YLEISKAAVALUONNOKSEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET YHTEENVETO JA VASTINELINJAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISKAAVALUONNOKSEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET YHTEENVETO JA VASTINELINJAUKSET"

Transkriptio

1 Sipoon kunta Kehittämis- ja elinkeinoyksikkö Pekka Normo, Tuomas Autere YLEISKAAVALUONNOKSEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET YHTEENVETO JA VASTINELINJAUKSET Yleiskaavaluonnoksesta on saatu 87 mielipidettä ja 56 lausuntoa. Vastineet on jaettu yleisvastineeseen ja yksittäisiin vastineisiin. Kuhunkin lausuntoon ja mielipiteeseen on laadittu yksittäinen vastine, joissa kuitenkin saatetaan viitata tähän yleisvastineeseen. PÄÄTEEMAT Yleiskaavaluonnoksesta annetuista mielipiteistä ja lausunnoista on löydettävissä seitsemän pääteemaa, joihin palaute etupäässä kohdistuu. Nämä ovat: 1. Lounais- ja Etelä-Sipoo 2. Kylät, haja-asutusalueet, laajat yhtenäiset metsäalueet sekä maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaat alueet 3. Liikenne 4. Työpaikka-alueet ja elinkeinoelämän kehittäminen 5. Toteuttaminen 6. Kaavan oikeudellinen arviointi 7. Kaavakartan yleispiirteisyys Jokaisesta pääteemasta on esitetty sekä analyysiosa että ratkaisuehdotus. 1. Lounais- ja Etelä-Sipoo Analyysi a) Kehittämisvyöhykkeen maankäyttöä ja mitoitusta ei voida ratkaista lopullisesti ennen kuin on tehty päätös raideliikenneratkaisusta. Ratahallintokeskuksen toimesta tänä vuonna käynnistyvä Heli-rataselvitys ei valmistu yleiskaavan aikataulussa. b) Vyöhykkeellä on useita mielekkäitä yhdyskuntarakenteen kehittämisen kohdealueita. c) Sipoonkorven laajan yhtenäisen metsäalueen rajaus d) Kilpilahden työpaikka-alue ja Seveso-konsultointivyöhyke. Kunta ei omista maata työpaikka-alueella. Kringelmalmenin alueen vakituisen asumisen paineet. e) Söderkullan osayleiskaavan ja yleiskaavan suhde. f) Paine rannikkovyöhykkeen maankäytön ratkaisemiseksi tässä yleiskaavassa. Ratkaisuehdotus Valtioneuvosto on tehnyt kunnan osaliitospäätöksen , jossa n ha Lounais-Sipoon aluetta siirretään Helsingin kaupunkiin Korkein hallinto-oikeus päätti hylätä valtioneuvoston päätöksestä tehdyt valitukset. Tästä syystä kunnanosaliitosalue ei sisälly yleiskaava-alueeseen. Sellaisia mielipiteitä tai lausuntoja, jotka liittyvät ko. alueeseen, ei tässä yleiskaavatyössä enää käsitellä. Sipoon kunnalla ei ole toimivaltaa Helsinkiin siirrettävällä alueella. Heli-radan tarkkaa linjausta ei ole mahdollista osoittaa yleiskaavaehdotukseen annetulla aikataululla. Aikataulullisesti kriittiset kohteet ovat Heli-rata ja Söderkullan kehittäminen sekä näiden yhteisvaikutukset. Maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa tutkitaan mahdollisuuksia kehittää Söderkullan aluetta yleiskaavaluonnoksessa esitettyä tehokkaammin. Julkinen liikenne hoidetaan Lounais- ja Etelä-Sipoossa linja-autoliikenteellä ennen raidehankkeiden toteuttamista. Liikennejärjestelmä valitaan tekeillä olevan liikenneverkkoselvitystyön pohjalta. Kilpilahden työpaikka-alueen toteuttaminen riippuu uuden tieyhteyden toteuttamisesta sekä kunnan

2 2 maapolitiikan onnistumisesta. Sipoon yleiskaava 2025 kumoaa Söderkullan osayleiskaavan. Saariston- ja rannikon osalta on käynnissä oma osayleiskaavaprosessinsa. Sipoonkorven laaja yhtenäinen metsäaluevaraus ulottuu kunnan rajaan E18-tien pohjoispuolella. 2. Kylät, haja-asutusalueet, laajat yhtenäiset metsäalueet sekä maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaat alueet Analyysi a) Kylien ja haja-asutusalueiden tavoitteellisten asukasmäärien epätasainen jakautuminen ja kyläalueiden kuvaustapa. b) Rakennuspaikan vähimmäiskoon ja mitoitusperusteiden määrittely sekä niiden tarkoituksen/oikeudenmukaisuus. Rakentamisen edellytyksiä ei saa vähentää nykykäytännöstä. c) Kantatilavuoden vaikutus (2000 vai 1959) kylien kehittämiseen ja hajarakentamiseen. d) Mitoitusperusteiden mukaisten rakennusoikeuksien siirtäminen. e) Paine rakentaa kaikkialle samalla tavalla riippumatta ympäristön edellytyksistä tai kaavamerkinnöistä. Laajojen yhtenäisten metsäalueiden ja avoimien peltomaisemien säilyminen suhteessa hajarakentamisen yhdyskuntarakennetta pirstovaan vaikutukseen. f) Sipoonjokilaakson kulttuurimaisema-alueen rajaus. Ratkaisuehdotus Kylä- ja haja-asutusalueilla varaudutaan 4000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Tämä merkitään kaavakartan yleisiin määräyksiin. Kyläkohtaiset väestövaraukset poistetaan. Kyläalueet: Kyläalueet rajataan ja merkintätapaa kehitetään. Kyläalueiden rajauksessa on käytetty hyväksi Sipoon yhdyskuntarakenne 2005 raporttia, kartta-aineistoa sekä maastokäyntejä. Rakennusoikeuksia koskeva määräys muutetaan seuraavasti: ensimmäinen rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 0,2 1 ha mikäli kiinteistö liitetään vesi- ja viemäriverkostoon ensimmäinen rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 0,5 1 ha mikäli kiinteistöä ei liitetä vesi- ja viemäriverkostoon toinen rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 1-2 ha kolmas rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 2-3 ha neljäs rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 3-5 ha viides rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 5-7 ha kuudes rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 7-9 ha jne. 2 ha väleillä Rakennuspaikan vähimmäiskoko muutetaan asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella 5000 m 2 :ksi (paitsi kyläalueilla 2000 m 2 mikäli rakennus liitetään vesi- ja viemäriverkostoon). Haja-asutusalueet: Rakennuspaikan vähimmäiskoko muutetaan asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella 5000 m 2 :ksi (paitsi kyläalueilla 2000 m 2 mikäli rakennus liitetään vesi- ja viemäriverkostoon). Rakennuspaikkojen enimmäismäärä on kutakin kantatilaa kohden 10, joka määräytyy seuraavasti: ensimmäinen rakennuspaikka edellyttää kantatilan olevan vähintään 5 ha

3 3 toinen rakennuspaikka edellyttää kantatilan olevan vähintään 10 ha kolmas-kuudes rakennuspaikka edellyttää aina 10 ha lisää/rakennuspaikka kantatilan pinta-alaa seitsemäs-kymmenes rakennuspaikka edellyttää aina 20 ha lisää/rakennuspaikka kantatilan pinta-alaa Laajat yhtenäiset metsäalueet: Rakennuspaikan vähimmäiskoko muutetaan asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella 5000 m 2 :ksi (paitsi kyläalueilla 2000 m 2 mikäli rakennus liitetään vesi- ja viemäriverkostoon). Rakennuspaikkojen enimmäismäärä on kutakin kantatilaa kohden 5, joka määräytyy seuraavasti: ensimmäinen rakennuspaikka edellyttää kantatilan olevan vähintään 5 ha toinen rakennuspaikka edellyttää kantatilan olevan vähintään 10 ha kolmas-viides rakennuspaikka edellyttää aina 20 ha lisää kantatilan pinta-alaa Sipoonjokilaakson kulttuurimaisemarajausta on tarkennettu. Haja-asutusalueelle ei kuitenkaan saa muodostaa uutta kylämäistä rakennetta. Lisätään rakentamisen sijoittumista ja rakentamistapaa koskeva määräys. YLEISIIN MÄÄRÄYKSIIN: Lisätään rakentamisen sijoittumista ja rakentamistapaa koskeva määräys: Asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla tulee noudattaa seuraavia rakentamista ohjaavia määräyksiä: Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, julkisivumateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristö- ja/tai taajamakuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Korkeille ja näkyville kukkuloille ja kallioalueille sekä maisemallisesti merkittäville peltoalueille rakentamista tulee välttää. Rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkailla alueilla noudatetaan pääasiallisen käyttötarkoituksen mitoitusta ja määräyksiä ja lisäksi tiukempia rakentamisen tapaa ja sijoittumista ohjaavia määräyksiä. Kantatilavuoden vaikutuksista on tehty koeluontoinen selvitys. Kantatilavuodeksi osoitetaan Mitoitusnormeja on tarkistettu siten, että kyläalueilla rakentamisedellytykset paranevat verrattuna haja-asutusalueiden yleiskaavaan ja varsinaisella haja-asutusalueilla sovelletaan haja-asutusalueiden yleiskaavan MT-alueiden mitoitusnormia. Yleiskaavan strategisen luonteen vuoksi rakennusoikeuksien siirtämistä kantatilalta toiselle tehdään vasta osayleiskaavojen yhteydessä, jolloin tarkemmat rakentamiseen soveltuvat paikat voidaan selvittää riittävällä tarkkuudella.

4 4 3. Liikenne Analyysi a) Lentokenttä. b) Heli-rata. c) Metro. d) Kerava-Nikkilä juna. e) Linja-autoliikenne. f) Henkilöautoliikenne. g) Kevyt liikenne ja vapaa-ajan liikkuminen. h) Venesatamat. i) Taajamien sisäisen verkoston puuttuminen. Ratkaisuehdotus Yhdyskuntarakenteen kehittäminen tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Liikenneverkkosuunnitelmaa on päivitetty yleiskaavaehdotuksen mukaiseksi. Kohdat b-g on ratkaistu liikenneverkkoselvityksen tulosten mukaisesti yleiskaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen. Heli-radan tarkkaa linjausta ei ole mahdollista osoittaa yleiskaavaehdotukseen annetulla aikataululla. Radan tarpeellisuudesta ja linjauksesta on tekeillä Ratahallintokeskuksen toimesta selvitys. Itä-Uudenmaan hyväksytyssä maakuntakaavassa ei ole esitetty lentokenttävarauksia. Malmin kentän siirrosta on tehty selvitystyö, josta kunnanhallitus on antanut lausuntonsa. Yleiskaavaehdotukseen ei osoiteta lentokenttävarausta. Venesatamien tarkempi sijoittuminen ratkaistaan rannikon ja saariston osayleiskaavan yhteydessä. Yleiskaavaluonnoksessa esitetyt kaksi venesatamaa osoitetaan edelleen yleiskaavaehdotuksessa, lisäksi venesatamat osoitetaan Gumbostrandiin, Kalkkirantaan ja Spjutsundiin. Yleiskaavaluonnos on luonteeltaan strateginen, eikä siinä ole osoitettu taajamien sisäisen alueidenkäytön jäsentelyä, ei siis myöskään katuverkostoa. Liikenneverkkoselvityksessä on osoitettu tarvittavat pääväylät (uudet ja nykyiset), mutta taajamien sisäistä katuverkostoa ei tässä työssä ratkaista. 4. Työpaikka-alueet ja elinkeinoelämän kehittäminen Analyysi a) Työpaikkojen määrä ja sijoittuminen, työpaikkaomavaraisuusaste. b) Vuosaaren sataman vaikutukset. c) Kilpilahden alueen vaikutukset ja varatien varren työpaikka-alue. d) Mömossenin alue, motocross-rata. e) E18 tien varsi. f) Maa-ainesten otto. g) Keskustatoimintojen alueet ja palvelut. Ratkaisuehdotus

5 5 Noin puolet tavoitteellisesta työpaikasta sijoittuu taajama- ja keskustatoimintojen alueille. Tavoitteena on, että työpaikkaomavaraisuus nousee. Taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueille osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa 7000 ja työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueille 6000 uutta työpaikkaa. Kilpilahden alueen kehittäminen perustuu Porvoon kaupungin, Itä-Uudenmaan jätehuoltoyhtiön ja Sipoon kunnan teettämään perusselvitykseen, jossa hyödynnetään Kilpilahden uutta varatietä. Alueen toteutuksen ajoitus riippuu maapoliittisten ratkaisujen onnistumisesta. Kunnalla ei ole toistaiseksi alueella maata omistuksessa. Alueen kehittämistä rajoittaa Kilpilahden Sevesokonsultointivyöhyke, joka rajoittaa uuden asutuksen rakentamista. Konsultointivyöhykkeen määräyksiä on tarkennettu yleiskaavaehdotuksessa erillisen Seveso-selvityksen pohjalta. Mömossenin työpaikka-alueen kehittämistä rajoittavat alueella toimivat ampumaradat ja alueelle sijoitettava motocross-rata. Aluevarausta on tarkennettu ja ampumaradalle on osoitettu suojavyöhyke. Vuosaaren sataman vaikutuksiin varaudutaan ensisijaisesti Bastukärrin työpaikka-aluevarauksella (Freeway Logistics City). Lisäksi Etelä-Sipoon taajama- ja keskustatoimintojen alueet mahdollistavat tarvittaessa huomattavassa määrin Vuosaaren satamaan liittyvää työpaikkarakentamista. E18-tien varressa olevat taajama- ja keskustatoimintojen aluevaraukset mahdollistavat tarvittaessa työpaikkarakentamisen. Lisäksi tien varteen on jo luonnosvaiheessa osoitettu kaksi laajaa työpaikka-aluetta. Maa-ainesten oton osalta ei ole tarvetta muuttaa yleiskaavaluonnoksessa osoitettuja varauksia. Hyväksytyn maakuntakaavan EOk- merkintöjä on huomioitu yleiskaavaehdotuksen TP-alueiden määräyksissä. 5. Toteuttaminen Analyysi a) Resurssien riittäminen. b) Toteutuksen rahoitus, maapolitiikka. c) Vaikutusten arviointi. d) Mitoituksen riittävyys/vähäisyys. e) Maakunta- ja yleiskaavoituksen yhteensovittaminen. Ratkaisuehdotus Yleiskaavaehdotuksen valmistumisen jälkeen laaditaan toimeenpanosuunnitelma, jossa tullaan esittämään eri alueiden toteuttamisjärjestys ja kuntataloudelliset laskelmat kunnan infra- ja palveluinvestoinneista. Yleiskaavaehdotus sisältää aluevarauksia, joiden toteutus perustuu maankäyttösopimusmenettelyyn. Sopimusalueiden tarkempi kuvaus on esitetty selostuksessa. Yleiskaavaluonnoksen ratkaisut perustuvat valtuuston rakennemallipäätökseen, jossa taajamia ja kyliä vahvistetaan haja-asutuksen vähentyessä merkittävästi. Loppukapasiteetin nostaminen on nostanut myös kylä- ja haja-asutusalueille osoitetun väestövarauman määrää kohdassa 2

6 6 määritetyllä tavalla. Kylä- ja haja-asutusalueilla varaudutaan 4000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty ulkopuolista asiantuntemusta (VTT). Vaikutusten arviointia on täsmennetty yleiskaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. Mikäli yleiskaavaehdotuksen todetaan poikkeavan Itä-Uudenmaan seutukaavoista, haetaan ympäristöministeriön suostumusta ko. poikkeamille. Suostumus seutukaavasta poikkeamiseen tulee saada ennen valtuustokäsittelyä. Yleiskaavaehdotus ei voi kuitenkaan olennaisesti poiketa Itä- Uudenmaan vaihemaakuntakaavasta (maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen). 6. Kaavan oikeudellinen arviointi Analyysi a) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet b) Yleiskaavan sisältövaatimukset, MRL c) Yleiskaavan ohjausvaikutus/kaavan graafinen yleispiirteisyys/oikeusvaikutteisuus Ratkaisuehdotus Valtakunnallisien alueidenkäyttötavoitteiden ja yleiskaavan sisältövaatimuksien on arvioitu täyttyvän luonnosvaiheen VTT:n raportissa. Yleiskaavaehdotuksessa tavoitteiden tarkastelua on tarkennettu ja ne on esitetty selostuksessa. Yleiskaavakartan luettavuutta ja ohjausvaikutusta on tarkennettu. 7. Kaavakartan yleispiirteisyys Analyysi a) Kaavakartan luettavuus ja yleispiirteisyys Ratkaisuehdotus Yleiskaavaehdotuksen esitysmittakaava on edelleen 1: Esitystarkkuutta on lisätty siten, että aluevarausten luettavuus suhteessa pohjakarttaan on luonnosta parempi.

7 Sibbo kommun Utvecklings- och näringsenheten Pekka Normo, Tuomas Autere GENERALPLANEUTKASTETS UTLÅTANDEN OCH ÅSIKTER SAMMANDRAG OCH RIKTLINJER Generalplaneutkastet samlade 87 åsikter och 56 utlåtanden. Bemötandena är uppdelade i allmänt bemötande och enskilda bemötanden. För varje utlåtande och åsikt har utarbetats separata bemötanden i vilka ändå hänvisningar till detta allmänna bemötande kan förekomma. HUVUDTEMAN I utlåtandena och åsikterna som gavs för generalplaneutkastet kan ses sju huvudteman till vilka responsen i första hand riktar sig. Dessa är: 1. Sydvästra- och södra Sibbo 2. Byar, glesbygdsområden, vidsträckta sammanhängande skogsområden samt landskapsmässigt och miljömässigt värdefulla områden 3. Trafik 4. Arbetsplatsområden och utvecklande av näringslivet. 5. Förverkligande 6. Bedömning av planens rättsverkan. 7. Plankartans översiktlighet. För varje huvudtema presenteras såväl en analys som ett förslag till lösning 1. Sydvästra- och södra Sibbo Analyy a) Utvecklingszonens markanvändning och dimensionering kan inte slutligen avgöras förrän ett beslut har fattats om spårtrafiklösningen. Utredningen om Helibanan som banförvaltningscentralen startar det här året, blir inte färdig i generalplanens tidtabell. b) Inom zonen finns flera förnuftiga målområden för samhällsstrukturell utveckling. c) Avgränsningen för Sibbo storskogs vidsträckta sammanhängande skogsområde. d) Sköldviks arbetsplatsområde och Seveso konsulteringszon. Kommunen äger inte mark på arbetsplatsområdet. Trycket på Kringelmalmens åretruntboende. e) Förhållandet mellan Söderkulla delgeneralplan och generalplanen. f) Trycket på en lösning av kustzonens markanvändning i denna generalplan. Förslag till lösning Statsrådet fattade ett beslut, att ca 3000 ha mark i sydvästra Sibbo överförs till Helsingfors stad Högsta förvaltningsdomstolen beslöt förkasta besvären över statsrådets beslut. Av den orsaken ingår kommunsammanslagningsdelen inte i generalplaneområdet. Sådana åsikter eller utlåtanden som berör området behandlas inte längre i detta generalplanearbete. Sibbo kommun har inga befogenheter på området som överförs till Helsingfors. Det är inte möjligt att anvisa Helibanans exakta linjedragning inom ramen för generalplanens tidtabell. De tidtabellsmässigt kritiska punkterna är Helibanan och utvecklandet av Söderkulla samt samverkan mellan dem. Tillsammans med markägarna och andra agerande undersöks möjligheterna att utveckla Söderkulla området mer effektivt än vad som presenterats i generalplaneutkastet. Kollektivtrafiken sköts i sydvästra- och södra Sibbo med busstrafik tills spårtrafiken förverkligas. Trafiksystemet väljs utgående från den pågående trafiknätsutredningen. Förverkligandet av Sköldviks arbetsplatsområde beror på förverkligandet av den nya vägförbindelsen samt på lyckad kommunal markpolitik.

8 2 Generalplan för Sibbo 2025 upphäver Söderkulla delgeneralplan. Skärgården och kusten har sin egen delgeneralplaneprocess. Sibbo storskogs vidsträckta sammanhängande skogsområdesreservering sträcker sig till kommunens gräns på norra sidan om väg E Byar, glesbygdsområden, vidsträckta sammanhängande skogsområden samt landskapsmässigt och miljömässigt värdefulla områden. Analys a) Den ojämna fördelningen av eftersträvad befolkningsmängd i byarna och glesbygdsområdena samt byarnas framställningssätt. b) Fastställande av byggplatsens minimistorlek och dimensioneringsgrunderna samt ändamålsenligheten och rättvisan i dem. Förutsättningarna för byggande får inte minska. c) Stomfastighetsårets inverkan (2000 eller 1959) på utvecklandet av byarna och glesbebyggandet d) Flyttande av dimesioneringsgrundade byggrätter. e) Trycket på byggande överallt på samma sätt oberoende av miljöns förutsättningar eller planbeteckningarna. Bevarandet av vidsträckta sammanhängande skogsområden och öppna åkerlandskap i förhållande till glesbebyggandets splittrande verkan på samhällsstrukturen. f) Avgränsningen för Sibbo ådals kulturmiljöområde Förslag till lösning Man förbereder sig för 4000 nya invånare till utgången av 2025 på by- och glesbygdsområden. Detta införs i plankartans allmänna bestämmelser. Befolkningsreserveringen per by avlägsnas. Byområden: Byområdena avgränsas och beteckningsmetoden utvecklas. I avgränsningen av byområden har kartmaterialet i rapporten Sipoon yhdyskuntarakenne 2005 använts, samt terrängbesök gjorts. Bestämmelsen om byggrätter ändras enligt följande: den första byggplatsen förutsätter, att stomfastighetens storlek är 0,2-1 ha, och att fastigheten ansluts till vatten- och avloppsnätet den första byggplatsen förutsätter, att stomfastighetens storlek är 0,5-1 ha, ifall fastigheten inte ansluts till vatten- och avloppsnätet den andra byggplatsen förutsätter en stomfastighet på 1-2 ha den tredje byggplatsen förutsätter en stomfastighet på 2-3 ha den fjärde byggplasten förutsätter en stomfastighet på 3-5 ha den femte byggplatsen förutsätter en stomfastighet på 5-7 ha den sjätte byggplasten förutsätter en stomfastighet på 7-9 ha osv med intervaller på 2 ha Byggplatsens minimistorlek ändras till 5000 m² på områden utanför detaljplanerade områden (utom på byområden där minimistorleken är 2000 m², förutsatt att byggnaden ansluts till vatten- och avloppsnätet).

9 3 Glesbygdsområden: Byggplatsens minimistorlek ändras till 5000 m² på områden utanför detaljplanerade områden (utom på byområden där minimistorleken är 2000 m², förutsatt att byggnaden ansluts till vatten- och avloppsnätet). På glesbygdsområden är byggplatsernas maximiantal per stomfastighet 10. Byggplasterna bestäms enligt följande: den första byggplatsen förutsätter en stomfastighet på minst 5 ha den andra byggplatsen förutsätter en stomfastighet på minst 10 ha den tredje till sjätte byggplasten förutsätter en stomfastighet på ytterligare 10 ha per byggplats. den sjunde till tionde byggplatsen förutsätter en stomfastighet på ytterligare 20 ha per byggplats Vidsträckta sammanhängande skogsområden: Byggplatsens minimistorlek ändras till 5000 m² på områden utanför detaljplanerade områden (utom på byområden där minimistorleken är 2000 m², förutsatt att byggnaden ansluts till vatten- och avloppsnätet). den första byggplatsen förutsätter en stomfastighet på minst 5 ha den andra byggplatsen förutsätter en stomfastighetens på minst 10 ha den tredje till femte byggplatsen förutsätter en stomfastighet på ytterligare 20 ha per byggplats Avgränsningen för Sibbo ådals kulturlandskap har preciserats. På glesbygdsområden får ändå inte bildas ny bylik struktur. En bestämmelse om byggandets placering tilläggs. TILL DE ALLMÄNNA BESTÄMMELSERNA: läggs en bestämmelse angående byggandets placering och byggnadssed: På områden utanför detaljplaneområden iakttas följande bestämmelser om styrandet av byggandet: Byggande i anslutning till befintliga byggnader skall anpassas till det tidigare byggsättet och det befintliga byggnadsbeståndet vad gäller placering, storlek, utformning, fasadmaterial, färgsättning och fasadutformning. Byggnaderna på en byggplats skall utgöra en med avseende på miljöoch/eller tätortsbilden harmonisk helhet. Byggnadens betydelse för landskapsbilden skall också beaktas särskilt. Byggplatsen skall vid behov anknytas till det omgivande landskapet med lämpliga planteringar. Byggande skall undvikas på höga och synliga kullar och bergsområden samt åkermark som har betydelse för landskapet. Byggandet skall i mån av möjlighet placeras i anslutning till befintliga gårdsområden och skogsdungar. Byggnader skall placeras på byggplatserna så, att landskapets naturenlighet i mån av möjlighet bevaras. På landskaps- och miljömässigt värdefulla områden följs dimensioneringen och bestämmelserna för det huvudsakliga användningsändamålet plus strängare bestämmelser om byggnadssed och byggstyrande. En utredning om stomfastighetsårets konsekvenser har gjorts på försök. År 1959 anvisas som stomfastighetsår. Dimensioneringsnormerna har reviderats så, att förutsättningarna för byggande på byområden förbättras, jämfört med generalplan för glesbygdsområdena. och på de egentliga

10 4 glesbygdsområdena tillämpas MT-områdenas dimensioneringnorm från generalplan för glesbygdsområdena På grund av generalplanens strategiska karaktär flyttas byggrätterna mellan stomfastigheterna först i samband med delgeneralplanerna då specificerade platser lämpliga för byggande kan utredas med tillräcklig noggrannhet. 3. Trafik Analys a) Flygfältet. b) Helibanan. c) Metron. d) Kervo-Nickby tåget. e) Busstrafiken. f) Personbilstrafiken. g) Lättrafiken och fritidstrafiken. h) Båthamnarna. i) Bristen på inre nätverk i tätorterna. Förslag till lösning Utvecklingen av samhällsstrukturen stöder sig på en effektiv kollektivtrafik. Trafiknätsplanen har uppdaterats enligt generalplaneförslaget. Punkterna b-g har avgjorts enligt resultaten i trafiknätsutredningen med beaktande av generalplanens överskådlighet. Helibanans exakta linjedragning är inte möjlig att anvisa inom ramarna för generalplaneförslagets tidtabell. En utredning om behovet av Heli banan och linjedragningen av den är under arbete på uppdrag av Banförvaltningscentralen. I den godkända landskapsplanen för Östra Nyland finns inga reserveringar för flygfält. En utredning har gjorts om förflyttandet av Malms flygfält och kommunstyrelsen har gett sitt utlåtande om den. I generalplaneförslaget anvisas ingen reservering för flygfält. Den noggrannare placeringen av båthamnarna avgörs i samband med delgeneralplanen för skärgården och kusten. De två båthamnarna som anvisades i generalplaneutkastet anvisas också i generalplaneförslaget, desutom anvisas båthamnar i Gumbostrand, Kalkstrand och Spjutsund. Generalplaneutkastet är till sin karaktär strategisk och disponering av tätorternas inre områdesanvändning har inte anvisats, och således inget gatunät heller. De behövliga huvudlederna har anvisats i trafiknätsutredningen (nya och nuvarande), men tätorternas inre gatunät avgörs inte i det här arbetet. 4. Arbetsplatsområden och utvecklande av näringslivet Analys a) Arbetsplatsernas mängd och placering, självförsörjningsgrad. b) Konsekvenserna av Nordsjö hamn. c) Konsekvenserna av Sköldvikområdet och arbetsplatsområdet längs reservvägen. d) Mömossen-området, motocrossbanan. e) Omgivningen kring väg E18 f) Marktäkt.

11 5 g) Områden för centrumfunktioner och servicen. Förslag till lösning Cirka hälften av de målinriktade arbetsplatserna är belägna på områden för tätorts- och centrumfunktioner. Målet är, att självförsörjningsgraden på arbetskraft stiger. På områden för tätorts- och centrumfunktioner anvisas i generalplaneförslaget 7000 nya arbetsplatser och på områden för arbetsplats-, industri- och lagerverksamhet 6000 nya arbetsplatser. Utvecklandet av Sköldvik området baserar sig på grundutredningen som Borgå stad, Östra Nylands avfallsservice Ab och Sibbo kommun låtit göra. I grundutredningen utnyttjas Sköldvik nya reservväg. Tidsbestämningen för områdets förverkligande beror på de markpolitiska lösningarna. Kommunen har tillsvidare inte egen mark på området. Områdets utveckling begränsas av Sköldviks Sevesokonsulteringszon, som begränsar uppförande av ny bebyggelse. Konsulteringszonens bestämmelser har preciserats i generalplaneförslaget på basen av en skild Seveso-utredning. Utvecklingen av Mömossens arbetsplatsområde begränsas av skjutbanorna som verkar på området och av motocrossbanan som placeras på området. Områdesreserveringen har preciserats och en skyddszon har anvisats för skjutbanan. För konsekvenserna från Nordsjö hamn förbereder man sig i första hand genom Bastukärrs arbetsplatsområdesreservering (Freeway Logistics City). Dessutom gör områdena för tätorts- och centrumfunktioner i södra Sibbo i hög grad det möjligt att vid behov bygga arbetsplatser i anknytning till Nordsjö hamn. Områdesreserveringarna för tätorts- och centrumfunktioner vid väg E-18 möjliggör arbetsplatsbyggande vid behov. Dessutom har det redan i utkastskedet anvisats två stora arbetsplatsområden där. För marktäktens del är det inte skäl att ändra reserveringarna som anvisats i generalplaeutkastet, EOk-beteckningarna i den godkända landskapsplanen har beaktats i generalplaneförslagets TPbestämmelser. 5. Förverkligande Analys a) Tillräckliga resurser. b) Finansiering, markpolitik. c) Konsekvensbedömning. d) Dimensioneringen. e) Sammanpassning av landskaps- och generalplanen. Förslag till lösning När generalplanearbetet är klart, utarbetas en genomförandeplan i vilken presenteras ordningsföljden för de olika områdenas förverkligande samt kommunekonomiska beräkningar för kommunens infra- och serviceinvesteringar. Generalplanen innefattar områdesreserveringar som förverkligas genom markanvändningsavtal. En närmare beskrivning över avtalsområdena presenteras i generalplanebeskrivningen.

12 6 Generalplaneutkastets lösningar grundar sig på fullmäktiges strukturmodellbeslut, där tätorter och byar förstärks, medan glesbebyggandet minskar väsentligt. Höjningen av den slutliga kapaciteten har också höjt befolkningsförbehållet som anvisats till by- och glesbygdsområden enligt punkt 2. Man förbereder sig på 4000 nya invånare i by- och glesbygdsområden till utgången av år I konsekvensbedömningen har utomstående sakkunskap använts (VTT). Konsekvensbedömningen har preciserats under utarbetandet av generalplaneförslaget. Ifall generalplaneförslaget konstateras avvika från Östra Nylands regionplaner, söks miljöministeriets samtycke till nämnda undantag. Samtycke till undantag från regionplanen måste fås innan planen behandlas i fullmäktige. Generalplaneförslaget kan ändå inte väsentligt avvika från Östra Nylands etappregionplan (med beaktande av landskapsplanens översiktlighet). 6. Planens rättsverkan Analys a) Riksomfattande mål för områdesanvändningen. b) Generalplanens innehållskrav (MarkByggL) c) Generalplanens styrverkan/planens grafiska översiktlighet/rättsverkan Förslag till lösning De riksomfattande målen för områdesanvändningen och innehållskraven för generalplanen kommer, enligt VTT:s rapport från utkastskedet, att fyllas. I generalplaneförslaget har granskningen av målen preciserats och de presenteras i beskrivningen. Generalplanens läsbarhet och styrverkan har preciserats.. 7. Generalplanens översiktlighet Analys a) Plankartans läsbarhet och översiktlighet Förslag till lösning Generalplaneförslagets framställningsskala är fortfarande 1: Framställningsättet har förbättrats så, att områdesreserveringarna syns bättre i förhållande till bottenkartan än de gjorde i utkastet.

13 LAUSUNNOT UTLÅTANDEN KEHITTÄMIS- JA ELINKEINOYKSIKÖN KOMMENTIT, KUNNANJOHTAJAN EHDO- TUKSET JA KUNNANHALLITUKSEN PÄÄ- TÖKSET UTVECKLINGS- OCH NÄRINGSENHETENS KOMMENTARER, KOMMUNDIREKTÖRENS FÖRSLAG OCH KOMMUNSTYRELSENS BESLUT 1 SIPOON KUNTA, Sivistysosasto Sivistyslautakunta painottaa lausunnossaan, että mm. neljän pääalueen keskustasuunnittelussa otetaan huomioon elävä, palveluiltaan monipuolinen asutuksen ympäröimä keskusta. Julkisen palvelun rakennuspaikoiksi on varattava sellaisia V-tontteja, joille on optimaalista rakentaa palveluiden keskittämistä mahdollistavia monikäyttöisiä rakennuksia, esimerkiksi kouluja, päiväkoteja, nuoriso- ja liikuntapaikkoja, viheralueita ja ulkoilupolkuja. Suunnittelun alkuvaiheissa on otettava huomioon turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Suomenkielinen koulutusjaosto pitää tärkeänä, että Sipoon yleiskaavassa 2025 on hyvissä ajoin näkyvissä asutuskeskittymien mukaisesti myös koulurakentamiseen varatut hyvälaatuiset maa-alueet. Lisäksi koulutusjaoston mielestä turvalliset koulutiet on huomioitava kaavassa, ja kulkuväylille tulee varata tarpeeksi tilaa. Kaavassa tulee ottaa huomioon myös rakentamisen monikäyttöisyys, elinkaariajattelu avainsanana. Asutuskeskittymien ja koulujen tulee olla julkisen liikenteen saavutettavissa. Yleiskaavan suunnittelun on oltava tarkka ja yksityiskohtainen. Kaavassa pitää näkyä kokonaisvaltaisuus. Ruotsinkielisen koulutusjaoston antamassa lausunnossa korostetaan koulutuspoliittisen ohjelman päivittämistä huomioiden väestömäärän kasvu. Jaoston mielestä koulurakentamiseen tulee varata mahdollisimman hyvälaatuisia maa-alueita. Aluesuunnittelun lähtökohtana on pidettävä koulujen sijaintia. Kouluja ei tule rakentaa ostoskeskusten läheisyyteen. Suunnittelun yhteydessä pitää keskittyä palveluiden säilyttämiseen kylillä. Päivähoitojaoston mielestä lasten päiväkodit, koulut, leikkipuistot ja asukastilat elävöittävät asuinalueita tarjoamalla peruspalveluiden lisäksi asukkailleen mahdollisuuden kokoontua ja tulla osalliseksi uuden asuinalueen toimintaan. Jatkosuunnittelussa on otettava lasten, perheiden ja päivähoidon tarpeet huomioon varaamalla riittävästi maa-alueita ja tarpeeksi suuria sekä sopivia tontteja päivähoidolle ja yleiseen rakentamiseen keskeisiltä alueilta ja hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Kunnan tulee varjella kauniita maalaismaiseman osia rakennuksineen sekä tukea ja valvoa myös vanhan rakennuskannan säilymistä merkityillä alueilla. Vapaa-ajanjaosto esittää lausuntonaan, että Storörenin ja Sipoonlahden lisäksi tulisi osoittaa muut merkittävät laituripaikkoja ja satamapalveluja tarjoavat alueet luonnokseen. Uimaranta-alueet tulee osoittaa luonnoksessa. Yleiskaavan esitysmittakaava on 1: Taajamien sisäistä järjestelyä ei ole esitetty tarkemmin, eikä se tässä mittakaavassa ole mielekästäkään. Yleiskaavaehdotusta varten on laadittu liikenneverkkoselvitys, jossa tarkastellaan koko kunnan verkostoa. Yleiskaavan toteuttamista varten laaditaan ja hyväksytään erillinen toimeenpano-/projektisuunnitelma, josta liitetään osia yleiskaava-asiakirjoihin. Suunnitelma on yleiskaavan liitteenä. Merkitään tiedoksi. Ei ratkaista yleiskaavassa. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Yleiskaavaluonnoksessa esitetyt kaksi venesatamaa osoitetaan edelleen yleiskaavaehdotuksessa, lisäksi venesatamat osoitetaan Gumbostrandiin, Kalkkirantaan ja Spjutsundiin. Yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan 1

14 Bastukärrin alueelle tulee osoittaa motocrossrata huoltorakennuksineen. Jaosto on vakuuttunut, että kunnan rajojen sisältä ei löydy kyseiselle toiminnalle muuta vastaavaa paikkaa. Vapaa-ajanjaosto esittää lausuntonaan seuraavaa: Sipoon keskusampumarata on osoitettu aivan liian pienelle alueelle. Samoin tälle alueelle sallittua desibelimäärää tulee korottaa. Ainoa V-alue on osoitettu Itäsalmen alueelle. Kriteerit sopivat hyvin myös Söderkullan ja Nikkilän alueille. Söderkullassa tulee nykyinen kuntoradan alue sekä Pilvijärven länsipuolella oleva alue aina Gesterbyn voimajohtolinjaan saakka sekä rauhoitettu Stormossenin alue ja voimajohtolinjan varrella oleva alue Hangelbyhyn tielle 170 saakka varata V-alueeksi. Nikkilässä Nikkilän kuntorata, siltä osin kuin se kulkee metsässä, on myös varustettava V- merkinnällä. Kun Itäisen Jokipuiston asutusalue laajenee, Itäisen Jokipuiston kuntoalueen lisäksi Öljytien ja Boxintien välinen metsäalue tulee osoittaa virkistysalueeksi. Vapaa-ajanjaosto pitää tärkeänä, että MLY-alueilla, laajoilla yhtenäisillä metsäalueilla, tulee sallia virkistystä palvelevien rakennusten ja rakennelmien toteuttaminen. Tekstiosassa A ja C-alueilla on mainittava sana lähiliikuntapaikat. Kulttuurimiljööt tulee inventoida ja merkitä yleiskaavaan. Kunnan tulee vaalia osia kauniista maalaismaisemasta rakennuksineen sekä tukea ja valvoa, että myös vanha rakennuskanta voi säilyä merkityillä alueilla. Kunnan kulttuuritoimi laatii selvitystä Sipoon saaristosta ja siihen liittyvistä rannikkoalueista ja näiden alueiden matkailullisista mahdollisuuksista. Selvitys valmistuu kesään 2007 mennessä. Päämääränä on tuoda esille toimenpiteitä matkailun kehittämiseksi ja osoittaa, mihin matkailua voidaan suunnata, esim. satamat, rannikon paikoitusalueet ja virkistysalueet. Kyseisessä selvityksessä esiin tulevat toimenpide-ehdotukset tulee huomioida kaavassa. yleiset uimarannat (Tasträsk, Molnträsk, Sipoonlahti ja Hitå). Motocross-rata osoitetaan Mömossenin alueelle. Bastukärrin alueelle laaditaan asemakaavaehdotusta, jossa alueelle sijoittuu työpaikkatontteja erityisesti logistiikan tarpeisiin. Ampumarata on osoitettu kohdemerkinnällä, jonka sijoitusta on tarkennettu yleiskaavaehdotuksen kaavakartalle. Ampumaradalle on osoitettu suoja-alue. Yleiskaavaluonnoksen kaavamääräyksissä ei ole osoitettu desibelimäärää. Taajamavaraukset pitävät sisällään lähivirkistysalueet. Metsäalue on ehdotuksessa osoitettu pääosin merkinnällä MLY (Laajat yhtenäiset metsäalueet/metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä). MLY-alueille voidaan toteuttaa ulkoilu- ja virkistysreittejä sekä virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Toteuttaminen edellyttää yksityiskohtaisia suunnitelmia. Merkitään tiedoksi. Virkistysalueet sisältyvät taajamatoimintojen alueisiin. Kulttuurimiljööt on inventoitu ja merkitty yleiskaavakartalle yleiskaavan strateginen luonne huomioon ottaen. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. 1-1SIPOON KUNTA, Vapaa-ajanjaosto Vapaa-ajanjaosto esittää lausuntonaan seuraavaa: Storörenin ja Sipoonlahden lisäksi tulisi osoittaa muut merkittävät laituripaikkoja ja satamapalveluja tarjoavat alueet luonnokseen. Uimaranta-alueet tulee osoittaa luonnoksessa. Bastukärrin alueelle tulee osoittaa motocrossrata huoltorakennuksineen. Jaosto on vakuuttunut, että kunnan rajojen sisältä ei löydy kyseiselle toiminnalle muuta vastaavaa paikkaa. Sipoon keskusampumarata on osoitettu aivan liian pienelle alueelle. Samoin tälle alueelle sallittua desibelimäärää tulee korottaa. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. 2

15 Ainoa V-alue on osoitettu Itäsalmen alueelle. Kriteerit sopivat hyvin myös Söderkullan ja Nikkilän alueille. Söderkullassa tulee nykyinen kuntoradan alue sekä Pilvijärven länsipuolella oleva alue aina Gesterbyn voimajohtolinjaan saakka sekä rauhoitettu Stormossenin alue ja voimajohtolinjan varrella oleva alue Hangelbyhyn tielle 170 saakka varata V-alueeksi. Nikkilässä Nikkilän kuntorata, siltä osin kuin se kulkee metsässä, on myös varustettava V- merkinnällä. Kun Itäisen Jokipuiston asutusalue laajenee, Itäisen Jokipuiston kuntoalueen lisäksi Öljytien ja Boxintien välinen metsäalue tulee osoittaa virkistysalueeksi. Jaosto pitää tärkeänä, että MLY-alueilla, laajoilla yhtenäisillä metsäalueilla, tulee sallia virkistystä palvelevien rakennusten ja rakennelmien toteuttaminen. Tekstiosassa A ja C-alueilla on mainittava sana lähiliikuntapaikat. Kulttuurimiljööt tulee inventoida ja merkitä ne yleiskaavaan. Kunnan tulee vaalia osia kauniista maalaismaisemasta rakennuksineen, tukea ja valvoa, että myös vanha rakennuskanta voi säilyä merkityillä alueilla. Kunnan kulttuuritoimi laatii selvitystä Sipoon saaristosta ja siihen liittyvistä rannikkoalueista ja näiden alueiden matkailullisista mahdollisuuksista. Selvitys valmistuu kesään 2007 mennessä. Päämääränä on tuoda esille toimenpiteitä matkailun kehittämiseksi ja osoittaa, mihin matkailua voidaan suunnata, esim. satamat, rannikon paikoitusalueet ja virkistysalueet. Kyseisessä selvityksessä esiin tulevat toimenpide-ehdotukset tulee huomioida kaavassa. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Fritidssektionen föreslår följande som sitt utlåtande: Förutom Storören och Sibboviken bör även andra betydande områden som erbjuder bryggplatser och hamnservice anvisas i utkastet. Badstrandsområdena bör anvisas i utkastet. På Bastukärrområdet bör motocrossbanan och servicebyggnaden anvisas. Fritidssektionen är övertygad om att det inte inom kommunens gränser finns ett motsvarande område för ifrågavarande verksamhet. Sibbo centralskjutbana har anvisats på ett alldeles för litet område. Dessutom bör det tillåtna decibeltalet i området höjas. Det enda V-området har anvisats i Östersundom. Kriterierna passar också bra för Söderkulla och Nickby. I Söderkulla bör det nuvarande motionsbaneområdet och området väster om Molnträsk ända fram till kraftledningen i Gesterby samt det fridlysta Stormossenområdet och området längs med kraftledningen till väg 170 i Hangelby reserveras som V-område. I Nickby bör den del av motionsbanan som går i skogen också förses med V-beteckning.När bosättningsområdet i Östanåparken utvidgas bör förutom motionsområdet i Östanåparken även skogsområdet mellan Oljevägen och Boxvägen anvisas som rekreationsområde. Se bemötande 1 Se bemötande 1 Se bemötande 1 Se bemötande 1 Se bemötande 1 3

16 Sektionen anser att det är viktigt att det på MLY-områdena, stora enhetliga skogsområden, bör vara tillåtet att uppföra byggnader och konstruktioner som betjänar rekreationen. I textdel A och på C-områdena bör ordet "näridrottsanläggningar" nämnas. Kulturmiljöerna bör inventeras och intas i generalplanen. Kommunen bör värna delar av det vackra landsbygdslandskapet och dess byggnader, stöda och övervaka att också det gamla byggnadsbeståndet kan bevaras på anvisade områden. Kommunens kultursektor håller på med en utredning om Sibbo skärgård och kustområde och de turistiska möjligheterna i dessa områden. Utredningen blir färdig före sommaren Målet är att ta fram åtgärder för att utveckla turismen och visa vart turismen kan riktas, t.ex. hamnar, parkeringsområden på kusten och rekreationsområden. De åtgärdsförslag som kommer fram i utredningen bör beaktas i planen. 2 SIPOON KUNTA, Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaavassa tulisi yhdeksi lähtökohtaiseksi periaatteeksi ottaa hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Laajan hyvinvointivastuun toteuttaminen edellyttää monialaista yhteistyötä kunnan eri toimijoiden (tässä yhteydessä kaavoituksen, asumisen, liikenteen, elinkeinopolitiikan sekä sosiaali- ja terveystoimen), valtion, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin välillä. Hyvinvoinnin edistäminen tulisi huomioida kautta linjan kaikissa kaavan suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Esimerkiksi kaavaselostuksen johdantoon (s. 6), jossa kuvataan yleiskaavan tarkoitus ja sisältö kohtaan 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys esitetään lisättäväksi sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kohdassa 5.7. Yleiskaava luo mahdollisuuden turvalliseen, terveelliseen viihtyisään ja hyvinvointia edistävään asuinympäristöön. Kohdassa Valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet -eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä hyvinvoinnin edistäminen. Samassa kohdassa lause; Yleiskaava eheyttää seudullista yhdyskuntarakennetta ja luo edellytyksiä elinympäristön laadun kehittämiselle sekä hyvinvoinnin edistämiselle. Kohta 2.2. Yhdyskuntarakenne kappaleeseen Palvelurakenne (s. 12) esitetään lisättäväksi Sosiaali- ja terveyden- Se bemötande 1 Se bemötande 1 Se bemötande 1 Se bemötande 1 Yleiskaavan laadinnassa on maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla huomioitu ja selvitetty yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaavan toteuttamista varten laaditaan ja hyväksytään erillinen toimeenpano- /projektisuunnitelma, jonka tavoitteena on mm. varmistaa laadukkaan ympäristön toteuttaminen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti ja jossa mm. esitetään ehdotus yhteistyömuodoista eri intressitahojen (maanomistajat, rakennusliikkeet ym.) kanssa ja sopimusmenettelyt mm. erilaisiin sopimuksiin liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Johdannossa oleva listaus on suoraan maankäyttö- ja rakennuslaista. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on tärkeä osa yleiskaavan tavoitteita. Lisätty selostukseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat valtioneuvoston päättämiä. Lisätään (Kohta 2.3 selostuksessa). 4

17 huollon palvelut, otasakkeen alla kuvataan nykyinen palveluverkosto esim. terveysasemat ja vanhusten sekä vammaisten palveluasunnot. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä suunnittelun tässä vaiheessa korostaa sitä, että taajamiin varataan riittävästi liikenteellisesti helposti saavutettavia tiloja sosiaalija terveydenhuollon tarpeisiin ja että palveluiden läheisyyteen varaudutaan rakentamaan asuntoja esim. vanhuksille ja vammaisille sekä muille palveluja tarvitseville ryhmille. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta haluaa varmistaa, että taajamiin suunnitellaan toimivat ja riittävät kevyen liikenteen väylät kuntalaisten terveyttä edistävän liikunnan mahdollisuuksien parantamiseksi. Katso vastine 1. 3 SIPOON KUNTA :Tekniikka- ja ympäristöosasto 3-1 SIPOON KUNTA Ympäristönsuojeluosasto Luonnonarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on tärkeää, että laajat yhtenäiset metsäalueet säilytetään ja että yhtenäisten metsäalueiden yhteys turvataan viherkäytävällä. Tämä on jokseenkin huomioitu yleiskaavaluonnoksessa. On toivottavaa että luonnonsuojelualueiden ympärille jätetään riittävä puskurivyöhyke. Varsinkin työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueiden sijoittelussa tulee huomioida riittävä etäisyys herkkään ympäristöön. Tämä ei kaikilta osin toteudu yleiskaavaluonnoksessa. Työpaikka-alue 4 sijoittuu Savijärven luonnonsuojelualueen välittömään läheisyyteen. Savijärvi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja työpaikka-alueen sijoittaminen sen viereen voi vaarantaa luonnonsuojelualueen suojelutavoitteita. Lisäksi kyläalue 7 rajausta tulisi siirtää niin, että kyläalue ei sijaitse Natura 2000 alueella. Tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tulee välttää sellaisien toimintojen sijoittaminen jotka voivat aiheuttaa vaaraa pohjavedelle. Useampi kyläalue sijoittuu pohjavesialueelle, minkä vuoksi kaavamerkintään tulee lisätä, että alueelle voidaan sijoittaa sellaisia työ- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta pohjaveden pilaantumista. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä on teetetty luontoselvityksiä joiden työohjaukseen myös ympäristönsuojeluyksikkö on osallistunut. Luontoselvityksiin liittyvät parannusehdotukset on huomioitu kiitettävällä tavalla. Luontoselvityksen perusteella on yleiskaavaselostuksessa arvioitu yleiskaavan toteuttamisen vaikutukset luontoon. Arvioitaessa onko luontoarvoja huomioitu riittävässä määrin, voidaan todeta, että yleiskaavaselostuksessa on selkeästi tuotu esille mahdolliset luontoarvoja uhkaavat tekijät. Näitä uhkatekijöitä tulisi pyrkiä välttämään jo yleiskaavoituksen yhteydessä, eikä jättää asiaa ratkaistavaksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Nyt tehdyt luontoselvitykset luovat hyvän pohjan jatkoselvityksille, joita tulisi tehdä yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen ja asemakaavojen laatimisen yhteydessä. Merkitään tiedoksi. Aluevarausten rajausta on tarkennettu yleiskaavaehdotuksessa. Työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueiden järjestäminen ja käyttö ratkaistaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Rasteroiduilla alueilla käytetään pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia määräyksiä rakentamisen ohjauksessa. Pohjavesirasteri tarkentaa alueiden käytön rajoituksia. Merkitään tiedoksi. 3-2 SIPOON KUNTA Lupajaosto 5

18 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen ja rakentamisen ohjauksen kannalta kunnan jakaminen maankäytöllisesti neljään erilaiseen vyöhykkeeseen: asemakaavoitettavat alueet, kyläalueet, haja-asutusalueet sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön alueet, on yhdyskuntarakenteen kehittämisen, eheyttämisen ja tiivistämisen kannalta perusteltua. Yleiskaavan tavoitteena on ohjata rakentaminen pääasiassa asemakaavoitettaville alueille sekä kyläalueille, joille laaditaan osayleiskaavat. Metsätalousvaltaisille alueille ja haja-asutusalueelle rakentaminen edellyttää huomattavaa tilakokoa ja metsäalueella myös 3 ha:n rakennuspaikan kokoa, mikä tulee osaltaan vähentämään hajarakentamisen määrää. Lupajaosto katsoo että yleiskaavalla ei saa merkittävästi vähentää haja-asutus alueen rakentamisen määrää nykyisestä. Työpaikka-alueet tukeutuvat nykyiseen liikenneverkostoon. Asemakaavoitettavat alueet ovat olemassa olevan infrastruktuurin kannalta perusteltuja. Kaavalla on osoitettu riittävästi rakentamiselta vapaita alueita virkistykseen ja muuhun käyttöön. RAKENTAMISEN OHJAUS Yleiskaavan tultua lainvoimaiseksi poistuu hajaasutusalueita koskeva rakennuskielto ja suunnittelutarve. Asemakaavoitettavaksi määritellyt alueet ja alueet joille tulee laatia osayleiskaava (kyläalueet) ovat yleiskaavan perusteella edelleen suunnittelutarvealuetta. Sellainen hajarakentaminen metsätalousvaltaisella ja hajaasutusalueella, joka ei ylitä MRL 16 :n mukaista suunnittelutarvekynnystä ja täyttää yleiskaavan mukaiset rakennuspaikan kokoa ym. koskevat vaatimukset, ei yleiskaavan tultua lainvoimaiseksi siis edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. Se harkinta, milloin lain mukainen suunnittelutarvekynnys ylittyy jää rakennusvalvontaviranomaisen tehtäväksi, mikä tulee lisäämään huomattavasti rakennusvalvonnan työtaakkaa ja tulee aiheuttamaan lain tulkintaongelmia. Lupajaosto katsoo, että haja-alueet tulee, sinne edelleen suuntautuvan rakentamispaineen takia, säilyttää suunnittelutarvealueina. Suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamispäätöksen rakentamista ohjaavan vaikutuksen poistuttua tulisi yleiskaavaan sisällyttää alueita koskevia tarkempia rakentamisen sijoittumista, määrää ja rakentamistapaa koskevia määräyksiä. Yleiskaavassa ei ole juurikaan otettu kantaa yleiskaavatyön yhteydessä laaditun kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen tuloksiin. Tulevissa asemakaavoissa ja osayleiskaavoissa on tärkeää huomioida ko. selvitystyö. Sellaisilla alueilla, joille ei tulla laatimaan tarkempaa asema- tai osayleiskaava, sijaitsevat luonnon-, kulttuuriympäristön tai rakennusperinnön säilymisen kannalta merkittävät kohteet tulisi sisällyttää yleiskaavan. Lupajaosto pitää tärkeänä että yleiskaavan tultua lainvoimaiseksi käynnistetään kiireellisesti paitsi asemakaavoitettavien alueiden kaavoitustyö, niin myös kyläalueiden osayleiskaavoitus. Rakentamisen sijoittuminen, määrä ja rakentamistapa tulee ratkaista asemakaavoituksen tai Katso yleinen vastine. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ei yleiskaavalla voi myöntää rakennuslupaa ilman että se on kaavassa osoitettu. Haja-asutusalueilla rakennusluvan saaminen edellyttää edelleen suunnittelutarveratkaisua, ellei alueelle ole laadittu tarkempaa osayleiskaavaa. Yleiskaavaehdotukseen on lisätty tarkentavia yleisiä määräyksiä. Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys on otettu huomioon sillä tarkkuudella, kuin se on ollut mielekästä yleiskaavan strateginen luonne huomioiden. Kaikki muinaismuistokohteet osoitetaan kaavaehdotuskartalla. Merkitään tiedoksi. 6

19 osayleiskaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan tultua lainvoimaiseksi, mutta ennen tarkempien kaavojen voimaan tuloa, tulee lupavalmisteluun saada selkeät ohjeet luvan myöntämisen edellytyksistä. Merkitään tiedoksi. KOMMENTTEJA YKSITTÄISIIN MÄÄRÄYKSIIN KYLÄALUEET Kyläalueita koskevaan määräykseen esitetään seuraava kursiivilla merkitty lisäys: Alue varataan kyläasutukselle sekä sen tarvitsemille asutusta ja ympäristöä häiritsemättömille palvelu- ja työtiloille. Kyläalueiden tavoitteellista asukasmäärää koskevissa määräyksissä joidenkin alueiden uusien asukkaiden tavoitteelliseksi määräksi on kirjattu 10. Huomioon ottaen yleiskaavan strateginen luonne ja yleispiirteisyys olisi luontevampaa, jos varsin pieneksi arvioitu väestön kasvu kirjattaisiin lukumäärän sijasta esim. tekstillä ei merkittävää asukasmäärän lisäystä. TYÖPAIKKA-, TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE Selvyyden vuoksi tulisi vastaavasti kuin taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueella lisätä määräykseen teksti alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. VENESATAMAT Yleiskaavakarttaan on merkitty kaksi venesatamaa, Storören ja Sipoonlahti. Myös muut merkittävät laituripaikkoja ja satamapalveluja tarjoavat alueet lienee syytä merkitä (esim. Gumbostrand, Karhusaari) YLEISET MÄÄRÄYKSET Yleisissä määräyksissä määrätään, että rakennuspaikkojen enimmäismäärä lasketaan voimassa olleesta tilajaosta. Yleisesti lähtökohtana pidetään ajankohtaan, jolloin asuinrakentaminen on alkanut lisääntyä. Useimmiten käytetään lähtökohtana rakennuslain voimaantuloa ( ). Sipoossa on useita tiloja, joista on lohottu huomattava määrä lohkotiloja rakentamiseen ennen Kyseisen vuoden käyttö lähtökohtana saattaa johtaa maanomistajien epätasa-arvoiseen kohteluun. Mitoitusta tulisi tutkia tarkemmin esim. riittävän suurilla testialueilla. Rakentamisen määrää koskevaan määräykseen tulisi lisätä rakennusjärjestyksen mukainen määräys yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Olisi suotavaa, että yleiskaavassa annettaisiin alueittaisia tarkempia määräyksiä koskien rakentamisen mittakaavaa, sijoittumista ja rakentamistapaa (esim. maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaat alueet). Yleisten määräysten kohtaan melutasoista tulisi lisätä loppuun. melutason ohjearvot eivät ylity rakennuksen sisällä eikä piha-alueella. AT-alueen määräykseen on lisätty seuraava teksti: Alueelle voidaan sijoittaa sellaisia työ- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöön melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Katso yleinen vastine. Lisätään määräykseen. Katso vastine 1. Katso yleinen vastine kohta kohta Kylät, hajaasutusalueet, laajat yhtenäiset metsäalueet sekä maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaat alueet. Katso edellinen. Valtioneuvoston päätös pitää sisällään tämän vaatimuksen. 3-3 SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristöltk Sipoon yleiskaava luonnoksessa on kaavan strategisen luonteen mukaisesti keskitytty osoittamaan kunnan maankäytön kehittämisperiaatteet sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävimmät kokonaisuudet maankäytön ja ympäristön sekä niiden muodostamien verkostojen näkökulmasta. 7

20 Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata kuntalaisten osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus. Tekniikka- ja ympäristölautakunta pitää yleiskaavan perusratkaisua raideliikenteeseen tukeutuvasta yhdyskuntarakenteesta maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettujen tavoitteiden mukaisena. Nikkilä-Talma ja Itäsalmi-Söderkulla -alueiden kehittäminen taajamavyöhykkeiksi ja monien kyläalueiden tiivistäminen tukee kunnan kehittymistä kulttuurisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Useiden työpaikka-alueiden osoittaminen puolestaan mahdollistaa elinkeinoelämän vilkastumisen ja työpaikkaomavaraisuuden kasvun. Lautakunnan mielestä taajama-alueiden keskinäisiä mitoitussuhteita tulisi vielä tutkia ohjaamalla kasvua esitettyä enemmän kunnan nykyisiin keskustaajamiin Nikkilässä ja Söderkullassa. Yleiskaavaluonnoksessa esitetty kyläalueiden merkintätapa on lautakunnan mielestä ongelmallinen ja osittain harhaanjohtava. Nykyiset merkinnät ovat monin paikoin ristiriitaiset nykyiseen maankäyttöön nähden ja johtavat näin ollen tulkintavaikeuksiin niin kauan kun tarkempia suunnitelmia alueiden käytöstä ei ole. Mikäli nykyinen merkintätapa halutaan säilyttää tulee kyläalueiden sijaintia ja myös mitoitusta tarkistaa vastaamaan paremmin nykyistä maankäyttöä ja myös alueen potentiaalisia kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi lautakunnan mielestä rakennuspaikkojen vähimmäiskoon vaatimus haja-asutusalueella tulisi harkita uudestaan. Yleiskaavassa on tehokkuusluvuin ja taajamatoimintojen alueilla osoitettu mahdolliset asemanseudut. Talmaan ja Nikkilään on esitetty radan liikennepaikat. Tekniikka- ja ympäristölautakunnan mielestä tällaiset tulisi esittää myös Itäsalmeen ja Söderkullaan. Yleiskaavan mukaan kunta varautuu uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Tekniikka- ja ympäristölautakunta katsoo, että yleiskaavaratkaisu tukee seudullisen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä samalla kun se luo kunnalle edellytykset kasvaa ja kehittyä kunnan omia arvoja ja ominaispiirteitä kunnioittaen. Yleiskaavaratkaisun periaatteena on, että Lounais-Sipoon ja Nikkilä-Talma vyöhykkeiden aikataulutus ja toteuttaminen sovitetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun sekä kunnan maanomistukseen. Tekniikka- ja ympäristölautakunta pitää huomionarvoisena, että yleiskaavan toteutuksen aikatauluun liittyy monia epävarmuustekijöitä kuten valtion ja muiden kuntien suhtautuminen pääkaupunkiseudun raideliikenteen kehittämiseen ja Helsingin kaupungin hanke kunnan osaliitoksesta. Epävarmuustekijöiden minimoimiseksi tekniikka- ja ympäristölautakunta pitää yleiskaavan nopeaa valmistumista tärkeänä. Lautakunta katsoo myös, että yleiskaavan liittyvässä, vielä työn alla olevassa, liikenneverkkoselvityksessä tulee tarkastella kunnan sisäisten Katso yleinen vastine. Ehdotuksessa kyläalueiden merkintätapaa on tarkennettu. Katso yleinen vastine. Etelä- ja Lounais-Sipoon alueen raideliikenneratkaisujen linjauksia ei ole vielä päätetty, näin ollen radan liikennepaikkojen sijoitustakaan ei ole voitu osoittaa. Talmaan ja Nikkilään osoitetut radan liikennepaikat perustuvat erilliseen tarkempaan selvitykseen (KeNi) Katso yleinen vastine. Vesihuollon suunnitelman tekemisestä on tehty valtuustoaloite ja se tulee tehtäväksi valtuuston hyväksyttyä yleiskaavan. 8

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 KEHITYSKUVA OSA 2: TAVOITETILA. Rakennemalli V: Valtuusto 28.8.2006. Yleiskuvaus

SIPOON YLEISKAAVA 2025 KEHITYSKUVA OSA 2: TAVOITETILA. Rakennemalli V: Valtuusto 28.8.2006. Yleiskuvaus SIPOON YLEISKAAVA 2025 KEHITYSKUVA OSA 2: TAVOITETILA Rakennemalli V: Valtuusto 28.8.2006 Yleiskuvaus Vaihtoehdon/suunnitelman johtoajatus: Yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen

Lisätiedot

6 20.01.2016 25 02.02.2016

6 20.01.2016 25 02.02.2016 Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 6 20.01.2016 25 02.02.2016 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen asettaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle / Utfärdande

Lisätiedot

87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015. Kaavoitusohjelma 2015-2018, päivitetty / Planläggningsprogram 2015-2018, uppdaterat

87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015. Kaavoitusohjelma 2015-2018, päivitetty / Planläggningsprogram 2015-2018, uppdaterat Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

S 23, Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus / Planförslag för upphävande av södra delen av detaljplan för Söderkulla

S 23, Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus / Planförslag för upphävande av södra delen av detaljplan för Söderkulla S 23, Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus / Planförslag för upphävande av södra delen av detaljplan för Söderkulla 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto / Planläggninssektionen

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi LEHDISTÖTIEDOTE STT:n sivuilta Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavaehdotuksen kartta Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi 22.10.2014 10:00 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Eheyttäminen Kuva: Paula Kangasperko Spinoza: Ihmisen ja yhteisön toiminta ympäristössään luonnon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011

Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011 Kunnan ilmoitusten tiedoksisaattaminen vuosina 2011-2012/Selitys Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston päätöksestä jätetyn valituksen johdosta / Sättet

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaava Delgeneralplan för Immersby

Immersbyn osayleiskaava Delgeneralplan för Immersby Immersbyn osayleiskaava Delgeneralplan för Immersby Yleisötilaisuus Invånartillfälle 19.6.2012 19.6.2012 Page 1 Tilaisuuden sisältö / Tillställningens innehåll Immersbyn osayleiskaavoituksen esittely (17.30-18)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖOSASTO - KAAVOITUS AVDELNINGEN FÖR TEKNIK OCH MILJÖ - PLANLÄGGNING JOHDANTO INLEDNING

SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖOSASTO - KAAVOITUS AVDELNINGEN FÖR TEKNIK OCH MILJÖ - PLANLÄGGNING JOHDANTO INLEDNING JOHDANTO INLEDNING Jatkovalmisteluun perustuen on koottu tämä yhteenveto. Liitteenä on lisäksi tärkeimmät sellaiset asiaan liittyvät selvitykset, joita ei aiemmin valtuustolle ole jaettu. Aineisto on CD-levyllä.

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen.

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen. Kaavan nimi: Kauttuan keskuksen asemakaavan muutos Luonnos nähtävillä 13.4.-14.5.2015 Kooste saaduista lausunnoista ja mielipiteistä Kaavatoimikunta Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot