KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS"

Transkriptio

1 KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS Lämpölaitosyhdistys ry Suositus K / 1995

2 Lämpölaitosyhdistys ry 1995 ISSN Viite: LLYkansio 1/5

3 LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K/1995 Kaukolämmityslaitteiden kunnon ja toiminnan tarkastuksen tarve on kasvamassa. Kaukolämmitys laajeni voimakkaasti 1970 ja 1980luvuilla; tuolloin asennettujen lämmönjakokeskusten taloudellinen käyttöikä alkaa olla täyttymässä. Monilla paikkakunnilla vanhojen lämmönjakokeskusten uusinnat ylittävät lukumääräisesti jo nyt uusien liittymien määrän. Kaukolämmityslaitteiden katselmustoiminta edesauttaa hallituksen asettamia energiansäästötavoitteita. Suositusta laadittaessa on otettu huomioon valtiovallan edistämät energia ja kuntokatselmusmenettelyt. Lämpö ja energialaitosten suorittama kaukolämmityslaitteiden katselmus täydentää edellä mainittuja katselmuksia. Lämpö ja energialaitosten henkilöstöllä on hyvä asiantuntemus tarkastaa lämmönjakokeskusten kunto ja toimivuus. Lisäksi heillä on historia ja perustietoja rakennuksesta, joita voidaan käyttää katselmuksen pohjatietoina. Suositus on pääasiassa suunnattu lämpö ja energialaitoksille, mutta myös muut lämmitysalan yritykset voivat suorittaa tämän suosituksen mukaisia katselmuksia. Katselmusten suorittamiseen järjestetään koulutusta. Suosittelemme vain koulutettujen katselmoijien käyttöä. Tämä suositus korvaa Lämpölaitosyhdistys ry:n suosituksen K/88 "Kuluttajalaitteiden kunnon tarkastaminen". Suositus kaukolämmityslaitteiden katselmuksista on hyväksytty Lämpölaitosyhdistys ry:n hallituksessa Katselmustyöryhmä Timo Pesonen Kalle Koivula Timo Neira Terjo Nieminen Tuomo Toivanen Mirja Tiitinen Tampereen kaupungin sähkölaitos Hämeenlinnan Energia Oy Helsingin Energia Valkeakosken Energia Hyvinkään Lämpövoima Oy Lämpölaitosyhdistys ry

4

5 LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K/1995 Lämmönkäyttötoimikunta KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS SISÄLTÖ 1. TARKOITUS JA KATSELMUKSEN LAAJUUS KATSELMUSTEN HINNOITTELU JA MARKKINOINTI PERUSTIETOJEN SELVITYS MITTAUKSET JA TARKASTUKSET Mittaus ja menettelyohjeet Tarvittavat mittalaitteet Asbesti Lämmitystehojen mittaukset Kaukolämpökiertoveden paineeron mittaus Siirtimien tiiviys Sisäiset ja ulkoiset vuodot Käyttövesisiirtimen tiiviystarkastus Käyttövesisiirtimen kuormitusmittaus Säätölaitteiden toiminnan tarkastus Lämpöenergian mittauksen toiminta TULOSTEN ANALYSOINTI Siirtimen toiminnallinen tarkastelu lämpötilojen perusteella Lämmityksen ja ilmastoinnin siirtimet Käyttövesisiirtimet Lämmitystehon laskenta Paineerojen tarkastelu Säätölaitteiden toiminta Sopimustehon/vesivirran tarkistus Lämmitysverkoston tasapainotus Laiteuusinnan mitoitus RAPORTTI JATKOTOIMENPITEET LIITTEET Liite 1 Markkinointikirje Liite 2 Tilauslomake Liite Katselmuspöytäkirjat Liite 4 Asbestin esiintymisestä Liite 5 Käyttöveden lämmönsiirtimen vuototesti Liite 6 Veden ominaisuuksia Liite 7 Katselmusraportti, esimerkki... 27

6

7 1 1. TARKOITUS JA KATSELMUKSEN LAAJUUS Tämä suositus on tarkoitettu ohjeeksi lähinnä asuinrakennusten tai niihin lämmitysjärjestelmiltään verrattavien muiden rakennusten kaukolämmityslaitteiden katselmusten suorittamiseen. Katselmussuositus sisältää sekä kuntoarvion että energiankäytön tason tarkastelun. Suositusta voidaan soveltaa suppeampana tai laajempana kokonaisuutena tekijän resurssien puitteissa. Katselmuksen tarkoituksena on selvittää kaukolämmityslaitteiden kunto ja toimivuus siten, että kiinteistö voi annettujen ehdotusten mukaisesti parantaa lämmitysjärjestelmän toiminnan taloudellisuutta, toimintavarmuutta ja jäähdytystä. Katselmuksessa * selvitetään rakennuksen perus ja kulutustiedot * suoritetaan laitteiden tarkastus ja mittaukset (siirtimien lämpötekninen toiminta, siirtimen tiiviystarkastus, säätölaitteiden sekä paisunta ja varolaitteiden toiminnan ja kunnon tarkastus, jne.) * analysoidaan mittaustulokset * raportoidaan tulokset ja annetaan ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Asiakas voi tarvittaessa laatia annetun katselmusraportin perusteella korjaussuunnitelman. Lämpölaitoksen tekemä kaukolämmityslaitteiden katselmus voi samalla olla pohjana asiakkaan kanssa sovittavalle jatkuvalle huoltotoiminnalle. Huoltosopimuksen mukaan lämpölaitos tarkastaa ja huoltaa asiakkaan kaukolämmityslaitteet määräajoin, esim. kerran tai kaksi kertaa vuodessa. 2. KATSELMUSTEN HINNOITTELU JA MARKKINOINTI Katselmusten hinnoittelussa tulee ottaa huomioon vuonna 1992 voimaan tullut kilpailulaki, joka painottaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Hinnoitteluperusteiden tulee olla julkisia ja asiakkaan on pystyttävä seuraamaan niitä. Hinnoittelun on perustuttava todellisiin kustannuksiin, katselmuksia ei saa subventoida kaukolämmön hinnalla. Katselmuspalvelun tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Katselmusten markkinointi aloitetaan kartoittamalla kaukolämpöyrityksen omat henkilöstö ym. resurssit. Asiakkaat segmentoidaan ja katselmuksia markkinoidaan kohderyhmittäin. Katselmukset voidaan tarjota kokonaan kaukolämpöyrityksen toteuttamana tai yhteistyössä esim. alueen LVIurakoitsijoiden kanssa. Katselmus koostuu esim. seuraavista osaalueisista: * kaukolämmityslaitteiden kuntoarvio * kaukolämmityslaitteiden toimintatarkastus * kaukolämmityslaitteiden käytön opastus * kaukolämmityslaitteiden laitetietojen päivitys * kaukolämpöenergian kulutusselvitys * sopimusvesivirran/tehon mittaus ja tarkastus * kaukolämmityslaitteiden mitoitus laiteuusintaa varten.

8 2 Markkinointi kohdennetaan kaukolämpöyrityksen asiakastietorekisteristä saatavien tietojen perusteella esim. seuraavasti: * suuret kuluttajat * normaalia enemmän kuluttavat * huonot jäähdyttäjät * kuluttajalaitteiden ikä yli 10 vuotta * määrätty laitetyyppi. Katselmusten markkinoinnista tehdään suunnitelma, jonka edistymistä seurataan säännöllisesti. Markkinatutkimuksella voidaan kartoittaa kaukolämpöasiakkaiden tarpeet kaukolämmityslaitteiden katselmukseen jo ennen suunnitelman laatimista. Markkinoinnissa käytetään kaikkia markkinointiviestinnän keinoja, kuten järjestämällä katselmusten infotilaisuuksia, ottamalla asiakkaisiin yhteyksiä henkilökohtaisesti tapaamalla tai puhelimitse, lähettämällä markkinointikirjeitä tai ilmoittamalla paikallisissa viestimissä. Hyvä ja luotettava keino on esitellä katselmuksen tehneiden talojen saamia etuja ja hyötyjä. Kaukolämpöyritys sopii asiakkaan kanssa katselmuksen laajuudesta ja siihen liittyvistä töistä. Liitteessä 1 on esimerkki markkinointikirjeestä ja liitteessä 2 katselmuksen tilauslomakkeesta.. PERUSTIETOJEN SELVITYS Katselmus alkaa perustietojen selvityksellä. Tilauslomakkeella kartoitetaan kiinteistön esitiedot täydentämään ja varmistamaan lämpölaitoksen asiakastietorekisteriä. Myös mahdolliset kiinteistön tiedossa olevat ongelmat voidaan selvittää jo tässä yhteydessä (vrt. liite 2, katselmuksen tilauslomake). Tilauksen yhteydessä asiakkaalta pyydetään seuraavat kiinteistötiedot: * yhteystiedot * rakennustiedot: tilavuus, rakentamisvuosi, asuin ja liikehuoneistojen lukumäärät * käyttöveden kulutustiedot * mahdolliset tiedossa olevat lämmitystekniset ongelmat * suoritetut energiansäästötoimenpiteet * tiedot asbestin esiintymisestä. Lämpölaitos kerää omista tiedostoistaan tiedot * energiankulutuksesta ja sen kehityksestä * jäähdytyksestä * rakennuksesta * laitteista * mahdollisesta asbestista. Näiden tietojen perusteella muodostetaan yleiskäsitys asiakkaan energiankulutuksen ja laitetekniikan tasosta.

9 4. MITTAUKSET JA TARKASTUKSET Katselmukset tehdään lämmityskaudella, jolloin voidaan tarkastaa lämmitys ja ilmastointisiirtimien toiminta. Ulkolämpötilan tulisi olla mittauksia tehtäessä alle 0 C. Laskennan tarkkuus huononee huomattavasti, kun ulkolämpötila on sitä korkeampi. Kiinteistössä suoritetaan kaukolämmityslaitteiden toiminnan tarkastukset ja mittaukset sekä laitteiden kunnon selvitys. Tarkastuksista ja mittauksista laaditaan pöytäkirjat. Kiinteistön edustajan tulisi olla läsnä katselmustilaisuudessa. Samalla voidaan antaa myös laitteiden käytön opastusta. 4.1 Mittaus ja menettelyohjeet Lähtötietojen perusteella muodostetaan yleiskäsitys kohteesta ennen katselmuskäyntiä. Tällä perusteella määritellään ennakkoon katselmuskäynnin ajankohta ja tarvittavat mittalaitteet. Oleellisena osana katselmuskäyntiin kuuluu kiinteistön käyttöhenkilökunnan haastattelu. Katselmuskäyntiin sisältyvät toimenpiteet suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: 1. Mitataan ulkolämpötila ja merkitään se pöytäkirjaan ennen lämmönjakohuoneeseen siirtymistä. 2. Arvioidaan lämmönjakohuoneen ja siellä olevien laitteiden yleiskunto sekä selvitetään asbestin esiintymistä (kpl 4.).. Luetaan lämmönjakolaitteiden lämpömittarit ja kirjataan pöytäkirjaan. Samalla tarkistetaan ko. mittareiden yleiskunto. 4. Selvitetään ja kirjataan pöytäkirjaan säätölaitteiden asetukset ja toiminta sekä kiinteistön ilmanvaihtoon ja laitteiden kytkentään liittyvät toimintatilat. Sisälämpötila pyritään selvittämään mittaamalla. 5. Lämmitystehon mittaukset (kpl 4.4). Mittausten aikana voidaan tehdä seuraavat kohdat 6 ja Luetaan ja kirjataan pöytäkirjaan lämmönsiirtimien, säätölaitteiden, pumppujen, paisuntalaitteiden yms. laitteiden tiedot. Samalla arvioidaan em. laitteiden kunto. Lämmönsiirtimien osalta arvioidaan yleiskunto ja eristykset. 7. Tarkistetaan ja kirjataan putkistojen ja varusteiden kunto ja toimivuus sekä arvioidaan niiden huolto ja uusimistarve.

10 4 8. Luetaan ja kirjataan painemittarien lukemat pöytäkirjan mukaisesti kaukolämpökiertoveden paineeron selvittämiseksi (kpl 4.5). 9. Tehdään käyttöveden lämmönsiirtimen vuototesti (kpl 4.6.2). 10. Tehdään käyttöveden lämmönsiirtimen mahdollinen kuormituskoe (kpl 4.7) ja kirjataan arvot pöytäkirjan kohtaan "Lämmitystehon mittaukset". 11. Tarkistetaan ja kirjataan pöytäkirjaan tiedot mittauskeskuksesta ja mittauksesta (kpl 4.9). 12. Annetaan tarvittaessa käytönopastus. 1. Tarkistetaan, että venttiilien yms. käyttöasennot ja laitteiden asetusarvot ovat alkutilanteen mukaiset. 14. Tarkistetaan poistuttaessa ovien lukkiutuminen ja avainasiat. 15. Mitataan ulkolämpötila tarvittaessa uudestaan ja merkitään se pöytäkirjaan. Katselmuspöytäkirjoista on esimerkki liitteessä. Pöytäkirjat voidaan sellaisinaan liittää raporttiin. 4.2 Tarvittavat mittalaitteet 4. Asbesti /5/.../12/ Kohteessa tehtäviä mittauksia varten tarvitaan vähintään seuraavat mittalaitteet: * digitaalinen lämpötilamittari (tarkkuus 0,1 C) * digitaalinen sekuntikello * painemittarit, 2 kpl Laajemmissa mittauksissa tarvitaan myös * virtauksen mittauslaitteet. Katselmuksen yhteydessä tehdään arvio asbestin esiintymisestä lämmönjakohuoneessa ja niissä tiloissa, joissa katselmustoimintaa suoritetaan. Mikäli tiloissa on rikkinäistä, pölyävää asbestia, katselmusta ei voida suorittaa. Tällöin asiakasta kehotetaan tekemään tarvittavat asbestipurkutyöt. Liitteessä 4 on lisätietoa asbestin esiintymisestä. Katselmusten yhteydessä huomioitavat asbestityöt: * Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä todetaan, onko asbestia. * Asbestieristeiden ollessa rikki tarkastustyötä ei tehdä. Kiinteistön omistajalle ilmoitetaan asbestista ja pyydetään poistamaan tai paikkaamaan eristeet. Asbestityön voi tehdä vain työsuojelupiirin valtuuttama liike.

11 * Katselmus voidaan suorittaa asbestieristeiden ollessa pinnaltaan ehjää, jolloin se ei aiheuta pölyämistä. Raporttiin kirjoitetaan, että eristemateriaali on asbestia. * Kiinteistössä suoritettavien asbestipurkutöiden yhteydessä puretaan myös lämpölaitoksen laitteiden ja putkien asbestieristeet. Asiasta ja kustannusten jakamisesta sovitaan lämpölaitoksen kanssa ennen purkutöitä. Tällöin sovitaan myös uudelleeneristämisestä. 4.4 Lämmitystehojen mittaukset Ennen mittauksen aloitusta selvitetään, että tarvittavat mittausyhteet ovat olemassa. Mitattavan lämmitysverkon/siirtimen toiminta tulee olla vakaata ja säätö ei saa huojua. Säätöjen asetuksiin, käyttökytkimiin ja säätö ja sulkuventtiileihin ei tästä syystä kosketa ennen mittauksia. 1. Jos lämmityssiirtimiä on kaksi (esim. lämmitys ja ilmanvaihtosiirrin), mitataan ensin molempien siirtimien ensiövirta ja sen jälkeen ilmanvaihtosiirtimen vesivirta sulkemalla lämmityssiirtimen kesäsulkuventtiili. Samalla varmistetaan, että toimenpide ei aiheuta häiriöitä ilmanvaihtosiirtimen toiminnalle. Vastaavasti menetellään myös, jos lämmityspiirejä/siirtimiä on enemmän kuin kaksi. 2. Käyttöveden lämmönsiirtimen säätöventtiili suljetaan ja lukitaan se kiinni. Säätöventtiilin pitävyys voidaan tarkistaa vasta mittausten jälkeen.. Mittauskeskuksen virtausanturista luetaan ja kirjataan mittauksen alkulukema, mittauskello käynnistetään tietyn selkeästi luettavan lukeman hetkellä. 4. Lämmönsiirtimen ensiö ja toisiopuolien alku ja loppulämpötilat mitataan ja kirjataan pöytäkirjaan. Mittauksissa tulee pyrkiä mahdollisimman tarkkoihin lukemiin. Mittaus suoritetaan asettamalla lämpötilamittarin tuntoelin lämpömittarin suojataskuun, johon on laitettu lämpöä johtavaa väliainetta lämmönjohtumisen parantamiseksi. Mittaritaskun suu tukitaan lämpömittarin tuntoelimen ympäriltä kankaanpalalla tms. ilman jäähdyttävän vaikutuksen estämiseksi. Lämpömittari luetaan ja kirjataan vasta sitten, kun lämpötila on tasaantunut ja mittarin näyttämä ei enää muutu. Kaikki lämpötilat mitataan samalla mittarilla. Suositeltava mittausjärjestys on kuumimmasta lämpötilasta matalimpaan lämpötilaan mittarin tuntoelimen lämpötilatasaantumisen takia. 5

12 6 5. Kun lämpötilat on mitattu, pysäytetään mittauskello virtausanturista luettavan selkeän lukeman hetkellä. Virtausanturin lukema kirjataan muistiin. Vähentämällä loppulukemasta alkulukema saadaan virtausmäärä, joka kirjataan pöytäkirjaan. Pöytäkirjaan kirjataan myös mittauskellon osoittama mittausaika. Mittausjakson pituus tulisi olla vähintään 15 minuuttia. Virtausmäärä voidaan mitata myös virtausanturista saatavan testipulssin ja optisen lukijan avulla. 6. Mittausjakson aikana seurataan, että kaukolämpöveden lämpötilat pysyvät vakioina ja että säätö ei huoju. 7. Mittauksen jälkeen tarkistetaan käyttöveden säätöventtiilin pitävyys sulkemalla lämmityssiirtimien kesäsulkuventtiilit ja katsomalla virtausanturista mahdollinen virtaus. Virtaus on tällöin joko käyttöveden säätöventtiilin vuoto tai lämmönsiirtimen vuoto, mikäli kesäsulkuventtiilit ovat tiiviitä. Vuotovirtaus voidaan vähentää mittaustuloksista, tulosta on kuitenkin tällöin tarkasteltava epäluotettavana. 8. Mittauksen päätteeksi vapautetaan käyttöveden säätöventtiili automaattikäytölle ja tarkistetaan, että säätötulos asettuu oikein. Lämpömittarit ym. laitetaan ennalleen alkuperäiseen tilaansa. Mikäli käyttöveden lämmönsiirrin osoittautuu myöhemmissä selvityksissä vuotavaksi (kts. 4.6), mittaus on mitätön. 4.5 Kaukolämpökiertoveden paineeron mittaus Jos lämmönjakokeskuksessa olevien kaukolämmön tulo paluuputkissa olevien painemittarien toiminta ja tarkkuus ovat kunnossa, paineeron tarkastelu voidaan suorittaa käyttämällä näitä mittareita. Tällöin painemittarien näyttämät luetaan ja kirjataan "Toimintakatselmuspöytäkirjaan" seuraavassa järjestyksessä: 1. alkutilanne (sen hetkinen normaali toimintatila) 2. tuloputken venttiili suljettuna. paluuputken venttiili suljettuna. Em. tietojen perusteella käytettävissä oleva paineero voidaan selvittää pöytäkirjassa esitetyllä tavalla. Paineerojen selvitys kuvaa tilannetta alkutilanteen mukaisen tilanteen virtaamilla. Jos kohteessa on esiintynyt tai on syytä epäillä lämmöntoimitushäiriöitä paineeron suhteen, tehdään paineeron mittaus erillisillä tarkkuuspainemittareilla ja lisäksi alkutilanteen mukainen ensiöpuolen virtaama luetaan virtausmittarista. Näiden mittausten perusteella lasketaan paineerot ja häviöt sopimusvesivirtaa vastaavissa olosuhteissa. Tällöin täytyy huomioida myös muut muuttujat ennen pitkälle menevien johtopäätösten tekoa. Asiaa on selvitetty kohdassa 5..

13 7 4.6 Siirtimien tiiviys Sisäiset ja ulkoiset vuodot Käyttöveden lämmönsiirtimen sisäisessä vuodossa virtaa joko käyttövesi kaukolämpöverkkoon tai kaukolämpövesi käyttövesiverkkoon painesuhteista riippuen. Useimmissa tapauksissa vesijohtoverkon paine on kaukolämpöverkon paluupainetta korkeampi, jolloin kaukolämpöverkkoon virtaa happipitoista vettä. Asiakkaan vesi ja lämpölaskut kasvavat. Kaukolämpöverkon paineen ollessa vesijohtoverkoston painetta korkeampi, kaukolämpövettä virtaa lämpimään käyttöveteen tai takaiskuventtiilin kautta jopa kylmävesiverkostoon. Mikäli lämpölaitos lisää väriainetta kaukolämpöverkoston veteen, käyttövesisiirtimen sisäinen vuoto ilmenee lämpimän käyttöveden värjäytymisestä. Lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimen sisäinen vuoto ilmenee varoventtiilin vuotamisena, koska kaukolämpöverkon paine on lämmitysverkostojen painetta korkeampi. Lämmitysverkoston varoventtiilin vuotaessa tulee tarkistaa ensin lämmitysverkoston täyttöventtiilin asento ja kunto. Kumitiivisteiset levylämmönsiirtimet vuotavat yleensä siirtimestä ulospäin. Suoraputkisiirtimen ulkoinen vuoto voi löytyä eristeiden alta: käyttövesisiirtimen avattavan päädyn pultit löystyvät ajan myötä. Asiakkaan tulee uusia vuotava siirrin ensitilassa. Jos vuoto on suuri, siirrin voidaan sulkea heti tai rajoittaa käyttöveden saantia esim. pariksi tunniksi aamulla ja illalla Käyttövesisiirtimen tiiviystarkastus Käyttöveden lämmönsiirtimen tiiviys tarkistetaan seuraavasti: * Tulo ja paluuputkien sulkuventtiilit suljetaan, tulopuolen venttiili suljetaan ensin paineiskun välttämiseksi. Ensiöpuolen painemittarien näyttämät laskevat tasaisesti nollaan, jos käyttöveden lämmönsiirrin on ehjä. Mikäli painemittarien näyttämät eivät laske, tarkistusta jatketaan seuraavasti: * Käyttöveden lämmönsiirtimeen tulevan kylmän veden ryhmäventtiili suljetaan. * Käyttövesiverkoston paine lasketaan pois avaamalla lämpimän käyttöveden hana.

14 8 * Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämät laskevat, avataan kylmän veden ryhmäventtiili ja seurataan, nouseeko paine ensiöpuolen painemittareissa. Jos paine nousee, lämmönsiirin on todennäköisesti vuoto. * Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämät eivät laske, paine päästetään pois kaukolämpöputkista avaamalla hetkeksi kaukolämpöputkessa oleva tyhjennys tai ilmanpoistoventtiili. Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämät eivät laske, siirtimessä on vuoto tai sulkuventtiilit eivät pidä. Jotta siirtimen sisäinen vuoto voidaan varmasti todeta edellä esitetyllä tavalla, lämmönjakokeskuksen pääsulkuventtiilien tulee olla tiiviit. Vuototesti on esitetty kaaviona tarkemmin liitteessä Käyttövesisiirtimen kuormitusmittaus Käyttöveden lämmönsiirtimelle tehdään tarvittaessa kuormituskoe. Kaukolämpöveden kierto lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimien kautta suljetaan. Tarvittaessa suljetaan myös käyttöveden kierto. Lämminvesihanoja avataan niin monta, että toisiopuolen virtaama vastaa mitoitusvirtaamaa. Käyttöveden lämpötilaksi säädetään n. 50 C (tai uusilla siirtimillä 55 C), jonka jälkeen odotetaan tilanteen tasaantumista. Ensiö ja toisiopuolen lämpötilat kirjataan ja lasketaan kaukolämpöveden jäähdytys. Jäähdytystä verrataan toimintakäyrästöstä saatavaan arvoon. Toisiopuolen lämpötilojen tulisi tarkastelussa olla mahdollisimman lähellä mitoituslämpötiloja 550 C (tai 1055 C). Mitä korkeampi on tulevan kaukolämpöveden lämpötila, sitä enemmän kaukolämpöveden tulisi jäähtyä mitoitusvirtaamalla. 4.8 Säätölaitteiden toiminnan tarkastus Pöytäkirjaan kirjataan toimintatilanne: lämpötilat ja säätimien asetusarvot. Säätölaitteista tarkastetaan säädön asetukset sekä mahdolliset yö ja viikonloppupudotukset. Lämmitys ja käyttövesipiirin säätötulosta (mitattuja arvoja) verrataan asetusarvoihin. Säätöjärjestelmän tulee täyttää seuraavat vaatimukset normaaleissa käyttöolosuhteissa /2/: 1. Suurin pysyvä poikkeama asetusarvosta 2 C. 2. Suurin hetkellinen poikkeama asetusarvosta * käyttöveden säätöjärjestelmät 10 C * lämmityksen säätöjärjestelmät 5 C * ilmanvaihdon säätöjärjestelmät 10 C

15 9. Sallittu jatkuvan huojunnan amplitudi * käyttöveden säätöjärjestelmät 2 C * muut säätöjärjestelmät: 0,5 C 4. Sallittu palautumisaika muutoksen alkuhetkestä siihen hetkeen, kun kohdassa 1 esitetty vaatimus täyttyy. * kaikki järjestelmät 2 min Säätölaitteiden asetusarvoja ei saa muuttaa asiakkaan tietämättä katselmuksen yhteydessä, mahdolliset virheelliset asetusarvot raportoidaan asiakkaalle. 4.9 Lämpöenergian mittauksen toiminta Katselmuksen yhteydessä luetaan mittarin lukemat ja kirjataan ne pöytäkirjaan. Lisäksi tarkistetaan, että: * lämmönkäyttöilmoitus on oikein täytetty ja ilmoitetut lukemat vastaavat mittarin lukemia * lämpömääränlaskimen lämpötilanäyttämät vastaavat toimintalämpötiloja * mittauksen sinetöinnit ovat ehjät * mahdollinen virtauksen rajoitin on kunnossa ja toimii. Mekaanisesta virtausanturista voidaan tarkista lisäksi, että: * mittari käy tasaisesti * mittarista ei tule epätavallista ääntä. Tarkemmin lämpömääränmittauksen kenttätestauksen mahdollisuuksia on esitetty LLY:n suosituksessa K1/1994 "Kaukolämmön mittaus". /4/ 5. TULOSTEN ANALYSOINTI Asiakkaalla tehtyjen mittausten perusteella tulokset analysoidaan toimistotyönä laskemalla. Apuna voidaan käyttää tarkoitusta varten tehtyjä ohjelmia. Liitteessä 6 on taulukko laskennassa tarvittavista veden ominaisuuksista: tiheys ja ominaislämpökapasiteetti lämpötilan funktiona. 5.1 Siirtimen toiminnallinen tarkastelu lämpötilojen perusteella Siirtimen toimintalämpötilojen tarkastelun perusteella pyritään löytämään huonosti jäähdyttävät lämmönsiirtimet. Tällaiset siirtimet aiheuttavat lämmönjakokeskuksen läpi kulkevan kaukolämpövesimäärän ja painehäviön lisääntymisen sekä huonomman kaukolämpöveden keskijäähdytyksen.

16 10 Mahdollisia syitä huonoon jäähdytykseen ovat: * lämmönsiirtopintojen likaantuminen * siirtimen sisäisissä rakenteissa tapahtuneet muutokset, jolloin siirtimessä voi olla lämpöpintojen ohivirtausta * siirtimen alimitoitus * siirtimen virheellinen kytkentä myötävirtaan. Siirtimen lämmönsiirtokykyä (hyvyyttä) voidaan karkeasti tarkastella tarkasteluhetken toimintalämpötilojen avulla. Ensiö ja toisioverkoston paluulämpötilojen eroa, asteisuutta, verrataan siirtimen toimintalämpötilakäyrästöstä saatavaan arvoon. T 1 = T 2 = T = T = 4 ensiöverkoston tulolämpötila ensiöverkoston paluulämpötila toisioverkoston paluulämpötila toisioverkoston menolämpötila Kuva 1. Siirtimen toimintalämpötilat tarkasteluhetkellä. Kuvan 1 merkinnöillä siirtimen asteisuus on T T. 2 Kukin lämpölaitos voi tehdä omat käyrästönsä, kuvissa 2 ja esimerkkinä ilmastovyöhykkeelle I laaditut lämmitys ja käyttövesisiirtimen toimintalämpötilakäyrästöt. Kuvassa 2 on mitoituslämpötiloille 11545/4070 C mitoitetun lämmityssiirtimen toimintalämpötilat. Kuvassa oleva käyrästö on laadittu vanhoille käyttöveden lämmönsiirtimille, jotka on mitoitettu lämpötiloilla 7025/550 C. Jos siirtimen toimintalämpötilakäyrästöltä saatava kaukolämpöveden paluulämpötila on yli 5 C korkeampi kuin käyrä edellyttää ja toisioveden lämpötilat ja virtamaat vastaavat suunniteltuja arvoja, voidaan suositella siirtimen uusimista Lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimet Lämpötilojen tarkastelussa on huomattava, että siirtimen toisiopuolen menolämpötila ei ole korkeampi kuin toimintalämpötilakäyrä edellyttää ja kaukolämpöveden tulolämpötila ei alita asiakkaalle tulevan kaukolämpöveden lämpötilakäyrää.

17 11 ESIMERKKI 1 ulkolämpötila kaukolämpöveden tulolämpötila kaukolämpöveden paluulämpötila lämmitysverkoston menolämpötila lämmitysverkoston paluulämpötila = 12 C = 97 C = 7 C = 54 C = 4 C Siirtimen asteisuus on tällöin 7 C 4 C = C, eli siirtimen mitattu asteisuus vastaa käyrästöstä (kuva 2) saatavaa arvoa Käyttövesisiirtimet Mitatuista toimintalämpötiloista laskettua jäähdytystä verrataan toimintakäyrästöstä saatavaan arvoon. Jos kylmän veden lämpötila on korkeampi kuin 5 C, kaukolämpöveden paluulämpötila nousee. Kylmän veden lämpötilan muutos 2 C:lla vaikuttaa kaukolämpöveden paluulämpötilaan noin 1 C kaikissa olosuhteissa. ESIMERKKI 2 kaukolämpöveden tulolämpötila käyttöveden lämpötila kylmän veden lämpötila kaukolämpöveden paluulämpötila = 80 C = 50 C = 5 C = 2 C Jos kylmän veden lämpötila on 11 C, kaukolämpöveden paluulämpötila nousee noin 26 C:seen.

18 12 C ASIAKKAALLE TULEVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA LÄMMITYKSEN MENO LÄMPÖTILA SIIRTIMELTÄ PALAAVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA LÄMMITYKSEN PALUU LÄMPÖTILA ulkolämpötila C Kuva /4070 C mitoitetun lämmityssiirtimen toimintalämpötilat ulkolämpötilan funktiona ilmastovyöhykkeellä I. C SIIRTIMELLE TULEVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA KÄYTTÖVEDEN MENO LÄMPÖTILA SIIRTIMELTÄ PALAAVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA KYLMÄN VEDEN LÄMPÖTILA Kuva. 7025/550 C mitoitetun käyttövesisiirtimen toimintalämpötilat.

19 1 5.2 Lämmitystehon laskenta Kohdassa 4.4 esitettyjen mittausten (lämpötilat, vesivirta) perusteella voidaan laskea lämmönsiirtimen teho kaavasta V e C P (T 1 T 2 ) = siirtimen lämpöteho, kw V e = kaukolämpövesivirta, m /h c p = veden ominaislämpö, kj/kg C = veden tiheys, kg/m T 1 = kaukolämpöveden tulolämpötila, C T = kaukolämpöveden paluulämpötila, C 2 Liitteessä 6 on taulukko tiheydestä ja ominaislämmöstä veden eri lämpötiloilla. Lasketun tehon perusteella voidaan määritellä toisiopuolen virtaus V t C P (T 4 T ) V t = toisiopuolen vesivirta, m /h T = toisiopuolen paluulämpötila, C T = toisiopuolen menolämpötila, C 4 ESIMERKKI (vrt. malliraportin mittaustulokset liitteessä 7) virtaama V e = 100 dm mittausaika = 15 min 11 s kaukolämpöveden tulolämpötila T 1 kaukolämpöveden paluulämpötila T = 0,1 m = 911 s = 90,4 C = 5,6 C 2 Koska virtaus on mitattu kaukolämmön paluupuolelta, veden ominaisuustiedoiksi otetaan arvot veden paluulämpötilalla, eli lämpötilassa 5,6 C. c p = 4,181 kj/kg C = 986,5 kg/m Lämpöteho on 0,1 m 911 s 4,181 kj kg C 986,5 kg m (90,4 C 5,6 C) 17 kj s 17 kw

20 14 Toisiopuolen virtaus voidaan laskea, kun tiedetään teho ja lämpötilat. toisiopuolen paluulämpötila T toisiopuolen menolämpötila T 4 = 8,5 C = 59,2 C Veden ominaisuustiedoiksi otetaan arvot toisiopuolen veden keskilämpötilalla, eli lämpötilassa 48,9 C. c p = 4,180 kj/kg C = 988,52 kg/m V t 4,18 kj kg C 988,52 17 kw kg m (59,2 C 8,5 C) 0,2 dm /s 0,7m /h Lämmönsiirtimen teho voidaan redusoida vastaamaan mitoitusulkolämpötilaa seuraavasti: tu1 t s t u1 t s t u2 tu2 Esimerkin arvoilla siirtimen mitoitusteho on siis 29 C 22 C ( 29 C) 22 C ( 8,1 C) 17kW 29 kw Tehon redusointi lämpötilaerojen suhteessa antaa sitä oikeamman tuloksen mitä lähempänä mitoitusulkolämpötilaa mittaukset on tehty. Em. lasketantapa voi antaa huomattavastikin todellisuudesta poikkeavan tuloksen, kun ulkolämpötila mittaushetkellä on ollut yli 0 C. 5. Paineerojen tarkastelu Katselmuskohteessa pöytäkirjaan kirjattujen painemittareiden lukemien perusteella voidaan selvittää kaukolämpökiertoveden paineero esimerkin 4 mukaisesti.

21 15 ESIMERKKI 4 Asiakkaan laitteet tulo paluu KAUKOLÄMPÖKIERTOVEDEN PAINEERO ( bar ) Painemittareiden näyttämät Tuloputken mittari Paluuputken mittari A B Alkutilanne 9,1 6,4 = 2,7 C D Tulo suljettu 5,8 6,0 = 0,2 = E F Paluu suljettu 9,4 Paineero ( tulo paluu ) 9,6 2,9 Tulo ja paluu suljettu X Käyttövesisiirtimen vuototesti tehty = käytettävissä oleva paineero 1. Paineero asiakkaalla ko. virtauksella (AB) (CD) 2,9 bar = 290 kpa 2. Paineero "jakojohdossa" EC tai FD,6 bar = 60 kpa. Liittymisjohdon + mittauskeskuksen painehäviö 0,7 bar = 70 kpa Tuloputken (+lianerottimen) painehäviö EA 0, bar = 0 kpa Paluuputken (+mittarin ja rajoittimen) painehäviö BD 0,4 bar = 40 kpa Em. paineerot vastaavat mittareiden lukuhetkellä vallinneen kaukolämpövirtauksen mukaista tilannetta. Mikäli kohteessa on esiintynyt tai on syytä epäillä lämmöntoimitushäriöitä paineeron suhteen, mittaustilanteen mukaiset tulokset voidaan redusoida vastaamaan haluttua tilannetta (esim. sopimusvesivirtaa) seuraavasti: * Tulojohdon + mittauskeskuksen painehäviö redusoidaan kertomalla se halutun tilanteen ja mittaustilanteen mukaisten virtauksen suhteiden neliöllä. * Paineero asiakkaalla halutun tilanteen mukaisella virtaamalla saadaan vähentämällä em. tavalla laskettu painehäviö mittaustilanteen mukaisesta "jakojohdon" paineerosta.

22 16 ESIMERKKI 5 Mittaustilanteen virtaus = 1,5 m /h Sopimusvesivirta =,0 m /h Paineero sopimusvesivirralla on 5.4 Säätölaitteiden toiminta 60 kpa (,0 1,5 )2 70 kpa 80 kpa Käyttöveden lämpötilan tulee olla C ja lämmitysverkoston menolämpötilan tulee vastata asetusarvoja. Säätötuloksen huojunta ei saa ylittää määräysten mukaisia arvoja /2/. Huonon säätötuloksen syynä voi olla: * virheellinen viritys * virheellinen asetusarvo * säätökeskuksen tai tuntoelimien rikkoutuminen * säätöventtiilin jumiutuminen tai venttiilin vuoto * väärin mitoitettu säätöventtiili (mitoitusohje LLY:n julkaisussa K1/92 /2/). 5.5 Sopimustehon/vesivirran tarkistus Asiakkaan sopimusvesivirta tarkistetaan tarvittaessa katselmuksen yhteydessä. 5.6 Lämmitysverkoston tasapainotus Lämmitysverkoston toimintalämpötiloilla on oleellinen merkitys kaukolämpöveden jäähdytykseen. Jos lämmitysverkosto ei ole tasapainossa, rakennus ei ole tyydyttävästi säädettävissä ja se kuluttaa tarpeettomasti energiaa. Koko kiinteistöä lämmitetään kylmimmän tilan mukaan, jolloin muut tilat ovat liian lämpimiä. Huoneistojen välillä on suuret (yli 2 C) lämpötilaerot. Lämmitysverkoston meno ja paluulämpötilan ero on pieni, jolloin myös kaukolämpöveden jäähdytys on pieni. Mahdollinen perussäädön tarve selvitetään kiinteistön hoitajalta katselmuksen yhteydessä. Lämmitysverkoston perussäätö suositellaan tehtäväksi myös aina lämmönjakokeskuksen uusintatyön yhteydessä, koska uusien siirtimen ja säätölaitteiden ominaisuudet (painehäviöt, lämpötilat) ovat erilaiset kuin vanhoilla laitteilla.

23 Laiteuusinnan mitoitus Katselmuksen tuloksena voidaan laskea myös laitteiden mitoitusarvot laiteuusintaa varten. Lämmönjakokeskuksen taloudellinen käyttöikä on n. 20 vuotta. Pelkästään säätölaitteiden uusiminen yli 15 vuotta vanhoissa lämmönjakokeskuksissa ei ole taloudellisesti perusteltua. Asiakkaan edun mukaista on, että laitteet uusitaan hallitusti, jolloin rahoitus, suunnittelu ja asennustyö aikatauluineen voidaan valmistella huolella. Laitteiden mitoitus perustuu todellisiin toimintaarvoihin, jotka on selvitetty katselmuksen yhteydessä. Lämmityksen lämmönsiirtimen tehontarve lasketaan kulutustietojen perusteella. Käyttövesisiirtimen virtaama mitoitetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 "Kiinteistöjen vesi ja viemärilaitteistot" mukaisesti. Laiteuusinnan menettelytavoista ja mitoituksesta on ohjeita LLY:n julkaisussa K1/92 /2/. 6. RAPORTTI Kiinteistön kaukolämmityslaitteiden kunnosta ja toiminnasta annetaan raportti. Raportti sisältää vähintään seuraavat kohdat: * kiinteistön perustiedot * yhteenveto havaituista vioista ja puutteista * toimenpideehdotukset * pöytäkirjat * energiankulutuksen selvitys. Raportti tulisi luovuttaa katselmuksen tilaajalle henkilökohtaisesti. Liitteessä 7 on esimerkki katselmusraportista, joka sisältää myös mitoitustiedot laiteuusintaa varten. 7. JATKOTOIMENPITEET Kaukolämmityslaitteiden katselmuksen jälkeen voidaan asiakkaalle tarjota laitteiden jatkuvaa huoltoa. Asiasta laaditaan tällöin huoltosopimus, jonka perusteella asiakkaan laitteet tarkistetaan määräajoin esim. kerran vuodessa. Lämpölaitokset voivat katselmusten yhteydessä päivittää asiakasrekisteriinsä kiinteistötiedot sekä tarvittavia tietoja asiakkaan kaukolämmityslaitteista. Rekisteriä voidaan hyödyntää mm. neuvonnassa, laitteiden vikaantumisen seurannassa, jne.

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio

Lisätiedot

Tilausteho ja -vesivirta Määritys ja tarkistaminen

Tilausteho ja -vesivirta Määritys ja tarkistaminen Tilausteho ja -vesivirta Määritys ja tarkistaminen Suositus K15/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9250 Viite: Sky-kansio 1/4 Suomen Kaukolämpö ry Suositus K15/1998 Lämmönkäyttötoimikunta Tilausteho

Lisätiedot

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS pientalojen lämmönjakokeskukset

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014)

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014) Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty ) Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ALAJAKOKESKUS KAUKO 20/60 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

KAUKOLÄMMÖN ALAJAKOKESKUS KAUKO 20/60 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE KAUKOLÄMMÖN ALAJAKOKESKUS KAUKO 20/60 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: Tuotekatu 11, PL 21, 21201 Raisio Puh. (02) 4374 600 kaukora@kaukora.fi www.kaukora.fi 3.11.2009 JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN 16 1. Sisällys

Lisätiedot

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS 100-2RF, 100-3RF,

Lisätiedot

KÄYTÄ KAUKOLÄMPÖÄ OIKEIN

KÄYTÄ KAUKOLÄMPÖÄ OIKEIN KÄYTÄ KAUKOLÄMPÖÄ OIKEIN SISÄLTÖ 3 Kaukolämmöllä ja sillä siisti Kaukolämmön oikea käyttö säästää lämpöä ja rahaa Lämmön mittaus Mittarilukemat Jäähdytys Seuraa energiankulutusta Lämpöindeksi 6 Lämmitystarveluku

Lisätiedot

Kaukolämpöä kotiisi. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon

Kaukolämpöä kotiisi. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon Kaukolämpöä kotiisi Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon Luotettava, helppo ja huoleton lämmitysmuoto Kaukolämpö on luotettava ja vaivaton tapa huolehtia kotisi lämmöstä ja

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA Kaukolämmön käyttöraportit Kaukolämmön käyttöraportit Kaikille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille lähetetään vuosittain raportti kaukolämpöenergian kulutuksesta Raportti lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN LÄMMÖNJAKOLAITTEIDEN UUSINTA

KAUKOLÄMMÖN LÄMMÖNJAKOLAITTEIDEN UUSINTA KAUKOLÄMMÖN LÄMMÖNJAKOLAITTEIDEN UUSINTA Ohjeita kaukolämpöasiakkaalle, isännöitsijälle ja urakoitsijalle 15.12.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAUKOLÄMMÖN LÄMMÖNJAKOLAITTEIDEN UUSINNALLA SAAVUTETTAVAT EDUT...

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet Julkaisu K1/2013

Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet Julkaisu K1/2013 Kaukolämpö Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet julkaisu K1/2013 Energiateollisuus ry 2013 ISBN 978-952-5615-41-8 (nid.) ISBN

Lisätiedot

Ihan teköö häjyä ku o nii heleppoa! HÄJY on täyden palvelun paketti

Ihan teköö häjyä ku o nii heleppoa! HÄJY on täyden palvelun paketti Ihan teköö häjyä ku o nii heleppoa! HÄJY on täyden palvelun paketti Kaukolämpöä luotettavasti ja edullisesti. HÄJY LÄHILÄMPÖ on edullinen kaukolämmmön palvelupaketti, joka sisältää liittymän, asennuksen,

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

Lvi -koodi 5316046 nimiketunnus: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 200-2RF-O (lattialämmitys) LÄMMÖNSIIRTIMET

Lvi -koodi 5316046 nimiketunnus: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 200-2RF-O (lattialämmitys) LÄMMÖNSIIRTIMET Lvi -koodi 536046 L2232 64585360469 LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 200-2RF-O (lattialämmitys) KÄYTTÖVESI LÄMMITYS IC25Tx50/P IC0Tx40/P 20 27 0,580 0,602 0,08,299 ºC-ºC 70-20 0-58 5-33

Lisätiedot

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Raportti K2/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9250 Viite: Sky-kansio 1/3 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS K2/1998 Tässä suosituksessa

Lisätiedot

NÄIN LIITYT KAUKO- LÄMPÖÖN. Opas rakentajille ja lämmitysjärjestelmän

NÄIN LIITYT KAUKO- LÄMPÖÖN. Opas rakentajille ja lämmitysjärjestelmän NÄIN LIITYT KAUKO- LÄMPÖÖN Opas rakentajille ja lämmitysjärjestelmän vaihtajille Kaukolämpöön liittyjän opas 3 Kaukolämpö on luotettava ja vaivaton lämmitysmuoto Kaukolämmitys on turvallinen, toimitusvarma

Lisätiedot

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154). 4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon

Lisätiedot

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin:

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: KL KYKNNÄ 1.09.100F 6.6.2008 ALLOX ALLOX igit S KL ALLOX 95 KL KNINN OHJ Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät ALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: ALLOX IGI S KL / ALLOX 130 KL / ALLOX 75 KL / ALLOX

Lisätiedot

Rakentajan opas. Ohjeita kiinteistön liittämiseksi kaukolämpöön.

Rakentajan opas. Ohjeita kiinteistön liittämiseksi kaukolämpöön. Rakentajan opas Ohjeita kiinteistön liittämiseksi kaukolämpöön. Lämpimästi Sinun Kaukolämpö on maamme yleisin lämmitysmuoto. Se on luonnollinen ja varma taajamien lämmitysmuoto, joka on kehitetty kylmän

Lisätiedot

LK Lämmönvaihdinpaketti 10 - n

LK Lämmönvaihdinpaketti 10 - n LK Lämmönvaihdinpaketti 10 - n 6 9 14 2 5 15 12 11 13 7 10 3 4 14 1 Rakenne LK Lämmönvaihdinpaketti on ensisijaisesti tarkoitettu glykolisekoitteisiin lattialämmitysjärjestelmiin, joita ei voi yhdistää

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

-BT1 -QM31 -XL15 -HQ1 -EB100 F1145

-BT1 -QM31 -XL15 -HQ1 -EB100 F1145 Kytkentäkaavio Soveltuvuus Pientalot joissa on vesikiertoinen lämmitys. Toiminta F1145 priorisoi käyttöveden lämmityksen. Lämpöpumppua ohjataan ulkoanturin (BT1) ja sisäisen menovesianturin mittaustietojen

Lisätiedot

Kaukolämpölaitteiden toimintakoe

Kaukolämpölaitteiden toimintakoe Kaukolämpölaitteiden toimintakoe Suositus K16/2003 Suomen Kaukolämpö ry 2003 ISSN 1238-9250 Viite: Sky-kansio 1/5 Kaukolämpölaitteiden toimintakoe Suomen Kaukolämpö ry Suositus K16/2003 Lämmönkäyttötoimikunta

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Suositellut lisävarusteet

Suositellut lisävarusteet www.hogfors.com Kotimainen GST-lämmönjakokeskus on oikea valinta kiinteistön liittämiseksi kaukolämmitykseen. Energiansäästöä, huollettavuutta ja lämmitysverkoston elinkaarta voidaan lisätä HögforsGST:n

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihtokoneita ja niihin liittyviä

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Lämmityksen perusteita 1

Lämmityksen perusteita 1 Lämmityksen perusteita 1 A K K L O E K JE = = K JJ= K I J = L = = J = J = EI A L = EEJ E I EL K = L = H = A JA A = K JJ= I K H = = A H J J = L EA 0 ) 7 0 ) 7 H = A J A E@ A F E F = J J A H EL A H I J =

Lisätiedot

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Lämmönvaihdinpaketti TMix E

Lämmönvaihdinpaketti TMix E Lämmönvaihdinpaketti TMix E EDUT Toimitetaan koottuna Voidaan kytkeä suoraan lattialämmitystai teollisuusjakotukkiin Mahdollistaa pakkasnesteen käytön sulanapidossa ja lattialämmityksessä talousrakennuksissa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

MIX Lattia- ja seinäasenteiset sekoituspiirit lämmitykseen sekä jäähdytykseen

MIX Lattia- ja seinäasenteiset sekoituspiirit lämmitykseen sekä jäähdytykseen www.hogfors.com MIX sekoituspiiri on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. MIX-sekoituspiirit on suunniteltu

Lisätiedot

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval konserni Alfa Laval on johtava maailmanlaajuinen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Lvi -koodi 5316047 nimiketunnus: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 25-2R-O (lattialämmitys) LÄMMÖNSIIRTIMET

Lvi -koodi 5316047 nimiketunnus: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 25-2R-O (lattialämmitys) LÄMMÖNSIIRTIMET LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 25-2R-O (lattialämmitys) E8LASHx44/1P E5ASx34/1P 60 11 0,290 0,301 0,033 0,529 ºC-ºC 70-20 10-58 115-33 30-35 8,7 20,2 0,1 8,1 SÄÄTÖKESKUKSET SÄÄTÖVENTTIILIT

Lisätiedot

LK Anti-Legionella Jakotukki

LK Anti-Legionella Jakotukki LK Anti-Legionella Jakotukki Rakenne/Käyttöalue LK Anti-Legionella Jakotukki on valmistettu sinkkikadon kestävästä messingistä ja sen lyijypitoisuus on alle 2 prosenttia säännösten CW 602N EN 12165 mukaisesti.

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

KAUKO 20/60 ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE KAUKORA OY

KAUKO 20/60 ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE KAUKORA OY KAUKO 20/60 ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE KAUKORA OY Kaukora Oy 2013 Kauko 20/60 Asennus- ja käyttöohje 2 Sisällysluettelo 1 Tärkeää... 4 Turvallisuustiedot... 4 2 Yleistä... 5 Tuotekuvaus... 5 Asennus... 5 Takuu...

Lisätiedot

KAUKO 20/60 ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE KAUKORA OY

KAUKO 20/60 ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE KAUKORA OY KAUKO 20/60 ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE KAUKORA OY Kaukora Oy 2013 Kauko 20/60 Asennus- ja käyttöohje 2 Sisällysluettelo 1 Tärkeää... 4 Turvallisuustiedot... 4 2 Yleistä... 5 Tuotekuvaus... 5 Asennus... 5 Takuu...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014 RAKENNUS TARKASTUS PÄIVÄMÄÄRÄ TARKASTUKSEN TEKIJÄT Rakennuksen tarkastus on kesken Käyttäjähavainnot Tarkasteltavat tilat ja epäkohdat TARKASTELTAVAT TILAT LÄHTÖTILANNE EPÄKOHTA 1/5 Tarkasteltavat tilat

Lisätiedot

Ohje 1 (12) TEKNISEN TILAN LAITTEIDEN SIJOITTELUOHJE

Ohje 1 (12) TEKNISEN TILAN LAITTEIDEN SIJOITTELUOHJE Ohje 1 (12) TEKNISEN TILAN LAITTEIDEN SIJOITTELUOHJE Tämä ohje on laadittu helpottamaan teknisen tilan laitteiden sijoittelun suunnittelua ja toteuttamista. Ohje antaa kokonaiskuvan teknisen tilan eli

Lisätiedot

Yleistä. Tekniset tiedot. Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01

Yleistä. Tekniset tiedot. Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01 TOUR & ANDERSSON AB QUALITY AND ENVIRONMENT SYSTEM Certification of Registration Number 2125 and 2125 M Certified by SP TA-Therm 6-15-5 FI Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01 Yleistä

Lisätiedot

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Huolella suunniteltu Suunnittelun tavoitteet: Korkea COP (hyötysuhde) Hiljainen käyntiääni Tyylikäs ulkonäkö Selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä Enemmän lämmintä

Lisätiedot

OHJEITA LVI- PIENPROJEKTIN LÄPIVIEMISEKSI. Esimerkkinä lämmönjakokeskuksen uusiminen

OHJEITA LVI- PIENPROJEKTIN LÄPIVIEMISEKSI. Esimerkkinä lämmönjakokeskuksen uusiminen OHJEITA LVI- PIENPROJEKTIN LÄPIVIEMISEKSI Esimerkkinä lämmönjakokeskuksen uusiminen LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN UUSIMISEN VAIHEET Uusimistarpeen tiedostaminen ja tarvekartoitus Suunnittelijan valinta / suunnitelmat

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu IMI HEIMEIER / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia,

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5) 21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään

Lisätiedot

Termostaattinen vesiventtiili AVTB

Termostaattinen vesiventtiili AVTB Käyttö - Omavoimainen - Sulkeutuu lämpötilan kohotessa - Voidaan asettaa joko meno- tai paluujohtoon riippuen tuntoelimistä - Paineluokka PN 16, maks. 130 C - DIN hyväksytty, TR 71091 AVTB säätöventtiili

Lisätiedot

Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje. G-Power pientalokeskukset

Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje. G-Power pientalokeskukset Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje G-Power pientalokeskukset Sisältö 1 YLEISTÄ KAUKOLÄMMÖSTÄ... 2 2 TOIMITUS... 2 3 ASENNUS... 2 G-Power-kaukolämmönjakokeskuksen seinäasennus.. 2 Huomioitavia seikkoja ennen

Lisätiedot

Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje. G-Power pientalokeskukset

Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje. G-Power pientalokeskukset Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje G-Power pientalokeskukset Sisältö 1 YLEISTÄ KAUKOLÄMMÖSTÄ... 2 2 TOIMITUS... 2 3 ASENNUS... 2 G-Power-kaukolämmönjakokeskuksen seinäasennus.. 2 Huomioitavia seikkoja ennen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

linjasäätöventtiili MSV-F

linjasäätöventtiili MSV-F Kertasääteinen laipallinen linjasäätöventtiili Käyttö on kertasääteinen laipallinen linjasäätöventtiili käytettäväksi vesimäärän rajaamiseen keskuslämmitys -, kaukolämmitys - ja jäähdytysverkostoissa.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

ENGINEERING ADVANTAGE

ENGINEERING ADVANTAGE Termostaattianturit TRV Nordic Termostaattit Paineistus & Veden laatu Virtausten säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto,

Lisätiedot

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT 1. Yleistä Patteripiirin toisiopuolella olevan kiertopumpun avulla varmistetaan jäätymisvahtitoiminto, kun käytetään pattereita, joissa ei ole jäätymishalkeamissuojaa.

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Aurinkolämpöasema. Thermotech aurinkolämpöasema EDUT TIEDOT

Aurinkolämpöasema. Thermotech aurinkolämpöasema EDUT TIEDOT Thermotech aurinkolämpöasema EDUT Tyylipuhdas design Toimitetaan koottuna Kevyt Sisäänrakennettu ilmaus elppo asentaa Säätökeskus jossa mm. - Pumpun kierroslukuohjaus - 1 esiasetettua järjestelmää TEDOT

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SE - 140 SE - 200 SE - 250 SE - 300 SE - 400 Käyttövesivaraaja Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on tarkastettava

Lisätiedot

Mukavampaa asumista ECL Comfort -elektroninen säätölaite

Mukavampaa asumista ECL Comfort -elektroninen säätölaite MKING MODERN LIVING POSSILE Mukavampaa asumista EL omfort -elektroninen säätölaite Luotettavat EL omfort - säätölaitteet Danfoss lyhyesti Danfoss Group on alansa johtava yritys, joka tutkii, kehittää ja

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit

TRV 300. Termostaattianturit TRV 300 Termostaattianturit IMI HEIMEIER / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia, tarkkoja ja pitkäikäisiä. Tärkeimmät

Lisätiedot