YLEISKAAVALUONNOKSEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET YHTEENVETO JA VASTINELINJAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISKAAVALUONNOKSEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET YHTEENVETO JA VASTINELINJAUKSET"

Transkriptio

1 Sipoon kunta Kehittämis- ja elinkeinoyksikkö Pekka Normo, Tuomas Autere YLEISKAAVALUONNOKSEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET YHTEENVETO JA VASTINELINJAUKSET Yleiskaavaluonnoksesta on saatu 87 mielipidettä ja 56 lausuntoa. Vastineet on jaettu yleisvastineeseen ja yksittäisiin vastineisiin. Kuhunkin lausuntoon ja mielipiteeseen on laadittu yksittäinen vastine, joissa kuitenkin saatetaan viitata tähän yleisvastineeseen. PÄÄTEEMAT Yleiskaavaluonnoksesta annetuista mielipiteistä ja lausunnoista on löydettävissä seitsemän pääteemaa, joihin palaute etupäässä kohdistuu. Nämä ovat: 1. Lounais- ja Etelä-Sipoo 2. Kylät, haja-asutusalueet, laajat yhtenäiset metsäalueet sekä maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaat alueet 3. Liikenne 4. Työpaikka-alueet ja elinkeinoelämän kehittäminen 5. Toteuttaminen 6. Kaavan oikeudellinen arviointi 7. Kaavakartan yleispiirteisyys Jokaisesta pääteemasta on esitetty sekä analyysiosa että ratkaisuehdotus. 1. Lounais- ja Etelä-Sipoo Analyysi a) Kehittämisvyöhykkeen maankäyttöä ja mitoitusta ei voida ratkaista lopullisesti ennen kuin on tehty päätös raideliikenneratkaisusta. Ratahallintokeskuksen toimesta tänä vuonna käynnistyvä Heli-rataselvitys ei valmistu yleiskaavan aikataulussa. b) Vyöhykkeellä on useita mielekkäitä yhdyskuntarakenteen kehittämisen kohdealueita. c) Sipoonkorven laajan yhtenäisen metsäalueen rajaus d) Kilpilahden työpaikka-alue ja Seveso-konsultointivyöhyke. Kunta ei omista maata työpaikka-alueella. Kringelmalmenin alueen vakituisen asumisen paineet. e) Söderkullan osayleiskaavan ja yleiskaavan suhde. f) Paine rannikkovyöhykkeen maankäytön ratkaisemiseksi tässä yleiskaavassa. Ratkaisuehdotus Valtioneuvosto on tehnyt kunnan osaliitospäätöksen , jossa n ha Lounais-Sipoon aluetta siirretään Helsingin kaupunkiin Korkein hallinto-oikeus päätti hylätä valtioneuvoston päätöksestä tehdyt valitukset. Tästä syystä kunnanosaliitosalue ei sisälly yleiskaava-alueeseen. Sellaisia mielipiteitä tai lausuntoja, jotka liittyvät ko. alueeseen, ei tässä yleiskaavatyössä enää käsitellä. Sipoon kunnalla ei ole toimivaltaa Helsinkiin siirrettävällä alueella. Heli-radan tarkkaa linjausta ei ole mahdollista osoittaa yleiskaavaehdotukseen annetulla aikataululla. Aikataulullisesti kriittiset kohteet ovat Heli-rata ja Söderkullan kehittäminen sekä näiden yhteisvaikutukset. Maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa tutkitaan mahdollisuuksia kehittää Söderkullan aluetta yleiskaavaluonnoksessa esitettyä tehokkaammin. Julkinen liikenne hoidetaan Lounais- ja Etelä-Sipoossa linja-autoliikenteellä ennen raidehankkeiden toteuttamista. Liikennejärjestelmä valitaan tekeillä olevan liikenneverkkoselvitystyön pohjalta. Kilpilahden työpaikka-alueen toteuttaminen riippuu uuden tieyhteyden toteuttamisesta sekä kunnan

2 2 maapolitiikan onnistumisesta. Sipoon yleiskaava 2025 kumoaa Söderkullan osayleiskaavan. Saariston- ja rannikon osalta on käynnissä oma osayleiskaavaprosessinsa. Sipoonkorven laaja yhtenäinen metsäaluevaraus ulottuu kunnan rajaan E18-tien pohjoispuolella. 2. Kylät, haja-asutusalueet, laajat yhtenäiset metsäalueet sekä maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaat alueet Analyysi a) Kylien ja haja-asutusalueiden tavoitteellisten asukasmäärien epätasainen jakautuminen ja kyläalueiden kuvaustapa. b) Rakennuspaikan vähimmäiskoon ja mitoitusperusteiden määrittely sekä niiden tarkoituksen/oikeudenmukaisuus. Rakentamisen edellytyksiä ei saa vähentää nykykäytännöstä. c) Kantatilavuoden vaikutus (2000 vai 1959) kylien kehittämiseen ja hajarakentamiseen. d) Mitoitusperusteiden mukaisten rakennusoikeuksien siirtäminen. e) Paine rakentaa kaikkialle samalla tavalla riippumatta ympäristön edellytyksistä tai kaavamerkinnöistä. Laajojen yhtenäisten metsäalueiden ja avoimien peltomaisemien säilyminen suhteessa hajarakentamisen yhdyskuntarakennetta pirstovaan vaikutukseen. f) Sipoonjokilaakson kulttuurimaisema-alueen rajaus. Ratkaisuehdotus Kylä- ja haja-asutusalueilla varaudutaan 4000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Tämä merkitään kaavakartan yleisiin määräyksiin. Kyläkohtaiset väestövaraukset poistetaan. Kyläalueet: Kyläalueet rajataan ja merkintätapaa kehitetään. Kyläalueiden rajauksessa on käytetty hyväksi Sipoon yhdyskuntarakenne 2005 raporttia, kartta-aineistoa sekä maastokäyntejä. Rakennusoikeuksia koskeva määräys muutetaan seuraavasti: ensimmäinen rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 0,2 1 ha mikäli kiinteistö liitetään vesi- ja viemäriverkostoon ensimmäinen rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 0,5 1 ha mikäli kiinteistöä ei liitetä vesi- ja viemäriverkostoon toinen rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 1-2 ha kolmas rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 2-3 ha neljäs rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 3-5 ha viides rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 5-7 ha kuudes rakennusoikeus edellyttää kantatilan olevan 7-9 ha jne. 2 ha väleillä Rakennuspaikan vähimmäiskoko muutetaan asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella 5000 m 2 :ksi (paitsi kyläalueilla 2000 m 2 mikäli rakennus liitetään vesi- ja viemäriverkostoon). Haja-asutusalueet: Rakennuspaikan vähimmäiskoko muutetaan asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella 5000 m 2 :ksi (paitsi kyläalueilla 2000 m 2 mikäli rakennus liitetään vesi- ja viemäriverkostoon). Rakennuspaikkojen enimmäismäärä on kutakin kantatilaa kohden 10, joka määräytyy seuraavasti: ensimmäinen rakennuspaikka edellyttää kantatilan olevan vähintään 5 ha

3 3 toinen rakennuspaikka edellyttää kantatilan olevan vähintään 10 ha kolmas-kuudes rakennuspaikka edellyttää aina 10 ha lisää/rakennuspaikka kantatilan pinta-alaa seitsemäs-kymmenes rakennuspaikka edellyttää aina 20 ha lisää/rakennuspaikka kantatilan pinta-alaa Laajat yhtenäiset metsäalueet: Rakennuspaikan vähimmäiskoko muutetaan asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella 5000 m 2 :ksi (paitsi kyläalueilla 2000 m 2 mikäli rakennus liitetään vesi- ja viemäriverkostoon). Rakennuspaikkojen enimmäismäärä on kutakin kantatilaa kohden 5, joka määräytyy seuraavasti: ensimmäinen rakennuspaikka edellyttää kantatilan olevan vähintään 5 ha toinen rakennuspaikka edellyttää kantatilan olevan vähintään 10 ha kolmas-viides rakennuspaikka edellyttää aina 20 ha lisää kantatilan pinta-alaa Sipoonjokilaakson kulttuurimaisemarajausta on tarkennettu. Haja-asutusalueelle ei kuitenkaan saa muodostaa uutta kylämäistä rakennetta. Lisätään rakentamisen sijoittumista ja rakentamistapaa koskeva määräys. YLEISIIN MÄÄRÄYKSIIN: Lisätään rakentamisen sijoittumista ja rakentamistapaa koskeva määräys: Asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla tulee noudattaa seuraavia rakentamista ohjaavia määräyksiä: Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, julkisivumateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristö- ja/tai taajamakuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Korkeille ja näkyville kukkuloille ja kallioalueille sekä maisemallisesti merkittäville peltoalueille rakentamista tulee välttää. Rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkailla alueilla noudatetaan pääasiallisen käyttötarkoituksen mitoitusta ja määräyksiä ja lisäksi tiukempia rakentamisen tapaa ja sijoittumista ohjaavia määräyksiä. Kantatilavuoden vaikutuksista on tehty koeluontoinen selvitys. Kantatilavuodeksi osoitetaan Mitoitusnormeja on tarkistettu siten, että kyläalueilla rakentamisedellytykset paranevat verrattuna haja-asutusalueiden yleiskaavaan ja varsinaisella haja-asutusalueilla sovelletaan haja-asutusalueiden yleiskaavan MT-alueiden mitoitusnormia. Yleiskaavan strategisen luonteen vuoksi rakennusoikeuksien siirtämistä kantatilalta toiselle tehdään vasta osayleiskaavojen yhteydessä, jolloin tarkemmat rakentamiseen soveltuvat paikat voidaan selvittää riittävällä tarkkuudella.

4 4 3. Liikenne Analyysi a) Lentokenttä. b) Heli-rata. c) Metro. d) Kerava-Nikkilä juna. e) Linja-autoliikenne. f) Henkilöautoliikenne. g) Kevyt liikenne ja vapaa-ajan liikkuminen. h) Venesatamat. i) Taajamien sisäisen verkoston puuttuminen. Ratkaisuehdotus Yhdyskuntarakenteen kehittäminen tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Liikenneverkkosuunnitelmaa on päivitetty yleiskaavaehdotuksen mukaiseksi. Kohdat b-g on ratkaistu liikenneverkkoselvityksen tulosten mukaisesti yleiskaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen. Heli-radan tarkkaa linjausta ei ole mahdollista osoittaa yleiskaavaehdotukseen annetulla aikataululla. Radan tarpeellisuudesta ja linjauksesta on tekeillä Ratahallintokeskuksen toimesta selvitys. Itä-Uudenmaan hyväksytyssä maakuntakaavassa ei ole esitetty lentokenttävarauksia. Malmin kentän siirrosta on tehty selvitystyö, josta kunnanhallitus on antanut lausuntonsa. Yleiskaavaehdotukseen ei osoiteta lentokenttävarausta. Venesatamien tarkempi sijoittuminen ratkaistaan rannikon ja saariston osayleiskaavan yhteydessä. Yleiskaavaluonnoksessa esitetyt kaksi venesatamaa osoitetaan edelleen yleiskaavaehdotuksessa, lisäksi venesatamat osoitetaan Gumbostrandiin, Kalkkirantaan ja Spjutsundiin. Yleiskaavaluonnos on luonteeltaan strateginen, eikä siinä ole osoitettu taajamien sisäisen alueidenkäytön jäsentelyä, ei siis myöskään katuverkostoa. Liikenneverkkoselvityksessä on osoitettu tarvittavat pääväylät (uudet ja nykyiset), mutta taajamien sisäistä katuverkostoa ei tässä työssä ratkaista. 4. Työpaikka-alueet ja elinkeinoelämän kehittäminen Analyysi a) Työpaikkojen määrä ja sijoittuminen, työpaikkaomavaraisuusaste. b) Vuosaaren sataman vaikutukset. c) Kilpilahden alueen vaikutukset ja varatien varren työpaikka-alue. d) Mömossenin alue, motocross-rata. e) E18 tien varsi. f) Maa-ainesten otto. g) Keskustatoimintojen alueet ja palvelut. Ratkaisuehdotus

5 5 Noin puolet tavoitteellisesta työpaikasta sijoittuu taajama- ja keskustatoimintojen alueille. Tavoitteena on, että työpaikkaomavaraisuus nousee. Taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueille osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa 7000 ja työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueille 6000 uutta työpaikkaa. Kilpilahden alueen kehittäminen perustuu Porvoon kaupungin, Itä-Uudenmaan jätehuoltoyhtiön ja Sipoon kunnan teettämään perusselvitykseen, jossa hyödynnetään Kilpilahden uutta varatietä. Alueen toteutuksen ajoitus riippuu maapoliittisten ratkaisujen onnistumisesta. Kunnalla ei ole toistaiseksi alueella maata omistuksessa. Alueen kehittämistä rajoittaa Kilpilahden Sevesokonsultointivyöhyke, joka rajoittaa uuden asutuksen rakentamista. Konsultointivyöhykkeen määräyksiä on tarkennettu yleiskaavaehdotuksessa erillisen Seveso-selvityksen pohjalta. Mömossenin työpaikka-alueen kehittämistä rajoittavat alueella toimivat ampumaradat ja alueelle sijoitettava motocross-rata. Aluevarausta on tarkennettu ja ampumaradalle on osoitettu suojavyöhyke. Vuosaaren sataman vaikutuksiin varaudutaan ensisijaisesti Bastukärrin työpaikka-aluevarauksella (Freeway Logistics City). Lisäksi Etelä-Sipoon taajama- ja keskustatoimintojen alueet mahdollistavat tarvittaessa huomattavassa määrin Vuosaaren satamaan liittyvää työpaikkarakentamista. E18-tien varressa olevat taajama- ja keskustatoimintojen aluevaraukset mahdollistavat tarvittaessa työpaikkarakentamisen. Lisäksi tien varteen on jo luonnosvaiheessa osoitettu kaksi laajaa työpaikka-aluetta. Maa-ainesten oton osalta ei ole tarvetta muuttaa yleiskaavaluonnoksessa osoitettuja varauksia. Hyväksytyn maakuntakaavan EOk- merkintöjä on huomioitu yleiskaavaehdotuksen TP-alueiden määräyksissä. 5. Toteuttaminen Analyysi a) Resurssien riittäminen. b) Toteutuksen rahoitus, maapolitiikka. c) Vaikutusten arviointi. d) Mitoituksen riittävyys/vähäisyys. e) Maakunta- ja yleiskaavoituksen yhteensovittaminen. Ratkaisuehdotus Yleiskaavaehdotuksen valmistumisen jälkeen laaditaan toimeenpanosuunnitelma, jossa tullaan esittämään eri alueiden toteuttamisjärjestys ja kuntataloudelliset laskelmat kunnan infra- ja palveluinvestoinneista. Yleiskaavaehdotus sisältää aluevarauksia, joiden toteutus perustuu maankäyttösopimusmenettelyyn. Sopimusalueiden tarkempi kuvaus on esitetty selostuksessa. Yleiskaavaluonnoksen ratkaisut perustuvat valtuuston rakennemallipäätökseen, jossa taajamia ja kyliä vahvistetaan haja-asutuksen vähentyessä merkittävästi. Loppukapasiteetin nostaminen on nostanut myös kylä- ja haja-asutusalueille osoitetun väestövarauman määrää kohdassa 2

6 6 määritetyllä tavalla. Kylä- ja haja-asutusalueilla varaudutaan 4000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty ulkopuolista asiantuntemusta (VTT). Vaikutusten arviointia on täsmennetty yleiskaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. Mikäli yleiskaavaehdotuksen todetaan poikkeavan Itä-Uudenmaan seutukaavoista, haetaan ympäristöministeriön suostumusta ko. poikkeamille. Suostumus seutukaavasta poikkeamiseen tulee saada ennen valtuustokäsittelyä. Yleiskaavaehdotus ei voi kuitenkaan olennaisesti poiketa Itä- Uudenmaan vaihemaakuntakaavasta (maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen). 6. Kaavan oikeudellinen arviointi Analyysi a) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet b) Yleiskaavan sisältövaatimukset, MRL c) Yleiskaavan ohjausvaikutus/kaavan graafinen yleispiirteisyys/oikeusvaikutteisuus Ratkaisuehdotus Valtakunnallisien alueidenkäyttötavoitteiden ja yleiskaavan sisältövaatimuksien on arvioitu täyttyvän luonnosvaiheen VTT:n raportissa. Yleiskaavaehdotuksessa tavoitteiden tarkastelua on tarkennettu ja ne on esitetty selostuksessa. Yleiskaavakartan luettavuutta ja ohjausvaikutusta on tarkennettu. 7. Kaavakartan yleispiirteisyys Analyysi a) Kaavakartan luettavuus ja yleispiirteisyys Ratkaisuehdotus Yleiskaavaehdotuksen esitysmittakaava on edelleen 1: Esitystarkkuutta on lisätty siten, että aluevarausten luettavuus suhteessa pohjakarttaan on luonnosta parempi.

7 Sibbo kommun Utvecklings- och näringsenheten Pekka Normo, Tuomas Autere GENERALPLANEUTKASTETS UTLÅTANDEN OCH ÅSIKTER SAMMANDRAG OCH RIKTLINJER Generalplaneutkastet samlade 87 åsikter och 56 utlåtanden. Bemötandena är uppdelade i allmänt bemötande och enskilda bemötanden. För varje utlåtande och åsikt har utarbetats separata bemötanden i vilka ändå hänvisningar till detta allmänna bemötande kan förekomma. HUVUDTEMAN I utlåtandena och åsikterna som gavs för generalplaneutkastet kan ses sju huvudteman till vilka responsen i första hand riktar sig. Dessa är: 1. Sydvästra- och södra Sibbo 2. Byar, glesbygdsområden, vidsträckta sammanhängande skogsområden samt landskapsmässigt och miljömässigt värdefulla områden 3. Trafik 4. Arbetsplatsområden och utvecklande av näringslivet. 5. Förverkligande 6. Bedömning av planens rättsverkan. 7. Plankartans översiktlighet. För varje huvudtema presenteras såväl en analys som ett förslag till lösning 1. Sydvästra- och södra Sibbo Analyy a) Utvecklingszonens markanvändning och dimensionering kan inte slutligen avgöras förrän ett beslut har fattats om spårtrafiklösningen. Utredningen om Helibanan som banförvaltningscentralen startar det här året, blir inte färdig i generalplanens tidtabell. b) Inom zonen finns flera förnuftiga målområden för samhällsstrukturell utveckling. c) Avgränsningen för Sibbo storskogs vidsträckta sammanhängande skogsområde. d) Sköldviks arbetsplatsområde och Seveso konsulteringszon. Kommunen äger inte mark på arbetsplatsområdet. Trycket på Kringelmalmens åretruntboende. e) Förhållandet mellan Söderkulla delgeneralplan och generalplanen. f) Trycket på en lösning av kustzonens markanvändning i denna generalplan. Förslag till lösning Statsrådet fattade ett beslut, att ca 3000 ha mark i sydvästra Sibbo överförs till Helsingfors stad Högsta förvaltningsdomstolen beslöt förkasta besvären över statsrådets beslut. Av den orsaken ingår kommunsammanslagningsdelen inte i generalplaneområdet. Sådana åsikter eller utlåtanden som berör området behandlas inte längre i detta generalplanearbete. Sibbo kommun har inga befogenheter på området som överförs till Helsingfors. Det är inte möjligt att anvisa Helibanans exakta linjedragning inom ramen för generalplanens tidtabell. De tidtabellsmässigt kritiska punkterna är Helibanan och utvecklandet av Söderkulla samt samverkan mellan dem. Tillsammans med markägarna och andra agerande undersöks möjligheterna att utveckla Söderkulla området mer effektivt än vad som presenterats i generalplaneutkastet. Kollektivtrafiken sköts i sydvästra- och södra Sibbo med busstrafik tills spårtrafiken förverkligas. Trafiksystemet väljs utgående från den pågående trafiknätsutredningen. Förverkligandet av Sköldviks arbetsplatsområde beror på förverkligandet av den nya vägförbindelsen samt på lyckad kommunal markpolitik.

8 2 Generalplan för Sibbo 2025 upphäver Söderkulla delgeneralplan. Skärgården och kusten har sin egen delgeneralplaneprocess. Sibbo storskogs vidsträckta sammanhängande skogsområdesreservering sträcker sig till kommunens gräns på norra sidan om väg E Byar, glesbygdsområden, vidsträckta sammanhängande skogsområden samt landskapsmässigt och miljömässigt värdefulla områden. Analys a) Den ojämna fördelningen av eftersträvad befolkningsmängd i byarna och glesbygdsområdena samt byarnas framställningssätt. b) Fastställande av byggplatsens minimistorlek och dimensioneringsgrunderna samt ändamålsenligheten och rättvisan i dem. Förutsättningarna för byggande får inte minska. c) Stomfastighetsårets inverkan (2000 eller 1959) på utvecklandet av byarna och glesbebyggandet d) Flyttande av dimesioneringsgrundade byggrätter. e) Trycket på byggande överallt på samma sätt oberoende av miljöns förutsättningar eller planbeteckningarna. Bevarandet av vidsträckta sammanhängande skogsområden och öppna åkerlandskap i förhållande till glesbebyggandets splittrande verkan på samhällsstrukturen. f) Avgränsningen för Sibbo ådals kulturmiljöområde Förslag till lösning Man förbereder sig för 4000 nya invånare till utgången av 2025 på by- och glesbygdsområden. Detta införs i plankartans allmänna bestämmelser. Befolkningsreserveringen per by avlägsnas. Byområden: Byområdena avgränsas och beteckningsmetoden utvecklas. I avgränsningen av byområden har kartmaterialet i rapporten Sipoon yhdyskuntarakenne 2005 använts, samt terrängbesök gjorts. Bestämmelsen om byggrätter ändras enligt följande: den första byggplatsen förutsätter, att stomfastighetens storlek är 0,2-1 ha, och att fastigheten ansluts till vatten- och avloppsnätet den första byggplatsen förutsätter, att stomfastighetens storlek är 0,5-1 ha, ifall fastigheten inte ansluts till vatten- och avloppsnätet den andra byggplatsen förutsätter en stomfastighet på 1-2 ha den tredje byggplatsen förutsätter en stomfastighet på 2-3 ha den fjärde byggplasten förutsätter en stomfastighet på 3-5 ha den femte byggplatsen förutsätter en stomfastighet på 5-7 ha den sjätte byggplasten förutsätter en stomfastighet på 7-9 ha osv med intervaller på 2 ha Byggplatsens minimistorlek ändras till 5000 m² på områden utanför detaljplanerade områden (utom på byområden där minimistorleken är 2000 m², förutsatt att byggnaden ansluts till vatten- och avloppsnätet).

9 3 Glesbygdsområden: Byggplatsens minimistorlek ändras till 5000 m² på områden utanför detaljplanerade områden (utom på byområden där minimistorleken är 2000 m², förutsatt att byggnaden ansluts till vatten- och avloppsnätet). På glesbygdsområden är byggplatsernas maximiantal per stomfastighet 10. Byggplasterna bestäms enligt följande: den första byggplatsen förutsätter en stomfastighet på minst 5 ha den andra byggplatsen förutsätter en stomfastighet på minst 10 ha den tredje till sjätte byggplasten förutsätter en stomfastighet på ytterligare 10 ha per byggplats. den sjunde till tionde byggplatsen förutsätter en stomfastighet på ytterligare 20 ha per byggplats Vidsträckta sammanhängande skogsområden: Byggplatsens minimistorlek ändras till 5000 m² på områden utanför detaljplanerade områden (utom på byområden där minimistorleken är 2000 m², förutsatt att byggnaden ansluts till vatten- och avloppsnätet). den första byggplatsen förutsätter en stomfastighet på minst 5 ha den andra byggplatsen förutsätter en stomfastighetens på minst 10 ha den tredje till femte byggplatsen förutsätter en stomfastighet på ytterligare 20 ha per byggplats Avgränsningen för Sibbo ådals kulturlandskap har preciserats. På glesbygdsområden får ändå inte bildas ny bylik struktur. En bestämmelse om byggandets placering tilläggs. TILL DE ALLMÄNNA BESTÄMMELSERNA: läggs en bestämmelse angående byggandets placering och byggnadssed: På områden utanför detaljplaneområden iakttas följande bestämmelser om styrandet av byggandet: Byggande i anslutning till befintliga byggnader skall anpassas till det tidigare byggsättet och det befintliga byggnadsbeståndet vad gäller placering, storlek, utformning, fasadmaterial, färgsättning och fasadutformning. Byggnaderna på en byggplats skall utgöra en med avseende på miljöoch/eller tätortsbilden harmonisk helhet. Byggnadens betydelse för landskapsbilden skall också beaktas särskilt. Byggplatsen skall vid behov anknytas till det omgivande landskapet med lämpliga planteringar. Byggande skall undvikas på höga och synliga kullar och bergsområden samt åkermark som har betydelse för landskapet. Byggandet skall i mån av möjlighet placeras i anslutning till befintliga gårdsområden och skogsdungar. Byggnader skall placeras på byggplatserna så, att landskapets naturenlighet i mån av möjlighet bevaras. På landskaps- och miljömässigt värdefulla områden följs dimensioneringen och bestämmelserna för det huvudsakliga användningsändamålet plus strängare bestämmelser om byggnadssed och byggstyrande. En utredning om stomfastighetsårets konsekvenser har gjorts på försök. År 1959 anvisas som stomfastighetsår. Dimensioneringsnormerna har reviderats så, att förutsättningarna för byggande på byområden förbättras, jämfört med generalplan för glesbygdsområdena. och på de egentliga

10 4 glesbygdsområdena tillämpas MT-områdenas dimensioneringnorm från generalplan för glesbygdsområdena På grund av generalplanens strategiska karaktär flyttas byggrätterna mellan stomfastigheterna först i samband med delgeneralplanerna då specificerade platser lämpliga för byggande kan utredas med tillräcklig noggrannhet. 3. Trafik Analys a) Flygfältet. b) Helibanan. c) Metron. d) Kervo-Nickby tåget. e) Busstrafiken. f) Personbilstrafiken. g) Lättrafiken och fritidstrafiken. h) Båthamnarna. i) Bristen på inre nätverk i tätorterna. Förslag till lösning Utvecklingen av samhällsstrukturen stöder sig på en effektiv kollektivtrafik. Trafiknätsplanen har uppdaterats enligt generalplaneförslaget. Punkterna b-g har avgjorts enligt resultaten i trafiknätsutredningen med beaktande av generalplanens överskådlighet. Helibanans exakta linjedragning är inte möjlig att anvisa inom ramarna för generalplaneförslagets tidtabell. En utredning om behovet av Heli banan och linjedragningen av den är under arbete på uppdrag av Banförvaltningscentralen. I den godkända landskapsplanen för Östra Nyland finns inga reserveringar för flygfält. En utredning har gjorts om förflyttandet av Malms flygfält och kommunstyrelsen har gett sitt utlåtande om den. I generalplaneförslaget anvisas ingen reservering för flygfält. Den noggrannare placeringen av båthamnarna avgörs i samband med delgeneralplanen för skärgården och kusten. De två båthamnarna som anvisades i generalplaneutkastet anvisas också i generalplaneförslaget, desutom anvisas båthamnar i Gumbostrand, Kalkstrand och Spjutsund. Generalplaneutkastet är till sin karaktär strategisk och disponering av tätorternas inre områdesanvändning har inte anvisats, och således inget gatunät heller. De behövliga huvudlederna har anvisats i trafiknätsutredningen (nya och nuvarande), men tätorternas inre gatunät avgörs inte i det här arbetet. 4. Arbetsplatsområden och utvecklande av näringslivet Analys a) Arbetsplatsernas mängd och placering, självförsörjningsgrad. b) Konsekvenserna av Nordsjö hamn. c) Konsekvenserna av Sköldvikområdet och arbetsplatsområdet längs reservvägen. d) Mömossen-området, motocrossbanan. e) Omgivningen kring väg E18 f) Marktäkt.

11 5 g) Områden för centrumfunktioner och servicen. Förslag till lösning Cirka hälften av de målinriktade arbetsplatserna är belägna på områden för tätorts- och centrumfunktioner. Målet är, att självförsörjningsgraden på arbetskraft stiger. På områden för tätorts- och centrumfunktioner anvisas i generalplaneförslaget 7000 nya arbetsplatser och på områden för arbetsplats-, industri- och lagerverksamhet 6000 nya arbetsplatser. Utvecklandet av Sköldvik området baserar sig på grundutredningen som Borgå stad, Östra Nylands avfallsservice Ab och Sibbo kommun låtit göra. I grundutredningen utnyttjas Sköldvik nya reservväg. Tidsbestämningen för områdets förverkligande beror på de markpolitiska lösningarna. Kommunen har tillsvidare inte egen mark på området. Områdets utveckling begränsas av Sköldviks Sevesokonsulteringszon, som begränsar uppförande av ny bebyggelse. Konsulteringszonens bestämmelser har preciserats i generalplaneförslaget på basen av en skild Seveso-utredning. Utvecklingen av Mömossens arbetsplatsområde begränsas av skjutbanorna som verkar på området och av motocrossbanan som placeras på området. Områdesreserveringen har preciserats och en skyddszon har anvisats för skjutbanan. För konsekvenserna från Nordsjö hamn förbereder man sig i första hand genom Bastukärrs arbetsplatsområdesreservering (Freeway Logistics City). Dessutom gör områdena för tätorts- och centrumfunktioner i södra Sibbo i hög grad det möjligt att vid behov bygga arbetsplatser i anknytning till Nordsjö hamn. Områdesreserveringarna för tätorts- och centrumfunktioner vid väg E-18 möjliggör arbetsplatsbyggande vid behov. Dessutom har det redan i utkastskedet anvisats två stora arbetsplatsområden där. För marktäktens del är det inte skäl att ändra reserveringarna som anvisats i generalplaeutkastet, EOk-beteckningarna i den godkända landskapsplanen har beaktats i generalplaneförslagets TPbestämmelser. 5. Förverkligande Analys a) Tillräckliga resurser. b) Finansiering, markpolitik. c) Konsekvensbedömning. d) Dimensioneringen. e) Sammanpassning av landskaps- och generalplanen. Förslag till lösning När generalplanearbetet är klart, utarbetas en genomförandeplan i vilken presenteras ordningsföljden för de olika områdenas förverkligande samt kommunekonomiska beräkningar för kommunens infra- och serviceinvesteringar. Generalplanen innefattar områdesreserveringar som förverkligas genom markanvändningsavtal. En närmare beskrivning över avtalsområdena presenteras i generalplanebeskrivningen.

12 6 Generalplaneutkastets lösningar grundar sig på fullmäktiges strukturmodellbeslut, där tätorter och byar förstärks, medan glesbebyggandet minskar väsentligt. Höjningen av den slutliga kapaciteten har också höjt befolkningsförbehållet som anvisats till by- och glesbygdsområden enligt punkt 2. Man förbereder sig på 4000 nya invånare i by- och glesbygdsområden till utgången av år I konsekvensbedömningen har utomstående sakkunskap använts (VTT). Konsekvensbedömningen har preciserats under utarbetandet av generalplaneförslaget. Ifall generalplaneförslaget konstateras avvika från Östra Nylands regionplaner, söks miljöministeriets samtycke till nämnda undantag. Samtycke till undantag från regionplanen måste fås innan planen behandlas i fullmäktige. Generalplaneförslaget kan ändå inte väsentligt avvika från Östra Nylands etappregionplan (med beaktande av landskapsplanens översiktlighet). 6. Planens rättsverkan Analys a) Riksomfattande mål för områdesanvändningen. b) Generalplanens innehållskrav (MarkByggL) c) Generalplanens styrverkan/planens grafiska översiktlighet/rättsverkan Förslag till lösning De riksomfattande målen för områdesanvändningen och innehållskraven för generalplanen kommer, enligt VTT:s rapport från utkastskedet, att fyllas. I generalplaneförslaget har granskningen av målen preciserats och de presenteras i beskrivningen. Generalplanens läsbarhet och styrverkan har preciserats.. 7. Generalplanens översiktlighet Analys a) Plankartans läsbarhet och översiktlighet Förslag till lösning Generalplaneförslagets framställningsskala är fortfarande 1: Framställningsättet har förbättrats så, att områdesreserveringarna syns bättre i förhållande till bottenkartan än de gjorde i utkastet.

13 LAUSUNNOT UTLÅTANDEN KEHITTÄMIS- JA ELINKEINOYKSIKÖN KOMMENTIT, KUNNANJOHTAJAN EHDO- TUKSET JA KUNNANHALLITUKSEN PÄÄ- TÖKSET UTVECKLINGS- OCH NÄRINGSENHETENS KOMMENTARER, KOMMUNDIREKTÖRENS FÖRSLAG OCH KOMMUNSTYRELSENS BESLUT 1 SIPOON KUNTA, Sivistysosasto Sivistyslautakunta painottaa lausunnossaan, että mm. neljän pääalueen keskustasuunnittelussa otetaan huomioon elävä, palveluiltaan monipuolinen asutuksen ympäröimä keskusta. Julkisen palvelun rakennuspaikoiksi on varattava sellaisia V-tontteja, joille on optimaalista rakentaa palveluiden keskittämistä mahdollistavia monikäyttöisiä rakennuksia, esimerkiksi kouluja, päiväkoteja, nuoriso- ja liikuntapaikkoja, viheralueita ja ulkoilupolkuja. Suunnittelun alkuvaiheissa on otettava huomioon turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Suomenkielinen koulutusjaosto pitää tärkeänä, että Sipoon yleiskaavassa 2025 on hyvissä ajoin näkyvissä asutuskeskittymien mukaisesti myös koulurakentamiseen varatut hyvälaatuiset maa-alueet. Lisäksi koulutusjaoston mielestä turvalliset koulutiet on huomioitava kaavassa, ja kulkuväylille tulee varata tarpeeksi tilaa. Kaavassa tulee ottaa huomioon myös rakentamisen monikäyttöisyys, elinkaariajattelu avainsanana. Asutuskeskittymien ja koulujen tulee olla julkisen liikenteen saavutettavissa. Yleiskaavan suunnittelun on oltava tarkka ja yksityiskohtainen. Kaavassa pitää näkyä kokonaisvaltaisuus. Ruotsinkielisen koulutusjaoston antamassa lausunnossa korostetaan koulutuspoliittisen ohjelman päivittämistä huomioiden väestömäärän kasvu. Jaoston mielestä koulurakentamiseen tulee varata mahdollisimman hyvälaatuisia maa-alueita. Aluesuunnittelun lähtökohtana on pidettävä koulujen sijaintia. Kouluja ei tule rakentaa ostoskeskusten läheisyyteen. Suunnittelun yhteydessä pitää keskittyä palveluiden säilyttämiseen kylillä. Päivähoitojaoston mielestä lasten päiväkodit, koulut, leikkipuistot ja asukastilat elävöittävät asuinalueita tarjoamalla peruspalveluiden lisäksi asukkailleen mahdollisuuden kokoontua ja tulla osalliseksi uuden asuinalueen toimintaan. Jatkosuunnittelussa on otettava lasten, perheiden ja päivähoidon tarpeet huomioon varaamalla riittävästi maa-alueita ja tarpeeksi suuria sekä sopivia tontteja päivähoidolle ja yleiseen rakentamiseen keskeisiltä alueilta ja hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Kunnan tulee varjella kauniita maalaismaiseman osia rakennuksineen sekä tukea ja valvoa myös vanhan rakennuskannan säilymistä merkityillä alueilla. Vapaa-ajanjaosto esittää lausuntonaan, että Storörenin ja Sipoonlahden lisäksi tulisi osoittaa muut merkittävät laituripaikkoja ja satamapalveluja tarjoavat alueet luonnokseen. Uimaranta-alueet tulee osoittaa luonnoksessa. Yleiskaavan esitysmittakaava on 1: Taajamien sisäistä järjestelyä ei ole esitetty tarkemmin, eikä se tässä mittakaavassa ole mielekästäkään. Yleiskaavaehdotusta varten on laadittu liikenneverkkoselvitys, jossa tarkastellaan koko kunnan verkostoa. Yleiskaavan toteuttamista varten laaditaan ja hyväksytään erillinen toimeenpano-/projektisuunnitelma, josta liitetään osia yleiskaava-asiakirjoihin. Suunnitelma on yleiskaavan liitteenä. Merkitään tiedoksi. Ei ratkaista yleiskaavassa. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Yleiskaavaluonnoksessa esitetyt kaksi venesatamaa osoitetaan edelleen yleiskaavaehdotuksessa, lisäksi venesatamat osoitetaan Gumbostrandiin, Kalkkirantaan ja Spjutsundiin. Yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan 1

14 Bastukärrin alueelle tulee osoittaa motocrossrata huoltorakennuksineen. Jaosto on vakuuttunut, että kunnan rajojen sisältä ei löydy kyseiselle toiminnalle muuta vastaavaa paikkaa. Vapaa-ajanjaosto esittää lausuntonaan seuraavaa: Sipoon keskusampumarata on osoitettu aivan liian pienelle alueelle. Samoin tälle alueelle sallittua desibelimäärää tulee korottaa. Ainoa V-alue on osoitettu Itäsalmen alueelle. Kriteerit sopivat hyvin myös Söderkullan ja Nikkilän alueille. Söderkullassa tulee nykyinen kuntoradan alue sekä Pilvijärven länsipuolella oleva alue aina Gesterbyn voimajohtolinjaan saakka sekä rauhoitettu Stormossenin alue ja voimajohtolinjan varrella oleva alue Hangelbyhyn tielle 170 saakka varata V-alueeksi. Nikkilässä Nikkilän kuntorata, siltä osin kuin se kulkee metsässä, on myös varustettava V- merkinnällä. Kun Itäisen Jokipuiston asutusalue laajenee, Itäisen Jokipuiston kuntoalueen lisäksi Öljytien ja Boxintien välinen metsäalue tulee osoittaa virkistysalueeksi. Vapaa-ajanjaosto pitää tärkeänä, että MLY-alueilla, laajoilla yhtenäisillä metsäalueilla, tulee sallia virkistystä palvelevien rakennusten ja rakennelmien toteuttaminen. Tekstiosassa A ja C-alueilla on mainittava sana lähiliikuntapaikat. Kulttuurimiljööt tulee inventoida ja merkitä yleiskaavaan. Kunnan tulee vaalia osia kauniista maalaismaisemasta rakennuksineen sekä tukea ja valvoa, että myös vanha rakennuskanta voi säilyä merkityillä alueilla. Kunnan kulttuuritoimi laatii selvitystä Sipoon saaristosta ja siihen liittyvistä rannikkoalueista ja näiden alueiden matkailullisista mahdollisuuksista. Selvitys valmistuu kesään 2007 mennessä. Päämääränä on tuoda esille toimenpiteitä matkailun kehittämiseksi ja osoittaa, mihin matkailua voidaan suunnata, esim. satamat, rannikon paikoitusalueet ja virkistysalueet. Kyseisessä selvityksessä esiin tulevat toimenpide-ehdotukset tulee huomioida kaavassa. yleiset uimarannat (Tasträsk, Molnträsk, Sipoonlahti ja Hitå). Motocross-rata osoitetaan Mömossenin alueelle. Bastukärrin alueelle laaditaan asemakaavaehdotusta, jossa alueelle sijoittuu työpaikkatontteja erityisesti logistiikan tarpeisiin. Ampumarata on osoitettu kohdemerkinnällä, jonka sijoitusta on tarkennettu yleiskaavaehdotuksen kaavakartalle. Ampumaradalle on osoitettu suoja-alue. Yleiskaavaluonnoksen kaavamääräyksissä ei ole osoitettu desibelimäärää. Taajamavaraukset pitävät sisällään lähivirkistysalueet. Metsäalue on ehdotuksessa osoitettu pääosin merkinnällä MLY (Laajat yhtenäiset metsäalueet/metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä). MLY-alueille voidaan toteuttaa ulkoilu- ja virkistysreittejä sekä virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Toteuttaminen edellyttää yksityiskohtaisia suunnitelmia. Merkitään tiedoksi. Virkistysalueet sisältyvät taajamatoimintojen alueisiin. Kulttuurimiljööt on inventoitu ja merkitty yleiskaavakartalle yleiskaavan strateginen luonne huomioon ottaen. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. 1-1SIPOON KUNTA, Vapaa-ajanjaosto Vapaa-ajanjaosto esittää lausuntonaan seuraavaa: Storörenin ja Sipoonlahden lisäksi tulisi osoittaa muut merkittävät laituripaikkoja ja satamapalveluja tarjoavat alueet luonnokseen. Uimaranta-alueet tulee osoittaa luonnoksessa. Bastukärrin alueelle tulee osoittaa motocrossrata huoltorakennuksineen. Jaosto on vakuuttunut, että kunnan rajojen sisältä ei löydy kyseiselle toiminnalle muuta vastaavaa paikkaa. Sipoon keskusampumarata on osoitettu aivan liian pienelle alueelle. Samoin tälle alueelle sallittua desibelimäärää tulee korottaa. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. 2

15 Ainoa V-alue on osoitettu Itäsalmen alueelle. Kriteerit sopivat hyvin myös Söderkullan ja Nikkilän alueille. Söderkullassa tulee nykyinen kuntoradan alue sekä Pilvijärven länsipuolella oleva alue aina Gesterbyn voimajohtolinjaan saakka sekä rauhoitettu Stormossenin alue ja voimajohtolinjan varrella oleva alue Hangelbyhyn tielle 170 saakka varata V-alueeksi. Nikkilässä Nikkilän kuntorata, siltä osin kuin se kulkee metsässä, on myös varustettava V- merkinnällä. Kun Itäisen Jokipuiston asutusalue laajenee, Itäisen Jokipuiston kuntoalueen lisäksi Öljytien ja Boxintien välinen metsäalue tulee osoittaa virkistysalueeksi. Jaosto pitää tärkeänä, että MLY-alueilla, laajoilla yhtenäisillä metsäalueilla, tulee sallia virkistystä palvelevien rakennusten ja rakennelmien toteuttaminen. Tekstiosassa A ja C-alueilla on mainittava sana lähiliikuntapaikat. Kulttuurimiljööt tulee inventoida ja merkitä ne yleiskaavaan. Kunnan tulee vaalia osia kauniista maalaismaisemasta rakennuksineen, tukea ja valvoa, että myös vanha rakennuskanta voi säilyä merkityillä alueilla. Kunnan kulttuuritoimi laatii selvitystä Sipoon saaristosta ja siihen liittyvistä rannikkoalueista ja näiden alueiden matkailullisista mahdollisuuksista. Selvitys valmistuu kesään 2007 mennessä. Päämääränä on tuoda esille toimenpiteitä matkailun kehittämiseksi ja osoittaa, mihin matkailua voidaan suunnata, esim. satamat, rannikon paikoitusalueet ja virkistysalueet. Kyseisessä selvityksessä esiin tulevat toimenpide-ehdotukset tulee huomioida kaavassa. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Katso vastine 1. Fritidssektionen föreslår följande som sitt utlåtande: Förutom Storören och Sibboviken bör även andra betydande områden som erbjuder bryggplatser och hamnservice anvisas i utkastet. Badstrandsområdena bör anvisas i utkastet. På Bastukärrområdet bör motocrossbanan och servicebyggnaden anvisas. Fritidssektionen är övertygad om att det inte inom kommunens gränser finns ett motsvarande område för ifrågavarande verksamhet. Sibbo centralskjutbana har anvisats på ett alldeles för litet område. Dessutom bör det tillåtna decibeltalet i området höjas. Det enda V-området har anvisats i Östersundom. Kriterierna passar också bra för Söderkulla och Nickby. I Söderkulla bör det nuvarande motionsbaneområdet och området väster om Molnträsk ända fram till kraftledningen i Gesterby samt det fridlysta Stormossenområdet och området längs med kraftledningen till väg 170 i Hangelby reserveras som V-område. I Nickby bör den del av motionsbanan som går i skogen också förses med V-beteckning.När bosättningsområdet i Östanåparken utvidgas bör förutom motionsområdet i Östanåparken även skogsområdet mellan Oljevägen och Boxvägen anvisas som rekreationsområde. Se bemötande 1 Se bemötande 1 Se bemötande 1 Se bemötande 1 Se bemötande 1 3

16 Sektionen anser att det är viktigt att det på MLY-områdena, stora enhetliga skogsområden, bör vara tillåtet att uppföra byggnader och konstruktioner som betjänar rekreationen. I textdel A och på C-områdena bör ordet "näridrottsanläggningar" nämnas. Kulturmiljöerna bör inventeras och intas i generalplanen. Kommunen bör värna delar av det vackra landsbygdslandskapet och dess byggnader, stöda och övervaka att också det gamla byggnadsbeståndet kan bevaras på anvisade områden. Kommunens kultursektor håller på med en utredning om Sibbo skärgård och kustområde och de turistiska möjligheterna i dessa områden. Utredningen blir färdig före sommaren Målet är att ta fram åtgärder för att utveckla turismen och visa vart turismen kan riktas, t.ex. hamnar, parkeringsområden på kusten och rekreationsområden. De åtgärdsförslag som kommer fram i utredningen bör beaktas i planen. 2 SIPOON KUNTA, Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaavassa tulisi yhdeksi lähtökohtaiseksi periaatteeksi ottaa hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Laajan hyvinvointivastuun toteuttaminen edellyttää monialaista yhteistyötä kunnan eri toimijoiden (tässä yhteydessä kaavoituksen, asumisen, liikenteen, elinkeinopolitiikan sekä sosiaali- ja terveystoimen), valtion, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin välillä. Hyvinvoinnin edistäminen tulisi huomioida kautta linjan kaikissa kaavan suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Esimerkiksi kaavaselostuksen johdantoon (s. 6), jossa kuvataan yleiskaavan tarkoitus ja sisältö kohtaan 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys esitetään lisättäväksi sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kohdassa 5.7. Yleiskaava luo mahdollisuuden turvalliseen, terveelliseen viihtyisään ja hyvinvointia edistävään asuinympäristöön. Kohdassa Valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet -eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä hyvinvoinnin edistäminen. Samassa kohdassa lause; Yleiskaava eheyttää seudullista yhdyskuntarakennetta ja luo edellytyksiä elinympäristön laadun kehittämiselle sekä hyvinvoinnin edistämiselle. Kohta 2.2. Yhdyskuntarakenne kappaleeseen Palvelurakenne (s. 12) esitetään lisättäväksi Sosiaali- ja terveyden- Se bemötande 1 Se bemötande 1 Se bemötande 1 Se bemötande 1 Yleiskaavan laadinnassa on maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla huomioitu ja selvitetty yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaavan toteuttamista varten laaditaan ja hyväksytään erillinen toimeenpano- /projektisuunnitelma, jonka tavoitteena on mm. varmistaa laadukkaan ympäristön toteuttaminen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti ja jossa mm. esitetään ehdotus yhteistyömuodoista eri intressitahojen (maanomistajat, rakennusliikkeet ym.) kanssa ja sopimusmenettelyt mm. erilaisiin sopimuksiin liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Johdannossa oleva listaus on suoraan maankäyttö- ja rakennuslaista. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on tärkeä osa yleiskaavan tavoitteita. Lisätty selostukseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat valtioneuvoston päättämiä. Lisätään (Kohta 2.3 selostuksessa). 4

17 huollon palvelut, otasakkeen alla kuvataan nykyinen palveluverkosto esim. terveysasemat ja vanhusten sekä vammaisten palveluasunnot. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä suunnittelun tässä vaiheessa korostaa sitä, että taajamiin varataan riittävästi liikenteellisesti helposti saavutettavia tiloja sosiaalija terveydenhuollon tarpeisiin ja että palveluiden läheisyyteen varaudutaan rakentamaan asuntoja esim. vanhuksille ja vammaisille sekä muille palveluja tarvitseville ryhmille. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta haluaa varmistaa, että taajamiin suunnitellaan toimivat ja riittävät kevyen liikenteen väylät kuntalaisten terveyttä edistävän liikunnan mahdollisuuksien parantamiseksi. Katso vastine 1. 3 SIPOON KUNTA :Tekniikka- ja ympäristöosasto 3-1 SIPOON KUNTA Ympäristönsuojeluosasto Luonnonarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on tärkeää, että laajat yhtenäiset metsäalueet säilytetään ja että yhtenäisten metsäalueiden yhteys turvataan viherkäytävällä. Tämä on jokseenkin huomioitu yleiskaavaluonnoksessa. On toivottavaa että luonnonsuojelualueiden ympärille jätetään riittävä puskurivyöhyke. Varsinkin työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueiden sijoittelussa tulee huomioida riittävä etäisyys herkkään ympäristöön. Tämä ei kaikilta osin toteudu yleiskaavaluonnoksessa. Työpaikka-alue 4 sijoittuu Savijärven luonnonsuojelualueen välittömään läheisyyteen. Savijärvi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja työpaikka-alueen sijoittaminen sen viereen voi vaarantaa luonnonsuojelualueen suojelutavoitteita. Lisäksi kyläalue 7 rajausta tulisi siirtää niin, että kyläalue ei sijaitse Natura 2000 alueella. Tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tulee välttää sellaisien toimintojen sijoittaminen jotka voivat aiheuttaa vaaraa pohjavedelle. Useampi kyläalue sijoittuu pohjavesialueelle, minkä vuoksi kaavamerkintään tulee lisätä, että alueelle voidaan sijoittaa sellaisia työ- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta pohjaveden pilaantumista. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä on teetetty luontoselvityksiä joiden työohjaukseen myös ympäristönsuojeluyksikkö on osallistunut. Luontoselvityksiin liittyvät parannusehdotukset on huomioitu kiitettävällä tavalla. Luontoselvityksen perusteella on yleiskaavaselostuksessa arvioitu yleiskaavan toteuttamisen vaikutukset luontoon. Arvioitaessa onko luontoarvoja huomioitu riittävässä määrin, voidaan todeta, että yleiskaavaselostuksessa on selkeästi tuotu esille mahdolliset luontoarvoja uhkaavat tekijät. Näitä uhkatekijöitä tulisi pyrkiä välttämään jo yleiskaavoituksen yhteydessä, eikä jättää asiaa ratkaistavaksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Nyt tehdyt luontoselvitykset luovat hyvän pohjan jatkoselvityksille, joita tulisi tehdä yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen ja asemakaavojen laatimisen yhteydessä. Merkitään tiedoksi. Aluevarausten rajausta on tarkennettu yleiskaavaehdotuksessa. Työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueiden järjestäminen ja käyttö ratkaistaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Rasteroiduilla alueilla käytetään pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia määräyksiä rakentamisen ohjauksessa. Pohjavesirasteri tarkentaa alueiden käytön rajoituksia. Merkitään tiedoksi. 3-2 SIPOON KUNTA Lupajaosto 5

18 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen ja rakentamisen ohjauksen kannalta kunnan jakaminen maankäytöllisesti neljään erilaiseen vyöhykkeeseen: asemakaavoitettavat alueet, kyläalueet, haja-asutusalueet sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön alueet, on yhdyskuntarakenteen kehittämisen, eheyttämisen ja tiivistämisen kannalta perusteltua. Yleiskaavan tavoitteena on ohjata rakentaminen pääasiassa asemakaavoitettaville alueille sekä kyläalueille, joille laaditaan osayleiskaavat. Metsätalousvaltaisille alueille ja haja-asutusalueelle rakentaminen edellyttää huomattavaa tilakokoa ja metsäalueella myös 3 ha:n rakennuspaikan kokoa, mikä tulee osaltaan vähentämään hajarakentamisen määrää. Lupajaosto katsoo että yleiskaavalla ei saa merkittävästi vähentää haja-asutus alueen rakentamisen määrää nykyisestä. Työpaikka-alueet tukeutuvat nykyiseen liikenneverkostoon. Asemakaavoitettavat alueet ovat olemassa olevan infrastruktuurin kannalta perusteltuja. Kaavalla on osoitettu riittävästi rakentamiselta vapaita alueita virkistykseen ja muuhun käyttöön. RAKENTAMISEN OHJAUS Yleiskaavan tultua lainvoimaiseksi poistuu hajaasutusalueita koskeva rakennuskielto ja suunnittelutarve. Asemakaavoitettavaksi määritellyt alueet ja alueet joille tulee laatia osayleiskaava (kyläalueet) ovat yleiskaavan perusteella edelleen suunnittelutarvealuetta. Sellainen hajarakentaminen metsätalousvaltaisella ja hajaasutusalueella, joka ei ylitä MRL 16 :n mukaista suunnittelutarvekynnystä ja täyttää yleiskaavan mukaiset rakennuspaikan kokoa ym. koskevat vaatimukset, ei yleiskaavan tultua lainvoimaiseksi siis edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. Se harkinta, milloin lain mukainen suunnittelutarvekynnys ylittyy jää rakennusvalvontaviranomaisen tehtäväksi, mikä tulee lisäämään huomattavasti rakennusvalvonnan työtaakkaa ja tulee aiheuttamaan lain tulkintaongelmia. Lupajaosto katsoo, että haja-alueet tulee, sinne edelleen suuntautuvan rakentamispaineen takia, säilyttää suunnittelutarvealueina. Suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamispäätöksen rakentamista ohjaavan vaikutuksen poistuttua tulisi yleiskaavaan sisällyttää alueita koskevia tarkempia rakentamisen sijoittumista, määrää ja rakentamistapaa koskevia määräyksiä. Yleiskaavassa ei ole juurikaan otettu kantaa yleiskaavatyön yhteydessä laaditun kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen tuloksiin. Tulevissa asemakaavoissa ja osayleiskaavoissa on tärkeää huomioida ko. selvitystyö. Sellaisilla alueilla, joille ei tulla laatimaan tarkempaa asema- tai osayleiskaava, sijaitsevat luonnon-, kulttuuriympäristön tai rakennusperinnön säilymisen kannalta merkittävät kohteet tulisi sisällyttää yleiskaavan. Lupajaosto pitää tärkeänä että yleiskaavan tultua lainvoimaiseksi käynnistetään kiireellisesti paitsi asemakaavoitettavien alueiden kaavoitustyö, niin myös kyläalueiden osayleiskaavoitus. Rakentamisen sijoittuminen, määrä ja rakentamistapa tulee ratkaista asemakaavoituksen tai Katso yleinen vastine. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ei yleiskaavalla voi myöntää rakennuslupaa ilman että se on kaavassa osoitettu. Haja-asutusalueilla rakennusluvan saaminen edellyttää edelleen suunnittelutarveratkaisua, ellei alueelle ole laadittu tarkempaa osayleiskaavaa. Yleiskaavaehdotukseen on lisätty tarkentavia yleisiä määräyksiä. Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys on otettu huomioon sillä tarkkuudella, kuin se on ollut mielekästä yleiskaavan strateginen luonne huomioiden. Kaikki muinaismuistokohteet osoitetaan kaavaehdotuskartalla. Merkitään tiedoksi. 6

19 osayleiskaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan tultua lainvoimaiseksi, mutta ennen tarkempien kaavojen voimaan tuloa, tulee lupavalmisteluun saada selkeät ohjeet luvan myöntämisen edellytyksistä. Merkitään tiedoksi. KOMMENTTEJA YKSITTÄISIIN MÄÄRÄYKSIIN KYLÄALUEET Kyläalueita koskevaan määräykseen esitetään seuraava kursiivilla merkitty lisäys: Alue varataan kyläasutukselle sekä sen tarvitsemille asutusta ja ympäristöä häiritsemättömille palvelu- ja työtiloille. Kyläalueiden tavoitteellista asukasmäärää koskevissa määräyksissä joidenkin alueiden uusien asukkaiden tavoitteelliseksi määräksi on kirjattu 10. Huomioon ottaen yleiskaavan strateginen luonne ja yleispiirteisyys olisi luontevampaa, jos varsin pieneksi arvioitu väestön kasvu kirjattaisiin lukumäärän sijasta esim. tekstillä ei merkittävää asukasmäärän lisäystä. TYÖPAIKKA-, TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE Selvyyden vuoksi tulisi vastaavasti kuin taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueella lisätä määräykseen teksti alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. VENESATAMAT Yleiskaavakarttaan on merkitty kaksi venesatamaa, Storören ja Sipoonlahti. Myös muut merkittävät laituripaikkoja ja satamapalveluja tarjoavat alueet lienee syytä merkitä (esim. Gumbostrand, Karhusaari) YLEISET MÄÄRÄYKSET Yleisissä määräyksissä määrätään, että rakennuspaikkojen enimmäismäärä lasketaan voimassa olleesta tilajaosta. Yleisesti lähtökohtana pidetään ajankohtaan, jolloin asuinrakentaminen on alkanut lisääntyä. Useimmiten käytetään lähtökohtana rakennuslain voimaantuloa ( ). Sipoossa on useita tiloja, joista on lohottu huomattava määrä lohkotiloja rakentamiseen ennen Kyseisen vuoden käyttö lähtökohtana saattaa johtaa maanomistajien epätasa-arvoiseen kohteluun. Mitoitusta tulisi tutkia tarkemmin esim. riittävän suurilla testialueilla. Rakentamisen määrää koskevaan määräykseen tulisi lisätä rakennusjärjestyksen mukainen määräys yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Olisi suotavaa, että yleiskaavassa annettaisiin alueittaisia tarkempia määräyksiä koskien rakentamisen mittakaavaa, sijoittumista ja rakentamistapaa (esim. maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaat alueet). Yleisten määräysten kohtaan melutasoista tulisi lisätä loppuun. melutason ohjearvot eivät ylity rakennuksen sisällä eikä piha-alueella. AT-alueen määräykseen on lisätty seuraava teksti: Alueelle voidaan sijoittaa sellaisia työ- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöön melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Katso yleinen vastine. Lisätään määräykseen. Katso vastine 1. Katso yleinen vastine kohta kohta Kylät, hajaasutusalueet, laajat yhtenäiset metsäalueet sekä maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaat alueet. Katso edellinen. Valtioneuvoston päätös pitää sisällään tämän vaatimuksen. 3-3 SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristöltk Sipoon yleiskaava luonnoksessa on kaavan strategisen luonteen mukaisesti keskitytty osoittamaan kunnan maankäytön kehittämisperiaatteet sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävimmät kokonaisuudet maankäytön ja ympäristön sekä niiden muodostamien verkostojen näkökulmasta. 7

20 Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata kuntalaisten osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus. Tekniikka- ja ympäristölautakunta pitää yleiskaavan perusratkaisua raideliikenteeseen tukeutuvasta yhdyskuntarakenteesta maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettujen tavoitteiden mukaisena. Nikkilä-Talma ja Itäsalmi-Söderkulla -alueiden kehittäminen taajamavyöhykkeiksi ja monien kyläalueiden tiivistäminen tukee kunnan kehittymistä kulttuurisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Useiden työpaikka-alueiden osoittaminen puolestaan mahdollistaa elinkeinoelämän vilkastumisen ja työpaikkaomavaraisuuden kasvun. Lautakunnan mielestä taajama-alueiden keskinäisiä mitoitussuhteita tulisi vielä tutkia ohjaamalla kasvua esitettyä enemmän kunnan nykyisiin keskustaajamiin Nikkilässä ja Söderkullassa. Yleiskaavaluonnoksessa esitetty kyläalueiden merkintätapa on lautakunnan mielestä ongelmallinen ja osittain harhaanjohtava. Nykyiset merkinnät ovat monin paikoin ristiriitaiset nykyiseen maankäyttöön nähden ja johtavat näin ollen tulkintavaikeuksiin niin kauan kun tarkempia suunnitelmia alueiden käytöstä ei ole. Mikäli nykyinen merkintätapa halutaan säilyttää tulee kyläalueiden sijaintia ja myös mitoitusta tarkistaa vastaamaan paremmin nykyistä maankäyttöä ja myös alueen potentiaalisia kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi lautakunnan mielestä rakennuspaikkojen vähimmäiskoon vaatimus haja-asutusalueella tulisi harkita uudestaan. Yleiskaavassa on tehokkuusluvuin ja taajamatoimintojen alueilla osoitettu mahdolliset asemanseudut. Talmaan ja Nikkilään on esitetty radan liikennepaikat. Tekniikka- ja ympäristölautakunnan mielestä tällaiset tulisi esittää myös Itäsalmeen ja Söderkullaan. Yleiskaavan mukaan kunta varautuu uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Tekniikka- ja ympäristölautakunta katsoo, että yleiskaavaratkaisu tukee seudullisen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä samalla kun se luo kunnalle edellytykset kasvaa ja kehittyä kunnan omia arvoja ja ominaispiirteitä kunnioittaen. Yleiskaavaratkaisun periaatteena on, että Lounais-Sipoon ja Nikkilä-Talma vyöhykkeiden aikataulutus ja toteuttaminen sovitetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun sekä kunnan maanomistukseen. Tekniikka- ja ympäristölautakunta pitää huomionarvoisena, että yleiskaavan toteutuksen aikatauluun liittyy monia epävarmuustekijöitä kuten valtion ja muiden kuntien suhtautuminen pääkaupunkiseudun raideliikenteen kehittämiseen ja Helsingin kaupungin hanke kunnan osaliitoksesta. Epävarmuustekijöiden minimoimiseksi tekniikka- ja ympäristölautakunta pitää yleiskaavan nopeaa valmistumista tärkeänä. Lautakunta katsoo myös, että yleiskaavan liittyvässä, vielä työn alla olevassa, liikenneverkkoselvityksessä tulee tarkastella kunnan sisäisten Katso yleinen vastine. Ehdotuksessa kyläalueiden merkintätapaa on tarkennettu. Katso yleinen vastine. Etelä- ja Lounais-Sipoon alueen raideliikenneratkaisujen linjauksia ei ole vielä päätetty, näin ollen radan liikennepaikkojen sijoitustakaan ei ole voitu osoittaa. Talmaan ja Nikkilään osoitetut radan liikennepaikat perustuvat erilliseen tarkempaan selvitykseen (KeNi) Katso yleinen vastine. Vesihuollon suunnitelman tekemisestä on tehty valtuustoaloite ja se tulee tehtäväksi valtuuston hyväksyttyä yleiskaavan. 8

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

6 20.01.2016 25 02.02.2016

6 20.01.2016 25 02.02.2016 Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 6 20.01.2016 25 02.02.2016 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen asettaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle / Utfärdande

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN FCG Planeko Oy Hangon kaupunki / Hangö stad KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN 0104-C9376 22.9.2009 LUONNOS / UTKAST FCG Planeko Oy Kantakaupungin yleiskaava I SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleiskaava-alue/

Lisätiedot

Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 41 31.01.2012 7 15.01.2013 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Saariston ja rannikon osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä jätetyistä

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 64 23.09.2015

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Nikkilän OP- korttelin maankäyttösopimukset / Markanvändnigsavtalen i OP-kvarteret

Nikkilän OP- korttelin maankäyttösopimukset / Markanvändnigsavtalen i OP-kvarteret Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 66 08.06.2016 265 21.06.2016 Nikkilän OP- korttelin maankäyttösopimukset / Markanvändnigsavtalen i OP-kvarteret 1600/10.00.00/2016

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

Österbottens landskapsplan 2040 Pohjanmaan maakuntakaava 2040

Österbottens landskapsplan 2040 Pohjanmaan maakuntakaava 2040 www.obotnia.fi/landskapsplanen Österbottens landskapsplan 2040 Pohjanmaan maakuntakaava 2040 Planläggningssystemet Kaavoitusjärjestelmä Planeringssystemet i Österbotten Suunnittelujärjestelmä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos Tavoitteet Kh 13.6.2016 106 Kh liite 5 Kate 8.6.2016 47 kate om Asia 350/10.02.03/2014 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins. AMK

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Generalplan för Sibbo Planeringsskeden. Sipoon yleiskaava Suunnittelun vaiheet

Generalplan för Sibbo Planeringsskeden. Sipoon yleiskaava Suunnittelun vaiheet Kaavoitusohjelma 2002-2007 sisältää koko kunnan alueen käsittävän yleiskaavan laatimisen. 12.3 Planläggningsprogrammet 2002-2007 där utarbetandet av en generalplan för hela kommunen ingår. Sipoo 2020 Tavoitesuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoaminen, ehdotus / Planeförslag för upphävande av Söderkulla delgeneralplan 2015 310/10.02.02/2013 MAAJAOS 70 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 28.8.2013 Valmistelija/Beredare:

Lisätiedot

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön ohjauksessa Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Osahanketta koskevat julkaisut Pölönen, Ismo & Malin, Kimmo: Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

Valtuusto Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät 942/ /2015. KV 14 Valtuusto 26.1.

Valtuusto Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät 942/ /2015. KV 14 Valtuusto 26.1. Valtuusto 18 15.06.2015 18 Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät 942/10.00.00/2015 KV 14 Valtuusto 26.1.2015 Kaikki valtuustoryhmät jättivät seuraavan yhteisen aloitteen: "Sipoon kunnanvaltuuston

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen S i v u 1 KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen Muistutus on kaavan käsittelyvaiheissa virallinen ja määräaikana tapahtuva kuulemisen muoto. Se tulee tehdä kaavaehdotuksen nähtävilläpitoajan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristövaliokunta/byggnads - och miljöutskottet

Rakennus- ja ympäristövaliokunta/byggnads - och miljöutskottet Rakennus- ja ympäristövaliokunta/byggnads - och miljöutskottet 122 09.12.2015 Ohje Sipoon yleiskaavan 2025:n soveltamisesta poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisuiden valmistelussa / Anvisning för

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Lepplaksin osayleiskaavan osan muutos (Nylund 11:98) Kaavaselostus Kaavakoodi: Y1

Lepplaksin osayleiskaavan osan muutos (Nylund 11:98) Kaavaselostus Kaavakoodi: Y1 Lepplaksin osayleiskaavan osan muutos (Nylund 11:98) Kaavaselostus Kaavakoodi: 5994082016Y1 2 Sisällysluettelo: 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 TUNNISTETIEDOT... 4 1.2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ TEHTAANKUJA ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 15.2.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad

Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad Valtuusto 95 16.05.2016 Kunnanhallitus/Kommunstyrel 250 07.06.2016 sen Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad 1293/10.00.02/2015

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 9 29.01.2014 43 11.02.2014 72 27.08.2014 6 09.09.2014

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 106 09.12.2015 265 15.12.2015 43 20.04.2016 214 26.04.2016

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot