KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS"

Transkriptio

1 KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS Lämpölaitosyhdistys ry Suositus K / 1995

2 Lämpölaitosyhdistys ry 1995 ISSN Viite: LLYkansio 1/5

3 LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K/1995 Kaukolämmityslaitteiden kunnon ja toiminnan tarkastuksen tarve on kasvamassa. Kaukolämmitys laajeni voimakkaasti 1970 ja 1980luvuilla; tuolloin asennettujen lämmönjakokeskusten taloudellinen käyttöikä alkaa olla täyttymässä. Monilla paikkakunnilla vanhojen lämmönjakokeskusten uusinnat ylittävät lukumääräisesti jo nyt uusien liittymien määrän. Kaukolämmityslaitteiden katselmustoiminta edesauttaa hallituksen asettamia energiansäästötavoitteita. Suositusta laadittaessa on otettu huomioon valtiovallan edistämät energia ja kuntokatselmusmenettelyt. Lämpö ja energialaitosten suorittama kaukolämmityslaitteiden katselmus täydentää edellä mainittuja katselmuksia. Lämpö ja energialaitosten henkilöstöllä on hyvä asiantuntemus tarkastaa lämmönjakokeskusten kunto ja toimivuus. Lisäksi heillä on historia ja perustietoja rakennuksesta, joita voidaan käyttää katselmuksen pohjatietoina. Suositus on pääasiassa suunnattu lämpö ja energialaitoksille, mutta myös muut lämmitysalan yritykset voivat suorittaa tämän suosituksen mukaisia katselmuksia. Katselmusten suorittamiseen järjestetään koulutusta. Suosittelemme vain koulutettujen katselmoijien käyttöä. Tämä suositus korvaa Lämpölaitosyhdistys ry:n suosituksen K/88 "Kuluttajalaitteiden kunnon tarkastaminen". Suositus kaukolämmityslaitteiden katselmuksista on hyväksytty Lämpölaitosyhdistys ry:n hallituksessa Katselmustyöryhmä Timo Pesonen Kalle Koivula Timo Neira Terjo Nieminen Tuomo Toivanen Mirja Tiitinen Tampereen kaupungin sähkölaitos Hämeenlinnan Energia Oy Helsingin Energia Valkeakosken Energia Hyvinkään Lämpövoima Oy Lämpölaitosyhdistys ry

4

5 LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K/1995 Lämmönkäyttötoimikunta KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS SISÄLTÖ 1. TARKOITUS JA KATSELMUKSEN LAAJUUS KATSELMUSTEN HINNOITTELU JA MARKKINOINTI PERUSTIETOJEN SELVITYS MITTAUKSET JA TARKASTUKSET Mittaus ja menettelyohjeet Tarvittavat mittalaitteet Asbesti Lämmitystehojen mittaukset Kaukolämpökiertoveden paineeron mittaus Siirtimien tiiviys Sisäiset ja ulkoiset vuodot Käyttövesisiirtimen tiiviystarkastus Käyttövesisiirtimen kuormitusmittaus Säätölaitteiden toiminnan tarkastus Lämpöenergian mittauksen toiminta TULOSTEN ANALYSOINTI Siirtimen toiminnallinen tarkastelu lämpötilojen perusteella Lämmityksen ja ilmastoinnin siirtimet Käyttövesisiirtimet Lämmitystehon laskenta Paineerojen tarkastelu Säätölaitteiden toiminta Sopimustehon/vesivirran tarkistus Lämmitysverkoston tasapainotus Laiteuusinnan mitoitus RAPORTTI JATKOTOIMENPITEET LIITTEET Liite 1 Markkinointikirje Liite 2 Tilauslomake Liite Katselmuspöytäkirjat Liite 4 Asbestin esiintymisestä Liite 5 Käyttöveden lämmönsiirtimen vuototesti Liite 6 Veden ominaisuuksia Liite 7 Katselmusraportti, esimerkki... 27

6

7 1 1. TARKOITUS JA KATSELMUKSEN LAAJUUS Tämä suositus on tarkoitettu ohjeeksi lähinnä asuinrakennusten tai niihin lämmitysjärjestelmiltään verrattavien muiden rakennusten kaukolämmityslaitteiden katselmusten suorittamiseen. Katselmussuositus sisältää sekä kuntoarvion että energiankäytön tason tarkastelun. Suositusta voidaan soveltaa suppeampana tai laajempana kokonaisuutena tekijän resurssien puitteissa. Katselmuksen tarkoituksena on selvittää kaukolämmityslaitteiden kunto ja toimivuus siten, että kiinteistö voi annettujen ehdotusten mukaisesti parantaa lämmitysjärjestelmän toiminnan taloudellisuutta, toimintavarmuutta ja jäähdytystä. Katselmuksessa * selvitetään rakennuksen perus ja kulutustiedot * suoritetaan laitteiden tarkastus ja mittaukset (siirtimien lämpötekninen toiminta, siirtimen tiiviystarkastus, säätölaitteiden sekä paisunta ja varolaitteiden toiminnan ja kunnon tarkastus, jne.) * analysoidaan mittaustulokset * raportoidaan tulokset ja annetaan ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Asiakas voi tarvittaessa laatia annetun katselmusraportin perusteella korjaussuunnitelman. Lämpölaitoksen tekemä kaukolämmityslaitteiden katselmus voi samalla olla pohjana asiakkaan kanssa sovittavalle jatkuvalle huoltotoiminnalle. Huoltosopimuksen mukaan lämpölaitos tarkastaa ja huoltaa asiakkaan kaukolämmityslaitteet määräajoin, esim. kerran tai kaksi kertaa vuodessa. 2. KATSELMUSTEN HINNOITTELU JA MARKKINOINTI Katselmusten hinnoittelussa tulee ottaa huomioon vuonna 1992 voimaan tullut kilpailulaki, joka painottaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Hinnoitteluperusteiden tulee olla julkisia ja asiakkaan on pystyttävä seuraamaan niitä. Hinnoittelun on perustuttava todellisiin kustannuksiin, katselmuksia ei saa subventoida kaukolämmön hinnalla. Katselmuspalvelun tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Katselmusten markkinointi aloitetaan kartoittamalla kaukolämpöyrityksen omat henkilöstö ym. resurssit. Asiakkaat segmentoidaan ja katselmuksia markkinoidaan kohderyhmittäin. Katselmukset voidaan tarjota kokonaan kaukolämpöyrityksen toteuttamana tai yhteistyössä esim. alueen LVIurakoitsijoiden kanssa. Katselmus koostuu esim. seuraavista osaalueisista: * kaukolämmityslaitteiden kuntoarvio * kaukolämmityslaitteiden toimintatarkastus * kaukolämmityslaitteiden käytön opastus * kaukolämmityslaitteiden laitetietojen päivitys * kaukolämpöenergian kulutusselvitys * sopimusvesivirran/tehon mittaus ja tarkastus * kaukolämmityslaitteiden mitoitus laiteuusintaa varten.

8 2 Markkinointi kohdennetaan kaukolämpöyrityksen asiakastietorekisteristä saatavien tietojen perusteella esim. seuraavasti: * suuret kuluttajat * normaalia enemmän kuluttavat * huonot jäähdyttäjät * kuluttajalaitteiden ikä yli 10 vuotta * määrätty laitetyyppi. Katselmusten markkinoinnista tehdään suunnitelma, jonka edistymistä seurataan säännöllisesti. Markkinatutkimuksella voidaan kartoittaa kaukolämpöasiakkaiden tarpeet kaukolämmityslaitteiden katselmukseen jo ennen suunnitelman laatimista. Markkinoinnissa käytetään kaikkia markkinointiviestinnän keinoja, kuten järjestämällä katselmusten infotilaisuuksia, ottamalla asiakkaisiin yhteyksiä henkilökohtaisesti tapaamalla tai puhelimitse, lähettämällä markkinointikirjeitä tai ilmoittamalla paikallisissa viestimissä. Hyvä ja luotettava keino on esitellä katselmuksen tehneiden talojen saamia etuja ja hyötyjä. Kaukolämpöyritys sopii asiakkaan kanssa katselmuksen laajuudesta ja siihen liittyvistä töistä. Liitteessä 1 on esimerkki markkinointikirjeestä ja liitteessä 2 katselmuksen tilauslomakkeesta.. PERUSTIETOJEN SELVITYS Katselmus alkaa perustietojen selvityksellä. Tilauslomakkeella kartoitetaan kiinteistön esitiedot täydentämään ja varmistamaan lämpölaitoksen asiakastietorekisteriä. Myös mahdolliset kiinteistön tiedossa olevat ongelmat voidaan selvittää jo tässä yhteydessä (vrt. liite 2, katselmuksen tilauslomake). Tilauksen yhteydessä asiakkaalta pyydetään seuraavat kiinteistötiedot: * yhteystiedot * rakennustiedot: tilavuus, rakentamisvuosi, asuin ja liikehuoneistojen lukumäärät * käyttöveden kulutustiedot * mahdolliset tiedossa olevat lämmitystekniset ongelmat * suoritetut energiansäästötoimenpiteet * tiedot asbestin esiintymisestä. Lämpölaitos kerää omista tiedostoistaan tiedot * energiankulutuksesta ja sen kehityksestä * jäähdytyksestä * rakennuksesta * laitteista * mahdollisesta asbestista. Näiden tietojen perusteella muodostetaan yleiskäsitys asiakkaan energiankulutuksen ja laitetekniikan tasosta.

9 4. MITTAUKSET JA TARKASTUKSET Katselmukset tehdään lämmityskaudella, jolloin voidaan tarkastaa lämmitys ja ilmastointisiirtimien toiminta. Ulkolämpötilan tulisi olla mittauksia tehtäessä alle 0 C. Laskennan tarkkuus huononee huomattavasti, kun ulkolämpötila on sitä korkeampi. Kiinteistössä suoritetaan kaukolämmityslaitteiden toiminnan tarkastukset ja mittaukset sekä laitteiden kunnon selvitys. Tarkastuksista ja mittauksista laaditaan pöytäkirjat. Kiinteistön edustajan tulisi olla läsnä katselmustilaisuudessa. Samalla voidaan antaa myös laitteiden käytön opastusta. 4.1 Mittaus ja menettelyohjeet Lähtötietojen perusteella muodostetaan yleiskäsitys kohteesta ennen katselmuskäyntiä. Tällä perusteella määritellään ennakkoon katselmuskäynnin ajankohta ja tarvittavat mittalaitteet. Oleellisena osana katselmuskäyntiin kuuluu kiinteistön käyttöhenkilökunnan haastattelu. Katselmuskäyntiin sisältyvät toimenpiteet suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: 1. Mitataan ulkolämpötila ja merkitään se pöytäkirjaan ennen lämmönjakohuoneeseen siirtymistä. 2. Arvioidaan lämmönjakohuoneen ja siellä olevien laitteiden yleiskunto sekä selvitetään asbestin esiintymistä (kpl 4.).. Luetaan lämmönjakolaitteiden lämpömittarit ja kirjataan pöytäkirjaan. Samalla tarkistetaan ko. mittareiden yleiskunto. 4. Selvitetään ja kirjataan pöytäkirjaan säätölaitteiden asetukset ja toiminta sekä kiinteistön ilmanvaihtoon ja laitteiden kytkentään liittyvät toimintatilat. Sisälämpötila pyritään selvittämään mittaamalla. 5. Lämmitystehon mittaukset (kpl 4.4). Mittausten aikana voidaan tehdä seuraavat kohdat 6 ja Luetaan ja kirjataan pöytäkirjaan lämmönsiirtimien, säätölaitteiden, pumppujen, paisuntalaitteiden yms. laitteiden tiedot. Samalla arvioidaan em. laitteiden kunto. Lämmönsiirtimien osalta arvioidaan yleiskunto ja eristykset. 7. Tarkistetaan ja kirjataan putkistojen ja varusteiden kunto ja toimivuus sekä arvioidaan niiden huolto ja uusimistarve.

10 4 8. Luetaan ja kirjataan painemittarien lukemat pöytäkirjan mukaisesti kaukolämpökiertoveden paineeron selvittämiseksi (kpl 4.5). 9. Tehdään käyttöveden lämmönsiirtimen vuototesti (kpl 4.6.2). 10. Tehdään käyttöveden lämmönsiirtimen mahdollinen kuormituskoe (kpl 4.7) ja kirjataan arvot pöytäkirjan kohtaan "Lämmitystehon mittaukset". 11. Tarkistetaan ja kirjataan pöytäkirjaan tiedot mittauskeskuksesta ja mittauksesta (kpl 4.9). 12. Annetaan tarvittaessa käytönopastus. 1. Tarkistetaan, että venttiilien yms. käyttöasennot ja laitteiden asetusarvot ovat alkutilanteen mukaiset. 14. Tarkistetaan poistuttaessa ovien lukkiutuminen ja avainasiat. 15. Mitataan ulkolämpötila tarvittaessa uudestaan ja merkitään se pöytäkirjaan. Katselmuspöytäkirjoista on esimerkki liitteessä. Pöytäkirjat voidaan sellaisinaan liittää raporttiin. 4.2 Tarvittavat mittalaitteet 4. Asbesti /5/.../12/ Kohteessa tehtäviä mittauksia varten tarvitaan vähintään seuraavat mittalaitteet: * digitaalinen lämpötilamittari (tarkkuus 0,1 C) * digitaalinen sekuntikello * painemittarit, 2 kpl Laajemmissa mittauksissa tarvitaan myös * virtauksen mittauslaitteet. Katselmuksen yhteydessä tehdään arvio asbestin esiintymisestä lämmönjakohuoneessa ja niissä tiloissa, joissa katselmustoimintaa suoritetaan. Mikäli tiloissa on rikkinäistä, pölyävää asbestia, katselmusta ei voida suorittaa. Tällöin asiakasta kehotetaan tekemään tarvittavat asbestipurkutyöt. Liitteessä 4 on lisätietoa asbestin esiintymisestä. Katselmusten yhteydessä huomioitavat asbestityöt: * Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä todetaan, onko asbestia. * Asbestieristeiden ollessa rikki tarkastustyötä ei tehdä. Kiinteistön omistajalle ilmoitetaan asbestista ja pyydetään poistamaan tai paikkaamaan eristeet. Asbestityön voi tehdä vain työsuojelupiirin valtuuttama liike.

11 * Katselmus voidaan suorittaa asbestieristeiden ollessa pinnaltaan ehjää, jolloin se ei aiheuta pölyämistä. Raporttiin kirjoitetaan, että eristemateriaali on asbestia. * Kiinteistössä suoritettavien asbestipurkutöiden yhteydessä puretaan myös lämpölaitoksen laitteiden ja putkien asbestieristeet. Asiasta ja kustannusten jakamisesta sovitaan lämpölaitoksen kanssa ennen purkutöitä. Tällöin sovitaan myös uudelleeneristämisestä. 4.4 Lämmitystehojen mittaukset Ennen mittauksen aloitusta selvitetään, että tarvittavat mittausyhteet ovat olemassa. Mitattavan lämmitysverkon/siirtimen toiminta tulee olla vakaata ja säätö ei saa huojua. Säätöjen asetuksiin, käyttökytkimiin ja säätö ja sulkuventtiileihin ei tästä syystä kosketa ennen mittauksia. 1. Jos lämmityssiirtimiä on kaksi (esim. lämmitys ja ilmanvaihtosiirrin), mitataan ensin molempien siirtimien ensiövirta ja sen jälkeen ilmanvaihtosiirtimen vesivirta sulkemalla lämmityssiirtimen kesäsulkuventtiili. Samalla varmistetaan, että toimenpide ei aiheuta häiriöitä ilmanvaihtosiirtimen toiminnalle. Vastaavasti menetellään myös, jos lämmityspiirejä/siirtimiä on enemmän kuin kaksi. 2. Käyttöveden lämmönsiirtimen säätöventtiili suljetaan ja lukitaan se kiinni. Säätöventtiilin pitävyys voidaan tarkistaa vasta mittausten jälkeen.. Mittauskeskuksen virtausanturista luetaan ja kirjataan mittauksen alkulukema, mittauskello käynnistetään tietyn selkeästi luettavan lukeman hetkellä. 4. Lämmönsiirtimen ensiö ja toisiopuolien alku ja loppulämpötilat mitataan ja kirjataan pöytäkirjaan. Mittauksissa tulee pyrkiä mahdollisimman tarkkoihin lukemiin. Mittaus suoritetaan asettamalla lämpötilamittarin tuntoelin lämpömittarin suojataskuun, johon on laitettu lämpöä johtavaa väliainetta lämmönjohtumisen parantamiseksi. Mittaritaskun suu tukitaan lämpömittarin tuntoelimen ympäriltä kankaanpalalla tms. ilman jäähdyttävän vaikutuksen estämiseksi. Lämpömittari luetaan ja kirjataan vasta sitten, kun lämpötila on tasaantunut ja mittarin näyttämä ei enää muutu. Kaikki lämpötilat mitataan samalla mittarilla. Suositeltava mittausjärjestys on kuumimmasta lämpötilasta matalimpaan lämpötilaan mittarin tuntoelimen lämpötilatasaantumisen takia. 5

12 6 5. Kun lämpötilat on mitattu, pysäytetään mittauskello virtausanturista luettavan selkeän lukeman hetkellä. Virtausanturin lukema kirjataan muistiin. Vähentämällä loppulukemasta alkulukema saadaan virtausmäärä, joka kirjataan pöytäkirjaan. Pöytäkirjaan kirjataan myös mittauskellon osoittama mittausaika. Mittausjakson pituus tulisi olla vähintään 15 minuuttia. Virtausmäärä voidaan mitata myös virtausanturista saatavan testipulssin ja optisen lukijan avulla. 6. Mittausjakson aikana seurataan, että kaukolämpöveden lämpötilat pysyvät vakioina ja että säätö ei huoju. 7. Mittauksen jälkeen tarkistetaan käyttöveden säätöventtiilin pitävyys sulkemalla lämmityssiirtimien kesäsulkuventtiilit ja katsomalla virtausanturista mahdollinen virtaus. Virtaus on tällöin joko käyttöveden säätöventtiilin vuoto tai lämmönsiirtimen vuoto, mikäli kesäsulkuventtiilit ovat tiiviitä. Vuotovirtaus voidaan vähentää mittaustuloksista, tulosta on kuitenkin tällöin tarkasteltava epäluotettavana. 8. Mittauksen päätteeksi vapautetaan käyttöveden säätöventtiili automaattikäytölle ja tarkistetaan, että säätötulos asettuu oikein. Lämpömittarit ym. laitetaan ennalleen alkuperäiseen tilaansa. Mikäli käyttöveden lämmönsiirrin osoittautuu myöhemmissä selvityksissä vuotavaksi (kts. 4.6), mittaus on mitätön. 4.5 Kaukolämpökiertoveden paineeron mittaus Jos lämmönjakokeskuksessa olevien kaukolämmön tulo paluuputkissa olevien painemittarien toiminta ja tarkkuus ovat kunnossa, paineeron tarkastelu voidaan suorittaa käyttämällä näitä mittareita. Tällöin painemittarien näyttämät luetaan ja kirjataan "Toimintakatselmuspöytäkirjaan" seuraavassa järjestyksessä: 1. alkutilanne (sen hetkinen normaali toimintatila) 2. tuloputken venttiili suljettuna. paluuputken venttiili suljettuna. Em. tietojen perusteella käytettävissä oleva paineero voidaan selvittää pöytäkirjassa esitetyllä tavalla. Paineerojen selvitys kuvaa tilannetta alkutilanteen mukaisen tilanteen virtaamilla. Jos kohteessa on esiintynyt tai on syytä epäillä lämmöntoimitushäiriöitä paineeron suhteen, tehdään paineeron mittaus erillisillä tarkkuuspainemittareilla ja lisäksi alkutilanteen mukainen ensiöpuolen virtaama luetaan virtausmittarista. Näiden mittausten perusteella lasketaan paineerot ja häviöt sopimusvesivirtaa vastaavissa olosuhteissa. Tällöin täytyy huomioida myös muut muuttujat ennen pitkälle menevien johtopäätösten tekoa. Asiaa on selvitetty kohdassa 5..

13 7 4.6 Siirtimien tiiviys Sisäiset ja ulkoiset vuodot Käyttöveden lämmönsiirtimen sisäisessä vuodossa virtaa joko käyttövesi kaukolämpöverkkoon tai kaukolämpövesi käyttövesiverkkoon painesuhteista riippuen. Useimmissa tapauksissa vesijohtoverkon paine on kaukolämpöverkon paluupainetta korkeampi, jolloin kaukolämpöverkkoon virtaa happipitoista vettä. Asiakkaan vesi ja lämpölaskut kasvavat. Kaukolämpöverkon paineen ollessa vesijohtoverkoston painetta korkeampi, kaukolämpövettä virtaa lämpimään käyttöveteen tai takaiskuventtiilin kautta jopa kylmävesiverkostoon. Mikäli lämpölaitos lisää väriainetta kaukolämpöverkoston veteen, käyttövesisiirtimen sisäinen vuoto ilmenee lämpimän käyttöveden värjäytymisestä. Lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimen sisäinen vuoto ilmenee varoventtiilin vuotamisena, koska kaukolämpöverkon paine on lämmitysverkostojen painetta korkeampi. Lämmitysverkoston varoventtiilin vuotaessa tulee tarkistaa ensin lämmitysverkoston täyttöventtiilin asento ja kunto. Kumitiivisteiset levylämmönsiirtimet vuotavat yleensä siirtimestä ulospäin. Suoraputkisiirtimen ulkoinen vuoto voi löytyä eristeiden alta: käyttövesisiirtimen avattavan päädyn pultit löystyvät ajan myötä. Asiakkaan tulee uusia vuotava siirrin ensitilassa. Jos vuoto on suuri, siirrin voidaan sulkea heti tai rajoittaa käyttöveden saantia esim. pariksi tunniksi aamulla ja illalla Käyttövesisiirtimen tiiviystarkastus Käyttöveden lämmönsiirtimen tiiviys tarkistetaan seuraavasti: * Tulo ja paluuputkien sulkuventtiilit suljetaan, tulopuolen venttiili suljetaan ensin paineiskun välttämiseksi. Ensiöpuolen painemittarien näyttämät laskevat tasaisesti nollaan, jos käyttöveden lämmönsiirrin on ehjä. Mikäli painemittarien näyttämät eivät laske, tarkistusta jatketaan seuraavasti: * Käyttöveden lämmönsiirtimeen tulevan kylmän veden ryhmäventtiili suljetaan. * Käyttövesiverkoston paine lasketaan pois avaamalla lämpimän käyttöveden hana.

14 8 * Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämät laskevat, avataan kylmän veden ryhmäventtiili ja seurataan, nouseeko paine ensiöpuolen painemittareissa. Jos paine nousee, lämmönsiirin on todennäköisesti vuoto. * Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämät eivät laske, paine päästetään pois kaukolämpöputkista avaamalla hetkeksi kaukolämpöputkessa oleva tyhjennys tai ilmanpoistoventtiili. Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämät eivät laske, siirtimessä on vuoto tai sulkuventtiilit eivät pidä. Jotta siirtimen sisäinen vuoto voidaan varmasti todeta edellä esitetyllä tavalla, lämmönjakokeskuksen pääsulkuventtiilien tulee olla tiiviit. Vuototesti on esitetty kaaviona tarkemmin liitteessä Käyttövesisiirtimen kuormitusmittaus Käyttöveden lämmönsiirtimelle tehdään tarvittaessa kuormituskoe. Kaukolämpöveden kierto lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimien kautta suljetaan. Tarvittaessa suljetaan myös käyttöveden kierto. Lämminvesihanoja avataan niin monta, että toisiopuolen virtaama vastaa mitoitusvirtaamaa. Käyttöveden lämpötilaksi säädetään n. 50 C (tai uusilla siirtimillä 55 C), jonka jälkeen odotetaan tilanteen tasaantumista. Ensiö ja toisiopuolen lämpötilat kirjataan ja lasketaan kaukolämpöveden jäähdytys. Jäähdytystä verrataan toimintakäyrästöstä saatavaan arvoon. Toisiopuolen lämpötilojen tulisi tarkastelussa olla mahdollisimman lähellä mitoituslämpötiloja 550 C (tai 1055 C). Mitä korkeampi on tulevan kaukolämpöveden lämpötila, sitä enemmän kaukolämpöveden tulisi jäähtyä mitoitusvirtaamalla. 4.8 Säätölaitteiden toiminnan tarkastus Pöytäkirjaan kirjataan toimintatilanne: lämpötilat ja säätimien asetusarvot. Säätölaitteista tarkastetaan säädön asetukset sekä mahdolliset yö ja viikonloppupudotukset. Lämmitys ja käyttövesipiirin säätötulosta (mitattuja arvoja) verrataan asetusarvoihin. Säätöjärjestelmän tulee täyttää seuraavat vaatimukset normaaleissa käyttöolosuhteissa /2/: 1. Suurin pysyvä poikkeama asetusarvosta 2 C. 2. Suurin hetkellinen poikkeama asetusarvosta * käyttöveden säätöjärjestelmät 10 C * lämmityksen säätöjärjestelmät 5 C * ilmanvaihdon säätöjärjestelmät 10 C

15 9. Sallittu jatkuvan huojunnan amplitudi * käyttöveden säätöjärjestelmät 2 C * muut säätöjärjestelmät: 0,5 C 4. Sallittu palautumisaika muutoksen alkuhetkestä siihen hetkeen, kun kohdassa 1 esitetty vaatimus täyttyy. * kaikki järjestelmät 2 min Säätölaitteiden asetusarvoja ei saa muuttaa asiakkaan tietämättä katselmuksen yhteydessä, mahdolliset virheelliset asetusarvot raportoidaan asiakkaalle. 4.9 Lämpöenergian mittauksen toiminta Katselmuksen yhteydessä luetaan mittarin lukemat ja kirjataan ne pöytäkirjaan. Lisäksi tarkistetaan, että: * lämmönkäyttöilmoitus on oikein täytetty ja ilmoitetut lukemat vastaavat mittarin lukemia * lämpömääränlaskimen lämpötilanäyttämät vastaavat toimintalämpötiloja * mittauksen sinetöinnit ovat ehjät * mahdollinen virtauksen rajoitin on kunnossa ja toimii. Mekaanisesta virtausanturista voidaan tarkista lisäksi, että: * mittari käy tasaisesti * mittarista ei tule epätavallista ääntä. Tarkemmin lämpömääränmittauksen kenttätestauksen mahdollisuuksia on esitetty LLY:n suosituksessa K1/1994 "Kaukolämmön mittaus". /4/ 5. TULOSTEN ANALYSOINTI Asiakkaalla tehtyjen mittausten perusteella tulokset analysoidaan toimistotyönä laskemalla. Apuna voidaan käyttää tarkoitusta varten tehtyjä ohjelmia. Liitteessä 6 on taulukko laskennassa tarvittavista veden ominaisuuksista: tiheys ja ominaislämpökapasiteetti lämpötilan funktiona. 5.1 Siirtimen toiminnallinen tarkastelu lämpötilojen perusteella Siirtimen toimintalämpötilojen tarkastelun perusteella pyritään löytämään huonosti jäähdyttävät lämmönsiirtimet. Tällaiset siirtimet aiheuttavat lämmönjakokeskuksen läpi kulkevan kaukolämpövesimäärän ja painehäviön lisääntymisen sekä huonomman kaukolämpöveden keskijäähdytyksen.

16 10 Mahdollisia syitä huonoon jäähdytykseen ovat: * lämmönsiirtopintojen likaantuminen * siirtimen sisäisissä rakenteissa tapahtuneet muutokset, jolloin siirtimessä voi olla lämpöpintojen ohivirtausta * siirtimen alimitoitus * siirtimen virheellinen kytkentä myötävirtaan. Siirtimen lämmönsiirtokykyä (hyvyyttä) voidaan karkeasti tarkastella tarkasteluhetken toimintalämpötilojen avulla. Ensiö ja toisioverkoston paluulämpötilojen eroa, asteisuutta, verrataan siirtimen toimintalämpötilakäyrästöstä saatavaan arvoon. T 1 = T 2 = T = T = 4 ensiöverkoston tulolämpötila ensiöverkoston paluulämpötila toisioverkoston paluulämpötila toisioverkoston menolämpötila Kuva 1. Siirtimen toimintalämpötilat tarkasteluhetkellä. Kuvan 1 merkinnöillä siirtimen asteisuus on T T. 2 Kukin lämpölaitos voi tehdä omat käyrästönsä, kuvissa 2 ja esimerkkinä ilmastovyöhykkeelle I laaditut lämmitys ja käyttövesisiirtimen toimintalämpötilakäyrästöt. Kuvassa 2 on mitoituslämpötiloille 11545/4070 C mitoitetun lämmityssiirtimen toimintalämpötilat. Kuvassa oleva käyrästö on laadittu vanhoille käyttöveden lämmönsiirtimille, jotka on mitoitettu lämpötiloilla 7025/550 C. Jos siirtimen toimintalämpötilakäyrästöltä saatava kaukolämpöveden paluulämpötila on yli 5 C korkeampi kuin käyrä edellyttää ja toisioveden lämpötilat ja virtamaat vastaavat suunniteltuja arvoja, voidaan suositella siirtimen uusimista Lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimet Lämpötilojen tarkastelussa on huomattava, että siirtimen toisiopuolen menolämpötila ei ole korkeampi kuin toimintalämpötilakäyrä edellyttää ja kaukolämpöveden tulolämpötila ei alita asiakkaalle tulevan kaukolämpöveden lämpötilakäyrää.

17 11 ESIMERKKI 1 ulkolämpötila kaukolämpöveden tulolämpötila kaukolämpöveden paluulämpötila lämmitysverkoston menolämpötila lämmitysverkoston paluulämpötila = 12 C = 97 C = 7 C = 54 C = 4 C Siirtimen asteisuus on tällöin 7 C 4 C = C, eli siirtimen mitattu asteisuus vastaa käyrästöstä (kuva 2) saatavaa arvoa Käyttövesisiirtimet Mitatuista toimintalämpötiloista laskettua jäähdytystä verrataan toimintakäyrästöstä saatavaan arvoon. Jos kylmän veden lämpötila on korkeampi kuin 5 C, kaukolämpöveden paluulämpötila nousee. Kylmän veden lämpötilan muutos 2 C:lla vaikuttaa kaukolämpöveden paluulämpötilaan noin 1 C kaikissa olosuhteissa. ESIMERKKI 2 kaukolämpöveden tulolämpötila käyttöveden lämpötila kylmän veden lämpötila kaukolämpöveden paluulämpötila = 80 C = 50 C = 5 C = 2 C Jos kylmän veden lämpötila on 11 C, kaukolämpöveden paluulämpötila nousee noin 26 C:seen.

18 12 C ASIAKKAALLE TULEVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA LÄMMITYKSEN MENO LÄMPÖTILA SIIRTIMELTÄ PALAAVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA LÄMMITYKSEN PALUU LÄMPÖTILA ulkolämpötila C Kuva /4070 C mitoitetun lämmityssiirtimen toimintalämpötilat ulkolämpötilan funktiona ilmastovyöhykkeellä I. C SIIRTIMELLE TULEVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA KÄYTTÖVEDEN MENO LÄMPÖTILA SIIRTIMELTÄ PALAAVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA KYLMÄN VEDEN LÄMPÖTILA Kuva. 7025/550 C mitoitetun käyttövesisiirtimen toimintalämpötilat.

19 1 5.2 Lämmitystehon laskenta Kohdassa 4.4 esitettyjen mittausten (lämpötilat, vesivirta) perusteella voidaan laskea lämmönsiirtimen teho kaavasta V e C P (T 1 T 2 ) = siirtimen lämpöteho, kw V e = kaukolämpövesivirta, m /h c p = veden ominaislämpö, kj/kg C = veden tiheys, kg/m T 1 = kaukolämpöveden tulolämpötila, C T = kaukolämpöveden paluulämpötila, C 2 Liitteessä 6 on taulukko tiheydestä ja ominaislämmöstä veden eri lämpötiloilla. Lasketun tehon perusteella voidaan määritellä toisiopuolen virtaus V t C P (T 4 T ) V t = toisiopuolen vesivirta, m /h T = toisiopuolen paluulämpötila, C T = toisiopuolen menolämpötila, C 4 ESIMERKKI (vrt. malliraportin mittaustulokset liitteessä 7) virtaama V e = 100 dm mittausaika = 15 min 11 s kaukolämpöveden tulolämpötila T 1 kaukolämpöveden paluulämpötila T = 0,1 m = 911 s = 90,4 C = 5,6 C 2 Koska virtaus on mitattu kaukolämmön paluupuolelta, veden ominaisuustiedoiksi otetaan arvot veden paluulämpötilalla, eli lämpötilassa 5,6 C. c p = 4,181 kj/kg C = 986,5 kg/m Lämpöteho on 0,1 m 911 s 4,181 kj kg C 986,5 kg m (90,4 C 5,6 C) 17 kj s 17 kw

20 14 Toisiopuolen virtaus voidaan laskea, kun tiedetään teho ja lämpötilat. toisiopuolen paluulämpötila T toisiopuolen menolämpötila T 4 = 8,5 C = 59,2 C Veden ominaisuustiedoiksi otetaan arvot toisiopuolen veden keskilämpötilalla, eli lämpötilassa 48,9 C. c p = 4,180 kj/kg C = 988,52 kg/m V t 4,18 kj kg C 988,52 17 kw kg m (59,2 C 8,5 C) 0,2 dm /s 0,7m /h Lämmönsiirtimen teho voidaan redusoida vastaamaan mitoitusulkolämpötilaa seuraavasti: tu1 t s t u1 t s t u2 tu2 Esimerkin arvoilla siirtimen mitoitusteho on siis 29 C 22 C ( 29 C) 22 C ( 8,1 C) 17kW 29 kw Tehon redusointi lämpötilaerojen suhteessa antaa sitä oikeamman tuloksen mitä lähempänä mitoitusulkolämpötilaa mittaukset on tehty. Em. lasketantapa voi antaa huomattavastikin todellisuudesta poikkeavan tuloksen, kun ulkolämpötila mittaushetkellä on ollut yli 0 C. 5. Paineerojen tarkastelu Katselmuskohteessa pöytäkirjaan kirjattujen painemittareiden lukemien perusteella voidaan selvittää kaukolämpökiertoveden paineero esimerkin 4 mukaisesti.

21 15 ESIMERKKI 4 Asiakkaan laitteet tulo paluu KAUKOLÄMPÖKIERTOVEDEN PAINEERO ( bar ) Painemittareiden näyttämät Tuloputken mittari Paluuputken mittari A B Alkutilanne 9,1 6,4 = 2,7 C D Tulo suljettu 5,8 6,0 = 0,2 = E F Paluu suljettu 9,4 Paineero ( tulo paluu ) 9,6 2,9 Tulo ja paluu suljettu X Käyttövesisiirtimen vuototesti tehty = käytettävissä oleva paineero 1. Paineero asiakkaalla ko. virtauksella (AB) (CD) 2,9 bar = 290 kpa 2. Paineero "jakojohdossa" EC tai FD,6 bar = 60 kpa. Liittymisjohdon + mittauskeskuksen painehäviö 0,7 bar = 70 kpa Tuloputken (+lianerottimen) painehäviö EA 0, bar = 0 kpa Paluuputken (+mittarin ja rajoittimen) painehäviö BD 0,4 bar = 40 kpa Em. paineerot vastaavat mittareiden lukuhetkellä vallinneen kaukolämpövirtauksen mukaista tilannetta. Mikäli kohteessa on esiintynyt tai on syytä epäillä lämmöntoimitushäriöitä paineeron suhteen, mittaustilanteen mukaiset tulokset voidaan redusoida vastaamaan haluttua tilannetta (esim. sopimusvesivirtaa) seuraavasti: * Tulojohdon + mittauskeskuksen painehäviö redusoidaan kertomalla se halutun tilanteen ja mittaustilanteen mukaisten virtauksen suhteiden neliöllä. * Paineero asiakkaalla halutun tilanteen mukaisella virtaamalla saadaan vähentämällä em. tavalla laskettu painehäviö mittaustilanteen mukaisesta "jakojohdon" paineerosta.

22 16 ESIMERKKI 5 Mittaustilanteen virtaus = 1,5 m /h Sopimusvesivirta =,0 m /h Paineero sopimusvesivirralla on 5.4 Säätölaitteiden toiminta 60 kpa (,0 1,5 )2 70 kpa 80 kpa Käyttöveden lämpötilan tulee olla C ja lämmitysverkoston menolämpötilan tulee vastata asetusarvoja. Säätötuloksen huojunta ei saa ylittää määräysten mukaisia arvoja /2/. Huonon säätötuloksen syynä voi olla: * virheellinen viritys * virheellinen asetusarvo * säätökeskuksen tai tuntoelimien rikkoutuminen * säätöventtiilin jumiutuminen tai venttiilin vuoto * väärin mitoitettu säätöventtiili (mitoitusohje LLY:n julkaisussa K1/92 /2/). 5.5 Sopimustehon/vesivirran tarkistus Asiakkaan sopimusvesivirta tarkistetaan tarvittaessa katselmuksen yhteydessä. 5.6 Lämmitysverkoston tasapainotus Lämmitysverkoston toimintalämpötiloilla on oleellinen merkitys kaukolämpöveden jäähdytykseen. Jos lämmitysverkosto ei ole tasapainossa, rakennus ei ole tyydyttävästi säädettävissä ja se kuluttaa tarpeettomasti energiaa. Koko kiinteistöä lämmitetään kylmimmän tilan mukaan, jolloin muut tilat ovat liian lämpimiä. Huoneistojen välillä on suuret (yli 2 C) lämpötilaerot. Lämmitysverkoston meno ja paluulämpötilan ero on pieni, jolloin myös kaukolämpöveden jäähdytys on pieni. Mahdollinen perussäädön tarve selvitetään kiinteistön hoitajalta katselmuksen yhteydessä. Lämmitysverkoston perussäätö suositellaan tehtäväksi myös aina lämmönjakokeskuksen uusintatyön yhteydessä, koska uusien siirtimen ja säätölaitteiden ominaisuudet (painehäviöt, lämpötilat) ovat erilaiset kuin vanhoilla laitteilla.

23 Laiteuusinnan mitoitus Katselmuksen tuloksena voidaan laskea myös laitteiden mitoitusarvot laiteuusintaa varten. Lämmönjakokeskuksen taloudellinen käyttöikä on n. 20 vuotta. Pelkästään säätölaitteiden uusiminen yli 15 vuotta vanhoissa lämmönjakokeskuksissa ei ole taloudellisesti perusteltua. Asiakkaan edun mukaista on, että laitteet uusitaan hallitusti, jolloin rahoitus, suunnittelu ja asennustyö aikatauluineen voidaan valmistella huolella. Laitteiden mitoitus perustuu todellisiin toimintaarvoihin, jotka on selvitetty katselmuksen yhteydessä. Lämmityksen lämmönsiirtimen tehontarve lasketaan kulutustietojen perusteella. Käyttövesisiirtimen virtaama mitoitetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 "Kiinteistöjen vesi ja viemärilaitteistot" mukaisesti. Laiteuusinnan menettelytavoista ja mitoituksesta on ohjeita LLY:n julkaisussa K1/92 /2/. 6. RAPORTTI Kiinteistön kaukolämmityslaitteiden kunnosta ja toiminnasta annetaan raportti. Raportti sisältää vähintään seuraavat kohdat: * kiinteistön perustiedot * yhteenveto havaituista vioista ja puutteista * toimenpideehdotukset * pöytäkirjat * energiankulutuksen selvitys. Raportti tulisi luovuttaa katselmuksen tilaajalle henkilökohtaisesti. Liitteessä 7 on esimerkki katselmusraportista, joka sisältää myös mitoitustiedot laiteuusintaa varten. 7. JATKOTOIMENPITEET Kaukolämmityslaitteiden katselmuksen jälkeen voidaan asiakkaalle tarjota laitteiden jatkuvaa huoltoa. Asiasta laaditaan tällöin huoltosopimus, jonka perusteella asiakkaan laitteet tarkistetaan määräajoin esim. kerran vuodessa. Lämpölaitokset voivat katselmusten yhteydessä päivittää asiakasrekisteriinsä kiinteistötiedot sekä tarvittavia tietoja asiakkaan kaukolämmityslaitteista. Rekisteriä voidaan hyödyntää mm. neuvonnassa, laitteiden vikaantumisen seurannassa, jne.

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS TURUN LVI-TEKNIIKKA OY KAARINA LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ

VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS TURUN LVI-TEKNIIKKA OY KAARINA LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ 1 TURUN LVI-TEKNIIKKA OY Kähärlänkuja 13 20100 Turku p. 040 5013391 VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA KAARINA TYÖSELITYS LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ 2 LVI-TYÖSELITYS LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VENTTIILIASENNUKSET,

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin

Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin KÄYTETTÄVYYSLAUSUNTO VTT-S-04903-15 22.3.2016 Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin Tilaaja: Wasenco Oy KÄYTETTÄVYYSLAUSUNTO VTT-S-04903-15 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Wasenco Oy Askonkatu

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

LK OptiFlow EVO II. Rakenne. Asennus

LK OptiFlow EVO II. Rakenne. Asennus LK OptiFlow EVO II Rakenne LK OptiFlow EVO II on säätöventtiili virtauksen säätöä varten esim. lattialämmitysjärjestelmissä, perinteisissä lämmitysjärjestelmissä sekä jäähdytysjärjestelmissä. Venttiiliä

Lisätiedot

Rakentajan lämpömuistio. - valitse kaukolämpö

Rakentajan lämpömuistio. - valitse kaukolämpö Rakentajan lämpömuistio - valitse kaukolämpö Näin liityt kaukolämpöön Rakennuksen onnistunut kaukolämmön toteutus vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan sitä yksin. Oulun

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Innovatiivisuus ja laatu

Innovatiivisuus ja laatu Innovatiivisuus ja laatu Tekniset tiedot Cocon Säätöventtiili jäähdytyspalkkien asennuksiin Cocon säätöventtiili eco ja classic mittaustekniikoilla Tuotekuvaus: Oventrop Cocon säätöventtiili suhteellisella

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje. G-Power pientalokeskukset

Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje. G-Power pientalokeskukset Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje G-Power pientalokeskukset Sisältö 1 YLEISTÄ KAUKOLÄMMÖSTÄ... 2 2 TOIMITUS... 2 3 ASENNUS... 2 G-Power-kaukolämmönjakokeskuksen seinäasennus.. 2 Huomioitavia seikkoja ennen

Lisätiedot

Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje. G-Power pientalokeskukset

Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje. G-Power pientalokeskukset Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje G-Power pientalokeskukset Sisältö 1 YLEISTÄ KAUKOLÄMMÖSTÄ... 2 2 TOIMITUS... 2 3 ASENNUS... 2 G-Power-kaukolämmönjakokeskuksen seinäasennus.. 2 Huomioitavia seikkoja ennen

Lisätiedot

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ

Lisätiedot

Kiinteistöjen liittäminen. Kaukolämpöön

Kiinteistöjen liittäminen. Kaukolämpöön Kiinteistöjen liittäminen Kaukolämpöön Kiinteistöjen liittäminen kauko Mikäli olet liittämässä taloasi kaukolämpöön huomioi seuraavaa: 1. Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseesi Rovaniemen Energiasta

Lisätiedot

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertti taloyhtiössä Aktiivinen, talonsa tunteva asukas Isännöinnillä ja kiinteistöhuollolla ei

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE Termostaattianturit - M 30 x 1,5 liitännällä TRV Nordic sl Termostaattit Paineistus & Veden laatu Virtausten säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys 1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...2 2. MAAILMAN TEHOKKAIMPANA PALKITTU KAUPUNKIENERGIAJÄRJESTELMÄ...3 3. TILANTARVE...4 4. MITTAUSKESKUS...5 5. PUMPUN SUHTEELLINEN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

STAD LVK. Linjasäätöventtiilit DN 15-50, LVK venttiilit

STAD LVK. Linjasäätöventtiilit DN 15-50, LVK venttiilit STAD LVK Linjasäätöventtiilit DN 15-50, LVK venttiilit IMI TA / Linjasäätöventtiilit / STAD LVK STAD LVK STAD linjasäätöventtiilien vaikuttava valikoima mahdollistaa nestepohjaisten järjestelmien virtaamien

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40 Tekniset tiedot Innovatiivisuus ja laatu Linjasäätöventtiili PN 16 Hydrocontrol R Toiminta: Oventrop linjasäätöventtiilit on tarkoitettu asennettavaksi sekä lämmitykseen ja käyttöveteen että jäähdytysjärjestelmien

Lisätiedot

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525.

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525. valvoindustria ing.rizzio s.p.a. 952x ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kuvaus ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kierre naaras/naaras (ISO 228/1) Pyydettäessä kaksoiskartio ja mutteriasennussarja

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

TA-Therm. LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili

TA-Therm. LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili TA-Therm LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili IMI HEIMEIER / Käyttövesiventtiilit / TA-Therm TA-Therm Tämä lämpimän käyttöveden automaattinen linjasäätöventtiili, jonka lämpötila-alue

Lisätiedot

TBV-CM. Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Moduloivaan säätöön

TBV-CM. Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Moduloivaan säätöön TBV-CM Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Moduloivaan säätöön IMI TA / Säätöventtiilit / TBV-CM TBV-CM Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien päätelaiteventtiiliksi suunniteltu TBV-CM

Lisätiedot

Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön

Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Saatavuus Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseesi Rovaniemen Energiasta p. 040 827 2797 hyvissä ajoin; rakennamme kaukolämpöliittymiä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Tekninen esite Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Kuvaus Ominaisuudet: Jaettu ominaiskäyrä kehitetty vaativimpiin sovelluksiin (DN 20 ja DN 25) Useita k VS -arvoja Painantaliitännän

Lisätiedot

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSR Si

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSR Si Asennusohje Lämmityksen säätöryhmä LSR Si Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Toimitussisältö... 3 3. Lämpötila-anturi... 3 4. Liitännät / mitat... 4 5. Periaatekaaviot... 5 6. Sähkökaaviot... 6 7. Pumppu-

Lisätiedot

L04187.P002 LVI 0003 a 1(5)

L04187.P002 LVI 0003 a 1(5) L04187.P002 LVI 0003 a 1(5) LVI Laiteluettelo HARTOLAN YHTENÄISKOULU Asiakirja n:o LVI 0003 a B-SIIPI, ILMANVAIHTO Projekti n:o L04187.P002 Kuninkaantie Viim. muutos 20.4.2016 Laatija/tark. 19600 HARTOLA

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN YLÄPALOKATTILA JÄSPI 40 STOKER ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: Tuotekatu 11, PL 21, 21201 Raisio, Finland Puh. +358 2 4374 600 kaukora@kaukora.fi www.kaukora.fi 30.12.2008 JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN 1.

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus Raportointimalli, jäähdytysosio TÄYTTÖOHJE

IV-kuntotutkimus Raportointimalli, jäähdytysosio TÄYTTÖOHJE IV-kuntotutkimus 8.11.2013 Raportointimalli, jäähdytysosio TÄYTTÖOHJE Eri kohtien arviointi tehdään viereisellä asteikolla. Kommentit-kohtiin laitetaan olennaiset perusteet arvioinnille ja tiedot, mistä

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/SILVER C/COMPACT

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/SILVER C/COMPACT FI.TBPA5.1615 Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/SILVER C/COMPACT 1. Yleistä Patteripiirin toisiopuolella olevan kiertopumpun avulla varmistetaan jäätymisvahtitoiminto, kun käytetään pattereita, joissa ei

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6 Asennusohje Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6 2 www.gebwell.fi v1.1 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 4 2. Toimitussisältö... 4 3. Lämpötila-anturi... 4 4. Liitännät / mitat... 5 5. Periaatekaaviot... 6 6.

Lisätiedot

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 IHB FI 1006-1 ECS 40 IFB FI 1 Asennusohje ECS 40 Yleistä Tätä lisävarustetta käytetään, kun F1145/ F1245 on asennettu rakennukseen, jossa on enintään neljä

Lisätiedot

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0457350/6 IM-P045-10 CH Issue 6 BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Suositeltava asennus 2. Asennus ja huolto 3. Varaosat 4. Ulkoinen impulssiputki IM-P045-10 CH Issue 6 Copyright 20001

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

UPONOR PRO. Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet

UPONOR PRO. Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet L AT T I A L Ä M M I T Y S UPONOR PRO Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet 12 2009 5050 Uponor Pro 1 -jakotukki Täydellinen jakotukkijärjestelmä lattialämmitykseen Uponor Pro 1 -jakotukkijärjestelmä Uponor

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje

AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1492050/1 IM-P149-13 ST Issue 1 AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Toiminta

Lisätiedot

Lvi -koodi 5316034 nimiketunnus: Malli E8LASHx44/1P E5ASx34/1P PED Luokka Teho. 60 11 Ensiö Toisio Ensiö Toisio Ensiö Toisio Virtaus

Lvi -koodi 5316034 nimiketunnus: Malli E8LASHx44/1P E5ASx34/1P PED Luokka Teho. 60 11 Ensiö Toisio Ensiö Toisio Ensiö Toisio Virtaus 3.07.05 Lvi -koodi 536034 L8 64585360339 Kohde: UNIS 00-RF-O (lattialämmitys) LÄMMITYS LÄMMITYS E8LASHx44/P E5ASx34/P Teho kw 60 0,90 0,30 0,033 0,59 ºC-ºC 70-0 0-58 5-33 30-35 8,7 0, 0, 8, MPa,6,6,6,6

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Malli IC15Hx40/1P IC5Tx30/1P PED Luokka Teho Ensiö Toisio Ensiö Toisio Ensiö Toisio Virtaus. dm³/s 0,360 0,336 0,046 0,516 Lämpötilat

Malli IC15Hx40/1P IC5Tx30/1P PED Luokka Teho Ensiö Toisio Ensiö Toisio Ensiö Toisio Virtaus. dm³/s 0,360 0,336 0,046 0,516 Lämpötilat Lvi -koodi 536034 L82 64585360339 Kohde: UNIS 00-2RF-O (lattialämmitys) Yksikkö IC5Hx40/P IC5Tx30/P Teho kw 67 5 0,360 0,336 0,046 0,56 ºC-ºC 70-25 0-58 5-35 30-37 7,8 7,4,0 9,9 MPa,6,6,6,6 Rakenneaine

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Omavoimainen lämpötilansäädin. Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E. Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI

Omavoimainen lämpötilansäädin. Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E. Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI Omavoimainen lämpötilansäädin Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 D/4 E Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI Painos Joulukuu 2011 Sisällysluettelo Sisältö 1 Rakenne ja

Lisätiedot

Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M

Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M Tuote- ja laitekuvaus Kuva 1. MSV-I Kuva 2. MSV-M MSV-I linjasäätöventtiiliä sekä MSV-M sulkuja tyhjennysventtiiliä suositellaan

Lisätiedot

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06 VIESMANN VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw Tietolehti Tilausnumero ja hinnat: ks. hintaluettelo Yhdistelmälämpöpumput, joissa on liuos/vesi-lämpöpumppu, varaaja-vedenlämmitin,

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili TA-MATIC Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili IMI HEIMEIER / Käyttövesiventtiilit / TA-MATIC TA-MATIC Kerrostalojen ja vastaavien käyttövesijärjestelmien

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Venttiilisarjat VOS. Venttiilisarja koostuu seuraavista: TBVC, säätöventtiili SD230, on/off-toimilaite, 230 V. BPV10, ohitusventtiili

Venttiilisarjat VOS. Venttiilisarja koostuu seuraavista: TBVC, säätöventtiili SD230, on/off-toimilaite, 230 V. BPV10, ohitusventtiili VOS TBVC VOS, venttiilisarja on/off 2-tieohjaus- ja säätöventtiili on/off-toimilaitteella, sulkuja ohitusventtiilillä. DN15/20/25. 230V. Käytetään SIRe Basic ja Competent -ohjausyksiköiden kanssa. TBVC,

Lisätiedot

ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN OHJEISTUS OSAKKAALLE. As Oy Säästökenno

ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN OHJEISTUS OSAKKAALLE. As Oy Säästökenno ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN As Oy Säästökenno SISÄLTÖ 1.... 3 2. ASENNUSPAIKKA... 3 3. KONDENSSI... 3 4. ÄÄNIARVOT... 4 5. LÄMPÖKUORMA... 4 6. LÄPIVIENNIT... 4 7. SÄHKÖTYÖT... 5 8. LAITTEISTON HUOLTO JA

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin TRV 300 Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie 3 A 00400 Helsinki

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

STAG. Linjasäätöventtiilit DN uraliitoksella varustettu

STAG. Linjasäätöventtiilit DN uraliitoksella varustettu STAG Linjasäätöventtiilit DN 65-300 uraliitoksella varustettu IMI TA / Linjasäätöventtiilit / STAG STAG Uraliitoksella varustettu, sitkorautainen linjasäätöventtiili mahdollistaa nestepohjaisten järjestelmien

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

LK Jakajasekoitusryhmä VS 2-2,5

LK Jakajasekoitusryhmä VS 2-2,5 LK Jakajasekoitusryhmä VS 2-2,5 Rakenne LK Jakajasekoitusryhmä VS on varustettu 2-tieohjausventtiilillä ja se asennetaan järjestelmiin, joissa on pääpumppu. Sekoitusryhmä voidaan asentaa sekä oikean- että

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Vesilukot Tyyppihyväksyntäohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus vesilukkojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2007 Ympäristöministeriön päätöksen

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA IV-Special Oy 19.12.2011 IV-kuntotutkimus Rekolanmäen päiväkoti Hansinkatu 4 01480 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus:

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka TÄMÄ VASTAUSPAPERI PALAUTETAAN. Nimi: Osasto: Tehtävä 1. (5 pistettä) Valitse oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta +1 piste, väärästä 0,5 pistettä ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. 1.1 Kun kiinteistön

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(6) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Viileäpaketin ominaisuudet: Käyttöjännite 230 V Automatiikalla toimivat sulkuventtiilit Automaattinen pumppujen ohjaus Viilennyksen ohjaus ulko- ja sisälämpötilan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot