)

50

51 LIITE 6 1 (2) Esimerkki: TILAUSTEHON LASKENTA ESIMERKKIKIINTEISTÖLLE E2 Esimerkkirakennuksen E2 tilausteho on "Lämmitystekniset tiedot"-taulukon (ks. liite 5) mukaan seuraava: * Käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden tehon lvk ja läm- mitystehon lm sekä ilmanvaihtotehon iv summa on suurimmil- laan ulkolämpötilassa 14 C, jolloin se on 323 kw ** Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama on 0,62 dm³/s, jolloin tuntinen käyttövesiteho kvh kohdan (ja liitteen 1) mukaan on 23 kw *** Laskennallinen tilausteho on siten ( ) kw = 346 las kw Tilaustehohinnaston lähin ylempi arvo on esimerkiksi 350 kw, joten tilausteho = 350 kw. T TILAUSVESIVIRRAN LASKENTA ESIMERKKIKIINTEISTÖLLE E2 * Käyttövesipiiriin liitettyjen lämmityslaitteiden tehon ja lämmitystehon sekä ilmanvaihtotehon summa on suurimmillaan ulkolämpötilassa 14 C, jolloin se on 323 kw. ** Lämmönsiirtimen toimintalämpötilat ovat tuolloin 97-36/33-56 C, eli t et = 97 C ja t ep = 36 C (toimintalämpötilat ovat täs- sä samat sekä lämmitys- että ilmastointipiirissä) *** Ominaislämpö (keskimääräinen 97/36 C) on 4,188 kj/kg C. Tiheys paluulämpötilassa 36 C on 0,994 kg/dm³ **** Kaukolämpövesivirta ilman käyttövettä on siten V e,läm 323 4,188 0,994 (97 36) dm³/s = 1,27 dm³/s ***** Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama on 0,62 dm³/s, jolloin tuntinen käyttövesiteho lvh kohdan mukaan on 23 kw. Tätä vastaava kaukolämpövesivirta lasketaan suurimman tarvittavan lämmitystehon mukaisilla toimintalämpötiloilla, jotka tässä ovat t et = 97 C ja t ep = 25 C (liite 5).

52 Kaavaan 8 sijoitettuna saadaan käyttöveden tuntista tehoa vastaavaksi kaukolämpöveden virtaamaksi V e,lv 23 4,185 0,997 (97 25) dm 3 /s LIITE 6 2 (2) 0,08 dm 3 /s *** Tilausvesivirta V on siten T 3 V T = (1,27 + 0,08) dm³/s = 1,35 dm /s = 4,9 m³/h.

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014)

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014) Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty ) Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Teho ja vesivirta kaukolämmön maksuperusteina

Teho ja vesivirta kaukolämmön maksuperusteina Teho ja vesivirta kaukolämmön maksuperusteina Suositus K15/2014 Kaukolämpö Teho ja vesivirta kaukolämmön maksuperusteina Energiateollisuus ry 2014 Energiateollisuus ry Suositus K15/2014 Sopimustehotyöryhmä

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS

KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS Lämpölaitosyhdistys ry Suositus K / 1995 Lämpölaitosyhdistys ry 1995 ISSN 07840217 Viite: LLYkansio 1/5 LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K/1995 Kaukolämmityslaitteiden

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA Kaukolämmön käyttöraportit Kaukolämmön käyttöraportit Kaikille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille lähetetään vuosittain raportti kaukolämpöenergian kulutuksesta Raportti lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Lvi -koodi 5316046 nimiketunnus: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 200-2RF-O (lattialämmitys) LÄMMÖNSIIRTIMET

Lvi -koodi 5316046 nimiketunnus: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 200-2RF-O (lattialämmitys) LÄMMÖNSIIRTIMET Lvi -koodi 536046 L2232 64585360469 LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 200-2RF-O (lattialämmitys) KÄYTTÖVESI LÄMMITYS IC25Tx50/P IC0Tx40/P 20 27 0,580 0,602 0,08,299 ºC-ºC 70-20 0-58 5-33

Lisätiedot

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5) 21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet Julkaisu K1/2013

Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet Julkaisu K1/2013 Kaukolämpö Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet julkaisu K1/2013 Energiateollisuus ry 2013 ISBN 978-952-5615-41-8 (nid.) ISBN

Lisätiedot

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS pientalojen lämmönjakokeskukset

Lisätiedot

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS 100-2RF, 100-3RF,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi KAUKOLÄMPÖ Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä 2015 www.jyvaskylanenergia.fi Neljä esimerkkiä hinnoittelun muutoksesta Esimerkki 1 : Teollisuuskiinteistö Esimerkki 2: Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

RBSN/COM 22/03/2012 Robert Bosch GmbH 2012. All rights reserved, also regarding any disposal, exploitation, reproduction, editing, distribution, as

RBSN/COM 22/03/2012 Robert Bosch GmbH 2012. All rights reserved, also regarding any disposal, exploitation, reproduction, editing, distribution, as 1 Robert Bosch GmbH Bosch-konsernin liikevaihto 2012: 52,5 miljardia euroa Henkilöstömäärä: 306 000 Automotive Technology 59% Industrial Technology 15% Consumer Goods & Building Technology 26% 2 Bosch

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Raportti K2/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9250 Viite: Sky-kansio 1/3 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS K2/1998 Tässä suosituksessa

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0 Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ALAJAKOKESKUS KAUKO 20/60 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

KAUKOLÄMMÖN ALAJAKOKESKUS KAUKO 20/60 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE KAUKOLÄMMÖN ALAJAKOKESKUS KAUKO 20/60 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: Tuotekatu 11, PL 21, 21201 Raisio Puh. (02) 4374 600 kaukora@kaukora.fi www.kaukora.fi 3.11.2009 JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN 16 1. Sisällys

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval konserni Alfa Laval on johtava maailmanlaajuinen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KÄYTÄ KAUKOLÄMPÖÄ OIKEIN

KÄYTÄ KAUKOLÄMPÖÄ OIKEIN KÄYTÄ KAUKOLÄMPÖÄ OIKEIN SISÄLTÖ 3 Kaukolämmöllä ja sillä siisti Kaukolämmön oikea käyttö säästää lämpöä ja rahaa Lämmön mittaus Mittarilukemat Jäähdytys Seuraa energiankulutusta Lämpöindeksi 6 Lämmitystarveluku

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake. 1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Lvi -koodi 5316047 nimiketunnus: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 25-2R-O (lattialämmitys) LÄMMÖNSIIRTIMET

Lvi -koodi 5316047 nimiketunnus: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 25-2R-O (lattialämmitys) LÄMMÖNSIIRTIMET LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 25-2R-O (lattialämmitys) E8LASHx44/1P E5ASx34/1P 60 11 0,290 0,301 0,033 0,529 ºC-ºC 70-20 10-58 115-33 30-35 8,7 20,2 0,1 8,1 SÄÄTÖKESKUKSET SÄÄTÖVENTTIILIT

Lisätiedot

linjasäätöventtiili MSV-F

linjasäätöventtiili MSV-F Kertasääteinen laipallinen linjasäätöventtiili Käyttö on kertasääteinen laipallinen linjasäätöventtiili käytettäväksi vesimäärän rajaamiseen keskuslämmitys -, kaukolämmitys - ja jäähdytysverkostoissa.

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Taloyhtiön tunnus ja nimi Sijaintikunt Kiinteistön numero ja nimi Vertailupaikkakunta Muuntokertoimet k1 ja k2 Rakennustilavuus Huoneistojen pinta-ala Nykyinen

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung

KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung KN 2014-07 Druck-, Satzfehler und techn. Änderungen vorbehalten - Subject to change Seite 1 2014-07 Druck-, Satzfehler und techn. Änderungen vorbehalten -

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Sertifikaatti Nro C326/05 1 (2) Vallox 90 SE AC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Ilox 89 Optima Ilox 89 Optima Iloxair Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima Sertifikaatti Nro VTT-C-5727-10 1 (2) Ilox 89 Optima on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-9668-9 16.12.29 Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA8DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin laitteen lämmityskäyrän

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-11031-14 1 (2) Vallox TSK Multi 50 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon

Lisätiedot